FI88253B - Absorbenta organ med stor taethet, i vilka finns mottagarzoner med mindre taethet och med laegre basvikt - Google Patents

Description

Suuren tiheyden omaavat imukykyiset osat, joissa on pie nemmän tiheyden ja pienemmän peruspainon käsittäviä vas- taanottovyöhykkeitä 88253 5 Tämä keksintö koskee imukykyistä osaa, joka käsit tää seoksena hydrofiilistä kuitumateriaalia ja imukykyi-sen geelittimen erillisiä hiukkasia ja jossa on takaosa ja etuosa mainitun takaosan vieressä, mainitun etuosan käsittäessä päätyalueen ja nestetuloalueen mainitun pää-10 tyalueen ja takaosan vieressä, ja mainitut etu- ja takaosat määrittelevät mainitun imukykyisen osan pituuden, leveyssuunnan ollessa siihen nähden kohtisuorassa. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee suhteellisen suuren tiheyden omaavaa imukykyistä osaa, jossa on huomattavasti 15 pienemmän keskitiheyden ja pienemmän keskimääräisen peruspainon omaava vastaanottovyöhyke, joka on sijoitettu tyypilliselle nesteentuloalueelle ottamaan nopeammin vastaan ja jakamaan nesteitä imukykyiseen osaan.

Imukykyiset tuotteet, kuten kertakäyttövaipat, ai-20 kuisille tarkoitetut inkontinenssivaipat, terveyssiteet ja vastaavat on yleensä varustettu imukykyisillä osilla, jotka ottavat vastaan ja pidättävät kehosta erittyviä nesteitä. Jotta tällaiset imukykyiset tuotteet saadaan toimimaan tehokkaasti, niiden imukykyisten osien on otet-25 tava nopeasti vastaan siinä olevaan rakenteeseen tietystä kehon osasta erittyviä nesteitä ja jaettava nämä kehosta erittyvät nesteet sitten kauttaaltaan tasaisesti imu-kykyiseen osaan, niin että neste-eritys pystytään hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi imukykyisten 30 osien on, niiden ollessa kuormitettuina pystyttävä pidättämään tällaiset nesteet. Aikaisempiin yrityksiin, jotka liittyvät tällaisten imukykyisten osien tehokkuuden parantamiseen, on kuulunut imukykyisen geelittimen hiukkasten jakaminen koko imukykyiseen osaan tai sen osiin.

35 Esimerkiksi Procter & Gamble selostavat EP-patenttihake- 88253 2

Hiuksessa 122 042, julkaistu 17.10.1984, imukykyisiä osia, joihin imukykyisen geelittimen (hydrogeelin) hiukkasia on sijoitettu hydrofiilisen kuitumateriaalin ilmaa sisältävään rataan ja puristettu tiettyyn tiheyteen. Lisäksi US-5 patenttihakemuksessa 734 426, 15.5.1985, Paul T. Weisman, Dawn I. Houghton ja Dale A. Gellert, esitetään kaksikerroksinen imukykyinen ydin, jossa imukykyinen vastaanotto-kerros on alemman nestevarastokerroksen päällä, joka käsittää lähinnä homogeenisena yhdistelmänä hydrofiilistä 10 kuitumateriaalia ja imukykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia.

Imukykyiset geelittimet ovat polymeerimateriaaleja, jotka pystyvät imemään painoonsa nähden suuria nestemääriä, esimerkiksi vettä ja kehosta tulevia eritteitä, 15 ja jotka pystyvät lisäksi pidättämään tällaisia imeytyneitä nesteitä kohtuullisissa paineissa. Imukykyisen geelittimen nämä imuominaisuudet tekevät siitä erittäin tärkeän osan imukykyisissä tuotteissa, esimerkiksi kerta-käyttövaipoissa, aikuisten inkontinenssivaipoissa, ter-20 veyssiteissä ja vastaavissa. Kuitenkin tällaisen imukykyisen geelittimen erittäin hyvistä imuominaisuuksista huolimatta niiden suorituskykyä käytettäessä niitä imu-kykyisissä kertakäyttötuotteissa ei ole kuitenkaan vielä optimoitu.

25 Imukykyisen geelittimen teho imukykyisissä ker takäyttötuotteissa riippuu täysin siitä muodosta, asennosta ja/tai tavasta, jolla imukykyisen geelittimen hiukkaset sisältyvät imukykyiseen osaan. Joissakin tapauksissa imukykyisen geelittimen hiukkasia sisältävien imuky-30 kyisten osien tehoa voi haitallisesti vähentää geelisu- luksi nimitetty ilmiö. Termi "geelisulku" tarkoittaa sitä tilannetta, joka syntyy kun imukykyisen geelittimen hiukkanen tulee märäksi sen pinnan paisuessa tällöin niin, että nesteen siirtyminen imukykyisen osan sisäpuolelle 35 estyy. Imukykyisen osan sisäpuolen kostuminen tapahtuu 88253 3 tämän vuoksi hyvin hitaana diffuusioprosessina. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että imukykyisen osan suorittama nesteiden vastaanotto on paljon hitaampaa kuin siihen imeytyvän nesteen poistaminen, ja vuotaminen imukykyises-5 tä tuotteesta voi tapahtua jo ennen kuin imukykyisessä osassa olevan geelittimen hiukkaset tulevat kyllästetyiksi kokonaan, tai ennen kuin neste imeytyy ''sulkevien" hiukkasten ohi imukykyisen osan muuhun osaan. Hidas vas-taanottonopeus ei myöskään pysty hyödyntämään nesteiden 10 nopeaa imeytymistä niihin imukykyisen osan muihin osiin, jotka imukykyisen geelittimen hiukkasia käsittävä tiivistetty imukykyinen osa muodostaa.

Näin ollen on edullista, että muodostetaan sellainen imukykyinen osa, joka ottaa vastaan ja jakaa nes-15 teitä muodostamaansa rakenteeseen nopeammin sekä minimoi geelisulun nesteen vastaanottovaiheessa. Esillä olevan keksinnön päätavoitteena on tämän vuoksi saada aikaan sellaisia imukykyisiä osia, jotka ovat erittäin tehokkaita niiden liittyessä imukykyisiin geelittimiin.

20 Keksinnöllä saadaan aikaan sellainen imukykyinen tuote, esimerkiksi kertakäyttövaippa, inkontinenssi-vaippa, terveysside tai vastaava, jonka imukykyinen osa pystyy ottamaan vastaan ja pidättämään nesteitä erittäin tehokkaasti. Tällainen imukykyinen tuote käsittää nes-25 tettä läpäisevän yläpinnan, nestettä läpäisemättömän alapinnan ja imukykyisen osan, joka on pantu yläpinnan ja alapinnan väliin.

Keksinnölle on tunnusomaista, että nesteen-tuloalueella (54, 854) on vastaanottovyöhyke (56, 556, 30 656, 856), jolla on kehä, ja varastovyöhyke (58, 558, '·.· 658, 858), joka ainakin osittain sijaitsee mainitun vas- taanottovyöhykkeen (56, 556, 656, 856) kehän ympärillä, jolloin mainitun vastaanottovyöhykkeen keskitiheys ja keskimääräinen peruspaino on suurempi kuin nolla, mutta 35 pienempi kuin mainitun varastovyöhykkeen (58, 558, 658, 4 88253 858) keskitiheys ja keskimääräinen peruspaino. Tällöin se pystyy imemään ja pidättämään imukykyisen osan vastaanottamia nesteitä, ja varastovyöhykkeeseen nähden keskitiheydeltään ja keskimääräiseltä peruspainoltaan suhteel-5 lisesti pienemmän tiheyden omaavan vastaanottovyöhykkeen, joka ottaa nopeasti vastaan ja pidättää tilapäisesti erittyneet nesteet. Imukykyinen osa käsittää myös seoksen, jossa on hydrofiilistä kuitumateriaalia ja imu-kykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia.

10 Keksinnön erään näkökohdan mukaan vastaanottovyö- hyke on sijoitettu imukykyisen osan etuosaan päin, niin että vastaanottovyöhyke voidaan panna tyypilliselle nes-teenerittymisalueelle. Vastaanottovyöhyke on siis mitoitettu niin, että sen yläpinta on pinta-alaltaan noin 15 alle 50 % imukykyisen osan etuosan pinta-alasta.

Esillä olevan keksinnön toisen näkökohdan mukaan varastovyöhykkeen keskitiheyden suhde vastaanottovyöhykkeen keskitiheyteen on edullisesti noin 1,25:1 tai suurempi ja edullisimmin 2:1 tai suurempi. Vastaanottovyö-20 hykkeen tiheys on edullisesti noin 0,07 - noin 0,15 g/cm3; myös vastaanottovyöhykkeessä on edullisesti kauttaaltaan yhtenäinen tiheys ja peruspaino.

Keksinnön eräässä suositettavassa rakenteessa suhteellisen suuren geelivoimakkuuden omaavaa imukykyistä 25 geelitintä sekoitetaan hydrofiiliseen kuitumateriaaliin ei ainoastaan minimoimaan geelisulkua, vaan myös edistämään avonaisen kapillaarirakenteen pysymistä imukykyi-sessä osassa nesteiden yhdessä tasossa tapahtuvan siirtämisen tehostamiseksi tyypilliseltä nesteentuloalueelta 30 imukykyisen osan muuhun osaan. Hydrofiilisen kuitumateriaalin ja imukykyisen geelittimen erillisten hiukkasten muodostaman seoksen kuitu- ja raemateriaalin painosuhde on noin 40:60 - noin 98:2, edullisesti noin 50:50 - noin 91:9.

35 Keksintö koskee myös tyypiltään sellaisia kaksi- i 5 88253 kerroksisia imukykyisiä ytimiä, joissa on imukykyinen vastaanottoydin, joka on lähinnä hydrofiilistä kuitumateriaalia, ja imukykyinen osa, joka käsittää seoksena hyd-rofiilistä kuitumateriaalia ja imukykyisen geelittimen 5 erillisiä hiukkasia. Imukykyisen osan yläpinnan pinta-ala on noin 0,25 - noin 1,0 kertaa imukykyisen vastaanotto-ytimen yläpinnan pinta-ala. Imukykyinen osa on lisäksi sijoitettu siihen liittyvän tuotteen alapintaan nähden niin, että ainakin noin 75 % imukykyisestä geelittimestä 10 on imukykyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa. Imukykyisen osan vastaanottovyöhyke on sijoitettu myös alapintaan nähden niin, että se on kokonaan imukykyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa.

Vaikka tämän selityksen lopussa olevissa patentti-15 vaatimuksissa esitetään yksityiskohtaisesti käsiteltävän keksinnön kohde, on keksintöä helpompi ymmärtää seuraavan selostuksen perusteella, joka on laadittu oheisiin piirustuksiin liittyen, joissa kuvio 1 on tasokuva sellaisesta keksinnön mukai-20 sesta kertakäyttövaipparakenteesta, jossa suurin osa yläpintaa on leikattu pois, niin että sen alla oleva vaipan imukykyinen osa tulee selvemmin näkyviin; kuvio 2 on pituusleikkaus kertakäyttövaipan imukykyisestä osasta kuvion 1 leikkauslinjaa 2-2 pitkin; 25 kuvio 3 on poikkileikkaus kertakäyttövaipan imu kykyisestä osasta kuvion 1 leikkauslinjaa 3-3 pitkin; kuvio 4 on perspektiivikuva kuviossa 1 esitetyn kertakäyttövaipan imukykyisestä osasta; kuvio 5 on perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön 30 mukaisen imukykyisen osan eräästä rakennevaihtoehdosta; kuvio 6 on perspektiivikuva kaksikerroksisesta imukykyisestä ytimestä, jossa on keksinnön mukaisen imukykyisen osan eräs rakennevaihtoehto; kuvio 7 on leikkaus kuvion 6 mukaisesta kaksiker-35 roksisesta imukykyisestä ytimestä kuvion 6 leikkauslinjaa 6 88253 7-7 pitkin; ja kuvio 8 on tasokuva vielä eräästä keksinnön mukaisen imukykyisen osan rakennevaihtoehdosta.

Keksinnön mukaisia imukykyisiä osia selostetaan 5 nyt viittaamalla niiden käyttöön imukykyisissä kertakäyt-tötuotteissa, mutta tällöin on kuitenkin huomattava, ettei keksinnön mukaisten imukykyisten osien käyttö ole suinkaan rajoitettu yksinomaan imukykyisiin kertakäyttö-tuotteisiin. Tässä käytettynä termi "imukykyinen kerta-10 käyttötuote" tarkoittaa sellaisia tuotteita, jotka imevät ja pidättävät kehosta tulevia eritteitä, ja nimenomaan sellaisia tuotteita, jotka pannaan käyttäjän ihoa vasten tai lähelle sitä imemään ja pidättämään erilaisia kehosta tulevia nesteitä ja jotka on tarkoittu hävitettäviksi yh-15 den käyttökerran jälkeen (toisin sanoen niitä ei ole tarkoitus pestä eikä puhdistaa muulla tavalla eikä käyttää myöskään uudestaan).

Kuviossa 1 esitetään imukykyisen kertakäyttötuot-teen eräs suositettava rakenne, vaippa 20. Tässä käytet-20 tynä termi "vaippa" tarkoittaa yleensä vauvoilla ja virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyttömyyttä potevilla henkilöillä käytettävää valmistetta, joka pannaan vartalon alaosaan. On kuitenkin huomattava, että keksintöä voidaan soveltaa myös muihin imukykyisiin kertakäyttötuotteisiin, 25 esimerkiksi inkontinenssivaippoihin, terveyssiteisiin ja vastaaviin.

