FI108333B - Menetelmõ nanopartikkelikoostumusten valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 08333

Menetelmä nanopartikkelikoostumusten valmistamiseksi Käsillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään nanopartikkelikoos-tumuksen valmistamiseksi, joka sisältää 5 (i) 99,9 -10 paino-% partikkelinmuotoista kiteistä lääkeainetta, jon ka liukoisuus veteen on alle 10 mg/ml ja (n) lääkeainepartikkeleiden pintaan adsorboitunutta ei-ristisidottua pintamodifioijaa määränä 0,1-90 paino-%, joka määrä on riittävä säilyttämään tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon, joka on pienempi kuin 400 nm. Täs-10 sä kuvataan myös lääkeainepartikkeleiden käyttöä farmaseuttisissa koostumuksissa sekä menetelmiä nisäkkäiden hoitamiseksi.

Biologinen hyötyosuus tarkoittaa sitä lääkkeen määrää, joka on kohdekudoksen käytettävissä lääkkeen antamisen jälkeen. Monet tekijät voivat vaikuttaa biologiseen hyötyosuuteen, kuten annosmuoto ja monet ominaisuu-15 det, esimerkiksi lääkkeen liukenemisnopeus. Huono biologinen hyötyosuus on merkittävä ongelma kehitettäessä farmaseuttisia koostumuksia, erityisesti kehitettäessä sellaisia koostumuksia, joiden aktiivinen ainesosa liukenee huonosti veteen. Huonosti veteen liukenevilla lääkkeillä, esimerkiksi niillä, joiden liukoisuus on pienempi kuin noin 10 mg/ml, on taipumusta eliminoitua 20 ruoansulatuskanavasta ennen verenkiertoon absorboitumista. Lisäksi huonosti veteen liukenevilla lääkkeillä on taipumusta olla vaarallisia käytettäessä suonensisäisiä antotekniikoita, joita käytetään ensisijaisesti yhdessä täysin liukenevien lääkeaineiden yhteydessä.

Tiedetään, että tietyn lääkkeen liukenemisnopeus voi kasvaa kas-;..25 vattamalla pinta-alaa eli pienentämällä hiukkaskokoa. Hienojakoisten lääkkeiden valmistusmenetelmiä on tutkittu ja on koetettu kontrolloida lääkepartikke-leiden kokoa ja kokovaihtelua farmaseuttisissa koostumuksissa. Esimerkiksi kuivajauhatustekniikoita on käytetty pienentämään partikkelikokoa ja siten on pyritty vaikuttamaan lääkkeen absorptioon. Kuitenkin tavanomaisessa kuiva-30 jauhatuksessa, kuten Lachmanin et ai. teoksen The Theory and Practice ofln-' dustrial Pharmacy luvussa 2, "Milling", sivu 45 (1986) on esitetty, hienousraja saavutetaan 100 mikronin alueella (100 000 nm), kun materiaali paakkuuntuu jauhatuskammiossa. Lachman et ai. ovat huomanneet, että märkäjauhatus on edullinen pienennettäessä vielä partikkelikokoa, mutta flokkuloituminen rajoit-35 taa partikkelikoon noin 10 mikroniin (10 000 nm). Kuitenkin farmaseuttiset tieteet tahtovat olla ennakkoluuloisia märkäjauhatusta kohtaan johtuen kontami- 2 108333 naatioon liittyvistä huolista. Kaupallisten painesuutinjauhatustekniikoiden avulla on saatu partikkeleita, joiden keskimääräinen partikkelikoko on niinkin pieni kuin noin 1 - 50 pm (1000 - 50 000 nm). Tällaiset kuivajauhatustekniikat voivat kuitenkin aiheuttaa ei-hyväksyttyjä pölytasoja.

5 Muita farmaseuttisten koostumusten valmistustekniikoita ovat lääkkeiden lastaaminen liposomeihin tai polymeereihin, esimerkiksi emulsiopolymerisaation avulla. Tällaisilla tekniikoilla on kuitenkin ongelmia ja rajoituksia. Esimerkiksi valmistettaessa sopivia liposomeja tarvitaan usein rasvaliukoinen lääke. Lisäksi tarvitaan usein ei-hyväksyttävän suuria määriä 10 liposomeja tai polymeeriä valmistettaessa yksikkölääkeannoksia. Vielä lisäksi menetelmillä tällaisten farmaseuttisten koostumusten valmistamiseksi on taipumusta olla monimutkaisia. Pääongelma emulsiopolymerointitekniikassa on kontaminanttien, kuten mahdollisesti toksisten reagoimattomien monomeerien tai detonaattorin, poisto valmistusprosessin lopussa.

15 US-patenttijulkaisussa 4 540 602 (Motoyama et ai.) on esitetty kiinteä lääke, joka on pulveroitu vesiliukoisen suurimolekyylisen aineen vesiliuoksessa käyttäen märkäjauhatuskonetta. Motoyama et ai. opettavat, että tällaisen märkäjauhatuksen tuloksena lääke muodostuu hienojakoisista partikkeleista, joiden halkaisijan koko vaihtelee välillä 0,5 pm (500 nm) - 5 pm 20 (5 000 nm). Kuitenkaan tässä julkaisussa ei ole osoitusta siitä, että voitaisiin saada partikkeleita, joiden keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin noin 400 nm. Kun Motoyaman et ai. märkäjauhatusprosessi toistettiin, saatiin partikkeleita, joiden keskimääräinen partikkelikoko oli paljon suurempi kuin 1 pm.

: 25 EPO-patenttijulkaisussa 275 796 kuvataan sellaisten kolloidisesti dispergoituvien systeemien tuottamista, joissa aine on pienempien kuin 500 nm olevien pallomaisten partikkelien muodossa. Menetelmä kuitenkin käsittää saostumisen, johon vaikuttaa aineen liuoksen sekoittaminen ja aineeseen sekoittuva ei-liuotin, ja tämä johtaa ei-kiteisten nanopartikkelien 30 muodostumiseen. Lisäksi partikkelien valmistukseen liittyvillä saostustekniikoilla on taipumusta antaa käyttöön partikkeleita, jotka ovat kontaminoituneita liuottimilla. Tällaiset liuottimet ovat usein toksisia ja niitä voi olla hyvin vaikea, jopa mahdoton, poistaa farmaseuttisesti hyväksyttäville, käytännöllisille tasoille.

35 US-patenttijulkaisussa 4 107 288 kuvataan partikkeleita kooltaan 10- 1000 nm, jotka sisältävät biologisesti tai farmakodynaamisesti aktiivista 3 108333 ainetta. Kuitenkin partikkelit käsittävät makromolekyylien verkkomatriksin, jos-, sa aktiivinen aines on tuettu sideaineen päälle tai se on viety sideaineeseen.

Olisi toivottua saada stabiileja dispergoituvia lääkepartikkeleita , submikronikokoalueella, joita voidaan valmistaa helposti, ja jotka eivät olen- 5 naisesti flokkuloidu tai agglomeroidu partikkeleitten sisäisten vetovoimien vaikutuksesta, ja jotka eivät vaadi verkkomatriksia. Lisäksi olisi erittäin toivottua saada farmaseuttisia koostumuksia, joilla on kohonnut biologinen hyötyosuus.

Me olemme keksineet menetelmän stabiilien lääkenanopatrikkelei-den valmistamiseksi märkäjauhatuksella, kun läsnä on hionta-ainetta yhdessä 10 pintaa muokkaavan aineen kanssa. Partikkelit voidaan formuloida farmaseuttisiksi koostumuksiksi, joilla on merkittävän korkea biologinen hyötyosuus.

Täsmällisemmin, käsillä olevan keksinnön mukaisesti annetaan käyttöön menetelmä partikkeleiden, jotka koostuvat pääasiallisesti kiteisestä lääkeaineesta, jonka pintamodifioijaa on adsorboitunut sen pinnalle sellainen 15 määrä, joka on riittävä säilyttämään tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon, joka on pienempi kuin noin 400 nm, valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää lääkeaineen dispergoimisen nestedispersioalustassa ja mekaanisten keinojen käyttämisen hionta-aineen läsnäollessa lääkeaineen partikkelikoon pienentämiseksi, jolloin tehokas keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin noin 20 400 nm. Partikkelien kokoa voidaan pienentää pintamodifioijan ollessa läsnä. Vaihtoehtoisesti partikkelit voivat olla yhteydessä pintamodifioijan kanssa jauhamisen jälkeen. Käsillä oleva keksintö antaa käyttöön myös menetelmän stabiilin dispersion, joka koostuu olennaisesti nestedispersioalustasta, johon edellä kuvatut partikkelit ovat dispergoituneet, valmistamiseksi.

: 25 Keksinnön mukaiselle menetelmälle nanopartikkelikoostumuksen valmistamiseksi, joka sisältää (i) 99,9 -10 paino-% partikkelinmuotoista kiteistä lääkeainetta, jonka liukoisuus veteen on alle 10 mg/ml ja (ii) lääkeainepartikkeleiden pintaan adsorboitunutta ei-ristisidottua 30 pintamodifioijaa määränä 0,1-90 paino-%, joka määrä on riittävä säilyttämään ' tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon, joka on pienempi kuin 400 nm, on tunnusomaista se, että ' (a) lääkeainepartikkelit dispergoidaan nestedispersioalustaan; ja (b) lääkeaine jauhetaan, kun mukana on 35 (i) jäykkää jauhatusväliainetta, jonka keskimääräinen partikkelikoko on vähemmän kuin 3 mm, ja . 108333 4 (ii) pintamodifioijaa lääkeaineen partikkelikoon pienentämiseksi tehokkaaksi keskimääräiseksi partikkelikooksi, joka on pienempi kuin 400 nm.

