FI88679B - Pulverinhalator - Google Patents

Description

1 88679

Jauheinhalaattori

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdan-5 nossa esitettyä tyyppiä olevaa jauheinhalaattoria, joka on tarkoitettu käytettäväksi potilaan hengitysteiden ja keuhkojen paikallisessa, lääkkeillä tapahtuvassa hoidossa.

Jauheinhalaattoreita on erilaisia, esim. inhalaattorit, joi-10 hin kuuluvat kovat gelatiinikapselit; kapseleista vapautuu sisäänhengityksen aikana farmakologisesti aktiivinen yhdiste. Toisena esimerkkinä voidaan mainita inhalaattorit, jotka annostelevat farmakologisesti aktiivisen yhdisteen suoraan ilmakanavaan erityisen annosteluyksikön avulla sanotun yh-15 disteen kulkeutuessa potilaalle inhalaattorin lävitse sisäänhengityksen aikana.

Kaikki tällaisissa inhalaattoreissa käytetyt ainesosat joko atomisoidaan tai mikronisoidaan siten, että suurin osa ai-20 neksista on hiukkaskooltaan hengitettävissä olevan rajoissa, eli hiukkaset ovat pienempiä kuin 5 μια. Tämä pitää paikkansa sekä inhalaattoreissa, jotka toimivat paljaan aktiivisen yhdisteen varassa että sellaisissa laitteissa, joissa aktiivinen yhdiste on sekoitettu laimennusaineksiin kuten laktoo-;25 siin, sukroosiin jne.

Aktiivinen yhdiste on asetettu ilman kantaja-ainetta tai, milloin se on tarkoituksenmukaista, kantaja-aineen kanssa, koviin gelatiinikapseleihin tai suoraan inhalaattorissa si-30 jaitsevaan säilytysyksikköön, joka on yhdistetty jauheinha- laattorissa olevaan sopivaan annosteluyksikköön. Vapautettaessa yhdiste kovista gelatiinikapseleista tai annosteluyk-siköstä jauheinhalaattorin ilmakanavaan on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa tärkeistä hiukkasista on kooltaan -.35 hengitettävissä olevia, ts. pienempiä kuin 5 μιη, sellaisessa virtauksessa, jonka hengitystiesairaudesta kärsivä potilas voi saada aikaan. Riittävä oikeankokoisten hiukkasten määrä terapeuttisen vaikutuksen aikaansaamiseksi voidaan saavuttaa 2 B 8 6 79 US-A-4 524 769 mukaisella hiukkasia hajottavalla rakenteella, jossa suutinyksikön kokoonpuristus kohottaa sisäänhengi-tysilman virtausnopeutta ja jossa potkuriosa edistää hengitettävissä olevien hiukkasten lisääntymistä. Tämä rakenne 5 edellyttää kuitenkin sitä, että suutinyksikössä käytetään liikkuvia osia.

Keksinnön tarkoituksena on tätä taustaa vasten aikaansaada patenttivaatimuksen 1 johdannossa esitettyä tyyppiä oleva 10 jauheinhalaattori, jolla ilman liikkuvia osia saadaan si- säänhengityksen aikana aikaan tehokas jauhekasaantumien hajotus hengitettävissä oleviksi hiukkasiksi.

Tämä tavoite saavutetaan esillä olevalla keksinnöllä, jonka 15 tunnusomaiset piirteet ilmenevät patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosasta.

Ohjauksen aikana hiukkaset iskeytyvät keskipakoisvoiman vaikutuksesta deflektorilaitteiden seiniä vasten, jolloin suu-20 ret hiukkaset tai hiukkaskasaantumat hienontuvat pieniksi hiukkasiksi; toisaalta hiukkaset törmäävät toisiinsa saaden aikaan hiukkasten välillä tapahtuvan keskinäisen hajotuksen. Lopputuloksena suuri osa hiukkasista saadaan hienonnetuksi kooltaan hengitettävissä oleviksi.

2 5

Deflektorilaitteet voidaan järjestää monin tavoin, etenkin kierteisten kouruosien muotoon, kuten käy ilmi patenttivaatimuksista ja jäljempänä seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta.

30

Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin viitaten liitteenä oleviin muutamia esimerkkejä esittäviin piirroksiin.

