FI60372C - Svaengbar tillfartsramp foer fordon - Google Patents

Description

ΓβΙ m1vKUULUTUSJULKAISU ,Γ\ΎΠη ^Γα ( 1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 60372 • C «λ Patentti oy3nnetty 11 01 1932

Patent meddelat ^ v ^ (51) K».ik.3/ii»t.a.3 B 63 B 27/Ί4-» B 65 G 69/28 SUOMI—‘FINLAND (21) P»unn»wk«mu« —Ptt«nan«ekntnS 2321/73 (22) Htkemitpllvt — Amakfllngtdag 2^+.07-73 ^ ' (23) Alkupllvt—Giltighetsdig 21+.07·73 (41) Tullut (ulklMkal — Bllvlt offentllg 25.01.7^

Patentti- ja rekisterihallitus .... ...... .. .

. . . , (44) Nlhtivik»lp*no« |i kuul.]ulk*lsun pym. — „ 0,

Patent- och registerstyrelsen AnsMun utlagd och utUkriftan publkarad 30.09*81 (32)(33)(31) ^JT^etty ttuoUcwii —Begird prloriut 2U.07·72 01+.06.73 Ranska-Frankrike(FR) 7226607, 7320219 (71) Mac Gregor International SA, St. Jakobs-Strasse 9, 1*002 Basel,

Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Henri Kuumennan, Geneve, Sveitsi-Schweiz(CH) (7I+) Oy Borenius & Co. Ab (5I+) Kääntyvä nousulava kulkuneuvoja varten - Svängbar till fart s ramp för fordon

Keksinnön kohteena on lavaosista muodostuva nousulava kulkuneuvoa varten, joka lava on nivelletty vaakasuoran akselin ympäri kääntyvästä kulkuneuvossa olevaan rakenteeseen, joka puolestaan voi kääntyä pystysuoran akselin ympäri ja nousulava on käännettävissä ylöspäin ja alaspäin ja pysytettävissä työasennossa kahden köysitaljan avulla. Keksinnön mukainen nousulava on tarkoitettu toimimaan toisaalta mielivaltaisen, erikoisesti maalla tai vedessä kulkevan ajoneuvon, kuten eritoten laivan tai muun senkaltaisen kelluvan välineen, ja toisaalta ulkopuolisen kuormaus- tai purkauspinnan tai -korokkeen, kuten laiturin, sillan tai proomun tai jonkin muun kulkuneuvon välisenä yhteys-, kulku-, kuljetus- tai kuormaustienä tai senkaltaisena.

Tunnetaan ennestään varsinkin merisovellutuksina erikoisesti pyörillä kulkevien ajoneuvojen, eritoten autojen tai muiden moottorikäyttöisten välineiden, kuljetukseen tarkoitettuja laivoja, joissa näiden liikkuvien ajoneuvojen lastaus ja kuormaus tapahtuu niiden omien käyttölaitteiden avulla siten, että nämä ajoneuvot pyörivät erikseen suoraan liikkuvalle lavalle, joka yhdistää laivan (ja erikoisesti tämän kannen tai kuormaussillan) laituriin tai senkaltaiseen. Tällaista lavaa käytetään myös suoraan itseliikkuvia käsittelytrukkeja varten, jol^ka pyörin kulkevat pitkin tätä lavaa edestakaisin siten, että fte voivat 2 60372 suoraan mennä laivaan ja palata laiturille lastitavaroiden kuormaami-seksi tai purkamiseksi. Tätä varten laivan takapää eli perä yleensä on varustettu suurella lavalla, joka etu- eli sisäpäästään on nivelletty alukseen siten, että se pääsee kääntymään pystysuunnassa ja että se voidaan nostaa likimain pystyyn laivan ollessa merellä, ja voidaan laskea teholliseen käyttöasentoon, jolloin se painautuu laituriin vastakkaisella, toisin sanoen ulkopuolisella eli takapääl-lään. Koska laiva yleensä on kiinnitetty pitkin laituria yhdensuuntaisena tämän kanssa, on selitetty lava alaslasketussa työasennossaan yleensä suunnattu vinosti laivan pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon nähden siten, että lavan pituussuunta muodostaa noin 45° suuruisen kulman laivan pituussuunnan kanssa. Tällaisen lavan avulla päästään täten käsiksi erityyppisiin laivan kannella pyöriviin ajoneuvoihin, esim. sellaisilta laitureilta, joita ei ole varustettu tällaista käyttöä varten.

Tämän tunnetun lavan vakava haitta on, että se on sijoitettu epäsymmetrisesti tällaisella lavalla varustetun laivan tai muun mielivaltaisen kulkuneuvon pituusuuntaiseen pystyyn keskitasoon nähden siten, että tällainen laiva tai muu kulkuneuvo pakosta on kiinnitettävä laituriin samalta puolelta syystä, että lava on käyttöasennossaan kiinteästi suunnattu.

US-patenttijulkaisusta 2.641.785 tunnetaan nousuporras, joka on pystysuunnassa kääntyvä ja myös vaakatasossa käännettävissä. Tämä tunnettu rakennelma ei kuitenkaan tyydyttävästi ratkaise edellä esitettyjä pulmia.

Keksinnön päätarkoituksena on kehittää parempi lava, jonka suuntaa voidaan vaihdella, ja jonka avulla päästään käsiksi kulkuneuvoon (esim. laivaan) tai laituriin riippumatta tämän kulkuneuvon ja laiturin välisestä suhteellisesta kulma-asennosta. Keksinnön mukaan tämän teknisen ongelman ratkaisemiseksi johdannossa esitettyä lajia oleva nousulava tunnetaan siitä, että lavan sivuihin liittyvät nostoköydet on yhdistetty käyttövinsseihin kulkuneuvoon, nostolavan yläpuolelle asennettujen ohjauspyörien avulla siten, että ohjauspyörien kannatin on samalla käännettävissä pystyakselinsa ympäri nousulavaa kannattavan rakenteen kanssa.

3 60372

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan on mainittu nousulava nivelletty sisäpäästään vähintään yhteen juoksuvaunuun, joka pääsee liikkumaan pitkin kulkuneuvossa olevaa likimain laakeata kaarevaa, pakko-ohjattua kulkurataa, joka sopivasti on ainakin osittain likimain ympyränkaaren muotoinen.

Tämän keksinnön mukaisen sovituksen tärkeänä etuna on mahdollisuus suunnata nousulava valinnanvaraisesti ainakin kolmeen eri kulma-asentoon, erikoisesti siinä tapauksessa, että nousulava on asennettu laivan takapäähän eri perään, ja että mainittu pakko-ohjattu kulku-rata on sijoitettu symmetrisesti laivan pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon nähden. Nousulava voidaan tässä tapauksessa sijoittaa joko tämän laivan ulkopuolisena, likimain laivan pituusakselin suuntaisena pidennyksenä, tai vinoasentoon tyyrpuurin puolelle, tai vino-asentoon paapuurin puolelle, jolloin nousulava kummassakin mainitussa vinoasennossa muodostaa esim. noin 4-0° suuruisen kulman laivan pituussuunnan kanssa. Tämä mahdollisuus suunnata nousulava usealla eri tavalla poistaa ennestään tunnetun tekniikan asettaman ehdon, jonka mukaan laiva on asetettava määrättyyn asentoon laiturin suhteen. Keksinnön mukaista nousulavaa voidaan käyttää käytännöllisesti katsoen kokonaan tai melkein riippumatta laivan tehollisesta kulma-asennosta tai yleisemmin sanottuna riippumatta nousulavalla varustetun kulkuneuvon asennosta laituriin nähden.

Keksinnön mukaisen nousulavan vaihdeltava suuntaus aikaansaadaan siten, että sen kiertoakseli pääsee siirtymään pitkin vaakasuoraa kaarevaa rataa, toisin sanoen nousulavan ulkopuolella sijaitsevan kiinteän kiertoakselin ympäri. Sama tulos voitaisiin ilmeisesti saavuttaa saattamalla nousulava kiertymään kiinteän pystyn kierto-akselin ympäri, joka kohtaa nousulavan tai ainakin tämän vaakasuoran kiertoakselin (nousulavan kiertoakselin edellä mainittu kaareva kulkurata supistuisi tässä tapauksessa tämän akselin kiertopisteeksi eli -keskustaksi), mutta tällaisen ratkaisun haittana olisi pakko käyttää sellaista nousulavaa, jonka tehollinen kokonaispituus olisi suurempi.

Edellä selitetyssä suoritusmuodossa nousulava on nivelletty sisäpuolisella päällään likimain vaakasuoran geometrisen kiertoakselin * 60372 avulla kaksipuolisesti pakko-ohjattuun juoksuvaunuun, joka liikkuu pitkin likimain vaakasuoraa vierintärataa tähän rataan upotettuna, joka vierintärata muodoltaan on ympyränkaari, joka on samankeskinen nousulavan teoreettisen pystyn kiertoakselin kanssa ja joka on suljettu tai upotettu laivan kannen takapäähän.