Tässä kuvataan myös farmaseuttinen koostumus, joka sisältää 5 edellä kuvattuja partikkeleita ja farmaseuttisesti hyväksyttävää kantajaa. Tällainen farmaseuttinen koostumus on hyödyllinen hoidettaessa nisäkkäitä.

Käsillä olevan keksinnön eräs edullinen piirre on se, että sen mukaisesti voidaan valmistaa erittäin monia pintamodifioituja lääkenanopartikke-leita, jotka ovat vapaita ei-hyväksytystä kontaminaatiosta.

10 Käsillä olevan keksinnön toinen edullinen piirre on se, että anne taan käyttöön yksinkertainen ja helppo menetelmä lääkenano- partikkeleiden valmistamiseksi märkäjauhatuksella yhdessä pintamodifioijan kanssa, jolloin ei esiinny pölyn ei-hyväksyttyjä pitoisuuksia, kuten tavanomaisilla kuivajauhatus-tekniikoilla.

15 Vielä eräs käsillä olevan keksinnön mukainen edullinen piirre on se, että kuvatuilla farmaseuttisilla koostumuksilla on odottamattoman korkea biologinen hyötyosuus.

Tässä kuvataan myös huonosti veteen liukenevia lääkeaineita sisältäviä farmaseuttisia koostumuksia, jotka ovat sopivia annettaessa niitä suo-20 nensisäisesti.

Käsillä oleva keksintö perustuu osittain siihen havaintoon, että lää-kepartikkeleita, joilla on erittäin pieni tehokas keskimääräinen partikkelikoko, voidaan valmistaa märkäjauhatuksella hionta-aineen ollessa läsnä yhdessä pintamodifioijan kanssa, ja että tällaiset partikkelit ovat stabiileja eivätkä ne : 25 olennaisesti flokkuloidu tai agglomeroidu partikkelin sisäisten vetovoimien vuoksi, ja niitä voidaan formuloida farmaseuttisiin koostumuksiin, joilla on odottamattoman korkea biologinen hyötyosuus. Vaikkakin tässä kuvataan lääkeaineiden nanopartikkeleiden käyttöä farmaseuttisissa koostumuksissa, uskotaan myös, että käsillä oleva keksinnön mukainen menetelmä on hyödylli-30 nen muillakin käyttöalueilla, kuten tiettyjen kosmeettisten koostumusten formuloinnissa ja tiettyjen dispersioiden valmistuksessa kuvanta- ja magneettitallen-nuselementeissä.

Käsillä olevan keksinnön mukaisesti saadut partikkelit sisältävät lääkeainetta. Lääkeaine esiintyy erillisenä kiteisenä faasina. Kiteinen faasi 35 eroaa ei-kiteisestä tai amorfisesta faasista, joka johtuu saostustekniikoista, kuten EPO-patenttijulkaisussa 275 796 on esitetty.

5 108333 Käsillä olevaa keksintöä voidaan käyttää useiden erilaisten lääkeai-, neiden yhteydessä. Lääkeaine on edullisesti orgaaninen aine, joka on olennai sesti puhtaassa muodossa. Lääkeaineen täytyy olla huonosti liukeneva ja dis-, pergoituva ainakin yhteen nestealustaan. "Huonosti liukenevalla" tarkoitetaan 5 sitä, että lääkeaineen liukoisuus dispersioalustaan, esimerkiksi veteen, on pienempi kuin noin 10 mg/ml, ja edullisesti pienepi kuin noin 1 mg/ml valmistus-lämpötilassa, esimerkiksi huoneenlämmössä. Edullinen nestedispersioalusta on vesi. Kuitenkin keksintöä voidaan käyttää muissakin nestealustoissa, joihin lääkeaine on huonosti liukeneva ja dispergoituva, kuten esimerkiksi vesipitoi-10 sissa suolaliuoksissa, safloriöljyssä ja liuottimissa, kuten etanolissa, t-butanolissa, heksaanissa ja glykolissa. Vesipitoisen dispersioalustan pH voidaan säätää sinänsä tunnetuilla menetelmillä.

Sopivat lääkeaineet voivat olla useista tunnetuista lääkeluokista, kuten esimerkiksi analgeetit, anti-inflammatoriset aineet, matolääkkeet, sydämen 15 rytmihäiriölääkkeet, antibiootit (sisältäen penisilliinit), antikoagulantit, antidep-ressantit, antidiabeettiset aineet, antiepileptit, antihistamiinit, korkeaa verenpainetta alentavat aineet, antimuskariiniset aineet, antimykoottiset aineet, an-tineoplastiset aineet, immunosupressantit, antityroidiset aineet, antiviraaliset aineet, anksiolyyttiset sedatiivit (hypnootit ja neuroleptit), astringentit, beeta-20 adrenoseptoreita blokkaavat aineet, verituotteet ja -susbtituentit, sydämen ino-trooppiset aineet, varjoaineet, kortikosteroidit, yskää estävät lääkkeet (ekspek-torantit ja mukolyytit), diagnostiset aineet, diagnostiset kuvanta-aineet, di-ureetit, dopaminergit (Parkinsonin taudin vastaiset aineet), hemostaatit, immunologiset aineet, lipidejä säätelevät aineet, lihasrelaksantit, parasympatomi-: 25 meetit, lisäkilpirauhasen kalsitoniini ja bifosfonaatit, prostaglandiinit, radioaktii viset aineet, sukupuolihormonit (sisältäen steroidit), antiallergiset aineet, stimulantit ja ruokahaluttomuusaineet, sympatomimeetit, tyroidiaineet, vasodilataattorit ja ksantiinit. Edullisia lääkeaineita ovat sellaiset, joita voidaan antaa suun kautta tai suonensisäisesti. Näiden lääkeluokkien kuvaus ja 30 jokaisen luokan lajiluettelo voidaan löytää teoksessa Martindale, The Extra Pharmacopoeia, 29. painos, The Pharmaceutical Press, Lontoo, 1989. Lääkeaineet ovat kaupallisesti saatavilla ja/tai ne voidaan valmistaa sinänsä ' tunnetuilla menetelmillä.

Edullisia esimerkkejä käsillä olevan keksinnön mukaisista hyödylli-35 sistä lääkeaineista ovat mm. seuraavat: β 108333 17-a-pregno-2,4-dieen-20-ino-[2,3-d]-isoksatsol-17-oli (danatsoli), 5α, 17α-1 '-(metyylisulfonyyli)-l 'H-pregn-20-ino-[3,2-c]-pyratsol-17-oli (steroidi A), [6-metoksi-4-(1 -metyylietyyli)-3-okso-1,2-bentsisotiatsol-2(3H)-yyli]metyyli- 2.6- diklooribentsoaatti-1,1-dioksidi (WIN 63 394), 3-amino-1,2,4-5 bentsotriatsiini-1,4-dioksidi (WIN 59 075), piposulfaami, piposulfaani, kamptotesiini, asetominofeeni, asetyylisalisyylihappo, amiodaroni, kolestyramiini, kolestipoli, kromlyninatrium, albuteroli, sukralfaatti, sulfasalatsiini, minoksidiili, tempatsepaami, alpratsolaami, propoksifeeni, auranofiini, erytromysiini, syklosporiini, asykloviiri, gansikloviiri, etoposidi, 10 mefalaani, metotreksaatti, mitoksantroni, daunorubisiini, doksorubisiini, megesteroli, tamoksifeeni, medroksiprogesteroni, nystatiini, terbutaliini, amfoterisiini B, aspiriini, ibuprofeeni, naprokseeni, indometasiini, diklofenak, ketoprofeeni, flubiprofeeni, diflunisaali, etyyli-3,5-diasetoamido-2,4,6-trijodibentsoaatti (WIN 8883), etyyli-(3,5-bis(asetyyliamino)-2,4,6-15 trijodibentsyylioksi)asetaatti (WIN 12 901) ja etyyli-2-(3,5-bis(asetyyliamino)- 2.4.6- trijodibentsyylioksi)asetaatti (WIN 16 318).

Käsillä olevan keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa lääkeaine on steroidi, kuten danatsoli tai steroidi A, antiviraalinen aine, anti-inflammatorinen aine, antineoplastinen aine, radioaine tai diagnostinen kuvan-20 ta-aine.

Käsillä olevan keksinnön mukaisesti saadut partikkelit sisältävät edellä kuvatun lääkeaineen erillisen faasin, jossa on pintamodifioija absorboituneena sen pintaan. Hyödyllisten pintamodifioijien uskotaan käsittävän sellaiset modifioijat, jotka takertuvat fysikaalisesti lääkeaineen pintaan, mutta eivät v 25 muodosta kemiallista sidosta lääkeaineen kanssa.

