FI92158B - Menetelmä jauhatusjakeiden valmistamiseksi sekä tärkkelysmyllylaitos - Google Patents

Description

92158

Menetelmä jauhatusjakeiden valmistamiseksi sekä tärkkelysmylly-laitos. - Förfarande för framställning av malningsfraktioner och stärkelsekvarnanläggning.

Keksinnön kohteena on menetelmä jauhatusjakeiden valmistamiseksi kuivana lähtömateriaalin muodostavasta vehnästä, rukiista, maissista tai ohrasta puhtaan tärkkelyksen saamiseksi tämän jälkeen märkä- tai taikinavaiheen avulla.

Aiempi kehitys tärkkelyksen valmistuksessa määräytyi kahdesta oleellisesta tiedosta, jotka vaikuttivat erittäin paljon taloudelliseen valmistukseen. Ensimmäisenä havaittiin, että tärkkelys jyvät, jotka vahingoittuvat jauhatuksen aikana, heikentävät puhtaan tärkkelyksen saantoa tärkkelystehtaassa. Jos esimerkiksi makaronin valmistuksen yhteydessä tärkkelys vahingoittuu, joutuu vahingoittuneiden tärkkelysjyvien sisältö keitettäessä häviönä keittoveteen, mikä antaa keittovedelle myös maitomaisen valkoisen värisävyn. Sama pätee kuitenkin myös tärkkelyksen valmistuksen yhteydessä. Tärkkelys voidaan taloudellisesti erottaa ainoastaan siten gluteenista, että sinänsä jo lankamai-set proteiinikappaleet kootaan proteiinirungoksi (gluteenirun-goksi). Tämä tapahtuu taikinan valmistuksessa samoinkuin makaronissa. Tärkkelyskiteet voidaan tällöin ylimääräisen veden avulla huuhtoa ja erottaa proteiinirungosta. Leipuri sitä vastoin päinvastoin toivoo leipäjauhossa tärkkelyksen vahingoittumista, jotta leipätaikinan valmistamiseksi jauhe ottaa vastaan nopeasti ja paljon vettä.

Toinen havainto oli siinä, että jauhatukseen käytettävien jau-hatusväylien määrä pidettiin mahdollisimman alhaisena, mikä mahdollisesti myllyn jauhatusinvenstointien pitämisen alhaisena.

Näitä kahta havaintoa vastaava ratkaisu on selostettu hakijan DE-patenttijulkaisussa 2 642 628. Tämän tekniikan tason mukai- 2 92158 sessa ratkaisussa käytetään kymmenestä kahteentoista väylää.

Keksinnölle asetettiin nyt tehtäväksi aikaansaada myllyn investointien edelleenalentaminen varmistamalla kuitenkin tuotannon laatu, erityisesti tärkkelystehtaalle välttämättömät jakeet, aivan erityisesti raskaat, A-tärkkelystä sisältävät jakeet, samoinkuin myös kokonaistärkkelys, sisältäen A- ja B-tärkke-lystä.

Keksinnön mukainen ratkaisu on tunnettu siitä, että a) aines kuivajauhetaan toistuvasti ja seulotaan toistuvasti karkeamyllyjauhatusjärjestelmällä, jolloin b) aines kaksoisjauhetaan kahdesta neljään kertaan c) eikä seulota kaksoisjauhatusten välillä, mutta d) aines seulotaan kunkin kaksoisjauhatuksen jälkeen.

Ammattimaailmaa hämmästyttävästi voitiin tehtävä täysin toteuttaa ja samanaikaisesti luoda edellytykset toiselle kehitysasteen raaka-aineen jalostamiseksi tärkkelyksen saamiseksi. Tätä varten oli tarpeen irtautua täysin aiemman korkeamyllyjauhatuksen jauhatuskäytännön perinteisestä säädöstä. Edelleen pätee, että maksimaalisten tulosten saavuttamiseksi kaikkien tavanomaisten suhteen jauhatuksen on tapahduttava erittäin säästeliäästi ja sen vuoksi se on suoritettava moniportaisesti: Jyvien avaaminen, siemenvalkuaisosien vapauttaminen, karkeiden ryyni-osien säästeliäs jauhatus, tarvittavien hienojakeiden aikaansaaminen ilman tärkkelyksen vahingoittumista jne. Rakentamalla erikoistuneita myllyjä voidaan - tämä on nyt uusin tieto osoittanut - luopua osasta väliseulontoja mutta ei kuitenkaan jauha-tusvaiheesta sinänsä ilman, että tällöin tapahtuu laadun heikkenemistä tai tärkkelyksen valmistukseen tarvittavien jakeiden saannon pienentämistä samalla myllyn lävitse tapahtuvalla koko-naisläpimenolla. Tämä merkitsee sitä, että jauhatus edelleen tapahtuu monissa vaiheissa ja erittäin säästeliäästi.