Kuviossa 1 on aksiaalinen poikkileikkaus keksinnön mukaisen 35 laitteen sovellutuksesta, jossa kierteinen kouruosa sijait see jauheinhalaattorin suutinosassa; 3 88679 kuviossa 2 on vastaava kuva toisesta sovellutuksesta, jossa kierteinen kouruosa sijaitsee jauheinhalaattorin säiliöyksi-kössä; kuviossa 3 on vastaava kuva kolmannesta sovellutuksesta, 5 jossa kierteinen kouruosa sijaitsee sekä suutin- että säi-1iöyksikössä; kuviossa 4 on vastaava kuva neljännestä sovellutuksesta, jonka säiliöyksikössä sijaitsevat kaksinkertaiset kierteiset kouruosat; ja 10 kuviossa 5 on vastaava kuva viidennestä sovellutuksesta, jossa kaksinkertaiset kierteiset kouruosat sijaitsevat säiliöyksikössä ja kierteinen kouruosa sijaitsee suutinyksikös-sä.

15 Kuvioiden 1-5 jauheinhalaattorit ovat kaikki tyypiltään aiemmin tunnettuja (katso US-A-4524769) annosinhalaattorei-ta, joissa on suutinosa 2 siihen kuuluvine osan yläosassa sijaitsevine suutinaukkoineen 2a, säiliöyksikkö 3, johon kuuluu säilytyskammio 4 aktiivista yhdistettä varten (kammio 20 voidaan täyttää uudelleen tulpan 5 sulkeman ylemmän aukon kautta, nähtävissä ainoastaan kuvioissa 1, 4 ja 5), ja annos teluyksikkö 6 aktiivisen yhdisteannoksen syöttämiseksi ilmakanavaan 7, Tämä ilmakanava 7 suuntautuu alemmasta il-mantuloaukosta 8 annosteluyksikön 6 ohitse päättyen suulas tinyksikön 2 alempaan osaan; yksikkö koostuu vapaasta sisäisestä kammiosta 9 (kuvioiden 2 ja 4 mukaisissa sovellutuksissa kammio 9 täyttää koko suutinyksikön 2 sisäpuolella olevan tilan).

'30 Samoin tunnettu annosteluyksikkö 6 koostuu lähinnä revitetystä, tasaisesta pyörivästä kalvosta 10, jonka reiät täyttyvät jauheaineella joustavien sukien 11 avulla säiliökam-mion 4 yhteydessä ja joka ilmakanavan 7 alueella lähettää kalvon reikien lävitse suuntautuvan sisäänhengityksen avulla • 35 aikaansaadun virtauksen vaikutuksesta jauheaineen eteenpäin. Annosteluyksikkö toimii ulomman, hieman pyälletyn kiristys -vanteen 12 avulla, joka on yhdistetty pyörivään kalvoon 10 siten, että pyörivä liike kulkeutuu eteenpäin. Siten saadaan 4 8867v aikaan annostelu pyörittämällä kalvoa 10 määrätyn matkan verran kiristysvanteen 12 avulla.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti deflektorilaitteet on si-5 joitettu suutinyksikköön 2 ja/tai säiliöyksikköön 3, ja ne on sopeutettu ohjaamaan voimakkaasti jauheella kyllästettyä sisäänhengityksen avulla aikaansaatua ilmavirtaa. Kuvatuissa sovellutuksissa deflektorilaitteisiin kuuluvat kierteiset kouruosat, jotka antavat ilmavirralle pyörivän, kierteisen 10 liikesuunnan. Deflektorilaitteiden tarkoituksena on hajottaa kasautuneet hiukkaset keskipakoisvoiman avulla, joka syntyy silloin, kun sisäänhengitysilma virtaa deflektorilaitteiden vyöhykkeen lävitse. Kuten edellä on mainittu, tehokas hie-nonnus saadaan aikaan osaksi siten, että hiukkaset törmäävät 15 ohjaaviin seinäpintoihin ja osaksi siten, että ne törmäävät toisiinsa. Ilmavirran riittävän pyörivän liikkeen saavuttamiseksi on tärkeää, että suutinyksikön 2 poikkileikkauspinnan onton tilan säteittäinen laajuus on pieni verrattuna deflektorilaitteiden säteittäiseen laajuuteen. Lisäksi il-20 mavirtaa nopeuttaa se, että suutinosa 2 on deflektorilaitteiden kohdalla muotoiltu poikkileikkaukseltaan hieman ahtaammaksi .

