FI92158C - Menetelmä jauhatusjakeiden valmistamiseksi sekä tärkkelysmyllylaitos - Google Patents

Description

92158

Menetelmå jauhatusjakeiden valmistamiseksi sekå tårkkelysmylly-laitos. - Forfarande for framstallning av malningsfraktioner och stårkelsekvarnanlåggning.

Keksinnon kohteena on menetelmå jauhatusjakeiden valmistamiseksi kuivana låhtomateriaalin muodostavasta vehnåstå, rukiista, maissista tai ohrasta puhtaan tårkkelyksen saamiseksi tåmån jålkeen mårkå- tai taikinavaiheen avulla.

Aiempi kehitys tårkkelyksen valmistuksessa mååråytyi kahdesta oleellisesta tiedosta, jotka vaikuttivat erittåin paljon talou-delliseen valmistukseen. Ensimmåisenå havaittiin, ettå tårkke-lysjyvåt, jotka vahingoittuvat jauhatuksen aikana, heikentåvåt puhtaan tårkkelyksen saantoa tårkkelystehtaassa. Jos esimerkik-si makaronin valmistuksen yhteydesså tårkkelys vahingoittuu, joutuu vahingoittuneiden tårkkelysjyvien sisålto keitettåesså håvionå keittoveteen, mikå antaa keittovedelle myos maitomaisen valkoisen vårisåvyn. Sama påtee kuitenkin myos tårkkelyksen valmistuksen yhteydesså. Tårkkelys voidaan taloudellisesti erottaa ainoastaan siten gluteenista, ettå sinånså jo lankamai-set proteiinikappaleet kootaan proteiinirungoksi (gluteenirun-goksi). Tåmå tapahtuu taikinan valmistuksessa samoinkuin maka-ronissa. Tårkkelyskiteet voidaan tålloin ylimååråisen veden avulla huuhtoa ja erottaa proteiinirungosta. Leipuri sitå vas-toin påinvastoin toivoo leipåjauhossa tårkkelyksen vahingoittu-mista, jotta leipåtaikinan valmistamiseksi jauhe ottaa vastaan nopeasti ja paljon vettå.

Toinen havainto oli siinå, ettå jauhatukseen kåytettåvien jau-hatusvåylien måårå pidettiin mahdollisimman alhaisena, mikå mahdollisesti myllyn jauhatusinvenstointien pitåmisen alhaisena.

Nåitå kahta havaintoa vastaava ratkaisu on selostettu hakijan DE-patenttijulkaisussa 2 642 628. Tåmån tekniikan tason mukai- 2 92158 sessa ratkaisussa kåytetåån kymmenestå kahteentoista våylåå.

Keksinnolle asetettiin nyt tehtåvåksi aikaansaada myllyn inves-tointien edelleenalentaminen varmistamalla kuitenkin tuotannon laatu, erityisesti tårkkelystehtaalle vålttåmåttomåt jakeet, aivan erityisesti raskaat, A-tårkkelystå sisåltåvåt jakeet, samoinkuin myos kokonaistårkkelys, sisåltåen A- ja B-tarkke-lystå.

Keksinnon mukainen ratkaisu on tunnettu siitå, ettå a) aines kuivajauhetaan toistuvasti ja seulotaan toistuvasti karkeamyllyjauhatusjårjestelmållå, jolloin b) aines kaksoisjauhetaan kahdesta neljåån kertaan c) eikå seulota kaksoisjauhatusten vålillå, mutta d) aines seulotaan kunkin kaksoisjauhatuksen jålkeen.

Ammattimaailmaa håmmåstyttåvåsti voitiin tehtåvå tåysin toteut-taa ja samanaikaisesti luoda edellytykset toiselle kehitysas-teen raaka-aineen jalostamiseksi tårkkelyksen saamiseksi. Tata vårten oli tarpeen irtautua tåysin aiemman korkeamyllyjauhatuksen jauhatuskåytånnon perinteisestå såådostå. Edelleen påtee, ettå maksimaalisten tulosten saavuttamiseksi kaikkien tavan-omaisten suhteen jauhatuksen on tapahduttava erittåin sååsteli-ååsti ja sen vuoksi se on suoritettava moniportaisesti: Jyvien avaaminen, siemenvalkuaisosien vapauttaminen, karkeiden ryyni-osien sååsteliås jauhatus, tarvittavien hienojakeiden aikaan-saaminen ilman tårkkelyksen vahingoittumista jne. Rakentamalla erikoistuneita myllyjå voidaan - tåmå on nyt uusin tieto osoit-tanut - luopua osasta våliseulontoja mutta ei kuitenkaan jauha-tusvaiheesta sinånså ilman, ettå tålloin tapahtuu laadun heik-kenemistå tai tårkkelyksen valmistukseen tarvittavien jakeiden saannon pienentåmistå samalla myllyn låvitse tapahtuvalla koko-naislåpimenolla. Tåmå merkitsee sitå, ettå jauhatus edelleen tapahtuu monissa vaiheissa ja erittåin sååsteliååsti.

