FI67555C - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbart (6 7r)-7-((z)-2-(2-aminotiazol-4-yl)-2-(2-karboxiprop-2-oxi imno)-acetamido)-3-(1-pyridiniummetyl)-cef-3-em-4-karboxyla t - Google Patents

Description

kgr«| [B] «d^ULUTUSJULICAISU ^orrc JMTä LJ 1 ' UTLAGGN I NGSSKRIFT 6/555 C (45) Γ try'·..::·: Ly 10 04 1935 ^ ’ ^ ^ (51) fi*.CL2 C 07 D 501/56 SUOMI—FINLAND (21) NMtaMcMM-hamiMBiBiim 791678 . . (22) 25.05.79 ' " (23) ΑΜαφβΜ—GHdglMt«ta( 25.05.79 (41) TirihK(«fldMfcsJ — BlhritaffmtHg 27.11.79

Pitdittl* ia rekisteri hallitut rTT n , . ^.· (44) NlhCMta^oon J. lamlHJal— ρ^._

Patent· ocn regtsterstyralsen AiaWow «Agd «* ucUfcrtftwi putfcad 31.12.84 (32)(33)(31) ^yr**«**r worttw BfUd prtorKM 26.05.78 26.05.78 Engl ant i-Engl and(GB) 2291 1/78 22913/78 (71) Glaxo Group Limited, Clarges House, 6-12 Clarges Street, London W1Y 80H, Englanti-England(GB) (72) Cynthia Hilda O'Callaghan, Gerrards Cross, Buckinghamshire,

David George Hubert Livermore, London, Christopher Earle Newall,

London, Engl anti-Engl and(GB) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen (6R,7R)-7"/’(Z)-2-(2-amino-tiatsol-4-yy1i)-2-(2-karboks i prop-2-oks i- imi no)asetamido/-3-(1-pyridi-niummetyy1i)-kef-3"em-4-karboksylaatin valmistamiseksi - Förfarande för framstäl1 ning av terapeutiskt användbart (6R,7R)-7_/(Z)-2-(2-amino-t iazol-4-y1)-2-(2-karbox iprop-2-ox i imi no)-acetamidq7-3“(1-pyr id i n ium-metyl)-cef-3-em-4-karboxylat

Keksintö koskee menetelmää uuden terapeuttisesti käyttökelpoisen kaavan (I) mukaisen (6R, 7R)-7-/"(Z)-2- (2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(2-karboksiprop-2-oksi-imino)asetamido7-3-(1-pyridiniummetyyli)-kef- 3-em-4-karboksylaatin ja sen myrkyttömien suolojen valmistamiseksi.

NH

A H H

n : : C.CO.NH—-------------------- ® 11 i /-\ \ ?H3 O'' '------N \ (I) o.c.cooH y \_... / CH3 <-ΟΟθ 67555

Kaavan I mukaisesta kefalosporiini-yhdisteestä käytetään julkaisussa J. Amer. Chem. Soc., 1962, 84, 3400 esitettyjä termiin (kefam" perustuvia nimiä, jolloin "kefem" tarkoittaa kefem-rakennet-ta, jossa on yksi kaksoisidos.

Kefalosporiini-antibiootteja käytetään laajalti patogeenisten bakteerien ihmisillä ja eläimillä aiheuttamien tautien hoidossa, ja ne ovat erityisen hyödyllisiä sellaisten bakteerien aiheuttamien tautien hoidossa, joihin muut antibiootit, kuten penisilliinit, eivät tehoa, ja penisilliinille herkkien potilaiden hoidossa. Useissa tapauksissa on edullista käyttää kefalosporiiniantibioottia, jolla on aktiviteettia sekä gram-positivisia että gram-negatiivisia mikro-organismeja vastaan, ja erityisen laajaa tutkimustyötä on suoritettu erilaisten laajaspektristen kefalosporiini-antibioottien kehittämiseksi.

GB-patenttijulkaisussa no. 1 399 086 on kuvattu uusi kefalo-sporiiniantibioottien luokka, jonka yhdisteillä on synkonfiguraati-ossa oleva 7/^-( -eetteröity-oksi-imino)-asyyliamidoryhmä. Näille antibiooteille on ominaista korkea antibioottinen aktiviteetti monia gram-positiivisia ja gram-negatiivisia organismeja vastaan samalla kun ne ovat erityisen kestäviä useiden gram-negatiivisten organismien tuottamien /¾ -laktamaasien suhteen.

Tämän yhdisteluokan keksiminen on innostanut lisätutkimuksiin samalla alueella, jotta löydettäisiin yhdisteitä, joilla on parantuneet ominaisuudet esim. tiettyjä, varsinkin gram-negatiivisia organismeja vastaan.

GB-patenttijulkaisussa no. 1 496 757 on kuvattu kefalosporiini-antibiootteja , joissa on kaavan R.C.CO.NH-

Ί A

N RÄ . (CH_) C (CH-) COOH (A) 2 m j 2 n

RB

A

mukainen 7 / 5 -asyyliamidoryhmä (jossa R on tienyyli tai furyyli, R

g ja R voivat merkitä monia erilaisia ryhmiä, esimerkiksi C^_^-alkyy-liä tai yhdessä hiiliatomin kanssa, johon ne ovat liittyneet, C^_j-sykloalkylideeniä, ja m ja n ovat kumpikin O tai 1, jolloin m+n on O tai 1). Nämä yhdisteet ovat syn-isomeereja tai syn- ja anti-isomeerien seoksia, jotka sisältävät vähintään 90% syn-isomeeriä.

Il 67555

Kefalosporiini-molekyylin 3-asema voi olla substituoimaton, tai siinä voi olla erilaisia substituentteja. Näiden yhdisteiden on havaittu olevan erityisen aktiivisia gram-negatiivisia organismeja vastaan.

GB-patenttijulkaisussa no. 1 522 140 on kuvattu kaavan

H H

1 's R .C.CO.NH__3 " Γ ,Πτ·»' tB)

V2 Yoo® 2W

1 2 mukaisia kefalosporiineja (R on furyyli tai tienyyli, R on C^-C^-

alkyyli, C_-C_-sykloalkyyli, furyylimetyyli tai tienyylimetyyli, ja 3 J

R on vety tai karbamoyyli-, karboksi-, karboksimetyyli-, sulfo- tai metyyliryhmä), jotka ovat syn-isomeereja tai syn- ja anti-isomeerien seoksia, joissa on vähintään 90% syn-isomeeria, Näillä yhdisteillä on korkea antibakteerinen aktiviteetti useita erilaisia gram-posi-tiivisia ja gram-negatiivisia organismeja vastaan. Ne ovat myös erittäin pysyviä gramnegatiivisten organismien tuottamien lakta-maasien suhteen, ja niillä on myös hyvä in vivo pysyvyys.

Näistä yhdisteistä on kehitetty muita samankaltaisen rakenteen omaavia yhdisteitä, kun on pyritty löytämään antibiootteja, joiden antibioottinen aktiviteettispektri olisi laajempi ja/tai aktiviteetti gram-negatiivisia organismeja vastaan suurempi. Tässä kehitystyössä on paitsi muunnettu edellä esitetyssä kaavassa 7 {j -asyyliamidoryhmää myös liitetty kefalosporiinimolekyyIin 3-asemaan erityisiä ryhmiä. Esimerkiksi BE-patenttijulkaisussa 852 427 on kuvattu kefalosporiineja, jotka kuuluvat GB-patenttijulkaisun 1399086 suojapiiriin, joissa edellä olevan kaavan (A) mukaisissa yhdisteissä R voidaan korvata monin erilaisin orgaanisin ryhmin, mm. 2-aminotiat-sol-4-yyliryhmällä, ja oksiiminoryhmän happiatomi on liittynyt ali-faattiseen hiilivetyryhmään, joka voi olla substituoitu esimerkiksi karboksilla. Näissä yhdisteissä on 3-asemassa substitunttina asyyli-oksimetyyli-, hydroksimetyyli-, formyyli- tai mahdollisesti substituoitu heterosykli-tiometyyliryhmä.

BE-patenttijulkaisussa no. 836 813 on kuvattu kefalosporiine-ja, joissa edellä olevassa kaavassa (A) ryhmän R tilalla voi olla esimerkiksi 2-aminotiatsol-4-yyli, ja oksi-iminoryhmä on hydroksi-imino tai suojattu hydroksi-imino-, esim. metoksi-iminoryhmä.

67555 Näissä yhdisteissä kefalosporiinimolekyylin 3-asemassa on substi-tuenttina metyyli, joka voi mahdollisesti olla substituoitu monilla erilaisilla nukleofiilisten yhdisteiden tähteillä, esim. pyridinium-ryhmällä, joka voi olla substituoitu esim. karbamoyyliryhmällä.

Tässä BE-patenttijulkaisussa ei mainita näillä yhdisteillä olevan antibioottista aktiviteettia, vaan yhdisteiden mainitaan olevan välituotteita valmistettaessa tässä BE-patenttijulkaisussa esitettyjä antibiootteja.

BE-patenttijulkaisussa no. 853 545 on kuvattu kefalosporiineja, joiden 7/1 -asyyliamido-sivuketju on ensisijaisesti 2-(2-aminotiat-sol-4-yyli)-2-(syn)-metoksi-iminoasetamidoryhmä, ja 3-asemassa oleva substituentti määritelty pääasiassa samalla tavalla kuin BE-patentti-julkaisussa no. 836 813. Esimerkkejä on erityisesti yhdisteistä, joiden 3-asemassa on pyridiniummetyyli- tai 4-karbamoyylipyridinium-metyyliryhmä.

Nyt on havaittu, että kaavan (I) mukaisella yhdisteellä ja sen suoloilla on erityisen edullinen aktiviteetti monia erilaisia patogeenisiä organismeja vastaan.

Kaavan (I) mukainen yhdiste on syn-isomeeri. Syn-isomeeri-muoto määritellään ryhmän CH, I 3

_0.C.COOH

1η3 konfiguraatiolla karboksiamidoryhmän suhteen. Tässä hakemuksessa syn-konfiguraatiota esitetään rakenteella νπ2 —1——C.CO.NH-

II

N CH,

O.C.COOH

ch3

Koska kaavan mukainen yhdiste on geometrinen isomeeri, on käsitettävä, että ne voivat olla jonkin verran anti-isomeeria sisältäviä seoksia.

Il 5 67555

Kaavan (I) mukainen yhdiste voi esiintyä eri tautomeereina (esimerkiksi 2-imidatsolyyliryhinä) ja on käsitettävä, että kaava (I) käsittää myös tällaiset tautomeeriset muodot, esim. 2-iminotiatsoli-nyylimuodon. Lisäksi edellä olevalla kaavalla (I) esitetyt yhdisteet voivat olla myös vaihtoehtoisissa kahtaisionimuodoissa, esim. sellaisissa, joissa 4-karboksyyliryhmässä on protoni ja 7-sivuketjun karboksyyliryhmä on esim. deprotonoitu.