Kuvion 1 mukaisesti on kierteinen kouruosa 13 yllä kuvatun 25 mukaisesti sijoitettu suutinyksikön 2 yläosaan suutinaukon 2a viereen. Kierteinen kouruosa 13, joka voidaan sijoittaa suutinosan 2 irrotettavissa olevaan välikappaleeseen, koostuu kahdesta toisiinsa vaikuttavasta kierteisestä kourusei-nämästä 13a ja 13b, joiden poikkeama toisiinsa nähden on 30 puoli kierrosta. Lisäksi kierteisten kouruseinämien keskus-linjan suuntaisesti sijaitsee pieni, suora ontto tila, joka vähentää virtauksen vastusta ainakin alussa, mutta joka johtaa ainoastaan pienen osa kokonaisvirrasta. Niin muodoin ilmaa imetään ilman ottolaitteeseen 8, ja ilmavirta vie mu-kanaan annosteluyksikön 6 aineshiukkaset, jolloin hiukkasilla kyllästetty ilmavirta saapuu suutinyksikön kammioon 9; kammiossa se sekoittuu lähellä säiliöyksikön 3 yläpäätä olevan suutinyksikön 2 sivuseinässä sijaitsevien erillisten 5 88679 ilman tuloaukkojen 14 lävitse imettävään laimennusilmaan. Yhdistetty hiukkasilla kyllästetty ilmavirta pakotetaan seuraamaan kierteistä reittiä vastaavia kierteisiä kouruseinä-miä 13a, 13b pitkin, kunnes se poistuu suutinaukosta 2a.

5

Kuvion 2 sovellutuksessa virtaus etenee täysin vapaasti suu-tinyksikön 2 sisäiseen kammioon 9, mutta ilmavirta on jo alkanut kierteisesti pyöriä ilmakanavan 7 ylemmässä osassa kulkien samanlaisen kierteisen kouruosan 15 lävitse, jossa 10 ovat kierteiset toisiinsa nähden puoli kierrosta poikkeavat seinämät 15a, 15b. Tässä tapauksessa laimennusilma imetään yhden tai useamman ilman tuloaukon 14' lävitse, jotka sijaitsevat säiliöyksikön 3 keskiosassa hieman annosteluyksi-kön 6 yläpuolella, ts. laimennuksen tulisi tapahtua ennen 15 kuin ilmavirta joutuu voimakkaaseen kierteeseen. Pyörivä liike jatkuu pyörteisenä virtauksena ainakin jonkin matkaa suutinyksikköä 2 ylöspäin ennen kuin ilmavirta poistuu aukosta 2a.

20 Kuvion 3 sovellutus on lähinnä yhdistelmä kuvioista 1 ja 2, ts. kierteinen osa 13 tai 15 on sijoitettu sekä suutinyksi-kön yläosaan että ilmakanavan 7 ylempään osaan laimennusil-man tuloaukkojen sijaitessa joko kuten kuviossa 1 (katko-nuoli B) tai kuten kuviossa 2 (nuoli A). Kuvion 3 mukaiset 25 pyörimissuunnat ovat samat molemmissa kierteisissä kouruo- sissa 13, 15, joten ne toimivat yhdessä saaden aikaan suuremman pyörimisnopeuden. Periaatteessa on mahdollista liittää kaksi osaa yhteen muodostamaan pitkä, jatkuva kierteinen kouruosa. Vaihtoehtoisesti on mahdollista, että kahden kier-30 teisen kouruosan 13, 15 pyörimissuunnat ovat vastakkaiset, jolloin toinen osista pyrkii tarkoituksellisesti luomaan pyörteisen virtauksen kammioon 9 ilmavirran vaihtaessa pyörimissuuntaansa. Tällainen pyörteinen virtaus voi myös saada aikaan tehokkaan kasautumien hajottamisen useiden keskinäis-‘•'35 ten törmäysten avulla.

Kuvioiden 4 ja 5 mukaisissa sovellutuksissa laimennusilma 6 88679 imetään ilman tuloaukosta 14' (joka sijaitsee hieman annos-teluyksikön 6 yläpuolella kuten kuviossa 2) vaippapinnan 16 kautta kierteisten kourun seinämien ympäröidessä ilmakanavan 7 ylempää osaa. Hiukkasten kyllästämä ilmavirta ja laimen-5 nusilmavirta kulkeutuvat siten erikseen kammioon 9, vaikka molemmat ilmavirrat ovat pyörivässä (saman- tai vastakkaissuuntaisessa) liikkeessä. Kuvion 5 sovellutuksessa pyörivä lisäliike saadaan aikaan suutinyksikön 2 kierteisessä kou-ruosassa 13. Periaatteessa on mahdollista jättää pois ilma-10 kanavan 7 ylemmän osan 15 kierteinen kouruosa kuvioiden 4 ja 5 sovellutuksissa, missä tapauksessa laimennusilman pyörivä liike vaikuttaa hiukkasten kyllästämään ilmavirtaan kammiossa 9 . On myös mahdollista, että kierteinen kouruosa sijaitsee ilmakanavan 7 ylemmän osan vaippapinnan 16 päässä.

