FI124837B - Menetelmä ja laitteisto jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO JÄTEMATERIAALIN SYÖTTÄMISEKSI JA KĬSITTELEMISEKSI

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetel¬mä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto.

Keksintö kohdistuu myös patenttivaatimuksen 33 mukaiseen järjestelmään.Keksinnön tausta

Keksintö liittyy yleisesti materiaalinsiirtojärjestelmiin, kuten pneumaattisiin alipai-nekuljetusjärjestelmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjättei¬den siirtoon. Tällaisia on esitetty mm. julkaisuissa WO 2009/080880, WO2009/080881, WO 2009/080882, WO 2009/080883, WO 2009/080884, WO2009/080885, WO 2009/080886, WO 2009/080887 ja WO 2009/080888. Keksintöliittyy myös jätteensyöttövälineisiin, kuten syöttöpisteisiin tai jätekuiluihin, joilla jä¬tettä siirretään, tyypillisesti painovoimaisesti, erimerkiksi asuintaloissa ylempänäolevista syöttöaukoista alempana olevaan keräystilaan tai vastaavaan säiliöön.

Tunnetaan järjestelmiä, joissa jätteitä siirretään putkistossa paine-eron tai imunavulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa imemällä. Tyypillistä niil¬le on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteistoa, jossa alipai¬ne siirtoputkeen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten puhaltimella, alipaine-pumpuilla tai ejektorilaitteistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttii-lielin, jota avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausil-maa. Järjestelmissä käytetään jätemateriaalin syöttöpäässä jätteidensyöttöpisteitä,esimerkiksi roska-astioita tai jätekuiluja, joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syö¬tetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennys-venttiilielin, jolloin siirtoputkessa vaikuttavan alipaineen avulla aikaansaadun imu-vaikutuksen ja yhdessä jätekuilun kautta vaikuttavan ympäröivän ilmanpaineenavulla siirretään materiaalia, kuten esimerkiksi pusseihin pakattua jätemateriaalia,jätekuilusta siirtoputkeen ja edelleen vastaanottopisteeseen, jossa kuljetettavajätemateriaali erotetaan kuljetusilmasta ja siirretään jatkokäsittelyyn tai esimerkiksi kuljetussäiliöön. Kyseisiä jätteiden pneumaattisia siirtojärjestelmiä voidaan hyö¬dyntää erityisen hyvin tiheästi asutetuilla kaupunkialueilla. Tällaisilla alueilla onkorkeita rakennuksia, joissa jätteiden syöttö pneumaattiseen jätteiden siirtojärjes¬telmään suoritetaan rakennukseen järjestetyn syöttöpisteen, kuten jätekuilun kaut¬ta.

Materiaalia voidaan johtaa syöttöpisteestä jätekuilua pitkin pystysuunnassa alem¬pana olevaan säiliöön tai syöttöpisteiden yhteydessä voi olla välisäiliö, johon syöt¬töpisteestä syötetty materiaali aluksi johdetaan ja josta jätemateriaali siirretäänedelleen siirtoputkistoa pitkin vastaanottopisteeseen. Jätteensyöttöpisteen syöttöaukon ja tyhjennysventtiilin välissä olevan välisäiliöntilavuus vaihtelee tyypillisesti sovellutusmuodon mukaan. Tyypillisesti tilavuus voiolla 100-600 I. Välisäiliön käyttämisen etuna on se, että voidaan nostaa syöttöpis¬teen kapasiteettia, jolloin varsinaista siirtojärjestelmää ei tarvitse käynnistää usein.Sovellutuskohteesta riippuen siirtojärjestelmää käytetään siirtämään välisäiliöönkertynyttä materiaalia 1-3 kertaa vuorokaudessa. Tavanomaisen välisäiliön etunaon myös se, että siirtojärjestelmän energiankulutusta voidaan pienentää, koskasamalla siirtosyklillä voidaan siirtää enemmän jätettä. Tunnettujen ratkaisujen hait¬tana on mm. se, että välisäiliön tilan tarve, varsinkin kun käytetään välisäiliönäsyöttöputkea, on suuri. Tyypillisesti välisäiliönä sovelletusta pystyasennossa ole¬vasta syöttöputkesta muodostuu pitkä ja sitä varten on järjestettävä maahan melkosyvä asennuskuoppa. Kaivutyö on kallista varsinkin kallioisilla alueilla, jossa vaadi¬taan räjäytystöitä vaadittavan kuopan aikaansaamiseksi. Tyypillinen tunnettujenratkaisujen mukainen välisäiliön asennussyvyys on luokkaa 2,5-3,5 m. Pneumaat¬tisen jätteidensiirtojärjestelmän siirtoputkiston asennuksessa tyypillinen asennus-syvyys on tätä pienempi luokkaa 1-1,5 m.

Lisäksi siirrettäväksi tarkoitettu jätteestä tai kierrätettävästä materiaalista on tila¬vuudeltaan hyvin erilaista. Eri jätejakeet asettavat siten vaatimuksia jätteensyöttö-asemien syöttöpisteille. Paljon tilaa vievät jätejakeet voivat tarvita useita syöttöpis-teitä ja niihin liitettyjä välisäiliöitä. Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaadaaivan uudenlainen ratkaisu jätteidensiirtojärjestelmän syöttöpisteiden ja siirtoput-kistojen välisäiliöiden yhteyteen, jonka avulla vältetään tunnettujen ratkaisujenhaittoja. Eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada ratkaisu, jolla voidaan aikai¬sempaa tehokkaammin hyödyntää välisäiliön kapasiteettia.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä onmainittu patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittupatenttivaatimuksissa 2-16.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainit¬tu patenttivaatimuksessa 17.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittupatenttivaatimuksissa 18-32.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on mainittu patent¬tivaatimuksessa 33.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön avullaaikaansaadaan jätemateriaalin kompaktointi eli kokoonpuristuminen, jolloin välisäi-liöön mahtuu aikaisempaa enemmän materiaalia. Kokoonpuristuminen voi ollasovellutuskohteesta riippuen esimerkiksi luokkaa 30 - 70 % riippuen jätetyypistätai kierrätettävästä materiaalityypistä. Välisäiliö voidaan sijoittaa myös vaaka-asentoon tai se voi käsittää vaakasuuntaisen osuuden, jolloin sitä varten ei tarvitasyvää asennuskuoppaa, vaan voidaan käyttää jätteensiirtoputkistolle tavanomaistakaivusyvyyttä. Järjestämällä yhden materiaalijakeen välisäiliön kanavaosuus sel¬laiseksi, että ainakin yhden muun, tyypillisesti kaikkien syöttöaseman syöttöpistei-den, välisäiliön kanavaosuudet liittyvät siihen, ja aikaansaadaan keräilyputkistoko-konaisuus, jossa eniten välisäiliötilavuutta vaativan materiaalijakeen välisäiliötilaon mahdollista muodostaa toisaalta matalaan tilaan ja kuitenkin tilavuudeltaansuureksi. Tällöin voidaan samalla rajoittaa materiaalijakeen syöttöpisteiden luku¬määrää. Materiaalin puristuminen aikaansaadaan siis korvausilman ja pneumaatti¬sen jätteiden siirtojärjestelmän alipainekehittimen aikaansaaman imun yhteisvaiku¬tuksena kun materiaali puristuu estettä vasten. Este voi olla välisäiliöosuuden jasiirtoputken väliin järjestetty väline, jonka läpi tai sivuitse ilmavirta pääsee kulke¬maan. Este vaikuttaa materiaaliin aikaansaamalla siihen tukivaikutuksen, joka pääasiassa estää materiaali kulkeutumasta esteen ohi tai läpi aikakaan merkittä¬vissä määrin. Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan aikaansaada halutunko-koinen välisäiliö, johon syötettävää materiaalia voidaan puristaa kokoon yhden taiuseamman esteen ja ilmavirtauksen avulla. Korvausilman tuloa voidaan säädelläesimerkiksi syöttöpisteen säiliöosaan järjestetyllä erillisellä korvausilmaventtiilillä.Korvausilmaventtiiliä avaamalla ja sulkemalla voidaan säädellä materiaalin liikkeel¬lelähtöä välisäiliössä. Järjestämällä korvausilmaventtiili avaamaan ja sulkemaankorvausilman kulkutietä, jonka virtauspoikkipinta-ala on pienempi kuin kanavaosanvirtauspoikkipinta-ala, johon se on liitetty, ja josta imu vaikuttaa, aikaansaadaanriittävä korvausilmavirtaus puristusta varten. Samalla voidaan puristaa eli kompak-toida useiden syöttöpisteiden välisäiliöiden materiaali samanaikaisesti, jolloin saa¬vutetaan merkittävä ajan- ja energiansäästö. Puristus voidaan suorittaa ainakinosittain samalla, kun siirretään materiaalia jostain muusta järjestelmän syöttöpis-teestä tai välisäiliöstä. Erillistä korvausilmaventtiiliä voidaan lisäksi käyttää esioh-jausventtiilinä eli avaamalla ensin korvausilmaventtiili ja vasta sitten tyhjennysvent-tiili tai suurempi sulkuelin. Tällöin voidaan pienentää mahdollista paineiskua ja/taiääniongelmaa. Lisäksi saavutetaan se, etu, että varsinaisen tyhjennysventtiilinavaaminen on mahdollista pienemmällä voimalla, kuin ilman esiohjausventtiiliä.Erään sovellutusmuodon mukaan este on välisäiliön säiliötilaan järjestetty voimaavastaanottava elin, joka voidaan käyttölaitteella asettaa säiliötilaan ja siirtää sieltäpois. Sovellutuskohteesta riippuen este voi olla myös materiaalin muokkain, esi¬merkiksi formaattori. Erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon mukaan es¬teen yhteyteen voidaan järjestää välineet korvausilman tuomiseksi esteen lähei¬syyteen ainakin kun materiaalia siirretään esteen poissiirtämisen jälkeen siirtoput-kistossa. Tällöin siirrettävän materiaalin joukkoon saadaan tuotua korvausilmaa,joka tehostaa materiaalin siirtymistä siirtoputkessa. Keksinnön mukaisessa mene¬telmässä voidaan tehokkaasti siirtää materiaalijakeita järjestyksellä, jossa useanmateriaalijakeen siiroissa siirretään välillä siirtoputkistoa puhdistavaa materiaali-jaetta, esimerkiksi biojätteen jälkeen siirretään kartonkia tai sekajätteen jälkeenpaperia.

Keksinnön mukaan voidaan käyttää materiaalin syöttämiseen syöttöpisteitä, jotkaovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja. Keksinnön mukainenmenetelmä ja laitteisto soveltuvat erityisen hyvin jätemateriaalin, kuten pusseihinjärjestetyn jätemateriaalin siirtojärjestelmien yhteyteen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaa¬malla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna ensimmäisessä toimintatilassa,

Kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna toisessa toimintatilassa,

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna kolmannessa toimintatilassa,

Kuvio 4 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna neljännessä toimintatilassa,

Kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna viidennessä toimintatilassa,

Kuvio 6 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna kuudennessa toimintatilassa,

Kuvio 7 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna seitsemännessä toimintatilassa,

Kuvio 8 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuotoa yksinker¬taistettuna ja osittain leikattuna kahdeksannessa toimintatilassa,

Kuvio 9 esittää erästä keksinnön laitteistoa ensimmäisestä suunnasta,

Kuvio 10 esittää erästä keksinnön laitteistoa toisesta suunnasta,

Kuvio 11 esittää erästä keksinnön laitteistoa kuvion 12 suunnasta B,

Kuvio 12 esittää erästä keksinnön laitteistoa kuvion 11 suunnasta A,

Kuvio 13 esittää osaa keksinnön laitteistosta,

Kuvio 14 esittää osaa keksinnön laitteistosta leikattuna,

Kuvio 15 esittää erään keksinnön sovellutusmuodon korvausilmaventtiiliä kahdes¬sa toimintatilassa, (a) korvausilman kulkutie auki ja (b) korvausilman kulkutie kiin¬ni.