il 3 92158

Luopuminen oleellisesta osasta våliseulontoja (låhes puolesta) sååstetåån kaikki kuljetukseen aiemmin tarvitut kuljetuselemen-tit, suodattimet jne., joten keksinnon mukaista ajatusta kayt-tamålla mylly saadaan oleellisesti edullisemmin aikaan. Erityi-sesti myos keksinnon mukaisen myllyn kåytto on taloudellisempaa huollettavien laitteiden vahenemisen vuoksi ja kuljetus- ja kåyttoenergian vahenemisen vuoksi. Lisåksi voidaan havaittavas-sa måårin såaståå myos rakennustilavuuden pienenemisen an-siosta.

Uusi keksinto mahdollistaa erilaiset erityisen edulliset sovel-lutusmuodot.

Aivan erityisen edullisesti aines kaksoisjauhetaan kahdesta neljaån kertaan, erityisen edullisesti nelja kertaa. Tama mer-kitsee kahdeksan jauhatustelaparin kåyttoå, jotka voivat muo-dostua karkea- ja hienouritetuista teloista sekå sileåpintai-sista teloista, kuten tunnetussa lajittelujauhatuksessa on tavanomaista. Varsinaiset sihtivaylåt våhentyvåt samoin nel-jåån, mikå tekniikan tasoon verrattuna merkitsee sihtivåylien vahenemista 40 - 50 %.

Riippuen siitå, mitå raaka-ainetta jauhatuksessa kåytetåån, erityisesti vaikeasti tyostettåvån aineksen yhteydesså saattaa kuitenkin olla edullista jarjeståå hienojauhatusta vårten kol-mesta viiteen yksoisjauhatusta, joissa kussakin on yksi våli-seulonta. Luonnollisesti tåma voi tapahtua siten, ettå vastaa-vat valssituolit tosin asennetaan, mutta niitå kåytetåån vain aika ajoin siten, ettå kaikki tarpeeton aineksen kåsittely vål-tetåån ja joka tapauksessa varmistetaan kåsittelyn maksimaa-linen sååsteliåisyys.

Edelleen ehdotetaan, ettå aines kaksoisjauhatetaan kohdissa B-|/B2, B3/B4, C1/C2 ja C3/C4.

4 92158

Uuden keksinnon kohteena on edelleen tårkkelysmyllylaitos tårkkelysraaka-aineen valmistamiseksi puhtaan tårkkelyksen saamiseksi siihen liittyen vehnåstå, rukiista, maissista tai ohrasta, tunnettu siitå, ettå siinå on kaksi kaksoisjauhatus-våylåå, joissa kussakin on kaksi suoraan perakkåin jårjestettyå jauhatustelaparia.

Uusi keksinto ei nåin olien mahdollista ainoastaan suunnatonta menetelmåteknistå pelkistymistå vaan tehokkaasti myos tarvitta-vien koneiden våhenemisen ja siten koko rakennetilavuuden våhe-nemisen. Siten voitiin kuitenkin aikaansaada tuskin odotetta-vissa oleva edistysaskel tårkkelysmyllylaitoksen rakenteessa ja kåytosså.

Uuden ratkaisun avulla on edelleen mahdollista, esimerkiksi olemassa olevia tårkkelysmyllyjå muunnettaessa, kåyttåå kolmes-ta viiteen aiemmin kåytettyå nelitelaista valssituolia (ts. kuudesta kymmeneen telaparia), jolloin kulloinkin kaksi jauha-tusvåylåå on ilman våliseulontaa kytketty suoraan perakkåin. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin jårjeståå kaikki valssituolit samalle alustalle suoraan peråkkåin ilman våliå.

Sitå vastoin uusissa laitoksissa on oleellisesti edullisempaa, ettå myllysså on yksi tai edullisesti kaksi kahdeksantelaista valssituolia, joissa on kaksi påållekkåin olevaa jauhatustelaparia. Suuria tårkkelysmyllyjå suurennetaan yksinkertaisesti tyokoneiden vastaavalla rinnakkaisohjauksella, siis esimerkiksi kaksinkertaisessa låpimenotehossa kaksinkertainen måårå lait-teita.

Myllyjauhatus tårkkelysmyllylaitoksissa saavuttaa siten pis-teen, jossa kåytettyihin laitteisiin nåhden saavutetaan låhes vanhan vaakamyllyjauhatuksen tila (kahdesta kolmeen

»I

5 92158 jauhatuskiertoa), mutta kuitenkin voidaan såilyttaå låhes kaikki lajittelujauhatuksen edut.