Sopivia pintamodifioijia ovat edullisesti tunnetut orgaaniset ja epäorgaaniset farmaseuttiset täyteaineet. Tällaisia täyteaineita ovat erilaiset polymeerit, pienimolekyyliset oligomeerit, luonnontuotteet ja pinta-aktiiviset aineet. Edullisia pintamodifioijia ovat ei-ioniaktiiviset ja anioniset pinta-aktiiviset 30 aineet. Edullisia esimerkkejä täyteaineista ovat gelatiini, kaseiini, lesitiini (fosfatidit), arabikumi, kolesteroli, tragantti, steariinihappo, bents-alkoniumkloridi, kalsiumstearaatti, glyseryylimonostearaatti, ketostear-yylialkoholi, setomakrogoli emulsiovaha, sorbitaaniesterit, poly-oksietyleenialkyylieetterit, esimerkiksi makrogolieetterit kuten setomakrogoli 35 1 000, polyoksietyleenikastoriöljyn johdannaiset, polyoksietyleenisorbitaanin rasvahappoesterit, esimerkiksi kaupallisesti saatavat TweenR-aineet, 7 108333 polyetyleeniglykolit, polyoksietyleenistearaatit, kolloidinen silikonidioksidi, , fosfaatit, natriumdodekyylisulfaatti, karboksimetyyliselluloosakalsium, karbok- simetyyliselluloosanatrium, metyyliselluloosa, hydroksietyyliselluloosa, hydr-( oksipropyyliselluloosa, hydroksipropyylimetyyliselluloosaftalaatti, ei-kiteinen 5 selluloosa, magnesiumalumiinisilikaatti, trietanoliamiini, polyvinyylialkoholi (PVA) ja polyvinyylipyrrolidoni (PVP). Useimpia näistä edellä mainituista täyteaineista on kuvattu yksityiskohtaisemmin teoksessa Handbook of Pharmaceutical Excipients, jonka julkaisijat ovat American Pharmaceutical Association ja The Pharmaceutical Society of Great Britain, the 10 Pharmaceutical Press, 1986. Pintamodifioijat ovat kaupallisesti saatavilla ja/tai ne voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä. Kahta tai useampaa pintamodifioijaa voidaan käyttää yhdessä.

Erityisen edullisia' pintamodifioijia ovat polyvinyylipyrrolidoni, tylok-sapoli, polaksomeerit, kuten PluronicR F68 ja F108, jotka ovat yhtiöstä BASF 15 saatavien etyleenioksidin ja propyleenioksidin segmenttikopolymeerejä, ja po-loksamiinit, kuten TetronicR 908 (T908), joka on tetrafunktionaalinen segment-tikopolymeeri, joka on johdettu etyleenioksidin ja propyleenioksidin peräkkäisestä lisäämisestä etyleenidiamiiniin (saatavana yhtiöstä BASF), dekstraani, lesitiini, Aerosol OTR, joka on natriumsulfomeripihkahapon (saatavana yhtiöstä 20 American Cyanamid) dioktyyliesteri, DuponolR P, joka on natriumlauryylisul-faatti (saatavana yhtiöstä DuPont), TritonR X-200, joka on alkyyliaryylipolyeet-terisulfonaatti (saatavana yhtiöstä Rohm and Haas), Tween 20 ja Tween 80, joka on polyoksietyleenisorbitaanin rasvahappoestereitä (saatavana yhtiöstä ICI Specialty Chemicals), CarbowaxR 3 350 ja 934, jotka ovat polyetyleenigly-25 kölejä (saatavana yhtiöstä Union Carbide), CrodestaR F-110, joka on sakka-roosistearaatin ja sakkaroosidistearaatin seos (saatavana yhtiöstä Croda Inc.) Crodesta SL-40 (saatavana yhtiöstä Croda Inc.) ja SA90HCO, joka on Ci8H37CH2(CON(CH3)CH2(CHOH)4CH2OH)2. Erityisen edullisiksi havaittuja pintamodifioijia ovat polyvinyylipyrrolidoni, Pluronic F-68 ja lesitiini.

30 Pintamodifioija adsorboidaan lääkeaineen pinnalle sellainen määrä, joka on riittävä säilyttämään tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon, joka on pienempi kuin noin 400 nm. Pintamodifioijat eivät reagoi kemiallisesti lääkeaineen tai itsensä kanssa. Lisäksi yksilöllisesti adsorboituvat pintamodifioijan molekyylit ovat olennaisesti vapaita molekyylien välisistä ristisidoksista.

35 Tässä hakemuksessa käytettynä partikkelikoko tarkoittaa keskimääräisen partikkelikoon määrää mitattuna alan ammattimiehen hyvin 8 108333 tuntemilla tavanomaisilla hiukkaskoon määritysmenetelmillä, kuten saostuskenttävirtauserotus, fotonikorrelaatiospektroskopia tai kiekko-sentrifugointi. Termillä "tehokas keskimääräinen partikkelikoko, joka on pienempi kuin noin 400 nm” tarkoitetaan sitä, että ainakin 90 %:lla 5 partikkeleista on keskimääräinen partikkelikoko, joka on pienempi kuin noin 400 nm mitattuna edellä mainituilla menetelmillä. Käsillä olevan keksinnön mukaisissa edullisissa suoritusmuodoissa saatava keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin noin 250 nm. Joissakin käsillä olevan keksinnön mukaisissa suoritusmuodoissa on saavutettu tehokas 10 keskimääräinen partikkelikoko, joka on pienempi kuin noin 100 nm. Tehokkaalla keskimääräisellä partikkelikoolla tarkoitetaan edullisesti partikkelikokoa, jossa vähintään 95 % tai edullisemmin vähintään 99 % partikkeleista on partikkelikoko, joka on pienempi kuin tehokas keskimääräinen koko, esimerkiksi 400 nm. Erityisen edullisissa 15 suoritusmuodoissa olennaisesti kaikkien saatavien partikkelien koko on pienempi kuin 400 nm. Joissakin suoritusmuodoissa olennaisesti kaikkien saatavien partikkeleiden koko on pienempi kuin 250 nm.

Käsillä olevan keksinnön mukaisesti saatavia partikkeleita voidaan valmistaa menetelmällä, joka käsittää lääkeaineen dispergoimisen nestedis-20 persioalustassa ja mekaanisten keinojen käyttämisen hionta-aineen läsnäollessa lääkeaineen partikkelikoon pienentämiseksi, jolloin tehokas keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin noin 400 nm. Partikkelien kokoa voidaan pienentää pintamodifioijan ollessa läsnä. Vaihtoehtoisesti partikkelit voivat olla yhteydessä pintamodifioijan kanssa jauhamisen jälkeen.

* 25 Yleinen menetelmä kuvattujen partikkeleiden valmistamiseksi on esitetty alla. Valittu lääkeaine saadaan kaupallisesti ja/tai se valmistetaan sinänsä tunnetuilla menetelmillä tavanomaisessa raa'assa muodossa. On edullista, mutta ei välttämätöntä, että raa'an valitun lääkeaineen partikkelikoko on pienempi kuin 100 pm määritettynä seula-analyysin avulla. Mikäli lääkeaineen 30 raaka partikkelikoko on suurempi kuin noin 100 pm, on edullista, että lääkeai- • «* > neen partikkelien kokoa voidaan pienentää pienemmäksi kuin 100 pm käyttäen tavanomaista jauhatusmenetelmää, kuten painesuutinta tai fragmentaatio-jauhatusta.

Sitten raaka lääkeaine voidaan lisätä nestealustaan, johon se on 35 olennaisesti liukenematon, esiseoksen muodostamiseksi. Lääkeaineen pitoisuus nestealustassa voi vaihdella välillä noin 0,1 - 60 % ja se on 9 108333 edullisesti 5 -30 % (w/w). On edullista, mutta ei välttämätöntä, että - pintamodifioija on läsnä esiseoksessa. Pintamodifioijan pitoisuus voi vaihdella välillä noin 0,1 - noin 90 % ja se on edullisesti 1-75 %, edullisemmin 20 -, 60paino-% perustuen lääkeaineen ja pintamodifioijan kokonaispainoon.

5 Esiseossuspension näennäinen viskositeetti on pienempi kuin noin 10g/cms (1 000 centipoise).

Esiseosta voidaan käyttää suoraan laittamalla se mekaanisin keinoin pienentämään keskimääräistä partikkelikokoa dispersiossa pienemmäksi kuin 400 nm. On edullista, että esiseos käytetään välittömästi, kun kuulamyllyä 10 käytetään hiomisessa.

Käytettävä mekaaninen laite lääkeaineen partikkelikoon pienentämiseksi on edullisesti dispersiomylly. Sopivia dispersiomyllyjä ovat kuulamylly, hankausmylly, värinämylly ja väliainemyllyt, kuten hiekkamylly ja helmimylly. Väliainemylly on edullinen, koska jauhatusaika on suhteellisesti lyhyempi halu-15 tun tuloksen saamiseksi, esimerkiksi haluttu partikkelikoon pienentäminen. Vä-liainejauhatuksessa esiseoksen näennäinen viskositeetti on edullisesti noin 1 -noin 10 g/cms (100- 1 000 centipoise). Kuulajauhatuksessa esiseoksen näennäinen viskositeetti on edullisesti noin 0,01 - 1 g/cms (1 - 100 centipoise). Tällaisilla arvoilla on taipumusta antaa optimaalinen tasapaino tehokkaan par-20 tikkelien pirstoutumisen ja alustan eroosion suhteen.

