FI123410B

FI123410B - Menetelmä ja laitteisto materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa putkikuljetusjärjestelmässä

Info

Publication number: FI123410B
Application number: FI20115900A
Authority: FI
Inventors: Goeran Sundholm
Original assignee: Maricap Oy
Priority date: 2011-09-14
Filing date: 2011-09-14
Publication date: 2013-03-28
Also published as: SG2014013452A; KR20140066228A; CN103813968B; AU2012307238A2; CA2846298A1; AU2012307238B2; CN103813968A; EP2755902A1; US20170225910A1; WO2013038057A1; EP2755902A4; JP2014530154A; RU2014114492A; AU2012307238A1; FI20115900A0

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO MATERIAALIN KÄSITTELEMISEKSI PNEUMAATTISESSA PUTKI KULJETUSJÄRJESTELMÄSSÄ

Keksinnön tausta 5

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 13 johdanto-osan mukainen 10 laitteisto.

Keksintö liittyy yleisesti materiaalinsiirtojärjestelmiin, kuten alipainekuljetusjärjes-telmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjätteiden siirtoon.

15 Tunnetaan järjestelmiä, joissa jätteitä siirretään putkistossa paine-eron tai imun avulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa imemällä. Tyypillistä niille on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteistoa, jossa alipaine siirtoputkeen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten alipainepumpuilla tai ejektorilaitteistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttiilielin, jota 20 avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausilmaa. Järjestelmissä käytetään materiaalin syöttöpäässä syöttöpisteitä, kuten jätekuiluja, joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syötetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennysventtiilielin. Jätteiden siirto tapahtuu pääasiassa ilmavirtauksen aiheuttaman paine-eron avulla. Ilmavirtaus saadaan aikaan 25 yleensä imemällä putkiston läpi ilmaa. Jätemateriaalia, kuten esimerkiksi pusseihin pakattua jätemateriaalia, siirretään syöttöpisteestä siirtoputkeen ja edelleen £2 erotuslaitteeseen, jossa jätteet erotetaan kuljetusilmasta. Erotuslaitteen yhteydes- ° sä voi olla siirtolaite, kuten sylinteri-mäntä-yhdistelmään järjestetty siirtoelin, jolla i o jätteet siirretään erotuslaitteesta jätesäiliöön, esimerkiksi kuljetuskonttiin.

i σ> 30 x Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen ratkaisu siirto-

CC

laitteeksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmään, erityisesti erotuslaitteen ja o o jätesäiliön välille, jonka avulla vältetään tunnettujen ratkaisujen haittoja. Eräänä keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä ja siirtolaite, jonka toiminta on ^ 35 varmaa, siirtoetäisyys on edullinen ja kapasiteetti on sovellutuskohteeseen hyvä.

Toisaalta tarkoitus on aikaansaada menetelmä ja siirtolaite, jossa siirtolaitteen yhteydestä voidaan poistaa/vaihtaa erillinen jätesäiliö, vaikka jätteensiirtojärjestelmä, 2 kuten putkisto ja erotuslaite ovat toiminnassa. Tällöin tyypillisesti putkistossa ja erotuslaitteessa vallitsee alipaine.

Keksinnön lyhyt selostus 5

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu 10 patenttivaatimuksissa 2-12.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, että mitä on mainittu patenttivaatimuksen 13 tunnusmerkkiosassa.

15 Keksinnönmukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa 14 - 22.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön mukaisella järjestelyllä on mahdollista pitää jätteensiirtojärjestelmä toiminnassa, kuten 20 alipaine päällä siirtoputkistossa ja erotuslaitteessa jatkuvasti, myös erillisen jä-tesäiliön vaihdon aikana. Järjestämällä erotuslaitteen ja siirrettävän jätesäiliön väliin yhdyskanavaan siirtoelin, jossa on kaksitoiminen toimilaite, jolla aikaansaadaan toisaalta tehokas siirtokyky ja pitkä siirtokapasiteetti voidaan samalla aikaansaada sulkuelimen käyttölaitteisto. Keksinnön mukaisesti laitteistoa voidaan myös 25 käyttää leikkaamaan mahdollisia tukosta aiheuttavia materiaalikappaleita, ja siten selvittää ja estää/vähentää laitteiston tukkeutumisia. Käyttämällä kahta käyttövä-£2 linettä, kuten sylinteri-mäntä-yksikköä, käyttölaitteen toimilaitteina saavutetaan te- ° hokas siirtoelimen toiminta ja aikaansaadaan riittävä toimintamatka ja siirtokapasi- i o teetti. Keksinnönmukainen ratkaisu lyhentää yksittäisen käyttövälineen, kuten sy- i ^ 30 linteri-mäntä-yksikön, iskunpituutta. Samalla voidaan pienentää tilantarvetta. Li- x säksi käyttölaitteistoa voidaan tehokkaasti hyödyntää samalla sulkuelimen käyttö laitteena. Kytkemällä ensimmäinen käyttöväline, kuten sylinterimäntä-yksikkö, yh-o o dysosan avulla toiseen käyttövälineeseen, kuten sylinteri-mäntä-yksikköön, ja sen liikkeen mukaan liikkuvaksi voidaan aikaansaada riittävä toimintaetäisyys ja teho-^ 35 kas siirtokapasiteetti, jolloin samalla mahdollistetaan käyttölaitteen monipuoliset käyttömahdollisuudet. Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan toisella käyttövälineellä, kuten sylinteri-mäntä-yksiköllä, liikuttaa siirtoelintä taajemmin ja ensimmäi- 3 sellä käyttövälineellä, kuten sylinteri-mäntä-yksiköllä, vain aika-ajoin eli tyypillisesti harvemmin. Käyttämällä käyttövälineiden ohjauksessa differentiaalikytkentää voidaan säästää energiaa. Vaihtoehtoisesti aikaansaadaan käyttövälineiden nopeampi toiminta. Käyttövälineiden ohjauksella voidaan aikaansaada laitteiston erit-5 täin monipuolinen toiminta.

Keksinnönmukaisella ratkaisulla saavutetaan erittäin tehokas ja monikäyttöinen siirtolaite pneumaattisten jätteensiirtojärjestelmien yhteyteen, erityisesti sovellutuksiin, joissa erotuslaitteesta siirretään jätettä erilliseen, järjestelmästä irrotetta-10 vaan jätesäiliöön.

