FI122105B

FI122105B - Menetelmä ja laitteisto materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa materiaalinkäsittelyjärjestelmässä

Info

Publication number: FI122105B
Application number: FI20105570A
Authority: FI
Inventors: Goeran Sundholm
Original assignee: Maricap Oy
Priority date: 2010-02-12
Filing date: 2010-05-24
Publication date: 2011-08-31
Also published as: BR112012020024A2; RU2012139024A; CN102811927A; SG183240A1; PL2534075T3; ES2913432T3; AU2011214249A2; DK2534075T3; JP5992835B2; WO2011098667A3; US9339983B2; SG183239A1; US9156612B2; BR112012020022A2; AU2011214250B2; FI20105145A0; US20120308314A1; FI20100203A0; CA2789449C; EP2534075A2

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO MATERIAALIN KÄSITTELEMISEKSI PNEU

MAATTISESSA MATERIAALINKÄSITTELYJÄRJESTELMÄSSÄ

Keksinnön tausta 5

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 14 johdanto-osan mukainen 10 laitteisto.

Keksintö liittyy yleisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiin, kuten alipainekuljetusjär-jestelmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjätteiden siirtoon.

15 Tunnetaan järjestelmiä, joissa jätteitä siirretään putkistossa paine-eron tai imun aikaansaaman ilmavirran avulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa. Tyypillistä niille on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteis-toa, jossa alipaine siirtoputkeen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten ali-painepumpuilla tai ejektorilaitteistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi 20 venttiilielin, jota avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa kor-vausilmaa. Järjestelmissä käytetään materiaalin syöttöpäässä syöttöpisteitä, joista materiaalia kuten jätteitä siirretään järjestelmään. Järjestelmä voi käsittää myös jätekuiluja, joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syötetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennysventtiilielin, jolloin siirtoputkes-25 sa vaikuttavan alipaineen avulla aikaansaadun imuvaikutuksen ja yhdessä jätekui-lun kautta vaikuttavan ympäröivän ilmanpaineen avulla siirretään materiaalia, ku-^ ten esimerkiksi pusseihin pakattua jätemateriaalia, jätekuilusta siirtoputkeen. Ky- ^ seisiä jätteiden pneumaattisia siirtojärjestelmiä voidaan hyödyntää erityisen hyvin o tiheästi asutetuilla kaupunkialueilla. Tällaisilla alueilla on korkeita rakennuksia, ^ 30 joissa jätteiden syöttö pneumaattiseen jätteiden siirtojärjestelmään suoritetaan ra- x kennukseen järjestetyn jätekuilun kautta.

CL

o £ Jätekuilu on pystysuuntainen putki, jossa on edullisesti useita syöttökohtia, joita on o tyypillisesti järjestetty jätekuilun seinämään välimatkan päähän toisistaan. Korkeis- ° 35 sa taloissa voi olla useita kymmeniä kerroksia, jopa satoja kerroksia, jolloin jätekui lusta muodostuu hyvin korkea putki.

2 Jätteet siirretään pneumaattisesti suljetussa järjestelmässä vastaanottoasemalle, jossa jätteet vasta kuljetuksen jälkeen puristetaan puristimella. Pneumaattisen siirtojärjestelmän putket ovat tavallisissa tapauksissa halkaisijaltaan melko suuria, esimerkiksi luokkaa 500 mm halkaisijaltaan.

5

Tunnetaan myös ratkaisuja, joissa jätteensyöttöpaikan yhteyteen tai läheisyyteen on järjestetty jätemylly, kuten jätejauhin, jolla syötettävät jätteet jauhetaan pieniksi. Jätemylly jauhaa jätteet, mutta ei purista jätteitä. Kyseisessä ratkaisussa jätemylly-jen terät ovat lisäksi suuren rasituksen alaisina, jolloin ne täytyy vaihtaa usein.

10

Julkaisusta W08203200 A1 tunnetaan laite suuritilavuuksisen massatavaran, erityisesti talousjätteiden, hienontamiseksi, puristamiseksi ja ulossyöttämiseksi, jonka avulla voidaan tiivistää laitteen läpi johdettua jätemateriaalia. Julkaisun mukaisessa ratkaisussa tarvitaan tyypillisesti suuria käyttötehoja, varsinkin tilanteissa, joissa 15 laitetta käytetään leikkaamaan tai hienontamaan materiaalia, jolloin käyttölaitteiden energiankulutus ja käyttölaitteiden kustannukset ovat korkeita. Lisäksi kivien tai muun vastaavan materiaalin kulkeutuminen leikkaavien terien väliin voi aikaansaada terien rikkoutumisen.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen ratkaisu jätteiden syöttöpisteiden, jätekuilujen tai jäteastioiden yhteyteen, jonka avulla vältetään tunnettujen ratkaisujen haittoja.

Keksinnön lyhyt selostus 25

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on ^ mainittu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

δ

(M

i 0 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu i ^ 30 patenttivaatimuksissa 2 - 13.

CC

α Keksinnön mukaiselle laitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, että mitä on ^ mainittu patenttivaatimuksen 14 tunnusmerkkiosassa.

LO

o ^ 35 Keksinnönmukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu pa tenttivaatimuksissa 13-27.

3

Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön avulla aikaansaadaan erittäin tehokas ratkaisu materiaalin käsittelyyn, erityisesti pneumaattiseen putkikuljetukseen. Keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan käsiteltävää materiaalia keskitettyä eli vietyä keskelle päin, jolloin materiaali saadaan sovi-5 tettua tehokkaasti kuljetusputkeen tai säiliöön. Erityisesti jätemateriaalia voidaan keksinnön mukaisella ratkaisulla tehokkaasti tiivistää keksinnön mukaisella rotaa-tiomuokkaimella ja aikaansaada tehokas kuljetus huomattavasti pienemmällä put-kikoolla verrattuna muokkaamattomaan jätemateriaaliin. Käyttämällä painovoiman lisäksi imua siirtämään käsiteltävä materiaali rotaatiomuokkaimesta kuljetusput-10 keen aikaansaadaan edullinen ratkaisu rotaatiomuokkaimen ja putkikuljetuksen yhdistelmäksi. Varustamalla rotaatiomuokkain siihen tai sen läheisyyteen järjestetyillä korvausilmayhteillä aikaansaadaan tehokas korvausilman saanti erityisesti pneumaattisen materiaalinkäsittelyjärjestelmän, kuten putkikuljetusjärjestelmän yhteyteen. Korvausilmaa voidaan johtaa rotaatiomuokkaimen yhteyteen ennen 15 muokkainta, muokkaimeen ja/tai muokkaimen jälkeen. Muokkaimen jälkeen järjestetyllä korvausilmayhteellä, joka on liitetty poistoputkeen tai siirtoputkeen, aikaansaadaan materiaalinsiirrossa käsitellyn materiaalin tehokas liikkeelle lähtö poisto-putkessa/siirtoputkessa. Korvausilman johtamista voidaan parantaa myös johtamalla rotaatiomuokkaimeen ainakin yhden toisen korvausilmayhteen tai aukon 20 kautta korvausilmaa. Korvausilma johdetaan suoraan tai päällekkäisten käsittely-elinten välistä tai tukipintojne ja käsittelyelinten välistä käsittelyelinten käsittelyauk-koihin ja edelleen poistoaukkoon ja poistoputkeen. Väliaineen kulkutien kautta kä-sittelyelimien päätypinnoille voidaan johtaa väliainetta, kuten kaasua ja/tai nestettä. Tyypillisesti väliaine on ilmaa. Väliaine voi toisaalta helpottaa käsittelyelinten 25 pyörittämistä vähentämällä kitkaa niiden ja niitä tukevien pintojen välillä. Voidaan myös ajatella, että ilma toimii eräänlaisena laakerointina käsittelyelimille. Väliai-^ neen avulla, erityisesti paineilmapuhalluksella, voidaan estää kuluttavien kivi- ja cv lasi- ym. sirujen menemistä käsittelyelinten ja tukipintojen väliin. Väliaine voi toi- o mia myös eräänlaisena ilmalaakerointina muokkausvälineille. Edelleen voi olla ^ 30 edullista aikaansaada ilmavirta ohjaamalla ainakin osa korvausilmasta väin liainekanavien kautta ja /tai käsittelyelinten välistä siten, että imussa tiivisteet päästävät sisäänpäin ilmaa. Tällöin ilma edesauttaa käsiteltävän materiaalin siirry tyrnistä rotaatiomuokkaimessa poistoaukkoa kohti ja edelleen poistoauk- o koon. Korvausilmaa rotaatiomuokkaimeen voidaan tuoda esimerkiksi vastaavalla £3 35 tavalla kuin jätekuilujen yhteydessä on tehty, esimerkiksi soveltamalla julkaisun WO/2009/13037 ratkaisua rotaatiomuokkaimen yhteydessä. Säätelemällä korvausilman tuontia voidaan optimoida laitteiston toimintaa.

