FI125194B - Menetelmä ja laitteisto jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO JÄTEMATERIAALIN SYÖTTÄMISEKSI JA KÄSITTELEMISEKSI

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto.

Keksintö kohdistuu myös patenttivaatimuksen 28 mukaiseen järjestelmään. Keksinnön tausta

Keksintö liittyy yleisesti materiaalinsiirtojärjestelmiin, kuten pneumaattisiin alipai-nekuljetusjärjestelmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjätteiden siirtoon. Tällaisia on esitetty mm. julkaisuissa WO 2009/080880, WO 2009/080881, WO 2009/080882, WO 2009/080883, WO 2009/080884, WO 2009/080885, WO 2009/080886, WO 2009/080887 ja WO 2009/080888. Keksintö liittyy myös jätteensyöttövälineisiin, kuten syöttöpisteisiin tai jätekuiluihin, joilla jätettä siirretään, tyypillisesti painovoimaisesti, erimerkiksi asuintaloissa ylempänä olevista syöttöaukoista alempana olevaan keräystilaan tai vastaavaan säiliöön.

Tunnetaan järjestelmiä, joissa jätteitä siirretään putkistossa paine-eron tai imun avulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa imemällä. Tyypillistä niille on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteistoa, jossa alipaine siirtoputkeen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten puhaltimella, alipaine-pumpuilla tai ejektorilaitteistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttii-lielin, jota avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausil-maa. Järjestelmissä käytetään jätemateriaalin syöttöpäässä jätteidensyöttöpisteitä, esimerkiksi roska-astioita tai jätekuiluja, joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syötetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennys-venttiilielin, jolloin siirtoputkessa vaikuttavan alipaineen avulla aikaansaadun imu-vaikutuksen ja yhdessä jätekuilun kautta vaikuttavan ympäröivän ilmanpaineen avulla siirretään materiaalia, kuten esimerkiksi pusseihin pakattua jätemateriaalia, jätekuilusta siirtoputkeen ja edelleen vastaanottopisteeseen, jossa kuljetettava jätemateriaali erotetaan kuljetusilmasta ja siirretään jatkokäsittelyyn tai esimerkiksi kuljetussäiliöön. Kyseisiä jätteiden pneumaattisia siirtojärjestelmiä voidaan hyödyntää erityisen hyvin tiheästi asutetuilla kaupunkialueilla. Tällaisilla alueilla on korkeita rakennuksia, joissa jätteiden syöttö pneumaattiseen jätteiden siirtojärjestelmään suoritetaan rakennukseen järjestetyn syöttöpisteen, kuten jätekuilun kautta.

Materiaalia voidaan johtaa syöttöpisteestä jätekuilua pitkin pystysuunnassa alempana olevaan säiliöön tai syöttöpisteiden yhteydessä voi olla välisäiliö, johon syöttöpisteestä syötetty materiaali aluksi johdetaan ja josta jätemateriaali siirretään edelleen siirtoputkistoa pitkin vastaanottopisteeseen. Jätteensyöttöpisteen syöttöaukon ja tyhjennysventtiilin välissä olevan välisäiliön tilavuus vaihtelee tyypillisesti sovellutusmuodon mukaan. Tyypillisesti tilavuus voi olla 100-600 I. Välisäiliön käyttämisen etuna on se, että voidaan nostaa syöttöpisteen kapasiteettia, jolloin varsinaista siirtojärjestelmää ei tarvitse käynnistää usein. Sovellutuskohteesta riippuen siirtojärjestelmää käytetään siirtämään välisäiliöön kertynyttä materiaalia 1-3 kertaa vuorokaudessa. Tavanomaisen välisäiliön etuna on myös se, että siirtojärjestelmän energiankulutusta voidaan pienentää, koska samalla siirtosyklillä voidaan siirtää enemmän jätettä. Tunnettujen ratkaisujen haittana on mm. se, että välisäiliön tilan tarve, varsinkin kun käytetään välisäiliönä syöttöputkea, on suuri. Tyypillisesti välisäiliönä sovelletusta pystyasennossa olevasta syöttöputkesta muodostuu pitkä ja sitä varten on järjestettävä maahan melko syvä asennuskuoppa. Kaivutyö on kallista varsinkin kallioisilla alueilla, jossa vaaditaan räjäytystöitä vaadittavan kuopan aikaansaamiseksi. Tyypillinen tunnettujen ratkaisujen mukainen välisäiliön asennussyvyys on luokkaa 2,5-3,5 m. Pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän siirtoputkiston asennuksessa tyypillinen asennus-syvyys on tätä pienempi luokkaa 1-1,5 m. Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen ratkaisu jätteidensiirtojärjestelmän syöttöpisteiden ja siirtoputkistojen välisäiliöiden yhteyteen, jonka avulla vältetään tunnettujen ratkaisujen haittoja. Eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada ratkaisu, jolla voidaan aikaisempaa tehokkaammin hyödyntää välisäiliön kapasiteettia.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksintö perustuu ajatukseen, jossa aikaansaadaan, edullisesti ainakin osittain pystyasennosta poikkeavassa, välisäiliössä sinne syötetyn materiaalin puristuminen estettä vasten korvausilman ja pneumaattisen jätteiden siirtojärjestelmän ali-painekehittimen aikaansaaman imun yhteisvaikutuksella.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa 2-12.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 13.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa 14-27.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 28.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön avulla aikaansaadaan jätemateriaalin kompaktointi eli kokoonpuristuminen, jolloin välisäi-liöön mahtuu aikaisempaa enemmän materiaalia. Kokoonpuristuminen voi olla sovellutuskohteesta riippuen esimerkiksi luokkaa 30 - 50 % riippuen jätetyypistä tai kierrätettävästä materiaalityypistä. Välisäiliö voidaan sijoittaa myös vaaka-asentoon tai se voi käsittää vaakasuuntaisen osuuden, jolloin sitä varten ei tarvita syvää asennuskuoppaa, vaan voidaan käyttää jätteensiirtoputkistolle tavanomaista kaivusyvyyttä. Materiaalin puristuminen aikaansaadaan siis korvausilman ja pneumaattisen jätteiden siirtojärjestelmän alipainekehittimen aikaansaaman imun yhteisvaikutuksena kun materiaali puristuu estettä vasten. Este voi olla välisäiliö-osuuden ja siirtoputken väliin järjestetty väline, jonka läpi tai sivuitse ilmavirta pääsee kulkemaan. Este vaikuttaa materiaaliin aikaansaamalla siihen tukivaikutuksen, joka pääasiassa estää materiaali kulkeutumasta esteen ohi tai läpi aikakaan merkittävissä määrin. Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan aikaansaada halutun-kokoinen välisäiliö, johon syötettävää materiaalia voidaan puristaa kokoon yhden tai useamman esteen ja ilmavirtauksen avulla. Korvausilman tuloa voidaan säädellä esimerkiksi syöttöpisteen säiliöosaan järjestetyllä erillisellä korvausilmaventtiilil- lä. Järjestämällä korvausilmaventtiili avaamaan ja sulkemaan korvausilman kulkutietä, jonka virtauspoikkipinta-ala on pienempi kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, johon se on liitetty, ja josta imu vaikuttaa, aikaansaadaan riittävä korvausilma-virtaus puristusta varten. Samalla voidaan puristaa eli kompaktoida useiden syöt-töpisteiden välisäiliöiden materiaali samanaikaisesti, jolloin saavutetaan merkittävä ajan- ja energiansäästö. Puristus voidaan suorittaa ainakin osittain samalla, kun siirretään materiaalia jostain muusta järjestelmän syöttöpisteestä tai välisäiliöstä. Erillistä korvausilmaventtiiliä voidaan lisäksi käyttää esiohjausventtiilinä eli avaamalla ensin korvausilmaventtiili ja vasta sitten tyhjennysventtiili tai suurempi sul-kuelin. Tällöin voidaan pienentää mahdollista paineiskua ja/tai ääniongelmaa. Lisäksi saavutetaan se, etu, että varsinaisen tyhjennysventtiilin avaaminen on mahdollista pienemmällä voimalla, kuin ilman esiohjausventtiiliä. Erään sovellutus-muodon mukaan este on välisäiliön säiliötilaan järjestetty voimaa vastaanottava elin, joka voidaan käyttölaitteella asettaa säiliötilaan ja siirtää sieltä pois. Sovellutuskohteesta riippuen este voi olla myös materiaalin muokkain, esimerkiksi for-maattori. Erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon mukaan esteen yhteyteen voidaan järjestää välineet korvausilman tuomiseksi esteen läheisyyteen ainakin kun materiaalia siirretään esteen poissiirtämisen jälkeen siirtoputkistossa. Tällöin siirrettävän materiaalin joukkoon saadaan tuotua korvausilmaa, joka tehostaa materiaalin siirtymistä siirtoputkessa.