Kuvio 1 on tasokuva keksinnön mukaisesta vaipasta 20 levitettynä ja kutistumattomana (toisin sanoen kaikki elastinen kutistuminen on eliminoitu) rakenteen joidenkin 30 osien ollessa leikattu pois, jolloin vaipan rakenne näkyy paremmin, ja käyttäjän ihoa vasten oleva vaipan osa on ylöspäin. Kuviossa 1 vaipan 20 esitetään käsittävän etummaisen vyötärönauha-alueen 22, takimmaisen vyötärönauha-alueen 24, haara-alueen 26 ja kehän 28, joka on rajattu 35 vaipan ulkoreunoille, jolloin pitkittäisreunat on merkit- 7 88253 ty viitenumerolla 30 ja päätyreunat viitenumerolla 32. Vaipassa on lisäksi poikittainen keskiviiva 34 ja pituussuuntainen keskiviiva 36.

Vaippa 20 käsittää nestettä läpäisevän yläpinnan 5 38, nestettä läpäisemättömän alapinnan 40, imukykyisen osan 42 ja jousto-osat 44. Yläpinta 38, alapinta 40, imu-kykyinen osa 42 ja jousto-osat 44 voidaan yhdistää lukuisiksi yleisesti tunnetuiksi rakenteiksi; erästä suositettavaa vaipparakennetta selostetaan yleisesti US-patentis-10 sa 3 860 003, "Contractable Side Portions for Disposable Diaper" (Kutistuvat sivuosat kertakäyttövaippaa varten), K. B. Buell, myönnetty 14.1.1975 ja joka sisältyy tähän viitteenä.

Kuvio 1 esittää suositeltavaa vaipparakennetta 20, 15 jossa yläpinta 38 ja alapinta 40 ovat samanpituisia, ja niiden pituus- ja leveysmitat ovat yleensä suurempia kuin imukykyisen osan 42 vastaavat mitat. Yläpinta 38 liittyy alapintaan 40 ja on pantu sen päälle, jolloin muodostuu vaipan 20 kehä 28. Kehä 28 rajaa vaipan 20 reunojen ulko-20 kehän. Kehä 28 käsittää päätyreunat 32 ja pitkittäisreu-nat 30.

Vaipassa 20 on etummaiset ja takimmaiset vyötärö-nauha-alueet 22 ja 24, jotka suuntautuvat vaipan kehän 28 päätyreunoista 32 vaipan poikittaiskeskiviivaa 34 päin 25 etäisyydellä noin 2 - noin 10 %, edullisesti noin 5 %, vaipan 20 pituudesta. Vyötärönauha-alueet käsittävät ne vaipan 20 yläosat, jotka ovat vaippaa käytettäessä vyötärön ympärillä. Haara-alue 26 on vyötärönauha-alueiden 22 ja 24 välinen osa ja käsittää vaipan 20 sen osan, joka on 30 vaippaa käytettäessä jalkojen välissä ja peittää vartalon alaosan. Näin ollen haara-alue 26 rajaa vaipan 20 tai muun imukykyisen kertakäyttötuotteen tyypillisen nesteen-tuloalueen.

Yläpinta 38 on joustava, pehmeä, eikä ärsytä vai-35 pan käyttäjän ihoa. Lisäksi yläpinta 38 on nestettä lä- 8 882E3 päisevä ja päästää nesteet helposti lävitseen. Sopiva yläpinta 38 voidaan valmistaa monista materiaaleista, esimerkiksi huokoisista vaahtomateriaaleista, verkkovaah-tomateriaaleista, revitetyistä muovikelmuista, luonnon-5 kuiduista (esimerkiksi puu- tai puuvillakuiduista), synteettisistä kuiduista (esimerkiksi polyesteri- tai poly-propeenikuiduista) tai luonnon- ja synteettisten kuitujen yhdistelmästä. Yläpinta 38 tehdään mieluimmin hydrofobisesta materiaalista vaipan käyttäjän ihon pitämiseksi 10 erillään imukykyisessä osassa 42 olevista nesteistä.

Erityisesti suositeltava yläpinta 38 käsittää ta-pulipituisia polypropeenikuituja, joiden denieriluku on noin 1,5, esimerkiksi Hercules-tyyppistä polypropeenia 151, jota markkinoi Hercules Inc., Wilmington, Delaware. 15 Tässä käytettynä termi "tapulipituiset kuidut" tarkoittaa sellaisia kuituja, joiden pituus on ainakin noin 15,9 mm (0,62").

Yläpinnan 38 valmistamiseen voidaan käyttää monenlaisia valmistusmenetelmiä. Yläpinta 38 voi olla esimer-20 kiksi kudottu, ei-kudottu, kehruusidottu, karstattu tai vastaava. Suositettava yläpinta on karstattu ja lämpöyh-distetty tekstiilialan ammattimiesten hyvin tuntemalla tavalla. Yläpinnan 38 paino on edullisesti noin 18 - noin 25 g/m2, minimikuivavetolujuus ainakin noin 400 g/cm ko-25 neen suunnassa ja märkävetolujuus ainakin noin 55 g/cm koneen poikittaissuunnassa.

Alapinta 40 on nesteitä läpäisemätön ja valmistettu edullisesti ohuesta muovikelmusta, vaikka muitakin joustavia ja nestettä läpäisemättömiä materiaaleja voi-30 daan käyttää. Alapinta 40 estää eritteiden imeytymisen ja jäämisen imukykyiseen osaan 42 märistä vaatteista, jotka koskettavat vaippaan, esimerkiksi lakanoista ja alusvaatteista. Alapinta 40 on edullisesti polyeteenikel-mu, jonka vahvuus on noin 0,012 mm (0,5 tuhannesosatuu-35 maa) - noin 0,051 cm (2 tuhannesosatuumaa), vaikka myös i 9 88253 muita joustavia, nestettä läpäisemättömiä materiaaleja voidaan käyttää. Tässä käytettynä termi "joustava" tarkoittaa sellaisia materiaaleja, jotka ovat taipuisia ja mukautuvat helposti vaipan käyttäjän kehon yleismuotoon.

5 Sopivaa polyeteenikalvoa valmistaa Monsanto Chemi cal Corporation ja sitä myydään kelmuna nro 8020. Alapinta 40 on mieluimmin kohokuvioitu ja/tai mattaviimeistel-ty, jolloin se muistuttaa enemmän kangasta. Lisäksi alapinta 40 päästää höyryn pois imukykyisestä osasta 42, 10 mutta estää kuitenkin kehosta erittyvien aineiden pääsemisen sen läpi.

Alapinnan 40 koko määräytyy imukykyisen osan 42 koon ja valitun vaipparakenteen mukaan. Eräässä suositeltavassa rakenteessa alapinta 40 on muodoltaan muunnettu 15 tiimalasi, joka suuntautuu imukykyisen osan 42 taakse minimietäisyyden verran, joka on ainakin noin 1,3 - noin 2,5 cm (noin 0,5" - noin 1,0") vaipan koko kehän 28 ympärillä.

Yläpinta 38 ja alapinta 40 liitetään yhteen jol-20 lakin sopivalla tavalla. Tässä käytettynä termi "liitetään" käsittää ne rakenteet, joissa yläpinta 38 on liitetty suoraan alapintaan 40 kiinnittämällä yläpinta 38 ; suoraan alapintaan 40, ja ne rakenteet, joissa yläpinta 38 on liitetty välillisesti alapintaan 40 kiinnittämällä 25 yläpinta 38 väliosiin, jotka on puolestaan kiinnitetty alapintaan 40. Eräässä suositeltavassa rakenteessa ylä-• · pinta 38 ja alapinta 40 on kiinnitetty suoraan toisiinsa vaipan kehällä 28 kiinnitysrakenteilla (ei esitetty), esimerkiksi liimalla tai jollakin muulla alalla tunnetul-30 la kiinnitysrakenteella. Esimerkiksi yhtenäistä, yhtä- jaksoista 1ilmakerrosta, kuvioitua liimakerrosta tai ryhmää, joka koostuu erillisistä liimaviivoista tai -pisteistä, voidaan käyttää yläpinnan 38 kiinnittämiseksi alapintaan 40.

35 Teippikiinnittimet 46 pannaan yleensä vaipan 20 10 88253 takimmaiselle vyötärönauha-alueelle 24, niin että saadaan kiinnityslaite vaipan pitämiseksi paikallaan käyttäjän vyötäröllä. Kuviossa 1 esitetään vain yksi teippikiinni-tin. Teippikiinnittimet 46 voivat olla mitä tahansa 5 alalla hvyin tunnettua tyyppiä, esimerkiksi US-patentissa 3 848 594, K. B. Buell, 19.11.1974, esitetty kiinnitys-teippi, mainitun patentin sisältyessä tähän viitteenä. Nämä teippikiinnittimet 46 tai muut vaipan kiinnityslait-teet, esimerkiksi neulat kiinnitetään yleensä lähelle 10 vaipan 20 kulmia.

Jousto-osat 44 on sijoitettu vaipan kehälle 28, edullisesti sen pitkittäisreunaan 30, niin että ne (44) vetävät vaipan 20 sen käyttäjän sääriä vasten ja pitävät sen paikallaan. Vaihtoehtoisesti jousto-osat 44 voidaan 15 sijoittaa vaipan 20 jompaan kumpaan tai molempiin pääty-reunoihin 32, jolloin saadaan vyötärönauha, tai mieluimmin vaipan sääriaukkojen kohdalle. Sopiva vyötärönauha esitetään esimerkiksi US-patentissa 4 515 595/David J. Kievit ja Thomas F. Osterhage, 7.5.1985, joka sisältyy 20 tähän viitteenä. Lisäksi menetelmää ja laitetta, jotka soveltuvat joustavasti kutistuvien elastisten osien valmistukseen, selostetaan US-patentissa 4 081 301, "Method and Apparatus for Continuously Attaching Discrete, Stretched Elastic Strands to Predetermined Isolated Por-25 tions of Disposable Absorbent Products" (Menetelmä ja laite erillisten, venytettyjen joustavien säikeiden kiinnittämiseksi yhtäjaksoisesti imukykyisten kertakäyttö-tuotteiden etukäteen määrättyihin erillisiin osiin), K.

B. Buell, myönnetty 28.3.1978, ja joka sisältyy tähän 30 viitteenä.

Jousto-osat 44 kiinnitetään vaippaan 20 elastises-ti kutistuvassa tilassa, niin että ne normaalisti jännit-tämättömässä muodossa kutistuvat tehokkaasti kokoon tai supistavat vaipan 20. Jousto-osat 44 voidaan kiinnittää 35 elastisesti kutistuvassa tilassa ainakin kahdella taval- 8 8 2 S 3 11 la. Esimerkiksi jousto-osat 44 voidaan venyttää ja kiinnittää paikalleen vaipan 20 ollessa kutistumattomana. Vaihtoehtoisesti vaippa 20 voidaan kutistaa kokoon esimerkiksi laskostamalla sekä kiinnittää ja liittää jousto-5 osat 44 vaippaan 20 silloin, kun ne ovat jännitettyinä tai venyttämättöminä.

Kuviossa 1 esitetyssä rakenteessa jousto-osat 44 ulottuvat pääasiassa vaipan 20 koko pituudelle haara-alueella 26. Vaihtoehtoisesti jousto-osat 44 voivat suun-10 tautua vaipan 20 koko pituudelle tai mille tahansa muulle sellaiselle pituudelle, jolla pystytään saamaan aikaan elastisesti kutistuva linja. Vaipan rakenne määrää jousto-osien 44 pituuden.

Jousto-osat 44 voidaan valmistaa monina erilaisina 15 rakenteina. Esimerkiksi jousto-osien 44 leveys voi vaihdella noin 0,25 mm:stä (0,01") noin 25 mm:iin (1") tai enemmän; jousto-osat 44 voivat käsittää yhden joustavaa materiaalia olevan säikeen, tai ne voivat käsittää useita yhdensuuntaisia tai ei-yhdensuuntaisia säikeitä joustavaa 20 materiaalia; tai jousto-osat 44 voivat olla suorakulmaisia tai kaarevia. Lisäksi jousto-osat 44 voidaan kiinnittää vaippaan millä tahansa niistä lukuisista tavoista, jotka tunnetaan alalla. Esimerkiksi jousto-osat 44 voidaan kiinnittää ultraäänen avulla, ne voidaan kuuma- ja 25 puristussaumata vaippaan 20 käyttämällä lukuisia kiinni-tyskuvioita tai ne voidaan aivan yksinkertaisesti liimata vaippaan 20.

Imukykyinen osa 42 pannaan vaipan 20 muodostamiseksi yläpinnan 38 ja alapinnan 40 väliin. Imukykyinen 30 osa 42 on tavallisesti kokoonpuristuva, yhdenmukainen, se ei ärsytä vaipan käyttäjän ihoa, ja se pystyy imemään ja pidättämään nesteitä ja tiettyjä kehon eritteitä. On huomattava, että tämän keksinnön tarkoitusperiä varten imukykyinen kerros ei ole välttämättä rajoitettu yhteen ker-35 rokseen tai materiaalilevyyn. Imukykyinen osa 42 voi siis 12 88253 käsittää laminaatteja tai useiden levyjen yhdistelmiä tai tarvittavia materiaaliratatyyppejä seuraavassa selostettavalla tavalla. Näin ollen tässä käytettynä termi "osa" käsittää termin "osat" tai "kerrokset" tai sanan "kerros-5 tettu".

