FI116145B - Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta - Google Patents

Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta Download PDF

Info

Publication number
FI116145B
FI116145B FI974428A FI974428A FI116145B FI 116145 B FI116145 B FI 116145B FI 974428 A FI974428 A FI 974428A FI 974428 A FI974428 A FI 974428A FI 116145 B FI116145 B FI 116145B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
copper
pressure oxidation
process according
pressure
sulfur
Prior art date
Application number
FI974428A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI974428A (fi
FI974428A0 (fi
Inventor
David L Jones
Original Assignee
Cominco Eng Services
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Cominco Eng Services filed Critical Cominco Eng Services
Publication of FI974428A publication Critical patent/FI974428A/fi
Publication of FI974428A0 publication Critical patent/FI974428A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI116145B publication Critical patent/FI116145B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • C22B3/42Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by ion-exchange extraction
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/04Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes by leaching
    • C22B3/06Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes by leaching in inorganic acid solutions, e.g. with acids generated in situ; in inorganic salt solutions other than ammonium salt solutions
    • C22B3/10Hydrochloric acid, other halogenated acids or salts thereof
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B11/00Obtaining noble metals
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00Obtaining copper
    • C22B15/0063Hydrometallurgy
    • C22B15/0065Leaching or slurrying
    • C22B15/0067Leaching or slurrying with acids or salts thereof
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00Obtaining copper
    • C22B15/0063Hydrometallurgy
    • C22B15/0065Leaching or slurrying
    • C22B15/0067Leaching or slurrying with acids or salts thereof
    • C22B15/0069Leaching or slurrying with acids or salts thereof containing halogen
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00Obtaining copper
    • C22B15/0063Hydrometallurgy
    • C22B15/0065Leaching or slurrying
    • C22B15/0067Leaching or slurrying with acids or salts thereof
    • C22B15/0071Leaching or slurrying with acids or salts thereof containing sulfur
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00Obtaining copper
    • C22B15/0063Hydrometallurgy
    • C22B15/0084Treating solutions
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00Obtaining copper
    • C22B15/0063Hydrometallurgy
    • C22B15/0084Treating solutions
    • C22B15/0089Treating solutions by chemical methods
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B19/00Obtaining zinc or zinc oxide
    • C22B19/20Obtaining zinc otherwise than by distilling
    • C22B19/22Obtaining zinc otherwise than by distilling with leaching with acids
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B19/00Obtaining zinc or zinc oxide
    • C22B19/20Obtaining zinc otherwise than by distilling
    • C22B19/26Refining solutions containing zinc values, e.g. obtained by leaching zinc ores
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B23/00Obtaining nickel or cobalt
    • C22B23/04Obtaining nickel or cobalt by wet processes
    • C22B23/0407Leaching processes
    • C22B23/0415Leaching processes with acids or salt solutions except ammonium salts solutions
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B23/00Obtaining nickel or cobalt
    • C22B23/04Obtaining nickel or cobalt by wet processes
    • C22B23/0407Leaching processes
    • C22B23/0415Leaching processes with acids or salt solutions except ammonium salts solutions
    • C22B23/0423Halogenated acids or salts thereof
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B23/00Obtaining nickel or cobalt
    • C22B23/04Obtaining nickel or cobalt by wet processes
    • C22B23/0407Leaching processes
    • C22B23/0415Leaching processes with acids or salt solutions except ammonium salts solutions
    • C22B23/043Sulfurated acids or salts thereof
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B23/00Obtaining nickel or cobalt
    • C22B23/04Obtaining nickel or cobalt by wet processes
    • C22B23/0453Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/04Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes by leaching
    • C22B3/06Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes by leaching in inorganic acid solutions, e.g. with acids generated in situ; in inorganic salt solutions other than ammonium salt solutions
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/04Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes by leaching
    • C22B3/06Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes by leaching in inorganic acid solutions, e.g. with acids generated in situ; in inorganic salt solutions other than ammonium salt solutions
    • C22B3/08Sulfuric acid, other sulfurated acids or salts thereof
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • C22B3/26Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by liquid-liquid extraction using organic compounds
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • C22B3/26Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by liquid-liquid extraction using organic compounds
    • C22B3/38Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by liquid-liquid extraction using organic compounds containing phosphorus
    • C22B3/384Pentavalent phosphorus oxyacids, esters thereof
    • C22B3/3842Phosphinic acid, e.g. H2P(O)(OH)
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P10/00Technologies related to metal processing
    • Y02P10/20Recycling

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Metallurgy (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Geology (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
  • Extraction Or Liquid Replacement (AREA)