Kaavan (I) mukaisella yhdisteellä on laaja antibioottinen spektri. Sen aktiivisuus gram-negatiivisia organismeja vastaan on erittäin korkea ja koskee myös monia /3 -laktamaasia tuottavia gram-negatiivisia kantoja. Yhdiste on erittäin pysyvä /?’ -laktamaasia tuottavien gram-negatiivisten organismien suhteen.

Kaavan (I) mukaisella yhdisteellä on havaittu olevan epätavallisen korkea aktiviteetti Pseudomonas-kantoja, esim. Pseudomonas aeruginosakantoja vastaan, sekä erilaisia Enterobacteriaceaeheimon jäseniä vastaan (esimerkkeinä mainittakoon kannat Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae, Salmonella typhimurium, Shigella sonnei, Enterobacter cloacae, Serratia marceascens, Providense-lajit, Proteus mirabilis ja erityisesti indolipositiiviset Proteus-organismit, kuten Proteus vulgaris ja Proteus morganii) ja Haemophilus influezae-kan-toja vastaan.

Kaavan (I) mukaisen yhdisteen ominaisuudet ovat hyvin verrattavissa aminoglykosidien, kuten amikasiinin tai gentamisiinin ominaisuuksiin. Tämä koskee varsinkin sen aktiviteettia Pseudomonas-organismeja vastaan, joihin useimmat kaupallisesti saatavina olevat antibiootit eivät tehoa. Toisin kuin aminoglykosidit, kefalosporii-nit ovat normaalisti erittäin vähän myrkyllisiä ihmisille. Aminoglykosidien käyttöä ihmislääketieteessä rajoittaa tai vaikeuttaa usein niiden suuri myrkyllisyys. Kaavan (I) mukaisella kefalosporii-nilla on siten suuria etuja aminoglykosideihin verrattuna.

Kaavan (I) mukainen yhdiste voi muodostaa suoloja jommankumman karboksyyliryhmän tai molempien karboksyyliryhmien reaktiossa. Tällaisia suoloja ovat epäorgaanisten emästen suolat, kuten alkalimetal-lisuolat (esim. Na- tai K-suolat), maa-alkalimetallisuolat (esim. Ca-suolat), aminohapposuolat (esim. lysiini- ja arginiinisuolat), orgaanisten emästen suolat (esim. prokaiini-, fenyylietyylibentsyyli-amiini-, dibentsyylietyleenidiamiini, etanoliamiini, dietanoliamiini- 6 I --- 67555 ja N-metyyliglukosamiinisuolat). Muita myrkyttömiä suoloja ovat esimerkiksi happoadditiosuolat, kuten suolat kloorivetyhapon, bromi-vetyhapon, rikkihapon, typpihapon, fosforihapon muurahaishapon ja trifluorietikkahapon kanssa. Suolat voivat olla myös resinaatteina, jotka on muodostettu esim. polystyreenihartsin tai verkkoutetun polystyreenidivinyylibentseenikopolymeerihartsin kanssa, joka sisältää amino- tai kvaternäärisiä aminoryhmiä tai sulfonihapporyhmiä, tai karboksyyliryhmiä sisältävän hartsin kanssa, esim. polyakryyli-happohartsin kanssa. Kaavan (I) mukaiset yhdisteet voidaan käyttää terapeuttisiin tarkoituksiin liukoisina emässuoloina (esim. alkali-metalli-, kuten Na-suoloina), koska tällaiset suolat lääkeannon jälkeen nopeasti imeytyvät kehoon. Jos kuitenkin johonkin erityistarkoitukseen tarvitaan kaavan (I) mukaisen yhdisteen liukenemattomia suoloja, esim. pitkävaikutteisiin lääkevalmisteisiin, niin tällaisia suoloja voidaan valmistaa tavallisella tavalla, esim. sopivien orgaanisten amiinien kanssa.

Näitä ja muita suolajohdannaisia, kuten tolueeni-p-sulfoni-hapon ja metaanisulfonihapon suoloja voidaan käyttää välituotteina valmistettaessa ja/tai puhdistettaessa kaavan (I) mukaista yhdistettä.

Kaavan (I) mukaisella yhdisteellä on erityisen hyvä aktiviteetti Pseudomonas-kantoja vastaan. Yhdisteellä on erinomaiset antibakteeriset ominaisuudet, jotka eivät huonone ihmisseerumin vaikutuksesta, ja lisäksi tarttuvan mikro-organismin suurempi määrä vaikuttaa yhdisteeseen vähän. Yhdiste on jo lähellä minimiestoväke-vyyttä bakterisidinen. Se leviää subkutaanin annon jälkeen nopeasti pienten jyrsijöiden kehossa terapeuttiselle tasolle. Kädellisillä eläimillä yhdisteellä saadaan korkea ja kauan kestävä seerumitaso intramuskulaarin annon jälkeen. Kädellisillä saatu seerumin puoliintumisaika osoittaa, että puoliintumisaika ihmiselläkin on oletettavasti pitkä, mikä tulee mahdolliseksi vähemmän vakavissa infektioissa harvemmin annetut annokset. Hiirillä suoriteuissa koeinfektioissa gram-negatiivisilla bakteereilla saatiin erinomainen suoja Pseudo-monus aeruginosa-kantoja vastaan, joihin ei normaalisti pystytä vaikuttamaan kefalosporiinikäsittelyllä. Tämä suojavaikutus oli vertailukelpoinen aminoglykosideilla, kuten amikasiinilla saatuun suojavaikutukseen. Akuutin myrkyllisyyden kokeissa hiirillä saatiin LD^Q-arvoiksi yli 1,0 g/kg. Rotilla havaittiin munuaismyrkyllisyyttä annoksilla 2,0 g/kg.

7 67555

Kaavan (I) mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää monien erilaisten patogeenisten bakteerien ihmisillä ja eläimillä aiheuttamien tautien hoitoon, kuten hengitysteiden infektioiden ja virtsatieinfektioiden käsittelyyn.

Kaavan (I) mukaista yhdistettä ja sen mykyttömiä suoloja voidaan valmistaa siten, että (A) yhdiste, jonka kaava on

H H

i , H2N-- 1 I ®/^\\ (II) M CH-N ') 0-----s·,·- 2 w i 0 coo jossa B on >S tai >S->0 ja 2-, 3- ja 4-asemien välissä oleva katko viiva osoittaa, että yhdiste on kef-2-em- tai kef-3-em-yhdiste, tai sen suola tai N-silyylijohdannainen tai vastaava yhdiste, jonka 4-asemassa on kaavan -COOR^ mukainen ryhmä, jossa R^ on vety tai kar-boksyylisuojaryhmä, jolloin yhdisteeseen liittyy anioni Αθ, asyloi-daan hapolla, jonka kaavan on

X

\ J (III)

V—:Z— C.COOH

Il CH

N | 3 ^O.C.COOR6

X

jossa R on karboksyylisuojaryhmä, ja R7 on amino- tai suojattu aminoryhmä, tai sitä vastaavalla asylointiaineella, tai (B) yhdiste, jonka kaava on SX . , \=^-C.C0.NH-----1-(IV) j CH- _jl

\ I 8a X^^CH2X

0.C.C00R I R

I COOR ° ch3 67555 7 g ga

jossa R , B ja katkoviiva merkitsevät samaa kuin edellä, R ja R

merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä tai karboksyylisuojaryhmää, ja X on nukleofiilin korvattavissa oleva tähde, tai sen suola saatetaan reagoimaan pyridiinin kanssa, minkä jälkeen tarvittaessa ja/tai haluttaessa suoritetaan seuraavat reaktiot missä tahansa sopivassa järjestyksessä: n Δ2- isomeeri muutetaan halutuksi Δ3 -isomeeriksi, ii) yhdiste, jossa B on >S->0, pelkistetään yhdisteeksi, jossa B on >S, iii) karboksyyliryhmä muutetaan myrkyttömäksi suolaksi, iv) mahdolliset karboksyyli- ja/tai N-suojaryhmät poistetaan.

Menetelmävaihtoehdossa (A) kaavan (II) mukainen lähtöaine on edullisesti sellainen, jossa B on >S ja katkoviiva vastaa kef-3-em-yhdistettä. Erityisen sopivaksi lähtöaineeksi menetelmässä A käytettäväksi on osoittautunut N-(7-aminokef-3-em-3-yylimetyyli)pyridinium-4'-karboksylaattidihydrokloridi, koska sitä voidaan valmistaa erittäin puhtaana.

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden valmistuksessa käytettäviä sopivia asylointiaineita ovat esimerkiksi happohalogenidit, varsinkin happokloridit tai bromidit. Tällaisia asylointiaineita voidaan valmistaa saattamalla kaavan (III) mukainen yhdiste tai sen suola reagoimaan halogenointiaineen kanssa, esim. fosforipentakloridin, tionyylikloridin tai oksalyylikloridin kanssa.

Asylointi happohalogenidilla voidaan suorittaa vesipitoisessa tai vedettömässä reaktioväliaineessa sopivasti -50 - +50°C:ssa, edullisesti -20 - +30°C:ssa, ja haluttaessa happoa sitovan aineen läsnäollessa. Sopivia reaktioväliaineita ovat vesipitoiset ketonit, kuten vesipitoinen asetoni, esteri, kuten etyyliasetaatti, haloge-noidut hiilivedyt, kuten metyleenikloridi, amidit, kuten dimetyyli-asetamidi, nitriilit, kuten asetonitriili, ja kahden tai useamman tällaisen liuottimen seokset. Sopivia happoa sitovia aineita ovat tertiääriset amiinit (esim. trietyyliamiini tai dimetyylianiliini), epäorgaaniset emäkset (esim. karbonaatti tai natriumbikarbonaatti) ja oksiraanit, kuten alemmat 1,2-alkyleenioksidit (esim. etyleeni-oksidi tai propyleenioksidi), jotka sitovat asylointireaktiossa vapautuneen halogeenivedyn.

67555

Kaavan (III) mukaisia happoja voidaan itse käyttää asylointi-aineina valmistettaessa kaavan (I) mukaisia yhdisteitä. Asylointi käyttäen kaavan (III) mukaisia happoja suoritetaan edullisesti kon-densointiaineen, esim. karboni-imidin, kuten N,N'-disykloheksyyli-karbodi-imidin tai N-atyyli-N'- ^ -dimetyyliaminopropyylikarbodi-iraidin läsnäollessa, karbonyyliyhdisteen, kuten karbonyylidi-imidat-solin, tai isoksatsoliumsuolan, kuten N-etyyli-5-fenyyli-isoksatso-liumperkloraatin läsnäollessa.