Kuvio 4 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen imukykyisen osan 42 eräästä suositeltavasta rakenteesta. Kuviossa 4 imukykyisen osan 42 esitetään käsittävän takaosan 48 ja etuosan 50. Etuosa 50 käsittää taas pääty-10 alueen 52 ja nesteentuloalueen 54. Nesteentuloalue 54 käsittää vastaanottovyöhykkeen 56 (esitetty katkoviivalla) ja varastovyöhykkeen 58. Lisäksi etualue 50 on jaettu poikittaissuunnassa kolmeksi alueeksi, jotka käsittävät vastaavasti kaksi poikittaissuunnassa toisistaan erillään 15 olevaa korva-aluetta 60 ja 62 sekä keskialueen 64. Imuky-kyisessä osassa 42 on lisäksi poikittaiskeskiviiva, joka on merkitty viitenumerolla 66, ja viitenumerolla 68 merkitty pitkittäiskeskiviiva.

Imukykyisessä osassa 42 on takaosa 48 ja etuosa 20 50, joka on takaosan 48 vieressä. Imukykyisen osan 42 ta kaosa 48 ja etuosa 50 suuntautuvat vastaavasti imukykyisen osan 42 päätyreunoista 70 poikittaiskeskiviivalle 66 etuosan 50 pituuden ollessa noin h ~ noin 3/4, edullisesti noin 2/3, imukykyisen osan 42 pituudesta. Etuosa 50 on 25 edullisesti suurempi kuin puolet imukykyisen osan 42 kokonaispituudesta, niin että se käsittää imukykyisen osan 42 koko tavallisen nesteentuloalueen, kun se on pantu vaippaan tai muuhun imukykyiseen tuotteeseen.

Etuosassa 50 on päätyosa 52 ja nesteentuloalue 54. 30 Päätyosa 52 käsittää etuosan 50 sen osan, joka ulottuu imukykyisen osan 42 vastaavasta päätyreunasta 70 poikit-taiskeskiviivaa 66 päin noin 2 - noin 10 %:n, edullisesti noin 5 %:n, etäisyydellä imukykyisen osan 42 pituudesta. Nesteentuloalue 54 käsittää etuosan 50 sen osan, joka on 35 päätyalueen 52 ja takaosan 48 vieressä ja niiden välissä 13 HR? c- τ, sekä käsittää imukykyisen osan 42 tavallisen nesteentulo-alueen.

Etuosassa 10 on lisäksi kaksi poikittaissuunnassa toisistaan erillään olevaa korva-aluetta 60 ja 62 ja kes-5 kialue 64, joka on sijoitettu mainittujen korva-alueiden 60 ja 62 väliin. Korva-alueet 60 ja 62 käsittävät ne alueet, jotka suuntautuvat yleensä kehän 28 pitkittäisreu-noista 30 pitkittäiskeskiviivaa päin noin 1/10 - noin 1/3 etäisyydellä imukykyisen osan 42 leveydestä. Näin ollen 10 korva-alueita 60 ja 62 ovat ne alueet, jotka tarttuvat vaipan käyttäjän vyötärön ja vartalon sivureunaosiin, kun taas keskialue 64 tarttuu vaipan käyttäjän vyötärön ja vartalon keskiosaan. Keskialue rajaa siis tyypillisen poikittaissuuntaisen nesteentuloalueen.

15 Imukykyinen osa 42 voidaan valmistaa monina eri laisina kokoina ja muotoina (esimerkiksi suorakaide, tiimalasi, epäsymmetrinen jne) ja monista eri materiaaleista. Imukykyisen osan 42 kokonaisimukyvyn tulisi kuitenkin vastata rakenteen nestekuormitusta imukykyisen tuotteen 20 tai vaipan aiottua käyttöä varten. Lisäksi imukykyisen osan 42 kokoa ja imukykyä voidaan muuttaa, niin että se sopii sekä vauvoille että aikuisille. Imukykyinen osa 42 käsittää edullisesti seoksen, jossa on hydrofiilistä kuitumateriaalia ja tietyt määrät imukykyisen geelittimen 25 erillisiä hiukkasia.

Imukykyisessä osassa 42 voidaan käyttää erilaisia tyyppejä hydrofiilistä kuitumateriaalia. Mitä tahansa sellaista hydrofiilistä kuitumateriaalityyppiä, jota voidaan käyttää tavanomaisissa imukykyisissä tuotteissa, 30 voidaan käyttää myös esillä olevan keksinnön mukaisessa imukykyisessä osassa 42. Esimerkkeinä tällaisesta hydro-fiilisestä kuitumateriaalista voidaan mainita selluloosa-kuidut, raion ja polyesterikuidut. Muita esimerkkejä sopivista hydrofiilisistä kuitumateriaaleista ovat hydro-35 fiilisiksi muodostetut hydrofobiset kuidut, kuten pinta- 88253 14 aktiivisella pesuaineella käsitellyt tai silikakäsitellyt termoplastiset kuidut. Materiaalin saatavuuden ja huokeiden kustannusten vuoksi ovat edullisia selluloosakuidut, nimenomaan puumassakuidut, joita nimitetään myös ilma-5 huovaksi.

Tässä käytettynä termi "hydrofiilinen" tarkoittaa sellaisia kuituja tai kuitujen pintoja, jotka kuituihin tulleet nesteet kostuttavat märiksi. Alalla esiintyvä materiaalien kostumiseen liittyvä tila mahdollistaa hydro-10 filian (ja kostumisen) määrittämisen nesteiden kosketus-kulmina ja kiinteiden aineiden pintajännityksenä. Tätä selostetaan yksityiskohtaisesti USA:n Kemian Yhdistyksen julkaisussa "Contact Angle, Wetability and Adhesion", laatija Robert F. Gould, tekijänoikeus 1964. Kuidun tai 15 kuidun pinnan sanotaan kostuvan nesteestä joko silloin, kun nesteen ja kuidun tai pinnan välinen kosketuskulma on alle 90°, tai silloin, kun neste pyrkii leviämään spontaanisti pintaan; molemmat tilanteet esiintyvät yleensä yhdessä.

20 Hydrofiilisen kuitumateriaalin lisäksi imukykyinen osa 42 käsittää myös tiettyjä määriä imukykyisen geelit-timen erillisiä hiukkasia. Tällainen imukykyinen geelitin voi olla epäorgaanista tai orgaanista ainetta, joka pystyy imemään nesteitä ja pidättämään ne kohtuullisissa 25 paineissa.

Sopivia imukykyisiä geelittimiä ovat epäorgaaniset aineet, kuten silikageelit tai orgaaniset yhdisteet, esimerkiksi verkkopolymeerit. Ristiliittyminen voi tapahtua kovalenssi-, ioni-, van der Waals- tai vetysidoksena.

30 Esimerkkeinä imukykyisistä geelitinpolymeereistä maini taan polyakryyliamidit, polyvinyylialkoholi, eteenimale-iini-anhybridikopolymeerit, polyvinyylieetterit, hydrok-sipropyyliselluloosa, karboksimetyyliselluloosa, poly-vinyylimorfoliini, vinyylisulfonihapon polymeerit ja ko-35 polymeerit, polyakrylaatit, polyakryyliamidit, polyvinyy- 8 8 ?f-. 3 15 ^ w ^ j lipyridiini ja vastaavat. Muita sopivia hydrogeelejä esitetään US-patentissa 3 901 236, Assarson et ai., 26.8.1975, joka sisältyy tähän viitteenä. Imukykyistä osaa varten nimenomaan suositeltavat polymeerit ovat hyd-5 rolysoituja, kuten akryylinitriilioksastettu tärkkelys, akryylihappo-oksastettu tärkkelys, polyakrylaatit ja iso-buteenimaleiini-anhybridikopolymeerit tai niiden seokset.

Hydrogeelien valmistusprosesseja esitetään US-patenteissa 4 076 663, Masuda et ai., 28.2.1978, ja 10 4 286 082, Tsubakimoto et ai., 25.8.1981, sekä lisäksi US-patenteissa 3 734 876, 3 661 815, 3 670 731, 3 664 343, 3 783 871 ja BE-patentissa 785 850, jotka sisältyvät tähän viitteenä.

Imukykyisessä osassa 42 käytetty imukykyinen gee-15 Iitin on erillisinä "hiukkasina". Imukykyisen geelittimen hiukkaset voivat olla minkä tahansa halutun muotoisia, esimerkiksi spiraaleja tai puolispiraaleja, kuutiomaisia, tankomaisia, monitahokkaita jne. Lisäksi voidaan ajatella käytettävän sellaisia muotoja, joilla on suuri maksimi-20 mitan ja minimimitan suhde, esimerkiksi neuloja, hiutaleita ja kuituja. Imukykyisessä osassa 42 voidaan myös käyttää imukykyisen geelittimen hiukkasten kasaumia.

Vaikka imukykyistä geelitintä sisältävän imu-kykyisen osan odotetaankin toimivan hyvin sellaisten 25 hiukkasten kanssa, joiden koko vaihtelee laajalla alueella, hyvin pienten tai hyvin suurten hiukkasten käytöstä voidaan luopua muista syistä. Teollisuuden hygieenian vaatimuksista johtuen noin 30 mikronia pienempää keskimääräistä hiukkaskokoa ei suositella. Sellaiset hiuk-30 kaset, joiden minimikoko on alle 2 mm, voivat myös aiheuttaa pölyämistä imukykyisessä osassa, mikä on taas esteettisessä mielessä kuluttajan kannalta epämiellyttävää. Lisäksi hiukkaskoko vaikuttaa nesteen imeytymisnopeuteen. Suuremmilla hiukkasilla on tuntuvasti pienemmät imeyty-35 misnopeudet. Tässä suositellaankin käytettäväksi hiuk- 16 88253 kasia, joiden keskikoko on noin 50 mikronia - noin 1 mm. Termi "hiukkaskoko" merkitsee tässä käytettynä erillisten hiukkasten minimikoon punnittua keskiarvoa.

Vaikka useimmat imukykyiset geelittimet toimivat-5 kin hyvin esillä olevan keksinnön mukaisessa imukykyi- sessä osassa, suuren geelivoimakkuuden käsittävät imukykyiset geelittimet ovat erityisen edullisia. Geelivoimakkuuden on oltava sellainen, etteivät imukykyiset geelit-timen hiukkaset muutu muodoltaan, eivätkä täytä tarpeet-10 tomasti imukykyisen osan 42 tyhjää kapillaaritilaa, jolloin ne haittaavat sekä rakenteen imukykyä että nesteen jakautumista rakenteessa.

"Geelivoimakkuus" tarkoittaa imukykyisen geelit-timen hiukkasten taipumusta muuttua muodoltaan tai levitä 15 kuormituksessa niiden imiessä nesteitä. Imukykyisen gee-littimen tietyssä tyypissä geelivoimakkuus vähenee yleensä geelin tilavuuden lisääntyessä. On todettu olevan edullista käyttää sellaista imukykyistä osaa 42, jonka polymeerimateriaaleilla on mahdollisimman suuri geelivoi-20 makkuus, joka on yhdenmukainen hyväksyttävän suuren gee-litilavuuden omaavan imukykyisen geelittimen kanssa.

On myös todettu, että geelivoimakkuus, toisin sanoen geelin deformaatiotaipumus (kun on kysymys imukykyi-siin osiin ja imukykyisiin tuotteisiin sisältyvästä gee-25 littimestä) on vastaavuussuhteessa suoraan imukykyisen geelittimen leikkausmoduulin kanssa. Näin ollen ne imukykyisen geelittimen polymeerimateriaalit, joilla on riittävä geelivoimakkuus, voidaan tunnistaa helposti määrittämällä geelivoimakkuus imukykyisen geelittimen hiuk-30 kasten leikkausmoduulina.

Leikkausmoduuli voidaan mitata tavanomaisesti esimerkiksi menetelmällä, jossa käytetään rasitusreometriä määrittämään (a) tiettyyn näytteeseen kohdistetun rasituksen suhde (b) näytteessä tämän jälkeen todettavaan 35 jännitykseen. Tällä tavalla testattu imukykyisen geelit- 17 88253 timen näyte paisutetaan geelitilavuuteensa synteettisellä virtsalla.

Käyttämällä seuraavassa yksityiskohtaisemmin selostettavaa menetelmää määrätään taas rasituksen ja 5 jännityksen välinen suhde. Muodostuneen näytteen leikkausmoduuli (dyneä/cm2) lasketaan sitten tästä suhteesta. Esillä olevassa keksinnössä sovellettavaksi erittäin edullisiksi todettujen imukykyisten geelittimien leikkausmoduuli on ainakin noin 2000 dyneä/cm2. Imukykyisten 10 geelittimien leikkausmoduuli on kuitenkin edullisesti noin 2500 - noin 92 000 dyneä/cm2 ja edullisimmin noin 5000 - noin 35 000 dyneä/cm2.