Description

5 116145
Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta Tämä keksintö koskee kuparimalmien ja -rikasteiden hydrometallurgista käsittelyä. Se koskee erityisesti kuparin uuttamista malmeista halogeeni-ionien, esimerkiksi kloridi-ioni-10 en läsnäollessa.
Kuparisulfidimalmien, kuten kuparikiisun (CuFeS2) , hydrome-tallurginen käsittely on ongelmallista, koska kuparin tehokkaaksi uuttamiseksi näistä malmeista tarvitaan painehapetus-15 vaiheessa ankaria olosuhteita, mikä johtaa malmin sulfidien hapettumiseen sulfaatiksi tuottaen suuria määriä happoa, joka tarvitsee kallista neutralointia. Sulfidirikaste on yritetty saattaa uutettavaksi suhteellisen miedoissa olosuhteissa, joissa sulfidi vain hapettuisi alkuainerikiksi eikä koko tie-20 tä sulfaatiksi. Näihin yrityksiin sisältyy rikasteen esikäsittely ennen painehapetustavaihetta sulfidirikasteen saattamiseksi helpommin uutettavaan muotoon sekä rikasteen uutta-:Y: minen klori-ionien läsnä ollessa, kuten kuvataan US-patentis- : sa4 039 406. Tässä prosessissa arvokas kupari muutetaan kiin- • · 25 teäksi emäksiseksi kuparisulfaatiksi, josta arvokas kupari '"j täytyy ottaa sitten myöhemmin talteen, kuten kuvataan US- Y' patentissa 4 338 168. Patentissa 4 039 406 kuvatussa proses- γ/ sissa merkittävä määrä (20 - 30 prosenttia) malmin tai rikas- ·* * teen sulf idistä hapetetaan vielä sulfaatiksi, minkä takia 30 tarvitaan enemmän happea paineuuton ja rikkihapon tuoton ai-* kana. Tämä on erityisen epäsuotuisaa huonolaatuisille rikas- Y,! teille, joissa suhde S:Cu on suuri.
Y.’ Kanadalaisessa patenttihakemuksessa numerossa 2 099 333 kuva- Y 35 taan kuparin uuttamisprosessia, jossa sulfidirikasteelle to-,, ’ * * teutetaan paineuutto kloridinn ja sulfaatti-ionien läsnäol- Y_: lessa, jotta tuotetaan liukenematonta emäksistä kuparisuolaa.
2 116145
Kuparisuola poistetaan suodattamalla ja suodos kierrätetään uudelleen painehapetukseen.
5 Esillä oleva keksintö saa aikaan prosessin kuparin hydrometallurgista uuttoa varten, joka toteutetaan siten että halogeeni-ioneja, kuten kloridia ja bromidia, on liuoksessa.
Keksinnön mukaan saadaan aikaan prosessi kuparin uuttamiseksi 10 sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta, jossa prosesissa on vaiheet, joissa saatetaan malmi tai rikaste yhdessä bisul-faatti- tai sulfaatti-ionien lähteen kanssa painehapetukseen, joka toteutetaan noin 115 - 160 0C:n lämpötilassa, hapen läsnä ollessa ja happamessa liuoksessa, joka sisältää halogeni-15 di-ioneja, jolloin tuloksena on painehapetusliete; saatetaan liete nesteen tai kiinteän aineen erotusvaiheeseen, jotta saadaan tuloksena oleva painehapetusfiltraatti ja kiinteä jäännös, otetaan talteen kupari painehapetusfiltraatista ja/tai kiin-20 teästä tähteestä, ja kierrätetään painehapetusfiltraatti painehapetukseen. Keksinnön mukaiselle prosessille on erityisesti tunnusomaista • 1 se, että kierrätettävän painehapetusf il traatin kuparipitoi- *·· 25 suutta säädetään saattamalla filtraatti kuparin liuotinuut- » · · · .:. toon ennen kierrättämistä, jotta tuotetaan kupariliuos ja ha- * i · 1 :·. pan raffinaatti, ja raffinaatti kierrätetään.
Seuraavana keksintöä kuvataan esimerkein viittaamalla liit-. 30 teinä seuraaviin piirroksiin, joissa: >··’ Kuvio 1 on kulkukaavio keksinnön erään sovellusmuodon mukai- : selle, hydrometallurgiselle kuparinuuttoprosessille, joka so- veltuu hyvälaatuisten malmien ja rikasteiden käsittelyyn; \ 35 t I 1 116145 3 kuvio 2 on kulkukaavio keksinnön erään toisen sovellusmuodon mukaiselle, hydrometallurgiselle kuparinuuttoprosessille, joka soveltuu keski- ja huonompilaatuisten malmien ja rikasteiden käsittelyyn; 5 kuvio 3 on paineastian kaaviomainen kuvaus prosessin toisen sovellusmuodon valaisemiseksi, joka prosessi on sellaisten rikasteiden käsittelyä varten, joissa rikin suhde metalliin on suuri; 10 kuvio 4 on hydrometallurgisen prosessin kulkukaavio metallien uuttamista varten kupari-sinkkisulfidirikasteesta keksinnön toisen sovellusmuodon mukaan; ja 15 kuviot 5A ja B esittävät keksinnön mukaisen prosessin li-säsovellusmuodon kulkukaaviota jalometallien talteenottoa varten malmista tai rikasteesta.
Edullisten sovellusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus 20
Keksinnönmukaisen prosessin erilaisia sovellusmuotoja voidaan käyttää kuparin ja erilaisten metallirikasteiden sellaisen ·:. sarjan käsittelyyn, jossa kupariaste vaihtelee vähäisestä, se on, noin 15 prosentista kuparia tai sitä pienemmästä määrästä 25 suurempaan asteeseen, se on noin 35 prosenttiin tai sitä . suurempaan määrään kuparia.
Prosessissa on yleisesti sanottuna painehapetusvaihe, joka tapahtuu hapen ja halogenidi-ionien, esimerkiksi kloridin tai 30 bromidin, ja sulfaatti-ionien happamen liuoksen läsnäollessa. Prosessissa on tarkemmin sanottuna uuttovaihe, joka toteutetaan ilmakehän paineessa, yksi tai useampia liuotinuuttovai-• '· heitä sekä metallin eloktrolyyttinen rikastusvaihe. Rikasteen erilaiset asteet vaativat erilaista käsittelyä painehapetus-35 vaiheessa, mikä edellyttää erilaisia toimintatapoja. Näitä toimintatapoja nimitetään vastaavasti tavaksi A, B ja C. Tavassa A, joka on tehokas, kun uutetaan hyvälaatuisia kupa- 116145 4 rimalmeja, kuparia ei uuteta painehapetusvaiheessa. Tavoissa B ja C, jotka ovat tehokkaita, kun uutetaan keski- tai huonolaatuisia kuparimalmeja, kupari uutetaan peinehapetusvaihees-sa.
5
Seuraavassa kuvataan kutakin toimintatapaa vuorostaan. Prosessin toimintatapa Ά 10 Kuvio 1 on toimintatavan A kulkukaavio. Prosesissa on paine-hapetusvaihe 12 painehapetusastiassa tai autoklaavissa, ilmakehässä toteutettava uuttovaihe 14, primaariset ja sekundaariset uuttovaiheet, vastaavasti 16 ja 18, sekä elektrolyyttinen rikastusvaihe 20.
15
Painehapetusvaiheess 12 muutetaan kaikki kuparimineraalit emäksiseksi kuparisulfaatiksi CuS04.2Cu(0H)2. Käsittely toteutetaan hapen kanssa happamen kloridiliuoksen läsnäollessa. Tätä tarkoitusta varten johdetaan happi sekä HC1 ja H2S04 20 autoklaaviin. Autoklaavin lämpötila on noin 130 - 150 °C ja :Y. paine on noin 1380 kPa (100 - 200 psig). Tämä kokonaispaine ;'· käsittää hapen paineen ynnä höyrynpaineen. Retentioaika on noin 0,5 - 2,5 tuntia, ja prosessi toteutetaan normaalisti jatkuvana autoklaavissa. Prosessi voidaan toteuttaa myös !!" 25 erinä, jos niin halutaan
Kiinteiden aineiden pitoisuus pidetään autokaavissa noin 12 -15 prosenttina, se on, kiinteiden aineiden pitoisuutena, joka on noin 150 - 300 grammaa litrassa lämpötasapainon ja vis-30 kositeettirajoitusten avulla määritettynä.
Auklaavissa tuotettu liete heitetään pois äaineenalennus-’ säiliösarjan 22 kautta, jossa on yksi tai useampia säiliöitä paineen vähentämiseksi ilmakehän paineeseen ja lämpötilan 35 saattamiseksi 90 - 100 °C:seen. Lietteen nestemäisellä osalla : tarkoitetaan tuoteliuosta, joka on peräisin painehapetusvai- heesta 12 ja joka ilmaistaan viitenumerolla 21, 116145 5
Paineenalennussäiliöstä tai -säiliöistä 22 saatu liete suodatetaan, kuten esitetään kohdassa 24, ja saatu suodatinkakku pestään perusteellisesti sisään tunkeutuneen nesteen poistamiseksi niin paljon kuin mahdollista.
5
Painehapetussuodos, joka saadaan suodatusvaiheesta 24, kierrätetään painehapetusvaiheeseen 12, mutta on olemassa pieni veden poisto, joka on noin viisi prosenttia, kuten osoitetaan kohdassa 26. Tämä poisto määritetään malmin tai rikasteen 10 liukoisten metallien pitoisuutena, joka voi liueta painehape-tusvaiheen 12 aikana. Poistoa 26 käsitellään sitten kohdassa 28 sammuttamattomalla kalkilla metallien, kuten sinkin ja magnesiumin, poistamiseksi kiinteinä tähteinä, joita on kuparirikasteessa, näiden metallien neutraloitumiseksi painehape-15 tuspiirissä. Painehapetuspiiri on piiri painehapetusvaiheesta 12 paineenalennussäiliöön (-säiliöihin) 22, suodatukseen 24, poistoon 26 sekä takaisin painehapetusvaiheeseen 12. Se ilmaistaan viitenumerolla 23.
20 Poisto 26 kohdistetaan liuotinuuttoon, kuten esitetään koh-: : dassa 27, ennen poiston käsittelyä 28. Liuotinuutto 27 to- teutetaan sopivan orgaanisen uuteaineen avulla kuparin poistamiseksi poistosta 26. Tämä liuotinuutto yhdistetään liuo-tinuuttovaiheisiin 16 ja 18, ja siihen viitataan jälleen, kun 25 kuvataan kahta viimeksi mainittua uuttovaihetta.
Ennen painehapetusvaihetta 12 toteutetaan kuparirikasteelle ensin jälkijauhatus, kuten esitetään kohdassa 30, partikkeli-koon pienentämiseksi noin 97 prosenttia miinus 325 meshiä, 30 joka vastaa P80 (80 prosenttia läpäisee) 15 mikronia. Uudelleen jauhatus 30 toteutetaan liuoksessa, joka kierrätetään uudelleen poistokäsittelystä 28. Poistokäsittelystä 28 saatu .’ liete saatetaan nesteen ja kiinteän aineen erottamiseen, kuten esitetään kohdassa 32, ja liuos kierrätetään uudelleen-35 jauhatukseen 30 ja sinkin tai magnesiumin poistotähde heite-; ; tään pois, kuten esitetään kohdassa 17.
116145 6
Uudelleenjauhatukseen 30 kierrätettävä liuos on alkalinen kloridiliuos, jonka pH on noin 10. Tämän nesteen käyttö vähentää pienimmilleen veden syötön painehapetuskiertoon 23, joka on tärkeä, kun pidetään yllä lämpötasapainoa ja kloridi-5 liuosta säilytetään painehapetuspiirissä 23 niin paljon kuin mahdollista.
Kuten edellä todettiin, kuparia ei uuteta painehapetusvai-heessa 12, mutta se muutetaan liukenemattomaksi, emäksiseksi 10 kuparisuolaksi. Syöttöliuos, joka menee painehapetusvaihee-seen 12 ja joka on uuttoliuos, joka on kierrätettävä suodatuksesta 24, ilmaistaan viitenumerolla 25. Vaikka syöttöli-uoksessa 25 on kuparia, ei tapahtu mitään lisäkuparin uuttamista, se on, prosessi toimii, niin että syöttöliuoksessa 25, 15 joka menee painehapetusvaiheeseen 12, kuparin pitoisuus on yhtä suuri kuin sen pitoisuus tuoteliuoksessa 21, joka saadaan painehapetusvaiheesta 12. Tämä ilmaistaan seuraavasti: a[Cu2+] = 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
Syöttöliuos, joka menee painehapetusvaiheeseen 12, sisältää 2 ; V kuparia noin 15 ja kloridia noin 12 grammaa litrassa yhdessä 3 :'· rikkihapon kanssa, jota on noin 30 - 55 grammaa litrassa.
4
Happo lisätään muodossa, joka muodostaa H2S04:a (tavallisesti 5 93 prosenttia). Painehapetusvaiheesta 12 saatu tuote 21 si- 6 sältää myös kuparia 15 ja kloridia 11 - 12 grammaa litrassa, 7 . mutta sen pH on noin kolme. Tuoteliuoksessa 21 ei ole olen 8 naisesti jäljellä yhtään happoa, koska se kulutetaan kaikki 9 painehapetusvaiheessa 12, jotta emäksistä kuparisuolaa muo 10 dostuu.
11 12
Kuten viitattiin edellä, nestesyöttö 25 painehapetusvaihee- 13 :*’ seen 12 osittain muodostuu kierrätetystä suodoksesta, johon 14 on lisätty H2S04:a. Suodokseen toteutetun hapon lisäämisen 15 välitön vaikutus on lisätä happamuutta suodoksessa, joka 16 syötetään autoklaaviin paineuuttovaihetta 12 varten, mutta on havaittu, että hapon, tai tarkemmin sanottuna sulfaatti-ioni-en, lisäämisen tärkein vaikutus on varsinaisesti tukahduttaa 116145 7 sellaisen rikin hapettuminen, joka saa alkunsa painehapetus-vaiheesta 12.
Rikin hapettuminen, joka saadaan kokea, jos happoa ei lisätä, 5 on tyypillisesti noin 25 - 30 prosenttia rikasteessa syötetystä rikistä, kuten on laita prosessissa, jota kuvataan US-patentissa 4 039 406. Jos happoa lisätään, on havaittu kuitenkin, että rikin hapettuminen sulfaatiksi vähenee noin viisi - kymmenen prosenttia. Tällä parannuksella on olennai-10 siä, hyödyllisiä vaikutuksia hydrometallurgiseen uuttamis- prosessiin. Rikin ha- pettuminen sulfaatiksi luo lisäkustannuksia useilla tavoilla, kuten lisähappena, jota tarvitaan reaktioon, lisäreagenssina, jota tarvitaan neutraloimaan happo, joka on muodostunut näin hapettumalla, ja täytyy olla 15 edellytykset poistaa lämpö, joka johtuu rikin hapettumisesta sulfaatiksi, mikä on erittäin eksoterminen reaktio. Tämä rajoittaa itse asiassa läpikulkevaa ainemäärää autoklaavissa, jossa paineuuttovaihe 12 toteutetaan.
20 Painehapetusvaiheen 12 reaktion kemian uskotaan muuttuvan hapon lisäyksestä seuraavasti:
Ei mitää hapon lisäystä: 25 (1) 3CuFeS2 + 21/402 + 2H20 -* [CuS04.2Cu(OH) 2] + 3/2Fe203 + ! 5 S°
Haponlisäyksen kera: 30 (2) 3CuFeS2 + 15/402 + H20 + H2S04 -»· CuS04.2Cu(0H) 2 + 3/2Fe203 + 6S°
Molemmissa rektioissa kupari saostuu emäksisenä kuparisuola- ’ na, jonka on havaittu käsittävän enimmäkseen kuparisulfaat- 35 tia.
δ 116145
Ensimmäisessä reaktiossa näyttää siltä, että emäksinen kupa-risulfaatti toimitetaan rikasteen syöttörikin hapetuksella, kun taas toisessa reaktiossa sitä näyttävät toimittavan sulfaatti-ionit hapossa, jota lisätään autoklaaviin, jolla ta-5 valla vältetään tarve hapettaa rikki sulfaatiksi. Toisessa reaktiossa tapahtuu täten sulfaatti-ionien puhdas kulutus emäksisen kuparisuolan muodostamiseksi. On havaittu kokeellisesti, että rikin hapettumisen tukahduttamiseen tarvittava rikkihapon määrä on noin 25 - 75 grammaa litrassa, rikasteen 10 tyypin ja sen kiinteiden aineiden prosenttimäärän mukaan.
Varsinaisessa koekeessa tapahtuu enemmän rikin hapettumista, kuin kumpikaan reaktio ennustaa. Ensimmäinen reaktio ennustaa, että kuudesosa eli 16,7 prosenttia rikistä on hapettuva, 15 kun taas kokeellisesti havaittiin, että hapettumisprosentti oli noin 25 - 30 prosenttia. Kokeet ilmaisivat, että happoa lisättäessä rikkiä hapettuu sulfaatiksi noin kaksi - kuusitoista prosenttia, pikemmin kuin nolla prosenttia, joka voitaisiin ennustaa, jos toinen reaktio, sellaisena kuin se on 20 kirjoitettu, oli ainoa toteutuva reaktio. Nämä reaktioyhtälöt : ·' eivät heijasta sen tähden tarkasti, mitä tapahtuu paineuutto- vaiheessa 12, vaan ne ovat vain arvio.
Kloridia säilytetään niin paljon kuin mahdollista painehape-;·. 25 tuspiirissä 23, mutta on tyypillistä, että sitä häviää noin . kolme - kymmenen prosenttia kiinteään tuotteeseen suodatuk sessa 24. Täten kloridia täytyy täydentää, siten että lisätään HCl:a tai jotain muuta kloridilähdettä, jotta sitä annetaan käyttöön syöttöliuoksessa (25) litraa kohti 12 grammaa. 30 Kloridin häviöt saatetaan vähimmilleen, siten että pestään : '· perusteellisesti kiinteät aineet, jotka ovat peräisin paine- :: hapetusvaiheesta 12, suodattimena 24. Vaatimus, että vesi- .·. ' tasapaino on pidettävä yllä painehapetuspiirissä 23, hillit see pesuveden määrää. Ainoa veden häviö piiristä 23 tapahtuu . . 35 höyryssä 9, joka on peräisin paineenalennusvaiheesta 22, sekä :,· suodatuskakussa suodatuksen 24 jälkeen. Sen tähden on tarvet- : ’ ta käyttää kierrätettyä liuosta, joka on peräisin vedenpois- 116145 9 tokäsittelystä 28, rikasteen liettämiseksi jauhatusvaiheessa 30 ja täten saattaa vähimmilleen puhtaan veden syöttö rikasteesta painehapetusvaiheeseen 12.
5 On havaittu edulliseksi pitää yllä Cu:n pitoisuutta ainakin 15 grammana litrassa tuoteliuosta, joka on peräisin paine-hapetusvaiheesta 12, niin että vastavaikutetaan kloridin hukkaan kiinteän emäksisen kuparikloridin CuCl2.3Cu(OH)2 muodossa, joka häviö voi tapahtua, jos kuparia on riittämättö-10 mästi liuoksessa, jotta emäksinen kuparisulfaatti voi muodostua: 4CuC12 + 6H20 -*· CuCl2.3Cu (OH) 2 + 6HC1 (3) 15 Tätä reaktiota vastaan voidaan vaikuttaa, siten että lisätään riittävästi happoa autoklaaviin painehapetusvaiheen 12 aikana, jotta liuoksessa säilytetään ainakin riittävästi kuparia stökiömetristen vaatimusten tyydyttämiseksi Cl:a varten CuCl2:na. Cl:n määrää eli 12 grammaa litrassa varten stö-20 kiömetrinen Cu:n määrä on seuraava: 63,5 '· ‘ ------ x 12 = 10,7 grammaa Cu:a litrassa 71 ·: 25 ;·. Täten 15 grammaa Cu:a litrassa on turvallinen vähimmäismäärä estämään kloridin hukan emäksisenä kuparisuolana.
Toisaalta tulisi pitää painehapetusvaiheesta 12 saadun tuote-30 liuoksen 21 kuparipitoisuus niin pienenä kuin mahdollista, jotta vasta-vaikutetaan CuS:n muodostumiseen alkuainerikin i ' reaktiolla vettä sisältävän kuparisulfaatin kanssa. Tämä reaktio voi tapahtua painehapetusvaiheen 12 aikana tai liet-.·. teessä, sen jälkeen kun se poistetaan autoklaavista mutta 35 ennen suodatusvaihetta 24: 3CuS04(aq) + 4S° + 4H20 -* 3CuS(s) + 4H2S04 (4) 116145 10 Tätä reaktiota erityisesti ei toivota, koska CuS ei liukene lievästi happamissa olosuhteissa, jotka vallitsevat ilmakehässä toteutettavassa uuttovaiheessa 14. Kuparia ei saada täten talteen, ja siitä on seurauksena, että kupari häviää 5 lopulliseen jäännökseen.
CuS:n muodostumisen vastustamiseksi on välttämätöntä pitää kuparipitoisuus tuoteliuoksessa 21 niin pienenä kuin mahdollista, se on, joillekin rikasteille pienempänä kuin 30 gram-10 maa litrassa. CuS:n muodostamistaipumus liittyy ilmeisesti käsiteltävään rikastetyyppiin, siten että rikasteet, joiden laatu on keskimääräisestä hyvään, ovat herkempiä CuS:n muodostumiselle. Vaikka suuri kuparipitoisuus tuoteliuoksessa 21 ei ole täten ongelma huonolaatuisilla rikasteilla, sitä ei 15 sallita hyvälaatuisille rikasteille.
Kuten tähän mennessä on tunnettua, hyvälaatuiset rikasteet, se on rikasteet, joissa on kuparia enemmän kuin 35 prosenttia, on paras käsitellä, niin että tuotetaan niin pieni tuo-20 teliuoksen 21 kuparipitoisuus kuin on mahdollista, se on, pienempi kuin 25 grammaa Cu:a litrassa.
Jos painehapetuspiirissä 23 on tarve pitää Cu-pitoisuus aina- » kin 15 grammana litrassa liuosta, kuparipitoisuuden optimi-25 alue on hyvälaatuisille rikasteille 15 - 25 grammaa Cu:a ’ [ litrassa. Keskilaatuisilla rikasteilla ylärajaa voidaan ve- t » nyttää huomattavasti, ja huonolaatuisella malmilla kuparipitoisuus ei esitä merkittävää roolia. 1 2 3 4 5 6
Painehapetussuodoksen 29 kuparipitoisuutta voidaan säädellä 2 : *. yksinkertaisesti, siten että lisätään vaadittu määrä happoa 3 syöttölluokseen 25 painehapetusvaiheeseen 12. Suurempi happo- 4 .* ' määrä tuottaa suuremman kuparipitoisuuden, mikä johtuu emäk- 5 ’·’ sisen kuparisulfaatin liukenemisesta: 6 |CuS04.2Cu(OH)2 (s) + 2H2S04 - 3CuS04 (aq) + 4H20 (5) 116145 11
Hapon lisäys, joka on noin yksi gramma litrassa, lisää kuparipitoisuutta noin yhden gramman litraa kohti. Todellinen, tarvittava hapon pitoisuus määritetään kokeellisesti, siten että verrataan määrityksiä, jotka toteutetaan painehapetus-5 vaiheen 12 syöttöliuokselle 25 ja painehapetusvaiheesta 12 saadulle liuokselle 21, jotta tyyydytetään yhtälö a[Cu2+] = 0. Liuoksen tilavuus kierrossa 23 määritetään kuitenkin läm-pötasapainon avulla.