il 3 92158

Luopuminen oleellisesta osasta väliseulontoja (lähes puolesta) säästetään kaikki kuljetukseen aiemmin tarvitut kuljetuselemen-tit, suodattimet jne., joten keksinnön mukaista ajatusta käyttämällä mylly saadaan oleellisesti edullisemmin aikaan. Erityisesti myös keksinnön mukaisen myllyn käyttö on taloudellisempaa huollettavien laitteiden vähenemisen vuoksi ja kuljetus- ja käyttöenergian vähenemisen vuoksi. Lisäksi voidaan havaittavassa määrin säästää myös rakennustilavuuden pienenemisen ansiosta .

Uusi keksintö mahdollistaa erilaiset erityisen edulliset sovel-lutusmuodot.

Aivan erityisen edullisesti aines kaksoisjauhetaan kahdesta neljään kertaan, erityisen edullisesti neljä kertaa. Tämä merkitsee kahdeksan jauhatustelaparin käyttöä, jotka voivat muodostua karkea- ja hienouritetuista teloista sekä sileäpintai-sista teloista, kuten tunnetussa lajittelujauhatuksessa on tavanomaista. Varsinaiset sihtiväylät vähentyvät samoin neljään, mikä tekniikan tasoon verrattuna merkitsee sihtiväylien vähenemistä 40 - 50 %.

Riippuen siitä, mitä raaka-ainetta jauhatuksessa käytetään, erityisesti vaikeasti työstettävän aineksen yhteydessä saattaa kuitenkin olla edullista järjestää hienojauhatusta varten kolmesta viiteen yksöisjauhatusta, joissa kussakin on yksi väli-seulonta. Luonnollisesti tämä voi tapahtua siten, että vastaavat valssituolit tosin asennetaan, mutta niitä käytetään vain aika ajoin siten, että kaikki tarpeeton aineksen käsittely vältetään ja joka tapauksessa varmistetaan käsittelyn maksimaalinen säästeliäisyys.

Edelleen ehdotetaan, että aines kaksoisjauhatetaan kohdissa B-|/B2, B3/B4, C1/C2 ja C3/C4.

4 92158

Uuden keksinnön kohteena on edelleen tärkkelysmyllylaitos tärkkelysraaka-aineen valmistamiseksi puhtaan tärkkelyksen saamiseksi siihen liittyen vehnästä, rukiista, maissista tai ohrasta, tunnettu siitä, että siinä on kaksi kaksoisjauhatus-väylää, joissa kussakin on kaksi suoraan peräkkäin järjestettyä jauhatustelaparia.

Uusi keksintö ei näin ollen mahdollista ainoastaan suunnatonta menetelmäteknistä pelkistymistä vaan tehokkaasti myös tarvittavien koneiden vähenemisen ja siten koko rakennetilavuuden vähenemisen. Siten voitiin kuitenkin aikaansaada tuskin odotettavissa oleva edistysaskel tärkkelysmyllylaitoksen rakenteessa ja käytössä.

Uuden ratkaisun avulla on edelleen mahdollista, esimerkiksi olemassa olevia tärkkelysmyllyjä muunnettaessa, käyttää kolmesta viiteen aiemmin käytettyä nelitelaista valssituolia (ts. kuudesta kymmeneen telaparia), jolloin kulloinkin kaksi jauha-tusväylää on ilman väliseulontaa kytketty suoraan peräkkäin. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin järjestää kaikki valssituolit samalle alustalle suoraan peräkkäin ilman väliä.

Sitä vastoin uusissa laitoksissa on oleellisesti edullisempaa, että myllyssä on yksi tai edullisesti kaksi kahdeksantelaista valssituolia, joissa on kaksi päällekkäin olevaa jauhatustelaparia. Suuria tärkkelysmyllyjä suurennetaan yksinkertaisesti työkoneiden vastaavalla rinnakkaisohjauksella, siis esimerkiksi kaksinkertaisessa läpimenotehossa kaksinkertainen määrä laitteita.

Myllyjauhatus tärkkelysmyllylaitoksissa saavuttaa siten pisteen, jossa käytettyihin laitteisiin nähden saavutetaan lähes vanhan vaakamyllyjauhatuksen tila (kahdesta kolmeen

»I

92158 5 jauhatuskiertoa), mutta kuitenkin voidaan säilyttää lähes kaikki lajittelujauhatuksen edut.