Mihinkään tiettyyn teoriaan tukeutumatta uskotaan, että suuren geelivoimakkuuden omaavat imukykyiset geelit-15 timet, mikä heijastuu niiden leikkausmoduuliarvoista, eivät muuta muotoaan nesteen imeytyessä niihin ja lisäksi niillä on pienempi taipumus virrata kuitujen välisiin tyhjiin tiloihin. Näin ollen suuren geelivoimakkuuden omaavia imukykyisiä geelittimiä voidaan käyttää pitämään 20 hydrofiilisen kuitumateriaalin erilliset kuidut erillään toisistaan. Tällainen kuitujen erillään pitäminen parantaa imukykyisten osien imeytymis- ja imukykyä. Sen sijaan pienen geelivoimakkuuden omaavat materiaalit virtaavat suoraan kuitujen väliseen tilaan nesteen imeytymisen jäl-25 keen ja voivat tällöin itse asiassa vähentää imukykyisten osien ja niitä sisältävien imukykyisten tuotteiden vas-taanottomäärää ja imutehoa.

Imukykyisten geelittimien geelivoimakkuuden määritys tapahtuu määrittämällä paisuneita hiukkasia käsittä-30 vän näytteen leikkausmoduuli. Leikkausmoduuli määritetään käyttämällä rasitusreometriä, jossa on pyöreä alalevy, jonka päälle paisunut hiukkasnäyte pannaan. Katkaistun kartion muotoinen yläelementti, jolla on sama projisoitu pinta-ala kuin pyöreällä alalevyllä, pannaan pyöreän ala-35 levyn päälle. Yläelementti lasketaan sitten pyöreällä 18 38253 alalevyllä olevaan paisuneeseen hiukkasmateriaalimassaan ja se on sopivassa aukossa pyöreään alalevyyn nähden. Tämä aukko vastaa sitä pistettä, jossa ehjä kartio koskettaa alalevyyn.

5 Tietty värähtelyvääntömomentti (rasitus) kohdis tetaan vääntövoimana kartioelementtiin ja näin aiheutuva kartion kulmasiirtymä määritetään kohdistetun vääntömo-mentin funktiona.

Testattava näyte paisutettiin geelitilavuuteensa 10 synteettisessä virtsassa. Synteettisessä virtsassa on yleensä 15,0 osaa l-%:ista Triton X-100, 60,0 osaa

NaClra, 1,8 osaa CaCl2*2H20:ta ja 3,6 osaa MgCl2*6H20: ta laimennettuna 6000 osaan tislattua vettä (H20) . Näin saadun liuoksen imukyky on noin 0,25, sen imukykymaksimin 15 ollessa 617 mm.

Ylimääräinen synteettinen virtsa poistettiin näytteestä imeyttämällä ja noin 1,5 cm3 paisutettua materiaalia pantiin reometrin pyöreän alalevyn ja ylemmän kartio-osan väliseen rakoon. Tämä massa muodostuu yleensä paisu-20 neiden hiukkasten kasaumasta, paisumattomien hiukkasten koon ollessa tällöin alle 710 mikronia. Pallon muotoisia hiukkasia voidaan hioa ennen testausta, jolloin saadaan muodoltaan epäsäännöllisiä hiukkasia.

Rasitus- ja jännitysmittaukset suoritettiin seu-25 raavissa olosuhteissa:

Parametri Arvo

Reometrityyppi Sangamo Visco-elastic Analyzer

Rakenne värähtelykartio ja levy

Levyn säde 2,5 cm 30 Kartion säde (reunasta lakipisteeseen) 2,5 cm

Kartiokulma*) 43,6 milliradiaania Värähtelytaajuus 1,0 hertsiä Jännitysamplitudi 2,5 %

35 Näytteen lämpötila 21,4 °C

*) Alalevyn pinnan ja kartion pinnan välinen kulma, toisin sanoen (Pi/2 - puolipystysuora kulma).

19 88253 Näissä olosuhteissa tietty värähtelyvääntömomentti (rasitus) kohdistetaan paisuneisiin hiukkasiin ylemmän kartio-osan kautta. Tämä saa aikaan näytteestä tietyn vä-rähtelyreagoinnin (jännityksen), joka heijastaa sen kul-5 man suuruutta, jossa kartio-osa pyörii kohdistetun vään-tömomentin perusteella. Hiukkasten leikkausmoduuli lasketaan (i) kohdistetun rasituksen ja (ii) syntyneen jännityksen vaihekomponentin amplitudin välisestä suhteesta.

Tässä testauksessa käytettyä kartion/levyn tiettyä 10 geometriaa varten rasituksen (g-cm) suhde jännitykseen (milliradiaaneja) muutetaan leikkausmoduuliksi (dyneä/cm2) seuraavaa kaavaa käyttäen:

Leikkausmoduuli = 3x981 x kartiokulma x kosini(vaihekulmat x vääntömomentti 15 2 x Pi x levyn säde3 x jännitys jolloin kartiokulma ja jännitys ilmaistaan milliradiaa-neina, levyn säde cm:einä ja vääntömomentti g-cm:einä. Imukykyisten geelittimien vaihekulma on lähellä nollaa, 20 joten vaihekulman kosini otetaan yksiköksi. Tekijä 981 muuttaa g-cm:n dyne-cm:eiksi.

Näin ollen leikkausmooduli (dyneä/cm2) = 1308 x vääntömomentti (crm-cm) jännitys (milliradiaaneja) 25 nimenomaan tässä testausmenetelmässä käytettyä laitetta varten.

Keksinnön mukaisessa imukykyisessä osassa 42 käytetyn hydrofiilisen kuitumateriaalin ja imukykyisen gee-littimen suhteellinen määrä voidaan ilmaista kätevimmin 30 imukykyisen osan 42 painoprosentteina. Imukykyinen osa 42 käsittää edullisesti noin 2 - noin 60, edullisimmin noin 10 - noin 25 paino-% imukykyistä geelitintä. Imukykyisen geelittimen konsentraatio voidaan ilmaista myös kuitujen ja raemateriaalin painosuhteena; joka voi olla noin 40:60 35 - noin 98:2. Yleisimmin markkinoitavien imukykyisten gee- 20 88253 littimien kuitujen ja raemateriaalin optimaalinen paino-suhde on noin 50:50 - noin 91:9. Kustannus- ja suoritus-analyysiin perustuen imukykyisessä osassa 42 suositetaan käytettäväksi kuitenkin edullisimmin suhteita noin 5 75:25 - noin 90:10.

Lisäksi imukykyisen geelittimen hiukkaset voidaan sijoittaa erilaisina painosuhteina imukykyisen osan 42 eri alueille ja eri vahvuuksiin.

Esimerkiksi hydrofiilisen kuitumateriaalin ja imu-10 kykyisen geelittimen hiukkasten muodostama seos voidaan panna vain imukykyisen osan 42 nesteentuloalueelle 54, eikä alaosaan 48 tai päätyalueelle 52. Lisäksi vastaanot-toalueella 56 ei tarvita kuitujen ja raemateriaalin seosta. Vaikka vastaanottovyöhyke 56, jossa on vain hydro-15 fiilistä kuitumateriaalia, voikin toimia tyydyttävästi nopeasti kerääntyvissä nesteissä, tällaista rakennetta ei kuitenkaan suositella. Kun imukykyisen geelittimen hiukkasia, varsinkin suuren geelivoimakkuuden omaavaa imuky-kyistä geelitintä sisältyy vastaanottovyöhykkeeseen, 20 hiukkaset edistävät avonaisen kapillaarirakenteen pitämistä yllä kun vastaanottovyöhyke 56 kostuu, nesteiden samassa tasossa tapahtuvan siirtämisen tehostamiseksi vastaanottovyöhykkeestä imukykyisen osan 42 muuhun osaan. Näin ollen vastaanottovyöhyke 56 käsittää edullisesti ta-25 saisesti jakautuneen seoksen hydrofiilistä kuitumateriaalia ja imukykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia. On erittäin suositeltavaa, että hiukkaset jakautuvat tasaisesti koko imukykyiseen osaan 42.

Nesteentuloalue 53 käsittää vastaanottovyöhykkeen 30 56 ja varastovyöhykkeen 58, joka on nesteyhteydessä aina kin vastaanottovyöhykkeen 56 yhteen osaan. Vastaanotto-vyöhyke 56 käsittää osia nesteentuloalueesta 54 kuviossa 4 pisteviivalla merkittynä. Varastovyöhyke 58 käsittää pääasiassa muun osan nesteentuloalueesta 54 ja edullises-35 ti myös loppuosan imukykyisestä osasta 42.

21 88253

On todettu, että vastaanottovyöhykkeen 56 ja va-rastovyöhykkeen 58 välinen kapillaariero on tärkeä imu-kykyisen osan 42 kokonaistehokkuuden kannalta. Vaikka nesteen kapillaarisuus voidaankin määrittää monilla eri 5 tavoilla (esimerkiksi huokoskokona, tiheytenä, peruspai-nona jne), rakenteen tiheys ja peruspaino ovat kuitenkin suositeltavia parametrejä määritettäessä nesteen kapil-laarisuutta keksinnön mukaisessa imukykyisessä osassa 42. Näin ollen vastaanottovyöhykkeellä 56 on oltava sekä suh-10 teellisesti pienempi keskitiheys että myös pienempi keskimääräinen peruspaino pinta-alayksikköä kohden kuin va-rastovyöhykkeellä 48 niiden välisen suositeltavan kapil-laarivoimagradientin muodostamiseksi. Näin ollen varasto-vyöhykkeen 58 keskitiheyden ja vastaanottovyöhykkeen 56 15 keskitiheyden suhteen tulisi olla suunnilleen yhtä suuri tai suurempi kuin noin 1,25:1, edullisesti noin 1,5:1 ja edullisimmin noin 2:1.

Mihinkään teoriaan sitoutumatta uskotaan, että vastaanottovyöhykkeen 56 pienempi kapillaarisuusero, pie-20 nempi keskitiheys ja pienempi keskimääräinen peruspaino varastovyöhykkeeseen 58 verrattuna ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä saamaan aikaan parempi nesteen vastaanot-tonopeus imukykyiseen osaan 42 ja suhteellisen suuri, samassa tasossa oleva imeytymisnopeus koko imukykyisessä 25 osassa 42. Kun imukykyinen osa 42, jossa on seoksena ..... hydrofiilistä kuitumateriaalia ja imukykyisen geelittimen hiukkasia, tiivistetään varastovyöhykkeen 58 tiheyksiä suunnilleen vastaaviksi tiheyksiksi, nesteen samassa tasossa oleva imeytymisnopeus kasvaa tuntuvasti. Uskotaan-30 kin, että tiivistämällä imukykyistä osaa 42 neste saadaan imeytymään samassa tasossa paremmin koko imukykyiseen osaan 42 (x-y -suunta) tiivistettyjen kuitujen pienemmästä huokoskoosta johtuen. Imukykyisen osan 42 tiivistäminen aiheuttaa lisäksi rakenteen massan määrällisen pie-35 nentymisen (mikä on kuluttajan kannalta esteettisistä 22 88253 syistä toivottavaa).

Imukykyisen osan 42 tiivistäminen aiheuttaa kuitenkin myös sen nopeuden vähenemisen, jolla neste tulee imukykyiseen osaan 42 kohtisuoraan samassa tasossa ole-5 vaan imeytymissuuntaan (toisin sanoen z -suuntaan) nähden. Uskotaan, että imukykyisen geelittimen suurempien konsentraatioiden ollessa tyypillisellä nesteentulo-alueella, saadaan aikaan suurin mahdollinen geelin sulku-vaikutus, jolloin nesteenvastaanottonopeus laskee. Tämän 10 vuoksi onkin tärkeää, että järjestetään laite nesteen syöttämiseksi suurella nopeudella imukykyiseen osaan 42. Vastaanottovyöhyke 56, jolla on pienempi keskitiheys ja pienempi keskimääräinen peruspaino pinta-alayksikköä kohden kuin tiivistetyllä imukykyisellä osalla 42 tai varas-15 tovyöhykkeellä, on tällainen laite. Vastaanottovyöhyk-keessä 56 on pienempi imukykyisen geelittimen hiukkas-konsentraatio tyypillisellä nesteentuloalueella, jolloin geelisulun mahdollisuus tällä alueella nesteen vastaanottovaiheen aikana on pienempi, ja nesteen vastaanotto-20 nopeus tällöin kasvaa.

Vastaanottovyöhykkeen 56 ja varastoalueen 58 rajapinnassa syntynyt kapillaarivoimagradientti parantaa myös imukykyisen osan 42 nesteenpidätysominaisuuksia. Vastaan-ottovyöhykkeeseen 56 kerääntynyt neste pyrkii siirtymään 25 nopeasti rakenteen sisään vastaanottovyöhykkeen 56 vaiku tuksesta. Koska varastovyöhykkeellä 58 on suurempi kapil-laarisuus kuin vastaanottovyöhykkeellä 56, vastaanotettu neste pyrkii siirtymään varastovyöhykkeeseen 58 ja sitten edelleen varastovyöhykkeen 58 muihin osiin varastovyöhyk-30 keessä esiintyvän lisääntyneen ja samassa tasossa tapahtuvan imeytymisnopeuden vaikutuksesta; neste pidättyy jopa kohtuullisen paineen alaisena varastovyöhykkeen 58 imukykyisen geelittimen hiukkasten avulla. Näin ollen on todettu, että sellainen imukykyinen osa 42, jossa on vas-35 taanottovyöhyke 56, jolla on pienempi keskitiheys ja pie- 23 «8253 nempi keskimääräinen peruspaino pinta-alayksikköä kohden kuin varastovyöhykkeellä 58, tehostaa nestevuodon pidättämistä ottamalla nesteen nopeammin vastaan ja jakamalla sen koko imukykyiseen osaan 42.