Kuvioiden lyhyt selostus 15 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuotoa yksinkertaistettuna ja osittain poikkileikattuna, 20

Kuvio 2 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yksinkertaistettuna ensimmäisessä asennossa,

Kuvio 3 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yk-25 sinkertaistettuna toisessa asennossa, £2 Kuvio 4 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yk- ° sinkertaistettuna kolmannessa asennossa, i

CVJ

o ^ 30 Kuvio 5 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yk- x sinkertaistettuna toisen toimintatilan ensimmäisessä vaiheessa,

CC

CL

o o Kuvio 6 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yk-

O) J

sinkertaistettuna toisen toimintatilan toisessa vaiheessa,

O -DC

CVJ 33

Kuvio 7 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yksinkertaistettuna toisen toimintatilan kolmannessa vaiheessa, 4

Kuvio 8 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yksinkertaistettuna toisen toimintatilan neljännessä vaiheessa, 5 Kuvio 9 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yksinkertaistettuna toisen toimintatilan viidennessä vaiheessa,

Kuvio 10 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yksinkertaistettuna ensimmäisessä asennossa, 10

Kuvio 11 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta yksinkertaistettuna tukostilassa,

Kuvio 12 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisen laitteiston toteutusmuodosta 15 yksinkertaistettuna kolmannessa toimintatilassa,

Kuvio 13 esittää erään keksinnön mukaisen laitteiston käyttövälineiden hydrauliik-kakaaviota, ja 20 Kuviot 14 (a)- (h) esittävät eräitä keksinnön mukaisen laitteiston käyttövälineiden toimintatiloja kaaviona eri toimintatiloissa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 25 Kuvioissa 1 on esitetty keksinnön mukaisen ratkaisun eräs toteutusmuoto, jossa pneumaattisen jätteidenkäsittelyjärjestelmän erotuslaitteen 1 yhteyteen on järjes- £2 tetty puristin-/kompaktorilaitteisto, jossa on siirtoelin 10 ja sen käyttölaitteisto. Ero- ° tuslaite 1 käsittää säiliöosan 3, johon on liitetty tuloputki 2, joka on liitetty jätteiden o siirtoputkistoon (ei esitetty) ja joka on yhdistettävissä syöttöpisteisiin (ei esitetty).

30 Materiaali, kuten talousjäte syötetään syöttöpisteessä putkistoon, jossa se siirre- x tään imun/paine-eron ja/tai putkistossa vihaavan kuljetusilman avulla erotuslait- teen säiliöosaan 3 tuloputkesta 2, jossa erotuslaitteen säiliöosassa 3 jätemateriaali o 0 erotetaan kuljetusilmasta, esimerkiksi painovoiman ja/tai keskipakoisvoiman avul- 1 la, niin, että painavampi materiaali kulkeutuu erotuslaiteen alaosaan 5. Erotuslait- ^ 35 teen yläosaan on järjestetty poistoputki 100, joka on yhdistetty alipainegeneraatto- rin, kuten ejektoripumpun tai puhaltimen, imupuolelle. Kuljetusilma poistuu erotus-laitteen säiliöosasta 3 poistoputkeen 100.

5

Erotuslaitteen 1 säiliöosa 3 käsittää kuvion sovellutusmuodossa alaosaa kohti kar-tiomaisesti kapenevan osuuden 4. Kuvion 1 sovellutusmuodossa erotuslaitteen säiliöosan 3 alaosaan 5 on järjestetty kartiomaisen osuuden 4 jälkeen sylinterimäi-5 nen osuus, jonka alaosassa on materiaalin poistoaukko 6. Materiaalia voidaan siten poistaa säiliöosasta 3 sen alaosaan 5 muodostetun poistoaukon 6 kautta.

Erotuslaitteen 1 yhteyteen on järjestetty erotuslaitteen säiliöosan 3 materiaalin poistoaukon 6 ja erillisen jätesäiliön 26 syöttöaukon 25 välille yhdyskanava 9, jos-10 sa on syöttöaukko 8, joka on järjestetty kohdakkain erotuslaitteen säiliöosan 3 poistoaukon 6 kanssa ja yhdyskanavassa 9 on poistoaukko 9’, joka on järjestettävissä kohdakkain erillisen jätesäiliön 26 syöttöaukon 25 kanssa. Yhdyskanava 9 on liitetty erotuslaitteen säiliöosan 3 alaosaan 5 kaulusosalla 7.

15 Yhdyskanavaan 9 on järjestetty siirtoelin 10 liikutettavasti ainakin kahden asennon välillä. Siirtoelin on järjestetty siirtämään jätemateriaalia, jota johdetaan syöttöau-kosta 8 yhdyskanavaan 9, yhdyskanavassa kohti sen poistoaukkoa 9’ ja edelleen erilliseen jätesäiliöön 26 syöttöaukosta 25 tai ainakin syöttöaukon 25 läheisyyteen. Siirtoelin voi siirron yhteydessä samalla myös puristaa siirrettävää jätettä tiiviim-20 mäksi eli kompaktoida jätettä erilliseen jätesäiliöön 26.

Kuvioissa 1 - 4 on esitetty erotuslaitteen siirtoelimen 10 ensimmäinen toimintatila, joissa pääasiassa siirretään materiaalia, erityisesti jätemateriaalia, erotuslaitteen säiliöosasta 3 yhdyskanavan 9 kautta siirtoelimellä 10 erilliseen jätesäiliöön 26.

25

Siirtoelimen 10 ensimmäisessä asennossa (joka on esitetty kuvioissa 1 ja 2) se on £2 asennossa, jossa jätemateriaalia pääsee siirtymään säiliöstä 3 yhdyskanavaan 9.

° Siirtoelintä 10 on järjestetty liikuttamaan käyttölaitteisto 12, 13, 15, 16. Käyttölait- i o teisto käsittää kuvioiden sovellutusmuodossa kaksi käyttövälinettä 12, 13; 15, 16, i ^ 30 esimerkiksi sylinteri-mäntä-yhdistelmää. Ensimmäinen käyttöväline 12, 13 on en- x simmäisestä päästä järjestetty kiinnitysvälineillä 11 siirtoelimeen 10 ja toisesta päästä kiinnitysvälineellä 14 yhdysosaan 18. Yhdysosa 18 on puolestaan kiinnitet-o o ty toisen käyttövälineen 15, 16 ensimmäiseen päähän 17 eli liikkuvaan päähän ja toisen käyttövälineen 15, 16 toinen pää on järjestetty kiinnityselimillä tukiosaan 19. ^ 35 Tukiosa 19 on kuvion sovellutusmuodossa kiinnitetty yhdyskanavan 9 seinämään, kuviossa päätyseinämään.