Uusi keksinto mahdollistaa edelleen huomattavan maåran erityisen edullisia sovellutusmuotoja sekå merkittåvån variaatioiden moninaisuuden. Siten on mahdollista kåyttåå pelkåståån kaksoisjauhatuksia ilman våliseulontaa yksittåisten kaksoisjauhatusten vålisså. Tåmå antaa erittåin keskitetyn tuotantotavan. Vaikeissa tapauksissa on kuitenkin myos mahdollista jårjeståå esimerkiksi hienojauhatuksessa yhdestå viiteen yksoisjauhatusta kul 1oisinkine valiseulontoineen. Tål lå on se etu, ettå jopa erittåin vaikeasti jauhettavilla jyvåseok-silla saadaan erittåin suuri tuotos ja hyvå puhtaus lopputuot-teen suhteen.

Tekniikan tasona påtee nykyisin jauhomyllyisså noin viisitoista yksittåisvåylåå, tårkkelysmyllyisså noin kymmenestå kahteen-toista yksittåisvåylåå. Uuden keksinnon mukaan on mahdollista tulla toimeen neljåstå viiteen kaksoisjauhatusvåylållå, siis kaiken kaikkiaan kahdeksasta kymmeneen jauhatusvåylållå, aivan erityisen edullisesti kuitenkin kahdeksalla jauhatusvåylållå eli kahdella kahdeksantelaisella laitteella. Tål loin on selvåå, ettå telaparien lukumåårå våhenee, erityisesti kuitenkin kåsit-tely, kuten seulonta, kuljetus jne. voidaan likimain puolittaa.

Pieni mylly voidaan siten rakentaa kahdesta, mahdollisesti kolmesta kahdeksantelaisesta valssituolista, joissa on kaksi kertaa kaksi påållekkåin olevaa jauhatustelaparia, tai esimerkiksi varustaa kahdella kahdeksantelaisella valssituolilla ja yhdellå tai kahdella nelitelaisella valssituolilla.

Edullisesti kussakin jauhatustelaparissa on oma jauhatusraon sååtonså siten, ettå puhtaasti jauhatuksel1isesti jauhatus-telojen tyotapa sinånså muuttuu vain epåoleellisesti esimerkiksi DE-patenttijulkaisun 2 640 628 suhteen.

6 92158

Edel leen ehdotetaan, ettå kahdeksantelaisissa valssituoleissa påållå olevissa telapareissa kussakin on såådettåvå syottoohjaus, sekå suppi1omainen tuoteohjaus suoraa luovutta-mista vårten kulloinkin ylinnå olevalta telaparilta alemmalle telaparille.

Koska myos uudessa keksinnosså myllyn ammattitaitoinen ohjaus on tårkeåå, on vastuullisel la myllårillå oltava, kuten aiemmin vastaavat ohjaus- ja vaikutusmahdol1isuudet. Sen vuoksi kuhunkin telapariin on jårjestetty jauhatusraon saåtolaite sekå myos ohjausportit kunkin jauhatusvåylån jålkeen otettavaa nåytteenottoa vårten. Edellytys siile, ettå jauhatus såilyy taitolajina, kuten esimerkiksi keittåminen, on siten varmis-tettu.

Varmaa kåyttoå vårten liitetåån samoin sekå ylemmån telaparin syottotilaan ettå alemman telaparin syottotilaan kahdeksantelaisissa laitteissa erityisesti jauhatusraon kohdalla kanavien vålityksellå imu. Tåmå mahdollistaa myos suuren låpimenotehon ja stabiilit jauhatusolosuhteet.

Edelleen kunkin telaparin tulee olla varustettu tåydellisesti yksilollisel lå sååtolaitteella sekå vieraiden kappaleiden varmistuksella ja kunkin telaparin telat sopivimmin kukin eri suurilla pyorimisnopeuksilla, jolloin påållekkåin oleviin telapareihin tulee kuhunkin jårjeståå yhteisesti ohjattava kytkentålaite.

Aivan erityisen edullisesti telaparin telat on jårjestetty samalle vaakasuoral1e tasolle.

Keksintoajatuksen edelleenkehitelmåsså kåytetåån erityisen edullisesti tasosihtiå, jossa on suuret yksittåissihtipinnat, ns. suurtasosihtiå, jossa on noin 30 - 60 %, sopivimmin 40 -50 % suurempi sihtipinta verrattuna tunnettuihin tasoseulonta- 7 92158 sihteihin, joita nykyisin kåytetåån nelitelaisiin valssituoleihin. Tåmå johtaa siihen, ettå noin 100 - 200 tonnia påivåkåsittelykapasiteettia omaava mylly kåsittåå esimerkiksi kaksi kahdeksantelaista laitetta ja yhden yksittåisen suurtaso-sihdin. Tåmån tåydennyksenå kåytetåån myos puhdistukseen hakijan CH-patenttijulkaisun 04 626/87-6 mukaista kompakti-puhdistinta siten, ettå tålloin itse asiassa muodostuu kompakti tårkkelysmylly, jossa on periaatteessa kaikki oleelliset edut aiemmista tårkkelysmyllyistå, mutta ei odotettua tarvittavien laitteiden sekå tilan våhenemistå. CH-patenttijulkaisun 04 626/87-6 koko sisål to on uuden keksinnon mukaisen ratkaisun yhtenåinen osa.