5 Lisäksi uskotaan, että vastaanottovyöhyke 56 muo dostaa lisämekanismin, jolloin imukykyinen osa 42, joka on jo kostunut, voi pidättää ja ottaa helpommin vastaan lisää erittynyttä nestettä. Imukykyisen geelittimen hiukkasten eräs ominaisuus on, että ne paisuvat kostuessaan. 10 Näin ollen, kun imukykyinen osa 42 kostuu, imukykyisen geelittimen hiukkaset paisuvat sekä vastaanottovyöhyk-keessä että varastovyöhykkeessä. Kuitenkin, koska imukykyisen geelittimen hiukkasten konsentraatio on suurempi suuremman keskitiheyden ja suuremman keskimääräisen pe-15 ruspainon omaavassa varastovyöhykkeessä 58, varastovyöhy-ke 58 pyrkii laajenemaan paksummaksi kuin vastaanottovyöhyke 56. Näin ollen, jos varastovyöhyke 58 on vastaanot-tovyöhykkeen 58 ympärillä, syntyy kaivo- tai reikävaiku-tus. Tämä Mkaivo" on edullinen nesteen lisäkerääntymisen 20 kannalta, koska neste pyrkii vetäytymään kaivoon, sillä se on itse asiassa nollatiheyden omaava vastaanottoalue. Tästä on hyötyä nimenomaan silloin, kun vaippaa käytetään yöllä käyttäjän nukkuessa vatsallaan, koska painovoima pyrkii lisäksi vetämään myöhemmin erittyneen nesteen kai-25 voon, minkä jälkeen neste jakautuu vastaanottovyöhykkee-seen ja imeytyy varastovyöhykkeeseen 58. Vastaanottovyöhyke 56 merkitsee siis lisäetua kostuneiden imukykyisten osien kohdalle.

Varastovyöhyke 58 on siis ainakin nesteentulo-30 alueen 54 suhteellisen suuren kapillaarisuuden, suuren tiheyden ja suuren peruspainon omaava osa. Varastovyöhyk-keen 58 päätehtävänä on imeä ne nesteet, jotka ovat joko kerääntyneet suoraan varastovyöhykkeeseen 58 tai siirtyneet varastovyöhykkeeseen 58 vastaanottovyöhykkeen 56 ja 35 varastovyöhykkeen väliin muodostuneilla kapillaarivoima- β 8 2 S 3 24 gradienteilla, ja lisäksi pitää tällaiset nesteet vaipan käyttäjän liikkeiden synnyttämien paineiden alaisena. Va-rastovyöhyke 58 käsittää lähinnä EP-patenttihakemuksesta 122 042 tunnetun rakenteen ja US-patenttihakemuksesta 5 734 426 tunnetun alemman nestevarastokerroksen, molempien mainittujen hakemusten sisältyessä tähän viitteenä, vaikka myös muita hyvän kapillaarisuuden omaavia rakenteita voidaan käyttää.

Varastovyöhykkeellä 58 on mieluimmin suhteellisen 10 suuri tiheys ja suuri peruspaino vastaanottovyöhykkeeseen 56 nähden. Varastovyöhykkeen 58 tiheys- ja peruspainoar-vot käsittävät imukykyisen geelittimen hiukkasten painon, niin että tiheys- ja peruspainoarvot vaihtelevat imuky-kyiseen osaan 42 jakautuneiden hiukkasten määrästä riip-15 puen. Näin ollen varastovyöhykkeen 58 tiheys on yleensä noin 0,06 - noin 0,4 g/cm3, edullisesti noin 0,09 - noin 0,20 g/cm3 sellaisessa imukykyisessä osassa 42, jossa on noin 15 paino-% imukykyisen geelittimen hiukkasia. Tällaisen varastovyöhykkeen 58 peruspaino voi olla noin 0,02 20 - noin 0,186 g/cmz, edullisesti noin 0,038 - noin 0,12 g/cm2. Sellaisessa imukykyisessä osassa 42, joka sisältää noin 50 paino-% imukykyisen geelittimen hiukkasia, tiheys on tyypillisesti noin 0,1 - noin 0,68 g/cm3 peruspainon ollessa noin 0,034 - noin 0,31 g/cm2. Varastovyöhykkeen 25 58 tiheys lasketaan sen peruspainosta ja sen koko mita taan juuri avatuista, taittamattomista ja leikatuista vaipoista. Koko mitataan standardimitalla näytteen ollessa 10 g/cm2:n suuruisessa kevyessä kuormituksessa. Peruspaino mitataan leikkaamalla tiettyä kokoa oleva näyte ja 30 punnitsemalla se normaalivaa'assa näytteen painon ja pinta-alan määrätessä tällöin peruspainon. (On huomattava, että tiheys- ja peruspainoarvot käsittävät imukykyisen geelittimen hiukkasten painon.)

Vaikka varastovyöhyke 58 voi olla kooltaan ja muo-35 doltaan erilainen, on suositeltavaa, että se käsittää ai- 25 88253 nakin nesteentuloalueen 54 sen osan, jossa ei ole vas-taanottovyöhykettä 56. (Toisin sanoen koko nesteentulo-alue 54 käsittää varastovyöhykkeen 58, vastaanottovyöhy-kettä 56 lukuunottamatta.) Vaikka alaosassa 48 ja pääty-5 alueella 52 ei tarvitakaan varastovyöhykkeitä, kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetyissä imukykyisen osan 42 nimenomaan suositeltavissa rakenteissa koko imukykyinen osa 42 käsittää vastaanottovyöhykettä 56 lukuunottamatta yhden tai useamman varastovyöhykkeen. Lisäksi, vaikka varastovyöhykkeen 10 58 ei tarvitsekaan olla kokonaan vastaanottovyöhykkeen 56 ympärillä (toisin sanoen se on nesteyhteydessä ainakin vastaanottovyöhykkeen 56 yhteen osaan), varastovyöhyke on keksinnön mukaisissa suositeltavissa rakenteissa vastaanottovyöhykkeen 56 ympärillä, jolloin niiden välinen ka-15 pillaarisuusero voidaan hyödyntää täysin.

Vastaanottovyöhykkeellä 56 on suhteellisen pieni kapillaarisuus ja siten mieluimmin pienempi keskitiheys ja pienempi keskimääräinen peruspaino pinta-alayksikköä kohden kuin varastovyöhykkeellä 58. Vastaanottovyöhykkeen 20 56 tehtävänä on koota neste nopeasti ja pidättää se tila päisesti. Koska tällainen neste erittyy yleensä voimakkaina syöksyinä, vastaanottovyöhykkeen 56 on pystyttävä ottamaan neste nopeasti vastaan ja siirtämään se edelleen imeyttämällä sitä pisteestä, jossa se koskettaa imukykyi-25 sen osan 42, muihin osiin. Vastaanottovyöhykkeen 56 tiheys on edullisesti noin 0,03 - 0,24 g/cm3, edullisemmin noin 0,05 - noin 0,15 g/cra3 sellaisessa imukykyisessä osassa 42, jossa on noin 15 paino-% imukykyisen geelit-.. timen hiukkasia. Tällaisen vastaanottovyöhykkeen 56 pe- 30 ruspaino on edullisesti noin 0,015 - noin 0,1 g/cm2 ja edullisemmin noin 0,018 - noin 0,06 g/cm2. Sellaisessa imukykyisessä osassa 42, jossa on noin 50 paino-% imukykyisen geelittimen hiukkasia, tiheys on tyypillisesti noin 0,05 - 0,41 g/cm3 ja peruspaino noin 0,025 - noin 35 0,17 g/cm2. Vastaanottovyöhykkeen 56 tiheys lasketaan sen 8 8 2 5 3 26 peruspainosta ja sen koko mitataan juuri pakkauksesta avatuista, taittamattomista ja leikatuista vaipoista. Koko mitataan käyttämällä normaalimittaa näytteen ollessa 10 g/cm2 kevyen kuormituksen alainen. Peruspaino mitataan 5 leikkaamalla tietty näyte ja punnitsemalla se normaali- vaa'assa näytteen painon ja pinta-alan määrätessä tällöin peruspainon. (Tiheys- ja peruspainoarvot käsittävät imu-kykyisen geelittimen hiukkasten painon.)

Vaikka vastaanottovyöhykkeellä 56 voi luonnolli-10 sesti olla nollaa vastaavat tiheys- ja peruspainoarvot, toisin sanoen se on reikä tai ontto tila, tällaista rakennetta ei kuitenkaan suositella vastaanottovyöhykkeeksi 56, jolla on minimaalinen tiheys- ja peruspainoarvo. Nesteiden siirtymisen yläpinnan 38 läpi on todettu vähenevän 15 sellaisessa imukykyisessä osassa 42, jonka vastaanotto-vyöhykkeen tiheys ja peruspaino vastaavat nollaa, koska vastaanottovyöhykkeen 56 ja yläpinnan 38 kuitujen välillä ei ole läheistä kosketusta. Tämän vuoksi nesteellä voi olla taipumus kerääntyä yläpintaan 38, jolloin vaipan 20 käyttäjä tuntee sen märäksi. Näin ollen vastaanottovyö-hykkeelle 56 suositellaan tiettyä minimitiheyttä ja -pe-ruspainoa.

Vaikka vastaanottovyöhykkeen 56 tiheys ja peruspaino voivat vaihdella sen pinta-alan ja vahvuuden osal-25 la, tällaista rakennetta ei myöskään suositella. Vastaan-ottovyöhykkeessä 56 on edullisesti suunnilleen yhtenäinen tiheys ja samoin yhtenäinen peruspaino sen koko pinta-alan ja vahvuuden osalla. Tällä yhtenäisellä tiheydellä ja peruspainolla saadaan vastaanottovyöhykkeen 56 ja va-30 rastovyöhykkeen 58 väliseen rajapintaan sellainen yhtenäinen kapillaarivoimagradientti, joka takaa nesteen tasaisen siirtymisen.

Vastaanottovyöhykkeen 56 muoto, koko ja sijainti ovat tärkeitä tekijöitä määritettäessä imukykyisen osan 35 42 tehoa ottaa nopeasti vastaan nesteitä. Esillä olevan i 88253 27 keksinnön mukaisesti vastaanottovyöhyke 56 olisi sijoitettava erikoisasentoon imukykyisen osan 42 tyypilliseen nesteentuloalueeseen nähden. Vaikka vastaanottovyöhykkeen 56 joitakin osia voidaankin sijoittaa imukykyisen osan 42 5 alaosaan 48, vastaanottovyöhyke 56 järjestetään edullisesti lähinnä imukykyisen osan 42 etuosaan, niin että vastaanottovyöhyke 56 on tyypillisellä nesteentuloalueel-la, toisin sanoen alueella 54. Vastaanottovyöhyke 56 on siis sijoitettu lähelle nesteiden erittymiskohtaa, jol-10 loin tällaiset nesteet voidaan ottaa nopeasti vastaan niiden kosketusvyöhykkeessä.

Vastaanottovyöhykkeen 56 sijoittaminen yleensä eteenpäin voidaan rajata määrittämällä vyöhykkeen 56 sen yläpinta-alueen prosenttiosuus, joka on imukykyisen osan 15 42 pituussuunnassa tiettyjen pisteiden edessä. Vaikka vastaanottovyöhykkeen 56 sijainti voidaankin rajata vaihtoehtoisesti mainittujen pisteiden edessä olevan vastaanottovyöhykkeen tilavuuteen nähden, on todettu, että vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-ala on parempi mää-20 ritysperuste, koska se rajaa itse asiassa nesteen vastaanottamista varten käytettävissä olevan alkualueen. Lisäksi, koska imukykyisen osan 42 vahvuus on edullisesti yhtenäinen nesteentulovyöhykkeessä 54 ja vastaanottovyöhykkeen 56 poikkileikkauspinta on yleensä suorakaiteen 25 muotoinen, yläpinnan pinta-alan määrittäminen vastaa ti-lavuusmääritystä suositeltavassa rakenteessa. Näin ollen vastaanottovyöhykkeen 56 sijainnin esitetäänkin liittyvän sen yläpinnan pinta-alaan. (Toisin sanoen kysymyksessä on tietylle alueelle sijoitetun vastaanottovyöhykkeen ylä-30 pinnan pinta-ala.) . . Keksinnön mukaisesti siis ainakin osa vastaanotto- vyöhykkeestä 56 on sijoitettava nesteentuloalueelle 54, vaikka sen muu osa voidaan sijoittaa sitten mihin kohtaan tahansa imukykyisessä osassa 42, alaosa 48 ja päätyalueet 35 52 mukaan luettuina. (On huomattava, että käytettäessä 28 88253 useita vastaanottovyöhykkeitä ainakin osa yhdestä vas-taanottovyöhykkeestä on sijoitettava nesteentuloalueelle 54.) Vastaanottovyöhyke 56 sijoitetaan imukykyiseen osaan 42 nähden kuitenkin mieluummin niin, että vastaanottovyö-5 hykkeen 56 yläpinnan pinta-ala on kokonaan imukykyisen osan 42 etuosassa 50. Vastaanottovyöhyke 56 sijoitetaan edullisesti imukykyiseen osaan 42 nähden niin, että vas-taanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-ala on kokonaan imukykyisen osan 42 nesteentuloalueella. Edullisesti ai-10 nakin 30 % vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-alasta on imukykyisen osan 42 etuosan etupuoliskossa (suunnilleen koko imukykyisen osan 42 etummaisessa kolmanneksessa) .