Jauhatusväliaine hiukkaskoon pienentämisvaiheessa voi olla jäykkä aine, edullisesti pallon muotoinen tai erityisesti se on muodossa, jonka keskimääräinen koko on pienempi kuin noin 3 mm ja edullisemmin pienempi kuin noin 1 mm. Tällainen väliaine voi antaa käyttöön partikkeleita, joiden proses-: 25 sointiajat ovat lyhyemmät ja jotka kuluttavat jauhatusvälineitä vähemmän.

Jauhatusväliaineen valinnan ei uskota olevan kriittinen tekijä. Olemme havainneet, että sirkoniumoksidi, kuten 95 % ZrO, joka on stabiloitu magnesiumoksi-dilla, sirkoniumsilikaatti ja lasi jauhatusväliaineena antavat käyttöön partikkeleita, joiden kontaminaatiotasojen uskotaan olevan hyväksyttäviä farmaseuttisten 30 koostumusten valmistuksessa. Kuitenkin muidenkin väliaineiden, kuten ruostumattoman teräksen, titaanin, alumiinin ja 95% ZrO, joka on stabiloitu ytt-riumilla, odotetaan olevan käyttökelpoisia. Edullisen väliaineiden tiheys on ' suurempi kuin noin 3 g/cm3.

Hankausaika voi vaihdella suuresti ja se riippuu ensisijaisesti 35 mekaanisista keinoista ja valituista prosessointiolosuhteista. Kuulamyllyt saattavat vaatia prosessointiajan, joka on 5 päivää tai pitempi. Toisaalta 10 108333 lyhyemmät kuin 1 päivää vaativat prosessointiajat (saostumisajat 1 minuutti -useita tunteja) ovat antaneet haluttuja tuloksia käyttäen korkea-murskausväliainemyllyä.

Partikkelien koko täytyy pienentää lämpötilassa, joka ei merkittäväs-5 ti huononna lääkeainetta. Alemmat kuin noin 30 - 40 °C prosessointiiämpötilat ovat tavallisesti edullisia. Haluttaessa prosessointilaitteista voidaan jäähdyttää tavanomaisilla jäähdytyslaitteilla. Menetelmä suoritetaan sopivasti ympäristön lämpötilassa ja prosessointipaineissa, jotka ovat turvallisia ja tehokkaita jauha-tusprosessissa. Esimerkiksi ympäristön prosessipaineet ovat kuulamyllyille, 10 hankausmyllyille ja värinämyllyille tyypillisiä. Prosessointipaineet aina 1,4 kg/cm2 (20 psi) asti ovat tyypillisiä väliainejauhatukselle.

Pintamodifioijaa, mikäli se ei ollut jo esiseoksessa mukana, täytyy lisätä dispersioon hionnan jälkeen määrä, joka on kuvattu edellä esiseoksen yhteydessä. Sen jälkeen voidaan dispersio sekoittaa esimerkiksi ravistelemalla 15 voimakkaasti. Valinnaisesti voidaan dispersio laittaa sonikaatiovaiheeseen esimerkiksi käyttämällä ultraäänivoimaa. Dispersio voidaan esimerkiksi laittaa ultraäänienergiaan, jonka taajuus on 20 - 80 kHz noin 1-120 sekunnin ajaksi.

Lääkeaineen ja pintamodifioijan suhteellinen määrä voi vaihdella suuresti ja pintamodifioijan optimaalinen määrä voi riippua esimerkiksi tietystä 20 lääkeaineesta ja valitusta pintamodifioijasta, pintamodifioijan kriittisestä misel-lipitoisuudesta jos se muodostaa misellejä, jne. Pintamodifioijan määrä on edullisesti noin 0,1 -10 mg lääkeaineen pinta-alueen neliömetriä kohden. Pintamodifioijan määrä voi olla 0,1-90 paino-%, edullisesti 20 - 60 paino-% perustuen kuivan partikkelin kokonaispainoon.

v 25 Kuten seuraavissa esimerkeissä on esitetty, kaikki pintamodifioijan ja lääkeaineen yhdistelmät eivät tuota haluttuja tuloksia. Niinpä hakijat ovat kehittäneet yksinkertaisen seulontamenetelmän, jolla voidaan valita yhteen sopivat pintamodifioijat ja lääkeaineet, jotka antavat käyttöön stabiileja haluttujen partikkeleiden dispersioita. Ensin kiinnostavan valitun lääkeaineen 30 raakapartikkelit dispergoidaan nesteeseen, johon lääke on olennaisesti liukenematon, esimerkiksi vesi 5 % (w/w), ja seosta jauhetaan 60 minuuttia laitteessa DYNO-MILL standardeissa jauhatusoloissa, jotka on esitetty alempana olevassa esimerkissä 1. Sitten jauhettu materiaali jaetaan alikvootteihin ja pintamodifioijat lisätään pitoisuuksissa 2, 10 ja 50 paino-% 35 perustuen lääkeaineen ja pintamodifioijan yhteispainoon. Sitten dispersioita sonikoidaan (1 minuutti, 20 kHz) agglomeraattien dispergoimiseksi ja ne 11 1 08333 laitetaan partikkelikokoanalyysiin, jossa niitä tutkitaan optisella mikroskoopilla , (1 000 kertainen suurennus). Mikäli havaitaan stabiili dispersio, voidaan optimoida menetelmä tietyn lääkeaineen ja pintamodifioijan kombinaation f valmistamiseksi edellä esitetyn menetelmän mukaisesti. Stabiililla tarkoitetaan 5 sitä, että dispersiossa ei tapahdu paljaalla silmällä havaittavissa olevaa flokkuloitumista tai agglomeroitumista ainakaan 15 minuuttiin, edullisesti ainakaan kahteen päivään tai pitempään valmistamisen jälkeen.

Käsillä olevan keksinnön mukaisesti saatu dispersio on stabiili ja koostuu nestedispersioalustasta ja edellä kuvatuista partikkeleista. Pintamodi-10 fioitujen lääkenanopartikkeleiden dispersiolla voidaan sumute- päällystää so-keriosasia tai sitä voidaan suihkuttaa farmaseuttisen täyteaineen päälle neste-kerrossumutepäällystäjässä sinänsä tunnetuilla menetelmillä.

Tässä kuvatut farmaseuttiset koostumukset käsittävät edellä kuvatut partikkelit ja farmaseuttisesti hyväksyttävän kantajan. Sopivat farmaseutti-15 sesti hyväksyttävät kantajat ovat alan ammattimiesten hyvin tuntemia. Tällaisia ovat ei-toksiset fysiologisesti hyväksyttävät kantajat, apuaineet tai vehikkelit parenteraalista injektointia varten, oraalista antoa varten kiinteässä tai nestemäisessä muodossa, rektaalista antoa varten jne. Menetelmä nisäkkäiden hoitamiseksi käsittää vaiheen, jossa annetaan hoidon tarpeessa olevalle nisäk-20 käälle tehokas määrä edellä kuvattua farmaseuttista koostumusta. Lääkeaineen valittu annostaso hoidossa on tehokas, jos saadaan haluttu terapeuttinen vaste tietyn koostumuksen ja antomenetelmän suhteen. Siten valittu annostaso riippuu lääkeaineesta, halutusta terapeuttisesta vaikutuksesta, antotavasta, halutun hoidon kestosta ja muista tekijöistä. Kuten edellä on jo mainit-*< 25 tu, on käsillä olevan keksinnön mukaista saadun koostumuksen erityisen edul linen piirre on odottamattoman korkea biologinen hyötyosuus, kuten jäljempänä olevissa esimerkeissäkin on kuvattu. Lisäksi havaitaan, että käsillä olevan keksinnön mukaisesti saatavat lääkepartikkelit antavat käyttöön nopeamman lääkevaikutuksen alkamisen oraalisesti nautittuna ja ne vähentävät vatsaärsy-30 tystä.

On havaittu, että tässä kuvatut farmaseuttiset koostumukset ovat erityisen käyttökelpoisia oraalisessa ja parenteraalisessa, myös intravenoosi-sessa antomuodossa. On selvää, että huonosti veteen liukenevia lääkeaineita, joita ennen tätä keksintöä ei voitu antaa suonen sisäisesti, voidaan nyt antaa 35 turvallisesti. Lisäksi lääkeaineita, joita ei ole voitu antaa oraalisesti huonon biologisen hyötyosuuden vuoksi, voidaan nyt antaa tehokkaasti.

12 108333

Koska tämän keksinnön hakijat eivät halua tulla sidotuiksi teoreettisiin mekanismeihin, uskotaan, että pintamodifioijat ehkäisevät partikkeleiden flokkulaatiota ja/tai agglomeroitumista toimimalla mekaanisena tai steerisenä estäjänä partikkelien välillä, minimoimalla läheistä, 5 partikkeleiden välistä vetovoimaa, joka on välttämätön agglomeroitumisessa ja flokkuloitumisessa. Vaihtoehtoisesti, mikäli pintamodifioijalla on ionisia ryhmiä, voi tuloksena olla stabilointi elektrostaattisella hylkimisellä. Oli yllättävää, että käsillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä voitiin valmistaa stabiileja lääkepartikkeleita, joilla on näin pieni tehokas partikkelikoko ja jotka ovat 10 vapaita ei-hyväksytystä kontaminaatiosta.