Tårkkelysmyllyn perusyksikosså vastaavine påivåtehoineen on tålloin kompaktipuhdistin, kaksi kahdeksantelaista valssituolia sekå suurtasosihti.

Uuden tårkkelysmyllyn optimaalista ohjausta vårten jårjestetåån kutakin jauhatusraon sååtolaitetta vårten kauko-ohjaus ja laskinlaite kutakin jauhatustehtåvåå vårten ominaisen jauhatus-rakosåådon sekå kaikkien muiden kåsittely- ja kuljetuselinten sååtoarvojen tallentamista ja uudel1eenottamista vårten.

Jos raaka-aine tai seos on mååråtty samoinkuin muut parametrit, kuten ympåriston låmpotila, ilman kosteus, kaikkien laitteiden tila (telojen uritus, tasosihdin sihtauskuormitus jne.) voidaan myllyå kåyttåå tåysin automaattisesti kerran hyvin såådettynå pitkåhkojå aikoja ilman ammattihenkilokunnan suoranaista låsnåoloa.

Seuraavassa keksintoå selostetaan låhemmin.

Kuvio 1 esittåå kahdeksantelaista valssituolia.

92158 δ

Kuvio 2 esittåå kuvion 1 puoliskoa sååtoelimineen ja kåytto-1aitteineen.

Kuvio 3 esittåa uutta tårkkelysmyllyå.

Kuvio 4 esittåa jauhatus- ja seulontayksikkoå.

Kuvio 5 esittåå kaaviollisesti uutta jauhatusmenetelmåå.

Seuraava&si viitataan kuvioon 1. Kahdeksantelainen valssi-tuoli 1 muodostuu kahdesta puoliskosta, vasen puolisko on esitetty karkeisjauhatusvåylånå 2 ja oikeanpuoleinen puolisko hienojauhatusvåylånå 3. Karkeisjauhatusvåylisså 2 on useimmmiten uurretelat 4 tai 5, jol loin kuviossa nopeammin pyorivåån telaan 5 on merkitty kaksi nuolta. Kunkin telan 4 ja 5 alapuolella on kaavinharja 6. Hienojauhatusvåylisså kåytetåån pååasial1isesti sileitå teloja 7 tai 8 ja telan pinnan puhtaanapysymiseen kaavinveistå 9. Nimenomaisesta jauhatustyos-tå riippuen on kulloinkin alemmassa telaparissa 4', 5’ tai 7', 8' sama telatyyppi, ts. karkeauritus, hienouritus tai sileå pinta kuin vastaavassa ylemmåsså.

Aines johdetaan syottosylinterin 10 kautta vasemmalta tai oikealta valssituoliin 1. Tålloin on ainoastaan melko suurilla jauhatustehoilla sopivaa jårjeståå vasemman- ja oikeanpuoleinen valssituolipuolisko identtisiksi keskenåån siten, ettå mol empien puoliskojen on kåsiteltåvå puolet ainesmååråstå. Syottosylinterisså 10 on sensori 11, joka kuviossa on muodos-tettu ns. "joulukuuseksi", joka ohjaa tuotteensyottolaitetta 12 siten, ettå kulloinkin tuleva ainesmåårå, joka virtaa ylhåållå syottosylinteriin 10, poistuu tasaisena maårånå tuotteensyotto-laitteen låvitse. Aines johdetaan syottokanavan 13 kautta suoraan jauhatusrakoon. Syottokanavaan 13 muodostetaan voimakas ilmavirta, mikå edullisesti voidaan varmistaa kahden, telojen 4, 5 tai 7, 8 ympåri ohjatun ilmakanavan 14 avulla. Ylemmåsså 9 92158 telaparissa 4, 5 karkeisjauhettu aines johdetaan tuotteenpois-tosuppilon 20 kautta suoraan toisen telaparin 4', 5' jauhatus-rakoon. Myos alemmassa telaparissa 4’, 5’ ilma imetåån ilmaka-navien 14 låvitse. Jauhatusaines luovutetaan tuotteenpoistosup-pilon 21 låvitse luovutuselementtiin vålisiirtoihin. Kaikkien neljån telaparin 4, 5-4',5' -7, 8-7', 8' jauhatusrakoa voidaan sååtåå sååtolaitteen 15 avulla. Kaikkia muita laitteita, kuten varmistusta vieraiden aineiden suhteen, påålle-ja poiskytkentålaitteita jne. kåytetåån, kuten tavanomaisissa nelitelaisissa laitteissa. Tåsså viitataan kokonaisuudessaan DE-patenttijulkaisuun 27 30 166. On osoittautunut, ettå mainitussa hakijan julkaisussa esitetty telaparin rakenneyk-sikko on edullisesti sovellettavissa myos kahdeksantelaisiin laitteisiin, joten kahdeksantelaisten ja nelitelaisten laitteiden yhdistelmisså joka tapauksessa voidaan låhteå samasta ns. telapaketin perusrakenteesta, rnika muodostaa lisaedun valmistajal1e sekå kåyttåjålle.