Keksinnön mukaan voidaan käyttää materiaalin syöttämiseen syöttöpisteitä, jotka ovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja. Keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto soveltuvat erityisen hyvin jätemateriaalin, kuten pusseihin järjestetyn jätemateriaalin siirtojärjestelmien yhteyteen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinkertaistettuna poikkileikattuna pitkin kuvion 2 viivaa l-l,

Kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinkertaistettuna kuvion 1 suunnasta C,

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinkertaistettuna kuvion 1 tason s kohdalta osittain poikkileikattuna,

Kuviot 4 (a) - 4(c) esittävät keksinnön sovellutusmuodon syöttöpistettä poikkileikattuna eri toimintatiloissa, jossa (a) ensimmäisessä toimintatilassa, (b) toisessa toimintatilassa ja (c) kolmannessa toimintatilassa,

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaa eräästä keksinnön sovellutusmuodon mukaisesta laitteistosta selvyyden vuoksi komponentit toisistaan erotettuna,

Kuvio 6 esittää yksityiskohtaa eräästä keksinnön sovellutusmuodon mukaisesta laitteesta,

Kuvioissa 7a-7f on esitetty erään keksinnön sovellutusmuodon mukainen laitteisto poikkileikattuna eri toimintatiloissa,

Kuviossa 7g on esitetty eräs keksinnön sovellutusmuodon mukainen syöttöpiste sivulta,

Kuviossa 7h esitetty erä keksinnön sovellutusmuodon mukainen syöttöpiste syöt-töaukon suuntaan katsottuna,

Kuvioissa 8a-8h on esitetty eräs keksinnön sovellutusmuodon mukainen laitteisto eri toimintatiloissa,

Kuvioissa 9a-9d on esitetty keksinnön erään sovellutusmuodon mukainen yksityiskohta laitteistosta osittain poikkileikattuna, kuviossa 9a pitkin kuvion 9b viivaa IXa-IXa poikkileikattuna esteväline ensimmäisessä asennossa, kuviossa 9b poikkileikattuna pitkin kuvion 9a viivaa IXb-IXb esteväline toisessa asennossa, kuviossa 9c pitkin kuvion 9b viivaa IXc-IXc poikkileikattuna ja kuviossa 9d yksityiskohta kuviosta 9 b esteväline ensimmäisessä asennossa,

Kuviossa 10 on esitetty eräs keksinnön sovellutusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna poikkileikattuna pitkin kuvion 11 viivaa X-X,

Kuvio 11 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinkertaistettuna kuvion 10 suunnasta C,

Kuvio 12 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinkertaistettuna kuvion 10 tason s kohdalta osittain poikkileikattuna,

Kuviot 13 (a) - 13(b) esittävät erästä keksinnön sovellutusmuodon syöttöpistettä poikkileikattuna eri toimintatiloissa, jossa (a) ensimmäisessä toimintatilassa, (b) toisessa toimintatilassa,

Kuvio 14 esittää erästä keksinnön sovellutusmuodon laitteistoa,

Kuviot 15 (a) - (d) esittävät keksinnön mukaisen laitteiston syöttöpistettä eri toimintatiloissa leikattuna pitkin kuvion 15 (e ) viivaa XV-XV,

Kuvio 15 (e) esittää syöttöpistettä kuvion (f) nuolen E suunnasta,

Kuvio 15 (f) esittää syöttöpistettä kuvion ( e) nuolen F suunnasta, kuvio 15 (g) esittää poikkileikkausta pitkin kuvion 15(e ) viivaa XVg -XVg,

Kuvio 15 (h) esittää vielä erästä keksinnön laitteiston syöttöpisteen toimintatilaa, ja

Kuvio 16 esittää erään keksinnön sovellutusmuodon korvausilmaventtiiliä kahdessa toimintatilassa, (a) korvausilman kulkutie auki ja (b) korvausilman kulkutie kiinni.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvioissa 1, 2 ja 3 on esitetty yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaista laitteistoa. Laitteistossa on syöttöpiste 1, jossa on syöttöaukko 2 materiaalin w, kuten jätemateriaalin tai kierrätettävän materiaalin syöttämiseksi syöttöpisteen syöttösäi-liöön 10 ja edelleen välisäiliön 20, 21, 22 kautta materiaalin siirtoputkeen 100. Syöttöaukon 2 yhteydessä on kuvion sovellutusmuodossa avattava ja suljettava luukku 3 tai vastaava, joka suljettuna peittää syöttöaukon 2 ja avattuna mahdollistaa materiaalin w syöttämisen syöttöaukon kautta syöttösäiliöön 10. Kuvion sovellutusmuodossa syöttöaukon luukkua 3 on järjestetty käyttämään toimilaite 4, 5, kuten sylinteri-mäntä-yhdistelmä, johon luukku 3 on järjestetty liikutettavasti ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa se peittää syöttöaukon 2 ja toisen asennon, jossa syöttöaukko on avoinna. Kuvioiden sovellutusmuodossa syöttöpisteen syöttösäiliön alaosaan on järjestetty syöttöventtiili 6, joka on järjestetty toimilaitteella 7, 8 liikkumaan ainakin kahden asennon välillä ensimmäisen asennon, jossa venttiilin sulkuelin sulkee yhteyden syöttösäiliöstä välisäiliöön 20, 21, 22 ja toisen asennon, jossa kulkutie syöttösäiliöstä 10 on auki välisäiliöön 20, 21, 22. Syöttöventtiilin 6 sulkuosa on järjestetty kuvion 1 tapauksessa kääntymään akselin 9 ympäri, mutta muutkin soveliaat venttiilielimet voivat tulla kyseeseen. Syöttösäiliön 10 ja välisäiliön 20, 21,22 välissä on kytkentäosa 15, jolla syöttösäi-liö liitetään välisäiliöön 20, 21, 22. Syöttöpisteessä on kotelo 13, joka muodostaa syöttöpisteen ulkoseinämät. Koteloon 13 on muodostettu syöttöaukko 2 ja aukkoja 14 korvausilman johtamiseksi kotelon sisäpuolelle. Syöttöpisteeseen on järjestetty mahdollisesti välineet 12 syöttösäiliön pinnankorkeuden tunnistamiseksi eli sen tunnistamiseksi onko syöttösäiliössä materiaalia, kuten pussiin pakattua sekajätettä tai muuta kuljetettavaksi tarkoitettua jätemateriaalia tai kierrätettävää materiaalia. Välineet 12 pinnankorkeuden tunnistamiseksi voivat olla erään sovellutusmuo-don mukaan esimerkiksi ultraäänianturi, joka on sovitettu antamaan tietoa ohjausjärjestelmälle syöttösäiliössä olasta materiaalista esimerkiksi materiaalin määrästä tai säiliön täyttöasteesta tai on/off tietoa kun materiaalin määrä ylittää tietyn asetetun rajan. Kuviossa 1-3 on esitetty kaksi rinnakkaista syöttöpistettä 1, joilla kullakin on oma välisäiliö 20, 21, 22, joka on liitetty siirtoputkeen 100. Välisäiliö on muodostettu kuvion sovellutusmuodossa kanavaosista 20, 21, 22 syöttöpisteen 1 ja varsinaisen siirtoputken 10 välille. Välisäiliö käsittää kuvioiden sovellutusmuodossa aluksi syöttöpisteen kytkentäosaan 15 liitetyn pystysuuntaisen kanavaosuuden 20 ja kaarevan kanavaosuuden 21, joka yhdistää pystysuuntaisen kanavaosuuden välisäiliön vaakasuuntaiseen kanavaosuuteen 22. Välisäiliöosuuteen 22 syöttöpisteen 1 ja siirtoputken 100 väliin on järjestetty este-väline 30, joka kuvion 1 sovellutusmuodossa on liikutettava käyttövälineillä 34, 35 ainakin kahden asennon välillä. Tyypillisesti esteväline 30 on liikutettavissa ensimmäisen asennon, jossa esteväline 30 ulottuu välisäiliön kanavaosan materiaalin kulkutilaan ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu välisäiliön kanavaosan materiaalin kulkutilaan, välillä. Esteväline on sovitettu sallimaan kor-vausilmavirtauksen estevälineen ohi tai läpi mutta estämään ainakin pääosan siirrettäväksi tarkoitetun materiaalin pääsystä estevälineen ohi tai läpi kohti siirtoput-kea 100. Kuvion 1 esteväline 30 on tarkemmin estetty kuvioissa 9a-9d.

Laitteisto käsittää välineet korvausilman johtamiseksi välisäiliön kanavaosuuteen. Kuviossa 2 ja 4 on esitetty syöttöpisteen koteloon 13 muodostettuja aukkoja 14 korvausilman johtamiseksi kotelon 13 sisäpuolelle. Pääosa korvausilmasta johdetaan syöttösäiliön 10 kautta välisäiliön 20, 21, 22 kanavatilaan ja edelleen siirto-putkeen 100 kun pneumaattisen jätteiden siirtojärjestelmän alipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirtoputkesta 100 syöttösäiliöön. Keksinnön sovellutusmuo-don mukaan on järjestetty ainakin yksi toinen korvausilmakanava 16, 17, joka on kuvion 1 ja kuvion 3 sovellutusmuodossa järjestetty syöttöpisteestä 1, kuten sen kotelon 13 sisäpuolelta aukon 16 kautta, välisäiliön kanavaosuuteen 22 esteväli-neen 30 läheisyyteen. Estevälineeseen 30 on järjestetty venttiilielin 31, joka avaa väliaineyhteyden toisesta korvausilmakanavasta 17 välisäiliön kanavaosuuteen 22. Voidaan järjestää syöttöpisteestä ulottuvan korvausilmakanavan 17 lisäksi tai sen sijaan toinen korvausilmakanava 191, joka on esitetty kuviossa 6 estevälineen asennussyvennyksen 18 pinnasta s ylöspäin ulottuvana kanavana.

Kuviossa 4a, 4b ja 4 c on esitetty erään keksinnön sovellutusmuodon syöttöpisteen toimintaa. Pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän syöttöpisteeseen asetetaan järjestelmässä siirrettäväksi tarkoitettua materiaalia w syöttöaukosta 2 syöttöpisteen syöttösäiliöön 10. Tällöin kuvion 4 a mukaisesti syöttöaukon luukku 3 on auki (kuviossa ala-asennossa). Kuvion 4 sovellutusmuodon mukaisesti syöttösäiliön 10 alaosassa on sulkuelin eli venttiili 6 jota avaamalla ja sulkemalla säädellään siirrettäväksi tarkoitetun materiaalin pääsyä välisäiliöön ja edelleen materiaalinsiir-toputkeen 100. Kuvion 4a mukaisesti materiaalia syöttösäiliöön asetettaessa on syöttöventtiili 6 kiinni. Kun materiaalia on syötetty syöttöpisteen syöttösäiliöön, syöttöaukon luukku 3 sulkeutuu ja esimerkiksi syöttösäiliön pinnankorkeuden ilmaisimen 12 havaintojen perusteella avataan syöttöventtiili 6, jolloin materiaalia siirtyy syöttösäiliöstä 10 kytkentäosuuden 15 kautta välisäiliön kanavaosuuteen, pääasiassa painovoiman vaikutuksesta. Tämän jälkeen, kun pneumaattisen jätteiden putkikuljetusjärjestelmän alipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirto-putkesta 100 välisäiliön kanavaosuuteen, siirtyy välisäiliöön syöttöpisteestä siirtynyt jätemateriaali w välisäiliössä kohti siirtoputkea. Välisäiliön kanavaosuuteen järjestetyn esteen 30 ollessa välisäiliön kanavaosuudessa se estää jätemateriaalin siirtymistä olennaisesti esteen 30 ohi kohti siirtoputkea 100. Tällöin jätemateriaali w kompaktoituu eli puristuu toisiaan ja estettä vasten imun ja kurvausilmavirran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansiosta jätemateriaalin tilavuus välisäiliössä pienenee merkittävästi sovellutusmuodosta ja jätemateriaalin ominaisuuksista riip puen. Eräässä tapauksessa kompaktoidun jätemateriaalin cw tilavuus on pienentynyt 30 - 50 % verrattuna tilavuuteen ennen kompaktointia.