Nousulava voi sinänsä tunnetulla tavalla koostua kolmesta peräkkäisestä elementistä, jotka on nivelletty toisiinsa pituussuunnassa sillä tavoin, että nousulava saadaan kokoontaitettavaksi siten, että sen keskielementti laskeutuu alaspäin sisäpuolista äärielementtiä vasten, joka on kiinteä ja on kaksipuolisesti ripustettu ulkopäänsä puolella kahteen ohjausköyteen, jotka menevät suunnanvaihtokiekkojen ympäri, jotka on nivelletty laivan kahden pylvään päihin, jolloin nämä köydet kelautuvat kahdelle vintturille. Nousulavan ulkopuolinen äärielementti toimii kannattimena, joka painautuu laituriin. Tämäntyyppinen nousulava on selitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa no 2069/73 ja siinä on vähintään yksi nousulavaa suoristava ohjausköysi nousulavan keskielementin nostamiseksi ainakin likimain sisäpuolisen äärielementin pidennykseksi nousulavan ollessa alas-lasketussa käyttöasennossaan. Tämä ohjausköysi on yhdistetty vähintään yhden suunnanvaihtokiekon avulla kummankin edellä mainitun pylvään yläpäähän siten, että saadaan muodostumaan tämän köyden kiinteä kiinnityspiste nostavan vetovoiman kohdistamiseksi nousu-lavan keskielementtiin, kun tämän lavan sisäpuolinen elementti laskeutuu painovoiman vaikutuksesta, joka viimeksi mainittu elementti on jatkuvasti ripustettu mainituista ohjausköysistään. Tämän patenttihakemuksessa no 2069/73 selitetyn laitteen haittana on, että nousu-lavan pituussuuntaisella pystyllä keskitasolla on kiinteä kulma-asento laivan tai kulkuneuvon pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon nähden niin, että nousulavaa ei voida suunnata halutulla tavalla yhdensuuntaiseksi vaakatason kanssa. Keksinnön eräänä toisena päätarkoituksena on sovittaa ja yhdistää edellä mainitussa patenttihakemuksessa no 2069/73 selitettyä tyyppiä oleva nousulava tämän keksinnön mukaisen nousulavajärjestelmän periaatteeseen, jonka mukaan nousu-lava voidaan suunnata pystyn kiertoakselin ympäri.

Sen sijaan, että keksinnön mukainen nousulava on asennettu laivan tai jonkin muun kulkuneuvon takapäähän, voitaisiin tämä nousulava 5 60372 yhtä hyvin asentaa laivan mielivaltaiseen sivulla sijaitsevaan aukkoon, esim. laivan kyljessä olevaan lastausporttiin.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten kaaviollisten piirustusten perusteella, jotka esimerkkeinä kuvaavat keksinnön eräitä suosittuja suoritusmuotoja. Samalla esitetään keksinnön eräitä muita tavoitteita, tunnusmerkkejä, yksityiskohtia ja etuja.

Kuvio 1 esittää perspektiivisenä osakuviona laiturin viereen vinosti kiinnitetyn laivan takapäätä, joka on varustettu keksinnön mukaisella nousulavalla. Tämä lava on sijoitettu alaslaskettuun käyttöasen-toonsa siten, että se painautuen laituriin, sijaitsee keskeisesti laivan pituusakselin pidennyksenä.

Kuvio 2 esittää osakuviona laivan takapään tyyrpuurin puolta sekä nousulavaa, joka sijaitsee edellä mainitussa käyttöasennossaan.

Kuvio 3 esittää päältä päin katsottuna osakuviona laivan takapään ääriosaa, kun laiva on kiinnitetty laituriin yhdensuuntaisena tämän kanssa, ja nousulava on sijoitettu tyyrpuurin puoleiseen käyttöasen-toonsa. Tässä kuviossa on myös näytetty nousulavan molemmat muut mahdolliset kulma-asennot.

Kuvio 4 esittää takaapäin katsottuna kuvion 3 nuolen IV suunnassa laivaa, jonka nousulava on näytetty tyyrpuurin puoleisessa vinossa käyttöasennossaan sijaitsevana.

Kuvio 5 esittää suurennetussa mittakaavassa kuvion 6 viivan V-V kohdalta tehtynä poikkileikkauksena osakuviota, jossa nähdään juoksu-vaunu, jonka avulla nousulava on nivelletty laivaan, ja lisäksi on tässä kuviossa esitetty laivaan asennetut johdekiskot tätä juoksu-vaunua varten.

Kuvio 6 esittää pienennetyssä mittakaavassa kuvion 5 nuolen VI suunnassa päältä päin katsottuna osakuviona laivan takapäätä ja nousulavaa, joka on keskeisessä alaslasketussa käyttöasennossaan sijaitsevana nivelletty juoksuvaunuun, joka liikkuu pitkin samankeskisiä kaarevia johdekiskoja.

6 60372

Kuvio 7 esittää kuvion 5 kaltaisena osakuviona suurennetussa mittakaavassa itseliikkuvan juoksuvaunun erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa .

Kuvio 8 esittää kuvion 1 kaltaisena perspektiivikuviona järjestelmän erästä muunnosta, johon sisältyy kiertyvä levy.

Kuvio 9 esittää päältä päin ja eräiden osien ollessa poistettuina yksityiskohtaa, joka kuviossa 8 on ympäröity ympyrällä IX.

Kuvio 10 esittää päältä päin pienennetyssä mittakaavassa kiertyvää kokoontaitettavaa nousulavaa, joka koostuu kolmesta elementistä. Nousulava on näytetty käyttöasentoon suoristettuna ja laskettuna, jolloin tämä nousulava on nivelletty laivaan kahden juoksuvaunun avulla, jotka liikkuvat laivassa olevaa ympyränkaaren muotoista johderataa pitkin siten, että nousulavaa voidaan suunnata erilaisiin vaakasuoriin kulma-asentoihin.

Kuvio 11 esittää sivulta katsottuna edellä mainittua nousulavaa lepo-asennossaan, jossa se on taitettu kokoon ja nostettu pystyyn sekä lukittu laivaan.

Kuvio 12 esittää suurennetussa mittakaavassa takaa päin eli kuvion 11 vaakasuoran nuolen XV suunnassa katsottuna laivan vasemmanpuoleista päätä. Nousulava on jätetty piirtämättä niin, että nähdään tämän nousulavan takana sijaitseva rakenne.

Kuvio 13 esittää suurennetussa mittakaavassa päältä katsottuna erilliskuviona juoksuvaunua, joka toimii nousulavan pyörivänä telinä ja niveltyvänä kannattimena.

Kuvio 14 esittää kuvion 13 viivan XVIII-XVIII kohdalta tehtynä poikkileikkauksena edellä mainitun juoksuvaunun hammaspyörien akselia.

Kuvio 15 esittää kuvion 13 viivan XIX-XIX kohdalta tehtynä poikkileikkauksena mainitun juoksuvaunun vaakasuoran sivulla sijaitsevan ohjauspyörän pystyakselia.

7 60372

Kuvio 16 esittää kuvion 13 viivan XX-XX kohdalta tehtyä leikkausta, josta nähdään haarukka, joka toimii nousulavan ja juoksuvaunun nivel-laakerin kannattimena.

Kuvio 17 esittää kuvion 18 viivan XXI-XXI kohdalta tehtynä osa-leikkauksena suurennetussa mittakaavassa nousulavan kannatuspylvään yläpäässä olevaa uloketta. Tämä pylväs sijaitsee paapuurin puolella, ja siinä on nousulavan keskielementin suoristumista ohjaavan köyden suunnanvaihtokiekko ja kääntyvä talja nousulavan ohjausköyttä varten. Tähän kiinteään taljaan liittyvä kääntyvä köysipyörä on jätetty pois.

Kuvio 18 esittää kuvion 17 vaakasuoran nuolen XXII suunnassa katsottuna edellä mainitun paapuurin puolella sijaitsevan pylvään vasemmanpuoleisen sivun taka- eli ääripäätä. Edellä mainittu kiinteä talja on jätetty pois tästä kuviosta.

Kuvio 19 esittää päältä päin katsottuna osakuviona kuvion 22 näyttämää pylvästä. Tästä kuviosta 19 nähdään nousulavan suoristumista ohjaavan, edellä mainitun köyden paapuurinpuoleinen suunnanvaihtokiekko .

Kuvio 20 esittää kuvion 18 viivan XXIV-XXIV kohdalta tehtynä osa-leikkauksena ohjausköyden kääntyvää köysipyörää.