Uusi keksintö mahdollistaa edelleen huomattavan määrän erityisen edullisia sovellutusmuotoja sekä merkittävän variaatioiden moninaisuuden. Siten on mahdollista käyttää pelkästään kaksoisjauhatuksia ilman väliseulontaa yksittäisten kaksoisjauhatusten välissä. Tämä antaa erittäin keskitetyn tuotantotavan. Vaikeissa tapauksissa on kuitenkin myös mahdollista järjestää esimerkiksi hienojauhatuksessa yhdestä viiteen yksöisjauhatusta kul1oisinkine väliseulontoineen. Tällä on se etu, että jopa erittäin vaikeasti jauhettavilla jyväseok-silla saadaan erittäin suuri tuotos ja hyvä puhtaus lopputuotteen suhteen.

Tekniikan tasona pätee nykyisin jauhomyllyissä noin viisitoista yksittäisväylää, tärkkelysmyllyissä noin kymmenestä kahteentoista yksittäisväylää. Uuden keksinnön mukaan on mahdollista tulla toimeen neljästä viiteen kaksoisjauhatusväylällä, siis kaiken kaikkiaan kahdeksasta kymmeneen jauhatusväylällä, aivan erityisen edullisesti kuitenkin kahdeksalla jauhatusväylällä eli kahdella kahdeksantelaisella laitteella. Tällöin on selvää, että telaparien lukumäärä vähenee, erityisesti kuitenkin käsittely, kuten seulonta, kuljetus jne. voidaan likimain puolittaa.

Pieni mylly voidaan siten rakentaa kahdesta, mahdollisesti kolmesta kahdeksantelaisesta valssituolista, joissa on kaksi kertaa kaksi päällekkäin olevaa jauhatustelaparia, tai esimerkiksi varustaa kahdella kahdeksantelaisella valssituolilla ja yhdellä tai kahdella nelitelaisella valssituolilla.

Edullisesti kussakin jauhatustelaparissa on oma jauhatusraon säätönsä siten, että puhtaasti jauhatuksel1isesti jauhatus-telojen työtapa sinänsä muuttuu vain epäoleellisesti esimerkiksi DE-patenttijulkaisun 2 640 628 suhteen.

92158 6

Edelleen ehdotetaan, että kahdeksantelaisissa valssituoleissa päällä olevissa telapareissa kussakin on säädettävä syöttöohjaus, sekä suppilomainen tuoteohjaus suoraa luovuttamista varten kulloinkin ylinnä olevalta telaparilta alemmalle telaparille.

Koska myös uudessa keksinnössä myllyn ammattitaitoinen ohjaus on tärkeää, on vastuullisella myllärillä oltava, kuten aiemmin vastaavat ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet. Sen vuoksi kuhunkin telapariin on järjestetty jauhatusraon säätölaite sekä myös ohjausportit kunkin jauhatusväylän jälkeen otettavaa näytteenottoa varten. Edellytys sille, että jauhatus säilyy taitolajina, kuten esimerkiksi keittäminen, on siten varmistettu.

Varmaa käyttöä varten liitetään samoin sekä ylemmän telaparin syöttötilaan että alemman telaparin syöttötilaan kahdeksantelaisissa laitteissa erityisesti jauhatusraon kohdalla kanavien välityksellä imu. Tämä mahdollistaa myös suuren läpimenotehon ja stabiilit jauhatusolosuhteet.

Edelleen kunkin telaparin tulee olla varustettu täydellisesti yksilöilisellä säätölaitteella sekä vieraiden kappaleiden varmistuksella ja kunkin telaparin telat sopivimmin kukin eri suurilla pyörimisnopeuksilla, jolloin päällekkäin oleviin telapareihin tulee kuhunkin järjestää yhteisesti ohjattava kytkentälaite.

Aivan erityisen edullisesti telaparin telat on järjestetty samalle vaakasuoralle tasolle.

Keksintöäjatuksen edelleenkehitelmässä käytetään erityisen edullisesti tasosihtiä, jossa on suuret yksittäissihtipinnat, ns. suurtasosihtiä, jossa on noin 30 - 60 %, sopivimmin 40 -50 % suurempi sihtipinta verrattuna tunnettuihin tasoseulonta- 92158 7 sihteihin, joita nykyisin käytetään nelitelaisiin valssituoleihin. Tämä johtaa siihen, että noin 100 - 200 tonnia päiväkäsittelykapasiteettia omaava mylly käsittää esimerkiksi kaksi kahdeksantelaista laitetta ja yhden yksittäisen suurtaso-sihdin. Tämän täydennyksenä käytetään myös puhdistukseen hakijan CH-patenttijulkaisun 04 626/87-6 mukaista kompakti-puhdistinta siten, että tällöin itse asiassa muodostuu kompakti tärkkelysmylly, jossa on periaatteessa kaikki oleelliset edut aiemmista tärkkelysmyllyistä, mutta ei odotettua tarvittavien laitteiden sekä tilan vähenemistä. CH-patenttijulkaisun 04 626/87-6 koko sisältö on uuden keksinnön mukaisen ratkaisun yhtenäinen osa.