Laitteisto käsittää ainakin yhden syöttöpisteen 1, välisäiliönä toimivan kanava-osuuden 20, 21,22, johon jätemateriaalia on järjestetty siirrettäväksi syöttöpistees-tä 1 syöttösäiliön 10 kautta sekä välineet jätemateriaalin siirtämiseksi syöttöpis-teestä välisäiliöön, jossa materiaalia puristetaan tilavuudeltaan pienemmäksi. Kuviossa 1-3 on kaksi rinnakkaista syöttöpistettä, joilla kullakin on oma välisäiliö, joka on liitetty varsinaiseen materiaalinsiirtoputkeen. Välisäiliönä toimivasta kanava-osuudesta 20, 21, 22 jätemateriaalia siirretään edelleen pneumaattisen jätemateriaalin siirtojärjestelmän siirtoputkistossa 100. Siirtoputkistossa 100 jätemateriaali siirtyy yhdessä kuljetusilman mukana järjestelmän vastaanottopisteeseen, kuten jäteasemaan, jossa erotuselimessä kuljetettava jätemateriaali erotetaan kulje-tusilmasta ja siirretään jatkokäsittelyyn tai kuljetussäiliöön. Pneumaattisen jät-teidensiirtojärjestelmän toimintaa ei tässä selosteta tarkemmin. Erilaisia esimerkkejä pneumaattisista jätteidenkuljetusjärjestelmistä on yleisesti esitetty esimerkiksi julkaisuissa WO 2009/080880, WO 2009/080881, WO 2009/080882, WO 2009/080883, WO 2009/080884, WO 2009/080885, WO 2009/080886, WO 2009/080887, WO 2009/080888, ja WO/2011/110740.

Kuvioissa 7a-7f on esitetty erään keksinnön mukaisen laitteiston ja menetelmän sovellutusmuodon toimintatiloja eri vaiheissa.

Kuviossa 7a on esitetty toimintatila, jossa syöttöpisteen 1 syöttöaukosta 2 syöt-tösäiliöön 10 on syötetty kuljetettavaksi ja keksinnön mukaisessa laitteistossa käsiteltäväksi tarkoitettua jätemateriaalia w. Kulkutie syöttösäiliöstä 10 välisäiliön ka-navaosuuteen 20, 21 on kuviossa 7a suljettu venttiilielimellä 6, jonka sulkuelin toimii kuviossa 7a syöttösäiliön 10 pohjana. Välisäiliöön kanavaosuuteen 20, 21 on jo siirtynyt syöttösäiliöstä 10 aikaisemmin syötettyä jätemateriaalia w lähinnä painovoiman avulla. Kuvion 7b toimintatilassa on tyhjennetty syöttösäiliön sisältö väli-säiliön kanavaosuuteen 20- Tällöin materiaali on siirtynyt välisäiliössä jo olleen (kuvion 7a) jätemateriaalin w päälle eli siirtosuunnassa välisäiliössä jo olevan materiaalin perään. Syöttöaukon 2 luukku 3 on suljettu jo ennen venttiilielimen 6 avaamista ja jätemateriaalin w tyhjentämistä syöttösäiliöstä 10 välisäiliöön. Välisäiliöön ennen siirtoputkea on järjestetty ainakin yksi esteväline 30. Esteväline on kuvioiden sovellutusmuodossa välisäiliön kanavatilaan ulottuva elin, joka on sovitettu ottamaan vastaan ainakin osan materiaalin w voimavaikutuksesta kun materiaalia siirretään imun ja korvausilmavirtauksen avulla välisäiliön kanavatilas-sa vasten estevälinettä 30. Kuvioiden 7a-7f sovellutusmuodossa estevälinettä 30 on järjestetty käyttämään käyttölaite 34, 35, jonka avulla esteväline 30 on järjestetty liikkumaan ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa este-väline 30 ulottuu kanavatilaan (esim. kuvio 7a) ja toisen asennon, jossa esteväline 30 ei olennaisesti ulotu kanavatilaan (kuvio 7f).

Kuviossa 7c on esitetty toimintatila, jossa pneumaattisen jätteiden putkikuljetusjär-jestelmän alipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirtoputkesta 100 välisäiliön kanavaosuuteen, jolloin välisäiliöön syöttöpisteestä 1 siirtynyt jätemateriaali w siirtyy välisäiliössä kohti siirtoputkea 100. Välisäiliön kanavaosuuteen järjestetyn esteen 30 ollessa välisäiliön kanavaosuudessa se estää jätemateriaalin siirtymistä olennaisesti esteen 30 ohi kohti siirtoputkea 100. Tällöin jätemateriaali w kompak-toituu eli puristuu toisiaan ja estettä 30 vasten imun ja korvausilmavirran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansiosta jätemateriaalin tilavuus välisäiliössä pienenee merkittävästi sovellutusmuodosta ja jätemateriaalin ominaisuuksista riippuen. Eräässä tapauksessa kompaktoidun jätemateriaalin cw tilavuus on pienentynyt 30 - 50 % verrattuna tilavuuteen ennen kompaktointia. Kuvion 7c tilanteessa kom-paktoitu jätemateriaali cw on tilavuudeltaan noin 50 % jätemateriaalin w tilavuudesta ennen kompaktointia (kuvio 7b).Kompaktoinnissa voidaan venttiilielin 6 avata hetkeksi, sovellutuskohteesta riippuen esimerkiksi 5-10 sekunniksi, aika voi olla myös tätä lyhyempi tai pidempi.

Kun jätemateriaalia on kompaktoitu, voidaan välisäiliöön syöttää lisää jätemateri-aalia w kompaktoituneen jätemateriaalin cw perään materiaalin siirtosuunnassa. Tämä on esitetty kuviossa 7d. Tällöin ei imu tyypillisesti vaikuta siirtoputken suunnasta välisäiliöön, vaan jätemateriaalia syötetään pääasiassa painovoiman vaikutuksesta syöttösäiliöstä välisäiliöön. Kuvion sovellutusmuodossa lisäksi esteväline 30 on ensimmäisessä asennossa ja pidättää materiaalin siirtymistä siirtoputkeen 100.

Kun pneumaattisen putkikuljetusjärjestelmän alipainekehittimen imu kytketään päälle järjestelmän muiden säiliöiden tyhjentämiseksi, on venttiili 6 järjestetty kiin-ni-asentoon, jolloin korvausilmaa ei pääse kuvion 7e syöttöpisteestä välisäiliöön eikä edelleen sen kautta siirtoputkeen 100. Tällöin kuvion välisäiliössä oleva materiaali pysyy siellä eikä siirry siirtoputkeen 100. Tällöin myös esteväline 30 on en simmäisessä asennossa. Kun venttiili 6 on kiinni-asennossa, voidaan syöttöpis-teen syöttösäiliöön 10 syöttää syöttöaukon 2 kautta vielä lisää jätemateriaalia. Syötettävä määrä riippuu syöttöpisteen syöttösäiliön tilavuudesta. Erään sovellu-tusmuodon mukaan syöttösäiliöön 10 on sovitettavissa mahtumaan esimerkiksi 4-5 kappaletta tavanomaista pakattua jätepussillista jätemateriaalia w. Kuvioissa puristamatonta jätemateriaalia w on kuvattu yksinkertaistetusti palloina, jotka kukin voivat esittää pakattua jätepussillista jätettä. Puristettu jätemateriaali cw on kuvattu kuvioissa palloja pienempinä kappaleina.

Kuviossa 7f toimintatilassa syöttöpisteen 1 syöttösäiliöön ja/tai välisäiliöön 20, 21, 22 kertynyt jätemateriaali w, cw halutaan siirtää järjestelmässä siirtoputkeen 100, jolloin avataan venttiili 6 ja siirretään esteväline 30 pois välisäiliön kanavatilasta. Tällöin välisäiliö tyhjentyy ja jätemateriaalia siirtyy imun ja korvausilmavirtauksen yhteisvaikutuksesta välisäiliöstä kohti siirtoputkea 100 kuljetusilmavirran mukana ja siirtoputkea pitkin kohti pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäätä.

Kuten kuvioiden mukaisessa keksinnön sovellutusmuodossa on esitetty, on väli-säiliöön järjestetty vaakasuuntainen kanavaosuus 22. Tällöin painovoimaisesti välisäiliön alkupäähän, eli pystysuuntaiseen kanavaosuuteen 20, ja sitä seuraavaan kaarevaan kanavaosuuteen 21 siirrettyä materiaalia siirretään vaakasuuntaisessa osuudessa järjestämällä välisäiliöön siirtoputken suunnasta alipainevaikutus ja vastaavasti syöttöpisteen suunnasta korvausilmaa, jolloin näiden yhteisvaikutuksesta jätemateriaalia siirtyy vaakasuuntaisessa osassa kohti estevälinettä 30 ja/tai kohti siirtoputkea 100.