Yksittåisisså tapauksissa voi olla sopivaa jårjeståå ylemmån telaparin ylåpuolelle syottotela tai tuotteenjakotela.

Molempien telaparien påålle- ja poiskytkentå tapahtuu kui-tenkin edullisesti yhteisen sensorin 11 vålityksella.

Oikeanpuoleisessa kuvapuoliskossa on tuotteenpoistosuppilossa 21 esitetty lisåksi tuote- ja ilmaohjain 18. Tama voi tuoda etuja erityisesti karkea- ja hienojauhomaisten jauhatusaines-ten yhteydesså etuja, koska siten on mahdollista putoavan tuotevirran kompaktimpi ohjaus.

Kussakin jauhatustelaparissa 4, 5 - 7, 8 on oma jauhatusrako-sååtolaitteensa, joka muodostuu kåsipyoråstå 15 sekå vastaa-vista sååtoelementeistå. Lisåksi voi olla jårjestetty moottori-toiminen sååtolaite 16, jolloin molemmissa voidaan osoitinlait-teen 17 avulla valvoa kahden jauhatustelan vålistå hetkellistå etåisyysarvoa. Lisåksi moottorikåyttoinen sååto voi tapahtua 10 92158 automaattisesti laskimen R ja muistielimen avulla.

Kuhunkin telapariin on edelleen jårjestetty ohjausportti 19, joka oikeanpuoleisessa kuvapuoliskossa ylhåållå on esitetty suljettuna ja alhaalla avoimessa asennossa. Riippumatta siitå, onko valssituoli kåytosså vai ei, voidaan ohjausportti avata. Tålloin såilyvåt vakiosuuruiset ilmanpainesuhteet yllå kuvatuissa ylimååråisisså iImakanavissa 14, 18 ja siten jauha-tussuhteet såilyvåt vakiona.

Seuraavaksi viitataan kuvioon 2, jossa sååtoelimet on merkitty ensimmåiseksi rakenneryhmåksi 100 ja ohjattavat sååtokåytto-laitteet toiseksi rakenneryhmåksi 100'. Kaksi jauhatustelaa 104 ja 105 on tuettu yhteiseen kannattimeen 101. Irtotela 105 on kiinnitetty kååntyvåsti paikallaan olevaan epåkeskotappiin 102, jolloin sisåån- ja ulostyontåmistå ohjataan sopivan vivun 103 sekå kytkentåsylinterin 106 avulla. Vivun 103 kååntoliikkeen vaikutuksesta epåkeskotappi 102 kiertyy ja aiheuttaa kååntyvån laakeripesån 107 alemman osan vaakasuoran siirtymisen siten, ettå tålloin mol empien jauhatustelojen sååto voidaan karkeasti suorittaa. Jauhatustelojen tarkkaa sååtoå vårten tåmå laite on liian epåtarkka. Sitå kåytetåån siten ainoastaan jauhatuste-lojen saattamiseksi sisååntyonnettyyn tai ulostyonnettyyn asentoon tai kahden kiinteån asennon aikaansaamiseksi. Jauha-tustelojen 104 ja 105 varsinainen hienosååto tapahtuu sååto-karan 108 avulla, joka kara liikkuu kiertåmållå suorana såå-tovartta 109 paikallaan olevan kiertolaakerin 110 ympåri. Sååtovarren 109 ylempi, lyhyempi påå on vetotangon 111 våli-tyksellå liitetty voimasulkeisesti kåånnettåvån laakeripesån 107 kanssa. Voimansiirto tapahtuu terien vålityksellå, jotka teråt ovat toisella puolella osa ylikuormitus-jousivarmistusta 112. Vastakkaisel1a puolella on vetotankoon 111 jårjestetty såådettåvå vastapidinpåå 113 sekå paineenmittauslaite 114 paineenosoituslaitteineen 115. Jotta huoltotoisså jauhatus-teloja voitaisiin sååtåå rinnakkain, voidaan korjaus suorittaa li 11 Db kulloinkin vaadittavalla puolella sååtoruuvien 143, 144 avulla. Sååtokaraa 108 kannattaa paikallaan laakeri 110' ja sitå voidaan kåyttåå kåsipyorållå 116, jossa on osoitinlaite, tai moottoritoimisesti, vålitysketjun 118 sekå vaihdemoottorin tai kåyttomoottorin 119 avulla. Kåyttomoottori 119 on kiinnitetty valssituoliin 126 ja se on kitkakytkimen ja ketjupyorån våli-tyksellå suorassa yhteydesså sååtokaran 108 kanssa.