10 Kiinteiden aineiden painoprosentti kuparirikastelietteen syötössä painehapetusvaiheeseen 12 voi vaihdella mielin määrin. Rikasteen kiinteän syötön paino painehapetusvaiheeseen 12 määritetään talteen otettavan kuparin määränä. Liuoksen paino määritetään pääasiallisesti lämpötasapainon perusteella 15 painehapetusvaiheessa 12.
Haluttu toimintalämpötila painehapetusvaiheessa 12 on noin 150 °C, ja lämpö täytyy syöttää suureksi osaksi lämpönä, joka muodostuu sulfidimineraalien reaktiosta suuressa hapen pai-20 neessa autoklaavissa. Korkealaatuisia rikasteita varten, jollaisia käsitellään prosessin toimintatavalla A, jota on äskettäin kuvattu, tämä tarkoittaa suhteellisen vähäistä suhdetta S:Cu ja täten pienempää lämmön tuottoa autoklaavissa käsiteltyä kuparitonnia kohti. Kehittyneestä lämmöstä on !!*' 25 peräisin paljon hapettumisesta, ei kuparin, vaan rikasteen • ’ kahden muun alkuaineen, raudan ja rikin. Jos rikasteen laatu • · on hyvä, silloin suhde S:Cu ja Fe:Cu on pieni, sen tähden lämmön tuotto on vähäinen. 1 2 3 4 5 6
Jotta toimintalämpötila saavutetaan lähtölämpötilasta, sano- 2 : *, aksemme 50 - 80 °C:sta, joka on tyypillinen painehapetus- 3 suodokselle 29, joka kierrätetään suodatuksen 24 jälkeen, on 4 ,· 1 tarpeellista kontrolloida tarvittava veden määrä, joka on 5 ’ ‘ kuumennettava, koska se aiheuttaa pääasiallisen lämmön laskun 6 painehapetusvaiheessa 12. On epäkäytännöllistä jäähdyttää tai : kuumentaa liete autoklaavin sisällä epäsuoralla tavalla, .kuten kuumennus- tai jäähdytyskierukoilla, koska kattilakiveä 116145 12 muodostuu nopeasti kaikilla pinnoilla, erityisesti lämmön-vaihtajilla, mikä johtaa hyvin huonoihin lämmönsiirto-ominaisuuksiin. Suora kuumennus tai jäähdytys suihkuttamalla höyryä tai vettä on myös epäkäytännöllistä, mikä johtuu lämpötasa-5 painonäkökohdista. Sen tähden lämpötasapainoa on pidettävä yllä tasapainottamalla lämmön tuotto reaktiolämmöstä syöttö-materiaalien, se on, kierrätettävän syöttöliuoksen 25 ja rikastelietteen, lämpökapasiteetilla. Pääasiallinen muuttuja, jota tässä voidaan säätää, on syöttöliuoksen 25 tilavuus.
10 Tämä on eräs piirteistä, joka on toimintatapojen A ja B välisenä erona. Vielä kuvattavassa toimintatavassa B, jossa on koettu suurempi lämmön kehittyminen, lämpöä kehittyy paljon enemmän, kun se ilmaistaan lämpönä kuparituotteen tonnia kohti. Siksi on mahdollista käyttää suurempaa liuostilavuutta 15 syötössä 25 painehapetusvaiheeseen 12.
Kun kerran liuostilavuus on määrätty, voidaan määrittää liuoksen happamuus, koska tarve toteuttaa yhtälö a[Cu2+] = 0 määrää hapon kokonaismassan määrän. Korkealaatuiselle rikas-20 teelle tarvitaan happoa normaalisti noin 35 - 55 grammaa litrassa.
* · « » ' . On havaittu, että on hyödyllistä lisätä sellaisten tiettyjen '*·; pinta-aktiivisten aineiden pieniä pitoisuuksia, jotka muutta- *··: 25 vat nestemäisen alkuainerikin (S°) fysikaalisia ja kemialli- : * siä ominaisuuksia autoklaavissa painehapetusvaiheen 12 aika- na. Pinta-aktiiviset aineet, kuten ligniinisulfonaatti ja kebratso, lisättynä pieninä määrinä painehapetuksen syöttöli-uokseen 25, esimerkiksi 0,1-3 grammaa litrassa, voi vähen-30 tää nestemäisen rikin viskositeettiä ja myös muuttaa kemiaa autoklaavissa.
* » ’· · Pinta-aktiivisten aineiden lisäykset voivat vähentää rikin hapettumista tavoilla, joita ei ymmärretä hyvin mutta jotka 35 ovat prosessille hyödyllisiä. Tämän uskotaan johtuvan vähäi-; ,· sestä viskositeetista, mistä on tuloksena, että nestemäisellä ,*· rikillä ja kiinteillä aineilla on vähentynyt taipumus viipyä « t · 13 116145 autoklaavissa, mikä vähentää täten retentioaikaa näille materiaaleille ja sen tähden rikin hapettumistaipumusta.
On havaittu myös, että kuparimineraalit hapettuvat täydelli-5 semmin, jos lisätään pinta-aktiivisia aineita, ilmeisesti vähemmän viskoosin rikin vuoksi, joka ei "kostuta" reagoimattomia sulfidimineraaleja ja sallii, että haluttu reaktio menee loppuun saakka.
10 Reaktio (5) kuvaa, kuinka rikkihapon lisäys painehapetussyöt-töön 25 säätelee kuparirikastetta painehapetussuodoksessa 29. Kokonaisreaktio painehapetukselle, kun lisätään rikkihappoa kalkopyriitti- eli kuparikiisumalmiin, annetaan edellä reaktiolla (2) .
15
Voidaan kirjoittaa samanlainen reaktio, siten että käytetään CuS04:a sulfidi-ionien lähteenä H2S04:n sijaan: 3CuFeS2 + 15/402 + 3H20 + 3/2CuS04 - 3/2CuS04.2Cu(OH)2 + 20 3/2Fe203 + 6S° (6) ! ' On huomattava, että reaktiossa (6) tarvitaan 3/2 moolia sul- ' , faattia kuparisulfaattina verrattuna yhteen mooliin rikkihap- * * · poa, joka tarvitaan reaktiossa (2). Sen tähden jos on käytet- ··! 25 tävä CuS04:a sulfaatti-ionien lähteenä rikkihapon sijaan, on i ’* välttämätöntä käyttää 1,5 kertaa yhtä monta moolia CuS04:a.
V Ottaakseen tämän huomioon, keksijä on kehittänyt käsitteen sulfaattiylimääräekvivalenssi, joka sallii laskea, kuinka paljon happoa on lisättävä painepetussyöttöliuokseen 25, 30 jotta saavutetaan kuparipitoisuus, joka on tavoitteena ja ;·, otetaan vielä huomioon reaktio (6).
| * I I i r i . Ottamalla huomioon reaktion (6) on mahdollista laskea "ensi- ‘Λ sijainen" hapon määrä, joka tarvitaan vakio kuparipitoisuutta 35 varten painehapetussuodoksessa 29. Käsite sulfaattiylimäärä- i » ; ekvivalenssi on avuksi seuraavalla tavalla: > t 1 116145 14
Sulfaattiylimääräekvivalenssi on samanarvoinen kuin sulfaatti, joka on saatavissa painehapetussyöttöliuoksessa 25 emäksisen kuparisulfaatin muodostusta varten painehapetusvaiheen 12 aikana. Saatavissa oleva sulfaatti on sulfaatti, joka on 5 CuS04:n ja CuCl2:n määritellyn perustason ylimäärässä.
CuS04:n ja CuCl2:n perustaso on riittävä pitämään yllä kloridin pitoisuutta 12 g litrassa liuosta CuCl2:n muodossa ja lisäksi kuparin pitoisuutta 4,3 grammaa litrassa CuS04:na.
10 CuCl2:n pitoisuus, joka vastaa kloridin pitoisuutta 12 grammaa litrassa liuosta, on 134,5/71*12 = 22,7 grammaa CuCl2:a litrassa, joka sisältää kuparia 10,7 grammaa. Lisäksi tuleva 4,3 grammaa kuparia litrassa tarkoittaa sen tähden kuparin kokonaismäärää 15 grammaa litrassa, jossa on yhdistettynä 15 CuCl2 ja CuS04 perustasossa.
Saatavissa oleva sulfaatti on sitten kokonaissulfaatti Cu-S04:na vähemmän kuin perustaso. Esimerkiksi jos kokonaiskupa-ripitoisuus on 28 grammaa litrassa painehapetussuodoksessa 20 29, saatavissa oleva sulfaatti on 28 - 15 = 13 g/1 Cu * 98/63,5 = 20 g/1 H2S04:a CuS04:sta saatavana sulfaattina.
Sulfaattiylimääräekvivalenssi (ESE) lasketaan sitten saatavissa olevasta sulfaatista, CuS04:stä jakamalla l,5:llä: 25 . ESE = {saatavissa oleva sulfaatti CuS04:na}/l,5 Täten esimerkissä, jossa kokonaiskuparipitoisuus on 28 grammaa litrassa tai 20 grammaa litrassa CuS04:stä saatavissa 30 olevaa sulfaattia, ESE CuS04:stä on 20/1,5 = 13,3 grammaa ; · litrassa.
! Lopuksi jos kohteena oleva vapaa happoekvivalentti on sano kaamme 52 grammaa H2S04:a litrassa painehapetussyötön liuos-35 ta, silloin tarvittavan hapon määrä on 52 vähennettynä ESE : : (13,3 grammaa litrassa) eli 38,7 grammaa H2S04:a litrassa.
Tämä on määrä, joka täytyy lisätä painehapetusliuokseen 25, 116145 15 painehapetusvaiheeseen 12, jotta tuotetaan vakio kuparipitoisuus painehapetussuodoksessa 29, se on, perustaso 15 grammaa Cu:a litrassa.
5 Muut reaktiot voidaan kirjoittaa käyttämällä Fe2(S04)3:a sekä ZnS04:a sulfaatti-ionien lähteenä H2S04:n sijaan. ZnS04:n tapauksessa otaksutaan sinkin hydrolysoituvan emäksiseksi sinkkisulfaatiksi ZnS04.3Zn(0H)2, joka on Zn:n emäksinen suola analogisesti emäksisen kuparisulfaatin kanssa. Nämä reak-10 tiot annetaan seuraavasti reaktioina (7) ja (8).
3CuFeS2 + 15/402 + 2H20 + l/3Fe2(S04) - CuS04.2Cu(OH)2 + 11/6Fe203 + 6S° (7) 15 3CuFeS2 + 15/402 + 13/3H20 + 4/3ZnS04 -> CuS04.2Cu(0H) 2 + 6S° + Fe203 + l/3{ZnS04.3Zn(0H)2.4H20} (8)
Painehapetusvaiheesta 12 suodatuksen 24 jälkeen saatuja kiinteitä aineita käsitellään uuttovaiheella 14, joka toteutetaan 20 ilmakehässä, pH:ssa, joka on noin 1,5 - 2,0, käyttämällä ;Y: raffinaattia, joka on peräisin ensisijaisesta uuttovaiheesta ; . ; 16, joka on hapan, jotta liuotetaan emäksinen kuparisulfaat- ti. Uuttovaihe 14 tapahtuu noin 40 °C:n lämpötilassa noin 15-60 minuutin mittaisen retentioajan. Kiinteitä aineita on !!" 25 tyypillisesti noin 5-15 prosenttia tai noin 50 - 170 gram- \ . maa litrassa, vaikka prosessi on mahdollista toteuttaa tämän ’·’ alueen ulkopuolella.
Ilmakehässä toteutetun uuttovaiheen 14 aikana emäksiset kupa-30 risuolat liukenevat lähes täydellisesti, ja rikasteessa, joka menee liuokseen, on erittäin vähän rautaa.
; Nesteen tai kiinteän aineen erottamisen 34 jälkeen tuotetussa ; uuttonesteessä 33 on kuparia tyypillisesti noin 10 - 20 gram- 35 maa litrassa, sen mukaan, mikä on uuttoon 14 syötettyjen : ; kiinteiden aineiden prosenttimäärä, ja rautaa samoin kuin kloridia on 0,1 - 1,0 grammaa litrassa. Suuri osa tästä rau 116145 16 dasta ja kloridista on peräisin syöttöraffinaatista 37 pikemmin kuin painehapetuksesta saaduista kiinteistä aineista, se on, ne kierrätetään. Rautaa ja kloridia liukenee tyypillisesti noin 0,1 - 0,2 grammaa litraa kohti.
5
Kuparin uuton on havaittu olevan noin 95 - 98-prosenttisen painehapetusvaiheeseen 12 toteutetun alkuperäisen syötön perusteella laskettuna. On havaittu, että rautaa menee uutettaessa liuokseen vähemmän kuin noin yksi prosentti.
10
Liete 31, joka on peräisin ilmakehässä toteutettavasta uutta-misvaiheesta 14, on vaikea, joskaan ei mahdoton suodattaa, mutta se laskeutuu hyvin. Silloin kun lietteen kiinteät aineet on pestävä hyvin, liete 31 on sitä varten pumpattava 15 vastavirtadekantointipesukiertoon (CCD), joka symbolisesti esitetään kiinteänaineen tai nesteen erottamisena 34 kuviossa 1. CCD-kierrossa 34 syötetään kiinteät aineet sakeutuslait-teiden muodostaman sarjan läpi ja pesuvesi lisätään vastakkaisessa suunnassa. Tällä menetelmällä pestään kiinteät ai-20 neet ja sisään tunkeutunut liuos poistetaan. Tarvitaan noin kolme - viisi sakeutuslaitetta (ei esitetty) pesusuhteen .·.· (veden suhde kiinteisiin aineisiin) ollessa noin viidestä seitsemään, jotta sisään tunkeutuneen nesteen määrä pienenee, "I siten että Cu:a on lopullisessa jäännöksessä vähemmän kuin 25 100 ppm.
Sakeutuslaitteen alite viimeisestä sakeutuslaitteesta on lopullinen tähdevirta 35, jossa kiinteiden aineiden pitoisuus on 50 prosenttia. Tätä voidaan käsitellä jalometallien, kuten 30 kullan tai hopean, talteenottoa varten tai se voidaan lähet-tää rikastusjätteisiin. Jalometallien talteenottoa kuvataan ;Ί' myöhemmin viittaamalla kuvioon 5.
• Virran 35 päärakenneosat ovat hematiitti ja alkuainerikki, 35 jotka voidaan ottaa talteen vaahdotuksen avulla, jos mark- : kinointiolosuhteet antavat aihetta.
116145 17
Sakeutuslaitteen ylite ensimmäisestä sakeutuslaitteesta on tuoteliuos 33, joka syötetään primaariseen liuotinsyöttövai-heeseen 16, kuten esitetään. Tämä liuos sisältää esimerkiksi kuparia noin 12, Cl:a yhden (1) ja rautaa 0,5 grammaa litras-5 sa.
Kuparin optimipitoisuus määritetään liuotinuuttovaiheen 16 kykynä uutta maksimi kupari liuoksesta 33. Koska liuotinuut-tovaiheesta 16 saadun raffinaatin noin yksi kolmasosa mahdol-10 lisesti neutraloidaan, on tärkeää saattaa tämän raffinaatin kuparipitoisuus vähimmilleen.
Liuotinuutto toteutetaan parhaiten laimeille kupariliuoksil-la, mikä johtuu siitä seikasta, että väkevöity kupariliuos 15 tuottaa raffinaattiin suuremman happopitoisuuden, jolla on taipumuksena vähentää uuttamistehoa. Mitä konsentroidumpia liuokset ovat, sitä edullisempaa käsittely on kuitenkin pääomakustannusten kannalta, koska tilavuus on vähäismepi. Lisääntynyt tilavuus ei vähennä kuitenkaan liuotinuuttoyksikön 20 kokoa tietyn pisteen yläpuolelle, koska (i) on olemassa mak-simi orgaaninen kuormitus ja (ii) veden tilavuus pidetään .·. yleensä yhtä suurena kuin orgaanisen aineen tilavuus sekoit- tamistarkoituksia varten, jotka toteutetaan veden kierron avulla. Orgaanisen uuttoaineen ja veden kokonaistilavuutta 25 määrää sen takia vain orgaanisen uuttoaineen tilavuus. Or- ’ gaanisen aineen maksimikuormituksen ja sen tähden orgaanisen aineen tilavuutta määrää tietyn, valitun orgaanisen liuottimen pitoisuus ja ominaisuudet. Tyypilliselle liuottimelle, esimerkiksi LIX™-reagenssille, joka on Henkel Corporationil-30 ta, maksimi kuormitus läpiajoa kohti 40 tilavuusprosentin pi-toisuudessa on noin 12 grammaa kuparia litrassa. Tuoteliuos :’j‘ 33 sisältäisi sen tähden kuparia noin 12 grammaa litrassa.
• ’ Kupari uutetaan tuoteliuoksesta 33, CCD-sakeutteen ylitteestä 35 primaarisen liuotinuuttovaiheen 16 kahdessa uuttovaiheessa, : jotta tuotetaan raffinaatti 37 ja vapaata happoa noin 20 ja kuparia noin 0,3-1 grammaa litrassa. Suurin osa tästä raf- 116145 18 finaatista 37 kierrätetään ilmakehässä toteutettavaan uutto-vaiheeseen 14, mutta noin 25 - 30 prosenttia on liikaa ilmakehässä toteutettavan uuttovaiheen 14 happovaatimuksille, ja se täytyy neutraloida. Tämä ylijäämä 121 poistetaan, kuten 5 esitetään kohdassa 36 ja neutraloidaan.
Neutralointi saadaan aikaan kahdessa vaiheessa, jotta kuparin talteenotto saatetaan suurimmilleen ja estetään mahdolliset ympäristöongelmat neutraloimalla kuparipitoisuudesta johtuva 10 tähde, se on, kupari, jota ei ole otettu talteen raffinaatista 37, saostetaan neutraloinnilla ja sitten se voidaan liuottaa myöhemmin uudelleen esimerkiksi jätteiden laskeuma-altaassa.
15 Ensimmäinen neutralointivaihe toteutetaan pH:ssa, joka on kahdesta kolmeen, kuten osoitetaan kohdassa 38, käyttämällä kalkkikiveä, joka on taloudellinen reagenssi sammutettuun kalkkiin verrattuna. Neutralointituote suodatetaan kohdassa 40 ja saadut kiinteät aineet pestään vedellä, joka on peräi-20 sin ulkoiesta lähteestä 45. Kiinteät aineet, jotka ovat pää-asiassa kipsiä tai hydroksideja, heitetään pois, kuten esite-.·. tään kohdassa 41.
Suodos 39 lähetetään myöhempään liuotinuuttovaiheeseen 18 25 tähteinä olevien kupariarvojen talteenottoa varten. Myöhempi \ [ liuotinuutto 18 hyötyy primaarisesta neutraloinnista 38 ja antaa tulokseksi erittäin vähäisen kuparipitoisuuden myöhemmässä raffinaatissa 43, tyypillisesti noin 0,03 - 0,06 grammaa kuparia litrassa.
30 ;’·. Kuten esitetään katkoviivoin kuviossa 1, myöhempi liuotinuut- :'j‘ tovaihe 18 käyttää samaa orgaanista uuttoainetta kuin ensisi- .·1 jäinen liuotinuuttopiiri 16. Tämä on kytketty myös paineha- • ’ petussuodoksen poiston 26 liuotinuuton 27 kanssa. Orgaaninen 35 uuteaine, joka pestään kohdassa 42 pesuvedellä 122, joka on • peräisin ulkoisesta lähteestä 45, ja joka tislataan kohdassa 44, kierrätetään myöhempään liuotinuuttovaiheeseen 18 ja 116145 19 sitten sen annetaan kulkea ensisijaiseen uuttovaiheeseen 16. Tislattu orgaaninen aine 125 jaetaan osiin, jotta siitä osan annetaan mennä liuotinuuttoon 27. Liuotinuutosta 27 saatu raffinaatti lisätään panostettuun orgaaniseen aineeseen 123, 5 joka on peräisin liuotinuutosta 16, ennen pesua 42. Viimeksi mainitusta pesuvaiheesta (42) pesuveden annetaan mennä paine-hapetussuodatukseen 24, jotta se toimii syöttöpesuvetenä suodattimmelle 24. Saatu pesusuodos lisätään painehapetus-suodattimelle 29, millä tavalla otetaan talteen kupari- ja 10 kloridisisältö, joka on peräisin liuotinuuton pesuvedestä 47.
Myöhemmästä uuttovaiheesta 18 saatu raffinaatti 43 neutraloidaan jälleen myöhemmässä neutralointivaiheessa 46, tällä kertaa pH 10:ssä, ja se suodatetaan kohdassa 48, jotta pois-15 tetaan kaikki liuenneet raskasmetallit, mikä tuottaa liuoksen 51, jota käytetään pesuvetenä CCD-kierrossa 34 lopullisen uuttotähteen 35 pesua varten. Suodatuksesta 48 saatu kiinteä tähde heitetään pois, kuten esitetään kohdassa 53.
20 Panostetun ja pestyn orgaanisen aineen tislaus vaiheessa 44 saadaan aikaan käytetyn hapon avulla tai elektrolyytillä 55, .·. joka on peräisin elektrolyyttisestä rikastusvaiheesta 20, jotta saadaan puhdas kuparisulfaattiliuos tai jalometalli- "" elektrolyytti 57, jonka sitten annetaan mennä elektrolyyt- « 25 tiseen rikastusvaiheeseen 20 tavanomaista elektrolyyttistä 1 ’ rikastusta varten.
• ♦ • «
Voidaan havaita, että prosessissa kierrätetään täten kaikki liuosvirrat, eikä siitä ole peräisin mitään liuoseff-30 luentteja. Siitä heitetään pois ainoastaan kiinteitä tähteitä.
Prosessin toimintatapa B
35 Kuvio 2 on toimintatavan B kulkukaavio. Siinä käytetään samo-: ja viitenumerolta osoittamaan prosessin vaiheita tai asteita, .“· jotka vastaavat kuvion 1 mukaisen aiemman sovellusmuodon 116145 20 vaiheita tai asteita. Esimerkiksi painehapetusvaihe ilmaistaan jälleen numerolla 12, ilmakehässä toteutettava uuttovai-he 14:llä, elektrolyyttinen rikastusvaihe 20:llä, pai-neenalennussäiliö(t) 22:11a, painehapetussuodatus 24:llä, 5 painehapetussuodatuksen poistokäsittely 29 viitenumerolla 28, jauhamisvaihe viitenumerolla 30 ja CCD-pesupiiri viitenumerolla 34.
Prosessin tässä toimintatavassa toteutetaan painehapetusvaihe 10 12 sekä syöttörikasteen sisältämän kuparin suurimman osan hapettaminen ja uutto liuokseen. Kuparista uutetaan tyypillisesti noin 85 - 90 prosenttia liuokseen, ja vain noin 10 - 15 prosenttia jää tähteeseen emäksisenä kuparisulfaattina.
15 Painehapetusvaiheen 12 olosuhteet autoklaavissa ovat saman kaltaiset olosuhteille prosessin toimintatavassa A, paitsi että kiinteiden aineiden prosenttimäärä on pienempi, se on, 510 - 225 grammaa litrrassa.
20 Prosessin tässä toimintatavassa a[Cu2+] on tyypillisesti 30 -40 grammaa kuparia litrassa, se on, kuparipitoisuus on suu-.1. rempi tuoteliuoksessa 21, joka on peräisin painehapetusvai- heesta 12. Syöttöliuos 25 painehapetusvaiheeseen 12 sisältää tyypillisesti 10 - 15 grammaa kuparia ja 12 grammaa kloridia 25 litrassa yhdessä rikkihapon kanssa, jota on noin 20 - 30 *, ' grammaa litrassa.
• · Tässä toimintatavassa ei lisätä ulkopuolisesta lähteestä yhtään rikkihappoa painehapetusvaiheeseen 12, kuten on laita 30 kuvion 1 mukaisessa sovellusmuodossa. Tässä toimintatavssa ; ·, happo saadaan prosesissa toteutetusta kierrätyksestä, se on, kierrättämällä painehapetussuodosta 29. Tuoteliuos 21 paine- » ’ hapetusvaiheesta 12 sisältää kuparia noin 40 - 50 ja kloridia 11-12 grammaa litrassa, pHrssa 2 - 2,5.