Vaakasuuntainen kanavaosuus antaa keksinnön mukaiselle laitteistolle mm. sen hyödyn, että välisäiliön kokoa voidaan aikaisempaa pystysuuntaista välisäiliötä huomattavasti helpommin kasvattaa, esimerkiksi järjestämällä estevälineen sijoituspaikka halutulle etäisyydelle materiaalin siirtosuunnassa syöttöpisteen syöttö-aukosta tai syöttösäiliöstä.

Erään keksinnön sovellutusmuodon mukaan estevälineitä voidaan järjestää väli-säiliön kanavaosuuteen useita. Kuviossa 8a-8h on esitetty keksinnön sovellutus-muoto, jossa on kaksi estevälinettä 30, 30’, jotka on järjestetty materiaalin siirto-suunnassa välisäiliön kanavatilaan välimatkan päähän toisistaan. Estevälineitä voi olla tätäkin useampia välisäiliön pituuden ja/tai jätejakeen ominaisuuksien sitä vaatiessa. Keksinnön sovellutusmuodon mukaan on järjestetty ainakin yksi toinen korvausilmakanava 16, 17, 17’, joka on kuvion 8a-8h sovellutusmuodossa järjestetty syöttöpisteestä 1, kuten sen kotelon 13 sisäpuolelta aukon 16 kautta, välisäi-liön kanavaosuuteen 22 ensimmäisen estevälineen 30 läheisyyteen. Ensimmäisen estevälineen 30 asennussyvennyksen 18 ja toisen estevälineen 30’ asennus-syvennyksen 18’ välille on järjestetty korvausilmakanavaosuus 17’. Esteväline on järjestetty asennussyvennykseen 18, 18’ niin, että on muodostettavissa väliaineyh-teys korvausilmakanavasta 17, 17’ välisäiliön kanavaosuuteen estevälineen läheisyyteen. Kuvioiden sovellutusmuodossa kukin esteväline 30, 30’ on järjestetty välisäiliön kanavaosuuteen putkiosuudella 32, 32’, joka on kiinnitetty sovellutuskohteen vaatimalla liitosjärjestelyllä kanavaosuuteen 22.

Estevälineeseen 30, 30’ on järjestetty venttiilielin 31, 31’, joka avaa väliaineyhtey-den toisesta korvausilmakanavasta 17, 17’ välisäiliön kanavaosuuteen 22, 22’. Syöttöpisteestä 1 ulottuvan korvausilmakanavan 17 lisäksi tai sen sijaan toinen korvausilmakanava 191, joka on esitetty kuviossa 6 estevälineen asennussyvennyksen 18 pinnasta s ylöspäin ulottuvana kanavana.

Seuraavassa on selitetty laitteiston toimintaa viittaamalla kuvioihin 8a-8h, kun väli-säiliön kanavaosuuteen on järjestetty useita, kuvioissa kaksi, estevälinettä 30, 30’ välimatkan päähän toisistaan materiaalin siirtosuunnassa syöttöpisteen 1 ja siirto-putken 100 väliselle kanavaosuudelle.

Kuviossa 8a on esitetty toimintatila, jossa syöttöpisteen 1 syöttöaukosta 2 syöt-tösäiliöön 10 on syötetty kuljetettavaksi ja keksinnön mukaisessa laitteistossa käsiteltäväksi tarkoitettua jätemateriaalia w. Syöttöaukon 2 luukku 3 on suljettu jo ennen venttiilielimen 6 avaamista ja jätemateriaalin w tyhjentämistä syöttösäiliöstä 10 välisäiliöön. Välisäiliöön kanavaosuuteen 20, 21 on kuviossa 8a jo siirtynyt syöttösäiliöstä 10 syötettyä jätemateriaalia w lähinnä painovoiman avulla. Kuvion 8a toimintatilassa on tyhjennetty syöttösäiliön sisältö välisäiliön kanavaosuuteen 20.

Kuvion 8b mukaisesti, joka esittää kaavamaisesti ja yksinkertaistettuna laitteistoa pitkin viivaa s leikattuna, on syöttöpisteitä 1 järjestetty kaksi rinnakkain. Nämä voivat olla tarkoitetut esimerkiksi eri jätejakeille tai esimerkiksi lisäämään kapasiteettia.

Kuviossa 8c on esitetty toimintatila, jossa pneumaattisen jätteiden putkikuljetusjär-jestelmän alipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirtoputkesta 100 välisäili- ön kanavaosuuteen, jolloin välisäiliöön syöttöpisteestä 1 siirtynyt jätemateriaali w siirtyy välisäiliössä kohti siirtoputkea 100. Välisäiliön kanavaosuuteen järjestetyn ensimmäisen esteen 30 pois välisäiliön kanavaosuudesta pääse jätemateriaali siirtymään kohti toista estevälinettä 30’, joka on välisäiliön kanavaosuudessa ja estää jätemateriaalin w siirtymistä olennaisesti toisen esteen 30’ ohi kohti siirto-putkea 100. Tällöin jätemateriaali w kompaktoituu eli puristuu toisiaan ja toista estettä 30’ vasten imun ja korvausilmavirran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansiosta jätemateriaalin tilavuus välisäiliössä pienenee merkittävästi sovellutusmuo-dosta ja jätemateriaalin ominaisuuksista riippuen. Eräässä tapauksessa kompak-toidun jätemateriaalin cw tilavuus on pienentynyt 30 - 50 % verrattuna tilavuuteen ennen kompaktointia. Kuvion 8c tilanteessa kompaktoitu jätemateriaali cw on tilavuudeltaan noin 50 % jätemateriaalin w tilavuudesta ennen kompaktointia (kuvio 7b).

Kuviossa 8d on esitetty toimintatila, jossa ensimmäinen esteväline on siirretty ensimmäiseen asentoon, jossa se ulottuu välisäiliön kanavaosaan. Tällöin välisäiliöön voidaan syöttää käsiteltävää materiaalia, joka puristuu ensimmäistä estevälinettä vasten. Vastaavalla tavalla kuin on esitetty kuviossa 8c toisen estevälineen yhteydessä.

Kun jätemateriaalia on kompaktoitu syöttövälinetta vasten, voidaan välisäiliöön syöttää lisää jätemateriaalia w kompaktoituneen jätemateriaalin cw perään materiaalin siirtosuunnassa. Tämä on esitetty kuviossa 8f ja 8g. Tällöin ei imu tyypillisesti vaikuta siirtoputken suunnasta välisäiliöön, vaan jätemateriaalia syötetään pääasiassa painovoiman vaikutuksesta syöttösäiliöstä välisäiliöön. Kuvion sovellutus-muodossa lisäksi estevälineet 30, 30’ ovat ensimmäisessä asennossa ja pidättävät materiaalin siirtymistä siirtoputkeen 100.

Kun pneumaattisen putkikuljetusjärjestelmän alipainekehittimen imu kytketään päälle järjestelmän muiden säiliöiden tyhjentämiseksi, on venttiili 6 järjestetty kiin-ni-asentoon, jolloin korvausilmaa ei pääse kuvion 8g syöttöpisteestä välisäiliöön eikä edelleen sen kautta siirtoputkeen 100. Tällöin kuvion välisäiliössä oleva materiaali pysyy siellä eikä siirry siirtoputkeen 100. Tällöin myös esteväline 30, 30’ ovat ensimmäisessä asennossa. Kun venttiili 6 on kiinni-asennossa, voidaan syöttöpis-teen syöttösäiliöön 10 syöttää syöttöaukon 2 kautta vielä lisää jätemateriaalia.

Kuviossa 8h toimintatilassa syöttöpisteen 1 syöttösäiliöön ja/tai välisäiliöön 20, 21, 22 kertynyt jätemateriaali w, cw halutaan siirtää järjestelmässä siirtoputkeen 100, jolloin avataan venttiili 6 ja siirretään estevälineet 30, 30’ pois välisäiliön kanavallasta. Tällöin jätemateriaalia siirtyy imun ja korvausilmavirtauksen yhteisvaikutuksesta välisäiliöstä kohti siirtoputkea 100 kuljetusilmavirran mukana ja siirtoputkea pitkin kohti pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäätä. Välisäiliöön 20, 21,22, 22’ on ennen siirtoputkea järjestetty ainakin yksi esteväline 30, 30’. Esteväline on kuvioiden sovellutusmuodossa välisäiliön kanavatilaan ulottuva elin, joka on sovitettu ottamaan vastaan ainakin osan materiaalin w voimavaikutuksesta kun materiaalia siirretään imun ja korvausilmavirtauksen avulla välisäiliön kanavatilassa vasten estevälinettä 30. Esteväline on sovitettu päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai lävitse. Estevälineen erästä sovellutusmuotoa on kuvattu tarkemmin kuviossa 9a-9d. Esteväline 30 on järjestetty liikutettavasti käyttölaitteen avulla, joka on kuvion sovellutusmuodossa sylinteri-mäntä-yhdistelmä 34, 35, 36. Estevälinekokonaisuus, jolla se on järjestetty kiinnitettäväksi välisäiliön ka-navaosuuteen käsittää kanavaosan 32, joka on sovitettu kiinnitettäväksi välisäiliön kanavaosuuteen esimerkiksi laippaliitoksella tai jollakin muulla soveltuvalla liitos-järjestelyllä. Kanavaosuuteen 32 on muodostettu aukko 33, josta esteväline 30 voidaan järjestää kanavaosuuden kanavatilaan ja siirtää sieltä pois. Esteväline 30 on kuvion sovellutusmuodossa kiinnitetty käyttölaitteen liikutettavaan osaan, joka on kuviossa männän varsi 35, männänvarsi on kiinni mäntäosassa 36, joka on järjestetty liikutettavasti sylinteriosan 34 silinteritilaan. Mäntää liikutetaan johtamalla sylinteritilaan paineväliainetta sinänsä tunnetusti männän eri puolille halutulla tavalla väliaineen siirtokanavien 37, 38 kautta.