Seuraavat esimerkit kuvaavat lähemmin käsillä olevaa keksintöä.

Esimerkki 1 PVP modifioidut danatsoli-partikkelit, jotka on valmistettu kuulamyllyssä 15 Danatsolin nanopartikkelidispersio valmistettiin käyttämällä DYNO- MILL laitetta (malli KDL, valmistanut Willy A. Bachoffen AG Maschinenfabrik).

Seuraavia ainesosia lisättiin lasiastiaan ja niitä sekoitettiin rummussa 24 tuntia polyvinyylipyrrolidonin liuottamiseksi.

Polyvinyylipyrrolidoni K-15 (valm. GAF) 98 g 20 Erittäin puhdas vesi 664 g

Seuraavaksi edelliseen liuokseen lisättiin 327 g kuivaa jauhettua danatsolia ja seosta sekoitettiin yksi viikko. Tässä vaiheessa pyrittiin danatsolin tasaiseen dispergoitumiseen pintamodifioijaliuoksessa, joka täten vähentää tarvittavaa käsittelyaikaa väliainemyllyssä.

25 Danatsoli saatiin mikronoidussa muodossa (keskimääräinen partik kelikoko noin 10 mikronia) yhtiöstä Sterling Winthrop Inc. Partikkelit oli valmistettu tavanomaisella painesuutinjauhatusmenetelmällä.

Tämä esiseos lisättiin pidätysastiaan ja sitä sekoitettiin tavanomaisella propellisekoittajalla alhaisella nopeudella, jotta pystyttiin säilyttämään 30 homogeeninen seos väliainejauhatustapahtumaa varten. Väliainemylly valmistettiin väliainejauhatusprosessin mukaisesti. Myllyn jauhinkammio täytettiin osittain piilasipalloilla ja esiseosta kierrätettiin jatkuvasti toimivan väliainemyl-lyn läpi seuraavissa olosuhteissa:

Jauhatusastia: vesivaipalla varustettu ruostumattomasta teräksestä 35 valmistettu kammio 13 1 08333

Esiseoksen virtausnopeus: 250 ml minuutissa f Jauhatusastian tilavuus: 555 ml Väliaineen tilavuus: 472 ml lasihelmiä , Väliainetyyppi: kooltaan 0,5 - 0,75 mm piilasihelmiä, lyijyttömiä 5 (saatu yhtiöstä Glen Mills, Inc.)

Uudelleenkierrätysaika: 240 minuuttia Saostumisaika: 60 minuuttia

Propellin nopeus: 3 000 RPM, tangentiaalinen nopeus 595 m/min (1 952 ft/min) 1 o Jauhatusastian jäähdytysaine: vesi Jäähdyttimen lämpötila: 10 °C (50 °F)

Lietteen 240 minuuttia kestävän uudelleenkierrättämisen jälkeen dispersionäyte poistettiin ja siitä tutkittiin partikkelikokojakauma käyttäen saos-tuskenttävirtauserotinta (valmistanut DuPont). Mitattu keskimääräinen 15 partikkelihalkaisija oli 77,5 nm ja keskipainoisen partikkelin halkaisija oli 139.6 nm. Dispersion partikkelikoko vaihteli välillä 3 - 320 nm.

Esimerkki 2 PVP modifioidut danatsolipartikkelit, jotka on valmistettu kuulamyllyssä pienellä väliainemäärällä 20 Danatsolin nanopartikkeleinen dispersio valmistettiin käyttämällä kuulamyllyprosessia. 600 ml:n sylinterinmuotoinen lasiastia (sisähalkaisija on 7.6 cm (3 tuumaa)) täytettiin noin puoliväliin asti seuraavalla jauha- tusväliai-neella:

Jauhatusväliaine: sirkoniumoksidihiontapalloja (valmistanut yhtiö 25 Zircoa, Inc.) Väliaineen koko: 0,85 -1,18 mm halkaisija Väliaineen tilavuus: 300 ml

Seuraavat kuivat ainesosat lisättiin suoraan tähän lasiastiaan: Danatsoli (mikronoitu) 10,8 g 30 Polyvinyylipyrrolidoni K-15 3,24 g

Erittäin puhdas vesi 201,96 g

Danatsoli saatiin mikronoidussa muodossa (keskimääräinen partikkelikoko 10 mikronia) yhtiöstä Sterling Winthrop Inc. ja polyvinyylipyrrolidoni oli laatua K-15 ja sen oli tuottanut yhtiö GAF.

35 Sylinteriastiaa pyöritettiin horisontaalisesti sen akselin ympäri 57 % "kriittisestä nopeudesta". Kriittinen nopeus on määritelty jauhatusastian 14 1 08333 pyörimisnopeutena, kun jauhatusväliaineen sentrifugoitumista tapahtuu. Tällä nopeudella keskipakoisvoima, joka vaikuttaa jauhatuspalloihin, puristaa ja > pitää ne tiukasti astian sisäseinää vasten. Olosuhteet, jotka johtavat ei-toivottuun sentrifugoitumiseen, voidaan laskea yksinkertaisten fysikaalisten 5 lakien avulla.

Sen jälkeen, kun kuulajauhatusta oli jatkettu 5 päivää, erotettiin liete jauhatusväliaineesta seulan läpi ja sen partikkelikoko evaluoitiin saostuskent-tävirtauserottimella. Mitattu keskimääräinen partikkelihalkaisija oli 84,9 nm ja keskipakoisen partikkelin halkaisija oli 169,1 nm. Partikkelien koko vaihteli 10 kooltaan välillä 26 - 340 nm. Pintamodifioijan määrä ja tyyppi oli riittävä antamaan käyttöön kolloidisen stabiiliuden agglomeraation suhteen ja tällä pystyttiin säilyttämään ainesosien homogeeninen seos, jolla varmistettiin täsmällinen materiaalin jakaantuminen myöhempien prosessivaiheiden aikana.

Biologisen hyötyosuuden määritys 15 Edellä kuvatun danatsolin nanopartikkelidispersion biologista hyöty- osuutta verrattiin jauhamattoman danatsolisuspension biologiseen hyötyosuu-teen paastonneissa urospuolisissa beagle-koirissa. Jauhamaton materiaali valmistettiin suspensiona samalla tavalla kuin dispersio kuulajauhatusproses-sin erotuksella. Molempia formulaatioita annettiin kullekin viidelle koiralle oraa-20 lisesti nenä-mahaletkun avulla ja plasmaa saatiin raajan ulommassa iholaski-mossa olevan kanyylin avulla. Plasman danatsolitasoja tarkkailtiin yli 24 tuntia. Nanopartikkelidispersiosta saadun danatsolin suhteellinen biologinen hyöty-osuus oli 15,9 kertaa korkeampi kuin danatsoiipartikkeleita sisältävän, tavanomaisella painesuutinjauhatuksella valmistetun danatsolisuspension, jonka 25 keskimääräinen partikkelikoko oli noin 10 mikronia, biologinen hyötyosuus.

Oraalisten plasmatasojen vertailu annoskorjattujen plasmatasojen kanssa danatsolin intravenoosisen antamisen jälkeen antoi keskimääräisen absoluuttisen biologisen hyötyosuuden (± SEM) 82,3 ±10,1 % nanopartikkelidispersiolle ja 5,1 ± 1,9 % jauhamattomalle materiaalille.

30 Esimerkki 3 l. . * PVP modifioidut danatsoiipartikkelit, jotka on valmistettu kuulamyllyssä suurella väliainemäärällä

Danatsolin nanopartikkelidispersio valmistettiin käyttämällä 1 mm:n halkaisijaltaan olevaa lasijauhatusväliainetta (0,85- 1,18 mm yhtiöstä Potters 35 Industries). 400 ml:n sylinterinmuotoiseen lasiastiaan, jonka halkaisija oli 15 1 08333 7,0 cm (2,75 tuumaa), laitettiin 212 ml lyijytöntä lasijauhatusväliainetta. r Seuraavat ainesosat lisättiin tähän astiaan:

Danatsoli (mikronoitu) 30,4 g , Polyvinyylipyrrolidoni K-15 9,12 g 5 Erittäin puhdas vesi 112,48 g Tätä astiaa pyöritettiin horisontaalisesti sen akselin ympäri kontrolloidulla pyörimisnopeudella 80,4 kierrosta minuutissa (50 % kriittisestä nopeudesta) 5 päivää.