35 : Painehapetusvaiheesta 12 tuotelluokseen 21 uutettua kuparia : " täytyy säätää, niin että saadaan kuparille haluttu jakaantuma 116145 21 nesteen (85 - 90 prosenttia) ja tähteen (10 - 15 prosenttia) välillä. Tämä jakaantuma tuottaa uuttojäännökseen pienen mutta tärkeän määrän kiinteää emäksistä kuparisulfaattia. Tämän läsnäolon sopiva indikaattori on pH, koska emäksinen 5 kuparisulfaatti on puskuroiva aine. Jos liuoksessa on voimakas kuparisulfaattipitoisuus, pH-alue 2 - 2,5 ilmaisee emäksisen kuparisulfaatin. Lähes kaikki kuparisulfaatti liukenee pH 2:n alapuolella, kun taas pH 2,5:n yläpuolella muodostuu liian paljon emäksistä kuparisulfaattia ja todennäköisesti 10 kuparia esiintyy riittämättömästi liuoksessa 21.
Säätelyn perusmenetelmä on hapon määrä painehapetusvaiheen 12 syöttönesteessä 25. Hapon tasoa säädellään vuorostaan sellaisen raffinaatin neutralointiasteella, joka on saatu paineha-15 petussuodoksen 29 raffinaatin liuotinuutosta myöhemmin kuvatulla tavalla. Tavallisesti täytyy neutraloida noin 25 - 50 prosenttia haposta, tarvittavan hapon määrän mukaan.
Painehapetusvaiheen 12 aikana tuotetun hapon määrä vaihtelee 20 rikasteesta toiseen ja käytettyjen olosuhteiden mukaan. Jos rikaste tuottaa suuren määrän happoa painehapetusvaiheen 12 * · .·. aikana, silloin syöttöliuos 25 tarvitsee vähemmän happoa ,· halutun tuloksen saavuttamiseksi. Kuparin vähimmäismäärä » (rikastesyötöstä), jonka tulisi mennä nesteeseen 21, on noin \y 25 kymmenen prosenttia. Kymmenen prosentin alapuolella pH putoaa • » t riittävän pieneksi, niin että rautapitoisuudet painehapetuk- • · sen suodoksessa 29 lisääntyvät nopeasti. Rautaa on normaalisti noin 10 - 50 ppm, mutta jos pH on alhaisempi kuin kaksi ja tähteen emäksinen kuparisulfaatti häviää, silloin raudan 30 määrä voi lisääntyä hyvin nopeasti suuremmaksi kuin yksi gramma litrassa. Tätä ei toivota, koska on useita epäpuh-; 'f tausalkuaineita, kuten As ja Sb, jotka poistetaan liuoksesta ‘ samanaikaisesti raudan hydrolyysin kanssa. Raudan puuttuminen liuoksesta on sen tähden hyvä tae, siitä että painehapetus-35 suodoksen epäpuhtauspitoisuus on vähäinen. Rauta itse on myös ; epäpuhtaus, jota täytyy välttää elektrolyyttisessä rikastus- piirissä 20 sikäli kuin on mahdollista.
22 116145
On kuitenkin toinen tekijä, joka asettaa maksimirajan liuoksen kuparille. On yllättäen havaittu, että tietyt rikasteet uutetaan itse asiassa täydellisemmin, jos kuparipitoisuus on vähäinen. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että joko muodostuu 5 toisasteista kuparia CuS, kuten edellä kuvatiin, tai jostain muusta ilmiöstä, joka liittyy alkuperäisen mineraalin, kalko-pyriitin huonoihin hapettumisominaisuuksiin liuoksissa, joiden kuparipitoisuus on suuri, on havaittu, että alku-ainerikki, jota tuotetaan painehapetusvaiheen 12 reaktion 10 aikana, voi päällystää tai itse asiassa kapseloida reagoimattomat kuaprikiisupartikkelit ja estää reagenssien pääsyn.
Tämä antaa tulokseksi kuparin huonon talteenoton. Ilmiö korostuu ilmeisesti, kun liuoksen Cu-pitoisuudet ovat suuret.
Se voidaan voittaa tai sitä voidaan lieventää käyttämällä 15 pinta-aktiivisia aineita, kuten edellä kuvattiin. Ongelma on joillakin rikasteilla, erityisesti korkealaatuisilla, vakavampi kuin muilla. Näiden rikasteiden suhteen on sen tähden ennen kaikkea toivottavaa rajoittaa kuparipitoisuutta paine-hapetussuodoksessa (se on suurempaa kuin 95 prosenttia).
20 Tämän toteuttamiseksi on välttämätöntä, että olennainen osa . . kuparia on emäksisenä kuparisulfaattina, se on, kiinteässä | tähteessä, joka on peräisin painehapetusvaiheesta 12, pikem- • : min kuin painehapetussuodoksesta. Tyypillisesti voi 20 - 40 ··: prosenttia kuparista olla kiinteissä aineissa, jos on välttä- 25 mätöntä, jotta kuparin pitoisuus pidetään riittävän pienenä, • '·· jotta saadaan suuri kuparin talteenotto.
Parempilaatuisilla rikasteilla on ongelmana vähäinen kuparin talteenotto ja suuri kuparin määrä liuoksessa. Sen tähden 30 suuri osuus kuparista täytyy raportoida kiinteille aineille, kun laatu lisääntyy. Kolmella erilaisella rikasteella toteutetut kokeet kuvaavat tätä suhdetta seuraavasti: ·:·: 35 116145 23
Ri- %Cu H+/Cu Cu:n jakaantumisprosentti kaste#
Mo- PO-neste PO-tähde Kokonais-laa- talteen- rinen otto 5 1 41 0,55 0 100 97,3 2 28 0,70 63 37 95,7 3 22 0,96 85 15 94,7 10 Molaarinen suhde H+/Cu tarkoittaa H+:a syötetyssä hapossa ja Cu:a syöttörikasteessa. Syötetyn hapon H+:ksi lasketaan kaikki protonit, joita on saatavissa hapon dissosioituessa täydellisesti, vaikkakaan happo ei ole dissosioitunut täydellisesti. Taulukossa esitetty H+ on optimitaso, jonka on kokeel-15 lisesti havaittu antavan parhaat tulokset.
Rikasteelle #1, joka oli hyvälaatuinen, valittu prosessi on toimintatapa A, jossa kaikki kupari on uuttoliuoksessa 33 ja a[Cu2+] 0. Suhde H+/Cu on kokeellisesti havaittu suhde, joka ..Ij· 20 on välttämätön antamaan halutun tuloksen a[Cu2+] = 0.
Rikasteelle #2, joka on keski laatuinen rikaste, valittiin toimintatapa B, mutta olennainen osa kuparin määrästä raportoitiin kiinteälle emäksiselle kuparisulfaatille. Tämä saavu-25 tettiin pitämällä suhde H+/Cu riittävän pienenä, jotta kaikki kupari ei liukene nesteeseen.
·' Rikasteelle #3, joka on huonolaatuinen, valittiin myös toi- mintatapa B, mutta tässä tapauksessa mahdollisimman pieni ·.··' 30 määrä kuparia raportoitiin tähteelle säätämällä suhde H+/Cu riittävän suureksi.
116145 24
Painehapetusvaiheesta 12 saatu tähde uutetaan (14) sellaisen raffinaatin 37 kanssa, joka palautuu liuotinuutosta 16, jokaa toteutetaan laimealla hapolla, H2S04:llä, pitoisuudessa 3 -10 grammaa litrassa. Koska painehapetusvaiheesta 12 saadusta 5 kuparista enin osa raportoidaan painehapetussuodokselle 29 ja vain pienelle osalle painehapetustähdettä, ilmakehässä toteutetusta uutosta 14 saatu uuttoneste 31 on jokseenkin laimea kuparin suhteen. Tämä tuottaa vuorostaan laimean raffinaatin 37 liuotinuutosta 16. Ilmakehässä toteutetusta uutosta 10 31 saadussa nesteessä on tyypillisesti kuparia kolmesta seit semään ja rautaa 0,2 - 0,5 grammaa litrassa.
Ilmakehässä toteutetusta uuttovaiheesta 14 saatu liete on vaikea suodattaa, kuten oli laita toimintatavassa A. Hyvä 15 nesteen tai kiinteän aineen erottuminen ja pesu voidaan toteuttaa kuitenkin kuten aiemmin, siten että käytetään sakeu-tuslaitteiden sarjaa CCD-järjestelyssä 34. Liuotinuutosta 16 saatu raffinaatti antaa käyttöön pesuveden 51, joka neutraloidaan, kuten osoitetaan vaiheessa 46. Tämä on samanlainen 20 kuin toimintatapa A. Ainoa pääero on liuoksen 33 vähäinen metallipitoisuus ja pienennetty tilavuus.
*. Ilmakehässä toteutetulla uutolla 14 tuotettu liuos 33 saate- taan liuotinuuttoon 16. Kuparia sisältävä liuos 29 paineha-25 petusvaiheesta 12 saatetaan liuotinuuttovaiheeseen 50. Sen tähden on olemassa kaksi liuotinuuttotoimenpidettä, se on, 16 ; ja 50, jotka käsittelevät vastaavasti nesteen kahta erilaista virtaa 33 ja 29. Keksinnön mukaisen menetelmän piirteenä on, että liuotinuuttotoimenpiteiden tehostamiseen käytetty or-30 gaaninen uuteaine on yhteinen molemmille uutoille 16 ja 50.
’ Kuten esitetään kuviossa 2, tislattu orgaaninen aine 125, joka tulee yhteisestä uuttamistoimenpiteestä 44, johdetaan ensin liuotinuuttopiiriin 16, jossa on vähäisin kuparipitoi-;·' 35 suus vettä sisältävässä syöttövirrassa 33 ja joka tarvitsee sen tähden orgaanista uuttoainetta, jotta Cu:n pitoisuus on 116145 25 niin alhainen kuin mahdollista panostuksessa, jonka tulee olla tehokas.
Panostettu orgaaninen aine 126 liuotinuutosta 16 lähetetään 5 sitten liuotinuuttoon 50, jossa se saatetaan kosketuksiin nesteen 29 kanssa, jossa on suuri kuparipitoisuus. Liuotinuu-tolle 50 ei ole välttämätöntä saavuttaa suurta uuttosuhdetta, koska tästä uutosta saatu raffinaatti 63 kierrätetään paine-hapetusvaiheeseen 12, kuten on osoitettu. Raffinaatti 37 10 liuotinuutosta 16 kierrätetään toisaalta vain osittain ja osa neutraloidaan (46), jotta kierrosta poistetaan hapon ylimäärä. Sen tähden on tärkeää saavuttaa kuparin hyvä talteenotto liuotinuutosta 16.
15 Liuotinuutosta 16 saatu raffinaatti 37 jaetaan vaiheessa 36 kuten toimintatavassa A, siten että yksi kolmasosa menee neutralointiin 46 ja kaksi kolmasosaa 120 kierrätetään uutto-vaiheeseen 14, joka toteutetaan ilmakehässä. Tärkeä ero toimintatapaan A verrattuna on, että raffinaatissa 37, joka on 20 peräisin liuotinuutosta 16, on riittävän vähäinen määrä kuparia, se on vähemmän kuin 100 ppm, niin että ei tarvita vält-! ’ tämättä toista liuotinuuttovaihetta ennen neutralointia 46, * kuten oli laita toimintatavassa A. Tämä johtuu vähäisestä kuparipitoisuudesta ja liuostilavuudesta, mikä sallii, että ··.: 25 liuotinuutto 16 on paljon tehokkaampi.
’Panostettu orgaaninen aine 65, joka on saatu aikaan kahdella liuotinuuttotyövaiheella 16, 50, jotka on toteutettu sarjana, pestään kahdessa vaiheessa vastavirtamenettelyssä, laimean 30 hapon vesiliuoksella 122, kuten osoitetaan kohdassa 42. Tämä toteutetaan ensisijaisesti mukana kulkeutuneen vesiliuoksen ... poistamiseksi panostetusta orgaanisesta aineesta 65 ja eri- . tyisesti kloridipitoisuuden vähentämiseksi, ennen kuin or- gaaninen aines menee tislaukseen kohdassa 44. Tarvittavan :· 35 veden määrä on noin yhdestä kolmeen prosenttiin orgaanisen : V aineen tilavuudesta. Aikaansaatu, tuloksena oleva pesuneste !!. 47 kierrätetään hapetusvaiheeseen 12.
116145 26
Pesty orgaaninen aines 69 tislataan kohdassa 44 sellaisen käytetyn elektrolyytin 55 kanssa, joka on saatu vaiheesta 20, jossa metalli on erotettu malmista elektrolyysin avulla, jotta saadaan aikaan puhdas kupariliuos tai jalometallipitoi-5 nen elektrolyytti tavanomaista elektrolyyttirikastusta varten.
Raffinaatti 63 jaetaan kohdassa 70 kahteen jako-osaan 72, 74, kuten vaadittu molaarinen suhde H+/Cu määrää. Osuus 72 kier-10 rätetään painehapetusvaiheeseen 12. Jako-osa 74 neutraloidaan pH 2:ssa kalkkikivellä kohdassa 76 ja suodatetaan (78). Kiinteä jäännös pestään ja heitetään pois, kuten osoitetaan kohdassa 80. Suodos 82 kierrätetään jako-osan 72 kanssa, jotta syöttöliuos 25 painehapetusvaihetta 12 varten muodos-15 tuu.
Prosessin uusi piirre on sen tähden, että käytetään yhteistä orgaanista ainetta kuparin uuttamiseksi kahdesta erillisestä, vettä sisältävästä syöttönesteestä. Tämä saa aikaan huomatta-20 via säästöjä pienempinä pääoma- ja käyttökustannuksina liuo-tinuuttopiireissä. Se tekee myös mahdolliseksi käyttää run-i * saita määriä vettä ilmakehässä toteutettavassa CCD-uuttopii- • [ rissä, niin että lopullisen tähteen pesutulos on hyvä ja ···· kupari saadaan vielä talteen sellaisesta laimeasta nesteestä.
25 : '· On havaittu, että rikin hapettumisen aste painehapetusvai- ·’ : heessa 12 on erittäin suurelti rikastetyypin, kuten rikasteen laadun ja mineralogian sekä painehapetusvaiheen 12 olosuhteiden mukainen. Tietyillä rikasteilla rikkiä hapettuu, se on 30 rikasteen rikkiä hapettuu sulfaatiksi, olennaisesti enemmän, ja ilmiö on erityisesti tunnusomaista huonolaatuisille rikas-... teille, joissa on kuparia vähemmän kuin 28 painoprosenttia.
. Keksijä on havainnut, että tämän muuntelun merkitsevyys ei ole niinkään itse kuparin laatu rikasteessa vaan suhde kupa-35 ri:rikki. Rikasteen pääasialliset epäpuhtausalkuaineet ovat : ’·' rauta ja rikki, mikä johtuu siitä seikasta, että kuparimalmit '.'I, koostuvat tavallisesti kuparikiisusta yhdessä muiden mineraa- 116145 27 lien, erityisesti pyriitin FeS2:n tai pyrroliitin FeS:n kanssa.
Prosessin toimintatapa B koskee tarvittavaa suuremman rikki-5 määrän hapettumista hapetusvaiheessa 12, kun käytetään huonompilaatuisia rikkasteita liuottamalla hitaasti 90 prosenttia kuparia ja pinentämällä vähimmilleen emäksisen kuparisulfaatin määrän. Reaktio on kuparikiisulle seuraava: 10 CuFeS2 + 5/402 + H2S04 -» l/2Fe203 + 2S° + H20 (9)
Painehapetusvaiheesta 12 täten saatu suodos 29 sisältää suuria määriä kuparisulfaattia ja-kloridia, ja tätä käsitellään liuotinuuttovaiheessa 50, jotta saadaan aikaan kuparisulfaat-15 tiliuos, joka menee elektrolyyttiseen rikastusvaiheeseen 20.
On havaittu, että rikin hapettumisen määrälle on raja, joka voidaan tarkentaa prosessin toimintatavalla B. Jos rikin hapettuminen on riittävää ja painehapetuksen aikana tuotetaan 20 riittävästi happoa, hapon ylimäärä jää jäljelle painehapetuk-, . sen jälkeen, vaikkakaan syöttöön ei lisätä happoa esimerkiksi ; · happamen raffinaatin muodossa. Tässä tilanteessa ei muuteta '· ' ainoastaan rikasteen kaikkea kuparia liuotetuksi kuparisul- faatiksi, vaan hapon ylimäärällä liuotetaan myös vähän rautaa 25 esimerkiksi ferrisulfaattina.
« * :Y On toivottavaa, että rikasteen rauta saatetaan painehapetus- tähteeseen stabiilina hematiittina Fe203:na eikä liuokseen, jossa se täytyy erottaa kuparista. Tyypillisillä rikasteilla 30 suhde Fe:Cu on ainakin 1:1, ja Fe:n tehokas ja täydellinen poisto varhaisessa vaiheessa on sen tähden prosessin tärkeä näkökohta. Muut epäpuhtaudet, kuten arseeni, antimoni jne.
·’ poistetaan myös raudan kanssa yhteisadsorptio- tai saostusme- kanismeilla.
: 35 , V On havaittu, että joillakin rikasteilla tapahtuu kuitenkin niin paljon rikin hapettumista (hapon tuottoa), että ylite- 116145 28 tään painehapetuksen kapasiteetti kuluttaa happea ylitetään ja vähän rautaa uutetaan liuokseen vieläpä prosessin toimintatavan B olosuhteissa. Prosessin tavoitteena on tuottaa vähän rautaa sisältävää nestettä, jossa rautaa on tyypilli-5 sesti 0,05 grammaa litrassa. Joillakin tutkituilla rikasteilla on tuotettu painehapetusnesteitä, joissa rautaa on 1,0 - 12,0 grammaa litrassa. Samalla tavalla tavoitteena on, että painehapetusnesteen pH on alueella 2,0 - 3,5, mikä vastaa vapaan hapon määrää, jota on vähemmän kuin yksi gramma 1itiö rassa, mutta tutkitut rikasteet ovat tuottaneet painehapetusnesteitä, joiden pH on alueella 1,2 - 2,0, mikä vastaa vapaan hapon määrää 15 grammaa litrassa.
Niinpä on kehitetty prosessin lisäsovellusmuoto, joka on 15 nimitetty "prosessin toimintatavaksi C" edellä esitettyjen rikasteiden, jotka on nimitetty "toimintatavan C" rikasteiksi, käsittelyä varten.
Prosessin toimintatapa C
20 , . Toimintatavan C rikasteet, joilla on voimakas taipumus rikin ; ’ hapettumiseen ja sen tähden hapon tuottoon, ovat niitä rikas- ’· ’ teitä, joissa rikin ja kuparin suhde S:Cu on suuri tai ylei- ··.: sesti sanottuna, joissa on suuri suhde S:M, jossa M merkitsee 25 emäksisiä metalleja, kuten kuparia, sinkkiä, kobolttia, lyi-j jyä jne. mutta joihin ei sisälly rauta, joka ei kuluta hap- :Y pea.
Nikkeli- tai nikkeli-kuparirikasteet voivat olla usein toi-30 mintatavan C mukaisia, koska niiden laatu on usein huono, siten että suhde S:M on usein 2:1 tai sitä suurempi. Jotkut kupari- tai kupari-kultarikasteet ovat myös toimintatavan C ·’ _ mukaisia, jos niiden laatu on huono suuren pyriittipitoisuu- : den vuoksi. On havaittu, että joissakin kupari-sinkkirikas- ;· 35 teissä on runsaasti pyriittiä, ja sen tähden ne ovat myös , V tyypiltään toimintatavan C mukaisia.
r k t 116145 29
Yleisesti sanottuna on olemassa korrelaatio pyriittipitoisuu-den (FeS2) ja taipumuksen välillä toimintatavan C mukaiseen käyttäytymiseen. Tähän suuntaukseen on olemassa myös poikkeuksia, koska kaikki pyriitit eivät reagoi samalla tavalla.
5 Jotkut pyriitit hapettuvat paljon helpommin kuin muut. Tälle vastakohtana pyrrotiitti (Fe7S8) tai läheinen rauta-sinkkimi-neraali sfareliitti (Zn,Fe)S näyttää antavan tulokseksi paljon vähemmän rikin hapettumista, ja se käyttäytyy prosessin toimintatavan A mukaisesti.
10
Prosessin tämän toimintatavan kohteena, kuten toimintatavoissa A ja B, on vähentää rikin hapettumista painehapetuksen aikana, siten että lisätään sulfaattia tai rikkihappoa. Pai-nehapetussuodoksessa, joka on peräisin suuresta happopitoi-15 suudesta, tulee olemaan suuria määriä liuennutta rautaa ja vähän liuennutta kuparia. Siksi lisätään neutraloivaa ainetta, kuten sammutettua kalkkia tai kalkkikiveä, painehapetus-lietteen neutraloimiseksi ennen suodatusta.
20 Prosessin toimintatapa C on olennaisesti prosessin toimintatavan B erikoistapaus, jolla on kaksi avainpiirrettä.
t t ' Ensinnäkin neutraloidaan koko raffinaatti 63 (kuvio 2), ennen t kuin tämä virta palautetaan painehapetukseen 12, se on, ei j 25 tapahtu mitään raffinaatin jakamista, siten että yksi osa i’\ neutraloidaan ja toinen osa menee neutraloinnin ohi.
» t • *
Toiseksi painehapetuksesta saatu liete ennen uuttotähteen suodatusta 24 saatetaan ylimääräiseen neutralointivaiheeseen 30 "painehapetusneutralointiin", ylimääräisen hapon neutraloimiseksi ja liuoksen kaiken raudan saostamiseksi tänä ajankoh-’ [ tana.
: \ Sopiva mahdollisuus painehapetusneutraloinnille on ilmastus- i ·;· 35 säiliössä, sen jälkeen kun paine on laskettu (22) ilmakehän , paineeseen, kun liete on liuoksen kiehumapisteessä tai lähel- • : lä sitä, se on noin 80 - 95 °C:ssa.
116145 30 Tässä on kuitenkin luontainen ongelma, se on, kipsilaskeumien muodostuminen myöhemmissä toimenpideyksiköissä neutraloinnista myötävirtaan, koska kalkkisulfaatin liukoisuus on vähäisempi, mikä aiheuttaa kalsiumsulfaatin ylikyllästymistä, kun 5 kerran lämpötila on laskenut.
Jos edellä kuvattu neutralointi toteutetaan lietteelle 80 -95 °C:ssa kalkkikiveä käyttäen, silloin saatu liuos kyllästyy kalsiumsulfaatilla mainitussa lämpötilassa. Jos tuloksena 10 oleva liuos jäähdytetään myöhemmin 40 - 50 °C:seen liuo- tinuuttoa varten, kalsiumsulfaatin liukoisuus vähenee silloin merkittävästi, ja sen seurauksena kiinteä kalsiumsulfaatti, mitä todennäköisimmin kipsinä tunnettu dihydraatti Ca-So4.2H20, saostuu hitaasti. Tiedetään hyvin, että tällainen 15 kipsi muodostaa tahmeaa karstaa putkissa, venttiileissä, säiliöissä jne. sekä aiheuttaa toiminnallisia ongelmia teollisuuslaitoksessa.
Tämä ongelma on ratkaistu toteuttamalla neutralointi auto-20 klaavin sisällä tai paineastiassa 300 (kuvio 3), painehape-tusvaiheen 12 päässä, kun lämpötila on noin 115 - 160 °C. On '·'· havaittu, että tässä lämpötilassa kalsiumsulfaatin liukoisuus .on yhtä suuri tai vähäisempi kuin alemmissa lämpötiloissa, joissa liuotinuutto tapahtuu. Täten kyllästystaso kalsiumsul-25 faatille, jota on tuotettu neutraloinnin aikana, on yhtä suuri tai vähäisempi kuin missään myöhemmässä prosessin vaiheessa, ja tapahtuu ylikyllästymistä, mikä johtuu lämpötilan laskusta. Tällä tavalla voitetaan kipsin aiheuttamat kars-toittumisongelmat.