Asylointi voidaan suorittaa käyttämällä muita kaavan (III) mukaisen hapon amidia muodostavia johdannaisia, kuten esim. aktivoitua esteriä, symmetristä anhydridiä tai seka-anhydridiä (esim. piva-liinihapon tai halogeeniformiaatin, kuten alkyylihalogeeniformiaatin kanssa muodostettu). Seka-anhydridejä voidaan muodostaa myös fos-forihappojen (fosforihappo tai fosforihapoke), rikkihapon tai ali-faattisten tai aromaattisten sulfonihappojen (esim. tolueeni-p-sul-fonihappo) kanssa. Aktivoitu esteri voidaan sopivasti muodostaa in situ käyttäen esim. 1-hydroksibentsotriatsolia edellä esitetyn kon-densointiaineen läsnäollessa. Toisaalta aktivoitu esteri voidaan muodostaa etukäteen.

Asylointireaktio vapaan hapon tai sen edellä mainitun amidia muodostavan johdannaisen kanssa suoritetaan edullisesti vedettömässä reaktioväliaineessa, esim. metyleenikloridissä, tetrahydrofuraanissa, dimetyyliformamidissa tai asetonitriilissä.

Haluttaessa edellä kuvattu asylointireaktio voidaan suorittaa katalysaattorin, kuten 4-dimetyyliaminopyridiinin läsnäollessa.

Kaavan (III) mukaisia happoja ja niitä vastaavia asylointi-aineita voidaan haluttaessa valmistaa ja käyttää happoadditiosuolo-jen muodossa. Esimerkiksi happoklorideja voidaan sopivasti käyttää hydrokloridisuolojen ja happobromideja hydrobromidisuoloina.

Menetelmävaihtoehdossa (B) pyridiini toimii nukleofiilina, joka korvaa kaavan (IV) mukaisessa kefalosporiinissa erilaisia substituentteja X. Jossain määrin korvausreaktion helppous riippuu hapon HX, josta substituentti on johdettu, vakiosta pK . Siten vah- d voista hapoista johdetut atomit tai ryhmät X on yleensä helpompi korvata kuin heikoista hapoista johdetut.

X:n korvaaminen pyridiinilla voidaan suorittaa reaktanttien ollessa liuoksessa tai suspensiossa. Reaktio suoritetaan edullisesti käyttäen 1-10 moolia pyridiiniyhdistettä.

10 67555

Nukleofiiliset korvausreaktiot sellaisilla kaavan IV mukaisilla yhdisteillä,joissa X on halogeeni tai asyylioksi, voidaan suorittaa esimerkiksi seuraavassa kuvatulla tavalla.

Asylioks iryhmät

Nukleofiilisessä korvausreaktiossa pyridiinin kanssa käytetään lähtöaineina sopivasti sellaisia kaavan IV mukaisia yhdisteitä, joissa X on asetoksi. Vaihtoehtoisia tähän yhdisteluokkaan kuuluvia yhdisteitä ovat sellaiset kaavan IV mukaiset yhdisteet, joissa X on substituoidun etikka-hapon tähde, esim. kloorietikkahapon, dikloorietikkahapon tai trifluorietikkahapon tähde.

Sellaisten kaavan IV mukaisten yhdisteiden korvausreaktio, joissa on tähän luokkaan kuuluva substituentti X, varsinkin jos X on asetoksi, voi tapahtua helpommin, kun reaktioväliaineessa on läsnä jodidi- tai tiosyanaatti-ioneja. Tämän tyyppisiä reaktioita on kuvattu yksityiskohtaisesti GB-patenttijulkaisuissa no. 1 132 621 ja 1 171 603.

Substituentti X voi olla myös johdettu halogeenimuura-haishaposta, kuten kloorimuurahaishaposta, tai karbamiinihaposta.

Kun käytetään sellaista kaavan IV mukaista yhdistettä, jossa X on asetoksi tai substituoitu asetoksi, on yleensä edul- g lista, että ryhmä R kaavassa IV on vety ja B on >S. Tässä tapauksessa reaktio suoritetaan edullisesti vesipitoisessa väliaineessa, edullisesti pH-arvossa 5-8, varsinkin 5,5-7.

Edellä kuvattu menetelmä käyttäen kaavan IV mukaisia yhdisteitä, joissa X on substituoidun etikkahapon tähde, voidaan suorittaa siten kuin on kuvattu GB-patenttijulkaisussa no. 1 241 657.

Kun käytetään kaavan IV mukaisia yhdisteitä, joissa X on asetoksiryhmä, niin reaktio voidaan sopivasti suorittaa 30-110°C:ssa, edullisesti 5Q-80°C:ssa.

Halogeenit Lähtöaineena nukleofiilisessä korvausreaktiossa pyridiinin kanssa voidaan myös sopivasti käyttää kaavan IV mukaisia yhdisteitä, joissa X on kloori, bromi tai jodi.

Kun käytetään tällaisia kaavan IV mukaisia yhdisteitä, B voi olla 8 >S-*0 ja R voi olla karboksyy1isuojaryhmä. Reaktio suoritetaan 11 11 67555 sopivasti vedettömässä väliaineessa, joka edullisesti sisältää yhtä tai useampaa orgaanista liuotinta, sopivimmin polaarista liuotinta, kuten eetteriä, esim. dioksaania tai tetrahydrofuraania, esteriä, kuten etyyliasetaattia, amidia, esim. formamidia ja N,N-dimetyyliformamidia, tai ketonia, esim. asetonia. Joissakin tapauksissa voidaan itse pyridiiniä käyttää liuottimena. Muita sopivia liuottimia on kuvattu yksityiskohtaisesti GB-patentti-julkaisussa no. 1 326 531. Reaktioväliaine ei saisi olla vahvan hapan eikä vahvan emäksinen. Jos reaktio suoritetaan käyttäen sei-laista kaavan IV mukaista yhdistettä, jossa R ja R ovat kar-boksyylisuojarynmiä, niin 3-pyridiniummetyyli-yhdiste saadaan vastaavana halogenidisuolana, jolle voidaan suorittaa haluttaessa yksi tai useampi ioninvaihtoreaktio halutun anionin saamiseksi.

Kun käytetään sellaista kaavan IV mukaista yhdistettä, jossa X on halogeeniatomi, kuten edellä kuvattiin, niin reaktio suoritetaan sopivasti -10 - +50°C:ssa, edullisesti +10 - +30°C:ssa.

Reaktiotuote voidaan eristää reaktioseoksesta, joka saattaa sisältää esim. muuttumatonta kefalosporiinilähtöainetta ja muita aineita, erilaisin menetelmin, kuten uudelleenkiteyitämällä, pylväskromatografiällä ja käyttämällä ioninvaihtajia (esim. kromatografoimalla ioninvaihtohartsilla) tai makroretikulaari-hartseja.

Keksinnön mukaisesti saadut ^ -kefalosporiiniesterijoh- 3 dannaiset voidaan muuttaa vastaaviksi ^-johdannaisiksi esim. käsittelemällä Δ -esteriä emäksellä, kuten pyridiinillä tai trietyyliamiinilla.

Kef-2-em-reaktiotuote voidaan myös hapettaa vastaavaksi kef-3-em-l-oksidiksi esim. perhapolla, kuten peretikkahapolla tai m-klooriperbentsoehapolla; saatu sulfoksidi voidaan haluttaessa sitten pelkistää vastaaviksi kef-3-em-sulfidiksi seuraavas-sa kuvatulla tavalla.

Kun saatu yhdiste, jossa B on ”> S—>0, halutaan muuttaa vastaavaksi sulfidiksi, se voidaan suorittaa pelkistämällä vastaava asyylioksisulfonium- tai alkoksisulfoniumsuola, joka on valmistettu in situ reaktiossa 3sim. asetyylikloridin kanssa, kun kyseessä on asetoksisulfoniumsuola, jolloin pelkistys suoritetaan esim. natriumditioniitilla tai jodidi-ionilla, kuten kaliumjodidin 67555 liuoksessa veden kanssa sekoittuvassa liuottimessa, esim. etikka-hapossa, asetonissa, tetrahydrofuraanissa, dioksaanissa, dime-tyyliformamidissa taidimetyyliasetamidissa. Reaktio voidaan suorittaa -20 - +50°C:ssa.

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden emäsoluja voidaan muodostaa saattamalla kaavan (I) mukainen happo reagoimaan sopivan emäksen kanssa. Esimerkiksi natrium- tai kaliumsuoloja voidaan siten valmistaa käyttämällä vastaavaa 2-etyyliheksanoaatti- tai vety-karbonaattisuolaa. Happoadditiosuoloja voidaan valmistaa saattamalla kaavan (I) mukainen yhdiste reagoimaan sopivan hapon kanssa.

Kun kaavan (I) mukaista yhdistettä saadaan isomeeriseoksena, niin syn-isomeeri voidaan saada esim. tavanomaisin menetelmin, kuten kieteyttämällä tai kromatografiällä.

Yleisen kaavan (I) mukasiten yhdisteiden valmistuksessa keksinnön mukaisesti käytetään lähtöaineina yleisen kaavan (III) mukaisia yhdisteitä ja vastaavia happohalogenideja ja anhydridejä edullisesti syn-isomeereinä tai syn- ja anti—isomeerien seoksina, jotka sisältävät vähintään 90% syn-isomeeriä.

Kaavan (III) mukaisia happoja voidaan valmistaa eetteröi-mällä yhdiste, jolla on kaava R7 (VI) V--Z-_____C.COOR9

II

N

^ OH

7 9 jossa R merkitsee samaa kuin edellä, ja R on karboksyylisuojaryhmä, reaktiossa yhdisteen kanssa, jolla on yleinen kaava, ch3 T.C.COOR6 (VII) CH3 jossa R6 merkitsee samaa kuin edellä, ja T on halogeeni, kuten kloori, bromi tai jodi, sulfaatti tai sulfonaatti, kuten tosylaatti, ja pois- 9 tamalla sitten karboksyylisuojaryhmä R . Isomeerien erottaminen voidaan suorittaa joko ennen eetteröintiä tai sen jälkeen. Eetteröinti-reaktio suoritetaan tavallisesti emäksen, esim. kaliumkarbonaatin tai *

II

13 67555 natriumhydridin läsnäollessa, edullisesti orgaanisessa liuottimessa, kuten dimetyylisulfoksidissa, syklisessä eetterissä, kuten tetrahyd-rofuraanissa tai dioksaanissa, tai N,N-disubstituoidussa amidissa, kuten dimetyyliformamidissa. Näissä olosuhteissa oksi-iminoryhmän konfiguraatio ei olennaisesti muutu eetteröintireaktiossa. Reaktio tulisi suorittaa emäksen läsnäollessa, jos käytetään kaavan (VI) mukaisen yhdisteen happoadditiosuolaa. Emästä tulisi käyttää riittävästi neutraloimaan nopeasti mainittu happo.