4

Muodostamalla käsittelyelinten aukon muotoa voidaan aikaansaada erittäin tehokas käsiteltävän materiaalin muokkautuminen jatkokuljetusta varten. Tietyillä peräkkäisten käsittelyelinten aukkojen reunojen välisellä kulman suuruudella on ai-5 kaansaatu laitteiston tehokas toiminta.

Rotaatiomuokkaimen käsittelylaitteita käytetään edullisesti käyttölaitteella ja soveltuvalla voiman välityselimillä. Erään edullisen sovellutusmuodon mukaisesti käytetään voimaa välittämään hihnavälitystä. Käyttölaitteita voi olla yksi tai use-10 ampia. Käytettäessä hydrauliikkatoimisia moottoreita, voidaan aikaansaatavaa vääntömomenttia kasvattaa käyttämällä kahta moottoria. Moottoreita voidaan ohjata paineen perusteella, jolloin aluksi käytetään molempia pyöritettäviä käsittelyeli-miä yhdellä yhteisellä moottorilla ja kun järjestelmän paine kasvaa, käsiteltävän materiaalin johdosta kytketään toinen moottori mukaan käyttöön. Tällöin toteutus-15 muodon mukaisesti vääntömomentti kasvaa, esimerkiksi kaksinkertaistuu, ja pyö-rintänopeus pienenee, esimerkiksi puolittuu. Erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti voidaan käyttölaitteet kytkeä niin, että kutakin pyöritettävää käsitte-lyelintä voidaan tarvittaessa pyörittää omilla moottoreillaan, jolloin pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa yksilöllisesti, jolloin käsittelyelimiä voidaan pyörittää tarvittaessa 20 toisiinsa nähden myös vastakkaisiin suuntiin. Lisäksi tarvittaessa koko käyttöteho voidaan kytkeä käyttämään pelkästään vain yhtä pyöritettävää käsittelyelintä. Toisaalta käsiteltävää materiaalia voidaan edelleen puristaa rotaatiomuokkaimen poistoaukon ja kuljetusputken väliin järjestetyllä toisella puristinvaiheella, jossa puristinlaite on mäntä-sylinteriyhdistelmä. Toisella puristinlaitteella aikaansaadaan 25 lisäksi käsitellyn materiaalin siirtyminen siirtoputkeen.

^ Kuvioiden lyhyt selostus o

(M

o Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaa- 30 maila oheisiin piirustuksiin, joissa

X

CC

“ Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuotoa yksinkertais en £ tettuna, un o ^ 35 Kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuotoa yksinkertais tettuna, 5

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön laitteiston toteutusmuotoa yksinkertaistettuna ja osittain leikattuna,

Kuvio 4 esittää erästä keksinnön laitteiston toteutusmuotoa yksinkertaistettuna ja 5 osittain leikattuna,

Kuvio 5 esittää erästä keksinnön laitteiston toteutusmuotoa yksinkertaistettuna,

Kuvio 6 esittää erästä keksinnön laitteiston toteutusmuotoa yksinkertaistettuna ja 10 osittain leikattuna,

Kuvio 7 esittää erästä keksinnön laitteiston toteutusmuotoa yksinkertaistettuna ja osittain leikattuna, 15 Kuvio 7a esittää erästä mukaisen laitteiston käsittelyelintä leikattuna pitkin kuvion 7b viivaa A-A,

Kuvio 7b esittää erästä mukaisen laitteiston käsittelyelintä, 20 Kuvio 8a esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäistä pyöritettävää käsittelyelintä,

Kuvio 8b esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäistä kiinteää (ei-pyöritettävää) käsittelyelintä, 25

Kuvio 8c esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston toista ^ pyöritettävää käsittelyelintä, δ

(M

i o Kuvio 9a esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensim- i ^ 30 mäisen pyöritettävän käsittelyelimen, kiinteän käsittelyelimen ja toisen pyöritettä- x vän käsittelyelimen toimintatilaa syöttösuunnassa katsottuna,

CL

o

Kuvio 9b esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensim-o mäisen pyöritettävän käsittelyelimen, kiinteän käsittelyelimen ja toisen pyöritettä- ^ 35 vän käsittelyelimen toista toimintatilaa syöttösuunnassa katsottuna, 6

Kuvio 9c esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäisen pyöritettävän käsittelyelimen, kiinteän käsittelyelimen ja toisen pyöritettävän käsittelyelimen kolmatta toimintatilaa syöttösuunnassa katsottuna, 5 Kuvio 10a esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäisen pyöritettävän käsittelyelimen toteutusmuotoa,

Kuvio 10b esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäisen kiinteän (ei-pyöritettävän) käsittelyelimen toteutusmuotoa, 10

Kuvio 10c esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston toisen pyöritettävän käsittelyelimen toteutusmuotoa,

Kuvio 11a esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston toteu-15 tusmuodon ensimmäisen pyöritettävän käsittelyelimen, kiinteän käsittelyelimen ja toisen pyöritettävän käsittelyelimen toimintatilaa syöttösuunnassa katsottuna,

Kuvio 11b esittää yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaisen laitteiston ensimmäisen pyöritettävän käsittelyelimen, kiinteän käsittelyelimen ja toisen pyöritet-20 tävän käsittelyelimen toista toimintatilaa syöttösuunnassa katsottuna.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 25 Kuvioissa 1 on esitetty keksinnön mukaisen ratkaisun eräs toteutusmuoto, jossa rotaatiomuokkainlaite 1 on järjestetty jätekuilun 3 tai vastaavan yhteyteen sovi-^ tusosalla 2. Jätekuilusta on esitetty vain osa. Materiaali, kuten talousjäte, jätepa- ^ peri, pahvi tai muu jäte, syötetään jätekuiluun 3 ja siitä edelleen sovitusosan 2 väli- i o tyksellä rotaatiomuokkaimen 1 syöttöaukkoon 6. Käsiteltävä materiaali muokkau- i ^ 30 tuu ja tiivistyy rotaatiomuokkaimessa ja käsittelyn jälkeen johdetaan poistoyhteen x 4 kautta siirtoputkistoon 5 esimerkiksi pneumaattisen putkikuljetusjärjestelmän käyttölaitteiden aikaansaaman imun ja/tai paine-eron avulla. Keksinnön toteutus-

O

muodon etuna on se, että jätemateriaali saadaan sopivaan muotoon, jossa se o mahtuu kuljetusputkistossa 4, 5 siirrettäväksi. Tällöin voidaan käyttää halkaisijal- ^ 35 taan merkittävästi pienempää siirtoputkistoa 5. Erään sovellutusmuodon mukai sesti voidaan käyttää siirtoputkena 5 esimerkiksi putkea, jonka halkaisija on luokkaa 150 - 300 mm, edullisesti luokkaa 200 mm. Keksinnön mukaisesti käytetään 7 toteutusmuodossa samanaikaista imua, jolloin käsiteltävään materiaaliin voidaan vaikuttaa siirtoputken 5 ja poistoyhteen 4 kautta vaikuttavalla imulla tai paine-erolla johdettaessa materiaalia rotaatiomuokkaimen 1 käsittelyelinten 10A, 10B, 10C läpi. Käsittelyelimet ovat kehämäisiä, joilla on kullakin aukko 11 A, 11B, 11C (kuviot 5 8a, 8b, 8c, 10a, 10b, 10c) ensimmäiseltä puolelta, tulopuolelta, poistopuolelle. Kä- sittelyelimistä ainakin osaa pyöritetään kuvion toteutusmuodossa pystysuuntaisen akselin ympäri käyttölaitteella 7 ja välityselimillä 8, 9A, 9C. Kuviossa ylintä pyöritettävää käsittelyelintä 10A ja alinta pyöritettävää käsittelyelintä 10C pyöritetään ja näiden väliin jää ei-pyörivä, kiinteä käsittelyelin 10B. Rotaatiomuokkaimen 1 alla 10 voi olla venttiilielin 55, kuten lautasventtiili, jota käytetään venttiilin käyttölaitteella 56. Venttiilielin 55 avaa ja sulkee yhteyden rotaatiomuokkaimen ja poistoyhteen 4 välillä ja siten venttiilielimellä 55 säädellään imuvaikutusta siirtoputkesta rotaa-tiomuokkaimeen.