30 Tämän esimerkin mukaisessa paineastiassa 300 on viisi osastoa ... 302.
Neutraloitumisen saavuttamiseksi paineastian 300 sisäpuolel-35 la, on havaittu edulliseksi käyttää sammutetun kalkin Ca(0H)2 lietettä pikemmin kuin kalkkikiveä CaC03 aktiivisena neutra-•;; loivana aineena, kuten ilmaistaa kuvion 3 kohdassa 3 04. Sam- 116145 31 mutettua kalkkia käyttämällä vältetään hiilidioksidikaasun C02:n muodostuminen, joka seuraa kalkkikiven reaktiota hapon kanssa. C02 ottaa paineastiassa 300 suuren tilan, jota muuten happi tarvitsi, ja se pysäyttää tehokkaasti halutun paineha-5 petusreaktion. Sammutetun kalkin käyttöä varten jatkuvan reaktion astiassa on välttämätöntä pumpata se paineastiaan 300 tavanomaisessa lietemuodossa, jossa kiinteitä aineita on 10 - 20 prosenttia vedessä, astian 300 myöhempiin osastoihin 302. On hyödyllistä toteuttaa täten painehapetus ensimmäisis-10 sä kolmessa tai neljässä osastossa 302 ja pumpata sammutettu kalkkiliete viimeisseen tai viimeistä edelliseen osastoon 302. Rikaste, H2S04, kloridi ja happi johdetaan autoklaaviin 300, kuten esitetään vastaavasti kohdissa 306, 307 ja 308.
15 Käytettävän sammutetun kalkin määrä määritetään neutraloitavan hapon ja raudan määrän avulla, ja sen määrää kuparin määrä, jota voidaan tarvita emäksisen kuparisulfaatin muodossa toteutettavaa seostamista varten. On tavallisesti toivottavaa lopettaa painehapetus 12 ilman vapaata happoa ja käy-20 tännössä ilman rautaa liuoksessa, se on, siten että rautaa on vähemmän kuin 10 ppm ja pH on noin 2,5 - 4,0.
Kuten edellä jo esitettiin, on tärkeää pitää järjestelmään ;· toteutettava veden lisäys vähimmillään. Tämä koskee myös ·*· 25 painehapetuksen neutralointia, jossa käytetään Ca(OH)2:a :\ (sammutettu kalkki). Kiinteiden aineiden pitoisuus, joka on noin 10-20 prosenttia, on normaalisti suurin siedettävä määrä, ennen kuin sammutetun kalkkilietteen viskositeetti tulee sellaiseksi, että käsittely on vaikeaa. Tämä on erityi-30 sesti ongelma, kun Ni on läsnä rikasteessa, jolloin Ca(OH)2:n kulutus on suuri. Tämä ongelma voidaan voittaa, siten että ' · lisätään viskositeetin muuttajaa, kuten emästä, kaliumhydrok- sidia tai lignosolia. Tämä vähentää viskositeettia tehokkaasti, niin että voidaan sietää 30 prosentin tai sitä suurempaa ...,· 35 kiinteiden aineiden pitoisuutta.
116145 32
Saadun liette (ilmaistu 309:nä), joka nyt on pH:ssa 2,5 -4,0, paine alennetaan kahdessa vaiheessa ilmakehän paineeseen ja sitten se suodatetaan (24) (kuvio 2). Suodatinkakku pestään sisään tunkeutuneen nesteen (Cu, Cl) poistamiseksi niin 5 paljon kuin on käytännöllistä. Kiinteää kalsiumsulfaattia sisältävä suodatinkakku, joka on tuotettu painehapetuslämpötilassa yhdessä muiden kiinteiden aineiden, kuten hematiitin, alkuainerikin ja emäksisen kuparisulfaatin kanssa, menee nyt edelleen ilmakehässä toteutettavaan uuttoon 14, jossa uute-10 taan kaikki saostunut kupari, kuten tavallista pH:ssa, joka on noin 1,5 - 1,8, ja saatu jäännös pestään perusteellisesti CCD-kierrossa 34. Suodosta 29, joka on peräisin painehapetus-suodatuksesta, käsitellään, kuten toimintatavassa B, Cu:n poistoa varten liuotinuuttovaiheella 50, joka tuottaa raf-15 finaatin 63, joka menee sitten neutralointiin 76 kuten aiemmin, ja sitten se kierrätetään takaisin painehapetukseen 12, mutta illman raffinaatin jakamista 70, kuten ilmaistaan edellä.
20 Vaikka kloridi katalysoi painehapetusvaihetta 12, siinä ei käytetä voimakasta kloridiliuosta, edullisessa sovellusmuo-dossa tarvitaan esimerkiksi noin 12 grammaa litrassa, jota täydennetään litraa kohti noin 11 grammalla kuparia tai sink-kiä, joka on vastaavana kloridisuolana. Jos tarvitaan tai 25 tuotetaan metallien suurempia pitoisuuksia, se toteutuu sul-:1·. faattisuolana. Painehapetusvaiheessa 12 tuotetut liuokset ovat täten yleensä sulfaatti- ja kloridisuolojen seoksia eivätkä puhtaita klorideja.
30 Kokeet painehapetusneutraloinnin vaikutuksen tutkimiseksi toteutettiin huonolaatuisella sulfidimalmilla.
Ensimmäisessä kokeessa, joka toteutettiin toimintatavan B mukaan ilman neutralointia, autoklaaviin toteutettu syöttö 35 sisälsi vapaata happoa 10,7, kuparia 12 ja kloridia 12,5 grammaa litrassa liuosta. Suodatuksen jälkeen saadun paineha-petussuodoksen 29 pH oli 1,72, ja sen kuparipitoisuus oli 48 116145 33 grammaa litrassa ja liuenneen raudan määrä oli siinä 2350 ppm. Ilmakehässä toteutettavaan uuttoon 14 lähetetty kiinteä tähde sisälsi 2,0 prosenttia kuparia.
5 Toisessa kokeessa, joka toteutettiin samalle huonolaatuiselle rikasteelle ja toimintatavan C mukaan, siten että neutraloin-tivaihe tapahtui autoklaavissa, syötössä autoklaaviin oli vapaata happoa 16,0, kuparia 14 ja kloridia 12 grammaa litrassa liuosta. Saatu painehapetussuodos 29 oli pHrssa 3,05, 10 ja sen kuparipitoisuus oli 42 grammaa litrassa ja siinä oli liuoksessa rautaa vain 25 ppm. Kiinteä jäännös sisälsi kuparia 6,5 prosenttia. Kipsin saostumiseen liittyvää ongelmaa ei ilmennyt myöhemmin prosessin vaiheissa, jotka toteutettiin alemmassa lämpötilassa.
15
Molemmissa kokeissa rikin hapettuminen, se on, rikasteen rikin hapettuminen sulfaatiksi oli noin 27-30 prosenttia.
Nämä testit valaisevat sitä, että on mahdollista säätää pH 20 autoklaavissa toteutetulla neutraloinnilla, jolloin paineha-petussuodoksen rautapitoisuus saatetaan pienimmilleen ilman kipsin saostumisongelmaa järjestelmässä.
Viitataan kuvioon 4, jossa esitetään prosessin sovellusmuoto, 25 jota voidaan käyttää sellaisten kupari-sinkkirikasteiden käsittelyyn, joissa on 20 - 25 prosenttia kuparia ja noin 1 - • 10 prosenttia sinkkiä. Prosessi on samanlainen kuin kuvion 2 mukaisessa toteutustavassa, ja jälleen käytetään samanlaisia viitenumerolta osoittamaan vastaavia vaiheita. Kuviossa 4 on 30 vähemmän yksityiskohtia kuin kuviossa 2. 1 ’ On havaittu, että Zn:n uutto painehapetusvaiheessa 12 voidaan saavuttaa, jos syöttölluokseen lisätään riittävästi happoa :·, pitämään lietteen lopullinen pH noin kahdessa. Olosuhteet ·;·· 35 ovat muutoin samanlaiset kuin Cu-rikasteille, kuvion 2 mukai- , ·,· sella prosessilla käsiteltyinä, se on 150 °C:ssa, 1400 kPa:- ··; · ssa happea, kloorin pitoisuudessa 12 grammaa litrassa.
116145 34
Tyypiltään toimintatavan B mukaisessa prosessissa liuotetaan kupari ensisijaisesti painehapetusvaiheen 12 aikana ja se uutetaan Cu:n liuotinuutolla 50. Tämä liuotinuuttovaihe 50 toteutetaan yhteydessä Cu:n liuotinuuttovaiheen 16 kanssa, 5 jossa vaiheessa Cu uutetaan uuttonesteestä, joka tulee ilmakehässä toteutetusta uuttovaiheesta 14, kuten kuvataan edellä viittaamalla kuvioon 2. Liuotinuutot 50, 16 tuottavat konsentroitua kupariliuosta, jota käsitellään elektrolyyttisessä rikastusvaiheessa 20, kuten edellä kuvataan.
10 Tähdettä 35, joka on peräisin ilmakehässä toteutetusta uuttovaiheesta 14, käsitellään rikin ja kallisarvoisten metallien talteenoton suhteen (39), kuten kuvataan myöhemmin viittaamalla kuvioon 5.
15
Cu:n liuotinuutosta 16 saatu raffinaatti 37 jaetaan kahteen virtaan 120 ja 121, suhteessa 2/3 - 1/3, kuten kuvion 2 mukaisessa sovellusmuodossa. Virta 120 kierrätetään ilmakehässä toteutettavaan uuttoon 14, kun taas virta 121 neutraloidaan 20 (46) pH:ssa, joka noin neljä, ja sitten sille toteutetaan nesteen tai kiinteän aineen erottaminen 48.
·.’· Cu:n liuotinuutosta 50 saatu raffinaatti 63 neutraloidaan (76) pH 2:ssa kalkkikivellä, ja sitten siitä erotetaan neste ;! 25 tai kiinteä aine (78) . Kiinteä kipsitähde heitetään pois sellaisen kipsitähteen 53 kanssa, joka saadaan nesteen tai kiinteän aineen erottamisesta 48.
Liuosfaasi, joka on peräisin nesteen tai liuoksen erottami-30 sesta 78, saatetaan yhdessä nesteen ja kiinteä aineen erotuksesta 48 saadun nestefaasin kanssa liuotinuuttoon 246, joka ’ toteutetaan sopivalla sinkin uuteaineella, kuten DEHPA:lla, jotta tuotetaan sinkillä kuormitettu orgaaninen aine. Tästä orgaanisesta virrasta puhdistetaan huolellisesti Cu, Co, Cd, 35 Cl, jne., ennen tislausta hapolla, joka on käytettyä ja peräisin myöhemmästä elektrolyyttisestä sinkin rikastamisesta. Puhdistus voidaan saada aikaan esipuhdistamalla kuormitettu 116145 35 orgaaninen aine, siten että käytetään ZnS04:n vesiliuosta. Raffinaatti kierrätetään painehapetusvaiheeseen 12.
Zn:n liuotinuutosta saatu raffinaatti kierrätetään painehape-5 tusvaiheeseen 12. DEHPArn kaikki tähteet, joita on jäänyt raffinaattiin, saatetaan painehapetusvaiheen 12 erittäin hapettaviin olosuhteisiin, jotta poistetaan kuparin uuttoaineen LIX™:n kontaminoituminen DEHPA:lla. On havaittu, että LIX™-reagenssin kontaminoituminen DEHPA:lla huonontaa ensiksi 10 mainittua reagenssia.
Jalometallien, kuten kullan ja hopean, talteenottoa kuvataan nyt viittaamalla kuvioihin 5A ja B. Tähän prosessiin sisältyy lopullisen jäännösvirran käsittely, joka esitetään kuvioissa 15 1, 2 ja 4.
Jalometalleja ei uuteta painehapetusvaiheen 12 aikana, mutta ne jäävät kiinteään tähteeseen 35, joka jää jäljelle ilmakehässä toteutetun uuttovaiheen 14 jälkeen.
20
Jalometallien talteenoton helpottamiseksi paineen äkillinen i lasku 22 painehapetusvaiheesta 12 toteutetaan kahdessa vai-·',*> heessa. Ensimmäinen vaihe on lämpötilassa, joka on vähän alkuainerikin jäätymispisteen yläpuolella, se on, noin 120 -·;· 25 130 °C, ja vastaava höyrynpaine on noin 7-14 kPa. Prosessi i # t · :*.t toteutetaan mieluummin jatkuvana, retentioaika ensimmäisessä .·.· äkillisessä paineenalennusvaiheessa on 10 - 30 minuuttia.
»
Toinen äkillinen paineen alennus on ilmakehän paineessa ja 30 noin 90 - 100 °C:ssa, siten että retentioaika on jälleen ainakin kymmenen minuuttia. Tämä sallii, että alkuainerikki, I ‘ joka on vielä sulaneena ensimmäisessä äkillisessä paineen alennusvaiheessa, muuttuu yhdeksi kiinteistä faaseista, kuten stabiiliksi rombiseksi kidefaasiksi. Tämä menettelytapa hel-35 pottaa alkuainerikin puhtaiden kiteiden tuottamista, joka on • · tärkeää jalometalliien talteeottamiseksi uuttotähteestä.
• » 116145 36
Ilmakehässä toteutetulla uuttovaiheella 14 tuotettu uuttotäh-de 35 sisältää jalometallien lisäksi hematiittiä, kiteistä alkuainerikkiä, reagoimattomia sulfideja (pyriittiä) ja mitä tahansa lisätuotteita, jotka voivat olla peräisin tietystä, 5 käytetystä rikasteesta, esimerkiksi kipsiä ja rautahyrokside-ja.
Uskotaan, että tähteessä 35 oleva kulta jää toistaiseksi suurimmaksi osaksi, niin ettei prosessi koske siihen, ja mitä 10 todennäköisemmin alkuperäiseen tilaan. Hopea hapettuu kuitenkin hapetumisvaiheessa 12, ja se on luultavasti hoppeasuola-na, kuten hopeakloridina tai -sulfaattina.
On havaittu, että tavallinen käsittely syanidiliuoksilla, 15 joilla jalometalleja erotetaan, ei uuta kultaa tähteestä 35. Tämän uskotaan johtuvan kullan kapseloitumisesta mineraali-kuten pyriittipartikkeleihin. Näiden mineraalien painehapetus voi vapauttaa kuitenkin kullan, mitä nimitetään "oksidatiivi-seksi kokonaisuutoksi" tai "pyriittiuutoksi”. Tällaisen uuton 20 toteuttamiseksi ilman hapettavaa alkuainerikkiä, joka sisältyy myös tähteeseen 35, prosessissa on vaihe alkuainerikin « ,·. poistamiseksi niin paljon kuin on mahdollista.
t ;; Kaksivaiheisen, äkillisen paineen alentamisen johdosta tuote- • 25 taan ensinnäkin hyvälaatuisia rikkikiteitä. Toisekssi, uutto- I’·, jäännös 35 saatetaan kuonan vaahdotukseen 402, jotta tuote- » taan rikkiä runsaasti sisältävä vaahdotusrikaste 404 sekä » rikastusjäännös 406, josta rikki on poistettu. Jäännökselle 406 toteutetaan kiinteän aineen ja nesteen erottaminen 408, 30 jotta tuotetaan neste, joka kierrätetään ilmastustankkiin 410 myötävirtaan vaahdotusvaiheesta 402, sekä kiinteä aine 412, * ‘ joka lähetetään oksidatiiviseen kokonaisuuttovaiheeseen 414.
; . Vaahdotusrikaste 404 suodatetaan (416), kuivataan pieneen ,,, 35 kosteuspitoisuuteen saakka ja sitten se sulatetaan sulatus- vaiheessa 418, noin 130 - 150 °C:ssa, jotta tuotetaan liete 116145 37 420, jossa on nestemäistä rikkiä ja kiinteiden mineraalien partikkeleita.
Liete 420 suodatetaan (422), jotta poistetaan nestemäinen 5 rikki, joka sitten jäähdytetään (424), jotta tuotetaan alku-ainerikkituote 426. Jäähdytetty rikki voidaan saattaa valinnaiseen rikin puhdistusvaiheeseen 425 epäpuhtauksien, kuten seleenin ja telluurin poistamiseksi siitä.
10 Suodatuksesta 422 saatu kiinteä jäännös saatetaan kuumaan rikin uuttovaiheeseen 428, joka toteutetaan 90 °C:ssa kerosiinin tai muun sopivan uuttoaineen, kuten perkloorietylee-nin kanssa. Saatu kuuma liete suodatetaan (430), jotta tuotetaan vähän rikkiä (vähemmän kuin viisi prosenttia alku-15 ainerikkiä) sisältävä jäännös 432, joka saatetaan oksidatii-viseen kokonaisuuttoon 414. Kuuma suodos (434) jäähdytetään, jotta vähennetään rikin liukoisuutta, tuottaen kiteistä S°:ä, joka poistetaan suodattamalla (436), jotta palautetaan kerosiini, joka kierrätetään rikin uuttovaiheeseen 428.
20
Toteutettiin koe, jossa 100 grammaa tähdettä, joka oli saatu ilmakehässä toteutetusta uuttovaiheesta 14 ja joka sisälsi '·· 25,1 prosenttia alkuainerikkiä (S°) sekä kolme prosenttia sulfidia käsiteltiin vaahdotuksen 402 kautta, sulatettiin : 25 (418) ja uutettiin (428). Tämä tuotti 73,8 grammaa jäännöstä, josta rikki oli poistettu (syöttömateriaalia kokonaishape-.· ·. tusuuttoon 414) ja joka sisälsi 1,9 prosenttia S°:ä ja 4,1 prosenttia sulfidia, se on, kaikkiaan kuusi prosenttia koko-naisrikkiä.
30 Jäännös, josta rikki oli poistettu, sisälsi 5,9 prosenttia : “ alkuainerikkiä (S°) alkuperäisessä uuttotähteessä, se on 94,1 prosenttia oli saatu talteen puhtaaseen alkuainerikkituot-:' teeseen.
35
Hapettava kokonaisuutto 414 toteutetaan noin 200 - 220 °C:ssa ·· · ja 345 - 1035 kPa:n suuruisessa hapen osapaineessa, niin että 116145 38 kaikki rikki ja metalliyhdisteet hapettuvat täydellisesti, vastaavasti korkeimpiin arvoihinsa. Kaikki rikki ja pyriitti hapettuu täten sulfaatiksi. Hapetus toteutetaan happamissa olosuhteissa, kuten hapolla, joka tuotetaan in situ. Reaktio 5 on erittäin eksoterminen, haluttu toimintalämpötila voidaan saavuttaa yleensä jopa kylmällä syöttölietteellä, edellyttäen, että kiinteässä syötössä on riittävästi polttoainetta rikkinä. Noin kuudesta kymmeneen prosenttiin kokonaisrikkiä tyypillisesti riittää, kun syöttölietteen kiinteiden aineiden 10 prosenttimäärä on normaali.
Hapettavan kokonaisuuton 414 jälkeen liete saatetaan pH:ssa, joka on kahdesta kolmeen, neutralointiin 437, joka toteutetaan kalkkikivellä ja sitten suodatetaan (438), jotta tuote-15 taan kiinteää tähdettä, joka sisältää jalometalleja, sekä suodos, joka on tavallisesti hapan ja joka voi sisältää emäksisiä metalliarvoja, kuten kuparia, joka voidaan sitten uuttaa valinnaisella liuotinuuttovaiheella 440 ja lähettää pää-liuotinuuttopiiriin. Saatu raffinaatti kierrätetään kokonais-20 hapetusuuttoon 414, kuten esitetään kohdassa 442.
'·’· Ennen syanidiliuoksilla käsittelyä 444, kiinteät aineet, : jotka ovat peräisin 438:sta, voidaan saattaa valinnaiseen keittovaiheeseen 443, joka toteutetaan sammuteun kalkin kans-25 sa, jotta helpotetaan hopean talteenottoa syanoinnin 444 aikana hajottamalla hopeajarosiittiyhdisteitä, joita on muo-dostunut kokonaishapetusuuton 414 aikana.
Jalometallit ovat kiinteissä aineissa, jotka jäävät jäljelle 30 suodatuksen 438 jälkeen. Nyt kun pyriitti ja muut alkuperäisen rikasteen kapseloivat aineet on hajotettu, jalometallit ovat vastaanottavaisia syanidoinnille 444.
Syanidointivaiheessa 444 uutetaan kiinteät aineet NaCN:llä 35 aikalisissä olosuhteissa. Tämän vaikutuksen saamiseksi aikaan kiinteät aineet lieteään syanidiliuoksen kanssa, jotta muodostuu liete, jossa on 30 - 40 prosenttia kiinteitä aineita.
116145 39
Tarvitaan lisää NaCN:a ja sammutettua kalkkia, jotta pidetään yllä NaCN:n vähimmäispitoisuutta, joka on noin 0,2 - 0,5 grammaa NaCNra litrassa, ja pH-arvoa, joka on noin kymmenen. Lämpötila on ympäristön lämpötila, ja tavallisesti tarvitaan 5 retentioaika, joka on noin neljästä kahdeksaan tuntia jatkuvassa toimintatavassa.
Sekä kulta että hopea menevät suurena saantona syanidiliuokseen, ja ja ne otetaan talteen valmiissa prosessissa, jossa 10 käytetään hiiltä, joka on hienonnetussa, kuivassa malmissa, jolloin aktivoitua hiiltä lisätään syanidilietteeseen, jalo-metallien adsorbointia varten, jolloin ei tarvita suodatusta. Panostettu hiili, jossa nyt on runsaasti jalometalleja, erotetaan seulomalla (445) ja mineraaleja sisältämätön hienon-15 nettu malmi heitetään rikastusjätteisiin.
Panostettua hiiltä käsitellään valmiilla menetelmillä jalo-metallien sisällön talteenottoa varten uutto-, elektrolyyttisellä rikastus- tai sulatusprosessilla (447). Tuote on yleen-20 sä Dore-metalli, joka sisältää sekä kultaa että hopeaa, joka lisätään kullan puhdistamoon 449 kullan lopulliseksi erottamiseksi hopeasta. Mineraaleja sisältämätön hiili, joka on peräisin hiilen regenerointivaiheesta 451 jalometallien talteenoton jälkeen, kierrätetään kiertoon 444, jossa jalometal-25 leja erotetaan aktiivihiiliadsorption avulla.
Jalometallien kokonaissaanto kokonaisprosessilla on yleensä hyvinkin enemmän kuin 90 prosenttia, ja optimiolosuhteissa se lähestyy 99 prosenttia.
30
Toteutettiin koe, jossa käsiteltiin tähdettä, josta rikki oli poistettu, täydellisesti hapettavassa uutossa 414, 220 °C:ssa, kahden tunnin ajan hapen paineessa, sitten paine poistettiin ja jäähdytettiin huoneenlämpötilaan. Saatu liete 35 neutraloitiin kalkkikivellä pH kolmeen ja sitten se suodatet-• · tiin. Suodatuskakkua uutettiin sitten syanidiliuoksella stan- dardiolosuhteissa kullan ja hopean uuttamiseksi.
116145 40
Kullan uuttaminen täydellisesti hapettavan uuton 414 ja sy-anoinin 444 jälkeen oli 97-prosenttista, ja NaCNrää kului vain 0,1 kilogrammaa tonnia kohti. Kullan uuttaminen tähteestä, jota ei oltu hapetettu täydellisesti hapettavassa uutossa 5 414, oli edelliseen verrattuna vain 34 prosenttia ja syanidin kulutus oli äärimmäisen suurta, 19,0 kilogrammaa NaCN:a tonnia kohti.