Kuvio 21 esittää kuvion 20 mukaista laitetta päältä päin.

Kuvio 22 esittää kuvion 18 viivan XXVI-XXVI tehtynä poikkileikkauksena edellä mainitun kiinteän taljan pystyasentoon nivellettyä kiertotappia.

Kuvioiden 1...4 näyttämän suoritusesimerkin mukaan laiva, joka yleisesti on merkitty viitenumerolla 1, ja josta ainoastaan on näytetty sen takaosa eli perä, on kiinnitetty lähelle laituria 2 esim. vinoasentoon siten, että laivan pituussuunta muodostaa määrätyn kulman laiturin reunan kanssa. Laivan peräosa on varustettu liikkuvalla nousulavalla 3, joka koostuu kolmesta peräkkäisestä elementistä, nimittäin etummaisesta eli sisäpuolisesta äärielementistä 3a, välillä olevasta 8 60372 keskielementistä 3b ja takimmaisesta eli ulkopuolisesta äärielemen-tistä 3c. Nämä elementit on nivelletty toisiinsa pituussuunnassaan likimain toistensa pidennykseksi nivelsaranoilla tai senkaltaisilla laitteilla kohdissa 4·, 4'. Ulkopuolinen äärielementti 3c on muodoltaan sopivasti kannatin, tukikenkä tai -jalas, jonka varassa nousu-lava lepää laiturilla 2. Sisäpuolinen äärielementti 3a levenee sopivasti kohti takapäätään, jossa se kohdassa 5 on nivelletty laivaan 1. Tämän rakennetyypin etuna on, että voidaan maksimaalisesti kompensoida laivan kannen tai kuormauskorokkeen 6 ja eri korkeiden laitureiden 2 väliset korkeuserot, jotka myös voivat johtua vuoroveden aiheuttamasta merenpinnan vaihtelevasta korkeudesta. Nousu-lavan elementit 3a ja 3b ovat pitkin vastakkaisia pituusreunojaan sopivasti varustetut suojakaiteilla tai senkaltaisilla 7.

Kuviot 5 ja G esittävät nousulavan elementin 3a ja laivan välistä liikkuvaa liitosjärjestelmää. Tähän järjestelmään sisältyy juoksu-vaunu 8, jossa on lavetti 9, jonka näennäinen vaakasuora ääriviiva on likimain ympyränkaarensegmentin tai renkaan muotoinen ja joka sopivasti on symmetrinen nousulavan 3 pituussuuntaiseen keskiakse-liin 10 nähden. Tämän lavetin 9 esim. yläosassa on vähintään yksi ja sopivasti kaksi nivelhaarukkaa 11, joihin nousulavan elementti 3a on kohdassa 5 nivelletty kannattimien 12 avulla, jotka on kiinnitetty tämän elementin 3a vastaaviin pitkittäispalkkeihin, ja jotka kääntyvät pääasiallisesti vaakasuorien, sama-akselisten ja nousulavan pituussuuntaista keskiakselia 10 vastaan kohtisuorien niveltappien ympäri.

Juoksuvaunun 8 lavetti 9 on asennettu kantavien pyörien 13 varaan, joiden akselit ovat likimain vaakasuorassa ja ovat sijoitetut lavetin kummallekin puolelle vierimään pitkin kaarevaa johderataa, joka sopivasti on muodostettu kahdesta johdekiskosta. Nämä samankeskisten ympyränkaarien muotoiset johdekiskot 14, jotka on sijoitettu poikittais- tai säteittäissuunnassa välin päähän toisistaan laivan 1 takaosaan,sopivasti symmetrisesti laivan pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon 15 nähden siten, että ne sopivasti peittävät laivan 9 60372 takaosan paikallisesti käytettävissä olevan leveyden suurimman osan. Kumpikin kisko on muodostettu esim. profiilipalkista, jonka poikit-taisleikkaus on I-muotoinen, ja pyörät 13 vierivät pitkin vastaavan palkin sisälaippaa, jolloin jokaisen pyörän akseli on joko säteit-täissuuntainen tai kohtisuorassa vierintärataa vastaan. Juoksu-vaunun lavetti on samoin molemmin puolin varustettu sivuohjaus-pyörillä 16, joiden pyörintäakselit ovat likimain pystysuorat, ja jotka painautuvat vierintäkosketukseen vastaavan johdekiskon uuman sisäpuolista pystyseinämää vasten. Juoksuvaunu 8 ja sen johderata 14 sijaitsevat sopivasti nousulavalla 3 varustetun laivan kannen tai kuormauskorokkeen 6 korkeuden alapuolella tämän kannen portaassa, pengermässä, alatasanteella tai muussa tämänkaltaisessa kourussa. Juoksuvaunun 8 korkeus on sellainen, että nousulavan 3 yläpuolinen vierintäpinta tai ainakin tämän nousulavan sisäpuolinen ääripää sijaitsee likimain samalla korkeudella kuin laivan kansi 6, siis tämän kannen linjalla. Nousulavan 3 ja kannen 6 välisen pinnan jatkuvuuden aikaansaamiseksi on vähintään yksi ja sopivasti useita poikittais-suunnassa päällekkäin sijaitsevia siipiä 18 nivelletty erikseen kohdassa 19 nousulavan elementin 3a läheisyyteen siten, että ne voidaan erikseen laskea tätä nousulavaa vasten tai laskea kulkuneuvon kannelle 6 peittämään syvennyksen 17, jossa sijaitsevat juoksuvaunu 8 ja sen johdekiskot 14 niin, että ajoneuvot pääsevät kulkemaan tämän syvennyksen ylitse.

Johdekiskojen 14 edellä mainitun ulottuvuuden ansiosta pääsee juoksu-vaunu 8 täten siirtymään käytännöllisesti katsoen laivan laidalta toiselle, jolloin se on ohjattu kaksisuuntaisella liitoksella, joka pitää pyörät 13 suljettuina johdekiskojen päällekkäin sijaitsevien laippojen välissä.

Nousulavan ohjaamiseksi on tämä lava kiinnitetty kaksipuolisesti ainakin kahdessa välikohdassa 20 ainakin kahteen ohjausköyteen tai -ketjuun 21, jotka kelautuvat sinänsä tunnetulla tavalla laivaan asennetuille vinttureille tai senkaltaisille 22. Jokainen köysi 21 kulkee täten sopivasti suunnanvaihtokiekon 23 ympäri, joka on nivel- 10 60372 letty laivan tai kulkuneuvon päällysrakenteeseen, esim. laivassa kiinni olevaan mastoon, palkkiin tai pystypylvääseen tai senkaltaiseen 24 siten, että molemmat kiekot 23 pääsevät kääntymään likimain pystyn akselin ympäri, jolloin molemmat kiekot 23 ja näin ollen molemmat pylväät 24 ovat sopivasti sijoitetut symmetrisesti johde-kiskojen 14 pystyyn keskitasoon nähden. Ohjausköysien 21 kiinteät kiinnityspisteet 20 ovat sopivasti tunnetulla tavalla kiinnitetyt nousulavan sisäpuolisen äärielementin 3a ulkopäähän. Tämä elementti 3a pysyy täten jatkuvasti ripustettuna ohjausköysistä 21 ainakin alaslasketussa työasennossaan ja mahdollisesti myös useimmissa alas-lasketun ja ylösnostetun ääriasennon välisissä väliasennoissaan. Suunnanvaihtokiekot 23 on sopivasti sijoitettu vastaavien pylväiden 24 yläpäähän, kun taas vintturit 22 sijaitsevat näiden pylväiden tyven luona.

Lukituslaitteita käytetään nousulavan 3 lukitsemiseksi mihinkä tahansa suhteelliseen alaslaskettuun ja/tai nostettuun kulma-asentoon. Tätä varten voidaan juoksuvaunu 8 lukita johdekiskojensa 14 mielivaltaiseen suhteelliseen asentoon, esim. tappilukitusjärjestelmän avulla, jolloin tappi työnnetään lavetin 9 rungossa olevan vastaavan reiän 25 läpi kiinteään aukkoon, joka on tehty laivassa kiinni olevaan rakenteeseen, esim. kiskon 14 ylälaippaan. Nousulavan 3 lukitsemiseksi pystyasentoon 3A, joka katkoviivoin on näytetty kuvioissa 2 ja 4, jossa nostetussa pystyasennossaan lava 3 sijaitsee siten, että se muodostaa kulman laivan 1 pituussuuntaisen keskiakselin kanssa, käytetään vähintään yhtä vastetta, sopivasti kahta vastetta 26, jotka ovat kiinni laivan 1 esim. päällysrakenteissa 27» samoin kuin vähintään yhtä ja sopivasti kahta lukituselintä 28, joita ohjataan esim. mekaanisesti, hydraulisesti, pneumaattisesti tai sähköisesti, ja tällöin mahdollisesti automaattisesti, joiden elimien tarkoituksena on pysyttää nousulava nostetussa asennossa, ja jotka on sijoitettu joko nousu-lavaan, erikoisesti tämän elementtiin 3a, tai laivaan.