Vastaanottovyöhykkeen 56 sijoittaminen eteen voi-15 daan vaihtoehtoisesti määrittää määrittämällä prosenttiosuus siinä vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-alassa, joka on tiettyjen pisteiden edessä vaipan 20 tai muun imukykyisen tuotteen pituussuunnassa. Tällöin vastaanottovyöhyke 56 sijoitetaan imukykyiseen osaan 42 ala-20 pintaan 40 nähden niin, että ainakin osa vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-alasta on vaipan 20 haara-alueella. Vastaanottovyöhyke 56 sijoitetaan edullisesti niin, että sen yläpinnan pinta-ala on kokonaan vaipan 20 etummaisessa 2/3-osassa, edullisesti vaipan 20 etupuolis-25 kossa; yläpinnan pinta-ala sijoitetaan myös edullisesti kokonaan vaipan 20 haara-alueelle 26. (Tässä mainitut vaipan 20 tai muun imukykyisen tuotteen "osat" voidaan määrittää ottamalla huomioon taittamattoman vaipan 20 tai imukykyisen tuotteen yläpinnan se pinta-ala, joka on tie-30 tyn pisteen edessä vaipan 20 pituuden rajaavalla viivalla) .

Tällaisen vastaanottovyöhykkeen 56 sijainnin määrittämiseksi imukykyisen osan 42 tai vaipan 20 pituus valitaan pitkänomaisen rakenteen normaaliksi suurimmaksi 35 pituusmitaksi. Tämä normaali suurin mitta voidaan määrit- 29 *825 5 tää vaipparakenteeseen nähden kiinnitettäessä se paikalleen käyttäjän vartaloon. Vaippaa käytettäessä alapinnan vastakkaiset päät kiinnitetään toisiinsa niin, että ne muodostavat ympyrän käyttäjän vyötärön ympäri. Imukykyi-5 sen osan 42 tai vaipan 20 normaali pituus on siis sen viivan pituus, joka kulkee imukykyisen osan 42 tai vaipan 20 läpi sen reunassa olevasta pisteestä, joka on keskellä vaipan käyttäjän vyötärön takaosaa, haaraosan kautta siihen pisteeseen, joka on imukykyisen osan 42 tai vaipan 20 10 vastakkaisessa reunassa vaipan käyttäjän vyötärön etuosan keskellä.

Vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan mittaamiseen voidaan todeta liittyvän kaksi erilaista tekniikkaa. Ensimmäinen ja yksinkertaisin tapa on se, että imukykyinen 15 osa 42 pannaan tavalliseen valolaatikkoon, esimerkiksi Aristo Grid Lamp Products, Inc.'in valmistamaan läpivalaisulaitteeseen. Koska vastaanottovyöhykkeellä 56 on pienempi keskitiheys ja samoin pienempi keskimääräinen peruspaino kuin sen ympärillä olevalla varastovyöhyk-20 keellä 58, se näkyy vaaleampana tai kirkkaampana, koska sen läpi menee enemmän valoa. Vastaanottovyöhyke 56 voidaan sitten piirtää paperille, jossa on ruudut, sen yläpinnan pinta-alan mittaamiseksi.

Vaihtoehtoinen menetelmä käsittää imukykyisen osan 25 42 tiheysprofiilin kartoittamisen vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-alan määräämiseksi. Imukykyinen osa 42 leikataan pieniksi näytealueiksi. Jokaisen näytteen tiheys ja peruspaino lasketaan sitten edellä selostettua menetelmää käyttäen. Tällä tavoin pienemmän tiheyden ja 30 pienemmän peruspainon omaavia näytteitä verrataan suhteellisesti suuremman tiheyden ja peruspainon omaaviin näytteisiin vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-alan määrittämiseksi.

Vastaanottovyöhykkeellä 56 voi olla mikä tahansa 35 sellainen sopiva muoto, joka vastaa imukykyisen osan 42 30 8 8 2 S 5 tai vaipan 20 imukykyvaatimuksia, esimerkiksi pyöreä, suorakaide, kolmio, puolisuunnikas, soikea, tiimalasi, suppilo, koiranluu tai pitkulainen. Edullisia vastaanot-tovyöhykkeen 56 muotoja ovat ne muodot, jotka lisäävät 5 vastaanottovyöhykkeen 56 ja varastovyöhykkeen 58 välisen rajapinnan kehän pituutta niin, että näiden vyöhykkeiden välinen kapillaarisuusero pystytään hyödyntämään täysin. Eräässä suositeltavassa rakenteessa vastaanottovyöhyke on soikea ja sen yläpinnan pinta-ala noin 450 cm2.

10 Tietyn minimi-imutason saamiseksi imukykyisen osan 42 etuosassa 50 varastovyöhykkeen 58 yläpinnan pinta-alan tai tilavuuden on sisällettävä tietty minimimäärä etuosan 50 yläpinnan pinta-alasta tai tilavuudesta. Onkin todettu, että vastaanottovyöhykkeen 56 tulisi mieluimmin olla 15 pienempi kuin imukykyisen osan 42 etuosan 50 yläpinnan pinta-ala ja/tai tilavuus. (Koska eräässä suositeltavassa rakenteessa vastaanottovyöhyke 56 on vahvuudeltaan ja poikkileikkauspinta-alaltaan suunnilleen yhtenäinen, sen tilavuutta voidaan muuttaa yläpinnan pinta-alan toimiessa 20 tällöin määrityspisteenä.) Yläpinnan pinta-ala on vastaanottovyöhykkeen 56 siinä osassa, joka on imukykyisen osan 42 etuosassa 50, edullisesti enintään noin 50 % etuosan 50 yläpinnan pinta-alasta. Edullisemmin vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-ala on enintään noin 35 % 25 imukykyisen osan 42 etuosan 50 yläpinnan pinta-alasta, edullisimmin enintään noin 20 %. Lisäksi vastaanottovyöhykkeen 56 yläpinnan pinta-ala on edullisesti enintään noin 50 % nesteentuloalueen 54 yläpinnan pinta-alasta, edullisemmin kuitenkin enintään noin 35 % ja edullisimmin 30 enintään noin 20 %.

Vastaanottovyöhyke 56 voi käsittää myös monia erilaisia poikkileikkauspinta-aloja ja muotoja, myös sellaisia, joissa vastaanottovyöhykkeen 56 osien pinta-ala on pienempi tai suurempi kuin sen yläpinnan pinta-ala (toi-35 sin sanoen vastaanottovyöhyke 56 on pienempi tai suurempi imukykyisen osan 42 yläpinnan alapuolella). Esimerkiksi 3i 88 253 vastaanottovyöhykkeellä 56 voi olla kartiomaisia, puoli-suunnikkaan muotoisia, T-muotoisia tai suorakaiteen muotoisia poikkileikkauspintoja. Kuvioissa 2 ja 3 esitetyllä tavalla vastaanottovyöhykkeen 56 poikkileikkauspinta on 5 edullisesti suorakaiteen muotoinen, jolloin vastaanot-tovyöhykkeestä 56 tulee yhtenäinen.

Vastaanottovyöhykkeen 56 ei tarvitse peittää imu-kykyisen osan 42 koko vahvuutta, vaan se voi suuntautua vain sen kokonaisvahvuuden murto-osalle. Vastaanottovyö-10 hykkeen 56 vahvuus voi myös poiketa sen ympärillä olevan varastovyöhykkeen 58 vahvuudesta. Kuvioissa 2 ja 3 esitetyssä suositeltavassa rakenteessa vastaanottovyöhyke 56 ulottuu kuitenkin edullisesti imukykyisen osan 42 koko vahvuuden läpi ja vastaa vahvuudeltaan sen ympärillä ole-15 van varastovyöhykkeen 58 vahvuutta nesteentuloalueella 54.

Vaikka vastaanottovyöhyke 56 voidaan sijoittaa poikittaisuunnassa mihin kohtaan tahansa imukykyiseen osaan 42, on todettu, että vastaanottovyöhyke 56 toimii 20 kuitenkin tehokkaimmin, kun se on poikittaissuunnassa keskellä imukykyisen osan 42 etuosaa 50 tai nesteen-tuloaluetta 54. Tämän vuoksi vastaanottovyöhyke 56 sijoitetaan edullisesti keskelle imukykyisen osan 42 pit-kittäiskeskiviivan ympärille. Vielä edullisempaa on, että 25 vastaanottovyöhyke 56 on poikittain vain imukykyisen osan 42 etuosan 50 keskialueella 64, niin että vastaanottovyöhykkeen 56 mikään osa ei ole korva-alueilla 60 ja 62.

Tällainen imukykyinen osa 42 valmistetaan edullisesti syöttämällä ilmaa vahvuudeltaan profiloituun imu-30 kykyisen osan aihioon ja kalanteroimalla imukykyinen osa 42 sitten kiinteän raon käsittävillä kalanteriteloilla, niin että se tulee tiiviiksi. Vahvuudeltaan profiloidussa imukykyisessä osassa 42 on aluksi suuremman peruspainon omaavia alueita, jotka rajaavat varastovyöhykkeen 58, ja 35 vastaanottovyöhykkeen 56 rajaavia, pienemmän peruspainon 8 8 2 53 32 omaavia alueita. Imukykyinen osa 42 kalanteroidaan sitten edullisesti niin, että ainakin nesteentuloalueen vahvuus on yhtenäinen. Näin saadaan pienemmän keskitiheyden ja pienemmän keskimääräisen painon pinta-alayksikköä kohden 5 omaava vastaanottovyöhyke 56 suuremman keskitiheyden ja suuremman keskimääräisen peruspainon omaavaan varasto-vyöhykkeeseen 58 nähden. Lisäksi imukykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia lisätään ilmaa sisältävään kuituvir-taan ennen niiden sijoittamista aihioon, jolloin imuky-10 kyinen geelitin saadaan jakautumaan tasaisesti koko esimuotoiltuun imukykyiseen osaan 42. Näin muodostunut imukykyinen osa 42 sisältää yhtenäisen seoksen hydrofiilistä kuitumateriaalia ja imukykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia.

15 Vaippaa 20 käytettäessä se pannaan paikalleen sen käyttäjän vartaloon sijoittamalla vaipan takimmainen vyö-tärönauha-alue 24 selän alapuolelle ja vetämällä vaipan 20 muu osa käyttäjän jalkojen väliin niin, että etummainen vyötärönauha-alue tulee poikittain vartalon eteen.

20 Teippikiinnittimien 46 päät kiinnitetään sitten vaipan 20 ulospäin suuntautuviin alueisiin. Käytössä kertakäyttö-vaipat tai muut imukykyiset tuotteet, joissa on tällaiset imukykyiset osat 42, joissa on suhteellisesti pienemmän keskitiheyden ja pienemmän keskimääräisen peruspainon 25 omaava vastaanottovyöhyke 56, ottavat yleensä nopeammin vastaan nesteitä vastaanottovyöhykkeeseen 56 ja jakavat nämä nesteet imukykyisen osan 42 muihin osiin sekä pysyvät kuivina tai kuivempina imukykyisen osan 42 varas-tovyöhykkeen 58 ja vastaanottovyöhykkeen 56 välisestä 30 suositeltavasta kapillaarisuudesta johtuen. Näin ollen imukykyinen osa 42 vähentää osaltaan vuotamista tällaisten imukykyisten tuotteiden reunojen ympärillä.

Kuvio 5 esittää erästä rakennevaihtoehtoa keksinnön mukaisesta imukykyisestä osasta 542. Kuten kuvios-35 sa 5 esitetään, imukykyisen osan 542 etuosan 550 vahvuus Tl on suurempi kuin sen takaosan 548 vahvuus T2. Vas- 33 8 8 2 5 '5 taanottovyöhyke 556 vastaa vahvuudeltaan Tl edullisesti varastovyöhykettä 558, joka on imukykyisen osan 542 etuosassa 550; etuosa 550 on porrasrakenne sen (550) ja takaosan 548 vahvuuserosta johtuen, ja tiheyden ja perus-5 painon siirtymäalueen 572 muodostaessa suhteellisen jyrkän rinteen. Vahvuus Tl on edullisesti ainakin noin 1,5 kertaa T2, edullisemmin kuitenkin noin 2 kertaa T2. Tässä suositeltavassa rakenteessa noin 3/4 imukykyisestä materiaalista on sijoitettu imukykyisen osan 542 etuosaan 10 550, jolloin saadaan sellainen imukykyinen osa 542, jonka etuosassa 552 on suuri imuteho ja nopea vastaanottokyky.

Kuviot 6 ja 7 esittävät vielä erästä rakennevaihtoehtoa keksinnön mukaisesta imukykyisestä osasta 642. Imukykyinen vastaanottoydin 674 on sijoitettu keksinnön 15 mukaisen imukykyisen osan 642 päälle, jolloin muodostuu imukykyinen, kaksikerroksinen ydin. Erästä esimerkkiä vastaavasta imukykyisestä, kaksikerroksisesta ytimestä selostetaan yksityiskohtaisemmin US-patenttihakemuksessa nro 734 426, Paul T. Weisman, Dawn I. Houghton ja Dale A. 20 Gellert, 15.5.1985, joka sisältyy tähän viitteenä.