6

Siirtoelin 10 on järjestetty liikutettavaksi siten, että sitä voidaan siirtää käyttölaitteella edestakaisin yhdyskanavassa 9. Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan siirtoelintä 10 voidaan liikuttaa niin, että aluksi siirtoelintä liikutetaan ensimmäisestä asennosta (kuvio 2) toiseen asentoon (kuvio 3), joka on vain osa siirtoelimen 5 liikelaajuudesta yhdyskanavassa 9. Tällöin yhteys erotuslaitteen poistoaukon 6 ja yhdyskanavan tuloaukon 8 välillä voidaan pitää ainakin osittain avoinna ainakin osan siirtoelimen 10 liikkeen kestosta. Siirtoelintä 10 voidaan liikuttaa ensimmäisen ja toisen asennon välillä edestakaisin. Tätä kuvataan kuviossa 3 nuolella. Tällöin voidaan siirtää nopeasti jätemateriaalia tuloaukosta 8 yhdyskanavan 9 kautta 10 poistoaukkoon 9’. Siirtoelintä 10 käytetään siten siirtämään materiaalia poistoaukon 9’ kautta erilliseen jätesäiliöön ja ehkä myös puristamaan siirrettävää materiaalia tiiviimmäksi.

Käyttöväline, kuten sylinteri-mäntä-yhdistelmä, on tyypillisesti jousi-, hydrauliikka-15 tai kaasutoiminen tai näiden yhdistelmä. Käyttöväline voi olla myös muu vastaava liikettä aikaansaava komponentti. Kuvioiden sovellutusmuodoissa on käytetty hyd-raulitoimista käyttölaitteistoa. Hydraulitoimisen käyttölaitteiston toiminnan selkeyttämiseksi on esitetty myös hydrauliikkakaavio kuviossa 13.

20 Siirtoelimellä 10 on kuvion 4 mukaisesti ainakin yksi kolmas asento, jossa toinen käyttöväline 15, 16 on siirtänyt ensimmäisen käyttövälineen 12, 13 ja siirtoelimen 10 yhdyskanavassa 9 kohti poistoaukkoa 9’ (kuviossa 3 ja 4 oikealle). Kuviossa siirtoelin ulottuu poistoaukon 9’ läpi erilliseen jätesäiliöön 26 jätesäiliön syöttöau-kosta 25.

25

Liikuttamalla yhdyskanavassa 9 siirtoelintä 10 ensimmäisestä tai toisesta asen-£2 nosta kolmanteen asentoon voidaan varmistua siitä, että siirrettävä jätemateriaali ° siirtyy yhdyskanavasta 9 jätesäiliöön 26. Lisäksi voidaan samalla puristaa jätema- i o teriaalia tiiviimmäksi, edullisesti yhdyskanavassa 9 ja erillisessä jätesäiliössä 26.

i σ> 30 x Yhdysosaan 18 on kuvioiden sovellutusmuodossa järjestetty sen mukana liikku vaksi yhdyskanavan 9 syöttöaukon 8 sulkuelin 27. Kuvion 4 mukaisesti yhdysosan o o 18 yläosassa on järjestettynä levymäinen sulkuelin 27, joka tukeutuu kuvion 4 ti- lanteessa yhdysosan lisäksi siirtoelimen 10 yläosaan. Sulkuelin 27 ja/tai siirtoelin ^ 35 10 voivat liikkua suhteessa toisiinsa, esimerkiksi tilanteessa, jossa siirtoelin on py sähtynyt esimerkiksi tukoksen johdosta (kuviot 11 ja 12). Sulkuelimen 27 reunaa 28 (kuvio 11, 12) voidaan käyttää leikkaamaan mahdollinen esteobjekti ja selvit- 7 tämään tukos. Kuvion 4 mukaisesti sulkuelimen 27 ja yhdyskanavan 9 tuloaukkoa 8 ympäröivän seinämän välillä on pieni välys. Yhdysosalla 18 voidaan sovittaa ensimmäinen käyttöväline 12, 13 ja toinen käyttöväline 15, 16 sisäänvedetyssä asennossa, eli alkuasennossa (kuvio 2) suhteessa toisiinsa sopiville etäisyyksille. 5 Myös sulkuelin 27 voidaan sovittaa yhdysosaan 18 suhteessa käyttövälineiden 12, 13; 15, 16 liikkeeseen ja yhdyskanavan 9 pituuteen ja tuloaukon 8 sijaintiin nähden sopivalle sijoituskohdalle.

Sulkuelimen 27 ja/tai siirtoelimen 10 liikuttamisen helpottamiseksi käyttölaittee-10 seen tai yhdysosaan 18 on järjestetty ainakin yksi tukirulla 20. Kuvioiden sovellu-tusmuodossa tukirullia 20 on kaksi. Tukirullat voivat tukeutua kanavan 9 seinämään, erityisesti pohjaseinämään.

Siirtoelimen 10 on järjestetty tukiosa 21, joka muodostaa kanavan 9 pohjaseinä-15 mästä kanavan sisäänpäin ulottuvan korokkeen, jonka päälle tukirulla 20 voi asettua ensimmäisen toimintatilan ensimmäisessä tai toisessa asennossa, jolloin toinen käyttöväline 15, 16 on sisäänvedetyssä asennossa.

Kuvioissa 5 - 10 on esitetty erotuslaitteen siirtoelimen 10 toisen toimintatilan eri 20 vaiheita. Toisessa toimintatilassa on tarkoituksena sulkea yhteys yhdyskanavan 9 kautta erotuslaitteen säiliötilasta 3 erilliseen jätesäiliöön 26 sekä valmistautua erillisen jätesäiliön 26 irrottamiseen erotuslaitteen ja yhdyskanavan 9 yhteydestä erillisen jätesäiliön tyhjentämiseksi sekä tuoda tyhjä erillinen jätesäiliö 26 ja liittää se erotuslaitteen yhteyteen yhdyskanavan 9 välityksellä.