Claims (23)

116145
1. Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta, jossa prosessissa on vaiheet, joissa 5 saatetaan malmi tai rikaste yhdessä bisulfaatti- tai sulfaatti-ionien lähteen kanssa painehapetukseen, joka toteutetaan noin 115 - 160 °C:n lämpötilassa, hapen läsnä ollessa ja happamessa liuoksessa, joka sisältää halogenidi-10 ioneja, jolloin tuloksena on painehapetusliete; saatetaan liete nesteen tai kiinteän aineen erotusvaiheeseen, jotta saadaan tuloksena oleva painehapetusfiltraatti ja kiinteä jäännös, 15 otetaan talteen kupari painehapetusfiltraatista ja/tai kiinteästä tähteestä, ja kierrätetään painehapetusfiltraatti painehapetukseen, 20 tunnettu siitä, että kierrätettävän painehapetusfiltraatin kuparipitoisuutta säädetään saattamalla filtraatti kuparin liuotinuuttoon ennen kierrättämistä, jotta tuotetaan kupa-'.j riliuos ja hapan raffinaatti, ja raffinaatti kierrätetään. ;:· 25 ·· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että kierrätettävän painehapetusf iltraatin kuparipitoisuus • » t pidetään arvossa, joka on alueella 10 - 15 grammaa litrassa. t I t . . 30 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, t * · että siinä on vielä vaihe, jossa ainakin osa raffinaatista '·*' saatetaan osittaiseen neutralointiin, jotta vähennetään raf- finaatin vetyionipitoisuutta ennen raffinaatin kierrättämis-»* · tä. 35 *;;; 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, '··' että osittainen neutralointi saadaan aikaan kalkkikivellä. 116145
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että painehapetuksesta saadun painehapetusfiltraatin kuparipitoisuutta säädellään siten, että säädellään vety-ionien pitoisuutta kierrätettävässä raffinaatissa neutra- 5 loimalla raffinaatti osittain.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että painehapetus saadaan aikaan pinta-aktiivisen aineen läsnä ollessa. 10
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että siinä toteutetaan painehapetuksessa vielä nestemäisen rikin viskositeetin alentamisvaihe, siten että pinta-aktiivista ainetta viedään painehapetukseen. 15
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että painehapetukseen kierrätettävään painehapetusfiltraat-tiin lisätään pinta-aktiivista ainetta.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että pinta-aktiivista ainetta lisätään määränä, joka on noin 0,1 - noin 3 grammaa litrassa. • ·
10. Patenttivaatimuksista 6-9 jonkin vaatimuksen mukainen ·;· 25 prosessi, tunnettu siitä, että pinta-aktiivinen aine valitaan :· ligniinisulfonaatin, quebracho ja niiden johdannaisten pii- :·. ristä. • * ·
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, , , 30 että halogenidi on kloridi tai bromidi. '’··* 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen prosessi, tunnettu siitä, i että halogenidi on kloridi ja kloridi-ionien pitoisuus happa- messa liuoksessa on noin 12 grammaa litrassa. 35 *;;; 13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että malmi tai rikaste sisältää myös sinkkiä yhdessä kuparin kanssa ja että siinä on lisäksi vaihe, jossa kuparin liuo- 116145 tinuutosta saatu raffinaatti saatetaan liuotinuuttoon, ennen kuin raffinaatti kierrätetään, sinkin uuteaineen kanssa, jotta saadaan väkevöity sinkkiliuos elektrolyyttistä rikastusta varten. 5
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi vaihe, jossa raffinaatti saatetaan neutralointiin ennen kuin se saatetaan sinkin liuotinuuttoon.
15. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen pro sessi, tunnettu siitä, että malmi tai rikaste sisältää myös jalometalleja ja että siinä on vielä vaiheet, joissa kiinteästä tähteestä, joka on peräisin painehapetuksesta, 15 poistetaan alkuainerikki, jotta saadaan jäännös, jossa on vähän alkuainerikkiä; ja vähän alkuainerikkiä sisältävä jäännös saatetaan hapettavaan uuttoon alkuainerikin sekä sulfidimineraalien hapettamiseksi 20 vähän rikkiä sisältävässä jäännöksessä, jotta tuotetaan jäännös siitä toteutettavaa jalometallien uuttoa varten. V,’ 16- Patenttivaatimuksen 15 mukainen prosessi, tunnettu siitä, • I ϊ *.ϊ että rikin poistossa on seuraavat vaiheet, joissa ·:· 25 * i « < < . painehapetuksesta saatu kiinteä jäännös saatetaan kuonan i i vaahdotukseen, jotta tuotetaan rikkipitoinen vaahdotusrikaste ja vaahdotusjäännös, josta rikki on poistettu, ja . , 30 vaahdotusrikaste saatetaan rikin uuttoon, joka toteutetaan ' ; rikin uuttoaineella, jotta tuotetaan jäännös, jossa on vähän alkuainerikkiä. 1 Patenttivaatimuksen 16 mukainen prosessi, tunnettu siitä, 35 että vaahdotusjäännös, josta rikki on poistettu, saatetaan ·"’ kiinteän aineen tai nesteen erottamiseen, jotta tuotetaan neste, joka kierrätetään kuonan vaahdotukseen, sekä kiinteä aine, joka saatetaan hapettavaan uuttoon. 116145
18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaahdotusrikasteen rikin uutto toteutetaan noin 90 - 150 °C:n lämpötilassa. 5
19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että rikin uuttoaine valitaan ryhmästä, joka koostuu kero-siinistä ja perkloorietyleenistä.
20. Patenttivaatimuksen 15 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että hapettava uutto toteutetaan noin 20 0 - 220 °C:n lämpötilassa ja hapen osittaispaineessa, joka on noin 500 -1200 kPa, happamissa olosuhteissa.
21. Patenttivaatimuksen 15 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että ennen rikin poistoa lasketaan painehapetuslietteen paine äkillisesti ilmakehän paineeseen kahdessa laskuvaiheessa, joista ensimmäinen vaihe toteutetaan lämpötilassa, joka on alkuainerikin jäätymispisteen yläpuolella. 20
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että ensimmäinen laskuvaihe on noin 12 0 - 13 0 °C:n lämpö- • ♦ \V tilassa ja höyrynpaineessa, joka on noin 170 - noin 240 kPa. • · *·· 25 23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen prosessi, tunnettu ··· siitä, että toinen laskuvaihe on noin 90 - 100 °C:n lämpöti- lassa ja ilmakehän paineessa. t I I » Iti Il I 116145
FI974428A 1995-06-07 1997-12-05 Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta FI116145B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US08/488,128 US5650057A (en) 1993-07-29 1995-06-07 Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
US48812895 1995-06-07
PCT/CA1996/000036 WO1996041027A1 (en) 1995-06-07 1996-01-19 Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
CA9600036 1996-01-19