Laite käsittää venttiilielimen, jonka sulkuosa 31 on sovitettu sulkemaan aukon 33 kanavatilaan, kun esteväline 30 on ensimmäisessä asennossa, eli kanavatilassa estämässä materiaalin siirtymistä välisäiliön kanavaosassa. Kuvion 9a-9d sovellu-tusmuodon mukaan sulkuelin on järjestetty estevälineen 30 ja männänvarren 35 väliin. Estevälinekokonaisuuteen on järjestetty väliaineenkulkutie 39, 40 korvaus-ilman johtamiseksi korvausilmakanavasta 17, 191 kanavatilaan kun esteväline 30 on toisessa asennossa tai ainakin kun venttiilin sulkuelimen 31 ja aukon 33 välille on avautunut kulkutie. Väliaineen kulkutien osan voi muodostaa estevälineen asennussyvennys 18, jonka seinämät voivat rajoittaa kuvion 9a-9c sovellutusmuodon mukaisesti korvausilman kulkutietä aukon 33 kautta välisäiliön kanavaan.

Kuvion 5 mukaisesti esteväline kokonaisuus voidaan järjestää asennussyvennyk-seen 18 kokonausuutena, johon kuuluu esteväline 30, venttiilin sulkuosa 31, sylin-teri-mäntä-yhdistelmä 34, 35, 36 ja väliaineen siirtokanavaosat 38, 39, jotka voidaan järjestää pikaliittimin 42, 43 väliainelähteestä tuleviin siirtokanaviin. Järjestämällä korvausilmakanavan tuloaukko 33 kanavaan estevälineen läheisyyteen, voidaan tehostaa materiaalin siirtymistä estevälineen kohdalta kohti siirto-putkea 100, kun esteväline on järjestetty toiseen asentoon pois kanavatilasta ja imu siirtoputken puolelta on kytketty päälle. Samalla korvausilmaa pääsee myös aukon 33 kautta kanavatilaan.

Erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon mukaan estevälineenä on sovellettu materiaalin muokkainta, tyypillisesti rotaatiomuokkainta eli formaattoria. Tällöin jätettä voidaan esipuristaa avaamalla materiaalinsiirtoputkiston venttiili tilanteessa, jossa rotaatiomuokkaimen käsittelyelimiä ei pyöritetä. Jätemateriaalia ei tällöin merkittävissä määrin kulkeudu rotaatiomuokkaimen läpi välisäiliön puolelta siirto-putkiston 100 puolelle, vaan materiaali puristuu merkittävästi kokoon, jolloin materiaalin tilavuus pienenee esimerkiksi 30 - 50 %. Mahdollinen rotaatiomuokkaimen läpi esipuristusvaiheessa kulkeutunut materiaali voidaan johtaa esimerkiksi sekajätteen joukkoon siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäässä.

Rotaatiomuokkaimia ja niiden toimintaa on esitetty tarkemmin julkaisuissa WO/2011/098666, WO/2011/098667, WO/2011/098668 ja WO/2011/098669.

Kuvioissa 10 - 13 on esitetty keksinnön eräs sovellutusmuoto, jossa syöttöpisteen tai välisäiliön tyhjennysventtiili 50 on järjestetty vasta estevälineen 30 jälkeen materiaalin kulkusuunnassa. Tällöin syöttöpisteessä ei ole venttiiliä syöttöpisteen ja välisäiliön välillä. Kuvioiden mukaisesti syöttöpisteen 1 syöttöaukon 2 yhteydessä on luukku 3, joka on kuvioiden sovellutusmuodossa saranoitu yläosasta. Luukkua avataan ja suljetaan käyttölaitteella 4, 5. Luukun ollessa auki voidaan materiaalia w syöttää syöttöaukon 2 kautta syöttösäiliöön 10, josta materiaali siirtyy pääasiassa painovoimaisesti aluksi välisäiliön ensimmäiseen kanavaosaa 20, joka on kuvi- ossa pääasiassa pystysuuntainen. Pystysuuntaisen kanavaosuuden jälkeen on kaareva kanavaosuus 21, joka yhdistyy vaakasuuntaiseen välisäiliön kanavaosuu-teen 22. Vaakasuuntaisen kanavaosuuden 22 ja siirtoputken 100 välissä on este-väline 30 ja estevälineen 30 ja siirtoputken väliin on järjestetty tyhjennysventtiili 50. Tyhjennysventtiilin sukuelimellä 50 on ainakin kaksi asentoa, ensimmäinen asento, jolloin kulkutie välisäiliöstä siirtoputkeen on suljettu ja toinen asento, jolloin kulkutie välisäiliöstä siirtoputkeen on auki. Tyhjennysventtiilin käyttölaitteena on kuviossa sylinteri-mäntä-yhdistelmä 54, 55. Tyhjennysventtiili on liitososalla 52 järjestetty välisäiliön kanavaosuuden 22 ja siirtoputken 100 väliseen kanavaosuuteen, esimerkiksi laippaliitoksella tai muulla soveliaalla liitostavalla. Tyhjennysventtiili voi olla esimerkiksi julkaisussa WO2007135237A1 tai julkaisussa WO2010029213A1 esitetyn kaltainen luistiventtiili, joka sisältää mahdollisesti myös välineet venttiilin rungon seinämien välisen tilan puhdistamiseksi paineväli-aineella, esimerkiksi kanavan 17 kautta johdettavalla korvausilmalla. Kuvion sovel-lutusmuodossa esteväline ja tyhjennysventtiili ovat järjestetyt yhteiseen asennus-syvennykseen 18 eli asennuskaivoon.

Syöttöpisteen 1 koteloon 13, joka muodostaa syöttöpisteen ulkoseinät, on muodostettu syöttöaukko 2 materiaalin syöttämiseksi syöttöpisteen syöttösäiliöön sekä aukkoja 14korvausilman johtamiseksi kotelon sisäpuolelle. Korvausilma pääsee ritilämäisistä aukoista 14 kotelon sisään ja kiertää yläkautta säiliöön 10, kuten kuviossa 13a on esitetty. Tällöin välisäiliöön painovoimaisesti siirretyn materiaalin kompressoimiseksi este-välinettä 30 vasten, avataan tyhjennysventtiiliä 50 hetkeksi. Tyypillisesti tyhjennys-venttiili avataan sovellutuskohteesta riippuen, esimerkiksi 5-10 sekunniksi.

Toinen korvausilman kulkutie 17 on järjestetty johtamaan korvausilmaa estevälineen yhteyteen. Kuvion 10 mukaan toinen korvausilman kulkutie 17 on järjestetty alkamaan syöttöpisteen 1 jälkeen materiaalin kulkutien yläosasta esimerkiksi kyt-kentäosan 15 jälkeen ja ulottuu asennussyvennykseen 18. Asennussyvennyksestä 18 korvausilma pääsee esimerkiksi kuviossa 9 a-9d esitettyä korvausilman kulkutietä aukkojen 40 ja 39 kautta estevälineen 30 läheisyyteen kun esteväline on siirretty toiseen asentoon ja sen venttiilielin 31 on avautunut.

Kuviossa 14 sekä 15 a-d on esitetty vielä eräästä keksinnön sovellutusmuotoa. Siinä on järjestetty erillinen korvausilmaventtiili 60, jolla on ainakin kaksi asentoa, kiinni-asento, jolloin venttiilin sulkuelin 61 sulkee kanavaosan, joka on kuvioissa 14 ja 15 syöttösäiliön 10, seinämään järjestetyn kulkutien 63 korvausilmalle ja toinen asento, jossa kulkutie 63 korvausilmalle on auki (esimerkiksi kuviot 14 ja 15 (b)). Venttiilin sulkuelintä käytetään käyttölaitteella 62. Erästä keksinnön sovellutus-muodon mukaista erillistä korvausilmaventtiiliä 60 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 16 kahdessa toimintatilassa, kuviossa 16 (a) korvausilman kulkutie auki ja kuviossa 16 (b) korvausilman kulkutie 63 kiinni. Erillisessä korvausilmaventtiilis-sä on käyttölaite 62, joka on järjestetty liikuttamaan sulkuelintä 61 edellä mainittujen ainakin kahden asennon välillä. Korvausilmaventtiilin 60 runkoon 64 on järjestetty aukot, joista korvausilma pääsee venttiilin sukuelimellä 61 avattavan ja suljettavan kulkutien 63 kohdalle. Käyttölaite voi olla esimerkiksi väliainekäyttöinen sy-linteri-mäntä-yksikkö tai esimerkiksi sähkötoiminen käyttölaite.

Kuvion syöttöpisteessä on kotelo 13 ja siihen järjestetty ensimmäinen syöttöaukko 2. Ensimmäistä syöttöaukon yhteyteen on järjestetty avattava ja suljettava luukku 3, jota käytetään käyttölaitteella 4, 5. Kotelon sisään on järjestetty toinen sulkuelin 6’, ja sen käyttövälineet 7, 8. Toinen sulkuelin 6’ on järjestetty syöttösäiliön yläosaan kääntyvästi saranakohdasta 9. Toisella sukuelimellä 6’ on ainakin kaksi asentoa ensimmäinen asento, jossa se sulkee kulkutien syöttösäiliöön 10 ja toinen asento, jossa kulkutie syöttösäiliöön on auki. Jotta kuljetettavaksi tarkoitettua materiaalia voidaan syöttää kuvion sovellutusmuodon mukaisen syöttöpisteen 1 syöttösäiliöön 10, on sekä luukun 3 että toisen sukuelimen 6’ oltava auki asennoissa.