Kuvioissa 16a-16g on esitetty eräs keksinnön sovellutusmuodon mukainen laitteis¬to eri toimintatiloissa,

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvioissa 1-8 on esitetty yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaista laitteistoa.Laitteistossa on tyypillisesti ainakin yksi syöttöasema, jossa on useita syöttöpistei-tä 1. Kuvioissa 1-8 on esitetty pneumaattisen jätteiden putkikuljetusjärjestelmänsyöttöasema, jossa on ainakin kaksi syöttöpistettä 1. Kuvion sovellutusmuodossaon neljä syöttöpistettä 1. Syöttöpisteitä 1 on tyypillisesti usealle eri materiaalija-keelle. Kuvioissa 1-8 on siis esitetty neljä syöttöpistettä 1, jotka on kuvion sovellu¬tusmuodossa tarkoitettu kukin eri materiaalijakeelle. Sovellutuskohteesta riippuensyöttöpisteitä voi olla syöttöasemassa enemmän tai vähemmän. Myös syöttöase-man syöttöpisteisiin 1 syötettäväksi tarkoitettujen materiaalijakeiden lukumäärä voiolla pienempi tai suurempi. Eri materiaalijakeille tarkoitetut syöttöpisteet 1 on kuvi¬oissa merkitty eri viitenumeroilla 101, 102, 103, 104. Materiaalijakeet w1, w2, 'w3,w4 ovat kuvion 1 sovellutusmuodossa: w1 sekajäte, w2 paperi, w3 biojäte ja w4kartonki. Materiaalijakeita voi olla sovellutuskohteesta riippuen muitakin, esimer¬kiksi muovi, lasi, metalli jne.... Kussakin syöttöpisteessä 1 on syöttöaukko 2 mate¬riaalin w1 ,w2, w3, w4, kuten jätemateriaalin tai kierrätettävän materiaalin syöttä¬miseksi syöttöpisteen syöttösäiliöön 10 ja edelleen välisäiliön 20, 21, 22 kauttamateriaalin siirtoputkeen 100. Kunkin syöttöpisteen välisäiliön kanavaosia on mer¬kitty kuvioissa siten, että ensimmäisen syöttöpisteen 101 kanavaosat ovat 20(l),21(1), 22(1), toisen syöttöpisteen kanavaosat ovat 20(11), 21(11), 22(11) ja vastaavastikolmannen syöttöpisteen kanavaosat 20(111), 21(111), 22(111) ja neljännen syöttöpis¬teen kanavaosat 20(IV), 21 (IV), 22(IV). Syöttöaukon 2 yhteydessä on kuvion so¬vellutusmuodossa avattava ja suljettava luukku 3 tai vastaava, joka suljettuna peit¬tää syöttöaukon 2 ja avattuna mahdollistaa materiaalin w syöttämisen syöttöaukonkautta syöttöpisteen säiliötilaan ja edelleen välisäiliöön. Syöttöaukon luukkua 3 on järjestetty käyttämään esimerkiksi toimilaite, kuten sylinteri-mäntä-yhdistelmä, jo¬hon luukku 3 on järjestetty liikutettavasti ainakin kahden asennon välillä, ensim¬mäisen asennon, jossa se peittää syöttöaukon 2 ja toisen asennon, jossa syöttö-aukko on avoinna. Voidaan ajatella, että luukku voi joissakin sovellutusmuodoissaolla manuaalisesti avattava ja suljettava luukku.

Kuvioissa syöttöpiste 1 on järjestetty asennuspinnan s, kuten maanpinnan tai lat¬tiatason yläpuolelle. Syöttöpisteen syöttösäiliöstä 10 ulottuu kanava, kuten kytken-täosuus, pinnan s alla olevaan kanavaosaan 20. Syöttösäiliön 10 ja kanavaosan20 muodostaman välisäiliön välillä on kytkentäosuus 15, jolla syöttösäiliö liitetäänvälisäiliöön 20.

Syöttöpisteessä on kotelo 13, joka muodostaa syöttöpisteen ulkoseinämät. Kote¬loon 13 on muodostettu syöttöaukko 2 ja aukkoja 14 (esitetty kuviossa 9) korvaus-ilman johtamiseksi kotelon sisäpuolelle.

Kuviossa 1-8 on esitetty siis neljä rinnakkaista syöttöpistettä 1, joilla kullakin onsyöttösäiliön 10 jatkeena materiaalin kulkusuunnassa oma välisäiliöosuus 20. Erisyöttöpisteiden välisäiliöosuuksia on jatkossa merkitty numeroilla 20(l), 20(ll),20(lll) ja 20 (IV). Syöttöpisteiden välisäiliöt muodostavat kanavaosuudet on muo¬dostettu sovitelmaksi, jossa yhden ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliö onmuodostettu kanavaosista 20(l), 21(1), 22 (I) syöttöpisteen 101 ja varsinaisen siir-toputken 100 välille. Välisäiliö 20(l) käsittää kuvioiden sovellutusmuodossa aluksisyöttöpisteen kytkentäosaan 15 liitetyn pystysuuntaisen kanavaosuuden 20 (I) jakaarevan kanavaosuuden 21(1), joka yhdistää pystysuuntaisen kanavaosuudenvälisäiliön vaakasuuntaiseen kanavaosuuteen 22(1).

Ensimmäisen syöttöpisteen välisäiliöosuuteen, sopivimmin vaakasuoraan kanava-osuuteen 22(1), syöttöpisteen 1 ja siirtoputken 100 väliin on järjestetty esteväline30, joka kuvion 1 sovellutusmuodossa on liikutettava käyttövälineillä 34, 35 ainakinkahden asennon välillä. Tyypillisesti esteväline 30 on liikutettavissa ensimmäisenasennon, jossa esteväline 30 ulottuu välisäiliön kanavaosan materiaalin kulkuti¬laan ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu välisäiliön kanava-osan materiaalin kulkutilaan, välillä. Esteväline 30 on sovitettu sallimaan ensim¬mäisessä asennossa korvausilmavirtauksen estevälineen ohi tai läpi, mutta estä¬mään ainakin pääosan siirrettäväksi tarkoitetun materiaalin w1, w2, w3, w4 pää¬systä estevälineen ohi tai läpi kohti siirtoputkea 100.

Toisen syöttöpisteen 102 välisäiliö 20(ll) on liitetty, esimerkiksi liitososalla 23 (II),ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliöön 20(l), sopivimmin kanavaosuudelle22(l). Kolmannen syöttöpisteen 103 välisäiliö 20(lll) on liitetty, esimerkiksi liitos-osalla 23(lll), ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliöön 20 (I), sopivimmin kana¬vaosuudelle 22(l), ja neljännen syöttöpisteen 104 välisäiliö 20(IV) on liitetty, esi¬merkiksi liitososalla 23(IV), ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliöön 20(l), sopi¬vimmin kanavaosuudelle 22(l). Toisen syöttöpisteen 102 välisäiliö 20(ll) on liitettysiten väliaineyhteyteen ensimmäisen syöttöpisteen välisäiliön kanssa. Toisen syöt¬töpisteen välisäiliö 20(ll) on liitetty ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliöön20(l), sopivimmin sen kanavaosuudelle 22(l), materiaalin siirtosuunnassa ennenestevälinettä 30. Vastaavasti kolmannen ja neljännen syöttöpisteiden välisäiliöt 20(III), 20(IV) on liitetty väliaineyhteyteen ensimmäisen syöttöpisteen välisäiliön 20(I), sopivimmin kanavaosuuden 22(l), kanssa, materiaalin siirtosuunnassa ennenkanavaosuudelle 22 (I) järjestettyä estevälinettä 30. Kuvion sovellutusmuodossatoisen syöttöpisteen, kolmannen syöttöpisteen ja neljännen syöttöpisteen välisäili¬ön kanavaosuudet ovat siten, kuviossa alaosastaan, liitetyt ensimmäisen syöttö-pisteen välisäiliön, kuviossa vaakasuuntaiseen, kanavaosuuteen 22(l).

Kuvion 1-8 sovellutusmuodossa toisen syöttöpisteen välisäiliön 20(ll) kanavaan onjärjestettävissä esteväline 30, joka on tyypillisesti liikutettavissa ensimmäisenasennon, jossa esteväline 30 ulottuu välisäiliön kanavaosan materiaalin kulkuti¬laan ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotu välisäiliön kanava-osan materiaalin kulkutilaan, välillä. Vastaavalla tavalla myös kolmannen syöttö-pisteen välisäiliön 20(lll) kanavaan ja neljännen syöttöpisteen välisäiliön 20(IV)kanavaan on järjestettävissä esteväline 30, joka on tyypillisesti liikutettavissa en¬simmäisen asennon, jossa esteväline 30 ulottuu välisäiliön kanavaosan materiaa¬lin kulkutilaan ja toisen asennon, jossa esteväline 30 ei olennaisesti ulotu välisäili¬ön kanavaosan materiaalin kulkutilaan, välillä.

Kuvion 1-8 sovellutusmuodossa ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliö on käy¬tännössä suurempi verrattuna toisen, kolmannen tai neljännen syöttöpisteen väli-säiliöihin, koska siihen kuuluu pitkä, kuviossa vaakasuuntainen, kanavaosuus22(l).

Syöttöpisteen/syöttöpisteiden ja/tai välisäiliön/välisäiliöiden mahdollinen tyhjen-nysventtiili 50 on kuvioiden 1-8 sovellutusmuodossa järjestetty vasta kanavaosuu- den 22(1), tyypillisesti siirtoputken 100 puoleisessa osuudessa olevan, esteväli-neen 30 jälkeen materiaalin kulkusuunnassa. Tällöin syöttöpisteessä ei tarvitaventtiiliä syöttöpisteen ja välisäiliön välillä. Kuvioiden mukaisesti syöttöpisteen 1syöttöaukon 2 yhteydessä on luukku 3, jota avataan ja suljetaan esimerkiksi käyt¬tölaitteella. Luukun 3 ollessa auki voidaan materiaalia w1...w4 syöttää syöttöau¬kon 2 kautta syöttöpisteen syöttösäiliöön 10, josta materiaali siirtyy pääasiassapainovoimaisesti aluksi välisäiliön ensimmäiseen kanavaosaan 20, joka on kuvios¬sa pääasiassa pystysuuntainen. Ensimmäisen syöttöpisteen pystysuuntaisen ka-navaosuuden jälkeen on kaareva kanavaosuus 21(1), joka yhdistyy vaakasuuntai¬seen välisäiliön kanavaosuuteen 22(1). Vaakasuuntaisen kanavaosuuden 22(1) jasiirtoputken 100 välissä on esteväline 30 ja estevälineen 30 ja siirtoputken väliinon järjestetty tyhjennysventtiili 50. Tyhjennysventtiilin sukuelimellä 50 on ainakinkaksi asentoa, ensimmäinen asento, jolloin kulkutie välisäiliöstä siirtoputkeen 100on suljettu ja toinen asento, jolloin kulkutie välisäiliöstä siirtoputkeen on auki. Tyh¬jennysventtiilin käyttölaitteena on kuviossa sylinteri-mäntä-yhdistelmä 54, 55. Tyh¬jennysventtiili on liitososalla 52 järjestetty välisäiliön kanavaosuuden 22 (I) ja siir¬toputken 100 väliseen kanavaosuuteen, esimerkiksi laippaliitoksella tai muulla so¬veliaalla liitostavalla. Tyhjennysventtiili voi olla esimerkiksi julkaisussaWO2007135237A1 tai julkaisussa WO2010029213A1 esitetyn kaltainen luistivent-tiili, joka sisältää mahdollisesti myös välineet venttiilin rungon seinämien välisentilan puhdistamiseksi paineväliaineella.

Kuviossa 1 on esitetty tilanne, jossa kuhinkin syöttöpisteeseen on syötetty materi¬aalia w1, w2, w3, w4, jota on kuvattu kuviossa yksinkertaistettuna palloilla. En¬simmäisen syöttöpisteen materiaalia on kulkeutunut lähinnä painovoimaisesti väli-säiliön pystyosuudelle 20(l) ja kaarevalle osuudelle 21(1) ja aivan vaakasuoranosuuden 22(1) alkupäähän. Toisen kolmannen ja neljännen syöttöpisteen välisäili-össä 20(11), 20(111), 20(IV) materiaalia on kulkeutunut välisäiliössä kuhunkin kana¬vaosuuteen järjestettyyn estevälineeseen 30 saakka.

Eri materiaalijakeilla w1, w2, w3, w4 on erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi kunkinmateriaalijakeen osuus syötettävän jätteestä kokonaismäärästä vaihtelee. Myösniiden kokoonpuristuvuus puristettaessa vaihtelee. Kuvion 1 sovellutusmuodossaensimmäisen syöttöpisteen 101 materiaalijaetta w1, esimerkiksi sekajätettä, onsyötetty kuvion 1 tilanteessa eniten (tilavuuden mukaan). Toisen syöttöpisteen 102kautta syötettävää toista materiaalijaetta w2, esimerkiksi paperia, ja neljännen 104syöttöpisteen kautta syötettyä neljättä materiaalijaetta w4, erimerkiksi kartonkia, on syötetty kuviossa 1 suunnilleen yhtä paljon (tilavuuden mukaan). Kolmannensyöttöpisteen 103 kautta syötettyä kolmatta materiaalijaetta w3, esimerkiksi biojä¬tettä, on kuvion 1 sovellutusmuodossa syötetty vähiten (tilavuuden mukaan). En¬simmäisen toisen ja neljännen syöttöpisteiden välisäiliöihin (20II), 20(IV) materiaa¬lia w2, w4 on säiliötilassa jo melko paljon, jolloin alkaa lähestyä tilanne, jossa nii¬hin ei kyseisessä tilanteessa voi enää syöttää materiaalia. Kolmanteen syöttöpis-teeseen, sen välisäiliöön 20(lll) materiaalia w3 sen sijaan mahtuu vielä hyvin.