Lisäksi laitteessa on yksi ja sopivasti kaksi servomoottoria tai suoraviivaisesti toimivaa väkivipua 29, jotka yhteisesti on asennettu nousulavan sisäpuolisen äärielementin 3a ja keskielementin 3b väliseen nivelköhtaan tämän kummallekin puolelle. Näitä väkivipuja voidaan ohjata keskenään tahdissa ja kahdakäyvästi toisen lavaelementin tai 11 6037? kummankin lavaelementin kiertämiseksi rajoitetusti niiden sarana-kohdan 4 ympäri suuntaan, joka nostaa tätä saranakohtaa, toisin sanoen sellaiseen suuntaan, että lavan molempien elementtien 3a, 3b ala- eli ulkopinnat lähestyvät toisiaan.

Nousulava 3 on myös varustettu automaattisilla säätölaitteilla ohjaus-köysien 21 jännityksen pitämiseksi vakiona, kun lava on alaslasketus-sa käyttösäännössään. Moottorikäyttöiset vintturit 22 on sopivasti liitetty näihin säätölaitteisiin, joina on esim. yksi tai sopivasti kaksi tunto- tai anturielintä 30 (kuvio 2), jotka on kiinnitetty keskielementin 3b ulkopäähän esim. tämän elementin molemmin puolin ja sen alapuolelle siten, että nämä elimet voivat painautua laituriin 2 ja täten voivat ilmaista laivan 1 ja tämän laiturin välisen suhteellisen asennon kaikki vaihtelut ja ohjata vinttureita 22 niiden saattamiseksi pyörimään vastaavaan suuntaan.

Kuvion 3 näyttämällä tavalla nousulava 3 voi asettua alaslasketusea käyttöasennossaan erikseen vähintään kolmeen suhteelliseen kulma-asentoon, nimittäin ensinnäkin keskiasentoon, joka kuviossa 3 on näytetty katkoviivoin kohdassa 3'» ja kuviossa 1 on näytetty kokoviivoin. Tässä asennossa lava sijaitsee likimain laivan pituussuuntaisella keski* akselilla laivan pidennyksenä taaksepäin. Lisäksi on olemassa kaksi sivu- eli vinoasentoa, vastaavasti oikealle eli tyyrpuurin puolelle, kuten kuviossa 3 on kokoviivoin näytetty kohdassa 3, ja vasemmalle eli paapuurin puolelle, kuten tässä kuviossa 3 on katkoviivoin näytetty kohdassa 3". Molemmat nämä suunnat muodostavat esim. noin 40° suuruisen kulman laivan vaakasuoran projektion keskiakselin ja nousu-lavan vastaavien pituussuuntaisten keskiakselien kanssa.

Nousulava toimii seuraavasti, kun oletetaan, että se alussa sijaitsee ylösnostetussa keskiasennossaan 3A, jossa lavan pituussuuntainen keskiakseli sijaitsee laivan pituussuuntaisessa keskitasossa. Alussa vasteitaan vasten kohdassa 28 lukitun lavan laskemiseksi irroitetaan käsin tai kauko-ohjatusti lukituselimet 28 ja saatetaan molemmat moottorikäyttöiset vintturit 22 yhdessä, toisin sanoen keskenään tahdissa vaikuttamaan sopivaan pyörintäsuuntaan nousulavan laskemiseksi, kunnes se sijaitsee noin 20° kaltevuudessa vaakatasosta ylöspäin.

Tässä kaltevassa väliasennossa on mahdollista muuttaa nousulavan suhteellista kulma-asentoa laivan pituussuuntaiseen keskiakseliin 15 12 60372 nähden vetämällä sopivalla vintturilla 22 niitä ohjausköysiä, jotka sijaitsevat lavan sillä puolella, johon lavaa halutaan kääntää, ja antamalla samanaikaisesti toinen köysi höltyä tai purkautua vintturiltaan 22. Tämä epäsymmetrinen eli tasapainoton veto siirtää juoksuvau-nua 8 johdekiskoillaan haluttuun suuntaan, kunnes haluttu vinokulma-asento on saavutettu. Tällöin juoksuvaunu 8 lukitaan asentoonsa lukituskaralla, joka työnnetään juoksuvaunussa olevan aukon 25 läpi juoksuvaunun lukitsemiseksi laivaan nähden. Nousulavan vaakasuuntainen kiertoliike, toisin sanoen juoksuvaunun 8 siirtyminen, voitaisiin mahdollisesti myös aikaansaada tämän juoksuvaunun 8 yhteyteen sovite-tun moottorin tai moottorin ja siihen liittyvän hidastusvaihteen 31 avulla, joka pyörittää vähintään eräitä pyöriä 13 tai vaikuttaa siirtojärjestelmään kelkan lavettiin 9 asennetun hammaspyörän avulla, joka kytkeytyy hammastankoon 33, jonka hammastuksen emäviivat sopivasti ovat pystysuuntaiset. Tämä hammastanko on asennettu toisen kiskon 14 yhteyteen (kuvio 7).

Lavan laskuliikettä jatketaan sitten ohjaamalla samanaikaisesti vint-tureita 22, kunnes lava ulkopuolisella äärielementillään 3c lepää laiturin 2 varassa. Tässä asennossa lavan keskielementti 3b painautuu vastakkaisilla päillään vastaavasti toisaalta ulkopuoliseen ääriele-menttiin 3c saranaliitoksen 4' välityksellä ja toisaalta sisäpuoliseen äärielementtiin 3a saranaliitoksen 4 välityksellä, ja lavan sisäpuolinen äärielementti 3a lepää toisaalta sisäpäällään sarana-liitoksen 5 varassa ja on toisesta päästään kohdassa 20 ripustettu ohjausköysien 21 varaan. Tarpeen vaatiessa voidaan nousulava asettaa kaarelle väkivipujen 29 avulla, joiden sylinterit on asennettu esim. elementin 3a yhteyteen siten, että ne vastaavilla varsillaan kohdistavat työntövoiman keskielementtiin 3b siten, että ne hiukan nostavat saranaliitosta 4 ja täten hiukan muuttavat näiden molempien elementtien välistä kulmaa.

Nousulavan 3 nostamiseksi pystyyn lepoasentoonsa 3A on edellä selitetyt toiminnat suoritettava päinvastaisessa järjestyksessä, jolloin nosto suoritetaan siinä vaiheessa, jossa nousulava on palautettu suhteelliseen keskiasentoonsa, toisin sanoen laivan pituussuuntaiselle keskiakeelille.

Erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan, jossa nousulavan 3 pituus 13 60372 on alaslaskettuna tai pidennettynä suhteellisen suuri, ja lavan korkeus täten on liian suuri sen nostetussa pystyasennossa, voidaan käyttää sopivia laitteita tai sovituksia keskielementin 3b taittamiseksi esim. alaspäin sisäpuolista äärielementtiä 3a vasten siten, että näiden molempien elementtien alapinnat joutuvat vastakkain.

Erään toisen kuvioiden 8 ja 9 näyttämän vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan voidaan nousulava niveltää likimain vaakasuoraan pyörivään levyyn 34, joka kannattaa pylväitä 24 ja vinttureita 22. Tätä pyörivää levyä voidaan kiertää molempiin suuntiin esim. sen varassa olevan vähintään yhden moottori-hidastusvaihdeyhdistelmän 35 avulla, joka kytkeytyy kiinteään kaarevaan hammastankoon 36, jonka hammastuksen emäviivat sopivasti ovat pystysuuntaiset ja samankeskiset tämän levyn 34 kanssa. Moottori-hidastusvaihdeyhdistelmän 35 ja hammastangon 36 sovitukset voisivat ilmeisesti olla päinvastaiset siten, että hammas-tanko on yhdistetty pyörivään levyyn ja moottori-hidastusvaihdeyhdis-telmä on kiinteä.

Kuviot 10, 11 ja 12 esittävät tämän keksinnön mukaisen nousulavan vaakasuoran kääntöliikkeen periaatteen soveltamista siihen nousulava-tyyppiin, joka on selitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa no 2069/73. Koska tämäntyyppinen nousulava ja sen pystytasossa yhdensuuntaisin liikkein tapahtuva toiminta on selitetty täydellisesti edellä mainitussa patenttihakemuksessa, ei tätä selitystä enää yksityiskohtaisesti esitetä tässä hakemuksessa.