Liete erotettiin välittömästi jauhatusväliaineesta seulan läpi ja sen 10 partikkelikoko sekä jauhatusväliaineen kitka evaluoitiin käyttäen rinnakkais-plasmareaktiota (IC-P). Saostuskenttävirtauserottimella mitattu partikkelikoko antoi tulokseksi keskimääräisen halkaisijan 84,9 nm ja keskipainoisen partikkelin halkaisija oli 179,3 nm. Väliaineen saostumisen laajuus mitattiin, jotta pystyttiin määrittämään lopullisen dispersion puhtaus käyttämällä induktiivises-15 ti kytkettyä atomiemissiospektroskopiamenetelmää. Piin taso lopullisessa dispersiossa oli pienempi kuin 10 osaa alkuainepiitä per miljoona osaa lietettä. Esimerkki 4 PVP modifioidut danatsolipartikkelit

Danatsolin nanopartikkelidispersio valmistettiin kliinistä evaluointia 20 varten käyttäen kuulajauhatusdispersiomenetelmää. Tämä dispersio valmistettiin jauhamalla lasijauhatusväliaineen kanssa. Käytetty jauha- tusväliaine oli seuraavanlainen: Väliainetyyppi: 0,85 -1,18 mm lyijyttömiä lasipalloja Väliaineen määrä: 6 100 ml 25 Väliaine lisättiin n. 11,4 litran (3 gallonaa) posliiniastiaan. Sitten sii hen lisättiin seuraavat ainesosat:

Danatsoli (mikronoitu) 1 000 g

Polyvinyylipyrrolidoni K-15 300 g

Erittäin puhdas vesi 3 700 g 30 Astiaa pyöritettiin 5 päivää pyörimisnopeudella 39,5 kierrosta minuutissa (50 % kriittinen nopeus). Nestemäinen liete erotettiin jauhatusväliaineesta seulalla ja sitä käytettiin kiinteiden oraalisten annosten valmistuksessa kliinisiä tutkimuksia varten. Dispersion partikkelikoko määritettiin käyttämällä saostuskenttävirtauserotusta ja se mitattiin, jolloin 35 saatiin määrän keskimääräiseksi halkaisijaksi 134,9 nm ja keskipainoisen partikkelin halkaisijaksi 222,2 nm. Kontaminaatiotaso jauhatusväliaineesta 16 1 08333 mitattiin (ICPillä) ja se oli 36 osaa piitä per miljoona osaa dispersiota. Havaitun alumiinin määrä oli pienempi kuin 5 ppm. Lähtöjauheen röntgensäde-jauhediffraktiotietoja verrattiin dispergoituneen danatsolin kanssa ja tulos osoitti, että dispersioprosessi ei muuttanut kiinteiden dispergoituneiden 5 partikkeleiden kiderakenteen morfologiaa.

Esimerkki 5 PVP modifioidut danatsolipartikkelit

Danatsolin nanopartikkelidispersio valmistettiin käyttämällä labora-torioväliainemyllyä ja lasiväliainetta. Väliainemylly oli varustettu 50 ml:n jauha-10 tusrummulla ja mylly oli "Mini" Motormill, jonka on valmistanut yhtiö Eiger Machinery Inc.

Väliainemyllyä käytettiin seuraavissa prosessiolosuhteissa:

Helmimäärä: 42,5 ml lasipalloja

Roottorin nopeus: 5 000 RPM (tangentiaalinen nopeus 798 m/min) 15 Jauhatusväliaine: 0,75 -1,0 mm lyijyttömiä lasihelmiä (saatu yhtiös tä Glens Mills)

Dispersiomuoto valmistettiin liuottamalla 27 g polyvinyylipyrrolidonia 183g:aan vettä ja tätä seosta sekoitettiin teräsastiassa, jossa oli 50 mm:n "Cowles" tyyppinen lapa, kunnes liuos oli kirkas eikä siinä ollut liukenematonta 20 PVP polymeeriä. Sekoittajan pyörimisnopeus pidettiin nopeudessa 5 000 RPM. 90 g mikronoitua danatsolia lisättiin hitaasti tähän seokseen samalla sekoittaen 30 minuuttia. 200 cm2 esiseosta lisättiin myllyn pidätyssäili-öön ja sitä kierrätettiin 5 tuntia ja 51 minuuttia. Lopullinen saostumisaika jauhatusalueella oli 40 minuuttia.

: 25 Lopullinen keskimääräinen partikkelikoko mitattiin ja määritettiin, et tä sen määrän keskimääräinen halkaisija oli 79,9 nm ja keskipainon mukainen halkaisija 161,2 nm. Partikkelikoko vaihteli välillä 30-415 nm. Jauhatusväliai-neen sekä jauhatusastian eroosion saostustaso määritettiin (IPCillä) ja siinä oli 170 ppm rautaa ja 71 ppm piitä. Havaittiin, että dispersioprosessi ei muuttanut 30 kiderakennetta, joka oli määritetty röntgensädediffraktiolla.

*: Esimerkki 6

Lesitiinimodifioidut steroidi A partikkelit

Steroidi A:n nanopartikkelidispersio valmistettiin kuulajauhamisella sirkoniumoksidijauhatushelmien avulla. Dispersio valmistettiin ilman 35 pintamodifioijaa ja tämän valmistuksen jälkeen lisättiin lesitiiniä ja 17 1 08333 sonikointivaihe vaadittiin steroidi A:n dispergoituneen faasin stabiloimiseksi ja i agglomeroitumisen sekä nopean sakkautumisen estämiseksi.

Kuulajauhatuksella valmistettu steroidi A:n hienopartikkelinen , dispersio sisälsi seuraavia ainesosai: 5 Steroidi A 5 g

Erittäin puhdas vesi 95 g

Steroidi A oli jauhamattoman raakarakeiden muodossa, joiden partikkelikoko oli välillä noin 100 pm - noin 400 pm.

Seuraavia prosessiolosuhteita käytettiin: 10 Väliaine: 135 ml

Astian tilavuus: 240 ml Väliainetyyppi: 0,85 -1,18 mm:n Zirhelmiä (valmistanut Zircoa Inc.)

Jauhatusaika: 4 päivää

Jauhatusnopeus: 86 RPM (50 % kriittinen nopeus) 15 Sen jälkeen, kun seosta oli kuulajauhettu 4 päivää, liete erotettiin jauhatusväliaineesta seulan läpi. Yksi gramma tätä stabiloimatonta lietettä lisättiin 10 g:aan lesitiinin vesiliuosta (1 paino-% Centrolex "P" erittäin puhtaassa vedessä, lesitiinin on valmistanut Central Soya Company, Inc.) ja tätä sekoitettiin voimakkaasti ravistamalla, jonka jälkeen seurasi 20 sekunnin soni-20 kointivaihe käyttämällä ultraäänitorvea (malli 350 Branson Ultrasonic Power Supply, torven halkaisija = 1,27 cm, virta-asetus = 2). Lietettä tarkkailtiin mikroskoopilla. Dispersion koon ja tilan tarkastelussa käytettiin Olympus BH-2 optista mikroskooppia, joka oli varustettu faasi- kontrastivalaisimella.

Tippa edellä saatua laimeaa lietettä laitettiin mikroskoopin objektila-25 sin ja lasipäällyslevyn väliin ja sitä tarkkailtiin mikroskooppisesti suurella suurennoksella (1 000 kertainen suurennus) ja sitä verrattiin samalla tavalla vain veteen laimennettuun lietteeseen (ei pintamodifioijaa). Modifioimattomassa dispersiossa esiintyi paljon partikkeleiden agglomeroitumista. Modifioimatto-man dispersion partikkelikoko oli suurempi kuin 10 mikronia ja modifioimatto-30 massa dispersiossa ei esiintynyt Brownin liikettä. Brownin liike on oskilloivaa 1 * liikettä tai tärisevää liikettä, jonka aiheuttavat nesteessä olevat partikkelit, joi den koko on pienempi kuin 1 mikroni. Lesitiinimodifioiduissa partikkeleissa esiintyi nopeaa Brownin liikettä. Tällä dispersiolla oli luonteenpiirteet ja koostumus, jossa keskimääräinen partikkelikoko oli pienempi kuin 400 nm. Pide-35 tään selvänä, että lisäjauhaminen johtaisi vielä partikkelikoon pienenemiseen.

18 1 08333

Esimerkki 7

Alkyyiiaryylipolyeetterisuifonaatilla modifioitu steroidi A

Esimerkki 6 toistettiin, paitsi että lesitiini korvattiin yhdisteellä Triton X-200 (valmistanut Rohm ja Haas). Saatiin samankaltaiset tulokset.

5 Esimerkki 8

Akaasikumilla modifioitu steroidi A

Esimerkki 6 toistettiin sillä erolla, että lesitiini korvattiin akaasikumilla (saatavana yhtiöstä Eastman Kodak Co.). Saatiin samankaltaiset tulokset.

Esimerkki 9

10 Natriumlauryylisulfaatilla modifioitu steroidi A

Esimerkki 6 toistettiin sillä erolla, että lesitiini korvattiin natriumlauryylisulfaatilla (saatavana nimellä Duponol ME yhtiöstä DuPont, Inc.). Saatiin samankaltaiset tulokset.

Esimerkki 10 15 Steroidi A, joka on modifioitu natriumsulfomeripihkahapon dioktyyliesterillä

Esimerkki 6 toistettiin sillä erolla, että lesitiini korvattiin aineella Aerosol OT (saatavana yhtiöstä American Cyanamid Chemical Products, Inc.). Saatiin samankaltaiset tulokset.

20 Esimerkki 11

Steroidi A, joka on modifioitu etyleenioksidin ja propylee-nioksidin segmenttikopolymeerillä

Esimerkki 6 toistettiin sillä erolla, että lesitiini korvattiin aineella Plu-ronic F68 (saatavana yhtiöstä BASF Corp.). Saatiin samankaltaiset tulokset.