Pneumaattisissa jätteensiirtojärjestelmissä alipainekehittimen imupuoli on kytket¬tävissä vaikuttamaan siirtoputkeen 100. Imu ei kuitenkaan pääse vaikuttamaankuvion 1 tilanteessa, koska venttiilielimen 50 sulkuelin on asennossa, jossa se sul¬kee yhteyden siirtoputkesta 100 ensimmäisen välisäiliön vaakasuuntaiseen kana-vaosuuteen 22 (I).

Kuviossa 2 on esitetty toimintatila, jossa tyhjennysventtiilin suljinelin 50 on siirrettykäyttölaitteella 54, 55, 56 toiseen asentoon, jolloin siirtoputken 100 suunnasta ali¬painekehittimen imu pääsee vaikuttamaan vaakasuoran kanavaosuuden 22(l)kautta.

Kun kuviossa toisen syöttöpisteen 102 ja vastaavasti neljännen syöttöpisteen 104korvausilmaventtiili 60 avataan, pääsee imu yhdessä korvausilman kanssa vaikut¬tamaan toisen syöttöpisteen välisäiliössä 20(ll) olevaan materiaalijakeeseen w2 javastaavasti neljännen syöttöpisteen välisäiliössä 20(IV) olevaan materiaalijakee¬seen w4 puristaen sitä estevälinettä 30 vasten, jolloin materiaali kompaktoituu elitiivistyy välisäiliössä. Tällöin välisäiliöön painovoimaisesti siirretyn materiaalinkompaktoimiseksi estevälinettä 30 vasten, avataan tyhjennysventtiiliä 50 hetkeksi.Tyypillisesti tyhjennysventtiili avataan sovellutuskohteesta riippuen tietyksi ajaksi,esimerkiksi 5-10 sekunniksi. Välisäiliön kanavaosuuteen järjestetyn esteen 30 ol¬lessa välisäiliön kanavaosuudessa se estää siten jätemateriaalin siirtymistä olen¬naisesti esteen 30 ohi kohti siirtoputkea 100. Tällöin jätemateriaali w kompaktoituueli puristuu toisiaan ja estettä vasten imun ja korvausilmavirran yhteisvaikutukses¬ta. Puristumisen ansiosta jätemateriaalin tilavuus välisäiliössä pienenee merkittä¬västi sovellutusmuodosta ja jätemateriaalin ominaisuuksista riippuen. Eräässä ta¬pauksessa kompaktoidun jätemateriaalin cw tilavuus on pienentynyt 30 - 50 %verrattuna tilavuuteen ennen kompaktointia. Kuviossa 2 on kompaktoitunutta elitiivistettyä materiaalia cw2 toisen syöttöpisteen välisäiliössä 20(ll) ja neljännensyöttöpisteen välisäiliössä 20(IV) vastaavasti kompaktoitunutta materiaalia cw4.

Kuviossa 3 on esitetty seuraava toimintatila, jossa toisen syöttöpisteen 102 kor-vausilmaventtiili 60 ja neljännen syöttöpisteen 104 korvausilmaventtiili 60 on suljet¬tu ja vastaavasti ensimmäisen syöttöpisteen 101 korvausilmaventtiili 60 on avattu.Kun tyhjennysventtiilin 50 sulkuelin on toisessa asennossa ja imu pääsee vaikut¬tamaan siirtoputken suunnasta, siirtyy ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliös-sä oleva materiaali w1 kohti siirtoputkea välisäiliön vaakasuuntaisessa kanava-osuudessa 22(l) ja vasten estevälinettä 30. Välisäiliön kanavaosuuteen 22(l) jär¬jestetyn esteen 30 ollessa välisäiliön kanavaosuudessa se estää jätemateriaalinsiirtymistä olennaisesti esteen 30 ohi kohti siirtoputkea 100. Tällöin jätemateriaaliw1 kompaktoituu eli puristuu toisiaan ja estettä 30 vasten imun ja korvausilmavir-ran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansiosta jätemateriaalin tilavuus välisäiliös-sä 22(l) pienenee merkittävästi sovellutusmuodosta ja jätemateriaalin ominaisuuk¬sista riippuen. Eräässä tapauksessa kompaktoidun jätemateriaalin cw1 tilavuus onpienentynyt 30 - 50 % verrattuna tilavuuteen ennen kompaktointia. Hyvin kompak-toituvaa materiaalia ovat esimerkiksi muovipullot, jotka voivat jossakin sovellutus-muodossa muodostaa oman materiaalijakeen..

Kuvion 3 toimintatilasta siirrytään kuvion 4 toimintatilaan, jossa tyhjennysventtiilinsulkuelin 50 on siirretty ensimmäiseen asentoon, jossa se sulkee yhteyden siirto-putkesta 100 välisäiliön kanavaosuuteen 22(l). Tällöin imu ei pääse vaikuttamaanvälisäiliöihin ja materiaalia w1, w2, w3, w4 voidaan taas syöttää syöttöpisteidensyöttöaukosta johdettavaksi edelleen välisäiliöihin 20(l), 20(ll), 20(lll), 20(IV). Väli-säiliöissä on tilaa, johtuen edellisissä toimintatiloissa suoritetusta materiaalin kom-paktoinnista. Lisämateriaalia syötetään tavanomaiseen tapaan jo välisäiliössä ole¬van materiaalin lisäksi ja mahdollisesti jo kompaktoidun materiaalin päälle.

Kun materiaalia on syötetty tarpeeksi tai muuten halutaan suorittaa syöttöasemansyöttöpisteiden välisäiliöiden tyhjennys siirtoputkeen, voidaan noudattaa esimer¬kiksi seuraavaa tyhjennyssekvenssiä,

Kuviossa 5 on esitetty ensimmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliön tyhjennys. Siirre¬tään esteväline 30 toiseen asentoon, jossa se ei ulotu välisäiliön kanavatilaan22(l). Avataan tyhjennysventtiili 50 siirtämällä sulkuelin toiseen asentoon, jolloinalipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirtoputkesta välisäiliön kanavatilaan22(l). Avataan ensimmäisen syöttöpisteen 101 korvausilmaventtiili 60, jolloin mate¬riaali w1, cw1 lähtee siirtymään imun ja korvausilmavirtauksen vaikutuksesta kohti siirtoputkea 100. Tuodaan korvausilmaa myös estevälineeseen 30 muodostustakorvausilman tuloaukosta 33 väliainekanavaan 22(l). Kuvion sovellutusmuodossaensimmäinen tyhjennettävä materiaalijae on sekajäte w1.

Kuviossa 6 on esitetty toisen syöttöpisteen 102 tyhjennys. Ensimmäisen syöttöpis-teen materiaalin w1,cw1 siirryttyä siirtoputkeen 100 siirretään toisen syöttöpisteen102 välisäiliön 20(ll) kanavatilassa oleva esteväline 30 asentoon, jossa se ei ulotuolennaisesti kanavatilaan. Tällöin välisäilössä oleva materiaalia cw2, w2 alkaa siir¬tyä kohti siirtoputkea 100 ensimmäisen välisäiliön kanavathan 22(l) kautta. Toisenvälisäiliön korvausilmaventtiili 60 on avattu ja ensimmäisen välisäiliön korvausil-makanava 60 suljettu. Tuodaan korvausilmaa myös estevälineeseen 30 muodos¬tusta korvausilman tuloaukosta 33 väliainekanavaan 22(ll). Toisen tyhjennettävänmateriaalijakeen w2, cw2, joka on kuvion sovellutusmuodossa paperia, avulla,voidaan osaltaan puhdistaa siirtoputkea edellisen materiaalijakeen w1, cw1, jokaoli sekajätettä jäljiltä.

Kuviossa 7 on esitetty seuraavan materiaalijakeen tyhjennys. Kolmannen syöttö-pisteen 103 materiaalia ei tässä sovellutusmuodossa kompaktoitu, koska se olityypiltään huonosti kompaktoitavissa. Esimerkiksi biojäte voi olla tällaista materi¬aalia. Kolmannen syöttöpisteen 103 välisäiliön 20(lll) tyhjennys suoritetaan vas¬taavasti kuin toisen syöttöpisteen välisäiliön tyhjennys. Siirretään esiteväline 30pois välisäiliön kanavatilasta. Avataan korvausilmakanava 60 syöttöpisteessä 103,jolloin materiaalia w3 siirtyy kohti siirtoputkea 100 ensimmäisen syöttöpisteen väli-säiliön kanavaosan 22(l) kautta. Tuodaan korvausilmaa myös estevälineeseen 30muodostusta korvausilman tuloaukosta 33 väliainekanavaan 22(lll). Tällöin kor¬vausilmakanava 60 toisessa syöttöpisteessä 102 on suljettu.

Kuviossa 8 on esitetty neljännen syöttöpisteen 104 tyhjennys, jolloin neljännenvälisäiliön 22(IV) kanavatilaan ulottuva esteväline 30 siirretään asentoon, jossaesteväline ei ulotu olennaisesti kanavatilaan. Avataan korvausilmakanava 60 syöt¬töpisteessä 103, jolloin materiaalia w3 siirtyy kohti siirtoputkea 100 ensimmäisensyöttöpisteen välisäiliön kanavaosan 22(l) kautta. Tuodaan korvausilmaa esteväli¬neeseen 30 muodostusta korvausilman tuloaukosta 33 väliainekanavaan 22(IV).Neljännen tyhjennettävän materiaalijakeen w4, cw4, joka on kuvion sovellutus-muodossa kartonkia, avulla, voidaan osaltaan puhdistaa siirtoputkea edellisen ma¬teriaalijakeen w3, cw3, joka oli biojätettä jäljiltä.

Kun tyhjennyssekvenssi on suoritettu, voidaan palata kuvion 1 tilanteeseen ja al¬kaa jälleen täyttää syöttöpisteiden 101, 102, 103, 104 välisäiliöitä.

Kuviossa 9 on esitetty eräs toinen keksinnön laitteiston sovellutusmuoto. Siinä en¬simmäisen syöttöpisteen 101 välisäiliön kanavaosien 20(l), 21(1), 22(1) lisäksimyös toisen syöttöpisteen 102, kolmannen syöttöpisteen 103 ja neljännen syöttö-pisteen 104 välisäiliöiden kanavaosat on järjestetty pääasiassa pystysuorastapoikkeavaan suuntaan, aluksi niissä voi olla lyhyt pystysuora osa 20(ll), 20(lll),20(IV), sitten kaareva osuus 21(11), 21(111), 22(IV) ja vaakasuuntainen osuus 22(11),22(111), 22(IV). Tällä järjestelyllä voidaan olennaisesti vähentää välisäiliöiden maanalla tarvitseman tilan korkeutta. Kuviossa on lisäksi esitetty estevälineille ja senkäyttövälineille tarkoitettu asennustila 18, eli asennuskaivo. Edelleen kuviossa onesitetty syöttöpisteestä estevälineen asennuskaivoon 18 ulottuva kanavaosa 17korvausilman johtamiseksi syöttöpisteen sisältä asennuskaivoon 18 ja esteväli¬neen venttiilielimen sallimana aukon 33 kautta kyseisen syöttöpisteen välisäiliönkanavatilaan.

Kuvion 9-12 sovellutusmuodossa on ensimmäisen syöttöpisteen välisäiliökanavis-toon 20(l), 21(1), 22(1) järjestetty kaksi estevälinettä 30, 30’ välimatkan päähän toi¬sistaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi useita kompaktointivaiheita, jolloin materi¬aalia saadaan tehokkaasti mahtumaan välisäiliöön enemmän. Kuvioissa 9 ja 10 onensimmäisen syöttöpisteen ensimmäinen esteväline 30, järjestetty ensimmäiseenasennuskaivoon 18. Asennuskaivoon johdetaan korvausilmaa ensimmäisellä kor-vausilmakanavalla 17. Toinen esteväline 30’ on järjestetty kanavaosaan 22(l) ma-teriaalinsiirtosuunnassa lähemmäksi varsinaista materiaalinsiirtoputkea 100 (eiesitetty kuviossa 9, 10).