25

Kuviossa 5 on esitetty tilanne, jossa yhdyskanavan tuloaukon 8 tulopuolella eli £2 sulkuelimeen 27 (kuvion 5 tilanteessa yläpuolella) nähden erotuslaitteen säiliötilan ° (ei esitetty kuvioissa 2-10) puolella on alipaine. Yhdyskanavaan 9 on sen poisto- i o aukkoon 9 ’nähden siirtoelimen 10 vastakkaiselle puolelle muodostettu venttii- i σ5 30 lielimellä varustettu tuloilmayhde 22. Kun tuloilmayhde 22 avataan, siirtyy sulkuelin x 27 olennaisesti yhdyskanavan tuloaukon 8 reunojen ympärillä olevan yhdyskana- van 9 seinämän alueita vasten, sulkuelimen erotuslaitteen puolella vallitsevan ali- 0 paineen johdosta. Kun ilmaa tuodaan tuloilmayhteestä 22 siirtyvät samalla mah- 1 dollisesti yhdyskanavaan 9 jääneet jätepartikkelit ilmavirtauksen ansiosta erilliseen ^ 35 jätesäiliöön 26. Yhdyskanavaan 9 muodostuu olennaisesti ympäristön ilmanpaine ja erillinen jätesäiliö 26 voidaan irrottaa yhdyskanavan 9 yhteydestä, vaikka erotuslaitteen säiliöosassa olisikin alipaine ja erotuslaite olisi toiminnassa. Tämä erilli 8 sen jätesäiliön 26 irrotusvaihe on esitetty kuviossa 6. Kun jätesäiliö on liitetty yh-dyskanavan poistoaukon 9’ yhteyteen, voidaan tuloilmayhde 22 sulkea.

Kuviossa 7 on esitetty erillisen jätesäiliön 26 syöttöaukon 25 liittäminen yhdys-5 kanavan 9 poistoaukon 9’ yhteyteen. Yhdyskanavan 9 poistoaukon 9’ puoleisessa päässä on osuus 9”, joka ulottuu erillisen jätesäiliön syöttöaukon 25 kauluksen 24 sisään. Voidaan käyttää muunkinlaisia liitosjärjestelyjä.

Yhdyskanavan 9 tuloaukon 8 ja poistoaukon 9’ välille on järjestetty venttiilielimellä 10 varustettu menoilmayhde 23, josta voidaan aikaansaada imu yhdyskanavaan 9 ja tarvittaessa erilliseen jätesäiliöön 26. Menoilmayhteen 23 kautta aikaansaadaan haluttu alipaine yhdyskanavaan 9. Kun riittävä tasapaino on saavutettu sukuelimen sulkeman kanavan eri puolilla, siirtyy sukuelin 27 painovoiman ja sen ansiosta, että siirtoelin 10 ja sen alaosassa oleva korokeosa 21 siirtyy kohti poistoaukkoa 15 9’, jolloin korokeosaa 21 vasten ollut tukirulla 20 siirtyy yhdyskanavan pohjasei- nämää vasten. Tällöin kytkentäosa 8 ja sukuelin 27 pääsevät liikkumaan kuviossa alaspäin jolloin sukuelimen 27 ja yhdyskanavan tuloaukon väliin muodostuu rako.

Menoilmayhde 23 voidaan sukea ja siirtoelimen 10 osalta toimintaa voidaan taas 20 jatkaa. Sukuelin 27 siirretään käyttölaitteen avulla, edullisesti toisella käyttövälineellä 15, 16, kuten sylinteri-mäntä-yhdistelmällä, alkuasentoon (aluksi kuvio 9 ja edelleen kuvio 10), jossa sukuelin 27 ei ole yhdyskanavan 9 tuloaukon 8 kohdalla.

Kun erillinen jätesäiliö 26 on vaihdettu, on usein edullista aikaansaada yhdyskana-25 vaan 9 ja erilliseen jätesäiliöön alipaine ennen sukuelimen 27 poistamista tuloaukon 8 edestä ja yhteyden avaamista erotuslaitteen säiliötilasta 3 yhdyskanavaan 9 £2 ja edelleen erilliseen jätesäiliöön. Tällöin voidaan estää ilmavirran kuku erotuslait- ° teeseen yhdyskanavan suunnasta. Alipaine helpottaa myös sukuelimen 27 pois- o tamista tuloaukon edestä. Jos erillisen jätesäiliön alipaine on suurempi kuin ero- 30 tuslaitteen säiliötilassa, voi jätettä siirtyä sukuelimen poiston seurauksena erotus-x laitteesta erilliseen jätesäiliöön hetkellisesti myös ilman siirtoelimen 10 liikettä.

CL

o Kuvioissa 9 ja 10 on vielä esitetty sukuelimen 27 ja siirtoelimen 10 siirto takaisin ί alkutilaan ja tuloaukon 8 avaaminen.

O ie

CM

Kuviossa 11 ja 12 on esitetty laitteiston kolmas toimintatila, jossa siirtoelimen liikkeen pysähdyttyä, esimerkiksi tukkeutumisen seurauksena, tai että tuloaukon 8 9 reunan tai yhdyskanavan seinämän ja siirtoelimen 10 väliin on joutunut haitallinen objekti 30, kuten jätepartikkeli tai esine. Tällöin haitallinen objekti 30 voidaan leikata sulkuelimen 27 reunalla 28 poikki. Sulkuelimen reunalla 28 voidaan vaikuttaa haitalliseen objektiin pintapaineella joka on huomattavasti suurempi kuin siirtoeli-5 messa. Tyypillisesti aikaansaadaan sulkuelimen 27 reunalla 28 pintapaine, joka on jopa 20 kertaa siirtoelimen 10 pintapaine.

Käyttämällä kahta käyttövälinettä 12, 13; 15, 16 käyttölaitteen toimilaitteina saavutetaan tehokas siirtoelimen 10 toiminta ja aikaansaadaan riittävä toimintamatka ja 10 siirtokapasiteetti. Lisäksi käyttölaitteistoa voidaan tehokkaasti hyödyntää samalla sulkuelimen 27 käyttölaitteena.

Keksinnönmukaisella ratkaisulla saavutetaan erittäin tehokas ja monikäyttöinen siirtolaite pneumaattisten jätteensiirtojärjestelmien yhteyteen, erityisesti sovellu-15 tuksiin, joissa erotuslaitteesta siirretään jätettä erilliseen, järjestelmästä irrotettavaan jätesäiliöön.

Ensimmäinen käyttöväline 12, 13 on kuvioiden sovellutusmuodossa sylinteri-mäntä-yksikkö, joka käsittää sylinteriosan 12, johon ensimmäinen mäntäosa 13 on 20 järjestetty tiivistetysti sylinteriosan sylinterithän seinämään. Ensimmäinen mäntä-osa 13 on järjestetty liikutettavasti sylinterillään liikkumaan ensimmäisen asennon, jossa ensimmäinen mäntäosa 13 on sisäänvedetyssä asennossa (kuviossa 1, 2, 6 ja 7 on ensimmäinen mäntäosa sisäänvedetyssä asennossa) ja toisen asennon, jossa ensimmäinen mäntäosa 13 on ulostyöntyneenä yhdyskanavassa, ulottuen 25 ainakin osalle yhdyskanavan pituutta poistosuunnassa (kuvioissa 3, 4, 8 ja 9 on ensimmäinen mäntäosa ulostyöntyneessä asennossa).