15

Yllä mainittujen hiukkasten ja hiukkasryhmien törmäyksestä kourun seiniin ja toisiin hiukkasiin johtuvien vaikutusten lisäksi erilaiset kierteiset kouruosat 13, 15, 16 (kuvioissa 1-5) saavat aikaan kokoonpuristavan vaikutuksen, joka nostaa 20 virtauksen nopeutta ja edistää siten hiukkasten hajotusta.

Kokoonpuristava vaikutus, ts. kierteisten kouruosien poikkileikkauspinta, on kuitenkin sovitettava niin, ettei inhalaa-tiovastus tule liian suureksi hengitystiesairauksista kärsiville potilaille, esim. astmaatikoille. Yleensä kokonais-25 poikkileikkauspinta voi vaihdella 5-50 mm2, kun taas kierteisten kouruosien kokonaispituus voi olla 5-50 mm.

Deflektorilaitteiden säteittäisen laajuuden ja keskisen onton tilan säteittäisen laajuuden välinen suhde on oleellinen 30 tekijä hajotettaessa hiukkasryhmiä hengitettävissä oleviksi hiukkasiksi, ts. mainitun onton tilan poikkileikkauspinta on sovitettava niin, ettei liian suuri hiukkasilla kyllästetyn ilmavirran määrä pääse kulkeutumaan onton tilan lävitse aiheuttaen epätäydellistä hajotusta. Keskinen ontto tila voi-35 daan myös jättää pois hajottamisen edistämiseksi. Kuvatuissa sovellutuksissa on nähtävissä deflektorilaitteet, joissa onton tilan säteittäinen laajuus on n. 10-20 % deflektorilaitteiden säteittäisestä laajuudesta, kuten käy ilmi kuvioista 7 88679 1-5. Deflektorilaitteiden kohdalla olevassa poikkileikkauksessa keskisen onton tilan säteittäisen laajuuden suhdetta deflektorilaitteiden säteittäiseen laajuuteen voidaan vaihdella oleellisesti 0-50 % tehokkaan hajottamisen saavuttami-5 seksi sekä myös sellaisen inhalaatiovastuksen tuottamiseksi, joka ei ole liian suuri hengitystiesairauksista kärsiville potilaille. Kuvioiden 1, 3 ja 5 sovellutuksissa suutinyksi-kön 2 kokoonpuristettu poikkileikkaus saa aikaan hiukkasilla kyllästetyn ilmavirran nopeutuvan liikkeen ja siten myös 10 tehokkaamman hajottamisen.

Keksintö on sovellettavissa monin tavoin patenttivaatimusten rajoissa. Siten deflektorilaitteet voidaan sijoittaa erityyppisiin jauheinhalaattoreihin (patenttivaatimuksen 1 joh-15 dannon mukaisesti), ja lisäksi deflektorilaitteet voidaan suunnitella mainituista sovellutuksista poikkeavalla tavalla. Kourujen ei myöskään tarvitse muodostaa jatkuvia oh-jauspintoja, vaan ne voivat koostua useista peräkkäisistä, täydentävistä levyjen tai kappaleiden muotoisista, kaarevan 20 pinnan sisältävistä ohjaavista pinnoista, jotka saavat yh dessä aikaan voimakkaan ilmavirran ohjauksen.

8 88679

Pulverinhalator Föreliggande uppfinning hänför sig till en pulverinhalator 5 av det slag som anges i ingressen till patentkravet l avsedd att användas för lokal administrering av läkemedel till en patients luftvägar och lungor.

Det finns olika typer av pulverinhalatorer, exempelvis säda-10 na som innefattar härdgelatinkapslar, frän vilka den farma-kologiskt aktiva substansen frisätts vid inandning. Som ett annat exempel kan nämnas inhalatorer som med hjälp av en speciell doseringsanordning direkt i inhalationskanalen do-serar den farmakologiskt aktiva substansen, vilken tillföres 15 patienten vid inhalation genom inhalatorn.

Alla substanser som användes i dylika inhalatorer antingen atomiseras eller mikroniseras sä, att huvudfraktionen av substansen ligger i det partikelstorleksomräde som betecknas 20 som det respirabla omrädet, d.v.s. partiklar mindre an 5 μιη. Detta gäller säväl for inhalatorer som arbetar med ren verk-substans som för sädana där den verksamma substansen är blandad med lämpliga spädningsmedel, säsom laktos, sukros etc.