Tärkkelysmyllyn perusyksikössä vastaavine päivätehoineen on tällöin kompaktipuhdistin, kaksi kahdeksantelaista valssituolia sekä suurtasosihti.

Uuden tärkkelysmyllyn optimaalista ohjausta varten järjestetään kutakin jauhatusraon säätölaitetta varten kauko-ohjaus ja 1 askini aite kutakin jauhatustehtävää varten ominaisen jauhatus-rakosäädön sekä kaikkien muiden käsittely- ja kuljetuselinten säätöarvojen tallentamista ja uudel1eenottamista varten.

Jos raaka-aine tai seos on määrätty samoinkuin muut parametrit, kuten ympäristön lämpötila, ilman kosteus, kaikkien laitteiden tila (telojen uritus, tasosihdin sihtauskuormitus jne.) voidaan myllyä käyttää täysin automaattisesti kerran hyvin säädettynä pitkähköjä aikoja ilman ammattihenkilökunnan suoranaista läsnäoloa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin.

Kuvio 1 esittää kahdeksantelaista valssituolia.

δ 921 58

Kuvio 2 esittää kuvion 1 puoliskoa säätöelimineen ja käyttö-1 aitteineen.

Kuvio 3 esittää uutta tärkkelysmyllyä.

Kuvio 4 esittää jauhatus- ja seulontayksikköä.

Kuvio 5 esittää kaavioilisesti uutta jauhatusmenetelmää.

Seuraava&si viitataan kuvioon 1. Kahdeksantelainen valssi-tuoli 1 muodostuu kahdesta puoliskosta, vasen puolisko on esitetty karkeisjauhatusväylänä 2 ja oikeanpuoleinen puolisko hienojauhatusväylänä 3. Karkeisjauhatusväylissä 2 on useimmmiten uurretelat 4 tai 5, jolloin kuviossa nopeammin pyörivään telaan 5 on merkitty kaksi nuolta. Kunkin telan 4 ja 5 alapuolella on kaavinharja 6. Hienojauhatusväylissä käytetään pääasial1isesti sileitä teloja 7 tai 8 ja telan pinnan puhtaanapysymiseen kaavinveistä 9. Nimenomaisesta jauhatustyös-tä riippuen on kulloinkin alemmassa telaparissa 4', 5’ tai 7*, 8' sama telatyyppi, ts. karkeauritus, hienouritus tai sileä pinta kuin vastaavassa ylemmässä.

Aines johdetaan syöttösylinterin 10 kautta vasemmalta tai oikealta valssituoliin 1. Tällöin on ainoastaan melko suurilla jauhatustehoilla sopivaa järjestää vasemman- ja oikeanpuoleinen valssituolipuolisko identtisiksi keskenään siten, että molempien puoliskojen on käsiteltävä puolet ainesmäärästä. Syöttösylinterissä 10 on sensori 11, joka kuviossa on muodostettu ns. "joulukuuseksi”, joka ohjaa tuotteensyöttölaitetta 12 siten, että kulloinkin tuleva ainesmäärä, joka virtaa ylhäällä syöttösylinteriin 10, poistuu tasaisena määränä tuotteensyöttö-laitteen lävitse. Aines johdetaan syöttökanavan 13 kautta suoraan jauhatusrakoon. Syöttökanavaan 13 muodostetaan voimakas ilmavirta, mikä edullisesti voidaan varmistaa kahden, telojen 4, 5 tai 7, 8 ympäri ohjatun ilmakanavan 14 avulla. Ylemmässä 92158 9 telaparissa 4, 5 karkeisjauhettu aines johdetaan tuotteenpois-tosuppilon 20 kautta suoraan toisen telaparin 4', 5' jauhatus-rakoon. Myös alemmassa telaparissa 4’, 5’ ilma imetään ilmakanavien 14 lävitse. Jauhatusaines luovutetaan tuotteenpoistosup-pilon 21 lävitse luovutuselementtiin välisiirtoihin. Kaikkien neljän telaparin 4, 5-4',5' -7, 8-7', 8' jauhatusrakoa voidaan säätää säätölaitteen 15 avulla. Kaikkia muita laitteita, kuten varmistusta vieraiden aineiden suhteen, päälle-ja poiskytkentälaitteita jne. käytetään, kuten tavanomaisissa nelitelaisissa laitteissa. Tässä viitataan kokonaisuudessaan DE-patenttijulkaisuun 27 30 166. On osoittautunut, että mainitussa hakijan julkaisussa esitetty telaparin rakenneyk-sikkö on edullisesti sovellettavissa myös kahdeksantelaisiin laitteisiin, joten kahdeksantelaisten ja nelitelaisten laitteiden yhdistelmissä joka tapauksessa voidaan lähteä samasta ns. telapaketin perusrakenteesta, mikä muodostaa lisäedun valmistajalle sekä käyttäjälle.