25 Esimerkki 12

Steroidi A, joka on modifioitu etyleenioksidin ja propyleeniok-sidin segmenttikopolymeerillä

Steroidi A:n nanopartikkelidispersio valmistettiin kuulajauhatuksella, jossa sirkoniumoksidi oli jauhatusaineena, 5 päivää. 70 cm2 jauhatusväliainet- 30 ta lisättiin 115 cm2:n astiaan ja sitten siihen lisättiin seuraavaa: *: ’ Steroidi A 2,5 g

Pluronic F68 0,75 g

Erittäin puhdas vesi 46,75 g

Tuloksena saatua seosta kuulajauhettiin 5 päivää 50 % kriittisellä 35 kiertonopeudella. Lopullinen dispersio erotettiin jauhatusväliaineesta ja partikkelien kokoa tarkasteltiin mikroskooppisesti, kuten esimerkissä 6 on esitetty.

19 108333

Dispersiossa ilmeni nopeaa Brownin liikettä eikä yksikään partikkeli ollut suu-i rempi kuin 1 mikroni, useimmat partikkeleista olivat pienempiä kuin 400 nm.

Esimerkki 13

Lesitiinimodifioidut steroidi A partikkelit 5 Esimerkki 12 toistettiin sillä erolla, että Pluronic F68 korvattiin ai neella Centrolex P. Mikroskooppisesti tarkasteltuna ei havaittu yhtään partikkelia, joka olisi ollut suurempi kuin 1 mikroni ja suurin osa partikkeleista oli pienempiä kuin 400 nm.

Esimerkki 14 10 Steroidi A partikkelit, jotka on modifioitu etyleenioksidin ja propyleenioksidin segmenttikopolymeerillä

Steroidi A:n nanopartikkelidispersio valmistettiin kuulajauhatus-menetelmällä. Seuraavat ainesosat lisättiin sylinterin muotoiseen 0,95 litran astiaan. Astia täytettiin noin puoliväliin seuraavalla jauhatusväliaineella: 15 Jauhatusväliaine: 0,85- 1,18 mm halkaisijan omaavia sirko- niu- moksidipalloja (valmistanut Zircoa)

Seuraavat dispersioaineet lisättiin suoraan lasiastiaan:

Steroidi A 18 g

Pluronic F68 4,5 g 20 (BASF Corp.)

Erittäin puhdas vesi 336,6 g

Steroidi A saatiin yhtiöstä Sterling Winthrop Inc. jauhamattomien levymäisten kiteiden muodossa, joiden keskimääräinen partikkelikoko oli noin 100 pm.

25 Astiaa pyöritettiin konsentrisesti oman akselinsa suhteen 50 % kriit tisellä nopeudella 5 päivää. Tämän ajan kuluttua lisättiin lietteeseen 4,45 g yhdistettä Pluronic F68 ja astiaa pyöritettiin vielä 5 päivää samoissa olosuhteissa. Sitten liete erotettiin jauhatusväliaineesta ja partikkelikoko evaluoitiin käyttäen saostuskenttävirtauserotusta. Määrän keskimääräiseksi halkaisijaksi mi-30 tattiin 204,6 nm ja keskipainoisen partikkelin halkaisija oli 310,6 nm. Partikkeli-·; ' kokojakauma vaihteli välillä noin 68 - 520 nm. Dispersiota tutkittiin optisella mikroskoopilla. Siinä oli erinomainen partikkelieheys, eikä flokkuloitumista tai agglomeraatiota esiintynyt. Dispersiopartikkelit osoittivat nopeaa Brownin liikettä.

35 108333 20

Biologisen hyötyosuuden määritys

Edellä kuvatun steroidi A:n nanopartikkelidispersion biologista hyö-tyosuutta verrattiin jauhamattoman steroidi A:n (keskimääräinen partikkelikoko on noin 100 pm) biologiseen hyötyosuuteen paastonneissa urospuolisissa 5 beagle-koirissa. Jauhamaton materiaali valmistettiin suspensiona samalla tavalla kuin dispersio kuulajauhatusprosessin erotuksella. Molempia formulaati-oita annettiin kullekin viidelle koiralle oraalisesti nenä-mahaletkun avulla ja plasmaa saatiin raajan ulommassa iholaskimossa olevan kanyylin avulla. Plasman steroidi A-tasoja tarkkailtiin yli 24 tuntia. Nanopartikkelidispersiosta 10 saadun steroidi A:n suhteellinen biologinen hyötyosuus oli 7,1 kertaa korkeampi kuin steroidi A-partikkeleita sisältävän, jauhamattoman steroidi A-suspension biologinen hyötyosuus. Oraalisten plasmatasojen vertailu annos-korjattujen plasmatasojen kanssa steroidi A:n intravenoosisen antamisen jälkeen antoi keskimääräisen absoluuttisen biologisen hyötyosuuden (± SEM) 15 14,8 ± 3,5 % nanopartikkelidispersiolle ja 2,1 ± 1,0 % jauhamattomalle materi aalille.

Vertailuesimerkki A

Steroidi A:n dispersio valmistettiin käyttämällä kuulajauhatuspro-sessia käyttäen sirkoniumoksidinjauhatushelmiä. Dispersiossa ei ollut pinta-20 modifioijaa ja sonikaation jälkeistä vaihetta käytettiin flokkulaation ja uudelleen aggregoitumisen minimoimiseksi.

Hieno partikkelidispersio, joka valmistettiin kuulajauhatuksella, sisälsi seuraavia ainesosia:

Steroidi A 5 g v 25 Erittäin puhdas vesi 95 g

Seuraavia prosessiolosuhteita käytettiin:

Jauhatusväliaine: 135 ml

Astian tilavuus: 240 ml

Jauhatusväliaine: 0,85 -1,18 mm Zirbeads XR helmiä 30 Jauhatusaika: 4 päivää

Jauhatusnopeus: 86 RPM (50 % kriittinen nopeus)

Sen jälkeen, kun seosta oli kuulajauhettu 4 päivää, liete erotettiin jauhatusväliaineesta seulan läpi. Yksi gramma tätä stabiloimatonta lietettä sekoitettiin 10g:aan erittäin puhdasta vettä ja tätä sekoitettiin voimakkaasti 35 ravistamalla, jonka jälkeen seurasi 20 sekunnin sonikointivaihe käyttämällä ultraäänitorvea (malli 350 Branson Ultrasonic Power Supply, torven 21 ! 0 8 333 halkaisija = 1,27 cm, virta-asetus = 2). Lietettä tarkkailtiin mikroskoopilla. Dispersion koon ja tilan tarkastelussa käytettiin optista mikroskooppia, joka oli varustettu faasikontrastivalaisimella.

( Tippa edellä saatua laimeaa lietettä laitettiin mikroskoopin objektila- 5 sin ja lasipäällyslevyn väliin ja sitä tarkkailtiin mikroskooppisesti suurella suurennoksella (400 kertainen suurennos). Dispersiossa esiintyi vaikeaa partikke-leiden aggregoitumista. Aggregaattien koko oli suurempi kuin 10 mikronia eikä siinä esiintynyt Brownin partikkeliliikettä.

Esimerkit 15-49 10 Taulukko 1 on yhteenveto muista esimerkeistä, jotka on todettu keksinnön mukaisella menetelmällä. Jokaisessa taulukon 1 esimerkeissä saatiin partikkeleita, joiden tehokas keskimääräinen partikkelikoko oli pienempi kuin 400 nm.

·· 22 10 8 333

Taulukko 1

Esimerkki Luokka Lääkeaine Pintamodifioija Partikkelikoko (nm) 15 anti-inflammatori 5% naprokseeni 5% PVP 250 16 anti-inflammatori 5% naprokseeni 3% F68 267 17 anti-inflammatori 5% indometasiini 1% F68 228 18 anti-inflammatori 5% indometasiini 1%PVA 331 19 anti-inflammatori 5% indometasiini 1% PVP 216 20 anti-inflammatori 5% indometasiini 1 % F108 235 21 anti-inflammatori 3% WIN 63394 0,5% F68 262 22 anti-inflammatori 4% WIN 63394 3% F68 255 23 anti-inflammatori 3% WIN 63394 10% F68 231 24 antineoplasti 1%etoposidi 1%Crodesta F-110 «300 25 antineoplasti 1%etoposidi 1%Crodesta SL-40 «300 26 antineoplasti 1%etoposidi 1% F68 «300 27 antineoplasti 1%etoposidi 1% F108 «300 28 antineoplasti 1%etoposidi 1%arabikumi «300 29 antineoplasti 1%etoposidi 1%PVA «300 30 antineoplasti 1% kamptotesiini 0,6% arabikumi 298 31 antineoplasti 1% kamptotesiini 1,1% PVA 236 v 32 antineoplasti 1% kamptotesiini 1%T908 256 33 antineoplasti 5% piposulfaami 1,25% Crodesta F-110 «300 34 antineoplasti 5% piposulfaami 1,25% arabikumi «300 35 antineoplasti 5% piposulfaami 5% PVA 320 36 radiofarmaka 2,5% WIN 59075 3% PVP 359 37 diagn.kuvanta-aine 10% WIN 8883 2%T908 116 38 diagn.kuvanta-aine 20% WIN 8883 3,3%T908 180 39 diagn.kuvanta-aine 20% WIN 8883 3,3% T908* 159 40 diagn.kuvanta-aine 20% WIN 8883 3,3% T908^ 167 41 diagn.kuvanta-aine 10% WIN 8883 1%SA90HCO 194 1% Tween20 108333 23 42 diagn.kuvanta-aine 10% WIN 8883 1%SA90HCO 193 43 diagn.kuvanta-aine 40% WIN 8883 3,3%T908 329 44 diagn.kuvanta-aine 10% WIN 8883 2%Tweert20 241 45 diagn.kuvanta-aine 10% WIN 12901 2%T908 238 46 diagn.kuvanta-aine 20% WIN 12901 3,3%T908+ 289 47 diagn.kuvanta-aine 10% WIN 16318 2%Tween80 219 48 anti-inflammatori 3% ibuprofeeni 2% F68 «250 49 anti-inflammatori 3% ibuprofeeni 2% F68 «375 ‘isotoninen fosfaattipuskuroitu suolaliuos, pH 7,4 #0,1 M fosfaattipuskuri, pH 7,5 +fosfaattipuskuri, pH 6,5 5 Nämä esimerkit osoittavat sen, että käsillä olevan keksinnön mu kainen märkäjauhatusprosessi on erittäin käyttökelpoinen käsiteltäessä monia erilaisia huonosti liukenevia lääkeaineita, kuten steroideja, anti-inflammatorisia aineita, antineoplastisia aineita, radiofarmaseuttisia aineita ja diagnostisia ku-vanta-aineita, joilla on radikaalisti erilaiset kemialliset rakenteet. Nämä esimer-10 kit osoittavat lisäksi sen, että käsillä olevaa keksintöä voidaan käyttää yhdessä useiden pintamodifioijien kanssa ja useissa pintamodifioijien pitoisuuksissa.