Suoraan vålitysketjun 118 kanssa on yhteydesså myos paikan-ilmaisin 120 siten, ettå kaikki ketjupyorån 123 liikkeet rekisteroityvåt paikanilmaisimessa 120 ja johdetaan haluttui-hin kohtiin. Kuviossa 2 on lisåksi ainoastaan merkittynå kåyttohihna 128 jauhatustelojen 104 ja 105 tai 104', 105' kåyttåmistå vårten. Kåyttojårjestelmåån on mahdollista jårjeståå myos såhkoinen tehontarvemittaus- ja osoitinlaite 129. Siten voidaan esimerkiksi såhkoinen tehonotto rajoittaa tietyn ala- ja ylåarvon våliin, ja ennalta valitun alueen ylittyesså voidaan esimerkiksi jauhatusteloja siirtåå poispåin toisistaan.

Kaikkia valssituolin signaaleja koordinoidaan ja ohjataan ehdollisesti konelaskimen vålityksellå, jolloin konelaskin kutsuu tarvittavat asetusarvot muistilla varustetusta keskus-tietokoneesta. Paikoitusosoitin varustetaan edullisesti paikoi-tusraja-arvokytkimellå, johon on såådettåvisså esivalittavat raja-arvot ja tål lå tavoin voidaan eståå automaattinen virhe-sååto. Paikoitusraja-arvokytkimellå esitetysså asemassa on se etu, ettå myos virhekåsittelysååto voidaan siten eståå, koska kåsipyorå samoinkuin automaattinen sååto antavat vastaavan ketjun 118 matkasiirtymån. Paikanilmaisin voi samalla tavoin kuin sååtomoottori 119 olla liitetty syotto-osoitinlaitteen kanssa, joka saa vastaavia signaaleja konelaskimesta, tai antaa niitå sinne, vastaavasti digitaaliosoittimella ja kåsisyotto-nåppåimillå. Samalla tavalla voidaan painemittaus- ja osoitus-laite 114, 115 liittåå konelaskimeen. Telalaitteen sååtely- 12 92158 asteesta riippuen voidaan yksi tai useampia varmuuslaitteita jårjeståå samaan telalaitteeseen. Jos esimerkiksi jårjestetåån uratelat, on jauhatuspaineen valvonta våhemmån mielekåstå, jota vastoin jauhatustelojen etåisyyden valvonta voi olla edullista paikanilmaisimen tai etåisyysmittarin avulla. Sileisså teloissa tilanne on toinen, jolloin paineenvalvonta tuo enemmån etuja. Laskimella ja esitetyillå signaalijohtimi11a halutaan esittåå, ettå tietokone tai muisti ohjaa huomattavaa mååråå valssituo-leista, mahdol1isesti niitå kaikkia yhdesså myllysså, ja mikåli tarvitaan, se koordinoi myos ohjaustoimintoja.

Erityisen edulliseksi on edelleen osoittautunut, ettå digitaaliosoitin antaa arvon, joka vastaa ajan mittausta (kello 05.50), ja edullisesti antaa edelleen identtisen arvon vastaten sååtoosoitinlaitetta tai kåsipyorån osoitinlaitetta.

Suuri etu on siinå, ettå ei-automatisoitujen tai ei-kauko-ohjattavien valssituolien kokemusarvoja verrataan ja ne ovat arvioitavissa laadittaessa tai parannettaessa vastaavia ohjausohelmia.

Kuvio 3 esittåå suuresti yksinkertaistettuna tåydellistå tårkkelysmyllyå. Aivan karkeasti tarkasteltuna tårkkelysmylly muodostuu varastovi1 jan varastosiilosta 30, sekoitus- ja valisåi1ytyssåi1ioistå 31, varsinaisesta kåsittelylohkosta 32 sekå valmistuotekammioista 33. Valmistuotekammioista 33 tårkke-lysjae johdetaan suoraan kuljetuselementtien 34 vålityksellå tårkkelystehtaaseen.