Yleisen kaavan (III) mukaisia happoja voidaan valmistaa myös saattamalla yhdiste, jolla on kaava R7 S^^N (VIII) \—·/ rn. COOR9 7 9 jossa R ja R merkitsevät samaa kuin edellä, reagoimaan yhdisteen kanssa, jokka on kaava Γ3 H~N.O.C.COOR6 (IX) ^ · CH3 jossa R^ merkitsee samaa kuin edellä, ja poistamalla sitten karbok-syylisuojaryhmä R , ja tarvittaessa erottamalla syn- ja anti-isomeerit.

Tässä tapauksessa tarvittavat kaavan (IX) mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla, esim. BE-patenttijulkaisussa no. 866 422 kuvatulla tert-butyyli-1-amino-oksisyklopropaani-karboksylaatin valmistusmenetelmällä.

Kaavan (III) mukaiset hapot voidaan muuttaa vastaaviksi happo-halogenideiksi tai -anhydrideiksi tavanomaisin menetelmin, esim. edellä kuvatulla tavalla.

Kun kaavan (IV) mukaisessa yhdisteessä X on halogeeni, so. kloori, bromi tai jodi, niin kef-3-em-lähtöaineita voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla, esim. halogenoimalla 7 -suojattu-amino-3-metyylikef-3-em-4-karboksyylihappoesteri-1 Λ -oksidi, poistamalla 7 -suojaryhmä, asyloimalla saatu 7/' -aminoyhdiste vastaavan 7 asyyliamidoryhmän muodostamiseksi, esim. analogisesti I.

14 67555 edellä kuvatun menetelmän (A) kanssa, pelkistämällä sitten 1/b -oksidiryhmä myöhemmässä vaiheessa. Tämä synteesi on kuvattu GB-patenttijulkaisussa no. 1 326 531. Vastaavia kef-2-em-yhdis-teitä voidaan valmistaa NL-patenttijulkaisun6 902 013 kuvaamalla tavalla saattamalla 3-metyylikef-2-em-yhdiste reagoimaan N-bromi-sukkinimidin kanssa, jolloin saadaan vastaava 3-bromimetyylikef- 2-em-yhdiste.

Kun kaavan IV mukaisessa yhdisteessä X on asetoksiryhmä, niin tällaisia lähtöaineita voidaan valmistaa esim. asyloimalla 7-aminokefalosporaanihappo, esim. siten kuin edellä menetelmässä (A). Sellaisia kaavan IV mukaisia yhdisteitä, joissa X on asyy-lioksiryhmä, voidaan valmistaa asyloimalla vastaavia 3-hydroksi-metyyliyhdisteitä, joita voidaan valmistaa esim. hydrolysoimalla sopivien 3-asetoksimetyyliyhdisteitä, esim. siten kuin on kuvattu GB-patenttijulkaisuissa no. 1 474 519 ja 1 531 212.

Kaavan II mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla esim. vastaavan 3-asetoksimetyyliyhdisteen nukleo-fiilisella korvausreaktiolla sopivan nukleofiilin avulla, esim. GB-patenttijulkaisussa no. 1 028 563 kuvatulla tavalla.

Toisessa menetelmässä kaavan II mukaisten lähtöaineiden valmistamiseksi vastaavasta suojatusta 7/3-aminoyhdisteestä poistetaan suojaryhmä tavallisella tavalla esim. käyttäen PCl^iä.

On huomattava, että joissakin edellä kuvatuissa reaktioissa saattaa olla tarpeen suojata kyseessä olevan yhdisteen herkästi reagoivat ryhmät epätoivottujen sivureaktioiden välttämiseksi. Käellä esitetyissä reaktiosarjoissa saattaa olla esim. välttämätöntä suojata aminotiatsolyylin NH2~ryhmä, esim. trityloimalla, asyloimalla (esim. klooriasetylointi), protonoimalla tai muilla sopivilla menetelmillä. Suojaryhmä voidaan sitten poistaa millä tahansa sopivalla menetelmällä, joka ei aiheuta halutun yhdisteen hajoamista, esim. trityyliryhmä voidaan poistaa käyttäen mahdollisesti halogenoitua karboksyylihappoa, esim. etikkahappoa, muurahaishappoa, kloorietikkahappoa tai trifluorietikkahappoa, tai mineraalihappoa, kuten kloorivetyhappoa, tai tällaisten happojen seosta, edullisesti proottisen liuottimen, kuten veden läsnäollessa, tai poistettaessa klooria setyyliryhmä käsittelemällä tiourealla.

15 67555

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden valmistuksessa tai tarvittavien lähtöaineiden valmistuksessa käytettävät suojaryhmät ovat mielellään ryhmiä, jotka voidaan helposti lohkaista pois missä tahansa reaktiosarjän sopivassa vaiheessa, edullisesti viimeisessä vaiheessa.

Sopivat karboksyylisuojaryhmät ovat alalla tunnettuja, ja niitä on esitetty esimerkiksi GB-patenttijulkaisussa no. 1 399 086. Sopivia suojattuja karboksyyliryhmiä ovat esim. aryyli-alempi-alkoksikarbonyyliryhmät, kuten p-metoksibentsyylioksikarbonyyli, p-nitrobentsyylioksikarbonyyli ja difenyylimetoksikarbonyyli, alempialkoksikarbonyyliryhmät, kuten tert-butoksikarbonyyli, ja alempi-halogeenialkoksikarbonyyliryhmät, kuten 2,2,2-trikloori-etoksikarbonyyli. Karboksyylisuojaryhmät (t) voidaan poistaa millä tahansa kirjallisuudesta tunnetulla sopivalla menetelmällä, kuten esim. monissa tapauksissa sopivalla happo- tai emäshydrolyy-sillä tai entsymaattisella hydrolyysillä.

Keksinnön mukaisesti valmistettu antibiootti voidaan muodostaa sopiviksi farmaseuttisiksi koostumiksi ihmis- ja eläinlääketieteen käyttöön millä tahansa sopivalla tavalla, jota käytetään antibioottien valmistamiseen lääkekoostumuksiksi. Tällaiset lääkekoostumukset voivat olla tavanomaisina lääkemuotoina, jotka sisältävät tarvittavia farmaseuttisia kantaja- tai täyteaineita.

Keksinnön mukaisesti valmistettu antibioottiyhdiste voidaan valmistaa esim. injektiovalmisteiksi, jotka ovat sopivissa yhden annoksen ampulleissa tai moniannoslääkepulloissa ja jotka saattavat sisältää säilöntäainetta. Koostumus voi olla suspension, liuoksen, öljy- tai vesiemulsion muodossa, ja se saattaa sisältää suspendointi-, stabilointi ja/tai dispergointiaineita. Vaihtoehtoisesti aktiiviaine saattaa myös olla rekonstituoitavana jauheena, johon ennen käyttöä lisätään sopivaa väliainetta, kuten steriiliä, pyrogeenivapaata vettä.

16 67555 Tällaiset jauhekoostumukset voivat haluttaessa sisältää - sopiva myrkytöntä emästä aktiivisen aineen vesiliukoisuuden parantamiseksi ja/tai vedellä rekonstituoinnin jälkeen saadun vesipitoisen koostumuksen pH:n saamiseksi fysiologisesti sopivaksi. Emäs voidaan myös sisällyttää jauheeseen lisättävään veteen. Emäs voi olla esim. epäorgaaninen emäs, kuten natriumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti tai natriumasetaatti, tai orgaaninen emäs, kuten lysiini tai lysiiniasetaatti.

Antibioottiyhdiste voidaan myös muodostaa suppositoriksi, joka sisältää esim. tavanomaisia suppositoriperusaineita, kuten kaakaovoita tai muita glyseridejä.

Eläinlääkekoostumukset voidaan formuloida esim. nopeavaikutteisiksi tai hitaasti lääkeainetta vapauttaviksi utareeseen ruiskutettaviksi valmisteiksi.

Koostumukset voivat sisältää aktiiviainetta yli 0,1 %, esim. 0,1-99 % riippuen lääkkeenantotavasta. Kun koostumus on annos-yksikköinä, niin kukin annos sisältää edullisesti 50-1500 mg aktiiviainetta. Aikuiselle ihmiselle vuorokaudessa annettu ak-tiiviaineannos on edullisesti 500-6000 mg riippuen lääkkeenantotavasta ja -antovälistä. Yleensä aikuiselle ihmiselle riittää intravenöösisti tai intramuskulaarist.i annettu vuorokausiannos 1000 - 3000 mg. Käsiteltäessä Pseudomonas-infektioita saattavat suuremmat annokset olla tarpeen.

Keksinnön mukaisesti valmistettua antibioottia voidaan antaa yhdessä muiden terapeuttisten aineiden, kuten antibioottien, esim. penisilliinien tai muiden kefalosporiinien kanssa.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä. Kaikki lämpötilat ovat Celsius-asteina. Petrolieetterillä tarkoitetaan 40-60OC:ssa kiehuvaa petrolieetteriä.

Protonimagneettiset resonanssispektrit (p.m.r.) määritettiin 100 MHz:llä. Integraalit ovat sopimusten mukaiset, kytkentä-vakiot, J ovat Herzeinä, merkkejä ei ole määritetty; s = singletti, d = dubletti, dd = kaksinkertainen dubletti, m = multipletti ja ABq = AB-kvartetti.

Lähtöaineiden valmistus

Esimerkki I

Etyyli-(Z)-2-( 2-aminotiatsol-‘4-yyli)-2-(hydroksi-imino)- asetaatti

Sekoitettuun, jäillä jäähdytettyyn etyyliasetoasetaatin (292 g) liuokseen jaäetikassa (296 ml) lisättiin natriumnitrii-

II

17 67555 tin (80 g) liuosta vedessä (400 ml) sellaisella nopeudella, että reaktioseoksen lämpötila pysyi alle 10°C:n. Sekoitusta ja jäähdytystä jatkettiin noin 30 min, ja samalla lisättiin kaliumklo-ridin (160 g) liuos vedessä (800 ml). Saatua seosta sekoitettiin tunnin ajan. Alempi öljyfaasi erotettiin, ja vesifaasi uutettiin dietyylieetterillä. Uute yhdistettiin öljyfaasiin, pestiin peräkkäin vedellä ja kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin ja haihdutettiin kuiviin. Jäännöksenä saatu öljy muuttui seisotettaessa kiinteäksi, se pestiin petrolieetterillä ja kuivattiin tyhjössä Κ0Η:n yläpuolella, jolloin saatiin etyyli-(Z)-2-(hydroksi-imino)-3-oksobutyraattia (309 g).

Sekoitettuun, jäillä jäähdytettyyn etyyli-(Z)-2-(hydroksi-imino)-3-oksobutyraatin (150 g) liuokseen dikloorimetaanis-sa (400 ml) lisättiin tipoittaan sulfuryylikloridia (140 ml).