CO

Toinen käyttöväline 15, 16 on kuvioiden sovellutusmuodoissa sylinteri-mäntä-o yksikkö ja käsittää sylinteriosan 15, johon toinen mäntäosa 16 on järjestetty tiivis- σ> 30 tetysti sylinteriosan sylinterithän seinämään. Toinen mäntäosa 16 on järjestetty lii- x kutettavasti sylinterillään liikkumaan ensimmäisen asennon, jossa toinen mäntä- “ osa 16 on sisäänvedetyssä asennossa (kuviossa 1, 2, 3, ja 9 on toinen mäntäosa o sisäänvedetyssä asennossa) ja toisen asennon, jossa toinen mäntäosa 16 on ulostyöntyneenä yhdyskanavassa, ulottuen ainakin osalle yhdyskanavan pituutta £3 35 poistosuunnassa (kuvioissa 4, 5, 6, 7ja 8 on toinen mäntäosa ulostyöntyneessä asennossa).

10

Kuviossa 13 on viitenumeroilla merkitty seuraavia komponentteja: 12 Sylinteri 13 Männänvarsi 5 15 Sylinteri 16 Männänvarsi 18 Kytkentäväline 51 Paineväliainesäiliö 52 Moottori 10 53 Hydraulipumppu 54 Kytkin 55 Paineanturi ja mittari 56 Väliaineenkulkutie 57 Väliaineenkulkutie(Menojohto) 15 58 Väliaineenkulkutie 59 Väliaineenkulkutie 60 Väliaineenkulkutie 61 Ohjausventtiili 62 Ohjausventtiili 20 66 Paineenrajoitusvapaakiertoventtiili 67 Suodatin ja likaisuusanturi 68 Paineväliaineenjäähdytin ja lämpötila-anturi 69 Pinnankorkeuden osoitin 73 Käyttöväline (Sylinteri-mäntä-yksikkö) 25 74 Käyttöväline (Sylinteri-mäntä-yksikkö) £2 Kuviossa 13 on esitetty erään sovellutusmuodon mukaisen käyttölaitteiston hyd- ° rauliikkakaavio. Käyttölaitteisto käsittää välineet 51,52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, i o 60 paineväliaineen johtamiseksi käyttölaitteiston käyttövälineille 12, 13, 15, 16.

i ^ 30 Paineväliainetta kierrätetään piirissä pumppulaitteella 53, jota käytetään käyttölait- x teella 52, kytkimen 54 välityksellä. Pumppulaitteen painepuolelta kytkettävissä vä liaineenkulkutie kulkutie 56, 57, 58, 59, 60 käyttövälineille 12, 13; 15,16 (kuviossa o o 13 ja 14: 73, 74). Väliaineenkulkutiehen on järjestetty kaksi ohjausventtiiliä 61, 62, joilla voidaan ohjata paineväliaineenkulkua käyttövälineille. Ohjausventtiilit 61, 62 ^ 35 ovat kumpikin kuvion sovellutusmuodossa kolmiasentoisia venttiileitä.

11

Ohjausventtiileillä 61, 62 on vasemmalla asento, jossa ollessaan paineväliainetta johdetaan käyttövälineen sylinteritilaan männän puolelle, jolloin käyttövälineeseen vaikutetaan koko männän pinta-alalla. Tällöin männänvarsi 13; 16 pyrkii liikkumaan ulospäin eli kuviossa oikealle. Männänvarren puoleinen väliainekanava on 5 tällöin kytketty paluujohdoksi väliainesäiliöön.

Oikeanpuoleisin asento ohjausventtiilissä 61,62 on se, jossa väliainekanavat johdetaan ristiin. Tällöin pumpusta johdetaan paineväliainetta käyttövälineen män-nänvarrenpuolelle, jolloin mäntä siirtyy kuviossa vasemmalle ja männänvarsi si-10 säänpäin. Männänpuoli on kytketty paluujohtoon paineväliainesäiliöön.

Ohjausventtiileillä 61, 62 on myös kolmas asento, eli keskiasento, jossa venttiilit ovat kuvion 13 kaaviossa. Tässä asennossa voidaan suorittaa männänvarren liike ns. differentiaalikytkennällä, jossa vaikutetaan mäntään sen molemmille puolille 15 paineväliaineella. Koska männänvarren puolella on pienempi pinta-ala, johon pai-neväliaine vaikuttaa, pyrkii mäntä siirtymään kuviossa oikealle ja siten männänvarsi työntymään ulospäin. Tässä ohjausventtiilin asennossa toisaalta säästetään energiaa tai voidaan aikaansaada käyttövälineelle nopeampi liike. Aikaansaatava voima on pienempi verrattuna ohjausventtiilin kuvion vasemmanpuoleiseen asen-20 toon. Kun paine väliaineputkistossa nousee asetettuun arvoon tai sen yli, joka havaitaan paineanturilla 55, voidaan siirtää ohjausventtiili haluttuun asentoon, esimerkiksi vasemmanpuoleiseen asentoon, jolloin aikaansaadaan suurempi voima käyttövälineelle. Eri toimintatiloja on vielä kuvattu kuvioissa 14 (a) - (h).

25 Kuviossa 13 ensimmäisen käyttövälineen viitenumero 73 käsittää sylinteri-mäntä-yksikön, jossa on männänvarsi 13 ja sylinteril2. Toinen käyttöväline 74 käsittää £2 sylinteri-mäntä-yksikön, jonka männänvartta on merkitty kuviossa numerolla 16 ja ° sylinteriä numerolla 15. Ensimmäinen ja toinen käyttöväline on kytketty toisiinsa i o kytkentävälineellä 18.

i 30 x Kuvioissa 14 (a) - (h) on esitetty selvyyden vuoksi käyttövälineiden 12, 13; 15, 16; 73, 74 asentoja eri toimintatiloissa ja niiden ohjaamiseen käytettyjen ohjausventtii-o o lien 61,62 asentoja, m ^ 35 Kuviossa 14 (a) on eritetty tilanne, jossa ensimmäisen käyttövälineen 73 ohjaus- venttiili 62 on keskiasennossa ja toisen käyttövälineen 74 ohjausventtiili 61 on 12 asennossa, jossa toisen käyttövälineen männänvarsi 16 on siirtynyt sisäänvedettyyn asentoon. Tämä vastaa kuvion 3 tai 9 asentoa.

Kuviossa 14 (b) on esitetty toimintatilanne, jossa ensimmäisenkin käyttövälineen 5 73 ohjausventtiili 62 on asennossa, jossa männänvarsi 13 on siirtynyt sisäänvedet tyyn asentoon. Tämä vastaa kuvioiden 2 ja 10 tilannetta.