Lisäksi laboratoriotyöskentely on osoittanut, että käsillä olevan keksinnön mukaisesti valmistetuilla partikkeleilla on useita odottamattomia ominaisuuksia, erityisesti suurempi biologinen hyötyosuus. Esimerkiksi, kuten 15 edellä on kuvattu, tässä kuvatuilla steroidia A ja danatsolia sisältävillä far-maseuttisilla koostumuksilla on odottamattomasti 7 ja 16 kertainen kasvu biologisessa hyötyosuudessa verrattuna tavanomaisilla tekniikoilla valmistettuihin dispersioihin. Käsillä olevan keksinnön mukaisilla yhdisteen WIN 63 394 vesi-dispersioilla saavutettiin 37 kertainen biologisen hyötyosuuden kasvu verrattu-20 na yhdisteen WIN 63 394 konventionaaliseen dispersioon. Dispersioita annettiin annoksella 5 mg WIN 63 394 painokiloa kohden kolmelle paastonneelle koiralle kaksitahoisessa crossover tutkimuksessa. Koirista otettiin sarja verinäytteitä ja ne analysoitiin HPLC:lla WIN 63 394 pitoisuuksien saamiseksi selville. Suhteelliset biologiset hyötyosuudet laskettiin käyrän alapuolella olevalta 25 alueelta pitoisuus vastaan aika. Tällainen lisääntynyt biologinen hyötyosuus on erityisen edullinen, koska lääkeaineella, joka on valmistettu käsillä olevan keksinnön mukaisesti partikkeleiden muotoon, voidaan saavuttaa sama terapeut- 108333 24 tinen vaikutus kuin tunnetuilla tekniikoilla valmistettujen lääkeaineiden huomattavasti suuremmilla annoksilla. ^

Lisäksi farmaseuttisilla koostumuksilla, jotka sisältävät käsillä olevan keksinnön mukaisesti saatavia partikkeleita, on parantunut annosteltavuus 5 ja pienentynyt paaston muuntelu. Lisäksi käsillä olevan keksinnön mukaisesti saatavat partikkelit, jotka sisältävät naprokseenia tai indometasiinia, ovat oraalisesti annettuina nopeampivaikutteisia verrattuna tavallisiin naprokseeni- ja indometasiiniformulaatioihin. Vielä lisäksi tiettyjen käsillä olevan keksinnön mukaisesti saatavien partikkeleiden on havaittu olevan erityisen hyödyllisiä 10 röntgensäteen vertailukoostumuksissa.

• 1« ·«

Claims (14)

1. 25 1 0 8 3 3 3
2. 1. Menetelmä nanopartikkelikoostumuksen valmistamiseksi, joka sisältää . (i) 99,9 - 10 paino-% partikkelinmuotoista kiteistä lääkeainetta, jon- 5 ka liukoisuus veteen on alle 10 mg/ml ja (it) lääkeainepartikkeleiden pintaan adsorboitunutta ei-ristisidottua pintamodifioijaa määränä 0,1-90 paino-%, joka määrä on riittävä säilyttämään tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon, joka on pienempi kuin 400 nm, tunnettu siitä, että 10 (a) lääkeainepartikkelit dispergoidaan nestedispersioalustaan; ja (b) lääkeaine jauhetaan, kun mukana on (i) jäykkää jauhatusväliainetta, jonka keskimääräinen partikkelikoko on vähemmän kuin 3 mm, ja (ii) pintamodifioijaa lääkeaineen partikkelikoon pienentämiseksi te-15 hokkaaksi keskimääräiseksi partikkelikooksi, joka on pienempi kuin 400 nm.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintamodifioija lisätään, sen jälkeen kun lääkeainepartikkelit on jauhettu jäykän jauhatusväliaineen läsnäollessa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että lääkeainepartikkeleiden tehokas keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin 250 nm.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lääkeainepartikkeleiden tehokas keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin 100 nm.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lääkeaine on valittu ryhmästä, johon kuuluvat analgeetit, anti-inflammatoriset aineet, matolääkkeet, sydämen rytmihäiriölääkkeet, antibiootit, antikoagulantit, antidepressantit, antidiabeettiset aineet, antiepileptit, antihistamiinit, korkeaa verenpainetta alentavat aineet, antimuskariiniset aineet, 30 mykobakteerien vastaiset aineet, antineoplastiset aineet, immunosupressantit, 1 *!' antityroidiset aineet, antiviraaliset aineet, anksiolyyttiset sedatiivit, astringentit, beeta-adrenoseptoreita blokkaavat aineet, varjoaineet, kortikosteroidit, yskää estävät lääkkeet, diagnostiset aineet, diagnostiset kuvanta-aineet, diureetit, dopaminergit, hemostaatit, immunologiset aineet, lipidejä säätelevät aineet, li-35 hasrelaksantit, parasympatomimeetit, lisäkilpirauhasen kalsitoniini, prosta-glandiinit, radioaktiiviset lääkeaineet, sukupuolihormonit, antiallergiset aineet, 26 1 0 8 3 3 3 stimulantit ja ruokahaluttomuusaineet, sympatomimeetit, tyroidiaineet, vasodi-lataattorit ja ksantiinit.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lääkeaine on steroidi.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintamodifioija on valittu ryhmästä, johon kuuluvat gelatiini, kaseiini, lesitiini, arabikumi, kolesteroli, tragantti, steariinihappo, bentsalkoniumkloridi, kalsiumstearaatti, glyseryylimonostearaatti, ketostearyylialkoholi, setomakro-goli emulsiovaha, sorbitaaniesterit, polyoksietyleenialkyylieetterit, polyoksiety-10 leenikastoriöljyn johdannaiset, polyoksietyleenisorbitaanin rasvahappoesterit, polyetyleeniglykolit, polyoksietyleenistearaatit, kolloidinen silikonidioksidi, fosfaatit, natriumdodekyylisulfaatti, karboksimetyyliselluloosakalsium, karboksi-metyyliselluloosanatrium, metyyliselluloosa, hydroksietyyliselluloosa, hydroksi-propyyliselluloosa, hydroksipropyylimetyyliselluloosaftalaatti, ei-kiteinen sellu-15 loosa, magnesiumalumiinisilikaatti, trietanoliamiini, polyvinyylialkoholi, polyvi-nyylipyrrolidoni, etyleenioksidi-propyleenioksidi segmenttikopolymeeri, alkyy-liaryylipolyeetterisulfonaatti ja natriumsulfomeripihkahapon dioktyyliesteri.
9. 8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lääkeainepartikkelit koostuvat olennaisesti 80 - 40 paino-%:sta kiteis- 20 tä danatsolia, jonka pintaan on adsorboitunut polyvinyylipyrrolidonia määränä 20 - 60 paino-%, joka määrä on riittävä säilyttämään tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon pienempänä kuin 400 nm.
10. 9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lääkeainepartikkelit koostuvat olennaisesti 99,9 -10 paino-%:sta ki- ... 25 teistä 5a, 17a,-1 '-(metyylisulfonyyli)-l'H-pregn-20-ino-pyratsol-17-olista, jonka pintaan on adsorboitunut etyleenioksidin ja propyleenioksidin segmenttikopoly-meeriä määränä 0,1 - 90 paino-%, joka määrä on riittävä säilyttämään tehokkaan keskimääräisen partikkelikoon pienempänä kuin 400 nm.
11. 10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että dispersioväliaine on vesi, safloriöljy, etanoli, t-butanoli, heksaani tai glykoli.
12. 11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nanopartikkelikoostumukseen lisätään vielä farmaseuttisesti hyväksyttävää kantajaa. 27 108333
13. 12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi lääkeainetta sisältävän dispersioalustan ja pin-tamodifioijan alistamisen ultraäänienergiaan. , 13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että jauhatusväliaineen keskimääräinen partikkelikoko on pienempi kuin 1 mm.
14. 14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhatusväliaineen tiheys on suurempi kuin 3 g/cm3. 1 · I • · I 108333