Saatu liuos sai seistä huoneen lämpötilassa 3 vrk, sitten se haihdutettiin. Jäännös liuotettiin dietyylieetteriin, liuos pestiin vedellä, kunnes pesunesteet olivat lähes neutraaleja, liuos kuivattiin ja haihdutettiin. Haihdutusjäännöksenä saatu öljy (177 g) liuotettiin etanoliin (500 ml), ja liuokseen lisättiin sekoittaen dimetyylianiliinia (77 ml) ja tioureaa (42 g). 2 tunnin kuluttua tuote suodatettiin, pestiin etanolilla ja kuivattiin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (73 g), sp. 188°C (hajoaa).

Esimerkki II

Etyyli-(Z)- 2-hydroksi-imino-2-(2-trityyliaminotiätsol-4- vvli)asetaattihvdrokloridi

Esimerkissä I saadun tuotteen (12,91 g) sekoitettuun ja jäähdytettyyn (-30°C) liuokseen dimetyyliformamidissa (28 ml), joka sisälsi trietyyliamiinia (8,4 ml), lisättiin annoksittain 2 tunnin kuluessa trityylikloridia (16,75 g). Seos sai lämmetä 15°C:seen tunnin kuluessa, sitä sekoitettiin vielä 2 tuntia, sitten se jaettiin veden (500 ml) ja etyyliasetaatin (500 ml) kesken. Orgaaninen faasi erotettiin, pestiin vedellä (2 x 500 ml), sitten sitä ravisteltiin 1-n HCl:n kanssa (500 ml). Sakka koottiin, pestiin peräkkäin vedellä (100 ml), etyyliasetaatilla (200 ml) ja eetterillä (200 ml) ja kuivattiin tyhjössä, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (16,4 g) valkeana kiinteänä aineena, sp. 184-186°C (hajoaa).

18 67555

Esimerkki III

Etyyli-(Z)-2-(2-tert-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino)- 2-(2-trityyliaminotiatsol-4-yyli)asetaatti

Esimerkissä II saadun tuotteen (49,·+ g) liuokseen dime-tyylisulfoksidissa (200 ml) lisättiin typpikehässä sekoittaen kaliumkarbonaattia (34,6 g) ja tert-butyyli-2-bromi-2-metyyli-propionaattia (24,5 g) dimetyylisulfoksidissa (25 ml), ja seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 6 tuntia. Seos kaadettiin veteen (2 1), sitä sekoitettiin 10 min, sitten se suodatettiin. Kiinteä aine pestiin vedellä ja liuotettiin etyyliasetaattiin (600 ml). Liuos pestiin peräkkäin vedellä, 2-n kloorivetyhapolla, vedellä ja kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin ja haihdutettiin. Jäännös kiteytettiin petrolieetteristä (kp. 60-80°C), jolloin saatiin otsikon yhdistettä (34 g), sp. 123 ,5-135°C.

Esimerkki IV

(Z)- 2-(2-tert-butoks ikarbonyyliprop-2-oksi-imino)-2-(2-tri- tyyliaminotiatsol-4-yyli)etikkahappo

Esimerkissä III saatua tuotetta (2 g) liuotettiin meta-noliin (20 ml), ja liuokseen lisättiin 2-n natriumhydroksidi-liuosta (3,3 ml). Seosta keitettiin palautusjäähdyttäen 1,5 tuntia, sitten seos haihdutettiin. Jäännökseen lisättiin veden (50 ml), 2-n kloorivetyhapon (7 ml) ja etyyliasetaatin (50 ml) seosta. Orgaaninen faasi erotettiin, ja vesifaasi uutettiin etyyliasetaatilla. Orgaaniset liuokset yhdistettiin, pestiin peräkkäin vedellä ja kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin ja haihdutettiin. Jäännös kiteytettiin hiilitetrakloridin ja petrolieetterin seoksesta, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (1 g), sp. 152-156°C (hajoaa).

Esimerkki V

(6R,7R)-7-amino-3-(1-pyridiniummetyyli)kef-3-em-4-karboks- yylihappodihydrokloridi (a) (6R,7R)-7-(2-tienyyliasetamido)-3-(1-pyridiniummetyy-li)kef-3-em-4-karboksylaatin (4,15 g) suspensioon dikloorimetaa-nissa (30 ml) lisättiin sekoittaen N,N-dimetyylianiliinia (5,09 ml) ja klooritrimetyylisilaania (2,52 ml). Tätä seosta sekoitettiin 30-35°C:ssa tunnin ajan, sitten se jäähdytettiin -28°C:seen, siihen lisättiin fosforipentakloridia (4,16 g), sitä sekoitettiin -25 - -30cC:ssa vielä tunnin ajan, ja sitten seos kaadet-

II

19 67555 tiin sekoittaen jäähdytettyyn (-20°C) butaani-1,3-diolin (8,1 ml) ja dikloorimetaanin (20 ml) seokseen. Liuos sai lämmetä 30 minuutin kuluessa 0°C:seen, saostunut kiinteä aine (A) suodatettiin, pestiin dikloorimetaanilla ja kuivattiin tyhjössä. Jäännös liuotettiin metanoliin (17,5 ml), liuokseen lisättiin sekoittaen dikloorimetaania (87,5 ml), saostunut kiinteä aine suodatettiin, pestiin dikloorimetaanilla ja kuivattiin tyhjössä, jolloin saatiin otsikon yhdistettä valkeana kiinteänä aineena (3,2 g),Λ v , ^ ^ ma.Ks (pH 6 puskuri) 258 nm (E^ 318) ; £(D^O) arvot sisälsivät seu- raavat: 0,95, 1,32 ja 1,84 (pyridiniumprotonit), 4,10-4,46 (ABq, J 16 Hz, 3-CHg-), 4,56 (d, J 5 Hz 7-H), 4,70 (d, J 5 Hz, 5-H) , 6,14-6,50 (ABq, J 17 Hz, Cj-H).

(b) Edellä kohdassa (a) valmistettua kiinteää ainetta (A) (8 g) liuotettiin 1-n kloorivetyhappoon (25 ml). Lisättäessä isopropanolia (95 ml) otsikon yhdiste saostui kiteisenä dihydraat-tina (4,95 g). ^^20) arvot käsittivät seuraavat: 1,02, 1,36 ja 1,87 (pyridiniumprotonit), 4,2 + 4,55 (ABq, J = 14 Hz, 3-CH,-,-), 4,62 (d, J = 5 Hz, C?-H), 47,4 (d, J = 5 Hz, Cg-H), 6,19 + 6,38 (ABq, J = 18 Hz, C^-H). Vesipitoisuus (Karl-Fisher-menetelmä).

9,4 %.

Lopputuotteen valmistus Esimerkki 1 a) tert-butyyli-(6R,7R)-3-asetoksimetyyli-7-/(Z)-2-(2-tert-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imimo-2-(2-trityyli-aminotiatsol-4-yyli)asetamido/kef-3-em-4-karboksylaatti Esimerkissä IV saadun tuotteen (572 mg) ja tert-butyyli-(6R,7R)-3-asetoksimetyyli-7-aminokef-3-em-4-karboksylaatin (328 mg) 0°C:seen jäähdytettyyn liuokseen dimetyyliformamidis-sa (10 ml) lisättiin sekoittaen 1-hydroksibentsotriatsolia (150 ml) ja sitten disykloheksyylikarbodi-imidiä(225 mg). Seos lämmitettiin huoneen lämpötilaan, sitä sekoitettiin 5 tuntia, ja se sai seistä yön yli. Erottunut valkea sakka pestiin pienellä eetterimäärällä. Suodos ja pesunesteet laimenettiin vedellä (50 ml) ja uutettiin etyyliasetaatilla. Orgaaniset uutteet yhdistettiin, pestiin peräkkäin vedellä, 2-n kloorivetyhapolla, vedellä, natriumbikarbonaattiliuoksella ja kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin ja haihdutettiin. Jäännös eluoitiin silikagee- 67555 20 lipylväästä eetterillä. Tuotetta sisältävä eluaatti haihdutettiin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (533 mg). Osa siitä kiteytettiin di-isopropyylieetteristä, sp. 103-113°C (hajoaa), (Wd° + 8»5° (c = !»0» DMSO).

b ) ( 6R, 7R) -3-asetoksimetyyli-7-/ (Z) -2- ( 2-aminotiätsoi-4-yyli)-2-(a-karboksiprop-2-oksi-imino)asetamido/kef-3-em-4-karboksyylihappo

Vaiheessa a) saadun tuotteen (2,4· g) liuokseen anisolis-sa (18 ml) lisättiin 0°C:ssa trifluorietikkahappoa (18 ml).

Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 2 tuntia, sitten se haihdutettiin kuiviin. Jäännös liuotettiin etyyliasetaattiin, liuos uutettiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella. Vesiuutteen pH säädettiin 6:ksi, ja liuos pestiin etyyliasetaatilla. Etyyliasetaattikerroksen alla oleva vesifaasi tehtiin happa-meksi (pH 1,5), kyllästettiin natriumkloridilla ja uutettiin etyyliasetaatilla. Yhdistetyt orgaaniset uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin lämpimään 50-%:seen muurahaishappoon (20 ml), ja liuos sai seistä 2 tuntia. Seos laimennettiin vedellä (50 ml) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin, jäännökseen lisättiin vettä (50 ml), seos suodatettiin ja lyofilisoitiin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (920 mg), A.ma^s (pH 6 puskuri) 236 nm (ri % 250), 3. _ 255 nm (% 235 ), 296 nm (E?" % 103); 1 cm ^unr 1 cm 1 cm + 20° (c = 1,0, DMS0) .

c) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(2-karboksi-prop-2-oksi-imino)asetamido/-3-(1-pyridiniummetyyli)-kef-3-em-4-karboksylaatti, mononatriumsuola

Pyridiiniä (2 ml) ja vaiheessa b) valmistettua tuotetta (1,8 g) lisättiin sekoittaen 80°C:ssa natriumjodidin (7,12 g) liuokseen vedessä (2,2 ml). Liuosta sekoitettiin 80°C:ssa tunnin ajan, se jäähdytettiin ja laimennettiin 100 ml:ksi vedellä. Liuoksen pH säädettiin 6,0:ksi 2-n natriumhydroksidiliuoksella, ja seos väkevöitiin pyridiinin poistamiseksi. Vesipitoinen jäännös laimennettiin 100 ml:ksi vedellä, liuokseen lisättiin metyyli-isobutyyliketonia (2 tippaa), ja liuos tehtiin happameksi (pH 1) 2-n kloorivetyhapolla. Seos suodatettiin ja sakka pestiin pienellä vesimäärällä. Suodos ja pesunesteet koottiin ja pestiin etyyliasetaatilla, vesifaasin pH säädettiin 6,0:ksi 2-n natriumhydroksi-

II

21 67555 diliuoksella. Liuos haihdutettiin 50 ml:ksi ja vietiin 500 g Amberlite XAD-2 hartsia sisältävään pylvääseen, ja eluoitiin ensin vedellä ja sitten 20-%:isella etanolin vesiliuoksella. Tuotetta sisältävät fraktiot haihdutettiin ja lyofilisoitiin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (0,56 g) , ma]<s (pH 6 puskuri) 253 ,5 nm (E* 307 ), 282 nm (E* * 159), 260 nm (E* % 295 ); 1 cm 71 mx 1 cm ’ 1 cm ’ /Γ<Όρ° +2 4,5° (c = 1,0, DMSO) .