Yksittäisissä tapauksissa voi olla sopivaa järjestää ylemmän telaparin yläpuolelle syöttötela tai tuotteenjakotela.

Molempien telaparien päälle- ja poiskytkentä tapahtuu kuitenkin edullisesti yhteisen sensorin 11 välityksellä.

Oikeanpuoleisessa kuvapuoliskossa on tuotteenpoistosuppilossa 21 esitetty lisäksi tuote- ja ilmaohjain 18. Tämä voi tuoda etuja erityisesti karkea- ja hienojauhomaisten jauhatusaines-ten yhteydessä etuja, koska siten on mahdollista putoavan tuotevirran kompaktimpi ohjaus.

Kussakin jauhatustelaparissa 4, 5 - 7, 8 on oma jauhatusrako-säätölaitteensa, joka muodostuu käsipyörästä 15 sekä vastaavista säätöelementeistä. Lisäksi voi olla järjestetty moottori-toiminen säätölaite 16, jolloin molemmissa voidaan osoitinlaitteen 17 avulla valvoa kahden jauhatustelan välistä hetkellistä etäisyysarvoa. Lisäksi moottorikäyttöinen säätö voi tapahtua 10 92158 automaattisesti laskimen R ja muistielimen avulla.

Kuhunkin telapariin on edelleen järjestetty ohjausportti 19, joka oikeanpuoleisessa kuvapuoliskossa ylhäällä on esitetty suljettuna ja alhaalla avoimessa asennossa. Riippumatta siitä, onko valssituoli käytössä vai ei, voidaan ohjausportti avata. Tällöin säilyvät vakiosuuruiset ilmanpainesuhteet yllä kuvatuissa ylimääräisissä ilmakanavissa 14, 18 ja siten jauha-tussuhteet säilyvät vakiona.

Seuraavaksi viitataan kuvioon 2, jossa säätöelimet on merkitty ensimmäiseksi rakenneryhmäksi 100 ja ohjattavat säätökäyttö-laitteet toiseksi rakenneryhmäksi 100'. Kaksi jauhatustelaa 104 ja 105 on tuettu yhteiseen kannattimeen 101. Irtotela 105 on kiinnitetty kääntyvästi paikallaan olevaan epäkeskotappiin 102, jolloin sisään- ja uiostyöntämistä ohjataan sopivan vivun 103 sekä kytkentäsylinterin 106 avulla. Vivun 103 kääntöliikkeen vaikutuksesta epäkeskotappi 102 kiertyy ja aiheuttaa kääntyvän laakeripesän 107 alemman osan vaakasuoran siirtymisen siten, että tällöin molempien jauhatustelojen säätö voidaan karkeasti suorittaa. Jauhatustelojen tarkkaa säätöä varten tämä laite on liian epätarkka. Sitä käytetään siten ainoastaan jauhatuste-lojen saattamiseksi sisääntyönnettyyn tai uiostyönnettyyn asentoon tai kahden kiinteän asennon aikaansaamiseksi. Jauha-tustelojen 104 ja 105 varsinainen hienosäätö tapahtuu säätö-karan 108 avulla, joka kara liikkuu kiertämällä suorana sää-tövartta 109 paikallaan olevan kiertolaakerin 110 ympäri. Säätövarren 109 ylempi, lyhyempi pää on vetotangon 111 välityksellä liitetty voimasulkeisesti käännettävän laakeripesän 107 kanssa. Voimansiirto tapahtuu terien välityksellä, jotka terät ovat toisella puolella osa ylikuormitus-jousivarmistusta 112. Vastakkaisella puolella on vetotankoon 111 järjestetty säädettävä vastapidinpää 113 sekä paineenmittauslaite 114 paineenosoituslaitteineen 115. Jotta huoltotöissä jauhatus-teloja voitaisiin säätää rinnakkain, voidaan korjaus suorittaa li 11 Db kulloinkin vaadittavalla puolella säätöruuvien 143, 144 avulla. Säätökaraa 108 kannattaa paikallaan laakeri 110' ja sitä voidaan käyttää käsipyörällä 116, jossa on osoitinlaite, tai moottoritoimisesti, välitysketjun 118 sekä vaihdemoottorin tai käyttömoottorin 119 avulla. Käyttömoottori 119 on kiinnitetty valssituoliin 126 ja se on kitkakytkimen ja ketjupyörän välityksellä suorassa yhteydessä säätökaran 108 kanssa.