25

Den verksamma substansen inneslutes, utan bärarsubstans eller i förekommande fall tillsammans med bärarsubstans, i härdgelatinkapslar eller direkt i en förrädsenhet i inhalatorn, vilken förrädsenhet stär i förbindelse med en lämplig 30 doseringsanordning som är inbyggd i pulverinhalatorn. Dä substansen skall frisättas frän härdgelatinkapseln eller frän doseringsanordningen till inhalationskanalen i pulverinhalatorn är det väsentligt att största möjliga antal pri-märpartiklar erhälles i det respirabla omrädet, d.v.s. under 35 5 μη\, vid flöden som kan ästadkommas av en patient som lider av sjukdomar i andningsvägarna. Tillräckligt antal partiklar med rätt storlek för att uppnä en terapeutisk effekt, kan erhällas med hjälp av en partikeldegraderingskonstruktion 9 8867v enligt US-A-4 524 769, varvid en srtypning i munstycksenhe-ten ökar inandningsluftens flödeshastighet och en propeller bi-drager till en ökning av antalet partiklar i det respi-rabla omrddet. Denna konstruktion förutsätter emellertid att 5 man har rörliga delar i munstycksenheten.

Syftet med uppfinningen är mot denna bakgrund att dstadkomma en pulverinhalator av det slag, som anges i ingressen till patentkravet 1, med vilken man under inhalationsförloppet 10 utan hjälp av rörliga delar dstadkommer en effektiv sönder-delning av pulveraggregat till partiklar i det respirabla omrädet.

Detta syfte uppnds med föreliggande uppfinning, vars kanne-15 tecknande drag framgär av den kännetecknande delen av patentkravet 1.

Under omlänkningen kommer partiklarna att dels av centrifu-galkraften kastas mot omlänkningsorganens väggytor, varvid 20 större partiklar eller partikelagglomerat mals sönder till mindre partiklar, dels kollidera inbördes, vilket resulterar i en malningsverkan inbördes mellan partiklarna. Totalresul-tatet blir att ett större antal partiklar kan bildas inom det respirabla omrddet.

; 25

Omlänkningsorganen, i synnerhet i form av skruvlinjekanalav-snitt, kan anordnas ρά mdnga olika sätt, som kommer att framgä av patentkraven och nedanstäende detaljbeskrivning.

30 Uppfinningen beskrivs i närmare detalj nedan med hänvisning till bifogade ritningar, som iskädliggör nägra utförings-exempel.

Figur 1 visar ett axiellt längdsnitt genom en första utfö-: 35 ringsform av en anordning enligt uppfinningen med ett skruv-kanalavsnitt i pulverinhalatorns munstycksdel; figur 2 visar en motsvarande vy av en andra utforingsform med ett skruvkanalavsnitt i pulverinhalatorns behÄllarenhet; 10 88679 figur 3 visar en motsvarande vy av en tredje utföringsform med ett skruvkanalavsnitt i säväl munstycks- som behallaren-heten; figur 4 visar en motsvarande vy av en fjärde utföringsform 5 med dubbla skruvkanalavsnitt i behällarenheten; och figur 5 visar en motsvarande vy av en femte utföringsform med dels dubbla skruvkanalavsnitt i behällarenheten, dels ett skruvkanalavsnitt i munstyckseheten.

10 De i fig. 1-5 visade pulverinhalatorerna är alla av det kän-da slag (se US-A-4 524 769), som ben&mnes dosinhalatorer och omfattar dels en munstycksdel 2 med en upptill belägen mun-stycksöppning 2a, dels en behällarenhet 3 med en förrädskam-mare 4 för verksubstansen (som kan päfyllas genom en Övre, 15 av en plugg 5 tillsluten öppning - visas endast i fig. 1, 4 och 5). och en doseringsenhet 6 för avgivande av en dos av verksubstansen till en inhalationskanal 7. Denna inhala-tionskanal 7 sträcker sig frän ett undre luftintag 8, förbi doseringsenheten 6 och mynnar i munstycksenhetens 2 undre 20 parti, som bestär av en fri invändig kammare 9 (i utforings-formerna enligt fig. 2 och 4 upptar kammaren 9 hela utrymmet inuti munstycksenheten 2.

Den likaledes kända doseringsenheten 6 bestär väsentligen av 25 ett perforerat membran 10 i form av ett plant, roterbart membran som i anslutning till förrädskammaren 4 fylles med pulversubstans i sinä hälrum med hjälp av fjädrande skrapor 11 och som i omrädet för inhalationskanalen 7 avger pulver-substansen under inverkan av den genom membranets hälrum 30 passerande inhalationsluftströmmen. Doseringsenheten manöv- reras medelst en yttre, nägot räfflad greppring 12, som är kopplad tili det roterbara membranet 10 för överföring av vridningsrörelsen. Doseringen ästadkommes säledes genom att membranet 10 vrides en bestämd sträcka med hjälp av grepp-35 ringen 12.