15 Vastaavasti keksinnön toisen toteutusmuodon mukaisesti rotaatiomuokkainta käytetään kuvion 2 sovellutusmuodossa materiaalinsiirtojärjestelmän syöttöpisteen yhteydessä, kuten keittiöjätteen syöttöpisteen yhteydessä. Rotaatiomuokkain 100 on sovitettu syöttöpisteen syöttösuppilon 200 yhteyteen, jolloin syöttösuppilosta 200 käsiteltävä materiaali syötetään rotaatiomuokkaimen syöttöaukkoon 6. Rotaa-20 tiomuokkaimessa materiaali muokkautuu sopivaan muotoon putkistossa kuljetettavaksi ja johdetaan poistoyhteestä 400 edelleen käsittelyyn, erimerkiksi pneumaattisen putkikuljetusjärjestelmän siirtoputkiston 500 välityksellä.

Kuviossa 3 on esitetty osa eräästä keksinnön mukaisen rotaatiomuokkaimen to-25 teutusmuodosta yksinkertaistettuna. Kuviossa rotaatiomuokkain on esitetty ilman muokkauselinten käyttölaitteita. Rotaatiomuokkain käsittää rungon, johon on jär-^ jestetty rengasmaiset käsittelyelimet 10A, 10B, 10C. Pystysuunnassa käsiteltävän ° materiaalin syöttöaukon 6 alapuolelle on järjestetty joukko rengasmaisia käsittely- o elimiä 10A, 10B, 10C, joissa on renkaan ensimmäiseltä puolelta toiselle puolelle ^ 30 johtava aukko 11 A, 11B, 11C. Rengasmaiset käsittelyelimet on sovitettu suhteelli- x sen pyörimisliikkeen yhteydessä geometrisen akselin ympäri, joka on pääasiassa identtinen syöttökuilun geometrisen akselin kanssa, siirtämään rengasmaisten kä-

O

sittelyelinten läpi painovoimalla ja/tai pneumaattisen materiaalinkäsittelyjärjestel-o män, kuten putkikuljetusjärjestelmän alipainekehittimien aikaansaaman, ^ 35 imun/paine-eron avulla, syötettyä massatavaraa renkaiden keskustaan ainakin

muokkaamalla massatavaraa samanaikaisesti pyörivien renkaiden ja ainakin yhden kiinteän (ei-pyörivän) renkaan yhteistoiminnalla. Käsittelyelimet 10A, 10B, 10C

8 voivat olla sovitetut pyörimään keskenään vastakkaisiin suuntiin, mutta kuten esitetään edullisessa toteutusmuotoesimerkissä kuvioissa, joka toinen rengasmainen käsittelyelin 10B (kuviossa keskimmäinen käsittelyelin 10B) on kiinnitetty liikkumat-tomasti runkoon ja joka toinen rengasmainen käsittelyelin 10A, 10C (kuviossa ylin 5 ja alin käsittelyelin) pyörivästi. Pyöritettävien käsittelyelinten pyörimisnopeutta ja pyörimissuuntaa voidaan vaihdella. Lisäksi erään toteutusmuodon mukaan pyöri-mismomenttia voidaan vaihdella. Käsittelyelimiä 10A, 10C voidaan pyörittää erään toteutusmuodon mukaan yksilöllisesti, jolloin kullakin käsittelyelimellä on oma käyttölaite.

10

Kuviossa 3 on rotaatiomuokkaimen yhteyteen järjestetty välineet korvausilman tuomiseksi rotaatiomuokkaimen yhteyteen. Kuvion mukaisesti väline käsittää kor-vausilmayhteen 80, joka on esimerkiksi putki, joka on liitetty kuvion sovellutus-muodossa poistoputkeen 4. Korvausilmayhteeseen 80 on järjestetty sul-15 ku/säätöelin 81, kuten venttiili, korvausilman tulon säätämiseksi ja/tai sulkemisek si. Kuviossa on lisäksi esitetty vaimennuselin 82, kuten äänenvaimennin, johon voi olla liitetty myös suodatinelin. Varustamalla rotaatiomuokkain siihen tai sen läheisyyteen järjestetyillä korvausilmayhteillä 80 aikaansaadaan tehokas korvausilman saanti erityisesti pneumaattisen materiaalinkäsittelyjärjestelmän, kuten putkikulje-20 tusjärjestelmän yhteyteen. Korvausilmaa voidaan johtaa rotaatiomuokkaimen yhteyteen ennen muokkainta, muokkaimeen ja/tai muokkaimen jälkeen. Muokkaimen jälkeen järjestetyllä korvausilmayhteellä 80, joka on liitetty poistoputkeen 4 tai siir-toputkeen 5, aikaansaadaan materiaalinsiirrossa käsitellyn materiaalin tehokas liikkeelle lähtö pneumaattisessa putkikuljetusjärjestelmän poistoputkes-25 sa/siirtoputkessa. Laitteisto käsittää kuvion sovellutusmuodossa siirtoputkeen järjestetyn venttiilielimen 51, jolla voidaan sulkea ja avata yhteys siirtoputken 5 ja ro- ^ taatiomuokkaimen 1 välillä, δ

(M

i o Kuviossa 4 on esitetty osa eräästä keksinnön mukaisen rotaatiomuokkaimen to- i ^ 30 teutusmuodosta yksinkertaistettuna. Kuviossa on esitetty kaavamaisesti rotaa- x tiomuokkaimen käyttölaite 7 ja sen voiman välittyminen käsittelyelimille. Ainakin osaa käsittelyelimistä 10C pyöritetään kuvion toteutusmuodossa pystysuuntaisen ^ akselin ympäri käyttölaitteella 7 ja välityselimillä 8, 9C. Rengasmaisen käsittely-

o elimen 10C on sovitettu toimimaan käyttölaitteen 7 voimansiirron välityselimen 9C

^ 35 vastinpintana, erimerkiksi hihnaelintä varten, joka sisältyy voimansiirtolaitteistoon käsittelyelimen 10C pyörimisen aikaansaamiseksi.

9

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön toteutusmuodon mukainen laitteisto kuvion 3 viivan V-V mukaisesti osittain leikattuna. Lisäksi kuviossa on esitetty käyttölaite 7, joka on kuviosta 3 selvyyden vuoksi poistettu.

5 Kuviossa 6 on esitetty erä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuoto, jossa ro-taatiomuokkaimeen 1 on järjestetty ainakin yksi toinen korvausilmayhde 90. Ainakin yksi toinen korvausilmayhde 90 on järjestetty pohjaosaan 28, josta on vä-liaineyhteys rotaatiomuokkaimen käsittelyelimen 10C kautta poistoaukkoon 37. Kuviossa väliaineen kulkutie johtaa käsittelyelimen 10C aukon 11C kautta poisto-10 aukkoon ja edelleen poistoputkeen 4. Kuviossa toisia korvausilmayhteitä 90 on useita, ja ne voivat olla järjestetyt jaetusti kehälle poistoputken 4 kiinnityskohdan ympärille pohjaosaan 28. Toisella korvausilmayhteellä 90 voidaan tehostaa korva-usilman tuloa rotaatiomuokkaimeen, jolloin tehostetaan materiaalin siirtymistä ro-taatiomuokkaimesta kohti poistoaukkoa ja poistoaukkoon. Toisessa korvausil-15 mayhteessä voi olla venttiilielin 91. Venttiilielin 91 voi olla imuventtiili, esimerkiksi kumiläppä. Toisaalta erään toteutusmuodon mukaan toinen korvausilmayhde 91 voi olla myös esimerkiksi pohjaosaan 28 muodostettu aukko.