Kuviossa 14 (c) on esitetty toimintatilanne, joka vastaa kuvioiden 3 ja 9 tilannetta, jossa puristetaan ensimmäisellä käyttövälineellä 73, sen männänvartta 13 ulos 10 työntämällä. Ohjausventtiili 62 on keskiasennossa (ns. differentiaaliasennossa), jolloin käyttövälineen aikaansaama voimavaikutus on suunnilleen männänvarren poikkileikkauspinta-ala kertaa paineväliaineen paine. Paineväliaine vaikuttaa sylin-teritilassa männän molemmilla puolilla, jolloin männänvarren puolella on pienempi pinta-ala ja paineväliaine siirtää siten mäntää/männänvartta ulospäin.

15

Kuviossa 14 (d) on esitetty toimintatilanne, jossa myös toisen käyttövälineen ohjausventtiili on asennossa, jossa sen männän varsi siirtyy ulos asentoon voimalla, joka vastaa sen männänvarren poikkipinta-alaa kertaa paineväliaineen paine.

20 Kuviossa 14 (e) on esitetty toimintatilanne, jossa käyttövälineiden ohjausventtiilit ovat siirtyneet asentoon, jossa vaikutetaan männänvarsiin niiden siirtämiseksi ulospäin voimalla, joka on männänpinta-ala kertaa paine. Tähän asentoon ohjaus-venttiili siirtyy vaiheesta 14 (d), jos paine väliaineenkulkutiessä, jota mittaa paineanturi 55, nousee asetetulle ylärajalle tai sen yli. Tämä voi vastata esimerkiksi 25 kuvion 4 tilannetta.

£2 Kuviossa 14 (f) on esitetty tilanne, joka vastaa kuvion 11 tilaa, jossa ensimmäisen ° käyttövälineen männänvarsi on pysähtynyt esimerkiksi haitallisen objektin johdos- i o ta. Tämä vaihe voi seurata esimerkiksi kuvion 14 (e) tilannetta, kun paine on i ^ 30 noussut asetetulle ylärajalle tai sen yli. Ensimmäisen käyttövälineen ohjausventtiili x kytkeytyy keskiasentoon, jolloin kytkentäosa 18 pääsee liikkumaan suhteessa en simmäisen käyttövälineen pysähtyneeseen männänvarteen 13 (ja siirtoelimeen o o 10). Kuvion 12 mukaisesti sulkuelimen leikkaava reuna 28 leikkaa haitallisen ob- jektin poikki ja tyylillisesti selvittää samalla tukoksen.

O -DC

C\l 13

Kuvioissa 14 (g) ja (h) on esitetty toimintatilat, joita käytetään, lopulta yhteyden sulkemiseksi sukuelimellä 27 erotuslaitteesta 1 tuloaukkoon 8. Tämä vastaa kuvioiden 4 ja 5 tilanteita.

5 Keksintö kohdistuu siis menetelmään jätemateriaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa putkikuljetusjärjestelmässä, jossa jätemateriaalia syötetään syöttöpisteestä siirtoputkistoon, ja siirretään siirtoputkistossa, pääasiassa imun/paine-eron ja/tai kuljetusilman virtauksen avulla, edelleen erotuslaitteeseen 1, jossa kuljetettava jä-temateriaali ja kuljetusilma erottuvat toisistaan, josta erotuslaitteesta jätemateriaa-10 lia siirretään edelleen erilliseen jätesäiliöön 26. Jätemateriaalia siirretään tai siirretään ja puristetaan tiiviimmäksi, erotuslaitteesta 1 erilliseen jätesäiliöön 26 niiden välille järjestetyssä yhdyskanavassa 9 siirtoelimellä 10 yhdyskanavan tuloaukosta 8 kohti poistoaukkoa 9’ ja edelleen erilliseen jätesäiliöön 26, ja jossa menetelmässä suljetaan yhteys erotuslaitteesta 1 yhdyskanavaan 9 ainakin jätesäiliön 26 ίσοι 5 tuksen ajaksi.

Erään toteutusmuodon mukaan siirtoelintä 10 liikutetaan käyttölaitteella 12, 13, 14, 15, 16, jolla on ainakin ensimmäinen toimintatila, jossa jätemateriaalia siirretään käyttölaitteen ensimmäisen käyttövälineen 12, 13; 73 liikuttamalla siirtoelimellä 10 20 osan matkaa yhdyskanavassa 9, ainakin toinen toimintatila, jossa jätemateriaalia siirretään yhdyskanavasta 9 jätesäiliöön 26 liikuttamalla käyttölaitteen toisen käyttövälineen 15, 16; 74 liikuttamana sekä ensimmäistä käyttövälinettä 12,13, 74 että siirtoelintä 10, ja jolla on ainakin yksi kolmas toimintatila, jossa suljetaan sukuelimellä 27 yhteys erotuslaitteesta 1 yhdyskanavaan 9.

25

Erään toteutusmuodon mukaan sukuelintä 27, edullisesti reunaa 28, käytetään $2 leikkaamaan haitallinen, tukoksen aiheuttava tai siirtoelimen liikkeen estävä objekti cvj 30 yhdyskanavassa.

i

C\J

o σ> 30 Erään toteutusmuodon mukaan sukuelintä 27 liikutetaan toisella käyttövälineellä x 15, 16.

CC

CL

o o Erään toteutusmuodon mukaan ensimmäinen käyttöväline 12, 13; 73 kytketään kytkentäosalla 18 toisen käyttövälineen 15, 16; 74 liikutettavaan osaan sen muka-£3 35 na liikkuvaksi.

14

Erään toteutusmuodon mukaan sulkuelin 27 saatetaan asettumaan yhdyskanavan tuloaukon 8 läheisyydessä yhdyskanavan 9 seinämiä vasten.

Erään toteutusmuodon mukaan käyttölaitetta tuetaan yhdyskanavan pohjaseinä-5 mään, esimerkiksi kitkaa pienentävällä tukirullalla 20.

Erään toteutusmuodon mukaan ylläpidetään alipainetta erotuslaitteessa 1 ja/tai ylläpidetään erotuslaitetta toiminnassa myös erillisen jätesäiliön 26 irrotuk-sen/vaihdon aikana.

10

Erään toteutusmuodon mukaan irrotetaan erillinen jätesäiliö 26 yhteydestä yhdys-kanavaan 9, kun sulkuelin 27 on sulkuasennossa.

Erään toteutusmuodon mukaan menetelmässä avataan poistoilmakanava 23, kun 15 erillinen jätesäiliö 26 on liitetty yhdyskanavaan 9, alipaineen aikaansaamiseksi yh-dyskanavassa ja/tai erillisessä jätesäiliössä säiliön liittämisen jälkeen.