Enligt föreliggande uppfinning är omlänkningsorgan anordnade i munstycksenheten 2 och/eller behällarenheten 3 och inrät- H 88679 tade att kraftigt omlänka den pulvermättade inhalationsluft-strömmen. I de illustrerade utföringsformerna utgörs omlänk-ningsorganen av skruvlinjeformiga kanalavsnitt, som ger luftströmmen ett roterande, helixformigt rörelsemönster.

5 Omlänkningsorganen är avsedda att siä sönder aggregerade partiklar med hjälp av den centrifugalkraft som genereras när inhalationsluften strömmar genom omrädet för omlänkningsorganen. Säsom diskuterats ovan resulterar detta i en effektiv malningsverkan, dels vid partiklarnas stötar mot de 10 omlänkande väggytorna, dels vid partiklarnas inbördes kol-lisioner. För att uppnä en tillräcklig rotationsrörelse för luftströmmen är det nödvändigt att den radiella utsträcknin-gen av hälrummet i tvärsnittsarean av munstycksenheten 2 är liten jämfört med den radiella utsträckningen av omlänk-15 ningsorganen. Vidare accelereras luftsrömmen ytterligare genom det faktum att munstycksdelen 2 är utformad med ett strypt tvärsnitt i omrädet för omlänkningsorganen.

Enligt fig. 1 är ett skruvkanalavsnitt 13 som beskrivits 20 ovan, anordnat upptill i munstycksenheten 2 i direkt anslut-ning tili munstycksöppningen 2a. Skruvkanalavsnittet 13, vilket kan vara utformat i en lös insatskropp i munstycksdelen 2, innefattar tvä samverkande, inbördes ett halvt varv förskjutna skruvkanalväggar 13a och 13b. Utmed skruvkanal-. . 25 väggarnas centrumlinje bildas dessutom ett litet, rakt hdl- rum, som minskar flödesmotständet, ätminstone inledningsvis, men som endast leder en mindre del av det totala flödet. Säledes insuges luft i luftintaget 8, varvid luftströmmen upptager substanspartiklar i doseringsenheten 6, varpä den 30 partikelmättade luftströmmen inkommer i munstycksenhetens kammare 9, där den blandas med utspädningsluft, vilken insuges genom ett eller flera separata luftintag 14 i munstycksenhetens 2 sidoväggar invid behällarenhetens 3 Övre ände.

Den sammansatta partikelmättade luftströmmen tvingas däref-35 ter att följa en skruvlinjeformig rörelsebana utmed respek-tive skruvkanalvägg 13a, 13b innan den lämnar munstycksöppningen 2a.

12 8 8 679

Vid utföringsexemplet enligt fig. 2 sker utströmningen helt fritt i munstycksenhetens 2 invändiga kammare 9, men luftströmmen har redan i inhalationskanalens 7 övre del försatts i skruvlinjerotation genom att där passera ett liknande 5 skruvkanalavsnitt 15 med inbördes ett halvt varv förskjutna skruvkanalväggar 15a, 15b. I detta fall insuges utspädnings-luft genom ett eller flera luftintag 14' belägna i behällar-enhetens 3 mittparti nägot ovanför doseringsenheten 6, d.v.s. utspädningen bör göras innan luftströmmen försättes i 10 kraftig rotation. Rotationsrörelsen kommer att fortsätta säsom en virvelström ätminstone ett kort stycke upp i mun-stycksenheten 2 innan luftströmmen lämnar öppningen 2a.

Utföringsformen enligt fig. 3 utgör väsentligen en kom-15 bination av fig. 1 och 2, d.v.s. skruvlinjeavsnitt 13 eller 15 anordnat säväl i munstycksenhetens övre parti som i inhalationskanalens 7 övre del, varvid utspädningsluftintagen kan vara placerade antingen säsom i fig. 1 (streckad pii B) eller säsom i fig. 2 (pii A). Enligt fig. 3 Sr rotations -20 riktningen densamma för de bäda skruvkanalavsnitten 13, 15, varför de samverkar med varandra för att uppnd en högre ro-tationshastighet. I princip är det möjligt att förbinda de bäda avsnitten med varandra, sä att de tillsammans bildar ett l&ngt sammanhängande skruvkanalparti. Alternativt är det 25 tänkbart att de bäda skruvkanalavsnitten 13, 15 har motsatta rotationsriktningar, varvid man medvetet eftersträvar en turbulent strömning i kammaren 9, där luftströmmen skall omkasta rotationsriktning. Även en sädan turbulent strömning kan ästadkomma en effektiv sönderdelning av aggregat genom 30 frekventa inbördes kollisioner.