Kuviossa 7 on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen rotaatiomuokkaimen toteu-20 tusmuoto yksinkertaistettuna ja osittain leikattuna. Kuviossa rotaatiomuokkain on esitetty ilman muokkauselinten käyttölaitteita ja voimanvälityselimiä. Rotaatiomuokkain käsittää rungon, johon on järjestetty rengasmaiset käsittelyelimet 10A, 10B, 10C. Pystysuunnassa käsiteltävän materiaalin syöttöaukon 6 alapuolelle on järjestetty joukko rengasmaisia käsittelyelimiä 10A, 10B, 10C, joissa on renkaan 25 ensimmäiseltä puolelta toiselle puolelle johtava aukko 11 A, 11B, 11C. Rengasmaiset käsittelyelimet on sovitettu suhteellisen pyörimisliikkeen yhteydessä geo-^ metrisen akselin ympäri, joka on pääasiassa identtinen syöttökuilun geometrisen ^ akselin kanssa, siirtämään rengasmaisten käsittelyelinten läpi painovoimalla ja/tai o pneumaattisen materiaalinkäsittelyjärjestelmän, kuten putkikuljetusjärjestelmän i ^ 30 alipainekehittimien aikaansaaman, imun/paine-eron avulla, syötettyä massatava- x raa renkaiden keskustaan ainakin muokkaamalla massatavaraa samanaikaisesti

CC

pyörivien renkaiden ja ainakin yhden kiinteän (ei-pyörivän) renkaan yhteistoimin-nalla. Käsittelyelimet 10A, 10B, 10C voivat olla sovitetut pyörimään keskenään o vastakkaisiin suuntiin, mutta kuten esitetään edullisessa toteutusmuotoesimerkis- ^ 35 sä kuvioissa, joka toinen rengasmainen käsittelyelin 10B (kuviossa keskimmäinen käsittelyelin 10B) on kiinnitetty liikkumattomasti runkoon ja joka toinen rengasmainen käsittelyelin 10A, 10C (kuviossa ylin ja alin käsittelyelin) pyörivästi. Pyöritettä 10 vien käsittelyelinten pyörimisnopeutta ja pyörimissuuntaa voidaan vaihdella. Lisäksi erään toteutusmuodon mukaan pyörimismomenttia voidaan vaihdella. Käsittely-elimiä 10A, 10C voidaan pyörittää erään toteutusmuodon mukaan yksilöllisesti, jolloin kullakin käsittelyelimellä on oma käyttölaite.

5

Rengasmaiset käsittelyelimet 10A, 10B, 10C tai ainakin osa niistä ja niiden aukkojen 11 A, 11B, 11C sisäpinta 13A, 13B, 13C on kuvioitu ja/tai järjestetty muodoltaan sellaisiksi, että niiden pyörintäliike samalla syöttää aukosta 11 A, 11B, 11C materiaalia eteenpäin kohti poistopäätä ja poistoaukkoa 37. Tyypillisesti ainakin 10 pyörivät käsittelyelimet 10A, 10C on järjestetty sellaisiksi, että ne siirtävät materiaalia kohti poistopäätä ja poistoyhdettä 4.

Rotaatiomuokkaimessa käsittelyelinten 10A, 10B, 10C läpi johdettu materiaali puristuu ja tiivistyy. Rotaatiomuokkaimen poistoaukko 37 on erään sovellutusmuo-15 don mukaisesti järjestetty jonkin verran sitä seuraavaa putkea, kuten siirtoputken 4, 5 halkaisijaa pienemmäksi. Muodostamalla rotaatiomuokkaimen poistoaukko jonkin verran pienemmäksi kuin kuljetusputken halkaisija voidaan aikaansaada käsitellyn materiaalin tehokas siirtyminen imuna avulla kuljetusputkeen.

20 Pyöritettäviä käsittelyelimiä pyöritetään käyttölaitteella 7, esimerkiksi välityselimen, kuten hihnavälityksen 8, 9A, 9C avulla. Rengasmaisen käsittelyelimen 10A, 10C ulkokehä 15A, 15C on sovitettu toimimaan käyttölaitteen voimansiirron välityselimen vastinpintana, erimerkiksi hihnaelintä varten, joka sisältyy voimansiirtolaitteis-toon renkaan pyörimisen aikaansaamiseksi. Käsittelyelinten 10A, 10C ulkokehä 25 15A, 15C voidaan muotoilla sopivasti. Esimerkiksi bombeerattu eli tynnyrimäinen muoto on havaittu eräässä sovellutusmuodossa erittäin toimivaksi. Käsittelyelimen ^ pyörintärata on aikaansaatu järjestämällä esimerkiksi rajoitus- ja/tai laakerivälineitä ° ja rengasmaiseen käsittelyelimeen vastapinta, sopivimmin kehämäinen vierintä- tai o liukupinta, jonka kehälle rajoitus- ja/tai laakerielimet on järjestetty jaetusti.

£ 30 x Tyypillisesti rajoitus- ja/tai laakerivälineet on järjestetty alimman rengasmaisen kä-

sittelyelimen 10C ja runko-osan pohjaosan 28 välille, alimman käsittelyelimen 10C

O

ja keskimmäisen sopivimmin pyörimättömän käsittelyelimen 10B välille ja pyöri-o mättömän käsittelyelimen 10B ja ylimmän käsittelyelimen 10A välillä. Voidaan ^ 35 myös ajatella, että ei käytetä erillisiä vierintävälineitä, vaan käsittelyelimet on jär jestetty toistensa varaan ja /tai runko-osan pohjaosan 28 varaan. Tällöin voidaan hyödyntää alla kuvattua väliaineen tuomista käsittelyelinten ja tukipintojen väliin.

11

Kuvion 7 ja 7a, 7b sovellutusmuodoissa rotaatiomuokkain on varustettu välineillä väliaineen johtamiseksi käsittelyelimen päätypinnoille. Kuvion 7 mukaisesti laitteen pyörimättömään kansilevyyn ja pohjalevyyn sekä pyörimättömään käsittelyelimeen 5 on muodostettu väliaineen kulkutiet 70, 71, 72, joilla voidaan johtaa väliainetta pinnalle, joka on vasten pyöritettävää käsittelyelintä 10A, 10C. Kuvion 7a ja 7b mukaisesti väliaineen kulkutie on yhteydessä pintaan avautuvaan uraan 74. Käsit-telyelimissä ja/tai kansiosassa ja pohjaosassa on tiivistyselin 75. Väliaineen kulkutien kautta käsittelyelimien päätypinnoille voidaan johtaa väliainetta, kuten kaasua 10 ja/tai nestettä. Tyypillisesti väliaine on ilmaa. Ilma voi tulla korvausilmana pneumaattisen järjestelmän putkistoon 4, 5 aikaansaaman imun vaikutuksesta tai sitä voidaan syöttää pumppulaitteella, kuten paineilmakompressorilla (ei esitetty). Väliaine voi toisaalta helpottaa käsittelyelinten pyörittämistä vähentämällä kitkaa niiden ja niitä tukevien pintojen välillä. Voidaan myös ajatella, että ilma toimii erään-15 laisena laakerointina käsittelyelimille.

Väliaineen avulla, erityisesti paineilmapuhalluksella, voidaan estää kuluttavien kivi-ja lasi- ym. sirujen menemistä käsittelyelinten ja tukipintojen väliin. Kuten edellä selitettiin tämä voi toimia myös eräänlaisena ilmalaakerointina.

20

Edelleen voi olla edullista aikaansaada ilmavirta ohjaamalla ainakin osa korvaus-ilmasta väliainekanavien 70, 71, 72, 73, 74 kautta ja /tai käsittelyelinten välistä siten, että imussa tiivisteet 75 päästävät sisäänpäin ilmaa. Tällöin ilma edesauttaa käsiteltävän materiaalin siirtymistä rotaatiomuokkaimessa poistoaukkoa kohti ja 25 edelleen poistoaukkoon 37.