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI974428A FI974428A (fi) 1997-12-05
FI974428A0 FI974428A0 (fi) 1997-12-05
FI116145B true FI116145B (fi) 2005-09-30

Family

ID=23938434

Family Applications (2)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI974427A FI116905B (fi) 1995-06-07 1997-12-05 Menetelmä nikkeli- tai kobolttiarvojen uuttamiseksi metallimalmista tai rikasteesta
FI974428A FI116145B (fi) 1995-06-07 1997-12-05 Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta

Family Applications Before (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI974427A FI116905B (fi) 1995-06-07 1997-12-05 Menetelmä nikkeli- tai kobolttiarvojen uuttamiseksi metallimalmista tai rikasteesta

Country Status (23)

Country Link
US (1) US5650057A (fi)
EP (5) EP0832302B1 (fi)
JP (3) JP4180655B2 (fi)
KR (1) KR100426231B1 (fi)
CN (3) CN1057344C (fi)
AU (3) AU694960C (fi)
BG (3) BG62178B1 (fi)
BR (3) BR9608624A (fi)
CA (6) CA2221930C (fi)
DE (5) DE69610208T2 (fi)
DK (3) DK0832302T3 (fi)
ES (3) ES2153950T3 (fi)
FI (2) FI116905B (fi)
GT (2) GT199600014A (fi)
NO (1) NO975707L (fi)
OA (1) OA10643A (fi)
PE (2) PE30096A1 (fi)
PL (3) PL323593A1 (fi)
RU (3) RU2178007C2 (fi)
TR (5) TR199701570T1 (fi)
TW (2) TW408186B (fi)
WO (3) WO1996041026A1 (fi)
ZA (1) ZA964866B (fi)

Families Citing this family (62)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5650057A (en) * 1993-07-29 1997-07-22 Cominco Engineering Services Ltd. Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
AUPN191395A0 (en) * 1995-03-22 1995-04-27 M.I.M. Holdings Limited Atmospheric mineral leaching process
US5976218A (en) * 1996-05-10 1999-11-02 Henkel Corporation Process for the recovery of nickel
ZA987219B (en) * 1997-08-15 2000-02-14 Cominco Eng Services Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal.
AUPP543798A0 (en) * 1998-08-24 1998-09-17 Technological Resources Pty Limited Hydrometallurgical extraction of copper and other valuable metals
EP1165862A1 (en) * 1999-01-21 2002-01-02 GA-TEK Inc. Process for recovering copper from a high acid mixed metal solution
AUPQ578200A0 (en) * 2000-02-22 2000-03-16 Anaconda Nickel Limited Method for the recovery of nickel and/or cobalt
US6231823B1 (en) 2000-03-27 2001-05-15 Dynatec Corporation Solvent extraction process for the separation of cobalt from nickel in aqueous sulphate-containing solutions
PE20020492A1 (es) * 2000-07-25 2002-06-03 Phelps Dodge Corp Metodo para la recuperacion de metales de materiales con contenido de metales usando lixiviacion a presion a temperatura media
US6428604B1 (en) * 2000-09-18 2002-08-06 Inco Limited Hydrometallurgical process for the recovery of nickel and cobalt values from a sulfidic flotation concentrate
US7476308B2 (en) * 2001-07-25 2009-01-13 Phelps Dodge Corporation Process for multiple stage direct electrowinning of copper
US20050126923A1 (en) * 2001-07-25 2005-06-16 Phelps Dodge Corporation Process for recovery of copper from copper-bearing material using medium temperature pressure leaching, direct electrowinning and solvent/solution extraction
JP2005501973A (ja) * 2001-09-13 2005-01-20 インテック リミティッド 亜鉛回収方法
CA2387633C (en) * 2002-05-24 2011-04-26 Cominco Engineering Services Ltd. Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metals
KR100486269B1 (ko) * 2002-10-07 2005-04-29 삼성전자주식회사 고 선명 텔레비전의 반송파 복구 장치 및 방법.
US20040200730A1 (en) * 2003-04-14 2004-10-14 Kyo Jibiki Hydrometallurgical copper recovery process
CA2568144A1 (en) * 2004-05-21 2005-12-01 Wmc Resources Ltd Recovery of nickel
AU2005297143B8 (en) * 2004-10-21 2010-04-01 Anglo Operations Limited Leaching process in the presence of hydrochloric acid for the recovery of a value metal from an ore
ZA200704039B (en) * 2004-10-21 2009-07-29 Anglo Operations Ltd Leaching process in the presence of hydrochloric acid for the recovery of a value metal from an ore
US7736487B2 (en) 2004-10-29 2010-06-15 Freeport-Mcmoran Corporation Process for recovery of copper from copper-bearing material using pressure leaching, direct electrowinning and solution extraction
EP1805336B1 (en) * 2004-10-29 2012-08-15 Freeport-McMoran Corporation Process for recovery of copper from copper-bearing material using pressure leaching, direct electrowinning and solvent/solution extraction
EA010941B1 (ru) * 2004-10-29 2008-12-30 Фелпс Додж Корпорейшн Способ извлечения меди
AU2006298625B2 (en) * 2005-10-03 2011-06-23 Metso Outotec Finland Oy Processing of nickel sulphide ore or concentrates with sodium chloride
KR101329838B1 (ko) * 2005-11-28 2013-11-14 앵글로 오퍼레이션스 리미티드 광석으로부터 유가 금속을 회수하기 위한 염산의존재하에서의 침출 방법
AU2007260603A1 (en) * 2006-05-15 2007-12-21 International Pgm Technologies Recycling of solids in oxidative pressure leaching of metals using halide ions
CN100497680C (zh) * 2007-01-19 2009-06-10 昆明贵金属研究所 一种硫化镍精矿提取镍的新方法
MX2009000956A (es) * 2007-02-22 2009-03-09 Univ Autonoma Metropolitana Proceso para la recuperacion de valores que contienen metales a partir de minerales y menas.
US8003064B2 (en) 2007-09-17 2011-08-23 Freeport-Mcmoran Corporation Controlled copper leach recovery circuit
JP4468999B2 (ja) 2008-03-27 2010-05-26 日鉱金属株式会社 鉱物からの金属の回収方法
WO2009149522A1 (en) * 2008-06-13 2009-12-17 Poseidon Nickel Limited Rheological method for the hydrometallurgical recovery of base metals from ores
JP4717908B2 (ja) 2008-08-11 2011-07-06 Jx日鉱日石金属株式会社 銅を含有する塩化物浴からの銅の回収方法
CN101760614B (zh) * 2008-12-02 2011-08-10 中国恩菲工程技术有限公司 含镍矿石的浸出方法
FI122188B (fi) * 2010-03-18 2011-09-30 Outotec Oyj Hydrometallurginen menetelmä metallisen nikkelin valmistamiseksi
KR101232199B1 (ko) * 2010-11-23 2013-02-13 한국지질자원연구원 2차 금속자원의 침출액으로부터 용매추출에 의한 구리, 아연, 카드뮴 및 니켈을 추출 및 분리하는 방법
CN102002586B (zh) * 2010-12-04 2012-09-26 金川集团有限公司 一种含镍高钴硫化物浸出工艺
MY162992A (en) * 2011-05-02 2017-07-31 Trimetals Mining Inc A method for recovering indium, silver, gold and other rare, precious and base metals from complex oxide and sulfide ores
CA2856341C (en) * 2011-11-22 2016-08-09 Sumitomo Metal Mining Co., Ltd. Method for producing high-purity nickel sulfate
US8420048B1 (en) 2011-12-20 2013-04-16 Freeport-Mcmoran Corporation System and method for parallel solution extraction of one or more metal values from metal-bearing materials
US9169533B2 (en) 2011-12-20 2015-10-27 Freeport Minerals Corporation System and method including multi-circuit solution extraction for recovery of metal values from metal-bearing materials
JP5867710B2 (ja) * 2012-01-24 2016-02-24 住友金属鉱山株式会社 高純度硫酸ニッケルの製造方法、及びニッケルを含む溶液からの不純物元素除去方法
ITMI20120579A1 (it) 2012-04-11 2013-10-12 Metals Technology Dev Compa Ny Llc Procedimento per recuperare metalli non ferrosi da una matrice solida
JP6169692B2 (ja) * 2012-07-23 2017-07-26 ヴァーレ、ソシエダージ、アノニマVale S.A. 硫化物鉱石及び精鉱からの卑金属の回収方法
RU2502811C1 (ru) * 2012-12-19 2013-12-27 Федеральное Государственное Бюджетное Учреждение Науки Институт Химии И Химической Технологии Сибирского Отделения Российской Академии Наук (Иххт Со Ран) Способ переработки окисленных никелевых руд
CN103205580A (zh) * 2013-04-19 2013-07-17 金川集团股份有限公司 一种贵金属富集过程中的脱硫方法
FI124954B (fi) 2013-04-30 2015-04-15 Outotec Oyj Menetelmä kultaa sisältävän liuoksen valmistamiseksi ja prosessijärjestely kullan ja hopean talteenottamiseksi
KR101352400B1 (ko) 2013-11-20 2014-01-22 한국지질자원연구원 침출 및 침전을 이용한 복합 구리광 선광방법
KR101399953B1 (ko) * 2013-11-20 2014-05-30 한국지질자원연구원 복합 구리광 선광방법
US9410225B2 (en) * 2014-05-13 2016-08-09 Teck Resources Limited Process for recovery of copper from arsenic-bearing and/or antimony-bearing copper sulphide concentrates
WO2016077925A1 (en) * 2014-11-18 2016-05-26 Alliance Magnésium Process to produce magnesium compounds, and various by-products using sulfuric acid in a hcl recovery loop
JP6481542B2 (ja) * 2015-07-21 2019-03-13 住友金属鉱山株式会社 高純度硫酸ニッケル水溶液の製造方法
JP6428525B2 (ja) * 2015-08-04 2018-11-28 住友金属鉱山株式会社 酸化中和設備および酸化中和方法
RU2628946C2 (ru) * 2015-10-29 2017-08-23 Игорь Владимирович Федосеев СПОСОБ ПРИГОТОВЛЕНИЯ ЧИСТОГО ЭЛЕКТРОЛИТА CuSO4 ИЗ МНОГОКОМПОНЕНТНЫХ РАСТВОРОВ И ЕГО РЕГЕНЕРАЦИЯ ПРИ ПОЛУЧЕНИИ КАТОДНОЙ МЕДИ ЭЛЕКТРОЛИЗОМ С НЕРАСТВОРИМЫМ АНОДОМ
CN105755283B (zh) * 2016-03-08 2017-09-12 江西理工大学 氯盐选择性浸出红土镍矿中有价金属的方法
CN105779773B (zh) * 2016-04-20 2017-11-17 广东省稀有金属研究所 一种从电镀污泥中分离镍铜铁的方法
CN106702429A (zh) * 2016-12-22 2017-05-24 北京吉亚半导体材料有限公司 碱法生产金属镓苛性碱净化回收的方法
CN106834680B (zh) * 2017-01-04 2018-07-10 北京科技大学 一种Li、Co、Ni、Cu、Mn混合金属离子的分离方法
JP6448684B2 (ja) * 2017-03-03 2019-01-09 Jx金属株式会社 リチウム回収方法
HUE059215T2 (hu) * 2017-12-21 2022-10-28 Bhp Chile Inc Vízegyensúly kloridos halmos kilúgzásnál
RU2667927C1 (ru) * 2017-12-28 2018-09-25 Общество С Ограниченной Ответственностью "Сдп-М" Способ получения меди высокой чистоты
WO2020099912A1 (es) * 2018-11-14 2020-05-22 Nova Mineralis S.A. Método sólido-líquido-sólido para la solubilización de minerales y concentrados de cobre, independiente del potencial redox y con bajo consumo de agua y ácido
AU2021255054A1 (en) * 2020-04-17 2022-11-17 Glencore Technology Pty Limited Sulphide oxidation in leaching of minerals
CN113046574B (zh) * 2021-03-17 2022-07-29 沈阳有色金属研究院有限公司 一种利用铜电解脱铜后液处理粗氢氧化钴制备高纯镍、钴产品的方法