Esimerkki 2 (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(2-karboksiproP“ 2-oksi-imino)asetamido/-3-(1-pyridiniummetyyli)kef-3-em- 4-karboksylaatti, natriumsuola (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiätsoi-4-yyli)-2-(2-karboksiprop- 2-oksi-imino)asetamido/-3-(1-pyridiniummetyyli)kef-3-em-4-karboksy-laattia (2,5 g) liuotettiin veteen, ja liuosta käsiteltiin nat-rium-2-etyyliheksanoaatilla (1,52 g) metanolissa (8 ml).

Seos lisättiin sekoittaen asetoniin 15 min kuluessa, saatu suspensio suodatettiin, pestiin ja kuivattiin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (2,5 g), C*C’J^Q° (c = 1,0, ^0),^ (pH 6 fosfaatti) 255 (E* % 327 , <f 18639),λ . - 240 (E* % 305 , ί 17370), 280 (E?- % 172, i 9800), . (nujol) 1780 cm"1 (β -laktaami); Na, saatu: 4,5 % laskettu kaavasta ^22^21^7^6^21^: 4,04 %.

Esimerkki 3 a) Difenyylimetyyli-(IS ,6R,7R)-7-(Z)-2-(2-tert-butoksikarbo-nyyliprop-2-oksi-imino)-2-(2-trityyliaminotiatsol-4-yyli) asetamido/-3-bromimetyylikef-3-em-l-oksidi-4-karboksy-laatti

Fosforipentakloridia (0,75 g) suspendoitiin sekoittaen metyleenidikloridiin (20 ml). Seos jäähdytettiin -10°C:seen, ja siihen lisättiin valmistuksen 4 tuotetta (2,0 g). Sekoitusta jatkettiin -5 - -10°C:ssa 10 min. Sitten lisättiin trietyyliamiinia (0,99 ml) metyleenidikloridissa (5 ml) -10°C:ssa ja 5 minuutin TT -— 22 6 7 5 5 5 kuluttua difenyylimetyyli-(IS ,6R,7R)-7-amino-3-bromimetyylikef-3-em-l-oksidi-4-karboksylaatti-hydrobromidin (1,67 g) suspensio metyleenidikloridissa (30 ml), joka sisälsi trietyyliamiinia (0,42 ml); suspensio huuhdottiin seokseen metyleenidikloridilla (5 ml). Seosta sekoitettiin 20 min -5 - -10°C:ssa, sitten se kaadettiin puolikyllästettyyn natriumbikarbonaatin vesiliuokseen (50 ml). Orgaaninen kerros erotettiin, pestiin laimealla kloorivetyhapolla (1-n, 3 x 30 ml) ja suolaliuoksella (2 x 30 ml) ja haihdutettijn tyhjössä. Saatuun vaahtoon lisättiin etyyliasetaattia (n. 10 ml), ja sitten lisättiin di-isopropyylieetteriä (100 ml). Sakka suodatettiin, pestiin di-isopropyylieetterillä ja kuivattiin 40°C:ssa tyhjössä yön yli, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (2,1 g), X (CDClg) arvot käsittivät: 3,11 (s, -CHPh2), 3,37 (s, tiatsol-5-yyliprotoni), 3,88 (dd, J 9 Hz ja 5 Hz, 7-H), 5,22 + 6,02 (ABq - 3CH2), 5,49 (d, 5 Hz 6-H), 8,46 (s, CMe2).

b) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiätsol-4-yyli)-2-(2-karboksiprop-2-oks i-imino)asetamido/-3-(1-pyridiniummetyyli)-kef-3-em- 4-karboksylaatti

Vaiheessa a) saatua yhdistettä (1 g) liuotettiin asetoniin (22 ml), ja liuosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa. Seokseen lisättiin pyridiiniä (0,08 ml), ja sitä sekoitettiin huoneen lämpötilassa 3 tuntia. Lisättiin vielä pyridiiniä (0,72 ml), ja seoksen annettiin seistä huoneen lämpötilassa yön yli. Seos kaadettiin sekoittaen dietyylieetteriin (75 ml), saostunut sakka suodatettiin, pestiin eetterillä ja kuivattiin 40°C:ssa tyhjössä.Se (0,8 g) liuotettiin sitten asetoniin (22 ml) -10°C:ssa. Liuokseen lisättiin kaliumjodidia (0,7 g) ja sitten asetyylikloridia (0,17 ml). Seosta sekoitettiin -10°C:ssa 20 min, sitten siihen lisättiin jälleen kaliumjodidia (0,7 g) ja asetyylikloridia (0,17 ml). Seosta sekoitettiin vielä 20 min -10°C:ssa, sitten se lisättiin natriummetabisulfiitin (0,6 g) liuokseen vedessä (60 ml) ja kyllästetyssä suolaliuoksessa (30 ml). Tuote uutettiin metyleenidikloridilla (2 x50 ml), ja uutteet pestiin suolaliuoksella, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin alennetussa paineessa.

Saatu vaahto liuotettiin muurahaishappoon (6,5 ml), ja liuoksen annettiin seistä huoneen lämpötilassa 15 min. Siihen lisättiin väkevää kloorivetyhappoa (0,25 ml), ja sen annettiin seistä 23 67555 vielä 1,25 tuntia. Saatu sakka suodatettiin ja pestiin pienellä määrällä muurahaishappoa. Yhdistetyt suodos ja pesuneste kaadettiin etyyliasetaattiin (5 ml) ja dietyylieetteriä (5 ml), vettä (10 ml) ja asetonitriiliä (5 ml) lisättiin. Vettä lisättiin edelleen, kunnes saatiin kaksi erillistä kerrosta. Alempi kerros erotettiin ja uutettiin dietyylieetterillä (14 ml), joka sisälsi Amberlite LA2:ta (7 ml) ja etikkahappoa (0,7 ml). Vesikerros erotettiin ja vietiin pylvääseen, joka sisälsi Zerolit 225 SRC 15:ta (H -muoto, 15 ml). Pylväs pestiin vedellä neutraaliksi. Tuote eluotiin pyridiinin 10-%:isella vesiliuoksella. Eluaatti haihdutettiin tyhjössä pieneen tilavuuteen, ja siihen lisättiin sitten asetonia. Seosta jäähdytettiin 0-40°C:ssa yön yli, sitten se suodatettiin. Sakka pestiin asetonilla ja kuivattiin 40°C:ssa tyhjössä, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (0,25 g). NMR-spektri muistutti esimerkissä 7 valmistetun yhdisteen spektriä.

(pH 6 fosfaatti) 255,5 nm (E* % 374), Ti. _ 238 (E* % maks ^ ’ 1 cm * /linf 1 cm ja 290 nm (E* % 160).

J 1 cm

Esimerkki ** a) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-trifenyylimetyyliaminotiatsol-4-yyli)- 2- (2-tert-butoks ikarbonyyliprop-2-oksi-imino)-asetamido/- 3- (l-pyridiniummetyyli)kef-3-em-4-karboksylaatti

Fosforipentakloridin (1,38 g) liuokseen metyleeniklori- dissa (60 ml) lisättiin -10°C:ssa sekoittaen valmistuksessa 4 saatua yhdistettä (3,44 g). Saatua liuosta sekoitettiin -5°C:ssa 30 min, sitten se jäähdytettiin -10°C:seen. Liuokseen lisättiin trietyyliamiinia (1,33 g) ja sitten vettä (20 ml). Seosta sekoitettiin 3 min 0°C:ssa, sitten alempi faasi lisättiin 10 minuutin kuluessa sekoittaen valmistuksessa 10 a) saadun yhdisteen (2,19 g) suspensioon N,N-dimetyyliasetamidin (30 ml), asetonitriilin (30 ml) ja trietyyliamiinin (3,03 g) seokseen, joka oli jäähdytetty -10°C:seen. Seosta sekoitettiin 45 min -10 - -5°C:ssa ja sitten tunnin ajan ilman jäähdytystä. Seokseen lisättiin metanolia (1 ml), ja metyleenikloridi haihdutettiin alennetussa paineessa. Jäännöksenä saatu liuos lisättiin sekoittaen veteen (300 ml), jolloin otsikon yhdiste (4,89 g) saostui.

2“ 67555 C (CDClg) arvot käsittivät 2,78 (s, 3,37 (s, -tiatsoli-

Protoni) , 0,35 , 1,80 , 2 ,12 (pyridiniumprotonit), *+,18 (m, 7-H) , *+,95 (6-H), 8,66 (s, -tert-butyy li) , 8,50 Cs, C(CH3)2).

(b) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(2-karb-oksiprop-2-oksi-imino)asetamido/-3-(1-pyridinium-metyyli)kef-3-em-4-karboksyylihappodihydrokloridi Vaiheessa a) saatua tuotetta (3 ,38 g) liuotettiin sekoittaen 98-%:iseen muurahaishappoon (20 ml). Seokseen lisättiin väkevää kloorivetyhappoa, ja seosta sekoitettiin tunnin ajan. Saostunut kiinteä aine imusuodatettiin. Suodoksesta haihdutettiin liuotin alennetussa paineessa, ja jäännöksenä saatua öljyä tri-turoitiin asetonissa (30 ml), jolloin saatiin otsikon yhdistettä (2,20 g).

'Z' (D^/NaHCO^) arvot käsittivät 3,08 (s, -tiatsoliprotoni), 1,06, 1,44, 1,93 (pyridiniumprotonit), 4,16 (d, H 5 Hz, 7-H), 4,74 (d, J 5 Hz, 6-H), 8,55 (s, -C(CH3)2).

Asetonia NMR-spektrin mukaan, 1 mooli.

Vesipitoisuus, 5 % (Karl Fischer-menetelmä).

Kloori, saatu 10,1 % (laskettuna kaavasta ^22^24^6½½^½ + asetoni (1 mooli) + vesi (5 %) kloorin tulisi olla 10,0 %).