Kuvioiden 15 (a)-(h) syöttöpisteessä on syöttösäiliö 10, jonka kanavassa on sisäänpäin supistuva kohta 10’, jonka tarkoituksena on kaventaa syöttösäiliön mate-riaalikanavaa mm. sen vuoksi, että estetään ylisuurten kappaleiden syöttö syöttö-pisteen syöttösäiliöön. Tätä on havainnollistettu kuviossa 15(h), jossa syötettävän (ei-sopivan) kappaleen alaosa w1 on kosketuksissa syöttösäiliön kavennettuun osuuteen 10’ kappaleen keskiosa wm on kosketuksissa syöttösäiliön 10 yläreunaan ja yläosa w2 ulottuu syöttöpisteen 1 koteloon 13 muodostetusta syöttöaukos-ta 2 ulos. Kuvion sovellutusmuodossa erillinen korvausilmaventtiili 60 on järjestetty syöttösäilön 10 seinämään samalle puolelle kuin supistuva kohta 10’ ja materiaalin syöttösuunnassa supistuvan kohdan jälkeen järjestettyyn syöttösäiliön kapeim-masta kohdasta ulospäin laajenevaan kanavan seinämäosuuteen 10”.

Kuviossa 15(a) on esitetty keksinnön sovellutusmuodon syöttöpisteen 1 toimintatila, jossa syötetään materiaalia syöttöpisteen syöttösäiliön 10 kautta välisäiliön ka- navaosuuteen. Tällöin syöttöaukon luukku 3 on auki ja syöttösäiliön yläosaan järjestetty toinen sulkuelin 6’ on auki, jolloin materiaali voidaan syöttää syöttösäiliöön. Erillinen korvausilmaventtiili 60 on asennossa. Pneumaattisen materiaalinsiirtojär-jestelmän alipainekehittimen imu ei vaikuta syöttöpisteen syöttösäiliössä.

Kuviossa 15 (b) ja kuviossa 14 on esitetty keksinnön sovellutusmuodon syöttöpisteen 1 toinen toimintatila, jossa suoritetaan syöttöpisteen syöttösäiliön kautta väli-säiliöön syötetyn materiaalin kompaktointi eli puristus esteen 30 avulla tai sitä vasten hyödyntämällä imun ja korvausilmavirtauksen yhteisvaikutusta materiaaliin. Erillinen korvausilmaventtiili 60 on sovitettu käytettäväksi erityisesti kompak-toinnin yhteydessä, jolloin avataan korvausilmaventtiilin käyttölaitteen 62 käyttämällä sukuelimellä 61 korvausilman kulkutie 63 syöttösäiliöön ja edelleen välisäili-ön kanavaosiin. Tällöin korvausilma pääsee kulkeutumaan syöttöpisteen kotelon 13 aukkojen 14 läpi ja edelleen kotelon sisälle järjestetyn korvausilmaventtiilin avaaman kulkutien 63 kautta materiaalin siirtokanavaan, välisäiliönä toimiviin kanavaosiin 20, 21, 22. Pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa siirtoputkesta 100, jolloin välisäiliössä oleva materiaali puristuu kasaan esteen 30 avulla tai sitä vasten. Materiaali voi sen tyypistä riippuen puristua kasaan esimerkiksi 30 - 50 % alkuperäisestä tilavuudesta. Korvausilmaventtii-liä pidetään auki-asennossa puristukseen tarvittava aika, joka voi vaihdella sovellutuskohteen mukaan. Puristumiseen voi riittää melko lyhytkin venttiilin aukioloaika esimerkiksi 2-10 sekuntia, edullisesti 2-5 sekuntia. Korvausilmaventtiilin koko voi olla huomattavasti pienempi kuin sulkuventtiilin tai materiaalinsiirrossa käytettä-vänkanavaosuuden poikkipinta-ala. Tällöin saavutetaan mm. se etu, että materiaali kompaktoituu eli puristuu kasaan optimaalisesti, eikä esimerkiksi liian tiukasti kanavaosaan ja toisiinsa kanavaosassa. Pieni korvausilmaventtiilikoko mahdollistaa myös sen, että voidaan kompaktoida suuri joukko välisäiliöitä yhtä aikaa, jolloin saavutetaan aika- ja energiasäästöjä. Erään sovellutusmuodon mukaan kompak-toitiin 20 välisäiliön kanavaosuuksiin syötetyt materiaalit samanaikaisesti. Samoin välisäiliöiden kanavaosiin kertyneen materiaalin kompaktointi voidaan tehdä osittain muun siirtoimun yhteydessä.

Erään sovellutusmuodon mukaisissa testeissä käytettiin halkaisijaltaan 350mm putkessa korvausilmalle halkaisijaltaan 80mm imuaukkoa, joka osoittautui sopivaksi. Tällöin päästiin sekajätteellä 50% puristumaan muutamassa sekunnissa.

Pientä korvausilmaventtiiliä 60 voidaan käyttää myös esiohjausventtiilinä materiaalin siirrossa, jolloin ensin avataan erillinen korvausilmaventtiili 60 ja vasta sitten suurempi sulkuventtiili 6, 6’, 50, jolloin vältetään paineisku ja mahdollinen äänion-gelma.

Kuviossa 15 (c) on esitetty erään keksinnön sovellutusmuodon syöttöpisteen 1 toimintatila, jossa välisäiliöön, sen kanavaosiin, kertynyt materiaali ja puristettu materiaali cw siirretään siirtoputkeen 100. Tällöin erään sovellutusmuodon mukaan avataan aluksi erillinen korvausilmaventtiili 60 ja sen avautumisen jälkeen toinen sulkuelin 6’, jolloin voidaan edellä kuvatusti pienentää mahdollista äänion-gelmaa. Pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa tällöin siirtoputken suunnasta, jollin materiaali siirtyy imun ja korvausilmavir-tauksen yhteisvaikutuksella kohti siirtoputkea 100 ja edelleen pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäätä, jossa siirrettävä materiaali erotetaan kul-jetusilmasta.

Kuviossa 15 (d) on esitetty erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon syöttö-pisteen toimintatilaa kun tyhjennetään jonkin toisen syöttöpisteen syöttö- ja/tai vä-lisäiliötä. Tällöin sekä kotelon 13 luukku 2 ja toinen sulkuelin 6’ ja erillinen korvausilmaventtiili 60 ovat kiinni. Tällöin kuvion 15 (d) syöttöpisteessä tai sen välisäiliössä oleva materiaali ei siirry kohti siirtoputkea 100.

Kuviossa 15 (e ) ja 15 (f) on vielä selvyyden vuoksi esitetty keksinnön sovellutus-muodon mukainen syöttöpiste edestä (e ) ja sivulta (f). Lisäksi kuviossa 15 (g) on vielä esitetty poikkileikkaus pitkin kuvion 15 (e) viivaa XVg-XVg, jossa on nähtävissä syöttöpisteen, ylhäältä tarkasteltaessa, pyöreä muoto ja syöttösäiliön supistuva seinämä 10’ sekä syöttöaukko 2 ja sen luukku 3.

Keksintö kohdistuu siis menetelmään jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, jossa menetelmässä jätemateriaalia tai kierrätettävää materiaalia syötetään pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjestelmän syöttöpisteen 1 syöttöaukosta 2 syöttösäili-öön 10 ja edelleen syöttösäiliön ja materiaalinsiirtoputken 100 välillä olevaan ka-navaosuuteen 20, 21, 22, josta materiaalia siirretään kuljetusilman mukana materiaalinsiirtoputken 100 välityksellä pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän luo-vutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta. Menetelmässä materiaaliin w vaikutetaan imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella kanavaosuudessa 20, 21, 22 aikaansaamalla ainakin osaan siirrettävästä materiaalista w kokoonpuristuminen siirtoputken 100 ja käsiteltävän materiaalin w väliin järjestetyn esteen 30 avulla tai estettä vasten ennen materiaalin kuljettamista pneumaattisen jätteiden kuljetusjärjestelmän luovutuspäähän.

Erään sovellutusmuodon mukaan menetelmässä ainakin osaan välisäiliönä toimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen 20, 21, 22 syötettyyn materiaaliin w vaikutetaan avaamalla kulkutie siirtoputken 100 suunnasta välisäiliönä toimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen 20, 21, 22 pneumaattisen alipainekehittimen imupuolelle ja avaamalla kulkutie materiaalin w vastakkaiselta puolelta korvausilman kulkutielle.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaaliin w vaikutetaan syöttöpisteen 1 ja materiaalin siirtoputken 100 välille järjestetyssä välisäiliön kanavaosuudessa 20, 21,22, joka on ainakin osittain järjestetty pystysuunnasta olennaisesti poikkeavassa suunnassa kulkevaan suuntaan, edullisesti kulkemaan olennaisesti vaakasuunnassa.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w syötetään syöttöpisteestä kanavaosuuteen 20, 21, 22, joka on materiaalin välisäiliö ja vaikutetaan materiaaliin välisäiliössä vaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa materiaalia syötetään syöttöpisteen 1 syöttöaukosta 2 välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen 20, 21, 22 pääasiassa painovoiman avulla, toisessa vaiheessa materiaalia siirretään kanava-osuudessa estettä 30, 30’ vasten ja puristetaan imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, kolmannessa vaiheessa mahdollisesti syötetään lisää materiaalia syöttö-pisteen syöttöaukosta painovoimaisesti välisäiliönä toimivaan kanavaosaan ja neljännessä vaiheessa vaikutetaan esteeseen, niin, että välisäiliössä olevaa materiaalia w ja/tai puristettua materiaalia cw siirretään kanavaosuudesta 20, 21, 22 imun ja korvausilman yhteisvaikutuksesta siirtoputkistoon 100 ja edelleen kohti pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäätä.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w puristettaessa sallitaan korvausilman pääsy, esimerkiksi avaamalla venttiili 6 tai erillinen korvausilmaventtiili 60, tietyksi ajaksi.

Erään sovellutusmuodon mukaan ainakin materiaalia puristettaessa ja/tai materiaalin siirtovaiheen alkuvaiheessa avataan korvausilman kulkutie 63, jonka virtaus-aukko on pienempi, kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa.