Vid utföringsformerna enligt fig. 4 och 5 insuges utspädningsluf ten frän ett luftintag 14' (beläget nägot ovanför doseringsenheten 6, säsom i fig. 2) via en inhalations-35 kanalens 7 övre del omgivande mantelyta 16 med skruvkanal-väggar. Säledes inströmmar den partikelmättade luftströmmen och utspädningsluftströmmen separat i kammaren 9, ehuru bäda luftströmmarna försatts i rotation (ät samma eller motsatta 13 88679 häll). Vid utförandet enligt fig. 5 ästadkommes en ytterli-gare rotatiosrörelse i munstycksenhetens 2 skruvkanalavsnitt 13. I princip är det tänkbart att vid utföringsformerna fig. 4 och 5 utelämna skruvkanalavsnittet 15 i inhalationskana-5 lens 7 övre del, varvid utspädningsluftens rotationsrörelse päverkar den partikelmättade luftströmmen i kammaren 9. Det är ocksä möjligt att ha skruvkanalavsnittet i mantelytan 16 och i inhalationskanalens 7 Övre del.

10 Förutom de ovan nämnda effekterna med partiklarnas och ag-gregatens kollisioner med kanalväggar och andra partiklar och aggregat ger de oiikä skruvkanalavsnitten 13, 15, 16 (i fig. 1-5) en strypningsverkan som ökar strömningshastigheten och därmed befrämjar sönderdelningsverkan ytterligare.

15 Strypningsverkan, d.v.s. skruvkanalavsnittens tvärsnitts-area, mäste dock avpassas sä, att inhalationsmotständet ej blir för stort för patienter med sjukdomar i andningsvägar-na, säsom astmatiker. I allmänhet kan den totala tvärsnitts-arean varieras mellan 5 och 50 mm2, medan skruvkanalavsnit-20 tens sammanlagda längd kan uppgä tili 5-50 mm.

Förhällandet mellan omlänkningsorganens radiella utsträck-ning och det centrala hälrummets radiella utsträckning är en väsentlig faktor för den effektiva sönderdelningen av pul-25 veraggregat tili partiklar i det inandningsbara omrädet, d.v.s. tvärsnittsarean hos nämnda hälrum mäste anpassas för att undvika att för mycket av den partikelmättade luftström-men passerar genom hälrummet och medför en ineffektiv sön-derdelning. Säledes är det tänkbart att utelämna det centra-30 la hälnammet för att ytterligare gynna sönderdelning. De illustrerade utföringsformerna visar omlänkningsorgan i vil-ka den radiella utsträckningen av hälrummet är ca 10-20 % av den radiella utsträckningen av omlänkningsorganen, säsom framgär av figurerna 1-5. I ett tvärsnitt i regionen kring 35 omlänkningsorganen, kan förhällandet mellan det centrala hälrummets radiella utsträckning och motsvarande hos omlänk-ningsorganet variera i huvudsak mellan 0-50 % för att uppnä effektiv sönderdelning och även för att ge ett inhalations- 14 68679 motständ som inte är för högt för patienter med skjukdomar i andningsvägarna. I utföringsformerna enligt figurerna 1, 3 och 5 ge det strypta tvärsnittet i munstycksenheten 2 en ökad acceleration av den partikelmättade luftströmmen och 5 härigenom en mer effektiv sönderdelning.

Uppfinningen kan tillämpas pä mängahanda sätt inom ramen för patentkraven. Säledes kan omlänkningsorganen insättas i oli-ka typer av pulverinhalatorer (enligt patentkravets 1 in-10 gress), och vidare kan omlänkningsorganen utformas ρά andra sätt än i nämnda utföringsformer. Kanalerna behöver ej heller bilda sammanhängande ledande ytor utan kan bestä av flertalet efter varandra arrangerade, kömpiementära, ledande ytor i form av plattor eller kroppar med svagt krökta ytor, 15 som tillsammans dstadkommer en kraftfull avböjning av luft-strömmen.