Suoraan välitysketjun 118 kanssa on yhteydessä myös paikan-ilmaisin 120 siten, että kaikki ketjupyörän 123 liikkeet rekisteröityvät paikanilmaisimessa 120 ja johdetaan haluttuihin kohtiin. Kuviossa 2 on lisäksi ainoastaan merkittynä käyttöhihna 128 jauhatustelojen 104 ja 105 tai 104', 105' käyttämistä varten. Käyttöjärjestelmään on mahdollista järjestää myös sähköinen tehontarvemittaus- ja osoitinlaite 129. Siten voidaan esimerkiksi sähköinen tehonotto rajoittaa tietyn ala- ja yläarvon väliin, ja ennalta valitun alueen ylittyessä voidaan esimerkiksi jauhatusteloja siirtää poispäin toisistaan.

Kaikkia valssituolin signaaleja koordinoidaan ja ohjataan ehdollisesti konelaskimen välityksellä, jolloin konelaskin kutsuu tarvittavat asetusarvot muistilla varustetusta keskustietokoneesta. Paikoitusosoitin varustetaan edullisesti paikoi-tusraja-arvokytkimellä, johon on säädettävissä esivalittavat raja-arvot ja tällä tavoin voidaan estää automaattinen virhe-säätö. Paikoitusraja-arvokytkimellä esitetyssä asemassa on se etu, että myös virhekäsittelysäätö voidaan siten estää, koska käsipyörä samoinkuin automaattinen säätö antavat vastaavan ketjun 118 matkasiirtymän. Paikani Imaisin voi samalla tavoin kuin säätömoottori 119 olla liitetty syöttö-osoitinlaitteen kanssa, joka saa vastaavia signaaleja konelaskimesta, tai antaa niitä sinne, vastaavasti digitaaliosoittimella ja käsisyöttö-näppäimillä. Samalla tavalla voidaan painemittaus- ja osoitus-laite 114, 115 liittää konelaskimeen. Telelaitteen säätely- 12 92158 asteesta riippuen voidaan yksi tai useampia varmuuslaitteita järjestää samaan telalaitteeseen. Jos esimerkiksi järjestetään uratelat, on jauhatuspaineen valvonta vähemmän mielekästä, jota vastoin jauhatustelojen etäisyyden valvonta voi olla edullista paikanilmaisimen tai etäisyysmittarin avulla. Sileissä teloissa tilanne on toinen, jolloin paineenvalvonta tuo enemmän etuja. Laskimella ja esitetyillä signaalijohtimi11 a halutaan esittää, että tietokone tai muisti ohjaa huomattavaa määrää valssituo-leista, mahdollisesti niitä kaikkia yhdessä myllyssä, ja mikäli tarvitaan, se koordinoi myös ohjaustoimintoja.

Erityisen edulliseksi on edelleen osoittautunut, että digitaaliosoitin antaa arvon, joka vastaa ajan mittausta (kello 05.50), ja edullisesti antaa edelleen identtisen arvon vastaten säätöosoitinlaitetta tai käsipyörän osoitinlaitetta.

Suuri etu on siinä, että ei-automatisoitujen tai ei-kauko-ohjattavien valssituolien kokemusarvoja verrataan ja ne ovat arvioitavissa laadittaessa tai parannettaessa vastaavia ohjausohelmia.

Kuvio 3 esittää suuresti yksinkertaistettuna täydellistä tärkkelysmyllyä. Aivan karkeasti tarkasteltuna tärkkelysmylly muodostuu varastovi1 jän varastosiilosta 30, sekoitus- ja välisäi1ytyssäi1iöistä 31, varsinaisesta käsittelylohkosta 32 sekä valmistuotekammioista 33. Valmistuotekammioista 33 tärkke-lysjae johdetaan suoraan kuljetuselementtien 34 välityksellä tärkkelystehtaaseen.

Yksityiskohtaisesti toiminnan kulku on seuraavanlainen: Varastokammioista 35, 35i, 352, 35s jne. saadaan haluttu . raakaviljaseos ja johdetaan se vaa'an 36, vaakasuoran kuljettimen 37, elevaattorin 38, toisen vaakasuoran kuljettimen 39 kautta sekoituskammioihin 40. Sekoituskammiosta 40 vielä puhdistamaton vilja otetaan vaa'an 41 kautta ja johdetaan li 92158 13 vaakasuoralla kuljettimella 42 sekä elevaattorilla 43 viljan-puhdistimeen 44. Kompaksipuhdistimessa sihdataan suuret vieraat kappaleet (paakut), kivet mukaanlukien, ja kuoriosat imetään pois. (Tässä viitataan kokonaisuudessaan hakijan CH-patenttiin 04 626/76-6). Seuraavaksi aines johdetaan rumpusihtiin 45, jossa pitkät ja pyöreät vieraat jyvät poistetaan, jyväainekseen tarttunut lika poistetaan puhdistuskoneella 46, syötetään vaadittava vesimäärä tehokostutinlaitteeseen 47 ja varastoidaan vaadittava aika välisäilytyskammiossa 48. Kostutettu ja noin 12 - 48 tuntia seissyt vilja otetaan yhdestä välisäilytyskam-miosta 48, 49 tai 50, nostetaan elevaattorilla 43’ ja sen jälkeen, kun vettä on lisätty 0,1 - 0,3 % (kostutus 51 ennen Bi) johdetaan homogenisointikammion 52 jälkeen suoraan ensimmäiseen jauhatusväylään Bi tai ensimmäiseen kaksois jauhatus-väylään 53. Nelinkertaisen kaksois jauhatuksen 53, 53', 54, 54' jälkeen ja kussakin olevan, (kaikkiaan neljän) seulontaväylän jälkeen saadut jakeet johdetaan pois pneumaattisen kuljetinjärjestelmän 55 avulla, leseet varastosiiloon 56, tärkkelysjakeet johonkin varastosiiloista 57, 57' tai 57’’. Punnituksen (vaaka 60) jälkeen aines johdetaan kuljetuselementtien 34 välityksellä tärkkelystehtaaseen. Laitoksen koko ohjaus ja lukitus samoinkuin laskinelimet 58 on järjestetty ohjaustilaan 59.