Esimerkki 5 a) (6R,7R)-/(Z)-2-(2-trifenyylimetyyliaminotiatsol-4-yyli)- 2-(2-tert-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino)-asetamido/-3-( 1-pyridiniummetyyli ^ef-S-em^-karboksy-laatt i

Esimerkissä V b) saatu yhdiste (2,18 g) saatettiin reagoimaan esimerkissä 4 a) esitetyllä tavalla, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (4,03 g), jonka spektroskooppiset tunnukset olivat samankaltaiset kuin esimerkin 4 a) tuotteen.

b) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiätso1-4-yyli)-2-(2-karb-oksiprop-2-oksi-imino)asetamido/-3-(1-pyridinium-metyyli)kef-3-em-4-karboksyylihappodihydrokloridi

Vaiheessa a) saatua tuotetta (3,8 g) käsiteltiin esimerkissä 4 b) kuvatulla tavalla, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (2,17 g), jonka spektroskooppiset tunnukset olivat samankaltaiset kuin esimerkin 4 b) tuotteen.

25 67555

Esimerkki 6 (a) (6R,7R)-3-asetoksimetyyli-7-/(2)-2-(2-aminotiätso1-4-yyli)-2-C 2-karboksiprop-2-oksi-imino)asetamido/kef-3-em-karbok-syylihappo-hydrokloridi

Esimerkissä 1 a) valmistettua yhdistettä (200 g) liuotettiin +10°C:seen jäähdytettyyn muurahaishappoon (800 ml), ja seokseen lisättiin sekoittaen 5 minuutin kuluessa väkevää kloorivety-happoa (60 ml). Sekoitusta jatkettiin 20-22°C:ssa 1,25 tuntia, sitten seos jäähdytettiin +10°C:seen ja suodatettiin. Sakka pestiin muurahaishapolla (30 ml). Yhdistetty suodos ja pesuneste Haihdutettiin 20°C:ssa, ja saatua keltaista vaahtoa trituroitiin etyyliasetaatissa (800 ml). Saostunut kiinteä aine suodatettiin, pestiin etyyliasetaatilla (200 ml) ja kuivattiin tyhjössä huoneen lämpötilassa yön yli, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (124,6 g).

Xmaks <etanoli) 23“>5 4 L 311· (b) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)- 2-(2-karboks iprop-2-oksi-imino)asetamido/-3-(pyridinium-l-yylimetyyli)kef-3-em-4-karboksylaattihydraatti

Vaiheesta a) saatua tuotetta (40 g) lisättiin sekoittaen veden (40 ml) ja pyridiinin (25,6 ml) seokseen, johon sitten lisättiin natriumjodidia (160 ml), ja seosta kuumennettiin 60°C:ssa 3,5 tuntia. Kuuma liuos kaadettiin sekoittaen asetoniin (2 1), ja liuos laimennettiin dietyylieetterillä (1,2 1). Suspensio jäähdytettiin 2°C:seen, ja raakatuote suodatettiin (50,65 g). Se liuotettiin veteen (480 ml), liuokseen sekoitettiin muurahaishappoa (19,3 ml) ja Amberlite LA 2:ta (280 ml) eetterissä (560 ml). Kerrokset erotettiin ja orgaaninen kerros pestiin vedellä (2 x 240 ml). Vesikerrokset pestiin eetterillä (280 ml) ja vietiin sitten Zerolit 225, SRC 15:11a (200 ml H+) täytettyyn pylvääseen, johon lisättiin sitten vettä, kunnes eluaatti oli neutraali.

Pylväs eluoitiin 10-%:isella pyridiinin vesiliuoksella, ja eluaatti laskettiin neutraalia aluminiumoksidia (40 g) sisältävän pylvään lävitse. Eluaatti haihdutettiin alennetussa paineessa siirapiksi, joka lisättiin tipoittain ja sekoittaen asetoniin (500 ml).

Otsikon yhdiste saatiin suodattamalla ja ilmakuivaamalla.

i % H00-pitoisuus 7,0 % (Karl Fischer), , 255 nm (E-, 364), / - q νΠ1α.Κ5 ^ p. -L cm

Ainf 243 ja 285 nm (E1 cm 338 ja 171)5 D "3° (pH 6 fosfaattipuskuri).

'2 6 67555

Esimerkki 7 a) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-trityyliaminotiatsol-4-yyli) — 2 — (2 — tert-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino)asetamido/-3-(1-pyridiniummetyyli)kef-3-em-4-karboksylaatti, N,N-dimetyyli-formamidisolvaatti

Hienoksi jauhettua esimerkissä 4 a) valmistettua tuotetta lisättiin sekoittaen 23°C:ssa N,N-dimetyyliformamidiin (15 ml). Yhdiste liukeni ja kitetyi pian jälleen. Liuosta laimennettiin lisäten tipoittain samalla sekoittaen di-isopropyylieetteriä (20 ml). Kiinteä aine suodatettiin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (3,06 g) värittöminä neulasina. N,Ν-dimetyyliform-amidia oli 2,5 moolia (NMR).

i.(DMS0-dg): 2,4-3,0 (m, trityyli), 3,32 (s, aminotiatsolirenkaan protoni), 0,47, 1,38, 1,82 (pyridiniumprotonit), 4,34 (m, C-7 protoni), 4,92 (d, J-5, C-6 protoni), 8,64 (s, tert-butyyli protonit), 8,62 (s, (CHg^-CCT ), ~27,5° (c = 1,1, metanoli).

b) (6R,7R)-7-/(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(2-karboksiprop-2-oks i-imino)asetamido/-3-(1-pyridiniummetyyli)kef-3-em- 4-karboksyylihappodihydrokloridi

Vaiheesta a) saatua tuotetta (2,1 g) liuotettiin muurahaishappoon (10 ml) 22°C:ssa. Liuokseen lisättiin 75 minuutin kuluttua väkevää kloorivetyhappoa (0,8 ml), ja sakka suodatettiin. Suodos haihdutettiin, ja siihen lisättiin etanolia (10 ml). Liuos haihdutettiin jälleen. Jäännös liuotettiin metanoliin, ja liuos lisättiin di-isopropyylieetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdistettä (1,35 g), (X/p0 -14,7° (c = 0,95, pH 6 puskuri),

TtDMSO-dg): 0,28 (d, J 9 _£_NH) 0,77 (d, J 6), 1,25 (t, J 6), 1,70 (t, J 7, pyridiniumrenkaan protonit), 3,0 (s, amino-tiatsoliprotonit), 3,99 (dd, J 9,5, 7-H), 4,67 (d, J 5, 6-H), 8,42 (s, -CH3)2).

27 67555

Esimerkki 8 a) (6R, 7R)-7-(2-tienyyliasetamido)-3-(l-pyridiniummetyyli)-kef-2—em—4-karboksylaatii

Sekoitettua suspensiota, jossa oli (6R,7R-7-(2-tienyyliaset-amido)-3-(l-pyridiummetyyli)-kef-3- -4-karboksylaattia (100 g) dikloorimetaanissa (1,2 1) käsiteltiin pyridiinillä (77,8 ml), reaktioseosta sekoitettiin 5 min ajan ja seosta käsiteltiin sitten klooritrimetyyli silaanilla (60,7 ml). Kun oli sekoitettu 30 min ajan huoneen lämpötilassa, jäähdytettiin saatu liuos jääkylvyssä ja liuosta käsiteltiin pyridiinillä (240 ml) ja sen jälkeen lisättiin asetanhydridiä (120 ml). Tätä reaktioseosta sekoitettiin jääkylvyn lämpötilassa 3,5 h ajan. liuotin dekantoitiin pois, öljymäinen jäännös lietettiin dikloorimetaaniin (240 ml) ja liuotin dekantoitiin pois. öljymäistä jäännöstä kierrettiin 3 kertaa tuoreella asetonilla (800 ml). Saatu kiinteä aine otettiin talteen suodattamalla, pestiin asetonilla (2 x 400 ml) ja kuivattiin tyhjössä huoneen lämpötilassa 18 h ajan, jolloin saatiin otsikkoyhdis-te (98,6 g) “C (E^O), 1,19, 1,44 and 1,94 (pyridinium protonit), 2,6-3,1 (tienyyli protonits), 3,26 (s, 1H, C^-H), 4,3 5,0 ( Q -laktaami- ja pyridiniummetyyli protonit).

b) (6R,7R)-7-amino-3-(l-pyridiniummetyyli)-kef-2-em-4-_ karboksyylihappodihydrokloridi

Sekoitettua suspensiota, jossa oli vaiheesta a) saatua tuotetta (66,4 g) dikloorimetaanissa (640 ml), käsiteltiin N,N-dime-tyylianiliinilla (80,64 ml), sekoitettiin 5 min ajan ja käsiteltiin sitten klooritrimetyylisilaanilla (40,32 ml). Tätä lietettä sekoitettiin huoneen lämpötilassa 45 min ajan, sitten liete jäähdytettiin lämpötilaan -45°C. Lietteeseen lisättiin fosforipenta-kloridia (66,56 g) ja saatua liuosta sekoitettiin -40°C:ssa 90 min ajan. Liuos lisättiin sekoitettuun liuokseen, jossa oli butaani-1,3-diolia (120 ml) dikloorimetaanissa (320 ml), lämpötilassa -20°C. Saatua lietettä sekoitettiin +2°C:ssa 30 min ajan. Kiinteä aine suodatettiin, pestiin dikloorimetaanilla (2x200 ml) ja kuivattiin tyhjössä huoneen lämpötilassa, jolloin saatiin otsikkoyhdiste (42 g). Tämä tuote (42 g) liuotettiin metanoliin I. - - 67555 28 (420 ml), liuosta sekoitettiin 10 min ajan huoneen lämpötilassa, sitten se laimennettiin dikloorimetaanilla 15 min aikana ja sitä sekoitettiin vielä 20 min jääkylvyn lämpötilassa. Kiteinen kiinteä aine otettiin talteen suodattamalla, pestiin dikloorimetaanilla (2x50 ml) ja kuivattiin tyhjössä huoneen lämpötilassa ja tasapainotettiin huoneen lämpötilassa, jolloin saatiin otsikkoyhdis-te (19,24 g) hydratoituneena suolana; f (D20) arvot 1,12, 1,41 ja 1,91 (pyridinium protonit) ja 3,03 (s, 1H, Vesipitoisuus

Karl Fischer-menetelmällä 8,5%.

c) (6R,7R)-7-AZ)-2-(2-trifenyylimetyyliaminotiatsol-4-yyli-2-(2-t-butoksikarbonyyliprop-2-oksiamino)asetamido7-3-(1-pyridini-ummetyyli)-kef-2—em~4-karboksylaatti