Kuvioiden 10 ja 11 mukainen nousulava koostuu kolmesta peräkkäisestä elementistä, nimittäin sisäpuolisesta äärielementistä 138, keskiele-mentistä 139 ja ulkopuolisesta äärielementistä 140, jotka on saranoitu toisiinsa toistensa pidennyksiksi, jolloin nämä elementit pääsevät suorittamaan kiertoliikettä eri saranakohdissa, ja kiertoliikkeen geometrinen akseli 141 on äärielementin 138 ja keskielementin 139 välissä, ja geometrinen akseli 142 on keskielementin 139 ja ääri-elementin 140 välissä. Äärielementin 138 sisäpää 103 on nivelletty kahdesta vastakkain sijaitsevasta sivustaan vaakasuoran geometrisen kiertoakselin 110 ympäri kiertyväksi kahteen juoksuvaunuun eli teliin 143, joista kuviossa 13 on näytetty ainoastaan toinen, eli paapuurin-puoleinen juoksuvaunu. Nämä juoksuvaunut kannattavat nousulavan 104 sisäpuolista ääripäätä 103, jonka ne yhdistävät laivaan. Nämä molem- 1" 60372 mat juoksuvaunut 143 vierivät yhdessä laivan alakanteen 102 tämän takapäähän tehtyä johdekiskojen muodostamaa johderataa 144 pitkin, jossa on molemminpuolinen pakko-ohjaus. Tämä johderata on ainakin likimain puoliympyrämäisen vaakasuoran ympyränkaaren muotoinen, joka on likimain symmetrinen laivan pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon 107 nähden.

Laivan alakannen 102 kautta päästään käsiksi ruumaan 145 tai vastaavaan suljettuun tilaan, joka toimii kuormaustilana, lastausportin 146 kautta (kuvio 11), joka voidaan erikseen sulkea tiiviillä poikittais-luukulla 147, joka on yläpäässään nivelletty vaakasuoran kiertoakse-lin 148 ympäri kiertyväksi portin 146 yläpuoliseen kehysrakenteeseen. Tätä luukkua 147 ohjataan kahdella servomoottorilla, kuten paine-fluidumikäyttöisellä, esim. hydraulisella väkivivulla 149 siten, että luukku saadaan kiertymään likimain vaakasuoraan avaavaan yläasentoon tai likimain pystysuoraan alaslaskettuun sulkevaan asentoon, kuten kuviossa 11 on näytetty. Tätä varten kumpikin väkivipu 149, jotka väkivivut on asennettu rinnakkain toimimaan tahdistetusti, on nivelletty toisesta päästään laivan kiinteään rakenteeseen ja toisesta päästään luukkuun 147 tämän luukun kiertoakselin 148 läheisyydessä.

Nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 ja keskielementin 139 välinen kiertoakseli 141 sijaitsee näiden elementtien alapinnan puolella siten, että keskielementti 139 voidaan taittaa kokoon laskemalla sitä alaspäin siten, että sen alapinta joutuu äärielementin 138 vastaavaa alapintaa vasten nousulavan 104 nostetussa kokoontaitetussa asennossa, kuten kuviossa 11 on näytetty. Nousulavan ulkopuolinen äärielementti 140 toimii tukikynnyksenä, joka painautuu ulkopuoliseen korokkeeseen, kuten kiinteään laituriin 150 (kuvio 10), kelluvaan laituriin, proomuun tai laivan 101 viereen sijoitetun toisen laivan tai ajoneuvon yläpintaan tai kanteen. Ulkopuolisen äärielementin 140 sisäpää liittyy kiertoakselin 142 yläpuolella keskielementtiin 139 tämän elementin pidennyksenä kannalla tai senkaltaisella, joka on sopivasti yhdistetty keskielementin 139 vastaavaan lähipäähän esim. kahdella hydraulisella väkivivulla 151, jotka on asennettu rinnan toimimaan keskenään tahdistetusta. Näiden väkivipujen tehtävänä on erikseen säätää nousulavan ulkopuolisen äärielementin kulma-asentoa siten, että se asettuu sopivasti laiturin 150 pintaan. Sisäpuolisen äärielementin 138 alapinnassa on sopivasti iskunvaimentimet 152, jotka toimivat joustavina' tukivastei- is 60372 na ulkopuolista äärielementtiä 140 varten, kun tämä äärielementti, nousulavan ollessa kokoontaitettuna pystyasentoon nostettuna, painautuu äärielementtiä 138 vasten (kuvio 11). Ulkopuolisen äärielementin 140 ulkopäässä on poikittainen rivi pieniä kääntyviä siipiä 113, jotka pääsevät kiertymään vaakasuoran, elementissä 140 olevan kiertoakselinsa 154 ympäri, ja jotka muodostavat nousulavan 104 ja laiturin 150 välisen jatkuvan liitosradan. Samalla tavoin on poikittainen rivi samanlaisia mutta suurempia kääntyviä liitossiipiä 155 kohdassa 150 nivelletty sisäpuolisen äärielementin 138 sisäpuoliseen ääripäähän painautumaan liukuvasti kannen 102 yläpintoihin siten, että muodostuu jatkuva kulkutie niitä ajoneuvoja varten, jotka kuormattaessa tai purettaessa kulkevat nousulavan 104 ja kannen pinnan välillä.

Nousulavan keskielementissä 139 on kaksi jäykkää vartta 157, 157', jotka sijaitsevat nousulavan kummallakin sivulla ja ulottuvat pääasiallisesti yhdensuuntaisina keskielementin 139 pituussuunnan kanssa tämän elementin 139 ja sisäpuolisen äärielementin 138 välisen nivelkohdan 141 ylä- ja ulkopuolella.

Alakannen 102 yläpuolella sijaitsee esim. päällysrakenne, jossa on kaksi päällekkäin sijaitsevaa välikantta 166 ja 167 sekä yläkansi 168, jonka varaan on pystytetty molemmat pylväät 169, 169', symmetrisesti laivan pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon 107 nähden. Nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 ääripää on ripustettu näiden pylväiden varaan tämän elementin molempien sivuilla sijaitsevien pitkittäis-palkkien avulla. Kumpikin pylväs on tyvellään sopivasti sijoitettu kannen 167 yläkorokkeeseen. Alapuolisen välikannen 166 takapäässä on. kaksi vaakasuoraa uloketta 170, jotka sijaitsevat likimain symmetrisesti laivan pystyyn pituussuuntaiseen keskitasoon 107 nähden, ja joiden varaan on sovitettu kaksi painefluidumikäyttöistä, esim. hydraulista väkivipua 171, jotka on yhdensuuntaisina suunnattu vaakasuorasti taaksepäin ja etupäistään nivelletty kannen kiintorakenteeseen. Nämä molemmat samalla korkeudella sijaitsevat väkivivut on sovitettu suunnilleen nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 molempien pitkittäis-palkkien kohdalle, kun tämä elementti on pystyynnostetussa asennossaan, jolloin näiden väkivipujen 171 etupää 172 painautuu vapaasti vastaavaan pitkittäispalkkiin. Välikannen 166 ulkonevassa osassa 170 on myös kaksi lukituslaitetta 173, jotka ulottuvat yhdensuuntaisina vaakasuorassa taaksepäin nousulavan sisäpuolisen äärielementin 13 8 16 60372 läpi, kun tämä elementti on pystyynnostetussa asennossaan. Nämä väkivivut painautuvat takapäällään 174 alaslasketussa asennossaan olevan keskielementin 139 sisäpuolista äärielementtiä 138 vasten ja pitävät nämä elementit lujasti painettuina toisiaan vasten.

Yläkannessa on samoin kaksi lukitus- tai pidätyslaitetta 175, jotka ovat samanlaiset kuin laitteet 173 ja ovat samankaltaisella tavalla sovitetut siten, että ne lukitsevat nousulavan sisäpuolisen ääri-elementin 138 tämän ollessa pystyynnostetussa asennossaan siten, että ne pitävät tämän elementin lujasti painautuneena kansirakenteessa 167 kiinni oleviin puskureihin tai vasteisiin 175a. Nämä eri laitteet yhteistoimivat nousulavan kanssa tämän ollessa pystyyn-nostettuna ja kokoontaitettuna ja sijaitessa sellaisessa suhteellisessa kulma-asennossa, että nousulavan pituussuuntainen pysty keskitaso 111 lankeaa yhteen laivan pituussuuntaisen pystyn keskitason 107 kanssa.