Kuviossa 4 on esitetty varsinainen tärkkelysmyllyn sydänosa, jolloin jauhatus- ja sihtiväylät on esitetty suurennettuina. Kyseessä on moduli, jonka jauhatusteho on 100 - 200 tonnia päivässä. Tätä varten tarvitaan kaksi kahdeksantelaista laitetta 70 tai 71 sekä suurtasosihti 72. Ensimmäinen kahdek-santelainen laite 70 sisältää jauhatusväylät Bi ja B2 ensimmäisenä kaksoisväylänä ja B3, B4 toisena kaksoisväylänä. Toinen kahdeksantelainen laite sisältää jauhatusväylät Ci, C2 ensimmäisenä kaksoisväylänä ja C3, C4 toisena kaksoisväylänä, ts. kaiken kaikkiaan neljä kaksoisjauhatusväylää. Tasosihti 72 muodostaa yhden yksittäisen keinuvan yksikön. Neljä päällekkäin olevaa sihtiosaa 73, 74, 75, 76 on esitetty, jolloin tuotteen 92158 14 kulku on esitetty täysin kaavioi 1isesti. Tasosihdillä voi kuitenkin olla täysin erilainen rakenne, esimerkiksi kuusi tai kahdeksan pystysuoraan järjestettyä sihtiosaa. Kukin pystysuora sihtiosa voi olla jaettu kahteen tai useampaan osaan korkeus-suunnassa kaksoiskulkua tai muuta tuotannonohjausta varten sihdin käytön optimointia vastaten. Samoin on ainoastaan kaavioi 1isesti esitetty jauhamattoman jyväaineksen ensimmäinen syöttö 61 väylään Bi, välinostot 62, 63, 64, 65 sekä ulossuun-natulla nuolella 55 hyvin tärkkelysjakeiden poistojärjestelmä.

Kuvio 5 esittää myllyn menetelmäkaaviota periaatteellisesti esitettynä samalla tavoin kuin DE-patenttijulkaisun 26 42 628 tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa. Uutta on sekä seulonta-väylien määrä että myös ratkaisevasti vähentynyt jauhatusväy-lien määrä. Jäljelle on jäänyt kuitenkin neljä lisäharjaa 80 siemenvalkuaisjakeiden saannon kohottamiseksi.

Esikäsitelty raakavilja (esim. vehnä) syötetään ensimmäiseen jauhatustelapariin Βχ. Birstä saatu ensimmäinen rouhejauho tai jauhetut jyvät kulkevat välittömästi toiseen jauhatustelapariin B2 ilman seulontaa Βχ:η ja B2:n välillä. Toisen jauhatuksen jälkeen saatu ns. toinen rouhejauho johdetaan ensimmäiseen sihtiosaan 73. Sihtiosan 73 tasosihdeistä toinen rouhejauho jaetaan eri rakeistuksiin, jolloin B3:een tarkoitettu jae johdetaan ensiksi ensimmäisen leseharjan 80 Br.i:n kautta ja poisto-osa luovutetaan sen jälkeen suoraan kolmanteen jauhatukseen B3. Tässä vielä yhä rouhejauhon muodossa oleva aines jauhetaan B3:ssa ja välittömästi sen jälkeen B4:ssä. Nyt toisessa kaksois jauhatuksessa saatu B4-rouhejauho kulkee toiseen sihtiosaan 74, jolloin aines jälleen jaetaan useisiin rakeistuksiin.

Osa ensimmäisen ja toisen sihtiväylän jakeista luovutetaan jakolaitteisiin Div. 1, Div. 2, jotka aikaansaavat vielä hienomman rakeistuksen.