Family Cites Families (33)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CA209933A (en) * 1921-03-29 Teska Meta Drying frame
US2520958A (en) * 1947-01-14 1950-09-05 Poole Henry Gordon Nickel recovery
NL284660A (fi) * 1962-03-19 1900-01-01
GB1150188A (en) * 1967-02-15 1969-04-30 Sherritt Gordon Mines Ltd Method for Recovering Substantially Pure Nickel from Ammoniacal Nickel Ammonium Carbonate Leach Solutions.
FR2131820B1 (fi) * 1971-03-29 1973-12-07 Nickel Le
US3761566A (en) * 1971-09-13 1973-09-25 American Metal Climax Inc Leaching of nickel lateritic ores with waste iron sulfate solutions
US3767762A (en) * 1972-01-04 1973-10-23 Sherritt Gordon Mines Ltd Recovery and separation of nickel and cobalt from reduced laterite nickel ore
US4039406A (en) * 1973-08-10 1977-08-02 Noranda Mines Limited Recovering copper from concentrates with insoluble sulfate forming leach
CA994109A (en) * 1973-08-30 1976-08-03 Robert W. Stanley Hydrometallurgical method for recovering copper values from copper concentrates
US3981968A (en) * 1973-10-19 1976-09-21 Freeport Minerals Company Solvent extraction of nickel from ammoniacal solutions
US3933975A (en) * 1974-02-08 1976-01-20 Amax Inc. Nickel-cobalt separation
DE2501284C3 (de) * 1975-01-15 1980-06-12 Duisburger Kupferhuette, 4100 Duisburg Verfahren zur Aufarbeitung von Manganknollen und Gewinnung der in ihnen enthaltenen Wertstoffe
US4108639A (en) * 1976-07-09 1978-08-22 Johns-Manville Corporation Process for recovering platinum group metals from ores also containing nickel, copper and iron
US4093526A (en) * 1977-09-08 1978-06-06 Amax Inc. Hydrometallurgical leaching and refining of nickel-copper concentrates, and electrowinning of copper
CA1107678A (en) * 1978-04-12 1981-08-25 Kohur N. Subramanian Nickel recovery from sulfur-deficient mattes
US4187281A (en) * 1978-08-07 1980-02-05 Uop Inc. Hydrometallurgical recovery of cobalt and nickel
ZW3481A1 (en) * 1980-02-18 1981-05-20 Nat Inst Metallurg The leaching of sulphidic mattes containing non-ferrous metals and iron
CA1150062A (en) * 1980-06-10 1983-07-19 Robert W. Stanley Hydrometallurgical treatment of copper-bearing hematite residue
DE3140380C2 (de) * 1981-10-10 1985-04-11 Gebrüder Sulzer AG, Winterthur Verfahren zur Gewinnung von Nickel, hochreinem Magnesiumoxid und Zement
ZA835167B (en) * 1982-08-10 1984-05-30 Broken Hill Ass Smelters Hydrometallurgical recovery of metal values from copper containing sulphide materials
US4457897A (en) * 1982-09-28 1984-07-03 Noranda Mines Limited Process for the selective dissolution of cobalt from cobaltite-pyrite concentrates
LU85385A1 (fr) * 1984-05-28 1986-01-29 Mines Fond Zinc Vieille Procede de lixiviation de sulfures contenant du zinc et du fer
FI70049C (fi) * 1984-07-03 1986-09-12 Outokumpu Oy Vaetske-vaetske-extraktionsfoerfarande foer avlaegsnande och utvinning av metaller ur vattenloesningar
US4600435A (en) * 1984-08-24 1986-07-15 Amax Inc. Solvent extraction of cobalt (II) from sulfate solutions with cobalt extractants
US4927794A (en) * 1985-06-26 1990-05-22 Chevron Research Company Leaching cobalt, molybdenum, nickel, and vanadium from spent hydroprocessing catalysts
US4900522A (en) * 1986-07-22 1990-02-13 Amax Inc. Separation of nickel and cobalt from sulfate solutions by solvent extraction
JPS6338537A (ja) * 1986-07-31 1988-02-19 Sumitomo Metal Mining Co Ltd ニツケル硫化物からのニツケルの回収方法
US4861371A (en) * 1986-12-16 1989-08-29 California Nickel Co. Nickel-containing leachate having low aluminum content
CN2099333U (zh) * 1991-06-19 1992-03-18 刘家海 小型大功率恒温恒湿插座
FI93973C (fi) * 1992-06-18 1995-06-26 Outokumpu Harjavalta Metals Oy Menetelmä jarosiitin sekä ammonium- ja alkalipohjaisten kaksoissuolojen muodostumisen estämiseksi happamien liuotusprosessien neste-nesteuutossa
US5431788A (en) * 1993-06-28 1995-07-11 Cominco Engineering Services Ltd. Chloride assisted hydrometallurgical copper extraction
US5650057A (en) * 1993-07-29 1997-07-22 Cominco Engineering Services Ltd. Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
US5605668A (en) * 1993-10-29 1997-02-25 Queensland Nickel Pyt. Ltd. Solvent extraction of cobalt from cobalt sulfate solution

Also Published As

Publication number Publication date
FI974428A (fi) 1997-12-05
US5650057A (en) 1997-07-22
RU2179192C2 (ru) 2002-02-10
CA2221940C (en) 2002-01-08
EP0832302A1 (en) 1998-04-01
CA2221930A1 (en) 1996-12-19
CN1186524A (zh) 1998-07-01
RU2178007C2 (ru) 2002-01-10
WO1996041029A3 (en) 1997-02-13
CA2356050A1 (en) 1996-12-19
NO975707D0 (no) 1997-12-05
CA2356048C (en) 2002-03-26
CA2221930C (en) 2004-11-23
TR199802186T2 (xx) 1999-02-22
DK0930373T3 (da) 2003-10-13
EP0832303B1 (en) 2001-04-25
CN1057344C (zh) 2000-10-11
GT199600014A (es) 1997-10-09
EP0930373B1 (en) 2003-09-03
KR19990022567A (ko) 1999-03-25
PE30096A1 (es) 1996-07-22
WO1996041029A2 (en) 1996-12-19
DE69629845T2 (de) 2004-07-08
TR199701569T1 (xx) 1998-05-21
AU4476696A (en) 1996-12-30
DE69606036D1 (de) 2000-02-10
AU4296096A (en) 1996-12-30
BR9608499A (pt) 1999-07-06
JPH11510559A (ja) 1999-09-14
DK0832306T3 (da) 2000-05-08
OA10643A (en) 2002-09-24
CA2456772A1 (en) 1996-12-19
CA2221781A1 (en) 1996-12-19
DE69612617D1 (de) 2001-05-31
BG62178B1 (bg) 1999-04-30
EP0930373A1 (en) 1999-07-21
JP3609422B2 (ja) 2005-01-12
DK0832302T3 (da) 2000-11-20
CN1186523A (zh) 1998-07-01
PL190594B1 (pl) 2005-12-30
WO1996041026A1 (en) 1996-12-19
MX9709727A (es) 1998-10-31
EP0832306B1 (en) 2000-01-05
ES2144240T3 (es) 2000-06-01
RU2174562C2 (ru) 2001-10-10
MX9709728A (es) 1998-10-31
BG102133A (en) 1998-07-31
PL323593A1 (en) 1998-04-14
AU694960B2 (en) 1998-08-06
WO1996041027A1 (en) 1996-12-19
NO975707L (no) 1997-12-05
CN1187220A (zh) 1998-07-08
BR9608624A (pt) 1999-06-29
BR9608483A (pt) 1999-07-06
EP0832306A2 (en) 1998-04-01
DE69610208T2 (de) 2001-04-26
CN1055971C (zh) 2000-08-30
AU694960C (en) 2004-06-17
TW493008B (en) 2002-07-01
DE69612617T2 (de) 2002-04-18
PL323799A1 (en) 1998-04-27
CA2221781C (en) 2006-07-25
FI116905B (fi) 2006-03-31
EP0832303A1 (en) 1998-04-01
DE69610208D1 (de) 2000-10-12
CA2356050C (en) 2002-03-26
CA2356048A1 (en) 1996-12-19
PL323782A1 (en) 1998-04-27
ES2153950T3 (es) 2001-03-16
EP0832302B1 (en) 2000-09-06
FI974427A0 (fi) 1997-12-05
TW408186B (en) 2000-10-11
AU709602B2 (en) 1999-09-02
FI974427A (fi) 1997-12-05
BG102132A (en) 1998-07-31
CN1052265C (zh) 2000-05-10
EP0924307A1 (en) 1999-06-23
AU5888996A (en) 1996-12-30
BG102149A (en) 1998-08-31
DE69629845D1 (de) 2003-10-09
FI974428A0 (fi) 1997-12-05
BG62180B1 (bg) 1999-04-30
ZA964866B (en) 1997-01-07
MX9709729A (es) 1998-10-31
JPH11506166A (ja) 1999-06-02
PE11197A1 (es) 1997-05-07
GT199600038A (es) 1997-11-26
JP4180655B2 (ja) 2008-11-12
AU708844B2 (en) 1999-08-12
DE69606036T2 (de) 2000-06-08
TR199701568T1 (xx) 1998-05-21
TR199701570T1 (xx) 1998-06-22
KR100426231B1 (ko) 2004-06-30
TR199802185T2 (xx) 1999-02-22
JPH11506167A (ja) 1999-06-02
EP0924307B1 (en) 2003-01-29
JP3609421B2 (ja) 2005-01-12
ES2159351T3 (es) 2001-10-01
CA2221940A1 (en) 1996-12-19
BG62290B1 (bg) 1999-07-30
DE69626048D1 (de) 2003-03-06

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI116145B (fi) Prosessi kuparin uuttamiseksi sulfidikuparimalmista tai -rikasteesta
FI115305B (fi) Kloridiavusteinen nestemetallurginen kuparin uutto
US5902474A (en) Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
FI123376B (fi) Arvokkaiden nikkeli- ja kobolttiosien talteenotto sulfidimalmin kellutusrikasteesta kloridiavusteisella hapettavalla paineuutolla rikkihapossa
US5855858A (en) Process for the recovery of nickel and/or cobalt from an ore or concentrate
US5874055A (en) Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
ES2301557T3 (es) Metodo para la recuperacion de cobre a partir de menas sulfurosas utilizando lixiviacion a alta presion y temperatura, extraccion mediante disolventes y extraccion electrolitica.
KR102305329B1 (ko) 비소-함유 및/또는 안티몬-함유 황화 구리 정광에서 구리를 회수하는 방법
US5869012A (en) Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
CA1119817A (en) Method for the recovery of metallic copper
AU725971B2 (en) Method for leaching zinc concentrate in atmospheric conditions
CA2387633C (en) Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metals
AU6171399A (en) Chloride assisted hydrometallurgical extraction of metal
MXPA97009727A (en) Hydrometalurgical extraction of metal assisted porclor
MXPA97009728A (en) Hydrometalurgical extraction of metal assisted porclor
MXPA97009729A (en) Hydrometalurgical extraction of nickel and cobalt assisted by chloride, from sulf minerals

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 116145

Country of ref document: FI

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: CESL LIMITED

Free format text: CESL LIMITED

MA Patent expired