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli vedetöntä N,N-dimetyyli-formamidia (15 ml) vedettömässä dikloorimetaanissa (75 ml) ja jonka lämpötila oli -12°C, lisättiin liuos, jossa oli oksallyylikloridia (5,55 ml) dikloorimetanissa (40 ml) 20 min aikana pitämällä reak-tiolämpötila arvossa alle -9°C. Kun lisäys oli suoritettu loppuun, reaktioseosta sekoitettiin vielä 20 mm ajan ja sitten reaktioseos jäähdytettiin lämpötilaan -15°C. sitten lisättiin (Z)-2-(2-t-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino)-2-(2-trifenyylimetyyliamino-tiatsol-4-yyli)etikkahappoa (36 g). Saatua seosta sekoitettiin 30 min ajan aja se jäähdytettiin sitten lämpötilaan -12°C ja lisättiin sitten sekoitettuun, jäähdytettyyn (~25°C) liuokseen, jossa oli (6R,7R)-7-amino-3-(l-pyridiniummetyyli)-kef-2-em-4-karbok-syylihappodihydrokloridia (19,2 g) vedessä (40 ml) ja teollisuus-metanolia (150 ml), joka sisälsi trietyyliamiinia (33 ml). Reak-tioseosta sekoitettiin -5°C:ssa 30 min ajan. Lisättiin vettä (1 1) ja sekoitettiin hieman ennen orgaanisen kerroksen erottamista. Vesifaasi uutettiin dikloorimetaanilla (75 ml). Yhdistetyt orgaaniset faasit pestiin vedellä (150 ml) ja vesifaasi uutettiin dikloorimetaanilla (50 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (25 ml) ja kuivattiin natriumsulfaatilla (30 g). Suodatettu liuos haihdutettiin kuiviin. Jäännös kierrettiin isopropyylieetterillä (11), sekoitettiin 20 min ajan ja saostunut kiinteä aine suodatettiin, pestiin isopropyylieetterillä 29 67555 (2x200 ml) ja kuivattiin tyhjössä huoneen lämpötilassa, jolloin saatiin otsikkoyhdiste (50,7 g) T (CDCl^), 0,78, 1,79, 2,0 (pyri-dinium protonit) 2,70 (trityyli protonit), 3,28 (s, tiatsoli H), 8,3-8,7 (gem-dimetyyli and t-butyyli protonit).

d) (6R,7R)-7-/~(Z)-2-( 2-t-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino)-2- ( 2-trifenyylimetyyliaminotiatsol-4-yyli )asetamida7-3- (1-pyridinium-metyyli)-kef-3 — em— 4-karboksylaatti-l-oksidi ( 6R,7R) - 7-/*( 1)-2-( 2-t-butoksikarbonyyliprop-2-oksi -imino)-2-( 2-trityy liaminot iät sol- 4-yyli ) asetamido./- 3- (1 -pyridiniummetyy li) -kef-2—em—-4-karboksylaatti ( 8 45 mg) liuotettiin metyleenikloridiin (50 ml) liuosta sekoitettiin jäähdyttämällä jäävedellä. Sitten lisättiin m-klooriperbentsoehappoa (208 mg). 1 h kuluttua suoritettiin ohutkalvokromatografointi seoksella asetoni/vei (4:1), mikä osoitti tapahtuneen täydellisen konversion otsikkoyhdisteeksi standardi näytteeseen verrattaessa. Liuos pestiin peräkkäin natrium-metabisulfiittiliuoksella, natriumbikarbonaattiliuoksella ja vedellä. Jokaisessa vaiheessa vesifaasit uutettiin metyleenikloridilla. Yhdistetyt orgaaniset kerrokset kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin otsikkoyhdiste (750 mg), T (dg-DMSO) 0,65(d ,J6Hz), 1,2-1,5 (m), ja l,83(t,J6Hz) (pyridinium protonit), 2,70 (trityyli protonit), 3,21 (s; tiatsoli 5-H), 6,41 ja 6,55 (ABq,J,18Hz;2H), 8,62 (s; t-butyyli).

e) (6R,7R)-7-Z~(Z)-2-( 2-t-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino)-2- ( 2-trif enyvlimetyyliaminotiatsol-4-yvli )asetamido_7-3- (1-pyridini- ummetyyli)-kef-3 — em— 4-karboksylaatti (lS,6R,7R)-7-Z~(Z)-2-( 2-t-butoksikarbonyyliprop-2-oksi-imino) -2-(2-trifenyylimetyyliaminotiätsoi-4-yyli)asetamido7-3-(1-pyridini-ummetyyli)-kef-3—em—4-karboksylaatti-l-oksidi (650 mg) liuotettiin asetoniin (20 ml) ja lisättiin kaliumjodidia (627 mg). Seosta sekoitettiin samalla jäähdyttämällä jäävedellä ja sitten lisättiin asetyylikloridia <0,27 ml). Seosta pidettiin 1 h ajan jäähdytys-kylvyssä ja sitten seoksen annettiin lämmetä 21°C:seen. Vielä 1 h kuluttua lisättiin lisää kaliumjodidia (300 mg) ja asetyylikloridia (0,14 ml). Vielä 1 h kuluttua lisättiin taas kaliumjodidia (300 mg) 30 6 7 5 5 5 ja asetyylikloridia (0,14 ml). Kaiken kaikkiaan 4-5 h kuluttua seos kaadettiin vesipitoiseen natriummetabisulfiittiliuokseen ja seos uutettiin metyleenikloridilla. Rajapinnalle erottui kiinteää ainetta, joka otettiin talteen suodattamalla, pestiin vedellä ja kuivattiin, jolloin saatiin otsikkoyhdiste (230 mg). \>max (Nujol) 3700-2200 (NH jaNH®), 1787 ( β -laktaami), 1718 (esteri), 1693 ja 1560 (amiidi) ja 1630cm-1(carboksylaatti), T (dgDMS0) käsittää 0,91 (d,J7HZ), 1,31 (t,J7Hg) ja 1,77 (t,J7Hg) (pyridinium protonit), 2,5-2,9 (trilyyli protonit) 3,25 (s;thiatsoli 5-H), 4,34 ja 4,42 (osittain murtunut ABq, J15Hz; 3-CH2) 6,41 ja 6,55 (ABq,J18Hz; 2-H) 8,56 ja 8,61 (2S; CHg ja t-butyyli protonit).

Lisää tuotetta (240 mg) saatiin methyleenikloridikerroksesta pesemällä vedellä, kuivaamalla magnesiumsulfaatilla, haihduttamalla kuiviin ja hiertämällä dietyylieetterillä.

Otsikkoyhdisteestä voidaan poistaa suojaryhmä kuten esimerkissä 4 b) on kuvattu, jolloin saadaan (6R,7R)-7-Z’(Z)-2-(2-amino-tiatsol-4-yyli)-2-( 2-karboksiprop- 2-oksi-imino) asetamido_/-3 - (1-pyridiniummetyyli)kef-3—em—4-karboksyylihappodihydrokloridi.

Claims (3)

31 Patenttivaatimukset: 67555 1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen kaavan I mukaisen (6R,7R)-7-/f(Z)-2-( 2-amino t iät soi-4-yy li) - 2 - ( 2-karboksi-prop-2-oksi-imino)asetamido_7-3-( 1-pyridiniummetyyli ) -kef-3 -em-k-karboksylaatin ja sen myrkyttömien suolojen valmistamiseksi, nh2 H H S N ' ' \ / ' ' S V—-f C.CO.NH--\ ~ A en. l m \ i3 n/----^~CH9-N \ (I) O-i-COOH ^ 2 \_/ ch3 cocF tunnettu siitä, että (A) yhdiste, jonka kaava on H H t t \T 1 I B H2N-f-!/ N ,---\ J N X (II) 0""---\ ^'-CH2Nv / 1 Θ C00U jossa B on >S tai >S-i 0 ja 2-, 3- ja 4-asemien välissä oleva katkoviiva osoittaa, että yhdiste on kef-2-em- tai kef-3-em-yh-diste, tai sen suola tai N-silyylijohdannainen tai vastaava yh-diste, jonka 4-asemassa on kaavan -C00R mukainen ryhmä, jossa R on vety tai karboksyylisuojaryhmä, jolloin yhdisteeseen liittyy anioni A®, asyloidaan hapolla, jonka kaava on R7 S N \—f- C.C00H K ch3 (ui) N—O.i.COOR6 ifl3 0 y jossa R on karboksyylisuojaryhmä, ja R on amino- tai suojattu aminoryhmä, tai sitä vastaavalla asylointlaineella, tai (B) yhdiste, jonka kaava on 3 2 R? 67555 H H S N , J \-/ C.CO.Nh--f B 'S H CH *- N Ji- CH2X (IV) N | 3 O 2 ^O.C.COOR83 C00R8 CH3 7. o 8a jossa R , B ja katkoviiva merkitsevät samaa kuin edellä, R ja R merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä tai karboksyylisuojaryhmää, ja X on nukleofiilin korvattavissa oleva tähde, tai sei suola saatetaan reagoimaan pyridiinin kanssa, minkä jälkeen tarvittaessa ja/tai haluttaessa suoritetaan seuraavat reaktiot missä tahansa sopivassa järjestyksessä: 2 3 i) Δ -isomeeri muutetaan halutuksi Δ -isomeeriksi, ii) yhdiste, jossa B ont»S—»0, pelkistetään yhdisteeksi, jossa B on S , iii) karboksyyliryhmä muutetaan myrkyttömäksi suolaksi, iv) mahdolliset karboksyy li- ja/tai N-suojaryhmät poistetaan. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan II mukaisena kef-3-em-yhdisteenä käytetään yhdistettä, jossa B on >S. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä tunnet-t u siitä, että kaavan II mukainen yhdiste asyloidaan kaavan III mukaista happoa vastaavalla happohalogenidilla. 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään kaavan IV mukaista yhdistettä, jossa X on asetoksiryhmä tai bromiatomi. 11 33 Patentkrav: 67555

1. Förfarande för framställning av terapeutiskt användbart (6R,7R)-7-/(Z)

— 2—C2-aminot iazoi-H-yl)-2 -(2-karboxiprop-2-oxi-imino)acetamido_7-3- (1-pyridiniummetyl )-cef-3-em-4-karboxylat med formeln I och giftfria salter därav, fH2 H s n ; ; \ — I C.CO.NH_!_ " I r ^ . Nv CH i ©// n\ (I) S0.C.C00H 0^ CH2 j 6h3 cocP \=J kännetecknat därav, att (A) en förening med formeln H H I ! /B J-NX.yLcH2^ <11 > ίο o® väri B är >S eller >S-> 0 och den streckade linjen mellan 2-, 3- och 4-ställningarna indikerar att föreningen är en cef-2-em-eller cef-3-em-förening, eller ett sait eller N-silylderivat därav eller en motsvarande förening med en grupp -C00R5 i U-ställ-ningen väri R är en väteatom eller en karboxyl-skyddsgrupp, var-vid det tili föreningen anslutar sig en anjon A®, acyleras med en syra med formeln R7 S N \---/ C.C00H N

^3 (III) ^O.C.COOR CH3 6 7 väri R betecknar en karboxylskyddsgrupp och R är en amino- eller skyddad aminogrupp, eller med ett motsvarande acylerings- medel, eller (B) en förening med formeln