Imukykyinen vastaanottoydin 674 käsittää edullisesti lähinnä hydrofiilistä kuitumateriaalia. Tämä imukykyinen vastaanottoydin 674 kerää siis nopeasti nesteet ’ ja pidättää ne tilapäisesti sekä siirtää ne imeyttämällä 25 alkukosketuspisteestä muihin osiinsa. Koska imukykyisen vastaanottoytimen 674 päätehtävänä on ottaa vastaan ne nesteet, jotka menevät yläpinnan 38 läpi, ja siirtää ne imukykyisen vastaanottoytimen 674 muille alueille ja mahdollisesti imukykyiseen osaan 642, imukykyisessä vas-30 taanottoytimessä 674 ei juuri tarvita imukykyistä geeli-tintä. Vaihtoehtoisesti imukykyinen vastaanottoydin 674 voi sisältää tietyn määrän imukykyistä geelitintä. Näin ollen imukykyinen vastaanottoydin 674 voi sisältää esimerkiksi jopa noin 50 paino-% siinä olevien hiukkasten 35 painosta imukykyistä geelitintä tai edullisesti vain noin 25-40 paino-%. Suosituimmissa rakenteissa imukykyinen 88253 34 vastaanottoydin käsittää enintään noin 8 % hiukkaspainos-taan imukykyistä geelitintä. Joissakin tapauksissa imuky-kyisessä vastaanottoytimessä 674 olevat imukykyiset gee-littimen hiukkaset voivat itse asiassa pitää ytimen ti-5 heyden optimialueella nesteen jakautumisen edistämiseksi. Imukykyisessä vastaanottoytimessä 674 vaihtoehtoisesti käytetyn, erikoistyyppiä olevan geelittimen ei tarvitse olla tyypiltään sama kuin imukykyisessä osassa 642 käytetty.

10 Imukykyisen vastaanottoytiroen 674 muoto, koko, ra kenne ja myös kapillaarisuus ovat melko tärkeitä tekijöitä määritettäessä valmiin vaipan 20 tai muun imukykyisen tuotteen tehoa. Taittamaton, imukykyinen vastaanottoydin 674 voi olla minkä muotoinen tahansa, esimerkiksi suora-15 kaiteen muotoinen, soikea, pitkulainen, epäsymmetrinen tai tiimalasin muotoinen. Imukykyisen vastaanottoytiroen 674 muoto rajaa hyvin usein lopullisen vaipan 20 yleismuodon. Kuviossa 6 esitetyssä, keksinnön mukaisessa, suositeltavassa rakenteessa imukykyinen vastaanottoydin 674 20 on tiimalasin muotoinen ja tiheydeltään likipitäen yhtenäinen, sen tiheyden ollessa tällöin noin 0,07 - noin 0,20 g/cm3. Ytimen peruspaino on edullisesti noin 0,007 -noin 0,075 g/cm2.

Imukykyinen vastaanottoydin 674 voi käsittää vaih-25 toehtoisesti sellaisen ydinvastaanottovyöhykkeen (ei esitetty) , jolla on pienempi keskitiheys ja pienempi keskimääräinen peruspaino kuin imukykyisen ytimen 674 muulla osalla. Tämä ydinvastaanottovyöhyke voi vastata muodoltaan, sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan imukykyisen osan 30 642 vastaanottovyöhykettä 656 tai se voi poiketa siitä muodoltaan, sijainniltaan ja/tai ominaisuuksiltaan. Imukykyisen vastaanottoytimen 674 ydinvastaanottovyöhyke on edullisesti ainakin imukykyisen osan 642 vastaanottovyö-hykkeen 656 tietyn osan päällä, mutta edullisimmin imuky-35 kyisen osan 642 koko vastaanottovyöhykkeen 656 päällä, niin että saadaan aikaan yleisvastaanottovyöhyke, joka 35 88253 ulottuu kaksikerroksisen, imukykyisen ydinrakenteen koko vahvuudelle.

Keksinnön mukaisen imukykyisen osan 642 ei tarvitse olla yhtä suuri kuin imukykyinen vastaanottoydin 674 5 ja siinä voi olla itse asiassa yläpinta, joka on pinta-alaltaan tuntuvasti pienempi kuin imukykyisen vastaanot-toytimen 674 yläpinta. Yleensä imukykyisen osan 674 yläpinnan pinta-ala on noin 0,25 - noin 1 kertaa imukykyisen vastaanottoytimen 674 yläpinnan pinta-ala. Edullisesti 10 imukykyisen osan 642 yläpinnan pinta-ala on kuitenkin vain noin 0,25 - noin 0,75 kertaa ja edullisimmin noin 0,3 - noin 0,5 kertaa imukykyisen vastaanottoytimen 674 yläpinnan pinta-ala.

Imukykyinen osa 642 pannaan edullisesti tiettyyn 15 asentoon alapintaan 40 ja/tai imukykyiseen vastaanotto-ytimeen 674 nähden vaipassa tai muussa imukykyisessä tuotteessa. Tarkemmin sanottuna imukykyinen osa 642 sijoitetaan yleensä vaipan etuosaan päin, jolloin imukykyisen geelittimen sijainti on tehokkain nesteiden ottami-20 seksi vastaan imukykyisestä vastaanottoytimestä 674 ja niiden pidättämiseksi.

Imukykyisen osan 642 sijoittaminen eteen voidaan rajata määrittämällä sen imukykyisen geelittimen prosent-tiosuus, joka on tiettyjen pisteiden edessä vaipan tai 25 muun imukykyisen tuotteen koko pituudella. Näin ollen keksinnön mukaisesti imukykyinen osa 642 sijoitetaan alapintaan ja/tai imukykyiseen vastaanottoytimeen nähden niin, että (1) ainakin noin 75 % imukykyisen osan 642 koko imukykyisestä geelittimestä on vaipan tai muun imuky-30 kyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa, ja että (2) ai-. . nakin noin 55 % imukykyisen osan 642 koko imukykyisestä geelittimestä on vaipan tai muun imukykyisen tuotteen etupuoliskossa. Edullisesti imukykyinen osa 642 on sijoitettu alapintaan 38 ja/tai imukykyiseen vastaanottoyti-35 meen 674 nähden niin, että ainakin noin 90 % imukykyisen osan 642 koko imukykyisestä geelittimestä on etummaisessa 36 88253 2/3-osassa ja että ainakin noin 60 % koko imukykyisestä geelittimestä on vaipan tai muun imukykyisen tuotteen etupuoliskossa. (Kuten jo mainittiin, keksinnön tarkoitusperiä varten vaipan tai muun imukykyisen tuotteen 5 "osat" voidaan rajata taittamattoman vaipan 20 tai imukykyisen tuotteen yläpinnan sen pinta-alan perusteella, joka on tietyn pisteen edessä sillä viivalla, joka rajaa vaipan 20 tai imukykyisen tuotteen pituuden.)

Tavallisessa tapauksessa, jolloin imukykyinen vas-10 taanottoydin 674 rajaa yleensä vaipan tai muun imukykyisen tuotteen muodon, alapinnan 38 normaali pituus vastaa suunnilleen imukykyisen vastaanottoytimen 674 suurinta pituutta. Tällöin imukykyisen osan 642 sijainti voidaan myös rajata sen sijaintiin nähden imukykyisen vastaanot-15 toytimen 674 etuosaan päin. Kuitenkin joissakin sovellutuksissa (esimerkiksi aikuisten inkontinenssivaipois-sa), joissa vaipan koon pienentäminen tai sen minimikustannukset ovat tärkeitä tekijöitä, imukykyinen vastaanot-toydin ei vastaa yleensä muodoltaan vaipan tai inkon-20 tinenssirakenteen yleismuotoa. Sen sijan se järjestetään edullisesti yleensä niin, että se peittää vain vaipan käyttäjän sukupuolielimet, joten sillä voi tässä tapauksessa olla suunnilleen sama yläpinnan pinta-ala kuin imu-kykyisellä osalla 642. Tässä tapauksessa sekä imukykyinen 25 vastaanottoydin 674 että yhtä suuri imukykyinen osa 642 ovat tuotteen etuosassa vain alapinnan 38 rajaamina, niin että imukykyisen geelittimen tarvittavat prosenttiosuudet ovat vastaavasti vaipan tai muun imukykyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa ja etupuoliskossa.

30 Kaksikerroksisen, imukykyisen ytimen imukykyisellä osalla 642 voi olla mikä tahansa sellainen muoto, joka takaa vaipan hyvän "istumisen", esimerkiksi pyöreä, suorakaide, puolisuunnikas, pitkulainen, tiimalasi, koiran-luu tai soikea. Imukykyinen osa 642 voidaan haluttaessa 35 peittää erittäin hyvän kosteuskestävyyden omaavalla kote-lorakenteella, esimerkiksi silkkipaperilla tai synteetti- 37 88253 sellä, hienohuokoisella, esimerkiksi ei-kudotulla materiaalilla, jolloin minimoidaan imukykyisen geelittimen hiukkasten siirtyminen ulos imukykyisestä osasta 642. Tällaisen päällysteen toisena tehtävänä on tehostaa kak-5 sikerroksisen, imukykyisen ytimen käyttövarmuutta. Täl lainen rata voidaan itse asiassa liimata imukykyiseen osaan 642. Sopiva menetelmä tätä liimaustoimintoa varten on liimaruiskutusmenetelmä, jota selostetaan US-patentis-sa 4 573 986, Minetola ja Tucker, 4.3.1986 ja joka sisäl-10 tyy tähän viitteenä.

Suositeltavissa rakenteissa kaksikerroksisen, imukykyisen ytimen imukykyinen osa 642 on pitkulainen. Erityisen suositeltavissa rakenteissa voidaan käyttää pitkänomaista imukykyistä osaa 642, joka on päällystetty 15 ruiskuliimatulla silkkipaperilla.

Koska kaksikerroksisen, imukykyisen ytimen imukyky inen osa 642 on yleensä pienempi kuin imukykyinen vas-taanottoydin 671, niin että imukykyinen osa 642 voidaan sijoittaa kokonaan tyypilliselle nesteentuloalueelle, ja 20 koska imukykyinen osa 642 sijoitetaan edullisesti tiettyyn asentoon alapintaan 38 ja/tai imukykyiseen vastaan-ottoytimeen 674 nähden, vastaanottovyöhyke 656 voidaan sijoittaa mihin kohtaan tahansa imukykyisessä osassa 642. Vastaanottovyöhyke 656 ei ole välttämättä rajoitettu nes-25 teentuloalueen tiettyyn osaan, koska itse asiassa kaksi kerroksisen, imukykyisen ytimen koko imukykyinen osa 642 on "nesteentuloalueella". Vastaanottovyöhyke 656 sijoitetaan kuitenkin edullisesti tiettyyn asentoon vaipan tai muun imukykyisen tuotteen alapintaan 38 ja/tai imukykyi-30 seen vastaanottoytimeen 674 nähden. Tarkemmin sanottuna vastaanottovyöhyke 656 olisi sijoitettava pääasiassa vaipan etuosaan päin ainakin osittain haara-alueelle 26, niin että vastaanottovyöhykkeen 656 sijainti on tehokkain pystyäkseen ottamaan nopeasti vastaan ja jakamaan nesteet 35 imukykyiseen osaan 642. Näin ollen vastaanottovyöhykkeen 656 sijoittaminen vaippaan tai muuhun imukykyiseen tuot- 33 8 8 2 S 3 teeseen voidaan rajata määrittämällä se yläpinnan pinta-alan (ja/tai tilavuuden) prosenttiosuus, joka on tietyn pisteen edessä vaipan tai muun imukykyisen tuotteen pituudella. Keksinnön mukaisesti vastaanottovyöhyke 656 si-5 joitetaan edullisesti alapintaan 38 ja/tai imukykyiseen vastaanottoytimeen 674 nähden siten, että vastaanottovyö-hykkeen 656 yläpinnan pinta-ala on kokonaan vaipan tai imukykyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa. Edullisemmin vastaanottovyöhyke 656 sijoitetaan kuitenkin alapin-10 taan 38 ja/tai imukykyiseen vastaanottoytimeen 674 nähden niin, että vastaanottovyöhykkeen 656 yläpinnan pinta-ala on kokonaan vaipan tai imukykyisen tuotteen etupuoliskos-sa, edullisimmin kuitenkin niin, että ainakin noin 30 % yläpinnan pinta-alasta on vaipan tai imukykyisen tuotteen 15 etummaisessa kolmanneksessa. Vastaanottovyöhyke 656 sijoitetaan edullisimmin myös kokonaan vaipan tai imukykyisen tuotteen haara-alueelle 26.