Laitteisto käsittää siis välineet korvausilman johtamiseksi välisäiliön kanavaosuu-teen. Syöttöpisteen 1 koteloon 13, joka muodostaa syöttöpisteen ulkoseinät, onmuodostettu syöttöaukko 2 materiaalin syöttämiseksi syöttöpisteen syöttösäiliöönsekä aukkoja 14 (kuvio 9) korvausilman johtamiseksi kotelon sisäpuolelle. Kor-vausilma pääsee ritilämäisistä aukoista 14 kotelon 13 sisään ja edelleen korvaus-ilmaventtiilin 60 kautta säiliöön 10. Kuviossa 9 on esitetty syöttöpisteen koteloon13 muodostettuja aukkoja 14 korvausilman johtamiseksi kotelon 13 sisäpuolelle.Pääosa korvausilmasta johdetaan syöttösäiliön 10 kautta välisäiliön 20, 21, 22 ka¬navatilaan ja edelleen siirtoputkeen 100 kun pneumaattisen jätteiden siirtojärjes¬telmän alipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirtoputkesta 100 syöttösäili- öön. Keksinnön sovellutusmuodon mukaan on järjestetty ainakin yksi toinen kor-vausilmakanava 16, 17, joka on kuvion 9 sovellutusmuodossa järjestetty syöttöpis-teestä 1, kuten sen kotelon 13 sisäpuolelta aukon 16 (esitetty esimerkiksi kuviossa14 tai 16a-16g) kautta, välisäiliön kanavaosuuteen 22 estevälineen 30 läheisyy¬teen. Estevälineeseen 30 on järjestetty venttiilielin 31, joka avaa väliaineyhteydentoisesta korvausilmakanavasta 17 välisäiliön kanavaosuuteen 22. Tätä on esitettymyös kuviossa 14, jossa on myös erään syöttöpisteen sovellutusmuotoa esitettysisältä. Tämän hakemuksen osalta kuviossa 14 on näytetty eräs korvausilmaka-navan ja korvausilmaventtiilin 60 sovellutusmuoto syöttöpisteen syöttösäiliön 10seinämässä 10’. Syöttöpisteiden muoto ja toiminta voivat vaihdella sovellutuskoh¬teen mukaan. Siinä on syöttöpisteeseen 1 järjestetty erillinen korvausilmaventtiili60, jolla on ainakin kaksi asentoa, kiinni-asento, jolloin venttiilin sulkuelin 61 sulkeekanavaosan, joka on kuvioissa 14 ja 15 syöttösäiliön 10, seinämään järjestetynkulkutien 63 korvausilmalle ja toinen asento, jossa kulkutie 63 korvausilmalle onauki. Venttiilin sulkuelintä käytetään käyttölaitteella 62. Erästä keksinnön sovellu¬tusmuodon mukaista erillistä korvausilmaventtiiliä 60 on esitetty yksityiskohtai¬semmin kuvioissa 15 kahdessa toimintatilassa, kuviossa 15 (a) korvausilman kul¬kutie auki ja kuviossa 15 (b) korvausilman kulkutie 63 kiinni. Erillisessä korvausil-maventtiilissä on käyttölaite 62, joka on järjestetty liikuttamaan sulkuelintä 61 edel¬lä mainittujen ainakin kahden asennon välillä. Korvausilmaventtiilin 60 runkoon 64on järjestetty aukot, joista korvausilma pääsee venttiilin sukuelimellä 61 avattavanja suljettavan kulkutien 63 kohdalle. Käyttölaite voi olla esimerkiksi väliainekäyttöi-nen sylinteri-mäntä-yksikkö tai esimerkiksi sähkötoiminen käyttölaite.

Toinen korvausilman kulkutie 17 on järjestetty johtamaan korvausilmaa esteväli¬neen 30 yhteyteen. Kuvion 14 mukaan toinen korvausilman kulkutie 17 on järjes¬tetty alkamaan syöttöpisteen 1 jälkeen materiaalin kulkutien yläosasta esimerkiksikytkentäosan 15 jälkeen ja ulottuu asennussyvennykseen 18. Asennussyvennyk-sestä 18 korvausilma pääsee korvausilman kulkutietä aukkojen 39 (kuvio 5) kauttaestevälineen 30 läheisyyteen kun esteväline on siirretty toiseen asentoon ja senventtiilielin 31 on avautunut avaamaan kulkutien aukon 33 kautta kanavaosaan 22.Estevälinettä on järjestetty käyttämään toimilaite, joka voi olla kuvioissa 1-8 esitet¬ty sylinteri-mäntä yhdistelmä, jossa sylinterin 34 liikkuvasti järjestetyn männän 36männänvarteen 35 on järjestetty venttiilielin ja esteväline 33. Sylinteriä käytetäänesimerkiksi aukkojen 37 ja 38 kautta johdettavalla paineväliaineella. Väliaineka-navistoa ja -putkistoja ei ole esitetty. Toimilaite voi olla myös muunkinlainen toimi¬laite, esimerkiksi sähkötoiminen toimilaite.

Laitteisto käsittää ainakin kaksi syöttöpistettä 1, välisäiliönä toimivan kanavaosuu-den 20, 21, 22, joihin jätemateriaalia on järjestetty siirrettäväksi syöttöpisteestä 1sekä välineet jätemateriaalin siirtämiseksi syöttöpisteestä välisäiliöön, jossa mate¬riaalia puristetaan tilavuudeltaan pienemmäksi. Välisäiliönä toimivasta kanava-osuudesta jätemateriaalia siirretään edelleen pneumaattisen jätemateriaalin siirto¬järjestelmän siirtoputkistossa 100. Siirtoputkistossa 100 jätemateriaali siirtyy yh¬dessä kuljetusilman mukana järjestelmän vastaanottopisteeseen, kuten jätease-maan, jossa erotuselimessä kuljetettava jätemateriaali erotetaan kuljetusilmasta jasiirretään jatkokäsittelyyn tai kuljetussäiliöön. Pneumaattisen jätteidensiirtojärjes-telmän toimintaa ei tässä selosteta tarkemmin. Erilaisia esimerkkejä pneumaatti¬sista jätteidenkuljetusjärjestelmistä on yleisesti esitetty esimerkiksi julkaisuissaWO 2009/080880, WO 2009/080881, WO 2009/080882, WO 2009/080883, WO2009/080884, WO 2009/080885, WO 2009/080886, WO 2009/080887, WO2009/080888, ja VVO/2011/110740. Välisäiliön kanavaosuuteen järjestetyn esteen 30 ollessa välisäiliön kanavaosuu-dessa se estää jätemateriaalin siirtymistä olennaisesti esteen 30 ohi kohti siirto-putkea 100. Tällöin jätemateriaali w kompaktoituu eli puristuu toisiaan ja estettä 30vasten imun ja korvausilmavirran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansiosta jäte-materiaalin tilavuus välisäiliössä pienenee merkittävästi sovellutusmuodosta jajätemateriaalin ominaisuuksista riippuen. Eräässä tapauksessa kompaktoidun jä¬temateriaalin cw tilavuus on pienentynyt 30 - 50 % verrattuna tilavuuteen ennenkompaktointia. Kun jätemateriaalia on kompaktoitu, voidaan välisäiliöön syöttäälisää jätemateriaalia w kompaktoituneen jätemateriaalin cw perään materiaalinsiirtosuunnassa.. Tällöin ei imu tyypillisesti vaikuta siirtoputken suunnasta välisäili¬öön, vaan jätemateriaalia syötetään pääasiassa painovoiman vaikutuksesta syöt-tösäiliöstä välisäiliöön. Kuvion sovellutusmuodossa lisäksi esteväline 30 on en¬simmäisessä asennossa ja pidättää materiaalin siirtymistä siirtoputkeen 100.

Kun pneumaattisen putkikuljetusjärjestelmän alipainekehittimen imu kytketäänpäälle järjestelmän muiden säiliöiden tyhjentämiseksi, on venttiili 6 järjestetty kiin-ni-asentoon, jolloin korvausilmaa ei pääse kuvion 7e syöttöpisteestä välisäiliööneikä edelleen sen kautta siirtoputkeen 100. Tällöin kuvion välisäiliössä oleva mate¬riaali pysyy siellä eikä siirry siirtoputkeen 100. Tällöin myös esteväline 30 on en¬simmäisessä asennossa. Kun venttiili 6 on kiinni-asennossa, voidaan syöttöpis- teen syöttösäiliöön 10 syöttää syöttöaukon 2 kautta vielä lisää jätemateriaalia.Syötettävä määrä riippuu syöttöpisteen syöttösäiliön tilavuudesta. Kuvioissa puris-tamatonta jätemateriaalia w on kuvattu yksinkertaistetusti palloina, jotka kukin voi¬vat esittää pakattua jätepussillista jätettä. Puristettu jätemateriaali cw on kuvattukuvioissa palloja pienempinä kappaleina.

Kuten kuvioiden mukaisessa keksinnön sovellutusmuodossa on esitetty, on väli-säiliöön järjestetty vaakasuuntainen kanavaosuus 22. Tällöin painovoimaisesti vä-lisäiliön alkupäähän, eli pystysuuntaiseen kanavaosuuteen 20, ja sitä seuraavaankaarevaan kanavaosuuteen 21 siirrettyä materiaalia siirretään vaakasuuntaisessaosuudessa järjestämällä välisäiliöön siirtoputken suunnasta alipainevaikutus javastaavasti syöttöpisteen suunnasta korvausilmaa, jolloin näiden yhteisvaikutuk¬sesta jätemateriaalia siirtyy vaakasuuntaisessa osassa kohti estevälinettä 30 ja/taikohti siirtoputkea 100.

Vaakasuuntainen kanavaosuus antaa keksinnön mukaiselle laitteistolle mm. senhyödyn, että välisäiliön kokoa voidaan aikaisempaa pystysuuntaista välisäiliötähuomattavasti helpommin kasvattaa, esimerkiksi järjestämällä estevälineen sijoi¬tuspaikka halutulle etäisyydelle materiaalin siirtosuunnassa syöttöpisteen syöttö-aukosta tai syöttösäiliöstä.

Erään keksinnön sovellutusmuodon mukaan estevälineitä voidaan järjestää väli-säiliön kanavaosuuteen useita. Kuviossa 13 on esitetty selvyyden vuoksi pelkäs¬tään yksi syöttöpiste 1, jossa on kanavaosuudet 20, 21, 22, joita voidaan hyödyn¬tää välisäiliönä. Kanavaosuuteen 22 on järjestetty kaksi estevälinettä 30, 30’ jotkaon järjestetty materiaalin siirtosuunnassa ensimmäisen syöttöpisteen välisäiliönkanavatilaan 22 välimatkan päähän toisistaan. Estevälineitä 30, 30’ voi olla tätäkinuseampia välisäiliön pituuden ja/tai jätejakeen ominaisuuksien sitä vaatiessa.Keksinnön sovellutusmuodon mukaan on järjestetty ainakin yksi toinen korvausil-makanava 16, 17, 17’, joka on kuvion 13 sovellutusmuodossa järjestetty syöttöpis-teestä 1, kuten sen kotelon 13 sisäpuolelta aukon 16 kautta, välisäiliön kanava-osuuteen 22 ensimmäisen estevälineen 30 läheisyyteen. Ensimmäisen esteväli¬neen 30 asennussyvennyksen 18 ja toisen estevälineen 30’ asennussyvennyksen18’ välille on järjestetty korvausilmakanavaosuus 17’. Esteväline on järjestettyasennussyvennykseen 18, 18’ niin, että on muodostettavissa väliaineyhteys kor-vausilmakanavasta 17, 17’ välisäiliön kanavaosuuteen estevälineen läheisyyteen.Kuvioiden sovellutusmuodossa kukin esteväline 30, 30’ on järjestetty välisäiliön kanavaosuuteen putkiosuudella 32, 32’, joka on kiinnitetty sovellutuskohteen vaa¬timalla liitosjärjestelyllä kanavaosuuteen 22, 22’. Kuvion 13 estevälineiden toimin¬taperiaatetta on esitetty jäljempänä kuvioiden 16a-16 g yhteydessä.