Erään sovellutusmuodon mukaan syöttöpisteen ja materiaalin siirtoputken välissä on materiaalin siirtosuunnassa useita välimatkan päässä toisistaan olevia esteitä 30, 30’, jolloin aluksi syötetään materiaali syöttöpisteestä kauempana olevan toisen esteen 30’ luo ja aikaansaadaan jätteen puristuminen toisen esteen avulla tai sitä vasten ja sen jälkeen asetetaan lähempänä syöttöpistettä oleva ensimmäinen este 30 ulottumaan välisäiliön kanavaosuuteen ja aikaansaadaan materiaalin puristuminen lähempänä syöttöpistettä 1 olevan ensimmäisen esteen 30 avulla tai sitä vasten.

Erään sovellutusmuodon mukaan tuodaan korvausilmaa esteen 30, 30’ läheisyyteen kun materiaalia siirretään esteen kohdalta kohti siirtoputkea.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w puristetaan kasaan 30 - 50 %.

Erään sovellutusmuodon mukaan esteen 30, 30’ yhteyteen on järjestetty korvaus-ilmaventtiili 31, joka sallii korvausilman pääsyn kanavaosaan, ainakin kun este 30, 30’ on järjestetty asentoon, jossa materiaalia siirretään kohti siirtoputkea.

Erään sovellutusmuodon mukaan välisäiliönä toimiva kanavaosuus 20, 21, 22 on järjestetty asennettavaksi syvyyteen, joka on noin 1-1,5 metriä maan pinnasta s.

Erään sovellutusmuodon mukaan este on erillinen esteväline 30, 30’, joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline 30, 30’ ulottuu kanavaosuuden kanavatilaan ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu kanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi kor-vausilmavirtaus pääsee, tai, että este on muu väline, kuten materiaalin muokkain, esimerkiksi rotaatiomuokkain, jonka käsittelyelimet eivät syötä materiaalia kana-vaosuudesta 22 siirtoputkea 100 kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään esteenä.

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, joka laitteisto käsittää pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjestelmän syöttöpisteen 1, jossa on syöttöaukko 2 syöttösäiliöön 10 ja edelleen syöttösäiliön ja materiaalinsiirtoput-ken 100 välille järjestetyn kanavaosuuden 20, 21, 22, joka on sovitettu toimimaan välisäiliönä, josta materiaalia on sovitettu siirrettäväksi materiaalinsiirtoputken 100 välityksellä pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, joka laitteisto käsittää alipainekehittimen, jonka imupuoli on liitettävissä vaikuttamaan siirtoputkeen 100. Laitteisto käsittää ainakin yhden estevälineen 30, joka on järjestettävissä kanavaosuuteen 20, 21,22 syöttö-pisteen ja siirtoputken 100 väliin, joka este on sovitettu pysäyttämään ainakin pääosan materiaalista ja päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai läpi niin, että kana-vaosuudessa 20, 21, 22 on aikaansaatavissa ainakin osalle siirrettäväksi tarkoitetulle materiaalille w kokoonpuristuminen esteen 30 avulla tai estettä vasten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet yhteyden avaamiseksi ja sulkemiseksi kanavaosuuden 20, 21, 22 pneumaattisen alipainekehittimen imu-puolelle ja/tai korvausilmavälineet 6’, 60, korvausilman johtamiseksi säädellysti kanavaosuuteen syöttöpisteen ja materiaalin w väliin, jotka välineet on sovitettu avaamaan ja sulkemaan korvausilman kulkutie.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää syöttöpisteen 1 ja materiaalin siirtoputken 100 välille järjestetyn kanavaosuuden 20, 21, 22, joka käsittää pystysuunnasta poikkeavan kanavaosuuden, kuten pääasiassa vaakasuoran kanava-osuuden, joka on sovitettu toimimaan välisäiliönä.

Erään sovellutusmuodon mukaan esteen 30 etäisyydellä syöttöpisteestä 1 määritetään välisäiliön tilavuus.

Erään sovellutusmuodon mukaan syöttöpisteen 1 ja materiaalin siirtoputken väliin on materiaalin siirtosuunnassa järjestetty useita välimatkan päässä toisistaan olevia esteitä 30, 30’.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet 17, 18, 31, 33 korvausilman tuomiseksi esteen 30, 30’ läheisyyteen.

Erään sovellutusmuodon mukaan esteen 30, 30’ yhteyteen on järjestetty korvaus-ilmaventtiili 31, joka avattuna sallii korvausilman pääsyn kanavaosaan esteen kohdalta tai sen läheisyydessä.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää tyhjennysventtiilin 6, joka on järjestetty syöttöpisteen syöttöaukon 2 ja välisäiliönä toimivan kanavaosuuden väliin.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää tyhjennysventtiilin 50, joka on järjestetty esteen 30 ja siirtoputken 100 väliin.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää sulkuelimen 6’, joka on järjestetty syöttöpisteen 1 syöttösäiliön 10 ja syöttöpisteen syöttöaukon 2 väliin.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmaventtiili 60, on järjestetty syöttöpis-teeseen 1 korvausilman kulkutien 63 avaamiseksi ja sulkemiseksi syöttösäiliöön 10 ja/tai välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen 20, 21,22.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilman kulkutien 63 virtausaukko on pienempi, kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalin-siirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa.

Erään sovellutusmuodon mukaan välisäiliönä toimiva kanavaosuus 20, 21, 22 on järjestetty asennettavaksi syvyyteen, joka on noin 1-1,5 metriä maan pinnasta s.

Erään sovellutusmuodon mukaan este on erillinen esteväline 30, 30’, joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline 30, 30’ ulottuu kanavaosuuden kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu kanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi kor-vausilmavirtaus on sovitettu kulkemaan.

Erään sovellutusmuodon mukaan este on materiaalin käsittelylaite, kuten materiaalin muokkain, esimerkiksi rotaatiomuokkain, jonka käsittelyelimet on sovitettu olemaan toimintatilassa, jossa ne eivät syötä materiaalia kanavaosuudesta 22 siir-toputkea 100 kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään esteenä.

Keksinnön kohteena on myös jätteidensiirtojärjestelmä, joka käsittää jonkin patenttivaatimuksista edellä mainitun tunnusmerkin tai patenttivaatimusten 13-27 mukaisen laitteiston.

Tyypillisesti materiaali on jätemateriaalia, kuten pusseihin järjestettyä jätemateri-aalia. Syöttöpiste ja välisäiliö voi olla sovitettu pneumaattisen jätteensiirtojärjes-telmän osaksi tai se voi olla erillinen osa, jossa jätemateriaali johdetaan jätehuo-neeseen jätesäiliöön tai vastaavaan.

Keksintöä voidaan soveltaa niin, että tehdään syöttöpisteen jälkeen kanavaosa, jossa on pystysuuntainen osuus ja vaakasuuntainen osuus, jossa jäte ensi pudotetaan lyhyeen pystysuuntaiseen osuuteen ja sitten jäte imetään lyhyehköllä väli-imulla vaakasuuntaisen kanavaosuudella olevaa estettä eli topparia vasten. Tällöin jäte siirtyy välisäiliöön vaakaosuudelle ja samalla puristuu kasaan 30- 50 %. Ratkaisulla välisäiliöön saadaan lisää tilaa. Este voi sijaita usean metrin päässä syöt-töluukusta, jolloin välisäiliötilavuutta saadaan haluttu määrä. Ideana on, että toppari rajoittaa jätteen pääsyn putkistoon ja korvausilman tulo estetään esimerkiksi kuvion 1 mukaisella syöttöpisteen tyhjennysventtiilillä eli syöttösulkuluukulla, jolloin ei synny siirtovoimaa jätteelle. Kun jätettä halutaan puristaa ja siirtää edullisesti erillinen korvausilmaventtiili 60 avataan hetkeksi, esim. 2-1 Os. Kun välisäiliönä toimiva kanavaosuus halutaan tyhjentää, tyhjennysventtiili 6, 50 tai sulkuelin 6’ avataan ja esteväline 30 vedetään ulos. Vaihtoehtoisesti tilanteessa, jossa ei käytetä tai ei sovelleta erillistä korvausilmaventtiiliä 60, avataan puristusvaiheessa sulkuelin 6’ tai syöttöpisteen tyhjennysventtiili 6, 50 hetkeksi ja kun halutaan tyhjentää välisäiliönä toimiva kanavaosuus tyhjennysventtiili 6, 50 tai sulkuelin 6’ avataan ja este-väline vedetään ulos.,

Toinen vaihtoehto on sijoittaa sulkuventtiili 50 asennuskaivoon 18 estevälineen 30 menopuolelle. Kun jätemateriaalia halutaan siirtää, avataan sulkuventtiili 50 hetkeksi.

Estevälineen 30 yhteyteen asennetaan lisäkorvausilmaventtiili 31, siten, että kun esteväline siirretään toiseen asentoon eli pois kanavaosasta, se avaa samalla myös lisäkorvausilmaventtiilin 31. Tällöin jätemateriaali siirtyy helpommin kanava-osassa, koska korvausilmaa tulee myös jätteen sekaan. Yleensä siirrettävä jätemäärä on esimerkiksi 150 L ilman lisäkorvausilmaventtiiliä 31 ja/ tai formaattoria. Esteen ja lisäkorvausilmaventtiilin avulla kerrallaan siirrettävä materiaalimäärä voi olla moninkertainen.

Myös järjestelmissä, jossa on materiaalin muokkain, rotaatiomuokkain eli formaat-tori voidaan jätettä esipuristaa avaamalla hetkeksi pääventtiili, mutta kun formaat- torin käsittelyelimet on järjestetty toimintatilaan, jossa ne eivät pyöri eli syötä materiaalia, jäte ei tule ulos vaan puristuu 30-50% välisäiliössä. Mahdollisesti formaat-torin läpi puristusvaiheessa kulkeutunut pieni määrä jätettä esipuristus syklin aikana siirretään lopuksi esimerkiksi sekajätteen joukkoon. Tarvittaessa voidaan for-maattoria ennen materiaalin kulkusuunnassa järjestää esteväline, joka sulkee kanavan vaikka pääventtiili eli tyhjennysventtiili on auki.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää jätteiden siirtojärjestelmässä niin, että järjestetään oma sykli esipuristukselle / siirrolle. Tällöin kukin syöttöpis-teen jätteet, jotka on johdettu välisäiliönä toimivaan kanavaosaan, vuorotellen esi-puristetaan, esim. 10s ajan. Tällöin välisäiliöiden jätetilavuus kasvaa 30-50%.