^ Poistoaukon 37 halkaisija on siis eräässä toteutusmuodossa jonkin verran pie- ° nempi, kuin sitä seuraavan siirtoputken 4, 5 osuuden halkaisija. Erään sovellutus- o muodon mukaan poistoaukon halkaisija on ainakin 2-20 prosenttia, edullisesti 4 - ^ 30 15 prosenttia pienempi kuin sitä seuraava siirtoputken osuus. Tällöin imun ollessa x päällä käsiteltävä materiaali ei tartu putken sisäseinämään, vaan kiihtyy heti liik- keelle. Erään toisen sovellutusmuodon mukaan poistoaukko on vähintään 5 pro-

O

senttiä pienempi kuin sitä seuraava siirtoputken osuus. Eräässä esimerkissä pois-o toaukon 37 halkaisija on 180 mm, jolloin siirtoputken halkaisija on 210 mm.

^ 35 Erään toteutusmuodon mukaan käsittelyelimen pienimmän pyörintäkehän poikki pinta-ala on kuitenkin tyypillisesti pienempi kuin poistoaukon poikkipinta-ala. Erään sovellutusmuodon mukaan pienimmän pyörintäkehän halkaisija on ainakin 2-20 12 prosenttia, edullisesti 4-15 prosenttia pienempi kuin sitä seuraava vastaanottavan aukon halkaisija. Tällöin imun ollessa päällä käsiteltävä materiaali ei tartu aukon sisäseinään, vaan kiihtyy heti liikkeelle. Erään toisen sovellutusmuodon mukaan on vähintään 5 prosenttia pienempi kuin sitä seuraava vastaanottavan aukon hal-5 kaisija. Tällöin materiaalia voidaan johtaa tehokkaasti rotaatiomuokkaimesta pois-toaukon kautta siirtoputkistoon.

Käsittelyelinten 10A, 10C pyörimisliike eli rotaatioliike voidaan aikaansaada esimerkiksi sähkömoottorilla tai muilla järjestelyillä. Erään toisen toteutusmuodon 10 mukaisesti rotaatioliike on aikaansaatu hydrauliikkamoottorilla siten, että kumpaakin pyöritettävää käsittelyelintä 10A, 10C pyörittää yhteisen kaksi hydrauliikka-moottoria 7. Tällöin tavanomaisessa käyttöprosessissa voidaan pyörittää yhdellä moottorilla molempia käsittelyelimiä 10A, 10C.

15 Kuvioiden 8a, 8b, 8c mukaisessa sovellutusmuodossa on esitetty käsittelyelimiä joilla on pyöreä aukon 11 A, 11B, 11C muoto. Aukot on järjestetty epäsymmetrisesti käsittelyelimen pyörintäakselin nähden. Kunkin käsittelyelimen aukolla 11 A, 11B, 11C on sisäpinta 13A, 13B, 13C. Käsittelyelimien aukkojen sisäpinta muok-kaa käsiteltävää materiaalia. Kuvissa 9a, 9b, 9c on havainnollistettu eri tilanteita, 20 kun muokkauselimiä liikutetaan materiaalin käsittelyn aikana.

Rotaatiomuokkain toimii siis tavallaan uudelleenjärjestäjänä ja tiivistäjänä (eli for-maattorina). Imun vaikutuksesta rotaatiomuokkaimen käsittelyelimet 10A, 10C muotoilevat käsiteltävän materiaalin niin, että se mahtuu poistoaukkoon 37.

25

Kuvioiden 8a-8c tapauksessa käsittelyelinten aukon 11A, 11B, 11C muoto on ^ symmetrinen reikä (muoto) esimerkiksi pyöreä. Voidaan ajatella, että se on muunsi kin muotoinen, kuten ovaali. Tällöin pyörimissuuntaa voidaan vaihdella. Mikäli syn- i o tyy liian iso kuorma, pyörä pysähtyy ja pyörimissuuntaa muutetaan. Kun kuorma 30 kasvaa liian isoksi jollekin pyöritettävistä käsittelyelimistä, sen kiertosuunta vaihde- x taan. Pyöriminen on edullista tunnistaa liikeanturilla, esimerkiksi käyttölaitteiston taittopyöristä ja/tai hydrauliikan paineanturista, o

LO

o Käsittelyelinten aukot voi olla erikokoisia ja eri asemassa keskiöön nähden, jotta ^ 35 kuormitus saadaan tehokkaasti jaetuksi ja että saadaan riittävän iso aukko jätteel le.

13

On osoittautunut että tarvittava teho on erittäin pieni, esimerkiksi vain luokkaa 2 -3 kW.

Käsittelyelimiä 10A, 10C voidaan siis pyörittää toisiinsa nähden vastakkaiseen 5 suuntaan, jolloin käsiteltävä materiaali ei lähde pyörimään käsittelyelimien mukana. Materiaalin pyöriminen haittaisi materiaalin muokkautumista haluttuun muotoon.

Käsittelyelimiä on myös edullista pyörittää eri nopeudella, koska silloin joka kierto roksella puristuma muuttuu eri kohtiin ja aina saadaan joka jätteelle jossain kohdin sopiva puristuma.

Määrätyillä materiaalilajeilla kuten pahvilla ja kartongilla voidaan lisäksi käyttää paininlaitetta (ei esitetty kuvioissa), joka puristaa jätteen käsittelyelimiä vasten yl-15 häältä.

Tämä jätetyyppi vaatii todennäköisesti myös aiemmin mainitut muokatun aukkojen 11 A, 11B, 11C sisäpinnan 13A, 13B, 13C, joka osittain repii rikki pahvin ja syöttää sen eteenpäin.

20

Pahvi tai muut vastaavat materiaalilajit ovat tyypillisesti haasteellisia pneumaattiselle kuljetukselle, sillä taittunut arkki helposti avautuu ja levittyy putkiston sisäpintaa vasten ja päästää ilman ohitseen. Keksinnön mukaisella laitteella se tiivistetään ja muotoillaan sopivaksi ’’panokseksi”, joka sopii kuljetusputkistoon.

25 Käsittelyelimen 10A pyöriessä sisäpinta 13A määrittelee esteistä vapaan läpikul-^ kuaukon 11A käsittelyelimen läpi. Käsittelyelimen sisäpintaan 13A voi siis olla ™ muodostettu elimiä, kuten kierreura tai kannas, joka käsittelyelimen pyöriessä 0 syöttösuuntaan samalla syöttää käsiteltävää materiaalia aukosta 11A eteenpäin ^ 30 käsittelysuunnassa.

CC

Keksinnön mukaisessa rotaatiomuokkaimessa ylimmän pyörivän käsittelyelimen

O

10A alapuolelle ja tätä kannattaen on sovitettu ei-pyörivä käsittelyelin 10B, joka on o kiinnitys-elementeillä kiinnitetty telineeseen. Liikkumaton käsittelyelin 10B on tyy- ^ 35 pillisesti muodostettu vastaavalla tavalla kuin aikaisemmin selitetty pyörivä rengas 10A.

14

Vastaavalla tavalla on myös toisessa pyöritettävässä käsittelyelimessä 10C, kuten erityisesti käy ilmi kaavamaisesta kuviosta 8c, aukko 11C, jossa on sisäpinta 13C.

Erään sovellutusmuodon mukaan kunkin peräkkäisen käsittelyelimen aukko 11 A, 5 11B, 11C on materiaalin kuljetussuunnassa pienempi kuin edellisen käsittelyeli men aukko, jolloin kulkutie kohti poistoaukkoa 37 kapenee.

Alin pyörivä käsittelyelin 10C on järjestetty pyöritettävästi pohjaan 28, jossa on ulossyöttöaukko 37 renkaiden avulla puristetun massatavaran syöttämiseksi ulos 10 sen kautta.

Kuvioissa 10a, 10b, 10c on esitetty vielä eräs toteutusmuoto, jossa käsittelyelin-ten, ainakin pyöritettävien käsittelyelinten aukkojen 11 A, 11C on erilainen kuin kuviossa 8a, 8b, 8c.

15

Kuvion 10a esittämän ensimmäisen käsittelyelimen 10A aukon 11A reunalla 13A on muoto, jossa on ulompi kaareva osuus 13A1 ja toinen sisempi kaareva osuus 13A3, Näitä kaarevia osuuksia yhdistää pääasiassa suora osuus 13A2. Suoria osuuksia on kaksi, jolloin aukon muoto kapenee ulomman kaarevan osuuden 20 13A1 puolelta kohti sisempää kaarevaa osuutta kohti. Ensimmäisen kaarevan osuuden kaarevuussäde on suurempi kuin toisen kaarevan osuuden kaarevuus-säde.