Tietyn minimitason pitämiseksi yllä, kun on kysymys tuotteiden imukyvystä, vaipan tai muun imukykyisen 20 tuotteen etuosissa on todettu, että vastaanottovyöhykkeen 656 yläpinnan pinta-alan tulisi olla pienempi kuin kaksikerroksisen, imukykyisen ytimen imukykyisen osan 642 yläpinnan koko pinta-ala. Vastaanottovyöhykkeen 656 yläpinnan pinta-ala (ja/tai tilavuus) on edullisesti enin-25 tään noin 50 % imukykyisen osan 642 yläpinnan pinta-alasta (ja/tai tilavuudesta). Edullisemmin vastaanottovyöhykkeen 656 yläpinnan pinta-ala on enintään noin 35 % imukykyisen osan 642 yläpinnan pinta-alasta ja edullisimmin enintään noin 20 % imukykyisen osan 642 yläpinnan pinta-30 alasta. Vastaanottovyöhykkeen 656 kaikki muut näkökohdat voivat vastata vastaanottovyöhykettä 56, jota on selostettu edellä imukykyisen osan 42 yhteydessä.

Kuvio 8 esittää vielä erästä rakennevaihtoehtoa keksinnön mukaisesta imukykyisestä osasta 842. Imukykyi-35 nen osa 842 on muodoltaan epäsymmetrinen (toisin sanoen imukykyinen osa 842 ei ole symmetrinen poikittaiskeski- 39 88253 viivansa kohdalla). Lisäksi korva-alueet 860 ja 862 ja takaosan 848 korva-alueet ovat edullisesti vahvuudeltaan keskialueesta 864 poikkeavia. Lisäksi korva-alueiden 860 ja 862 sekä takaosan 848 tiheys- ja peruspainoarvot poik-5 keavat varastovyöhykkeestä 858, joka on sijoitettu keskialueelle 864, johtuen siitä menetelmästä, jolla imu-kyky inen osa 842 on muodostettu.

Korva-alueiden 860 ja 862 ja takaosan 848 perus-paino on edullisesti pienempi kuin keskialueen 864 varas-10 tovyöhykkeen 858 peruspaino, niin että tällaisten imuky-kyisten osien 842 kustannukset saadaan pysymään alhaisina, koska niihin näin tarvitaan vähemmän materiaalia. Imukykyinen osa 842 on kalanteroitu yhtenäiseksi vahvuudeksi keskialueeltaan 864 ja takaosastaan 848 korva-15 alueita lukuunottamatta, keskialueen 864 varastovyöhyk- keessä 858 on tästä johtuen suurempi keskitiheys kuin takaosassa 848 sen korva-alueita lukuunottamatta. (On huomattava, että koko takaosa 848 tai joitakin sen osia voidaan vaihtoehtoisesti kalanteroida pienempään vahvuuteen 20 kuin keskialue 864, niin että takaosassa 848 on suunnilleen sama tai suurempi keskitiheys kuin varastovyöhyk-keessä 858.) Korva-alueet 860 ja 862 ja takaosan 848 korva-alueet kalanteroidaan edullisesti niin, että ne ovat pääasiassa ohuempia kuin keskialue 864 ja että niillä on 25 suurempi keskitiheys kuin keskialueen 864 varastovyöhyk-keellä. Korva-alueiden ja keskialueen välinen vahvuusero on sellainen, että imukyinen osa 842 voidaan taittaa helposti ohueen muotoon sitä pakattaessa, korva-alueiden ollessa tällöin vastaavan keskialueen 864 ja taka-alueen 30 848 päällä. Korva-alueet ovat edullisesti myös tiiviimpiä kuin varastovyöhyke 858, jolloin syntyy lisää kapillaari-suuseroa, niin että nesteet pyrkivät siirtymään korva-alueilla, jolloin imukykyisen osan 842 koko imukyky voidaan hyödyntää.

35 Imukykyisen osan 842 vastaanottovyöhyke 856 on suppilon muotoinen. Suppilomuoto rajataan pääasiassa koi- 40 88253 mion muotoisella osalla 884 yhdessä varren tai suorakai-deosan 886 kanssa. Kolmio-osa 884 on erittäin tehokas rakenne, kun on kysymys miehiltä erittyvien nesteiden vastaanottamisesta, kun taas varsiosa 886 sopii hyvin nais-5 ten käyttöön. Vaikka vastaanottovyöhykkeen 856 muotoa voidaankin muuttaa käyttäjästä riippuen, toisin sanoen vain kolmio-osa 884 miehiä varten ja vain varsiosa 886 naisia varten, on suositeltavaa, että vastaanottovyöhyk-keessä 856 on nämä molemmat elementit.

10 Vielä eräs vaihtoehto keksinnön mukaisten edellä esitettyjen imukykyisten osien rakenteisiin nähden käsittää kuitujen huokoskoon muuttamisen, ilman että tällöin välttämättä muutetaan kuitujen tiheyttä, vastaanottovyöhykkeen ja varastovyöhykkeen muodostamiseksi. Esimerkiksi 15 hienoja lehtipuumassakuituja voidaan käyttää käyttämällä edullisesti ainakin noin 50 % ja edullisemmin noin 80 -100 % sellaisia lehtipuumassakuituja, joilla on suunnilleen sama tiheys kuin pienemmän tiheyden omaavilla havu-puumassakuiduilla, havupuukuitujen tilalla varastovyöhyk-20 keessä. Tämä on mahdollista, koska lehtipuumassan huokoskoko on pienempi kuin havupuumassan. Tämän vuoksi kapil-laarisuusero pysyy vielä keksinnön edellyttämissä puitteissa, vaikka kummankin vyöhykkeen tiheys onkin sama. Näin ollen esimerkiksi imukykyinen osa voidaan valmistaa 25 käyttämällä pääasiassa havupuumassaa, jolla on hieno huo-kosrakenne, vastaanottovyöhykkeen rajaamiseksi ja taas pääasiassa lehtipuumassaa varastovyöhykkeen rajaamiseksi.

Vaikka edellä on selostettu ja havainnollistettu joitakin esillä olevan keksinnön erikoisrakenteita, alan 30 asiantuntijat ymmärtävät, että erilaisia muutoksia ja muunnelmia voidaan tehdä keksinnön suojapiiristä ja ajatuksesta poikkeamatta.

35

Claims (18)

1. 41 88253
2. 1. Imukykyinen osa (42, 542, 642, 842). joka käsittää seoksena hydrofiilistä kuitumateriaalia ja imukykyisen 5 geelittimen erillisiä hiukkasia ja jossa on takaosa (48, 548, 848) ja etuosa (50, 550, 850) mainitun takaosan vieressä, mainitun etuosan käsittäessä päätyalueen (52, 852) ja nesteentuloalueen (54, 854) mainitun päätyalueen ja takaosan (48, 548, 848) vieressä, ja mainitut etu- ja takalo osat määrittelevät mainitun imukykyisen osan pituuden, leveyssuunnan ollessa siihen nähden kohtisuorassa, tunnettu siitä, että nesteentuloalueella (54, 854) on vastaanottovyöhyke (56, 556, 656, 856), jolla on kehä, ja varastovyöhyke (58, 558, 658, 858), joka ainakin osit-15 tain sijaitsee mainitun vastaanottovyöhykkeen (56, 556, 656, 856) kehän ympärillä, jolloin mainitun vastaanotto-vyöhykkeen keskitiheys ja keskimääräinen peruspaino on suurempi kuin nolla, mutta pienempi kuin mainitun varas-tovyöhykkeen (58, 558, 658, 858) keskitiheys ja keskimää-20 räinen peruspaino.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imukykyinen osa, tunnettu siitä, että suhde mainitun varastovyöhyk-keen (58, 558, 658, 858) keskitiheyden ja mainitun vastaanottovyöhykkeen (56, 556, 656, 856) keskitiheyden vä-
4. 25 Iillä on yhtä suuri tai suurempi kuin 1,25:1, edullisesti yhtä suuri tai suurempi kuin 2:1.
5. 3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen imukykyinen osa, tunnettu siitä, että mainitun vastaanottovyöhykkeen (56, 556, 656, 856) keskitiheys on 0,05 30 - 0,15 g/cm3.
6. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen imukykyinen osa, tunnettu siitä, että mainitun vastaanottovyöhykkeen (56, 556, 656, 856) yläpinnan pinta-ala on sijoitettu kokonaan mainittuun etuosaan (50, 550, 850), 35 edullisesti mainitulle nesteentuloalueelle (54, 854) ja 42 88253 edullisimmin niin, että ainakin 30 % yläpinnan pinta-alasta on mainitun etuosan etupuoliskossa (50, 550, 850).
7. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen imukykyinen osa, tunnettu siitä, että mainitun vastaanottovyöhyk-5 keen (56, 556, 656, 856) yläpinnan pinta-alan muodoksi valitaan pyöreä, suorakaide, kolmio, puolisuunnikas, soikio, tiimalasi, suppilo, koiranluu tai jatkettu soikio, vastaanottovyöhykkeen ollessa sijoitettu edullisesti keskelle poikittaissuunnassa.
8. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 4-5 mukainen imuky- kyinen osa, tunnettu siitä, että mainitun vastaanottovyöhykkeen (56, 556, 656, 856) yläpinnan pinta-ala käsittää alle 50 %, edullisesti alle 20 % mainitun etuosan yläpinnan pinta-alasta.
9. 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen imukykyinen ydin, tunnettu siitä, että hydro-fiilisen kuitumateriaalin ja imukykyisen geelittimen erillisten hiukkasten muodostama seos on jakautunut tasaisesti koko imukykyiseen osaan, kuitujen ja hiukkasmateriaalin 20 keskinäisen suhteen ollessa edullisesti 40:60 - 98:2 ja edullisemmin 50:50 - 91:9.
10. 8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen imukykyinen osa, tunnettu siitä, että mainitussa etuosassa (50, 850) on lisäksi kaksi poikittaissuun-25 nassa toisistaan erillistä korva-aluetta (60, 62 sekä 860, 862) ja keskialue (64, 864) mainittujen korva-alueiden väliin sijoitettuna, mainitun vastaanottovyöhykkeen (56, 856) ollessa sijoitettu mainitulle keskialueelle (64, 864).
11. 9. Imukykyinen ydin, tunnettu siitä, että se käsittää jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisen imukykyisen osan (642) yhdistelmänä vastaanottoyti-men (674) kanssa, joka sijaitsee imukykyisen osan (642) vieressä ja joka mahdollisesti koostuu hydrofiilisistä 35 kuiduista, jotka ovat oleellisesti vapaat imukykyisestä U « Ο ϊ: Ζ 43 c geelittimestä.
12. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen imukykyinen ydin, tunnettu siitä, että mainitussa imukykyi-sessä vastaanottoytimessä (674) on ydinvastaanottovyöhyke, 5 jolla on pienempi keskitiheys ja pienempi keskimääräinen peruspaino kuin mainitun imukykyisen vastaanottoytimen muussa osassa, mainitun ydinvastaanottovyöhykkeen ollessa sijoitettu mainitun imukykyisen osan (642) mainittuun vas-taanottovyöhykkeeseen (656) nähden niin, että se on aina-10 kin mainitun imukykyisen osan mainitun vastaanottovyöhyk- keen tietyn osan päällä, jolloin muodostuu yleisvastaanot-tovyöhyke mainitun imukykyisen ytimen koko vahvuudelle, mainitun ydinvastaanottovyöhykkeen vastatessa edullisesti muodoltaan mainitun imukykyisen osan (642) mainittua vas-15 taanottovyöhykettä (656).
13. 11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen imukykyinen ydin, tunnettu siitä, että mainittu imukykyinen osa (642) ja mainittu imukykyinen vastaanottoydin (674) ovat kumpikin jatkuva kuitumateriaaliraina.
14. 12. Imukykyinen tuote (20), jossa on nestettä lä päisevä yläpinta (38), nestettä läpäisemätön alapinta (40) mainittuun yläpintaan (38) yhdistettynä ja imukykyinen elin (42), joka on sijoitettu mainitun yläpinnan (38) ja mainitun alapinnan (40) väliin, tunnettu siitä, 25 että imukykyinen elin (42) käsittää jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen imukykyisen osan (42, 542, 642, 842) edullisesti imukykyisen ytimen osana jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukaisesti, jolloin imukykyinen osa on edullisesti muodoltaan epäsymmetrinen.
15. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen imukykyinen : tuote, tunnettu siitä, että se on vaipan (20) muodossa, jolla on etuvyötärönauha-alue (22), takavyötärö-nauha-alue (24) ja haara-alue (26).
16. 14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen imuky-35 kyinen tuote, tunnettu siitä, että imukykyinen λλ 88253 osa (642) on yleensä soikea ja sen yläpinnan pinta-ala on 0,25 - 1 kertaa mainitun imukykyisen vastaanottoytimen (674) pinta-ala, mainitun imukykyisen osan ollessa sijoitettu mainittuun alapintaan ja mainittuun imukykyiseen 5 vastaanottoytimeen nähden niin, että ainakin 75 % mainitun imukykyisen osan imukykyisestä geelittimestä on imukykyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa.
17. 15. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 14 mukainen imukykyinen tuote, tunnettu siitä, että imukykyi-10 sen tuotteen (642) vastaanottovyöhyke (656) on sijoitettu mainittuun alapintaan (40) nähden niin, että mainitun vas-taanottovyöhykkeen (656) yläpinnan pinta-ala on kokonaan imukykyisen tuotteen etummaisessa 2/3-osassa, edullisesti imukykyisen tuotteen etupuoliskossa ja edullisemmin mai-15 nitussa haaraosassa (26) ja edullisimmin niin, että mainitun vastaanottovyöhykkeen (656) yläpinnan pinta-ala on alle 50 % mainitun haara-alueen (26) yläpinnan pinta-alasta. i
18. 45. B 23