Kuviossa 16a-16g on esitetty keksinnön sovellutusmuoto, jossa on kaksi esteväli-nettä 30, 30’, jotka on järjestetty materiaalin siirtosuunnassa ensimmäisen syöttö-pisteen välisäiliön kanavatilaan 22 välimatkan päähän toisistaan. Estevälineitä 30,30’ voi olla tätäkin useampia välisäiliön pituuden ja/tai jätejakeen ominaisuuksiensitä vaatiessa. Keksinnön sovellutusmuodon mukaan on järjestetty ainakin yksitoinen korvausilmakanava 16, 17, 17’, joka on kuvion 16a-16g sovellutusmuodos-sa järjestetty syöttöpisteestä 1, kuten sen kotelon 13 sisäpuolelta aukon 16 kautta,välisäiliön kanavaosuuteen 22 ensimmäisen estevälineen 30 läheisyyteen. En¬simmäisen estevälineen 30 asennussyvennyksen 18 ja toisen estevälineen 30’asennussyvennyksen 18’ välille on järjestetty korvausilmakanavaosuus 17’. Este-väline on järjestetty asennussyvennykseen 18, 18’ niin, että on muodostettavissaväliaineyhteys korvausilmakanavasta 17, 17’ välisäiliön kanavaosuuteen esteväli¬neen läheisyyteen. Kuvioiden sovellutusmuodossa kukin esteväline 30, 30’ on jär¬jestetty välisäiliön kanavaosuuteen putkiosuudella 32, 32’, joka on kiinnitetty sovel¬lutuskohteen vaatimalla liitosjärjestelyllä kanavaosuuteen 22, 22’.

Estevälineeseen 30, 30’ on järjestetty venttiilielin 31, 31’, joka avaa väliaineyhtey-den toisesta korvausilmakanavasta 17, 17’ välisäiliön kanavaosuuteen 22, 22’.Seuraavassa on selitetty laitteiston toimintaa viittaamalla kuvioihin 16a-16g, kunensimmäisen syöttöpisteen välisäiliön kanavaosuuteen 22(l) (kuviossa käytettyvain merkintää 22) on järjestetty useita, kuvioissa kaksi, estevälinettä 30, 30’ väli¬matkan päähän toisistaan materiaalin siirtosuunnassa syöttöpisteen 1 ja siirtoput-ken 100 väliselle kanavaosuudelle.

Kuviossa 16a on esitetty toimintatila, jossa syöttöpisteen 1 syöttöaukosta 2 onsyötetty kuljetettavaksi ja keksinnön mukaisessa laitteistossa käsiteltäväksi tarkoi¬tettua jätemateriaalia w. Välisäiliöön kanavaosuuteen 20, 21 on kuviossa 16a josiirtynyt syöttösäiliöstä 10 syötettyä jätemateriaalia w lähinnä painovoiman avulla.Kuvion 16a toimintatilassa on tyhjennetty syöttösäiliön sisältö välisäiliön kanava-osuuteen 20.

Kuvion 16b mukaisesti, joka esittää kaavamaisesti ja yksinkertaistettuna laitteistoapitkin viivaa s leikattuna, on syöttöpisteitä 1 järjestetty kaksi rinnakkain. Nämä voi¬ vat olla tarkoitetut esimerkiksi eri jätejakeille tai esimerkiksi lisäämään kapasiteet¬tia.

Kuviossa 16c on esitetty toimintatila, jossa pneumaattisen jätteiden putkikuljetus-järjestelmän alipainekehittimen imu pääsee vaikuttamaan siirtoputkesta 100 väli-säiliön kanavaosuuteen, jolloin välisäiliöön syöttöpisteestä 1 (101) siirtynyt jätema-teriaali w siirtyy välisäiliössä 20, 21, 22 kohti siirtoputkea 100. Jätemateriaali pää¬see siirtymään kohti ensimmäistä estevälinettä 30, joka on välisäiliön kanava-osuudessa ja estää jätemateriaalin w siirtymistä olennaisesti esteen 30 ohi kohtisiirtoputkea 100. Tällöin jätemateriaali w kompaktoituu eli puristuu toisiaan ja es¬tettä 30 vasten imun ja korvausilmavirran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansi¬osta jätemateriaalin tilavuus välisäiliössä pienenee merkittävästi sovellutusmuo-dosta ja jätemateriaalin ominaisuuksista riippuen. Eräässä tapauksessa kompak-toidun jätemateriaalin cw1 tilavuus on pienentynyt 30 - 50 % verrattuna tilavuu¬teen ennen kompaktointia. Kuvion 16c tilanteessa kompaktoitu jätemateriaali cw1on tilavuudeltaan noin 50 % jätemateriaalin w tilavuudesta ennen kompaktointia.

Kuviossa 16d on esitetty toimintatila, jossa ensimmäinen esteväline 30 on ensim¬mäisessä asennossa, jossa se ulottuu välisäiliön kanavaosaan. Tällöin välisäiliöönvoidaan syöttää lisää käsiteltävää materiaalia w, edellisessä vaiheessa kompak-toidun materiaalin cw perään.

Kun jätemateriaalia on kompaktoitu ensimmäistä estevälinettä vasten, voidaanvälisäiliöön syöttää lisää jätemateriaalia w kompaktoituneen jätemateriaalin cwperään materiaalin siirtosuunnassa. Tämä on esitetty kuviossa 16d. Tällöin ei imutyypillisesti vaikuta siirtoputken suunnasta välisäiliöön, vaan jätemateriaalia syöte¬tään pääasiassa painovoiman vaikutuksesta syöttösäiliöstä välisäiliöön. Kuvionsovellutusmuodossa lisäksi estevälineet 30, 30’ ovat ensimmäisessä asennossa japidättävät materiaalin siirtymistä siirtoputkeen 100.

Kuviossa 16 e on esitetty tilanne, jossa ensimmäinen esteväline on siirretty toi¬seen asentoon, eli asentoon, jossa se ei ulotu kanavatilaan 22. Kun imu kytketäänvaikuttamaan materiaalinsiirtoputkesta kanavathan ja korvausilmaa pääsee vaikut¬tamaan materiaaliin syöttöpisteen suunnasta, siirtyy materiaali kohti siirtoputkeatoista estevälinettä 30’ vasten ja kompaktoituu edelleen. Korvausilmaa on tullunmahdollisesti myös ensimmäisen estevälineen yhteyteen järjestetystä korvausil-makanavasta 33 mahdollisesti tehostaen kompaktoitumista Materiaalia on nyt saa¬ tu kompaktoituna mahtumaan syöttöpisteen välisäiliönä toimivaan kanavaosuu-teen huomattava määrä.

Seuraavaksi kuvion 16f mukaan voidaan syöttää lisää materiaalia w syöttöpistees-tä 1 välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen edellisten kompaktoitujen materiaaliencw perään. Kun materiaalia on syötetty syöttöpisteestä riittävä määrä tai kun väli-säiliö muuten halutaan tyhjentää siirtoputkeen, siirretään toinen esteväline 30’ toi¬seen asentoon, jossa se ei enää ulotu kanavaosuuteen, kytketään imu vaikutta¬maan siirtoputkesta kanavaosuuteen 22 ja avataan korvausilman kulkutie syöttö-pisteen suunnasta kanavaan 20, 21, 22. Samalla estevälineiden yhteyteen järjes¬tetystä korvausilman kulkutiestä 33, 33’ johdetaan korvausilmaa välisäiliönä toimi¬vaan kanavaosuuteen. Materiaali siirtyy kanavaosuudesta siirtoputkeen.

Kuviossa 16g toimintatilassa syöttöpisteen 1 syöttösäiliöön ja/tai välisäiliöön 20,21, 22 kertynyt jätemateriaali w, cw halutaan siirtää järjestelmässä siirtoputkeen100, jolloin avataan venttiili 6 ja siirretään estevälineet 30, 30’ pois välisäiliön ka-navatilasta. Tällöin jätemateriaalia siirtyy imun ja korvausilmavirtauksen yhteisvai¬kutuksesta välisäiliöstä kohti siirtoputkea 100 kuljetusilmavirran mukana ja siirto-putkea pitkin kohti pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäätä. Välisäiliöön 20, 21, 22, 22’, 20(I)...22(IV) on ennen siirtoputkea järjestetty ainakinyksi esteväline 30, 30’. Esteväline on kuvioiden sovellutusmuodossa välisäiliönkanavatilaan ulottuva elin, joka on sovitettu ottamaan vastaan ainakin osan mate¬riaalin w voimavaikutuksesta kun materiaalia siirretään imun ja korvausilmavir¬tauksen avulla välisäiliön kanavatilassa vasten estevälinettä 30. Esteväline on so¬vitettu päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai lävitse Järjestämällä korvausilmakanavan tuloaukko 33 kanavaan estevälineen läheisyy¬teen, voidaan tehostaa materiaalin siirtymistä estevälineen kohdalta kohti siirto-putkea 100, kun esteväline on järjestetty toiseen asentoon pois kanavatilasta jaimu siirtoputken puolelta on kytketty päälle. Samalla korvausilmaa pääsee myösaukon 33 kautta kanavatilaan.

Erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon mukaan estevälineenä on sovellettumateriaalin muokkainta, tyypillisesti rotaatiomuokkainta eli formaattoria. Tällöinjätettä voidaan esipuristaa avaamalla materiaalinsiirtoputkiston venttiili tilanteessa,jossa rotaatiomuokkaimen käsittelyelimiä ei pyöritetä. Jätemateriaalia ei tällöin merkittävissä määrin kulkeudu rotaatiomuokkaimen läpi välisäiliön puolelta siirto-putkiston 100 puolelle, vaan materiaali puristuu merkittävästi kokoon, jolloin mate¬riaalin tilavuus pienenee esimerkiksi 30 - 70 %. Mahdollinen rotaatiomuokkaimenläpi esipuristusvaiheessa kulkeutunut materiaali voidaan johtaa esimerkiksi seka¬jätteen joukkoon siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäässä. Rotaatiomuok-kaimia ja niiden toimintaa on esitetty tarkemmin julkaisuissa WO/2011/098666,VVO/2011/098667, VVO/2011/098668 ja VVO/2011/098669.

Syöttöpisteen 1 koteloon 13, joka muodostaa syöttöpisteen ulkoseinät, on muo¬dostettu syöttöaukko 2 materiaalin syöttämiseksi syöttöpisteen syöttösäiliöön sekäaukkoja 14 korvausilman johtamiseksi kotelon sisäpuolelle. Korvausilma pääseeritilämäisistä aukoista 14 kotelon sisään ja kiertää joissakin syöttöpisteiden sovel-lutusmuodoissa yläkautta säiliöön 10, kuten kuviossa 16c on esitetty. Tällöin välisäiliöön painovoimaisesti siirretyn materiaalin kompressoimiseksi este-välinettä 30 vasten, avataan tyhjennysventtiiliä 50 hetkeksi. Tyypillisesti tyhjennys-venttiili avataan sovellutuskohteesta riippuen, esimerkiksi 5-10 sekunniksi.

Kuvion 14 syöttöpisteessä on kotelo 13 ja siihen järjestetty ensimmäinen syöttö-aukko 2. Ensimmäistä syöttöaukon yhteyteen on järjestetty avattava ja suljettavaluukku 3, jota käytetään käyttölaitteella 4, 5. Kotelon sisään on järjestetty toinensulkuelin 6’, ja sen käyttövälineet 7, 8. Toinen sulkuelin 6’ on järjestetty syöttösäili-ön yläosaan kääntyvästi saranakohdasta 9. Toisella sukuelimellä 6’ on ainakinkaksi asentoa ensimmäinen asento, jossa se sulkee kulkutien syöttösäiliöön 10 jatoinen asento, jossa kulkutie syöttösäiliöön on auki. Jotta kuljetettavaksi tarkoitet¬tua materiaalia voidaan syöttää kuvion sovellutusmuodon mukaisen syöttöpisteen1 syöttösäiliöön 10, on sekä luukun 3 että toisen sukuelimen 6’ oltava auki asen¬noissa.

Kuvion 14 syöttöpisteessä on syöttösäiliö 10, jonka kanavassa on sisäänpäin su¬pistuva kohta 10’, jonka tarkoituksena on kaventaa syöttösäiliön materiaalikanavaamm. sen vuoksi, että estetään ylisuurten kappaleiden syöttö syöttöpisteen syöt¬tösäiliöön. Kuvion sovellutusmuodossa erillinen korvausilmaventtiili 60 on järjestet¬ty syöttösäilön 10 seinämään samalle puolelle kuin supistuva kohta 10’ ja materi¬aalin syöttösuunnassa supistuvan kohdan jälkeen järjestettyyn syöttösäiliön ka-peimmasta kohdasta ulospäin laajenevaan kanavan seinämäosuuteen 10”.