Kuviot 13, 14 ja 15 esittävät nousulavan juoksuvaunua eli pyörivää teliä 143 ja tämän yksityiskohtia. Kummassakin juoksuvaunussa on rakenteeltaan kotelomainen lavetti 176, jonka vaakasuora ääriviiva on pituussuunnassa muodoltaan kaareva siten, että se sovittuu sisältämänsä vierintä- ja johderadan 144 kaarevuuteen. Tämä lavetti 176 on sovitettu kahden pyöriä kannattavan akselin 177 varaan, jotka akselit on jäykästi eli kiertymättömästi asennettu lavetin 176 poikitse ja on kiinnitetty siihen esim. kahdella pystytapilla 178, joissa kummassakin on sisäkanava rasvauslaitteen muodostamiseksi johderadan voitelua varten. Koska lavetin 176 kaarevuus likimain vastaa johderadan 144 kaarevuutta, ovat akselit 177 suunnatut säteittäisesti siten, että niiden pitkittäisakselien ajatellut pidennykset leikkaavat toisensa johderadan 144 kaarevuuskeskipisteessä, kun teli on asennettu tälle johderadalle. Kummankin akselin 177 ääripäihin on asennettu pyörä 179, joka pyörii vapaasti vastaavan akselin 177 päähän asennetun kitkaa vähentävän hylsyn 180 varassa (kuvio 14). Telin 143 kumpaankin pitkittäissuuntaiseen ääripäähän on sovitettu vaakasuora sivu-suuntaisesti ohjaava pyörä 181, joka pääsee vapaasti kiertymään pystyakselin 182 ympäri. Tämä akseli 182 on sovitettu kahden päällekkäin sovitetun vaakasuoran ulkonevan laipan 183 väliin, jotka toimivat 17 60 3 72 tukihaarukkana tai -kannatteena. Kumpikin pyörä 181 on sopivasti asennettu vapaasti pyöriväksi kitkaa vähentävän hylsyn 184 ympäri, joka hylsy on asennettu pystyakselille 182 (kuvio 15). Kuvioiden 13 ja 16 näyttämällä tavalla on telin lavetin 176 yläpinnassa kaksi yhdensuuntaista, välin päässä toisistaan poikittaissuunnassa sijaitsevaa korvaketta 185, jotka on suunnattu vinosti telin pituussuuntaiseen kaarevaan keskiakseliin 186 nähden, ja jotka muodostavat nivel-haarukan nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 vastaavaa sivu-päätä 186 varten (kuviot 10 ja 11). Näiden molempien korvakkeiden 185 läpi on tehty kaksi samalla akselilla sijaitsevaa aukkoa 187, joihin voidaan sovittaa ei näytetty pallonivel. Jokaisessa telissä voi ilmeisesti olla kahta useampia akseleita useampien pyörien kannattamiseksi, ja nousulava 104· voi olla yhdistettynä useampaan kuin kahteen juoksuvaunuun eli teliin 143.

Jokaisen telin 143 pyörät 179 painautuvat siihen vaakasuoraan sisäpintaan, joka muodostaa johderadan 144 pohjan, kun taas vaakasuorat sivuohjauspyörät 181 vierivät pitkin kahta kaarevaa keskenään yhdensuuntaista ja vastakkain sijaitsevaa pystyseinämää.

Kuvioihin 10, 11 ja 12 jälleen viitaten nähdään, että kaksi sopivasti hydraulista ohjausvintturia 188, 188' on sovitettu yläkannen 167 taka-päässä olevaan ulkonemaan suunnilleen vastaavien pylväiden 169, 169’ tyven yhteyteen mutta hiukan siirrettyinä poikittaissuunnassa laivan pituussuuntaista pystyä keskitasoa 107 kohti, pylväisiin 169, 169' verrattuna, johtuen siitä, että otetaan huomioon laivassa käytettävissä olevat tilat ja näihin tiloihin sovitettavien laitteiden tilantarve. Tämän poikittaissuuntaisen siirtymän takia on kumpikin vintturi asennettu jalustalle, joka poikittaissuunnassa on kalteva ylhäältä alaspäin ja sisäpuolelta ulospäin siten, että vastaavan vintturi-rummun poikittainen keskitaso sijaitsee ainakin likimain vastaavan pylvään kärkipään linjalla. Nousulavan sisäpuolinen äärielementti 138 on ripustettu kahdesta ohjausköydestä 189, 189', jotka kelautuvat vastaaville vinttureille 188,188*. Kumpikin pylväs 169, 169* päättyy yläpäässään kärkikannattimeen 190, 190*, joka on likimain vaakasuora ja suunnattu taaksepäin. Kumpikin pylväs 169,169* on varustettu vastaavasta vintturista 188, 188* tulevan ohjausköyden 189, 189* suunnanvaihtokiekolla 191, 191*. Kuten erikoisesti on näytetty 18 60372 kuvioissa 10 ja 12, on kumpikin suunn an vallit ok iekko 191» 191' asennettu haarukallaan 192 kiertoakselin 193 ympäri kiertyväksi vastaavan pylvään 169» 169* yhteyteen. Kummankin kiertoakselin 193 pitkittäissuunta on sopivasti kohtisuorassa sekä suunnanvaihtokiekon 191, 191* kiertoakselia 194 että vastaavan vintturirummun kierto-akselia 188, 188' vastaan. Kiertoakselin 193 geometrinen akseli sivuaa sopivasti ainakin vastaavaa suunnanvaihtokiekkoa 191» 191' kohdassa 195 (kuvio 20), jossa vastaavalta vintturirummulta 188, 188' tangen-tiaalisesti tulevan ohjausköyden 189» 189' juoksu sivuaa tämän kiekon uran pohjaa ja on sama-akselinen ainakin köyden tämän juoksun lähi-osan kanssa. Kuviot 12 ja 18 näyttävät» että taso, joka menee kierto-akselin 193 läpi ja on kohtisuorassa kummankin suunnanvaihtokiekon 191, 191' kiertoakselia 194 vastaan, on kalteva pystysuuntaan nähden kulman, joka likimain vastaa vastaavan vintturirummun 188, 188' kierto-akselin kaltevuuskulmaa vaakatasoon nähden siten, että se on kohtisuorassa tämän rummun kiertoakselia vastaan ja että siihen sisältyy ohjausköyden 189» 189' tältä rummulta tuleva juoksu. Ohjausköyden tämän juoksun sen osan keskiakselin pitämiseksi jatkuvasti yhteen-lankeavana vastaavan suunnanvaihtokiekon 191» 191' geometrisen kierto-akselin 193 kanssa, joka osa sijaitsee suunnanvaihtokiekon 192·» 191' luona, menee köyden tämä juoksu sopivasti vapaasti pyörivän ohjaus-pyörän 196, 196' ylitse (kuviot 18 ja 20), joka sopivasti on "diabolon" eli kaksoiskiekon muotoinen ja sivuaa tämän kiekon alle sijoitettuna vastaavan suunnanvaihtokiekon geometrista kiertoakselia 193* Kumpikin ohjauspyörä 196, 196' on sovitettu vapaasti pyöriväksi kierto-akselin 197 ympäri, joka asennoltaan on kiinteä ja on likimain yhdensuuntainen vastaavan vintturirummun 188, 188' kiertoakselin kanssa vastaavaan pylvääseen 169, 169' kiinnitetyn kannattimen 198 varaan tämän kahden yhdensuuntaisen laipan väliin. Suunnanvaihtokiekon 191» I9I* pyöriessä kiertoakselinsa 193 ympäri siten, että se seuraa vaakasuoran kiertoliikkeen kulmaliikettä pystyn geometrisen kiertoakselin 199 ympäri (kuvio 10 ) telien 143 siirtyessä pitkin yhteistä johde-rataansa, saadaan edellä selitetyn sovituksen ansiosta ohjausköyden 189, 189' juoksun se osa, joka ulottuu kummankin ohjauspyörän 196, 196' ja vastaavan suunnanvaihtokiekon 191, 191' välillä, pysymään jatkuvasti sama-akselisena suunnanvaihtokiekon kiertoakselin 193 kanssa siten, että köyden juoksun tämä osa pysyttää kiinteän asennon tilassa ja kiertyy yksinkertaisesti oman pituussuuntaisen keskiakse-linsa ympäri, mikä vähentää mekaanisen vääntökutistuman aiheuttaman 19 60372 ohjausköyden kulumisen hyvin pieneksi tässä vyöhykkeessä. Kuviosta 10 nähdään, että nousulavan 104 geometrinen pysty kiertoakseli 199 määräytyy nousulavan pituussuuntaisen pystyn keskitason 111 ja laivan pituussuuntaisen pystyn keskitason 107 välisestä leikkauksesta. Tämä pysty geometrinen kiertoakseli 199 muodostaa myös niiden lieriömäisten pyörähdyspintojen akselin, jotka rajoittavat telien 143 vierintä- ja johderadan 144 seinämiä, jotka muodostavat eräänlaisen akselin 199 kanssa samankeskisen lieriömäisen rengasuran muotoisen kourun, joten tämä akseli 199 edustaa johderadan 144 ympyränkaarevuuden keskipistettä.