Kuvio 10b esittää ensimmäisen kiinteän ei-pyöritettävän käsittelyelimen 10B, jossa 25 on kuviossa pyöreä aukko 11B, jolla on reuna 13B.

^ Kuviossa 10c on esitetty toinen pyöritettävä käsittelyelin 11C, jolla on aukko 11C, <m jonka reunalla 13C on muoto, jossa on ulompi kaareva osuus 13C1 ja toinen si- o sempi kaareva osuus 13C3, Näitä kaarevia osuuksia yhdistää pääasiassa suora i ^ 30 osuus 13C2. Suoria osuuksia on kaksi, jolloin aukon muoto kapenee ulomman x kaarevan osuuden 13C1 puolelta kohti sisempää kaarevaa osuutta 13C2kohti.

Ensimmäisen kaarevan osuuden kaarevuussäde on suurempi kuin toisen käärein van osuuden kaarevuussäde. Toisen pyöritettävän käsittelyelimen aukon koko on o tyypillisesti pienempi kuin ensimmäisen pyöritettävän käsittelyelimen aukon koko.

§ 35 15

Kuviossa 11a ja 11b on esitetty materiaalin syöttösuunnassa katsottuna muutamia eri tilanteita kuvion 10a, 10b, 10c käsittelyelinten 10A, 10B, 10C toiminnasta yksinkertaistettuna.

5 Kun käsittelyelimet 10A, 10C saatetaan käyttölaitteen ja voimansiirtovälineiden välityksellä pyörimään, vaikuttaa materiaaliin, kuten talousjätteisiin, joita roskakuilus-ta 3 valuu syöttökuiluun 2, ensimmäisessä renkaassa 10A renkaan aukon 11A sisäpinta 13A. Massatavara työntyy tällöin toisaalta sisäänpäin renkaan keskustaa kohti, toisaalta painovoiman vaikutuksen alaisena ja/tai imun vaikutuksesta ja/tai 10 käsittelyelimen sisäpintaan aikaansaadun materiaalia siirtävän elimen vaikutuksesta aksiaalisessa suunnassa alaspäin. Massatavara joutuu tällöin tartuntaan renkaan 10A alapuolella sijaitsevan liikkumattoman renkaan 10B sisäpinnan 13B kanssa. Massatavara muokkautuu, puristuu sekä siirtyy tällöin myös tässä renkaassa toisaalta sisäänpäin renkaan keskustaa kohti, toisaalta aksiaalisessa 15 suunnassa seuraavaa pyörivää rengasta 10C kohti. Kaikkien renkaiden läpi siirtymisen yhteydessä saadaan näin aikaan säteittäisiä vaihteluita massatavaravirran samanaikaisen aksiaalisen syötön aikana.

Ensimmäisen käsittelyelimen 10A aukon 11A sisäpinnan 13A ja toisen käsittely-20 elimen 10B aukon 11B sisäpinnan 13B välille muodostuu niiden leikkauskohdassa kulma a (alfa). Kuviossa 11a on esitetty kulma a (alfa) yhdellä puolella aukkojen 11 A, 11B reunojen 13A, 13B leikkauskohdassa, mutta myös aukkojen seinämien toisessa reunassa on kulma (ei merkitty kuvioon), josta voidaan tässä yhteydessä yleisesti käyttää samaa merkintää. Kokeissa on havaittu, että päällekkäisten käsit-25 telyelinten aukkojen reunojen välinen kulma a (alfa) on eräässä sovellutusmuo-dossa suurempi kuin 45 astetta. Tällöin käsittelyelimistä ainakin toisen pyöriessä ^ materiaali käyttäytyy toivotulla tavalla muokkautuen ja siirtyen kohti keskustaa eikä ^ jää ’’jumiin” käsittelyelimien välisessä leikkauskohdassa kulman a (alfa) kohdalla, o Käsittelyelinten aukon reunan ollessa kaareva voidaan kulma a (alfa) ajatella ^ 30 muodostuvan aukkojen reunojen leikkauskohtien kautta kulkevien suorien tangent- x tien välille.

CC

CL

^ Vastaavasti myös toisen käsittelyelimen 10B ja kolmannen käsittelyelimen 10C

o aukkojen 11B, 11C reunojen 13B ja 13C väliseen leikkauskohtaan muodostuu ^ 35 kulma β (beta). Kuviossa 11a on esitetty kulma β (beta) yhdellä puolella aukkojen 11B, 11C reunojen 13B, 13C leikkauskohdassa, mutta myös aukkojen seinämien toisessa reunassa on kulma (ei merkitty kuvioon), josta voidaan tässä yhteydessä 16 yleisesti käyttää samaa merkintää. Kokeissa on havaittu, että päällekkäisten käsit-telyelinten aukkojen reunojen välinen kulma β (beta) on eräässä sovellutusmuo-dossa suurempi kuin 45 astetta. Tällöin käsittelyelimistä ainakin toisen pyöriessä materiaali käyttäytyy toivotulla tavalla muokkautuen ja siirtyen kohti keskustaa eikä 5 jää ’’jumiin” käsittelyelimien välisessä leikkauskohdassa kulman alfa kohdalla. Kä-sittelyelinten aukon reunan ollessa kaareva voidaan kulma β (beta) ajatella muodostuvan aukkojen reunojen leikkauskohtien kautta kulkevien suorien tangenttien välille.

10 Kulmien α, β; alfa ja beta suuruus säilyy halutulla alueella, erään sovellutusmuo-don mukaan, vaikka pyöritettävän käsittelyelimen pyörimissuuntaa vaihdellaan

Tunnetun tekniikan rotaatiopuristimen yleistä toimintaa on esitetty esimerkiksi julkaisussa W08203200 A1, eikä sitä kuvata julkaisussa tarkemmin.

15

Muokkausasteeseen voidaan vaikuttaa muokkauselinten aukkojen koolla ja muodolla, sekä aukon sisäreunan kuvioinnilla. Siirtoputkeen muokattuna virtana syötettyä talousjätettä kuljetetaan putkessa edelleen imun ja/tai paine-eron avulla vastaanottopaikkaan, kuten jäteasemalle tai vastaavalle.

20

Keksintö kohdistuu siis menetelmään materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa materiaalinkäsittelyjärjestelmässä, jossa materiaalia, kuten jätemateriaalia syötetään syöttöpisteen syöttöaukosta, kuten jätekuilun 3 tai muun syöttöpisteen syöt-töaukosta, ja käsitellään syöttöpisteen yhteyteen tai sen läheisyyteen järjestetyllä 25 muokkauslaitteella 1 tiiviimmäksi ja siirretään edelleen. Muokkauslaite 1 on rotaa-tiomuokkain, joka käsittää pyöritettäviä käsittelyelimiä 10A, 10C, joissa on aukko ^ 11A, 11C, joka on järjestetty epäkeskeisesti pyörimisakseliin nähden, ja joka ro- ^ taatiomuokkain käsittää ainakin yhden kiinteän käsittelyelimen 10B, jolloin käsitet- i o tävää materiaalia johdetaan rotaatiomuokkaimeen ja/tai sen läpi ainakin osittain ^ 30 painovoiman ja/tai imun ja/tai paine-eron avulla, että rotaatiomuokkaimen yhtey- x teen, sitä ennen ja/tai rotaatiomuokkaimeen ja/tai rotaatiomuokkaimen jälkeen johdetaan korvausilmaa ainakin yhdellä korvausilmayhteellä 80, 90.

o r-.

tn o Erään toteutusmuodon mukaan menetelmässä säädellään korvausilman tuloa sul- ^ 35 ku/säätöelimellä 81,91.

17

Erään toteutusmuodon mukaan rotaatiomuokkaimen jälkeen sijoitetun korvausil-mayhteen 80 kautta siirtoputkeen 4, 5 johdetun korvausilman avulla tehostetaan käsitellyn materiaalin liikkeellelähtöä.

5 Erään toteutusmuodon mukaan rotaatiomuokkaimen ainakin osa käsittelyelimistä 10A, 10C syöttää pyöritettäessä käsiteltävää materiaalia käsittelyelinten läpi.

Erään toteutusmuodon mukaan pyöritettävä käsittelyelin 10A, 10C muokkaa materiaalia, ainakin yhdessä yhden toisen edellisesti liikkumattoman käsittelyelimen 10 10B kanssa.