Erillinen korvausilmaventtiili 60 on sovitettu käytettäväksi erityisesti kompaktoinninyhteydessä, jolloin avataan korvausilmaventtiilin käyttölaitteen 62 käyttämällä su¬kuelimellä 61 korvausilman kulkutie 63 syöttösäiliöön ja edelleen välisäiliön kana-vaosiin. Tällöin korvausilma pääsee kulkeutumaan syöttöpisteen kotelon 13 auk¬kojen 14 läpi ja edelleen kotelon sisälle järjestetyn korvausilmaventtiilin avaamankulkutien 63 kautta materiaalin siirtokanavaan, välisäiliönä toimiviin kanavaosiin20, 21,22. Pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vai¬kuttaa siirtoputkesta 100, jolloin välisäiliössä oleva materiaali puristuu kasaan es¬teen 30 avulla tai sitä vasten. Materiaali voi sen tyypistä riippuen puristua kasaanesimerkiksi 30 - 50 % alkuperäisestä tilavuudesta. Korvausilmaventtiiliä pidetäänauki-asennossa puristukseen tarvittava aika, joka voi vaihdella sovellutuskohteenmukaan. Puristumiseen voi riittää melko lyhytkin venttiilin aukioloaika esimerkiksi2-10 sekuntia, edullisesti 2-5 sekuntia. Korvausilmaventtiilin koko voi olla huomat¬tavasti pienempi kuin sulkuventtiilin tai materiaalinsiirrossa käytettävänkanava-osuuden poikkipinta-ala. Tällöin saavutetaan mm. se etu, että materiaali kompak-toituu eli puristuu kasaan optimaalisesti, eikä esimerkiksi liian tiukasti kanava-osaan ja toisiinsa kanavaosassa. Pieni korvausilmaventtiilikoko mahdollistaa myössen, että voidaan kompaktoida suuri joukko välisäiliöitä yhtä aikaa, jolloin saavute¬taan aika- ja energiasäästöjä. Erään sovellutusmuodon mukaan kompaktoitiin 20välisäiliön kanavaosuuksiin syötetyt materiaalit samanaikaisesti. Samoin välisäili-öiden kanavaosiin kertyneen materiaalin kompaktointi voidaan tehdä osittain muunsiirtoimun yhteydessä.

Erään sovellutusmuodon mukaisissa testeissä käytettiin halkaisijaltaan 350mmputkessa korvausilmalle halkaisijaltaan 80mm imuaukkoa, joka osoittautui sopi¬vaksi. Tällöin päästiin sekajätteellä 50% puristumaan muutamassa sekunnissa.

Pientä korvausilmaventtiiliä 60 voidaan käyttää myös esiohjausventtiilinä materiaa¬lin siirrossa, jolloin ensin avataan erillinen korvausilmaventtiili 60 ja vasta sittensuurempi sulkuventtiili 6, 6’, 50, jolloin vältetään paineisku ja mahdollinen äänion-gelma.

Syöttöpisteen korvausilmaventtiilillä 60 voidaan säädellä materiaalin liikkeelle läh¬töä, jolloin kun imu vaikuttaa siirtoputken 100 puolelta, voidaan syöttöpisteidenkorvausilmaventtiiliä 60 avaamalla ja sulkemalla vaikuttaa kunkin syöttösäiliön ma¬teriaalin liikkeelle lähtöön. Vaikka imu on vaikuttamassa siirtoputken puolelta, ei materiaali juurikaan siirry välisäiliössä, varsinkin kun este 30 on ensimmäisessäasennossa, ellei syöttöpisteen korvausilmaventtiili ole avattu.

Keksintö kohdistuu siis menetelmään jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittele¬miseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, jossa mene¬telmässä jätemateriaalia tai kierrätettävää materiaalia syötetään pneumaattisenmateriaalin putkikuljetusjärjestelmän ainakin kahden syöttöpisteen 1 syöttöaukosta2 syöttösäiliöön 10 ja edelleen syöttösäiliön ja materiaalinsiirtoputken 100 välilläolevaan kanavaosuuteen 20, 21, 22, josta materiaalia siirretään kuljetusilman mu¬kana materiaalinsiirtoputken 100 välityksellä pneumaattisen materiaalinsiirtojärjes-telmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta. Menetelmässäyhden ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuudelle 20(l), 21(1), 22(1) syöttöpisteen1 ja estevälineen 30, 30’ väliin liitetään ainakin yhden toisen syöttöpisteen kana-vaosuus 20(ll), 20(lll), 20(IV)...22(II), 22(lll), 22(IV), että menetelmässä ainakinosaan syötetystä materiaalista w, w1, w2, w3, w4 vaikutetaan imun ja korvausil-man yhteisvaikutuksella kanavaosuudessa 20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV), 21 (IV),22(IV) aikaansaamalla ainakin osaan siirrettävästä materiaalista w, w1, w2, w3,w4 kokoonpuristuminen siirtoputken 100 ja käsiteltävän materiaalin w, w1, w2, w3,w4 väliin järjestetyn esteen 30 avulla tai estettä vasten ennen materiaalin kuljetta¬mista pneumaattisen jätteiden kuljetusjärjestelmän luovutuspäähän.

Erään sovellutusmuodon mukaan menetelmässä ainakin osaan välisäiliönä toimi¬vaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen 20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV), 21 (IV), 22(IV) syö¬tettyyn materiaaliin w1, w2, w3, w4 vaikutetaan tarvittaessa avaamalla kulkutiesiirtoputken 100 suunnasta välisäiliönä toimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV), 21 (IV), 22(IV) pneumaattisen alipainekehittimen imu-puolelle ja avaamalla kulkutie materiaalin w1, w2, w3, w4 vastakkaiselta puoleltakorvausilman kulkutielle.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaaliin w1, w2, w3, w4 vaikutetaan syöttö-pisteen 1 ja materiaalin siirtoputken 100 välille järjestetyssä välisäiliön kanava-osuudessa 20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV), 21 (IV), 22(IV), joista ainakin yhden ensim¬mäisen syöttöpisteen kanavaosuus 20(l), 21(1), 22(1) on ainakin osittain järjestettypystysuunnasta olennaisesti poikkeavassa suunnassa kulkevaan suuntaan, edulli¬sesti kulkemaan olennaisesti vaakasuunnassa.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w1, w2, w3, w4 syötetään kustakinsyöttöpisteestäl, 101, 102, 103, 104 kanavaosuuteen 20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV),21 (IV), 22(IV), joka on syöttöpisteestä syötettävän materiaalin välisäiliö ja vaikute¬taan materiaaliin välisäiliössä vaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa materi¬ aalia syötetään syöttöpisteen 1 syöttöaukosta 2 välisäiliönä toimivaan kanava-osuuteen 20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV), 21 (IV), 22(IV)pääasiassa painovoiman avulla,toisessa vaiheessa materiaalia siirretään kanavaosuudessa estettä 30, 30’ vastenja puristetaan imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, kolmannessa vaiheessamahdollisesti syötetään lisää materiaalia syöttöpisteen syöttöaukosta painovoi-maisesti välisäiliönä toimivaan kanavaosaan ja neljännessä vaiheessa vaikutetaanesteeseen, niin, että välisäiliössä olevaa materiaalia w, w1, w2, w3, w4 ja/tai puris¬tettua materiaalia cw, cw1, cw2, cw4 siirretään kanavaosuudesta 20(l), 21(1), 22(1)...20(IV), 21 (IV), 22(IV) imun ja korvausilman yhteisvaikutuksesta siirtoputkistoon100 ja edelleen kohti pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän materiaalin luo-vutuspäätä.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w, w1, w2, w3, w4 puristettaessaja/tai materiaalin siirtovaiheessa sallitaan korvausilman pääsy, esimerkiksi avaa¬malla venttiili 6 tai erillinen korvausilmaventtiili 60, tietyksi ajaksi.

Erään sovellutusmuodon mukaan ainakin materiaalia puristettaessa ja/tai ainakinmateriaalin siirtovaiheen alkuvaiheessa avataan korvausilman kulkutie 63, jonkavirtausaukko on pienempi, kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, jostapneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa.

Erään sovellutusmuodon mukaan syöttöpisteen 1 ja materiaalin siirtoputken 100välissä on materiaalin siirtosuunnassa useita välimatkan päässä toisistaan oleviaesteitä 30, 30’, jolloin aluksi syötetään materiaali syöttöpisteettä lähempänä olevanensimmäisen esteen 30 luoja aikaansaadaan materiaalin puristuminen ensimmäi¬sen esteen avulla tai sitä vasten ja sen jälkeen asetetaan lähempänä syöttöpistet-tä oleva ensimmäinen este 30 asentoon, jossa se ei ulotu välisäiliön kanavaosuu-teen ja aikaansaadaan materiaalin siirtyminen toisen esteen 30’ luo ja aikaansaa¬daan materiaalin puristuminen kauempana syöttöpisteestä 1 olevan toisen esteen30’ avulla tai sitä vasten.

Erään sovellutusmuodon mukaan tuodaan korvausilmaa esteen 30, 30’ läheisyy¬teen kun materiaalia siirretään esteen kohdalta kohti siirtoputkea.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w1 ... w4 puristetaan kasaan 30 - 70% alkuperäisestä tilavuudesta.

Erään sovellutusmuodon mukaan esteen 30, 30’ yhteyteen on järjestetty korvaus¬ilmaventtiili 31, joka sallii korvausilman pääsyn kanavaosaan, ainakin kun este 30,30’ on järjestetty asentoon, jossa materiaalia siirretään kohti siirtoputkea 100.

Erään sovellutusmuodon mukaan välisäiliönä toimiva kanavaosuus 20, 21, 22asennetaan syvyyteen, joka on noin 1-2,5 metriä maan pinnasta s.

Erään sovellutusmuodon mukaan syöttöpisteitä on useita, jolloin ensimmäisessävaiheessa materiaalia w syötetään ensimmäisestä ja/ tai ainakin yhdestä toisestasyöttöpisteestä kunkin syöttöpisteen kanavaosuuteen 20(1), 21(1), 22(1)...20(IV),21 (IV), 22(IV), joka on materiaalin välisäiliö, pääasiassa painovoiman avulla ja vai¬kutetaan materiaaliin välisäiliössä vaiheittain, toisessa vaiheessa materiaalia siirre¬tään kanavaosuudessa estettä 30, 30’ vasten ja puristetaan imun ja korvausilmanyhteisvaikutuksella, kolmannessa vaiheessa mahdollisesti syötetään lisää materi¬aalia syöttöpisteen syöttöaukosta painovoimaisesti välisäiliönä toimivaan kanava-osaan ja neljännessä vaiheessa vaikutetaan esteeseen, niin, että välisäiliössä ole¬vaa materiaalia w, w1, w2, w3, w4 ja/tai puristettua materiaalia cw, cw1, cw2, cw3,cw4 siirretään kanavaosuudesta 20(l), 21(1), 22(I)...20(IV), 21 (IV), 22(IV) imun jakorvausilman yhteisvaikutuksesta siirtoputkistoon 100 ja edelleen kohti pneumaat¬tisen materiaalin siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäätä.

Erään sovellutusmuodon mukaan siirretään materiaalia välisäiliönä toimivasta ka-navaosasta siirtoputkeen ja ainakin välillä siirretään toista materiaalijaetta, jokapuhdistaa kanavaosaa ja/tai siirtoputkea edellisen siirretyn materiaalin jälkeen.Erään sovellutusmuodon mukaan kun edellinen siirrettävä materiaalijae on sekajä¬tettä w1 on seuraava siirrettävä materiaalijae paperia w2, kun edellinen siirrettävämateriaalijae on biojätettä w3 on seuraava siirrettävä materiaalijae kartonkia w4 taipaperia w2 tai sekajätettä w1, kun edellinen siirrettävä materiaalijae on kartonkiaw4 on seuraava siirrettävä materiaalijae sekajätettä w1 tai paperia w2.

Erään sovellutusmuodon mukaan ensimmäiseksi tyhjennetään materiaali siirtoput¬keen ensimmäisen syöttöpisteen välisäiliönä toimivasta kanavaosuudesta 20(l),21(1), 22(1), seuraavaksi tyhjennetään jokin toisen tai useamman syöttöpisteenvälisäiliöinä toimivasta kanavaosuudesta 20(11), 20(111), 20(IV)...22(11), 22(111),22(IV) sopivimmin peräkkäin kunnes välisäiliönä toimivista kanavaosuuksista onmateriaali tyhjennetty kohti siirtoputkea.

Erään sovellutusmuodon mukaan este on erillinen esteväline 30, 30’, joka on liiku¬tettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline30, 30’ ulottuu kanavaosuuden kanavatilaan ja toisen asennon, jossa esteväline eiolennaisesti ulotu kanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi kor-vausilmavirtaus pääsee, tai, että este on muu väline, kuten materiaalin muokkain,esimerkiksi rotaatiomuokkain, jonka käsittelyelimet eivät syötä materiaalia kana¬vaosuudesta 22 siirtoputkea 100 kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään es¬teenä.