Tässä yhteydessä on huomattava, että kolmesta elementistä 138...140 koostuvan kokoontaitettavan nousulavan 104 kulmasuuntausliike pystyn kiertoakselin ympäri voitaisiin myös aikaansaada sen sijaan, että käytetään pitkin vierintä- eli johderataa 144 liikkuvia juoksuvaunuja eli teliä 143.

Kummassakin pylväässä 169, 169’ on lisäksi kiinteä talja 200, 200’ (kuviot 11, 12, 17, 18 ja 22), jossa on kolme yhdensuuntaista sama-akselista köysipyörää 201, jotka on asennettu likimain vaakasuoran yhteisen kiertoakselin 202 ympäri pyöriviksi. Kummankin kiinteän taljan 200, 200' yläosassa on kaksi yhdensuuntaista korvaketta 203, jotka muodostavat nivelhaarukan, jonka avulla talja on nivelletty likimain vaakasuoran kiertoakselin 204 avulla kannatteeseen 205, joka on kiertyvästä asennettu pystyn kiertoakselin 206 varaan. Vastaavassa pylväässä 169, 169' kiinni oleva kiinteä kannatin 207 kannattaa tätä akselia 206. Kummankin taljan 200, 200' alapäässä on korvake 208, joka on sovitettu kiertyväksi taljan ääriköysipyörän alapuolella sijaitsevan likimain vaakasuoran akselin 209 ympäri, ja jonka korvak-keen 208 kohtaan 210 on kiinnitetty ohjausköyden 189, 189' pää. Kumpikin kiinteä talja 200, 200' pääsee täten vapaasti suuntautumaan molempien toisiaan vastaan kohtisuorien kiertoakselien 204, 106 suhteen, joista kiertoakseli 206 on ainakin likimain kohtisuorassa nousulavan 104 vaakasuoraa geometrista kiertoakselia 110 vastaan.

Kuten kuvioissa 10 ja 11 on näytetty, on nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 kummankin sivulla sijaitsevan pitkittäispalkin ulkopäässä liikkuva talja 211, 211’, jossa on esim. neljä sama-akselista yhdensuuntaista köysipyörää, jotka on asennettu pyörimään ^yhteisen 20 6 0 3 7 2 sopivasti likimain vaakasuoran kiertoakselin 212 ympäri. Kummankin liikkuvan taljan 211, 211' alaosassa on kannatin tai senkaltainen 213, joka kiertoakselin 214 avulla, joka on likimain kohtisuorassa taljan köysipyörien yhteistä kiertoakselia 212 vastaan, on nivelletty liikkuvaan haarukkaan 215» joka puolestaan on nivelletty esim. haaruk-kamaiseen tai sankamaiseen kannattimeen 216. Tämä kannatin 216 on kiinnitetty nousulavan elementin 138 vastaavaan pitkittäispalkkiin kiertoakselin 217 välityksellä, joka on likimain vaakasuora ja on suunnattu nousulavan poikitee, toisin sanoen kiertoakseli on yhdensuuntainen elementin 138 vaakasuoran kiertoakselin 110 kanssa. Kumpikin liikkuva talja 211, 211* pääsee täten vapaasti suuntautumaan eri kulma-asentoihin kiertymällä molempien kiertoakselien 214 ja 217 ympäri, joista toinen on yhdensuuntainen nousulavan vaakasuoran kierto-akselin 110 kanssa ja toinen on kohtisuorassa tätä akselia vastaan.

Kumpikin vintturirummultaan 188, 188' lähtevä ohjausköysi 189» 189* kulkee täten vuoron perään ensin vastaavan pylvään 169» 169' varaan asennetun ohjauspyörän 196, 196* ja siihen liittyvän suunnanvaihto-kiekon 191, 191' ympäri ja sitten vuoron perään ja vuorotellen liikkuvan taljan 211, 211* neljän köysipyörän ympäri, ja kiinteän taljan 200, 200' vastaavan kolmen köyeipyörän ympäri, ja on sitten lopuksi kiinnitetty päästään taljan 200, 200' kiinteään kiinnityskoryakkee-seen 208. Kunkin kiinteän taljan 200, 200' ja liikkuvan taljan 211, 211' köysipyörien, esim. pyörien 201, lukumäärä riippuu siitä valitusta vetovoiman välityssuhteesta, joka on aikaansaatava taijaparien 200, 211 ja 200', 211' muodostaman taljaston avulla. Tämä lukumäärä voi olla toinen kuin tässä on eri taljojen yhteydessä näytetty.

Kuten erikoisesti kuvioissa 10 ja 11 on näytetty, ohjataan nousulavan keskielementin 139 suhteellista kierto-kulmaliikettä tämän elementin ja nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 välisen kiertoakselin 141 ympäri, erikoisesti sellaiseen nosto- eli suoristumissuuntaan, että tämä keskielementti 139 saadaan ainakin likimain suunnatuksi ääri-elementin 138 pidennykseksi vähintään yhden suoristavan ohjausköyden 218 avulla, joka menee vuoron perään kahden suunnanvaihtokiekon 219» 219' ympäri, jotka on asennettu molempien pylväiden 169» lo9' yläpäästä ulkonevien kannattimien 190, 191 päähän. Köyden 218 ne molemmat juoksut, jotka lähtevät vastaavilta suunnanvaihtokiakoilta 219, 219' nousulavaa 104 kohti, menevät kumpikin mahdollisesti useamman 21 60372 kerran peräkkäin ja vuorotellen taljojen 220, 220' kautta, jotka on sovitettu nousulavan keskielementissä 139 kiinniolevien ulkonevien varsien 157, 157' vapaaseen päähän, sekä edelleen taljaan 221, 221’, jota kannattaa nousulavan sisäpuolisen äärielementin 138 vastaavan pitkittäispalkin ulkosivuun kiinnitetty kannatin 222, 222', poikit-taissuunnassa ulospäin ulkonevina siten, että kumpikin taljapari 220, 221 ja 220', 221* joutuu samalle linjalle samassa pystytasossa, joka on likimain yhdensuuntainen nousulavan pituussuuntaisen pystyn keskitason 111 kanssa. Nämä taljaparit ovat sopivasti likimain symmetriset tähän keskitasoon 111 nähden. Pelkkänä esimerkkinä mainittakoon, että kumpikin talja 220, 220' sisältää esim. kaksi sama-akselista yhdensuuntaista köysipyörää, ja että kumpikin talja 221, 221' sisältää esim. yhden ainoan köysiparin siten, että vastaavalta suunnanvaihto-kiekolta 219 tai 219' tuleva köyden 216 juoksu vuoron perään menee ensin taljan 220, 220' ensimmäisen köysipyörän ympäri ja sitten taljan 221, 221' ainoan köysipyörän ympäri ja tämän jälkeen taljan 220, 220' toisen köysipyörän ympäri ja palaa tekaisin taljaan 221, 221', jossa se on kiinnitetty tämän taljan 221, 221' kiinteään kiinnityskohtaan 223 tai johonkin kiinteään rakenteeseen, joka on kiinnitetty nousulavan sisäpuoliseen äärielementtiin 138. Köyden 218 juoksun vapaa pää kiinnitetään vastaavaan kiinnityspisteeseen, esim. kiinni-tyspisteeseen 223, sopivasti kiristyslaitteen ja köyttä automaattisesti höllentävän laitteen avulla, kuten on selitetty edellä mainitussa patenttihakemuksessa no 2069/73·

Kuten kuvioissa 11 , 12 sekä 17... 19 on näytetty, on ohjaueköyden 218 kumpikin yläpuolinen suunnanvaihtokiekko 219» 219' nivelletty haarukkaansa 224 kiertoakselin 225 avulla, joka on likimain vaakasuorassa sekä kohtisuorassa kiekon kiertoakselia 226 vastaan, haarukka- tai sankamaiseen vastaavaan kannattimeen 227, joka on kiinnitetty vastaavan pylvään 169, 169' ulkonevan kannattimen 190, 190' päähän. Kummankin suunnanvaihtokiekon 219» 219' sovitus saunoin kuin muuten kaikkien pylväisiin 169, 189' asennettujen yhdistelmien ja vinttureiden 188, 188' sovitukset ovat sopivasti symmetriset laivan pituussuuntaiseen pystyyn keskitasoon 107 nähden siten, että vaakasuorat kierto-akselit 225 ovat samalla linjalla sijaitsevina kohtisuorassa tätä tasoa vastaan. Kumpikin suunnanvaihtokiekko 219» 219' pääsee täten vapaasti suuntautumaan vaakasuoran kiertoakselinsa 225 ympäri ja seuraamaan nousulavan 104 ja ulkonevien varsien 157, 157' suhteellisia laskuliikkeitä.