Erään toteutusmuodon mukaan menetelmässä siirretään erotuslaitteesta yhdyskanavan kautta erilliseen jätesäiliöön jätemateriaalia, erityisesti talousjätemateriaa-20 lia.

Erään toteutusmuodon mukaan menetelmässä käytetään sylinteri-mäntä-yksiköitä käyttövälineinä 12, 13; 73; 15, 16; 74, joita sylinteri-mäntä-yksiköitä ohjataan ohja-usventtiileillä 61, 62, joilla on valittavissa yhdeksi käyttövälineen käyttömuodoksi 25 differentiaalikytkentä.

£2 Keksintö kohdistuu myös laitteistoon materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa ° putkikuljetusjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden syöttöpisteen, siirtoputkis- i o ton sekä välineet materiaalin siirtämiseksi siirtoputkistossa, pääasiassa i ^ 30 imun/paine-eron ja/tai kuljetusilman virtauksen avulla, erotuslaitteeseen, jossa kul- x jetettava materiaali erotetaan kuljetusilmasta, sekä erillisen jätesäiliön ja välineet 10, 12, 13, 15, 16 erotuslaitteeseen 1 kertyneen jätemateriaalin siirtämiseksi ero-o o tuslaitteesta jätesäiliöön 26. Laitteisto käsittää erotuslaitteen 1 ja erillisen jätesäili- ön 26 välille järjestetyn yhdyskanavan 9, johon on järjestetty siirtoelin 10 ja käyttö-^ 35 laitteen 12, 13, 14, 15, 16 siirtoelimen 10 liikuttamiseksi ainakin kahden asennon välillä, ja että laitteisto käsittää sulkuelimen 27 yhteyden sulkemiseksi erotuslaitteesta 1 yhdyskanavaan 9 ainakin jätesäiliön 26 irrotuksen ajaksi.

15

Erään toteutusmuodon mukaan käyttölaitteella 12, 13, 14, 15, 16 on ensimmäinen toimintatila, jossa siirtoelin 10 on järjestetty liikutettavaksi käyttölaitteen ensimmäisellä käyttövälineellä 12, 13; 73 osan matkaa yhdyskanavassa 9, toinen toimintati-5 la, jossa käyttölaitteen toinen käyttöväline 15, 16; 74 on järjestetty siirtämään ensimmäistä käyttövälinettä 12,13; 73 ja siirtoelintä 10, ja ainakin yksi kolmas toimintatila, jossa sulkuelin 27 on järjestetty sulkemaan yhteyden erotuslaitteesta 1 yh-dyskanavaan 9.

10 Erään toteutusmuodon mukaan sulkuelin 27, edullisesti reuna 28, on sovitettu toimimaan leikkuuelimenä yhdyskanavassa 9 vaikuttavan haitallisen objektin 30 leikkaamiseksi.

Erään toteutusmuodon mukaan sulkuelin 27 on sovitettu liikutettavaksi toisella 15 käyttövälineellä 15, 16; 74.

Erään toteutusmuodon mukaan ensimmäinen käyttöväline 12, 13; 73 on kytketty kytkentäosalla 18 toisen käyttövälineen 15, 16; 74 liikutettavaan osaan sen mukana liikkuvaksi.

20

Erään toteutusmuodon mukaan sulkuelin 27 on järjestetty kytkentäosaan 18 sen mukana liikkuvaksi.

Erään toteutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet sulkuelimen 27 asetta-25 miseksi yhdyskanavan tuloaukon 8 läheisyydessä yhdyskanavan 9 seinämiä vasten.

CO

° Erään toteutusmuodon mukaan käyttölaiteeseen on järjestetty kitkaa pienentävä i o elin, esimerkiksi tukirulla 20.

i σ> 30 x Erään toteutusmuodon mukaan yhdyskanavaan on järjestetty poistoilmakanava 23, alipaineen aikaansaamiseksi yhdyskanavassa 9 jätesäiliön 26 liittämisen jäl-§ keen.

O)

LO

^ 35 Erään toteutusmuodon mukaan ensimmäinen käyttöväline 12, 13; 73 ja/tai toinen käyttöväline 15, 16; 74 on sylinteri-mäntä-yksikkö, joita sylinteri-mäntä-yksiköitä 16 ohjataan ohjausventtiileillä 61, 62, joilla on valittavissa yhdeksi käyttövälineen käyttömuodoksi differentiaalikytkentä.

Tyypillisesti materiaali on jätemateriaalia, kuten pusseihin järjestettyä jätemateri-5 aalia. Jätekuilu voi olla sovitettu pneumaattisen jätteensiirtojärjestelmän osaksi tai se voi olla erillinen osa, jossa jätemateriaali johdetaan jätehuoneeseen jätesäiliöön tai vastaavaan.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin 10 sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

CO

δ

C\J

i

CVJ

o O)

X

cc

CL

O

o O) m δ

CVJ

Claims

1. Menetelmä jätemateriaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa putkikuljetusjärjes-telmässä, jossa jätemateriaalia syötetään syöttöpisteestä siirtoputkistoon, ja siirre- 5 tään siirtoputkistossa, pääasiassa imun/paine-eron ja/tai kuljetusilman virtauksen avulla, edelleen erotuslaitteeseen (1), jossa kuljetettava jätemateriaali ja kuljetus-ilma erottuvat toisistaan, josta erotuslaitteesta jätemateriaalia siirretään edelleen erilliseen jätesäiliöön (26), tunnettu siitä, että jätemateriaalia siirretään tai siirretään ja puristetaan tiiviimmäksi, erotuslaitteesta (1) erilliseen jätesäiliöön (26) 10 niiden välille järjestetyssä yhdyskanavassa (9) siirtoelimellä (10), jota liikutetaan ainakin kaksitoimintatilaisella käyttölaitee11a, yhdyskanavan tuloaukosta (8) kohti poistoaukkoa (9’) ja edelleen erilliseen jätesäiliöön (26), ja jossa menetelmässä suljetaan yhteys erotuslaitteesta (1) yhdyskanavaan (9) ainakin jätesäiliön (26) irrotuksen ajaksi. 15