Erään toteutusmuodon mukaan käsiteltävän materiaalin kulkusuunnassa rotaatiomuokkaimen käsittelyelinten 10A, 10B, 10C läpi kulkevan materiaalivirran poikkileikkauspinta-alaa pienennetään niin, että materiaalia voidaan johtaa rotaa-15 tiomuokkaimen jälkeen sijoitettuun materiaalinsiirtoputkeen 4, 5.

Erään toteutusmuodon mukaan pyöritettävän käsittelyelimen 10A, 10C pyöritys-suuntaa voidaan vaihdella.

20 Erään toteutusmuodon mukaan pyöritettäviä käsittelyelimiä 10A, 10C käytetään käyttölaitteella 7 niin, että vääntömomenttia voidaan vaihdella.

Erään toteutusmuodon mukaan kunkin pyöritettävän käsittelyelimen 10A, 10C pyörityssuuntaa voidaan vaihdella yksilöllisesti.

25

Erään toteutusmuodon mukaan pyöritettävän käsittelyelimen käyttölaite 7 on säh- ^ kömoottori, pneumatiikkamoottori tai hydrauliikkamoottori.

o

(M

i 0 Erään toteutusmuodon mukaan pneumaattinen materiaalinkäsittelyjärjestelmä on i ^ 30 materiaalin, erityisesti jätemateriaalin putkikuljetusjärjestelmä.

CC

Erään toteutusmuodon mukaan tuodaan väliainetta ainakin osan käsittelyelimistä

O

£ 10A, 10B, 10C väliseen rakoon ja/tai käsittelyelinten 10A, 10B ja niitä tukevien o osien 27, 28 väliseen rakoon.

O oc (M 3 3

Erään toteutusmuodon mukaan käsittelyelinten 10A, 10B, 10C aukkojen reunojen 13A, 13B, 13C keskinäinen muoto on sovitettu niin, että ne keskittävät syötetyn 18 materiaalin käsittelyelimen pyöritettävän käsittelyelimen pyörityssuunnasta riippumatta.

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa 5 materiaalinkäsittelyjärjestelmässä, kuten putkikuljetusjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden syöttöpisteen, kuten jätekuilun 3 tai muun syöttöpisteen 200, ja syöttöpisteen yhteyteen tai sen läheisyyteen järjestetyn muokkainlaitteen 1 ja välineet materiaalin siirtämiseksi siirtoputkistossa edelleen. Muokkainlaite on rotaa-tiomuokkain 1, 100, jonka kehämäisistä käsittelyelimistä 10A, 10B, 10C osa on 10 pyöritettäviä käsittelyelimiä 10A, 10C, ja joissa on aukko 11 A, 11B, 11C, joka on järjestetty epä keskeisesti pyöritettävän käsittelyelimen pyörimisakseliin nähden, ja osa kiinteitä käsittelyelimiä 10B, että käsitettävää materiaalia on sovitettu johdettavaksi rotaatiomuokkaimeen ja sen läpi ainakin osittain painovoiman ja/tai imun ja/tai paine-eron avulla ja että laitteisto käsittää ainakin yhden korvausilmayhteen 15 80, 90 korvausilman johtamiseksi rotaatiomuokkaimen yhteyteen, sitä ennen ja/tai rotaatiomuokkaimeen ja/tai rotaatiomuokkaimen jälkeen.

Erään toteutusmuodon mukaan ainakin yhteen korvausilmayhteeseen 80, 90 on järjestetty sulku/säätöelin 81, 91.

20

Erään toteutusmuodon mukaan ainakin yksi korvausilmayhde 80 on sovitettu rotaatiomuokkaimen jälkeen siirtoputkeen 4, 5 tai siirtoputkeen vievään putkeen.

Erään toteutusmuodon mukaan ainakin osa rotaatiomuokkaimen käsittelyelimistä 25 10A, 10B, 10C käsittää materiaalia syöttävän pintakuvioinnin tai vastaavan elimen, kuten kierreosuuden, joka on sovitettu käsittelyelintä 10A, 10C pyöritettäessä lii-^ kuttamaan käsiteltävää materiaalia rotaatiopuristimen käsittelyelinten muodostani man puristusvaiheen läpi.

ih o 30 Erään toteutusmuodon mukaan materiaalin kulkusuunnassa rotaatiomuokkaimen

x käsittelyelinten 10A, 10B, 10C läpi kulkevan materiaalinkulkutien 11 A, 11B, 11C

poikkileikkauspinta-ala pienenee materiaalin kulkusuunnassa, o

LO

o Erään toteutusmuodon mukaan laitteisto käsittää muokkauselimen yhteyteen jär- ^ 35 jestetyt kanavavälineet 70, 71, 72 väliaineen tuomiseksi ainakin osan muok- kauselimistä 10A, 10B, 10C tukipinnalle 12A, 12B, 12C; 14A, 14B, 14C.

19

Erään toteutusmuodon mukaan muokkauselimeen on järjestetty tuloyhde 70, 71, 72 väliainetta varten ja kanavisto 73, 74 väliaineen johtamiseksi käsittelyelimen tukipinnoille 12A, 12B, 12C; 14A, 14B, 14C tai käsittelyelinten väliin.

5 Erään toteutusmuodon mukaan rotaatiomuokkaimen käsittelyelinten aukon 11C reunan 13C säteensuunnassa pyörimisakseliin nähden pienimmän pyörintäkehän sisällä oleva poikkipinta-ala on pienempi kuin sitä materiaalinsiirtosuunnassa vastaanottavan aukon poikkipinta-ala, kuten poistoaukon 37, poistoputken 4 tai siirto-putken 5 poikkipinta-ala.

10

Erään toteutusmuodon mukaan käsittelyelimen aukko 11 A, 11B, 11C on sijoitettu epäkeskeisesti pyörimisakseliin nähden.

Erään toteutusmuodon mukaan ainakin materiaalin syöttösuunnassa kahden pels räkkäisen käsittelyelimen 10A, 10B; 10B, 10C aukkojen 11 A, 11B; 11B, 11C reunojen 13A, 13B; 13B, 13C muodostama kulma α; β alfa, beta on suurempi kuin 45 astetta.

Erään toteutusmuodon mukaan käsittelyelinten 10A, 10B, 10C aukkojen reunojen 20 13A, 13B, 13C keskinäinen muoto on sovitettu niin, että ne keskittävät syötetyn materiaalin pyöritettävän käsittelyelimen 10A, 10C pyörityssuunnasta riippumatta.

Erään toteutusmuodon mukaan käsittelyelimen aukko 11A, 11B, 11C on muodoltaan pyöreä tai ovaali 25

Erään toteutusmuodon mukaan käsittelyelimen aukon 11A, 11C reunalla 13A, 13C ^ on muoto, jossa on ulompi kaareva osuus 13A1, 13C1 ja toinen sisempi kaareva ™ osuus 13A3, 13C3, joita kaarevia osuuksia yhdistää pääasiassa suora osuus S 13A2, 13C2.

£ 30 x Erään toteutusmuodon mukaan ensimmäisen kaarevan osuuden 13A1,13C1 kaa-

CC

“ revuussäde on suurempi kuin toisen kaarevan osuuden 13A3,13C3 kaarevuussä- g <*»·

LO

O

^ 35 Tyypillisesti materiaali on jätemateriaalia, kuten pusseihin järjestettyä jätemateri- aalia. Jätekuilu voi olla sovitettu pneumaattisen jätteensiirtojärjestelmän osaksi tai 20 se voi olla erillinen osa, jossa jätemateriaali johdetaan jätehuoneeseen jätesäiliöön tai vastaavaan.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin 5 sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

δ

CVJ

LO

o cö

X

cc

CL

o

LO

o δ

C\J

Claims

21

1. Menetelmä materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa materiaalinkäsittelyjär-jestelmässä, jossa materiaalia, kuten jätemateriaalia syötetään syöttöpisteen syöt- 5 töaukosta, kuten jätekuilun (3) tai muun syöttöpisteen syöttöä ukosta, ja käsitellään syöttöpisteen yhteyteen tai sen läheisyyteen järjestetyllä muokkauslaitteella (1) tiiviimmäksi ja siirretään edelleen, joka muokkauslaite (1) on rotaatiomuokkain, joka käsittää pyöritettäviä käsittelyelimiä (10A, 10C), joissa on aukko (11A, 11C), joka on järjestetty epä keskeisesti pyörimisakseliin nähden, ja joka rotaatiomuok-10 käin käsittää ainakin yhden kiinteän käsittelyelimen (10B), tunnettu siitä, että käsiteltävää materiaalia johdetaan rotaatiomuokkaimeen ja/tai sen läpi ainakin osittain painovoiman ja/tai imun ja/tai paine-eron avulla, että rotaatiomuokkaimen yhteyteen, sitä ennen ja/tai rotaatiomuokkaimeen ja/tai rotaatiomuokkaimen jälkeen johdetaan korvausilmaa ainakin yhdellä korvausilmayhteellä (80, 90). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä säädellään korvausilman tuloa sulku/säätöelimellä (81,91).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rotaa-20 tiomuokkaimen jälkeen sijoitetun korvausilmayhteen (80) kautta siirtoputkeen (4, 5. johdetun korvausilman avulla tehostetaan käsitellyn materiaalin liikkeellelähtöä.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rotaatiomuokkaimen ainakin osa käsittelyelimistä (10A, 10C) syöttää pyöritettäes- 25 sä käsiteltävää materiaalia käsittelyelinten läpi.