Puristusvaihe voidaan järjestää niin, että jonkun muun syöttöpisteen tai jätefraktion siirron aikana suoritetaan kyseisen syöttöpisteen tai jätefraktion syöttöpisteiden esipuristus.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

Claims (28)

1. Menetelmä jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jät-teidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, jossa menetelmässä jätemateriaalia tai kierrätettävää materiaalia syötetään pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjes-telmän syöttöpisteen (1) syöttöaukosta (2) syöttösäiliöön (10) ja edelleen syöt-tösäiliön ja materiaalinsiirtoputken (100) välillä olevaan kanavaosuuteen (20, 21, 22), josta materiaalia siirretään kuljetusilman mukana materiaalinsiirtoputken (100) välityksellä pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, tunnettu siitä, että menetelmässä materiaaliin (w) vaikutetaan imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella kanavaosuudessa (20, 21,22) aikaansaamalla ainakin osaan siirrettävästä materiaalista (w) kokoonpuristuminen siirtoputken (100) ja käsiteltävän materiaalin (w) väliin järjestetyn esteen (30) avulla tai estettä vasten ennen materiaalin kuljettamista pneumaattisen jätteiden kuljetusjärjestelmän luovutuspäähän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ainakin osaan välisäiliönä toimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen (20, 21, 22) syötettyyn materiaaliin (w) vaikutetaan avaamalla kulkutie siirtoputken (100) suunnasta välisäiliönä toimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen (20, 21, 22) pneumaattisen alipainekehittimen imupuolelle ja avaamalla kulkutie materiaalin (w) vastakkaiselta puolelta korvausilman kulkutielle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaaliin (w) vaikutetaan syöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken (100) välille järjestetyssä välisäiliön kanavaosuudessa (20, 21, 22), joka on ainakin osittain järjestetty pystysuunnasta olennaisesti poikkeavassa suunnassa kulkevaan suuntaan, edullisesti kulkemaan olennaisesti vaakasuunnassa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia (w) syötetään syöttöpisteestä kanavaosuuteen (20, 21, 22), joka on materiaalin välisäiliö ja vaikutetaan materiaaliin välisäiliössä vaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa materiaalia syötetään syöttöpisteen (1) syöttöaukosta (2) välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen (20, 21, 22) pääasiassa painovoiman avulla, toisessa vaiheessa materiaalia siirretään kanavaosuudessa estettä (30, 30’) vasten ja puristetaan imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, kolmannessa vaiheessa mahdollisesti syötetään lisää materiaalia syöttöpisteen syöttöaukosta pai- novoimaisesti välisäiliönä toimivaan kanavaosaan ja neljännessä vaiheessa vaikutetaan esteeseen, niin, että välisäiliössä olevaa materiaalia (w) ja/tai puristettua materiaalia (cw) siirretään kanavaosuudesta (20, 21, 22) imun ja korvausilman yhteisvaikutuksesta siirtoputkistoon (100) ja edelleen kohti pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäätä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia (w) puristettaessa sallitaan korvausilman pääsy, esimerkiksi avaamalla venttiili (6) tai erillinen korvausilmaventtiili (60), tietyksi ajaksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin materiaalia puristettaessa ja/tai materiaalin siirtovaiheen alkuvaiheessa avataan korvausilman kulkutie (63), jonka virtausaukko on pienempi, kuin kanava-osan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän ali-painekehittimen imu vaikuttaa.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1- 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syöttöpisteen ja materiaalin siirtoputken välissä on materiaalin siirtosuunnassa useita välimatkan päässä toisistaan olevia esteitä (30, 30’), jolloin aluksi syötetään materiaali syöttöpisteestä kauempana olevan toisen esteen (30’) luoja aikaansaadaan jätteen puristuminen toisen esteen avulla tai sitä vasten ja sen jälkeen asetetaan lähempänä syöttöpistettä oleva ensimmäinen este (30) ulottumaan välisäiliön kanavaosuuteen ja aikaansaadaan materiaalin puristuminen lähempänä syöttöpistettä (1) olevan ensimmäisen esteen (30) avulla tai sitä vasten.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuodaan korvausilmaa esteen (30, 30’) läheisyyteen kun materiaalia siirretään esteen kohdalta kohti siirtoputkea.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia (w) puristetaan kasaan 30 - 50 %.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esteen (30, 30’) yhteyteen on järjestetty korvausilmaventtiili (31), joka sallii korvausilman pääsyn kanavaosaan, ainakin kun este (30, 30’) on järjestetty asentoon, jossa materiaalia siirretään kohti siirtoputkea.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välisäiliönä toimiva kanavaosuus (20, 21, 22) on järjestetty asennettavaksi syvyyteen, joka on noin 1-1,5 metriä maan pinnasta (s).

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että este on erillinen esteväline (30, 30’), joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline (30, 30’) ulottuu kanava-osuuden kanavatilaan ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu kanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi korvausilmavirtaus pääsee, tai, että este on muu väline, kuten materiaalin muokkain, esimerkiksi rotaa-tiomuokkain, jonka käsittelyelimet eivät syötä materiaalia kanavaosuudesta (22) siirtoputkea (100) kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään esteenä.

13. Laitteisto jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jät-teidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, joka laitteisto käsittää pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjestelmän syöttöpisteen (1), jossa on syöttöaukko (2) syöttösäiliöön (10) ja edelleen syöttösäiliön ja materiaalinsiirtoputken (100) välille järjestetyn kanavaosuuden (20, 21, 22), joka on sovitettu toimimaan välisäiliönä, josta materiaalia on sovitettu siirrettäväksi materiaalinsiirtoputken (100) välityksellä pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, joka laitteisto käsittää alipainekehittimen, jonka imupuoli on liitettävissä vaikuttamaan siirtoputkeen (100), tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi kanavaosuudessa (20, 21, 22) ainakin osalle siirrettäväksi tarkoitetulle materiaalille (w), jotka välineet kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi käsittävät ainakin yhden esteen (30), joka on järjestettävissä kanavaosuuteen (20, 21, 22) syöttöpisteen ja siirtoputken (100) väliin, joka este on sovitettu pysäyttämään ainakin pääosan materiaalista ja päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai läpi, ja korvausilmavälineet korvausilman johtamiseksi kanavaosuuteen syöttöpisteen ja materiaalin (w) väliin niin, että kanava-osuudessa (20, 21, 22) on aikaansaatavissa ainakin osalle siirrettäväksi tarkoitetulle materiaalille (w) kokoonpuristuminen esteen (30) avulla tai estettä vasten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet yhteyden avaamiseksi ja sulkemiseksi kanavaosuuden (20, 21, 22) pneumaattisen alipainekehittimen imupuolelle ja/tai korvausilmavälineet (6’, 60,) korvausilman johtamiseksi säädellysti kanavaosuuteen syöttöpisteen ja mate- naalin (w) väliin, jotka välineet on sovitettu avaamaan ja sulkemaan korvausilman kulkutie.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää syöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken (100) välille järjestetyn kanavaosuuden (20, 21, 22), joka käsittää pystysuunnasta poikkeavan kanava-osuuden, kuten pääasiassa vaakasuoran kanavaosuuden, joka on sovitettu toimimaan välisäiliönä.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 13-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että esteen (30) etäisyydellä syöttöpisteestä (1) määritetään välisäiliön tilavuus.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 13-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että syöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken väliin on materiaalin siirtosuunnassa järjestetty useita välimatkan päässä toisistaan olevia esteitä (30, 30’).

18. Jonkin patenttivaatimuksista 13-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet (17, 18, 31,33) korvausilman tuomiseksi esteen (30, 30’) läheisyyteen.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 13-18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että esteen (30, 30’) yhteyteen on järjestetty korvausilmaventtiili (31), joka avattuna sallii korvausilman pääsyn kanavaosaan esteen kohdalta tai sen läheisyydessä.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 13-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää tyhjennysventtiilin (6), joka on järjestetty syöttöpisteen syöt-töaukon (2) ja välisäiliönä toimivan kanavaosuuden väliin.

21. Jonkin patenttivaatimuksista 13-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää tyhjennysventtiilin (50), joka on järjestetty esteen (30) ja siirtoputken (100) väliin.

22. Jonkin patenttivaatimuksista 13-21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää sulkuelimen (6’), joka on järjestetty syöttöpisteen (1) syöt-tösäiliön (10) ja syöttöpisteen syöttöaukon (2) väliin.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 13-22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausilmaventtiili (60), on järjestetty syöttöpisteeseen (1) korvausilman kulkutien (63) avaamiseksi ja sulkemiseksi syöttösäiliöön (10) ja/tai välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen (20, 21,22).

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausilman kulkutien (63) virtausaukko on pienempi, kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa.

25. Jonkin patenttivaatimuksista 13-24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välisäiliönä toimiva kanavaosuus (20, 21, 22) on järjestetty asennettavaksi syvyyteen, joka on noin 1-1,5 metriä maan pinnasta (s).

26. Jonkin patenttivaatimuksista 13-25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että este on erillinen esteväline (30, 30’), joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline (30, 30’) ulottuu kanava-osuuden kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu kanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi korvausilmavirtaus on sovitettu kulkemaan.

27. Jonkin patenttivaatimuksista 13-26 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että este on materiaalin käsittelylaite, kuten materiaalin muokkain, esimerkiksi ro-taatiomuokkain, jonka käsittelyelimet on sovitettu olemaan toimintatilassa, jossa ne eivät syötä materiaalia kanavaosuudesta (22) siirtoputkea (100) kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään esteenä.

28. Jätteidensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää jonkin patenttivaatimuksista 13-27 mukaisen laitteiston.