15 921 58

Sekä ensimmäisen että toisen sihtiväylän (sihtiosista 73 ja 74) karkeat poisto-osat johdetaan kulloinkin annetuissa suhteissa vastaaviin leseharjoihin 80 (BR.i, Br.2, Br.3, Br.O· Poisto-osa jakolaitteesta Div. 1 menee suoraan ensimmäiseen vähennys-väylään Ri (Ci). Sieltä aines jälleen ilman väliseulontaa johdetaan suoraan toiseen vähenr.ysväylään R2 (C2) ja Riin avulla vähennetty tuote luovutetaan välittömästi kolmanteen sihtiosaan 75.

Kolmanteen sihtiväylään joutuva ryyni tai karkea jauho luovutetaan neljänteen vähennysväylään Bi (C3) liittyen ja välittömästi sen jälkeen saman vähennysväylän P2 (C«) toiseen portaaseen, ja putoava, hienonnettu karkeajauho annetaan neljänteen sihtiosaan 76. Neljännen sihtiväylän 76 poisto-osa murskataan lisäksi iskumyllyssä Ei ja johdetaan suoraan perässä olevaan sihtiosaan.

Sihtiosista hienoin jae (alin sihdin läpäisyaine) menee samoinkuin kaikkien muiden sihtiosien alin sihdinläpäisyaine valmiina tuotteina välivarastoihin 57 - 57*' ja on valmiina tärkkelysmyllyssä tapahtuvaan käsittelyyn.

Hienojauhatusväy1ien Ri - R2 tai Pi - P2 ja vastaavan sihtiosan 75 tai 76 väliin voi olla edullista järjestää vielä irrotin (hiutaleiden irrottamiseksi), jota symbolisesti on merkitty ympyrällä ja kartiolla.

Claims (8)

16 92158

1. Menetelmä jauhatusjakeiden valmistamiseksi kuivana lähtömateriaalin muodostavasta vehnästä, rukiista, maissista tai ohrasta puhtaan tärkkelyksen saamiseksi tämän jälkeen märkä-tai taikinavaiheen avulla, tunnettu siitä, että a) aines kuivajauhetaan toistuvasti ja seulotaan toistuvasti lajittelujauhatusjärjestelmällä, jolloin b) aines kaksoisjauhetaan kahdesta neljään kertaan c) eikä seulota kaksoisjauhatusten välillä, mutta d) aines seulotaan kunkin kaksoisjauhatuksen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aines kaksoisjauhetaan neljä kertaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erityisesti hienojauhatuksessa suoritetaan kolmesta viiteen yksöisjauhatusta, joiden kunkin välissä tapahtuu väliseulonta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aines kaksoisjauhetaan ainakin kohdissa B-j/B2, B3/B4, C1/C2 ja C3/C4.

5. Tärkkelysmyllylaitos tärkkelysraaka-aineen valmistamiseksi puhtaan tärkkelyksen saamiseksi siihen liittyen vehnästä, rukiista, maissista tai ohrasta, erityisesti patenttivaatimusten 1-4 mukaisella menetelmällä, tunnettu siitä, että siinä on kaksi kaksoisjauhatusväylää, joissa kussakin on kaksi suoraan peräkkäin järjestettyä jauhatustelaparia (4, 5 / 4', 5’ / 7, 8 / 7\ 8'). 1 II Patenttivaatimuksen 5 mukainen tärkkelysmyllylaitos, tunnettu siitä, että myllyssä on yksi tai kaksi kahdeksantelaista valssituolia (1), jossa valssituolissa on 92158 17 kaksi kertaa kaksi päällekkäin olevaa jauhatustelaparia (4, 5 / 4', 5' /7, 8/7' 8'), jolloin kullakin jauhatustelaparilla (4, 5 / 4', 5' / 7, 8 / 7', 8') on oma jauhatusraon säätönsä (15, 16, 17).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen tärkkelysmyllylaitos, tunnettu siitä, että kukin telapari (4, 5/4', 5' /7, 8 / 7', 8') on täydellisesti varustettu yksilöllisellä säätölaitteella (108, 116) sekä vieraiden kappaleiden varmistuksella (112), ja kunkin telaparin (4, 5/4', 5' /7, 8/ 7', 8') teloilla on erilainen pyörimisnopeus, jolloin vastakkain olevilla telapareilla on edullisesti yhteisesti ohjattu kytkentälaite (102, 103, 106).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen tärkkelysmyllylai-tos, tunnettu siitä, että jauhatusraon säätölaitteeseen on liitetty kauko-ohjaus ja laskinlaite (19) kullekin jauhetustehtävälle ominaisten jauhatusrakoasetusten sekä kaikkien muiden käsittely- ja kuljetuselinten säätöarvojen alentamiseksi ja uudelleenkutsumiseksi. 92158 18