^ 5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että <m pyöritettävä käsittelyelin (10A, 10C) muokkaa materiaalia, ainakin yhdessä yhden 0 toisen edullisesti liikkumattoman käsittelyelimen (10B) kanssa. S 30

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävän materiaalin kulkusuunnassa rotaatiomuokkaimen käsittelyelinten (10A, 10B, 10C) läpi kulkevan materiaalivirran poikkileikkauspinta-alaa pienenne- o tään niin, että materiaalia voidaan johtaa rotaatiomuokkaimen jälkeen sijoitettuun ^ 35 materiaalinsiirtoputkeen (4,5). 22

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyöritettävän käsittelyelimen (10A, 10C) pyörityssuuntaa voidaan vaihdella.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 pyöritettäviä käsittelyelimiä (10A, 10C) käytetään käyttölaitteella (7) niin, että vään- tömomenttia voidaan vaihdella.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin pyöritettävän käsittelyelimen (10A, 10C) pyörityssuuntaa voidaan vaihdella 10 yksilöllisesti.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyöritettävän käsittelyelimen käyttölaite (7) on sähkömoottori, pneumatiikka-moottori tai hydrauliikkamoottori. 15

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pneumaattinen materiaalinkäsittelyjärjestelmä on materiaalin, erityisesti jäte-materiaalin putkikuljetusjärjestelmä.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuodaan väliainetta ainakin osan käsittelyelimistä (10A, 10B, 10C) väliseen rakoon ja/tai käsittelyelinten (10A, 10B) ja niitä tukevien osien (27, 28) väliseen rakoon.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyelinten (10A, 10B, 10C) aukkojen reunojen (13A, 13B, 13C) keskinäi-^ nen muoto on sovitettu niin, että ne keskittävät syötetyn materiaalin pyöritettävän ° käsittelyelimen pyörityssuunnasta riippumatta. ih 0

14. Laitteisto materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa materiaalinkäsittelyjär- 1 jestelmässä, kuten putkikuljetusjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden syöttö-pisteen, kuten jätekuilun (3) tai muun syöttöpisteen (200), ja syöttöpisteen yhtey- O £ teen tai sen läheisyyteen järjestetyn muokkainlaitteen (1) ja välineet materiaalin o siirtämiseksi siirtoputkistossa edelleen, joka muokkainlaite on rotaatiomuokkain (1, ^ 35 100), jonka kehämäisistä käsittelyelimistä (10A, 10B, 10C) osa on pyöritettäviä kä sittelyelimiä (10A, 10C), ja joissa on aukko (11 A, 11B, 11C), joka on järjestetty epäkeskeisesti pyöritettävän käsittelyelimen pyörimisakseliin nähden, ja osa kiin- 23 teitä käsittelyelimiä (10B), tunnettu siitä, että käsiteltävää materiaalia on sovitettu johdettavaksi rotaatiomuokkaimeen ja sen läpi ainakin osittain painovoiman ja/tai imun ja/tai paine-eron avulla ja että laitteisto käsittää ainakin yhden korvaus-ilmayhteen (80, 90) korvausilman johtamiseksi rotaatiomuokkaimen yhteyteen, sitä 5 ennen ja/tai rotaatiomuokkaimeen ja/tai rotaatiomuokkaimen jälkeen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yhteen korvausilmayhteeseen (80, 90) on järjestetty sulku/säätöelin (81,91).

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että aina kin yksi korvausilmayhde (80) on sovitettu rotaatiomuokkaimen jälkeen siirtoput-keen (4, 5) tai siirtoputkeen vievään putkeen.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 14-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 15 ainakin osa rotaatiomuokkaimen käsittelyelimistä (10A, 10B, 10C) käsittää materiaalia syöttävän pintakuvioinnin tai vastaavan elimen, kuten kierreosuuden, joka on sovitettu käsittelyelintä (10A, 10C) pyöritettäessä liikuttamaan käsiteltävää materiaalia rotaatiopuristimen käsittelyelinten muodostaman puristusvaiheen läpi.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 14-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että materiaalin kulkusuunnassa rotaatiomuokkaimen käsittelyelinten (10A, 10B, 10C) läpi kulkevan materiaalinkulkutien (11 A, 11B, 11C) poikkileikkauspinta-ala pienenee materiaalin kulkusuunnassa.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 14-18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää muokkauselimen yhteyteen järjestetyt kanavavälineet (70, 71, ^ 72) väliaineen tuomiseksi ainakin osan muokkauselimistä (10A, 10B, 10C) tukipin- w nalle (12A, 12B, 12C; 14A, 14B, 14C). ιό o ^ 30

20. Jonkin patenttivaatimuksista 14-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- x tä muokkauselimeen on järjestetty tuloyhde (70, 71, 72) väliainetta varten ja kana- visto (73, 74) väliaineen johtamiseksi käsittelyelimen tukipinnoille (12A, 12B, 12C; ^ 14A, 14B, 14C) tai käsittelyelinten väliin. LO o ^ 35

21. Jonkin patenttivaatimuksista 14-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et tä käsittelyelinten (10C) aukon (11C) reunan (13C) säteensuunnassa pyörimisakseliin nähden pienimmän pyörintäkehän sisällä oleva poikkipinta-ala on pienempi 24 kuin materiaalinsiirtosuunnassa vastaanottavan aukon poikkipinta-ala, kuten pois-toaukon (37), poistoputken (4) tai siirtoputken (5) poikkipinta-ala.

22. Jonkin patenttivaatimuksista 14-21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et-5 tä käsittelyelimen aukko (11 A, 11B, 11C) on sijoitettu epäkeskeisesti pyörimisakseliin nähden.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 14-22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin materiaalin syöttösuunnassa kahden peräkkäisen käsittelyelimen (10A, 10 10B; 10B, 10C) aukkojen (11 A, 11B; 11B, 11C) reunojen (13A, 13B; 13B, 13C) muodostama kulma (α; β) (alfa, beta) on suurempi kuin 45 astetta.

24. Jonkin patenttivaatimuksista 14 - 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käsittelyelinten (10A, 10B, 10C) aukkojen reunojen (13A, 13B, 13C) keskinäinen 15 muoto on sovitettu niin, että ne keskittävät syötetyn materiaalin pyöritettävän käsittelyelimen (10A, 10C) pyörityssuunnasta riippumatta.

25. Jonkin patenttivaatimuksista 14-24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käsittelyelimen aukko (11 A, 11B, 11C) on muodoltaan pyöreä tai ovaali 20

26. Jonkin patenttivaatimuksista 14-25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käsittelyelimen aukon (11 A, 11C) reunalla (13A, 13C) on muoto, jossa on ulompi kaareva osuus (13A1, 13C1) ja toinen sisempi kaareva osuus (13A3, 13C3), joita kaarevia osuuksia yhdistää pääasiassa suora osuus (13A2,13C2).

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että, ensimmäi- ^ sen kaarevan osuuden (13A1, 13C1) kaarevuussäde on suurempi kuin toisen kaa- ° revan osuuden (13A3,13C3) kaarevuussäde. ih o n X cc CL o LO LO o δ CM 25