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittele¬miseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, joka laitteisto käsittää pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjestelmän ainakin kaksi syöttö-pistettä 1, joissa kussakin on syöttöaukko 2 syöttösäiliöön 10 ja edelleen syöttösäi-liön ja materiaalinsiirtoputken 100 välille järjestettyyn kanavaosuuteen 20, 21, 22,joka on sovitettu toimimaan välisäiliöinä, joista materiaalia on sovitettu siirrettäväk¬si materiaalinsiirtoputken 100 välityksellä pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmänluovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, joka laitteisto on liitet¬tävissä siirtoputkeen 100, johon on kytkettävissä vaikuttamaan alipainekehittimenimupuoli. Laitteisto käsittää ainakin yhden estevälineen 30, joka on järjestettävissäkunkin syöttöpisteen kanavaosuuteen 20(l), 21(1), 22(1)...20(IV), 21 (IV), 22(IV)syöttöpisteen 1 ja siirtoputken 100 väliin, joka este on sovitettu pysäyttämään ai¬nakin pääosan materiaalista ja päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai läpi niin,että kanavaosuudessa 20(l), 21(1), 22(1)...20(IV), 21 (IV), 22(IV) on aikaansaata¬vissa ainakin osalle siirrettäväksi tarkoitetulle materiaalille w kokoonpuristuminenesteen 30 avulla tai estettä vasten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, jaettä yhden ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuudelle 20(l), 21(1), 22(1) syöttö-pisteen 1 ja estevälineen 30, 30’ väliin on liitetty ainakin yhden toisen syöttöpis¬teen kanavaosuus 20(ll), 20(lll), 20(IV)...22(11), 22(111), 22(IV).

Erään sovellutusmuodon mukaan ainakin yhden toisen syöttöpisteen kanava-osuudelle 20(11), 20(111), 20(IV)...22(11), 22(111), 22(IV) syöttöpisteen ja ensimmäisensyöttöpisteen kanavaosuuden 20(1), 21(1), 22(1) välille on järjestetty esteväline 30.Erään sovellutusmuodon mukaan ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuus 20(1),21(1), 22(1) on sovitettu pituudeltaan materiaalin siirtosuunnassa olennaisesti yh¬den toisen syöttöpisteen kanavaosuuden 20(11), 20(111), 20(IV)...22(11), 22(111),22(IV) pituutta materiaalin siirtosuunnassa suuremmaksi.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet yhteyden avaamiseksija sulkemiseksi kanavaosuudesta 20, 21, 22 pneumaattisen alipainekehittimenimupuolelle ja/tai korvausilmavälineet 6’, 60, korvausilman johtamiseksi säädellystikanavaosuuteen syöttöpisteen ja materiaalin w väliin, jotka välineet on sovitettuavaamaan ja sulkemaan korvausilman kulkutie.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää syöttöpisteen 1 ja materiaalinsiirtoputken 100 välille järjestetyn kanavaosuuden 20, 21, 22, joka käsittää pysty¬suunnasta poikkeavan kanavaosuuden, kuten pääasiassa vaakasuoran kanava-osuuden, joka on sovitettu toimimaan välisäiliönä.

Erään sovellutusmuodon mukaan esteen 30 etäisyydellä syöttöpisteestä 1 määri¬tetään välisäiliön tilavuus.

Erään sovellutusmuodon mukaan syöttöpisteen 1 ja materiaalin siirtoputken väliinon materiaalin siirtosuunnassa järjestetty useita välimatkan päässä toisistaan ole¬via esteitä 30, 30’.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet 17, 18, 31, 33 kor-vausilman tuomiseksi esteen 30, 30’ läheisyyteen.

Erään sovellutusmuodon mukaan esteen 30, 30’ yhteyteen on järjestetty korvaus-ilmaventtiili 31, joka avattuna sallii korvausilman pääsyn kanavaosaan esteenkohdalta tai sen läheisyydessä.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää tyhjennysventtiilin 6, joka onjärjestetty syöttöpisteen syöttöaukon 2 ja välisäiliönä toimivan kanavaosuuden vä¬liin.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää tyhjennysventtiilin 50, joka onjärjestetty ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuuden esteen 30, 30’ ja siirtoput¬ken 100 väliin.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää sulkuelimen 6’, joka on järjes¬tetty syöttöpisteen 1 syöttösäiliön 10 ja syöttöpisteen syöttöaukon 2 väliin.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmaventtiili 60 on järjestetty syöttöpis-teeseen 1 korvausilman kulkutien 63 avaamiseksi ja sulkemiseksi syöttösäiliöön10 ja/tai välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen 20, 21,22.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilman kulkutien 63 virtausaukko on pie¬nempi, kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalin-siirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vaikuttaa.

Erään sovellutusmuodon mukaan välisäiliönä toimiva kanavaosuus 20, 21, 22 onjärjestetty asennettavaksi syvyyteen, joka on noin 1-2,5 metriä maan pinnasta s.Erään sovellutusmuodon mukaan este on erillinen esteväline 30, 30’, joka on liiku¬tettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline30, 30’ ulottuu kanavaosuuden kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa estevälineei olennaisesti ulotu kanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi kor-vausilmavirtaus on sovitettu kulkemaan.

Erään sovellutusmuodon mukaan este on materiaalin käsittelylaite, kuten materi¬aalin muokkain, esimerkiksi rotaatiomuokkain, jonka käsittelyelimet on sovitettuolemaan toimintatilassa, jossa ne eivät syötä materiaalia kanavaosuudesta 22 siir-toputkea 100 kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään esteenä.

Keksinnön kohteena on myös jätteidensiirtojärjestelmä, joka käsittää jonkin edellämainitun tunnusmerkin tai patenttivaatimusten 17-33 mukaisen laitteiston.

Tyypillisesti materiaali on jätemateriaalia, kuten pusseihin järjestettyä jätemateri-aalia. Syöttöpiste ja välisäiliö voi olla sovitettu pneumaattisen jätteensiirtojärjes-telmän osaksi tai se voi olla erillinen osa, jossa jätemateriaali johdetaan jätehuo-neeseen jätesäiliöön tai vastaavaan.

Kuvioiden 1-8 sovellutusmuodossa on esitetty syöttöasema, jossa on syöttöpisteetneljälle materiaalijakeelle w1, w2, w3, w4. Jakeista ensimmäinen materiaalijae w1(kuviossa sekajäte) on eräässä tapauksessa luokkaa noin 50% kokonaisjätemää-rästä painon mukaan. Toinen materiaalijae w2 (kuviossa paperi) noin 25%, kol¬mas materiaalijae w3 (biojäte) noin 10% ja neljäs materiaalijae w4 (kartonki) 15%ja biojäte 10% kokonaisjätemäärästä painon mukaan. Eri materiaalijakeet tarvitse¬vat erikokoiset välisäiliöt. Materiaalijakeet puristuvat erilailla. Ensimmäinen materi¬aalijae w1 noin 50%, toinen materiaalijae w2 (paperi) noin 30%, neljäs materiaali¬jae (kartonki) noin 50% ja kolmas materiaalijae (biojäte) hyvin vähän (lähellä 0%),jolloin sitä ei kannata puristaa eli kompaktoida. Välisäiliön koko määräytyy jätteen määrästä, tiheydestä ja puristuvuudesta. Seka¬jäte (joissain maissa kierrätysjäte muovipullot ym) on yleensä suurin materiaalijaevolyymiltään. Mutta siinä on ominaisuutena on myös se, että sekajätettä voidaanpuristaa eli kompaktoida n. 50-70%. Tämä materiaalijae vaatii sovellutusmuodostariippuen tyypillisesti saman verran tai enemmän tilavuutta välisäiliöltä kuin muutmateriaalijakeet yhteensä. Keksinnönmukaisella järjestelyllä saadaan ratkaistuksitehokkaasti eri materiaalijakeiden erilaiset tilavaatimukset. Keksinnön avulla voi¬daan selvitä eniten kapasiteettia vaativalta sekajätteelläkin vain yhdellä syöttöpis-teellä, kun tavanomaisessa käytössä tarvittaisiin 2-3- kertainen määrä syöttöpistei-tä.

Keksinnön sovellutusmuodon mukaan, jossa on pystysuuntaisesta suunnastapoikkeavassa suunnassa olevassa kanavaosuudessa kaksi peräkkäistä esteväli-nettä aikaansaadaan suuri kapasiteetti ja toisaalta matalassa rakenteessa. Eräänsovellutusmuodon mukaan aikaansaadaan kapasiteetiksi esimerkiksi yhteensä600L sekajätettä (esimerkiksi 200 litraa pystyosaan ja 2X200L vaakaosaan).

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää jätteiden siirtojärjestelmässäniin, että järjestetään oma sykli esipuristukselle / siirrolle. Tällöin kukin syöttöpis-teen jätteet, jotka on johdettu välisäiliönä toimivaan kanavaosaan, vuorotellen esi- puristetaan, esim. 10s ajan. Tällöin välisäiliöiden jätetilavuus kasvaa esimerkiksi30-50%.

Puristusvaihe voidaan järjestää niin, että jonkun muun syöttöpisteen tai jätefraktionsiirron aikana suoritetaan kyseisen syöttöpisteen tai jätefraktion syöttöpisteidenesipuristus.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihinsovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puit¬teissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitet¬tyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

Claims (34)

1. Menetelmä jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jät-teidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, jossa menetelmässä jätemateriaalia taikierrätettävää materiaalia syötetään pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjes-telmän ainakin kahden syöttöpisteen (1) syöttöaukosta (2) syöttösäiliöön (10) jaedelleen syöttösäiliön ja materiaalinsiirtoputken (100) välillä olevaan kanavaosuu-teen (20, 21, 22), josta materiaalia siirretään kuljetusilman mukana materiaalinsiir¬toputken (100) välityksellä pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän luovutus-päähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusiIrmasta, tunnettu siitä, että mene¬telmässä yhden ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuudelle (20(l), 21(1), 22(1))syöttöpisteen (1) ja estevälineen (30, 30’) väliin liitetään ainakin yhden toisen syöt¬töpisteen kanavaosuus (20(ll), 20(lll), 20(IV)...(22(II), (22(lll), 22(IV)), että mene¬telmässä ainakin osaan syötetystä materiaalista (w, w1, w2, w3, w4) vaikutetaanimun ja korvausilman yhteisvaikutuksella kanavaosuudessa (20(l), 21(1), 22(1))...20(IV), 21 (IV), 22(IV)) aikaansaamalla ainakin osaan siirrettävästä materiaalista(w, w1, w2, w3, w4) kokoonpuristuminen siirtoputken (100) ja käsiteltävän materi¬aalin (w, w1, w2, w3, w4) väliin järjestetyn esteen (30) avulla tai estettä vastenennen materiaalin kuljettamista pneumaattisen jätteiden kuljetusjärjestelmän luo-vutuspäähän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel¬mässä ainakin osaan välisäiliönä toimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen (20(l),21(1), 22(1)) ...20(IV), 21 (IV), 22(IV)) syötettyyn materiaaliin (w1, w2, w3, w4) vai¬kutetaan tarvittaessa avaamalla kulkutie siirtoputken (100) suunnasta välisäiliönätoimivaksi tarkoitettuun kanavaosuuteen (20(l), 21(1), 22(1)) ...20(IV), 21 (IV),22(IV)) pneumaattisen alipainekehittimen imupuolelle ja avaamalla kulkutie mate¬riaalin (w1, w2, w3, w4) vastakkaiselta puolelta korvausilman kulkutielle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mate¬riaaliin (w1, w2, w3, w4) vaikutetaan syöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken(100) välille järjestetyssä välisäiliön kanavaosuudessa (20(l), 21(1), 22(1) ...20(IV),21 (IV), 22(IV)), joista ainakin yhden ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuus(20(l), 21(1), 22(1)) on ainakin osittain järjestetty pystysuunnasta olennaisesti poik¬keavassa suunnassa kulkevaan suuntaan, edullisesti kulkemaan olennaisesti vaa¬kasuunnassa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettämateriaalia (w1, w2, w3, w4) syötetään kustakin syöttöpisteestä(1, 101, 102, 103,104) kanavaosuuteen (20(l), 21(1), 22(1)) ...20(IV), 21 (IV), 22(IV)), joka on syöttö-pisteestä syötettävän materiaalin välisäiliö ja vaikutetaan materiaaliin välisäiliössävaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa materiaalia syötetään syöttöpisteen(1) syöttöaukosta (2) välisäiliönä toimivaan kanavaosuuteen (20(l), 21(1), 22(1))...20(IV), 21 (IV), 22(IV))pääasiassa painovoiman avulla, toisessa vaiheessa mate¬riaalia siirretään kanavaosuudessa estettä (30, 30’) vasten ja puristetaan imun jakorvausilman yhteisvaikutuksella, kolmannessa vaiheessa mahdollisesti syötetäänlisää materiaalia syöttöpisteen syöttöaukosta painovoimaisesti välisäiliönä toimi¬vaan kanavaosaan ja neljännessä vaiheessa vaikutetaan esteeseen, niin, että vä¬lisäiliössä olevaa materiaalia (w, w1, w2, w3, w4) ja/tai puristettua materiaalia (cwcw1, cw2, cw4) siirretään kanavaosuudesta (20(l), 21(1), 22(1)) ...20(IV), 21 (IV),22(IV)) imun ja korvausilman yhteisvaikutuksesta siirtoputkistoon (100) ja edelleenkohti pneumaattisen materiaalin siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäätä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettämateriaalia (w, w1, w2, w3, w4) puristettaessa ja/tai materiaalin siirtovaiheessasallitaan korvausilman pääsy, esimerkiksi avaamalla venttiili (6) tai erillinen kor-vausilmaventtiili (60), tietyksi ajaksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettäainakin materiaalia puristettaessa ja/tai ainakin materiaalin siirtovaiheen alkuvai¬heessa avataan korvausilman kulkutie (63), jonka virtausaukko on pienempi, kuinkanavaosan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestel-män alipainekehittimen imu vaikuttaa.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1- 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettäsyöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken (100) välissä on materiaalin siirto-suunnassa useita välimatkan päässä toisistaan olevia esteitä (30, 30’), jolloinaluksi syötetään materiaali syöttöpisteettä lähempänä olevan ensimmäisen esteen(30) luoja aikaansaadaan materiaalin puristuminen ensimmäisen esteen avulla taisitä vasten ja sen jälkeen asetetaan lähempänä syöttöpistettä oleva ensimmäineneste (30) asentoon, jossa se ei ulotu välisäiliön kanavaosuuteen ja aikaansaadaanmateriaalin siirtyminen toisen esteen (30’) luo ja aikaansaadaan materiaalin puris¬tuminen kauempana syöttöpisteestä (1) olevan toisen esteen (30’) avulla tai sitävasten.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettätuodaan korvausilmaa esteen (30, 30’) läheisyyteen kun materiaalia siirretään es¬teen kohdalta kohti siirtoputkea.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettämateriaalia (w1 ... w4) puristetaan kasaan 30 - 70 % alkuperäisestä tilavuudesta.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että esteen (30, 30’) yhteyteen on järjestetty korvausilmaventtiili (31), joka salliikorvausilman pääsyn kanavaosaan, ainakin kun este (30, 30’) on järjestetty asen¬toon, jossa materiaalia siirretään kohti siirtoputkea (100).