2. Patenttivaatimukseni mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtoelintä (10) liikutetaan käyttölaitteella (12, 13, 14, 15, 16), jolla on ainakin ensimmäinen toimintatila, jossa jätemateriaalia siirretään käyttölaitteen ensimmäisen käyttövälineen (12, 13; 73) liikuttamalla siirtoelimellä (10) osan matkaa yhdyskanavassa (9), 20 ainakin toinen toimintatila, jossa jätemateriaalia siirretään yhdyskanavasta (9) jätesäiliöön (26) liikuttamalla käyttölaitteen toisen käyttövälineen (15, 16; 74) liikuttamana sekä ensimmäistä käyttövälinettä (12,13, 73) että siirtoelintä (10), ja jolla on ainakin yksi kolmas toimintatila, jossa suljetaan sukuelimellä (27) yhteys erotuslaitteesta (1) yhdyskanavaan (9). 25

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sukuelintä £2 (27), edullisesti reunaa (28), käytetään leikkaamaan haitallinen, tukoksen aiheutti tava tai siirtoelimen liikkeen estävä objekti (30) yhdyskanavassa. i CVJ o ^ 30

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että x sukuelintä (27) liikutetaan toisella käyttövälineellä (15, 16). CL o

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäi- cn ’ ’ nen käyttöväline (12, 13; 73) kytketään kytkentäosalla (18) toisen käyttövälineen ^ 35 (15, 16; 74) liikutettavaan osaan sen mukana liikkuvaksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulkuelin (27) saatetaan asettumaan yhdyskanavan tuloaukon (8) läheisyydessä yhdyskanavan (9) seinämiä vasten.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttölaitetta tuetaan yhdyskanavan pohjaseinämään, esimerkiksi kitkaa pienentävällä tukirullalla (20).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 ylläpidetään alipainetta erotuslaitteessa (1) ja/tai ylläpidetään erotuslaitetta toiminnassa myös erillisen jätesäiliön (26) irrotuksen/vaihdon aikana.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että irrotetaan erillinen jätesäiliö (26) yhteydestä yhdyskanavaan (9), kun sulkuelin (27) 15 on sulkuasennossa.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä avataan poistoilmakanava (23), kun erillinen jätesäiliö (26) on liitetty yhdyskanavaan (9), alipaineen aikaansaamiseksi yhdyskanavassa ja/tai eril- 20 lisessä jätesäiliössä säiliön liittämisen jälkeen.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä siirretään erotuslaitteesta yhdyskanavan kautta erilliseen jä-tesäiliöön jätemateriaalia, erityisesti talousjätemateriaalia. 25

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, £2 että menetelmässä käytetään sylinteri-mäntä-yksiköitä käyttövälineinä (12, 13; 73; ° 15, 16; 74), joita sylinteri-mäntä-yksiköitä ohjataan ohjausventtiileillä (61,62), joilla i o on valittavissa yhdeksi käyttövälineen käyttömuodoksi differentiaalikytkentä. i σ> 30

13. Laitteisto materiaalin käsittelemiseksi pneumaattisessa putkikuljetusjärjestel- mässä, joka käsittää ainakin yhden syöttöpisteen, siirtoputkiston sekä välineet ma-o o teriaalin siirtämiseksi siirtoputkistossa, pääasiassa imun/paine-eron ja/tai kuljetus- ilman virtauksen avulla, erotuslaitteeseen, jossa kuljetettava materiaali erotetaan ^ 35 kuljetusilmasta, sekä erillisen jätesäiliön ja välineet (10, 12, 13, 15, 16) erotuslait teeseen (1) kertyneen jätemateriaalin siirtämiseksi erotuslaitteesta jätesäiliöön (26), tunnettu siitä, että laitteisto käsittää erotuslaitteen (1) ja erillisen jätesäili- ön (26) välille järjestetyn yhdyskanavan (9), johon on järjestetty siirtoelin (10), ja ainakin kaksitoimintatilaisen käyttölaitteen (12, 13, 14, 15, 16) siirtoelimen (10) liikuttamiseksi ainakin kahden asennon välillä, ja että laitteisto käsittää sulkuelimen (27) yhteyden sulkemiseksi erotuslaitteesta (1) yhdyskanavaan (9) ainakin jätesäi-5 liön (26) irrotuksen ajaksi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käyttölaitteella (12, 13, 14, 15, 16) on ensimmäinen toimintatila, jossa siirtoelin (10) on järjestetty liikutettavaksi käyttölaitteen ensimmäisellä käyttövälineellä (12, 13; 73) 10 osan matkaa yhdyskanavassa (9), toinen toimintatila, jossa käyttölaitteen toinen käyttöväline (15, 16; 74)) on järjestetty siirtämään ensimmäistä käyttövälinettä (12,13; 73) ja siirtoelintä (10), ja ainakin yksi kolmas toimintatila, jossa sulkuelin (27) on järjestetty sulkemaan yhteyden erotuslaitteesta (1) yhdyskanavaan (9).

15. Jonkin patenttivaatimuksista 13 -14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sulkuelin (27), edullisesti reuna (28), on sovitettu toimimaan leikkuuelimenä yhdyskanavassa (9) vaikuttavan haitallisen objektin (30) leikkaamiseksi.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 13-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 20 sulkuelin (27) on sovitettu liikutettavaksi toisella käyttövälineellä (15, 16; 74).

17. Jonkin patenttivaatimuksista 13-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen käyttöväline (12, 13; 73) on kytketty kytkentäosalla (18) toisen käyttövälineen (15, 16; 74) liikutettavaan osaan sen mukana liikkuvaksi. 25

18. Jonkin patenttivaatimuksista 13-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- £2 tä sulkuelin (27) on järjestetty kytkentäosaan (18) sen mukana liikkuvaksi, δ c\j i

19. Jonkin patenttivaatimuksista 13-18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- i ^ 30 tä laitteisto käsittää välineet sulkuelimen (27) asettamiseksi yhdyskanavan tuloau- x kon (8) läheisyydessä yhdyskanavan (9) seinämiä vasten. CL o

20. Jonkin patenttivaatimuksista 13-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- tä käyttölaiteeseen on järjestetty kitkaa pienentävä elin, esimerkiksi tukirulla (20). O -DC CM -33

21. Jonkin patenttivaatimuksista 13-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yhdyskanavaan on järjestetty poistoilmakanava (23), alipaineen aikaansaamiseksi yhdyskanavassa (9) jätesäiliön (26) liittämisen jälkeen.

22. Jonkin patenttivaatimuksista 13-21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et tä ensimmäinen käyttöväline (12, 13; 73) ja/tai toinen käyttöväline (15, 16; 74) on sylinteri-mäntä-yksikkö, joita sylinteri-mäntä-yksiköitä ohjataan ohjausventtiileillä (61, 62), joilla on valittavissa yhdeksi käyttövälineen käyttömuodoksi differentiaali-kytkentä. 10 CO δ c\j i CVJ o O) X cc CL O o O) m δ CVJ