Yksityiskohtaisesti toiminnan kulku on seuraavanlainen: Varastokammioista 35, 35i, 352, 35a jne. saadaan haluttu . raakaviljaseos ja johdetaan se vaa'an 36, vaakasuoran kul jettimen 37, elevaattorin 38, toisen vaakasuoran kul jet-timen 39 kautta sekoituskammioihin 40. Sekoituskammiosta 40 vielå puhdistamaton vil ja otetaan vaa'an 41 kautta ja johdetaan li 13 92158 vaakasuoralla kuljettimella 42 sekå elevaattorilla 43 viljan-puhdistimeen 44. Kompaksipuhdistimessa sihdataan suuret vieraat kappaleet (paakut), kivet mukaanlukien, ja kuoriosat imetåån pois. (Tåsså viitataan kokonaisuudessaan hakijan CH-patenttiin 04 626/76-6). Seuraavaksi aines johdetaan rumpusihtiin 45, jossa pitkåt ja pyoreåt vieraat jyvåt poistetaan, jyvåainekseen tarttunut lika poistetaan puhdistuskoneella 46, syotetåån vaadittava vesimåårå tehokostutinlaitteeseen 47 ja varastoidaan vaadittava aika vålisåilytyskammiossa 48. Kostutettu ja noin 12 - 48 tuntia seissyt vil ja otetaan yhdestå valisåilytyskam-miosta 48, 49 tai 50, nostetaan elevaattorilla 43’ ja sen jålkeen, kun vettå on lisåtty 0,1 - 0,3 % (kostutus 51 ennen Bi) johdetaan homogenisointikammion 52 jålkeen suoraan ensirr-måiseen jauhatusvåylåån Bi tai ensimmåiseen kaksoisjauhatus-våylåån 53. Nelinkertaisen kaksoisjauhatuksen 53, 53', 54, 54' jålkeen ja kussakin olevan, (kaikkiaan neljån) seulontavåylån jålkeen saadut jakeet johdetaan pois pneumaattisen kuljetinjår-jestelmån 55 avulla, leseet varastosiiloon 56, tårkkelysjakeet johonkin varastosiiloista 57, 57' tai 57’’. Punnituksen (vaaka 60) jålkeen aines johdetaan kuljetuselementtien 34 vålityksellå tårkkelystehtaaseen. Laitoksen koko ohjaus ja lukitus samoinkuin laskinelimet 58 on jårjestetty ohjaustilaan 59.

Kuviossa 4 on esitetty varsinainen tårkkelysmyllyn sydånosa, jolloin jauhatus- ja sihtivåylåt on esitetty suurennettuina. Kyseessa on moduli, jonka jauhatusteho on 100 - 200 tonnia påivåsså. Tåtå vårten tarvitaan kaksi kahdeksantelaista laitetta 70 tai 71 sekå suurtasosihti 72. Ensimmåinen kahdek-santelainen laite 70 sisåltåå jauhatusvåylåt Bi ja B2 ensim-måisenå kaksoisvåylånå ja B3, B4 toisena kaksoisvåylånå. Toinen kahdeksantelainen laite sisåltåå jauhatusvåylåt Ci, C2 ensimmåisenå kaksoisvåylånå ja C3, C4 toisena kaksoisvåylånå, ts. kaiken kaikkiaan neljå kaksoisjauhatusvåylåå. Tasosihti 72 muodostaa yhden yksittåisen keinuvan yksikon. Neljå påållekkåin olevaa sihtiosaa 73, 74, 75, 76 on esitetty, jolloin tuotteen 14 92158 kulku on esitetty tåysin kaaviol1isesti. Tasosihdillå voi kuitenkin olla tåysin erilainen rakenne, esimerkiksi kuusi tai kahdeksan pystysuoraan jårjestettyå sihtiosaa. Kukin pystysuora sihtiosa voi olla jaettu kahteen tai useampaan osaan korkeus-suunnassa kaksoiskulkua tai muuta tuotannonohjausta vårten sihdin kåyton optimointia vastaten. Samoin on ainoastaan kaaviol1isesti esitetty jauhamattoman jyvåaineksen ensimmåinen syotto 61 våylåån Bi, vålinostot 62, 63, 64, 65 sekå ulossuun-natulla nuolella 55 hyvin tårkkelysjakeiden poistojårjestelmå.

Kuvio 5 esittåå myllyn menetelmåkaaviota periaatteellisesti esitettynå samalla tavoin kuin DE-patenttijulkaisun 26 42 628 tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa. Uutta on sekå seulonta-våylien måårå ettå myos ratkaisevasti våhentynyt jauhatusvåy-lien måårå. Jåljelle on jåånyt kuitenkin neljå lisåharjaa 80 siemenvalkuaisjakeiden saannon kohottamiseksi.

Esikåsitelty raakavilja (esim. vehnå) syotetåån ensimmåiseen jauhatustelapariin Bi. Bi:stå saatu ensimmåinen rouhejauho tai jauhetut jyvåt kulkevat vålittomåsti toiseen jauhatustelapariin B2 ilman seulontaa Bi:n ja B2:n vålillå. Toisen jauhatuksen jålkeen saatu ns. toinen rouhejauho johdetaan ensimmåiseen sihtiosaan 73. Sihtiosan 73 tasosihdeistå toinen rouhejauho jaetaan eri rakeistuksiin, jol loin B3:een tarkoitettu jae johdetaan ensiksi ensimmåisen leseharjan 80 Br.i:n kautta ja poisto-osa luovutetaan sen jålkeen suoraan kolmanteen jauha-tukseen B3. Tåsså vielå yhå rouhejauhon muodossa oleva aines jauhetaan B3:ssa ja vålittomåsti sen jålkeen B4:sså. Nyt toisessa kaksoisjauhatuksessa saatu B4-rouhejauho kulkee toiseen sihtiosaan 74, jolloin aines jålleen jaetaan useisiin rakeistuksiin.

Osa ensimmåisen ja toisen sihtivåylån jakeista luovutetaan jakolaitteisiin Div. 1, Div. 2, jotka aikaansaavat vielå hienomman rakeistuksen.