Claims (12)

1. Jauheinhalaattori ilmavirran sisäänhengittämiseksi, jossa inhalaattorissa on säiliöyksikkö (3), joka on tarkoitettu sisältämään farmakologisesti aktiivisen yhdisteen ato- 5 misoidussa tai mikronisoidussa muodossa, kanava (7), joka ulottuu säiliöyksikön (3) läpi ja jossa on ilman tuloaukko (8), annosteluyksikkö (6) yhdisteen annoksen luovuttamiseksi kanavaan (7), joka ilmavirta on synnytetty sisäänhengityksen avulla ja imetään ainakin osittain kanavan (7) lävitse, ja 10 suutinyksikkö (2), jossa on suutinaukko (2a) ja joka on yhteydessä kanavan poistoaukon kanssa, jolloin inhalaattori on varustettu elimillä (13, 15, 16) mainitun mikronisoidun tai atomisoidun yhdisteen hajottamiseksi hiukkasiksi, joiden koko on hengitettävissä olevalla alueella, tunnettu siitä, 15 että hajottavat elimet (13, 15, 16) käsittävät deflektori-laitteet (13a, 13b, 15a, 15b, 16), jotka on kiinteästi sijoitettu kanavan (7) ja/tai suutinyksikön (2) sisäpuolelle, joilla deflektorilaitteilla (13a, 13b, 15a, 15b, 16) on sä-teittäinen laajuus kohti kanavan (7) ja vastaavasti suu-20 tinyksikön (2) keskuslinjaa tai pituusakselia, jota ilmavirtaa kiihdytetään deflektorilaitteiden kohdalla olevan ko-koonpuristetun poikkileikkauksen avulla, jotka deflektori-laitteet (13a, 13b, 15a, 15b, 16) lisäksi omaavat säteittäi-sen laajuuden, joka on riittävä aikaansaamaan, ja ovat siten 25 suunnatut, että aikaansaadaan ilmavirran pyörivä liike, jotka deflektorilaitteet (13a, 13b, 15a, 15b, 16) siten antavat ilmavirralle ohjausliikkeen kiihdyttämällä ilmavirtaa sent-ripetaalisesti deflektorilaitteiden (13a, 13b, 15a, 15b, 16) avulla niin, että yhdisteen hiukkaset tai kasaantumat hie-30 nontuvat pienemmiksi hiukkasiksi sen seurauksena, että ne törmäävät toisiinsa ja/tai iskeytyvät deflektorilaitteiden seiniä vastaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheinhalaattori, tun-35 nettu siitä, että deflektorilaitteiden (13, 15, 16) kes- kusakselia pitkin on sovitettu läpimenevä reikä virtauksen vastuksen alentamiseksi. ie 88679

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että reiän säteittäisen laajuuden suhde deflek-torilaitteiden säteittäiseen laajuuteen on 0-50 %.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheinhalaattori, tun nettu siitä, että ainakin yksi ilman lisätuloaukko (14, 14') on sijoitettu säiliöön (3) tai suutinyksikköön (2) laimen-nusilman imemiseksi sisäänhengityksen avulla synnytettyyn ilmavirtaan annosteluyksikön (6) ja suutinaukon (2a) välil-10 lä, ja että deflektorilaitteet (13, 15, 16) on sijoitettu ohjaamaan mainittu laimennusilmavirta ja/tai hiukkasilla kyllästetty ilmavirta ilmakanavan (7) alueelle.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen jauheinhalaat-15 tori, tunnettu siitä, että deflektorilaitteissa on ainakin yksi oleellisesti kierteiseksi muotoiltu kouruosa (13, 15, 16) .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen jauheinhalaattori, tun-20 nettu siitä, että ainakin yksi suutinaukkoon (2a) yhdistetty kierteinen kouruosa (13) on sijoitettu suutinyksikköön (2).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että suutinyksikkö (2) on muotoiltu siten, että 25 sen poikkileikkauspinta pienenee jatkuvasti suutinaukkoa (2a) kohden.

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että ainakin yksi suutinyksikköön (2) yhdis- 30 tetty kierteinen kouruosa sijaitsee ilmakanavan (7) alueella.

9. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että ainakin osa säiliöyksikön (3) vieressä 35 sijaitsevasta suutinyksiköstä (2) koostuu vapaasta, sisäisestä kammiosta (9), jonka lävitse sisäänhengityksen avulla synnytetty ilmavirta kulkee. 17 83679

10. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen jauheinhalaattori yhdessä patenttivaatimuksen 4 mukaisen jauheinhalaattorin kanssa, jossa ilman lisätuloaukko (14') sijaitsee säiliöyksikössä (3), tunnettu siitä, että ilman 5 lisätuloaukko (14') on yhdistetty erilliseen kierteiseen kouruosaan (16), joka päättyy ilmakanavaan (7) tai suutin-yksikköön (2).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen jauheinhalaattori, tun-10 nettu siitä, että erillinen kierteinen kouruosa (16) sijaitsee ilmakanavaa (7) ympäröivällä vaippapinnalla.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että vastaavan kierteisen kouruosan 15 (13, 15, 16) poikkileikkauspinta on 5-50 mm2 ja että mainit tujen kierteisten kouruosien kokonaispituus on 5-50 mm.