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että välisäiliönä toimiva kanavaosuus (20, 21, 22) asennetaan syvyyteen, joka onnoin 1-2,5 metriä maan pinnasta (s).

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että syöttöpisteitä on useita, jolloin ensimmäisessä vaiheessa materiaalia (w) syö¬tetään ensimmäisestä ja/ tai ainakin yhdestä toisesta syöttöpisteestä kunkin syöt-töpisteen kanavaosuuteen (20(l), 21(1), 22(I)...20(IV), 21 (IV), 22(IV)), joka on ma¬teriaalin välisäiliö, pääasiassa painovoiman avulla ja vaikutetaan materiaaliin väli-säiliössä vaiheittain, toisessa vaiheessa materiaalia siirretään kanavaosuudessaestettä (30, 30’) vasten ja puristetaan imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella,kolmannessa vaiheessa mahdollisesti syötetään lisää materiaalia syöttöpisteensyöttöaukosta painovoimaisesti välisäiliönä toimivaan kanavaosaan ja neljännessävaiheessa vaikutetaan esteeseen, niin, että välisäiliössä olevaa materiaalia (w, w1,w2, w3, w4) ja/tai puristettua materiaalia (cw, cw1, cw2, cw3, cw4) siirretään ka-navaosuudesta (20(l), 21(1), 22(I)...20(IV), 21 (IV), 22(IV)) imun ja korvausilmanyhteisvaikutuksesta siirtoputkistoon (100) ja edelleen kohti pneumaattisen materi¬aalin siirtojärjestelmän materiaalin luovutuspäätä.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että siirretään materiaalia välisäiliönä toimivasta kanavaosasta siirtoputkeen jaainakin välillä siirretään toista materiaalijaetta, joka puhdistaa kanavaosaa ja/taisiirtoputkea edellisen siirretyn materiaalin jälkeen.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunedellinen siirrettävä materiaalijae on sekajätettä (w1) on seuraava siirrettävä mate-riaalijae paperia (w2), kun edellinen siirrettävä materiaalijae on biojätettä (w3) onseuraava siirrettävä materiaalijae kartonkia (w4) tai paperia (w2) tai sekajätettä(w1), kun edellinen siirrettävä materiaalijae on kartonkia (w4) on seuraava siirret¬tävä materiaalijae sekajätettä (w1) tai paperia (w2)..

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että ensimmäiseksi tyhjennetään materiaali siirtoputkeen ensimmäisen syöttöpis-teen välisäiliönä toimivasta kanavaosuudesta (20(l), 21(1), 22(1), seuraavaksi tyh¬jennetään jokin toisen tai useamman syöttöpisteen välisäiliöinä toimivasta kana¬vaosuudesta (20(11), 20(111), 20(IV)... (22(11), (22(111), 22(IV)) sopivimmin peräkkäinkunnes välisäiliönä toimivista kanavaosuuksista on materiaali tyhjennetty kohtisiirtoputkea.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,että este on erillinen esteväline (30, 30’), joka on liikutettavissa ainakin kahdenasennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline (30, 30’) ulottuu kanava-osuuden kanavatilaan ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotukanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi korvausilmavirtaus pää¬see, tai, että este on muu väline, kuten materiaalin muokkain, esimerkiksi rotaa-tiomuokkain, jonka käsittelyelimet eivät syötä materiaalia kanavaosuudesta (22)siirtoputkea (100) kohti, kun materiaalin muokkainta käytetään esteenä.

17. Laitteisto jätemateriaalin syöttämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jät-teidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, joka laitteisto käsittää pneumaattisenmateriaalin putkikuljetusjärjestelmän ainakin kaksi syöttöpistettä (1), joissa kussa¬kin on syöttöaukko (2) syöttösäiliöön (10) ja edelleen syöttösäiliön ja materiaalin-siirtoputken (100) välille järjestettyyn kanavaosuuteen (20, 21, 22), joka on sovitet¬tu toimimaan välisäiliöinä, joista materiaalia on sovitettu siirrettäväksi materiaalin-siirtoputken (100) välityksellä pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutus-päähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, joka laitteisto on liitettävissäsiirtoputkeen (100), johon on kytkettävissä vaikuttamaan alipainekehittimen imu-puoli, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää ainakin yhden estevälineen (30),joka on järjestettävissä kunkin syöttöpisteen kanavaosuuteen (20(l), 21(1),22(1)...20(IV), 21 (IV), 22(IV)) syöttöpisteen (1) ja siirtoputken (100) väliin, joka esteon sovitettu pysäyttämään ainakin pääosan materiaalista ja päästämään ilmavir- tauksen ohitseen tai läpi niin, että kanavaosuudessa (20(1), 21(1), 22(1)...20(IV),21 (IV), 22(IV)) on aikaansaatavissa ainakin osalle siirrettäväksi tarkoitetulle mate¬riaalille (w) kokoonpuristuminen esteen (30) avulla tai estettä vasten imun ja kor-vausilman yhteisvaikutuksella, ja että yhden ensimmäisen syöttöpisteen kanava-osuudelle (20(l), 21(1), 22(1)) syöttöpisteen (1) ja estevälineen (30, 30’) väliin onliitetty ainakin yhden toisen syöttöpisteen kanavaosuus (20(ll), 20(lll), 20(IV)...(22(11), (22(111), 22(IV)).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yh¬den toisen syöttöpisteen kanavaosuudelle (20(ll), 20(lll), 20(IV)...(22(II), (22(l11),22(IV)) syöttöpisteen ja ensimmäisen syöttöpisteen kanavaosuuden (20(l), 21(1),22(1)) välille on järjestetty esteväline (30).

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että en¬simmäisen syöttöpisteen kanavaosuus (20(l), 21(1), 22(1)) on sovitettu pituudeltaanmateriaalin siirtosuunnassa olennaisesti yhden toisen syöttöpisteen kanavaosuu¬den (20(11), 20(111), 20(IV)... (22(11), (22(111), 22(IV)) pituutta materiaalin siirtosuun¬nassa suuremmaksi.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 17-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä,että laitteisto käsittää välineet yhteyden avaamiseksi ja sulkemiseksi kanavaosuu-desta (20, 21, 22) pneumaattisen alipainekehittimen imupuolelle ja/tai korvausil-mavälineet (6’, 60,) korvausilman johtamiseksi säädellysti kanavaosuuteen syöttö-pisteen ja materiaalin (w) väliin, jotka välineet on sovitettu avaamaan ja sulkemaankorvausilman kulkutie.

21. Jonkin patenttivaatimuksista 17-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä,että laitteisto käsittää syöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken (100) välille jär¬jestetyn kanavaosuuden (20, 21, 22), joka käsittää pystysuunnasta poikkeavankanavaosuuden, kuten pääasiassa vaakasuoran kanavaosuuden, joka on sovitettutoimimaan välisäiliönä.

22. Jonkin patenttivaatimuksista 17-21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä,että esteen (30) etäisyydellä syöttöpisteestä (1) määritetään välisäiliön tilavuus.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 17-22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettäsyöttöpisteen (1) ja materiaalin siirtoputken väliin on materiaalin siirtosuunnassajärjestetty useita välimatkan päässä toisistaan olevia esteitä (30, 30’).

24. Jonkin patenttivaatimuksista 17- 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettälaitteisto käsittää välineet (17, 18, 31,33) korvausilman tuomiseksi esteen (30, 30’)läheisyyteen.

25. Jonkin patenttivaatimuksista 17 -24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettäesteen (30, 30’) yhteyteen on järjestetty korvausilmaventtiili (31), joka avattunasallii korvausilman pääsyn kanavaosaan esteen kohdalta tai sen läheisyydessä.

26. Jonkin patenttivaatimuksista 17-25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettälaitteisto käsittää tyhjennysventtiilin (6), joka on järjestetty syöttöpisteen syöttöau-kon (2) ja välisäiliönä toimivan kanavaosuuden väliin.

27. Jonkin patenttivaatimuksista 17-26 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettälaitteisto käsittää tyhjennysventtiilin (50), joka on järjestetty ensimmäisen syöttö-pisteen kanavaosuuden esteen (30, 30’) ja siirtoputken (100) väliin.

28. Jonkin patenttivaatimuksista 17-27 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettälaitteisto käsittää sulkuelimen (6’), joka on järjestetty syöttöpisteen (1) syöttösäiliön(10) ja syöttöpisteen syöttöaukon (2) väliin.

29. Jonkin patenttivaatimuksista 17 -28 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ettäkorvausilmaventtiili (60) on järjestetty syöttöpisteeseen (1) korvausilman kulkutien(63) avaamiseksi ja sulkemiseksi syöttösäiliöön (10) ja/tai välisäiliönä toimivaankanavaosuuteen (20, 21,22).

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausil¬man kulkutien (63) virtausaukko on pienempi, kuin kanavaosan virtauspoikkipinta-ala, josta pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainekehittimen imu vai¬kuttaa.

31. Jonkin patenttivaatimuksista 17-30 mukainen laitteisto, tunnettu siitä,että välisäiliönä toimiva kanavaosuus (20, 21, 22) on järjestetty asennettavaksisyvyyteen, joka on noin 1-2,5 metriä maan pinnasta (s).

32. Jonkin patenttivaatimuksista 17-31 mukainen laitteisto, tunnettu siitä,että este on erillinen esteväline (30, 30’), joka on liikutettavissa ainakin kahdenasennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa esteväline (30, 30’) ulottuu kanava-osuuden kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa esteväline ei olennaisesti ulotukanavaosuuden kanavatilaan, ja jonka esteen läpi tai ohi korvausilmavirtaus onsovitettu kulkemaan.

33. Jonkin patenttivaatimuksista 17-32 mukainen laitteisto, tunnettu siitä,että este on materiaalin käsittelylaite, kuten materiaalin muokkain, esimerkiksi ro-taatiomuokkain, jonka käsittelyelimet on sovitettu olemaan toimintatilassa, jossane eivät syötä materiaalia kanavaosuudesta (22) siirtoputkea (100) kohti, kun ma¬teriaalin muokkainta käytetään esteenä.

34. Jätteidensiirtojärjestelmä, joka käsittää jonkin patenttivaatimuksista 17-33mukaisen laitteiston.