X5 92158

Sekå ensimmåisen ettå toisen sihtivåylån (sihtiosista 73 ja 74) karkeat poisto-osat johdetaan kulloinkin annetuissa suhteissa vastaaviin leseharjoihin 80 (BR.i, Br.2, Br.3, Br.O· Poisto-osa jakolaitteesta Div. 1 menee suoraan ensimmåiseen våhennys-våylåan Ri (Ci). Sieltå aines jålleen ilman valiseulontaa johdetaan suoraan toiseen våhenr.ysvåylåån R2 (C2) ja Riin avulla våhennetty tuote luovutetaan vålittomåsti kolmanteen sihtiosaan 75.

Kolmanteen sihtivåylåån joutuva ryyni tai karkea jauho luovutetaan neljår.teen våhennysvåylåån Bi (C3) liittyen ja valitto-måsti sen jålkeen saman våhennysvåylån P2 (C<) toiseen portaa-seen, ja putoava, hienonnettu karkeajauho annetaan neljånteen sihtiosaan 76. Neljånnen sihtivåylån 76 poisto-osa murskataan lisåksi iskumyllysså Ei ja johdetaan suoraan peråsså olevaan sihtiosaan.

Sihtiosista hienoin jae (alin sihdin låpåisyaine) menee samoinkuin kaikkien muiden sihtiosien alin sihdinlåpåisyaine valmiina tuotteina vålivarastoihin 57 - 57*' ja on valmiina tårkkelysmyllysså tapahtuvaan kåsittelyyn.

Hienojauhatusvåy1 ien Ri - R2 tai Pi - P2 ja vastaavan sihtiosan 75 tai 76 våliin voi olla edullista jårjeståå vielå irrotin (hiutaleiden irrottamiseksi), jota symbolisesti on merkitty ympyrållå ja kartiolla.

Claims (8)

16 92158

1. Menetelmå jauhatusjakeiden valmistamiseksi kuivana låhtoma-teriaalin muodostavasta vehnåstå, rukiista, maissista tai ohrasta puhtaan tårkkelyksen saamiseksi tåmån jålkeen mårkå-tai taikinavaiheen avulla, tunnettu siitå, ettå a) aines kuivajauhetaan toistuvasti ja seulotaan toistuvasti lajittelujauhatusjårjestelmållå, jolloin b) aines kaksoisjauhetaan kahdesta neljåån kertaan c) eikå seulota kaksoisjauhatusten vålillå, mutta d) aines seulotaan kunkin kaksoisjauhatuksen jalkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå aines kaksoisjauhetaan neljå kertaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå erityisesti hienojauhatuksessa suorite-taan kolmesta viiteen yksoisjauhatusta, joiden kunkin vålisså tapahtuu våliseulonta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå aines kaksoisjauhetaan ainakin kohdissa B-j/B2, B3/B4, C1/C2 ja C3/C4.

5. Tårkkelysmyllylaitos tårkkelysraaka-aineen valmistamiseksi puhtaan tårkkelyksen saamiseksi siihen liittyen vehnåstå, rukiista, maissista tai ohrasta, erityisesti patenttivaatimus-ten 1-4 mukaisella menetelmållå, tunnettu siitå, ettå siinå on kaksi kaksoisjauhatusvåylåå, joissa kussakin on kaksi suoraan peråkkåin jårjestettyå jauhatustelaparia (4, 5 / 4', 5’ / 7, 8 / 7\ 8').

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tårkkelysmyllylaitos, tunnettu siitå, ettå myllysså on yksi tai kaksi kahdeksantelaista valssituolia (1), jossa valssituolissa on II 17 921 58 kaksi kertaa kaksi påållekkåin olevaa jauhatustelaparia (4, 5 / 4', 5' /7, 8/7' 8'), jolloin kullakin jauhatustelaparilla (4, 5 / 4', 5' / 7, 8 / 7', 8') on oma jauhatusraon såatonså (15, 16, 17).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen tårkkelysmyllylaitos, tunnettu siitå, ettå kukin telapari (4, 5/4', 5' /7, 8 / 7', 8') on tåydellisesti varustettu yksilollisellå såå-tolaitteella (108, 116) sekå vieraiden kappaleiden varmistuk-sella (112), ja kunkin telaparin (4, 5/4', 5' /7, 8/ 7', 8') teloilla on erilainen pyorimisnopeus, jolloin vastak-kain olevilla telapareilla on edullisesti yhteisesti ohjattu kytkentålaite (102, 103, 106).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen tårkkelysmyllylai-tos, tunnettu siitå, ettå jauhatusraon sååtolaittee-seen on liitetty kauko-ohjaus ja laskinlaite (19) kullekin jauhetustehtåvålle ominaisten jauhatusrakoasetusten sekå kaik-kien muiden kåsittely- ja kuljetuselinten sååtoarvojen alenta-miseksi ja uudelleenkutsumiseksi. 92158 18