22 6 0 3 7 2

Kumpikin suunnanvaihtokiekko 219, 219' on sopivasti varustettu köyden 218 ohjauslaitteilla siten, että köyden se juoksu, joka tangentiaali-sesti tulee kiekkoon ja köyden se juoksu, joka tangentiaalisesti lähtee kiekolta, pysyvät likimain samassa keskitasossa, joka on kohtisuorassa kiekon kiertoakselia 226 vastaan. Nämä ohjauslaitteet on tätä varten sopivasti kummankin suunnanvaihtokiekon 219, 219' yhteydessä muodostettu kahdesta putkimaisesta köydenohjaushoIkistä 228, 229, jotka on työnnetty köyden 218 vastaavien juoksujen päälle siten, että köysi liukuu näiden hoikkien läpi. Kummassakin ohjausholkiesa 228, 229 on kaksi säteittäisesti vastakkain sijaitsevaa akselitappia 230, jotka poikittaissuunnassa sijaitsevat sama-akselisesti samalla linjalla (kuviot 18 ja 19). Näiden akselitappien avulla on ohjaus-holkit sovitettu siten, että ne pääsevät kiertymään kahden yhdensuuntaisen kääntyvän tukivarren 231, 232 ympäri, jotka varret on kiertyvästi sovitettu vastaavan kiekon 219, 219' kiertoakselin 226 ympäri tämän kiekon molemmin puolin siten, että kummankin köyden-ohjaueholkin 228 pituussuuntainen avarrettu akseli on jatkuvasti suunnattu säteittäisesti suuntaan, joka kohtaa kiekon kiertoakselin 226 ja täten jatkuvasti sijaitsee kiekon kiertoakselia 226 vastaan kohtisuorassa keskitasossa.

Nousulavan 104 avulla voidaan kuormata ja purkaa pyöräajoneuvoja saattamalla nämä kulkemaan suoraan ulkopuoliselta laiturilta 150 laivan kuormauskannelle 102, riippumatta laivan todellisesta asennosta laituriin nähden. Laivan ollessa kiinnitettynä laituriin voi noueulava 104 asettua kolmeen seuraavaan pääasentoon: 1) Kohti perän takapäätä laivan pituussuuntaisen pystyn keskitason 107 linjalla sijaitsevana pidennyksenä, 2) vinoasentoon paapuurin puolella, jolloin noueulava on kiertynyt esim. noin 40° paapuurinpuoleisen pystyn kiertoakselinsa ympäri laivan pituussuuntaisesta pystystä keskitasosta, 3) vinoasentoon tyyrpuurin puolella, jolloin noueulava on kiertynyt esim. noin 40° tyyrpuurinpuoleisen pystyn kiertoakselinsa ympäri laivan pituussuuntaisesta pystystä keskitasosta. Laivan ollessa merellä on noueulava taitettu kokoon pystyasentoon kohti laivan takapuolista päällysrakennetta siten, että nousulavan pituussuuntainen keskitaso 111 lankeaa yhteen laivan vastaavan pystytason 107 kanssa. Nousulavan vierintäradoilla pyörivien ajoneuvon pyörien luisumisen 23 60372 välttämiseksi on noueulavan sellainen vierintäpinta, joka on tarkoitettu pyörillä kulkevia ajoneuvoja varten, sopivasti varustettu karhealla päällysteellä, kuten esim. uurretulla pellillä tai aaltometallilla tai senkaltaisella.

Nousulavaa käsitellään seuraavasti: a) Ensimmäinen tapaus: nousulavaa käytetään laivan takapään pidennyksellä sijaitsevana. Tässä tapauksessa tämän nousulavan sisäpuolista äärielementtiä 138 ohjataan kahdella ohjausköydellä 189, 189', joita molemmat hydrauliset vintturit 188, 188* käyttävät, Nousulavan alaspäin suunnattu kiertoliike vaakasuoran kiertoakselinsa 110 ympäri käynnistetään sillä työntövoimalla, jonka alemmalle välikannelle 166 sijoitetut likimain vaakasuorat työntöväkivivut 171 kohdistavat samanaikaisesti tähän äärielementtiin 138. Näitä samoja väkivipuja käytetään myös nousulavan iskunvaimentimina nostovaiheen lopussa. Nousu-lavan keskielementin 139 ja ulkopuolisen äärielementin 140 muodostaman yhdistelmän suoristuminen aikaansaadaan laskuliikkeen aikana automaattisesti suoristumista ohjaavan köyden 218 avulla sen kiinteän liitoksen aiheuttaman reaktion vaikutuksesta, jonka suunnanvaihto- kiekot 219, 219' kehittävät. Ulkopuolisen äärielementin 140 joutuessa kosketukseen laiturin 190 kanssa aikaansaadaan sen oikea sijoittuminen molempien säätöväkivipujen 151 avulla. Ennen nousulavan lasku-liikkeen alkamista on lava ensin irroitettava lukituksestaan irroit-tamalla lukituslaitteet 173 ja 175» jotka on asennettu vastaavasti välikannen 166 ja korokkeen 167 yhteyteen.

Nousulava nostetaan pystyyn suorittamalla edellä mainitut vaiheet päinvastaisessa järjestyksessä.

b) Toinen tapaus: nousulavaa käytetään vinoasennossa eli poikkeutet tuna 40° kulmaan paapuurin tai tyyrpuurin puolelle. Lasku suoritetaan kolmessa vaiheessa: 1) Laskutoiminta on samanlainen kuin edellä mainitussa ensimmäisessä tapauksessa siihen hetkeen asti, kunnes nousulavan sisäpuolinen ääri-elementti 138 on saatettu esim. noin 15° vinoasentoon vaakatason yläpuolelle käyttämällä ja lukitsemalla kuvion 7 näyttämää kaariliitos-laitetta, jonka rakenne ja toiminta on selitetty em. patenttihakemuksessa no 2069/73. Nousulavan sisäpuolista äärielementtiä 138 ja 24 60372 keskielementtiä 139 nostetaan niiden yhteisen kiertoakselin 141 kohdalla kaariliitoslaitteen väkivipujen 158 kohdistaman työntövoiman avulla nousulavan pitämiseksi nostettuna laiturin pinnan yläpuolella välin päässä tästä pinnasta sinä aikana, jolloin nousulavaa kierretään pystyn kiertoakselinsa 199 ympäri.

2) Nousulavan 104 kiertoliike pystyn kiertoakselin 199 ympäri suoritetaan saattamalla hydrauliset päävintturit 188, 188' vaikuttamaan vastakkaisiin suuntiin kiertovoiman kohdistamiseksi nousulavaan ohjaus-köysien 189, 189’ halutulle puolelle, kunnes nousulava on kiertynyt noin 40 suuruisen kulman laivan halutulle puolelle tämän laivan pituussuuntaisesta pystystä keskitasosta 107.

3) Nousulava lasketaan laiturille samalla tavoin kuin ensimmäisessä tapauksessa.

Nousulava nostetaan pystyasentoon samoin kolmessa vaiheessa suorittamalla ohjaustoimenpiteet päinvastaisessa järjestyksessä kuin lavaa laskettaessa. Nostoa ohjataan esim. käsin. Oikean nostotoiminnan varmistamiseksi käytetään kauko-ohjausjärjestelmää, jonka tarkoituksena on valvoa ja todeta, että nousulava on oikealla tavalla keskiöi-tynyt laivan pituussuuntaisen pystyn keskitason 107 linjalle. Tätä varten on laivan kannen korokkeen 167 korkeudelle sopivasti esim. kohtiin 175a sovitettu säätölaite, jolloin käytetään esim. ilmaisu-, tunto-, anturi- tai merkintälaitteita ja vastaavaa signalointia, jotka alkavat toimia nostovaiheen lopussa.

Koneenkäyttäjän kaikki käsiohjauselimet on sopivasti ryhmitelty keskeiseen ohjauspöytään 233, joka on sijoitettu korokkeen 167 taka-ulokkeelle suunnilleen laivan pituussuuntaiselle keskiakselille.

Lastaustoimintojen aikana ohjausvinttureita 188, 188' säädetään siten, että ne ylläpitävät määrätyn jännityksen niissä ohjausköysissä 189, 189', joiden varaan nousulava on osittain ripustettu niin, että rajoitetaan sitä puristusta, jonka nousulava kohdistaa laituriin, kun toisiinsa lukitut elementit 138 ja 139 käyttäytyvät yhtenäisenä jäykkänä palkkina. Asennonilmaisin 234, jona on tunto- tai anturielin, joka on asennettu nousulavan keskielementin 139 yhteyteen (kuvio 11) sopivasti tämän elementin ja sisäpuolisen äärielementin 138 kiertoakselin 141 läheisyyteen, valvoo tai säätää automaattisesti nousulavan 104 ja laitu- 25 6 0 3 7 2 rin välistä etäisyyttä, kun laiturin taso lähestyy kahden ennalta määrätyn minimi- vast, maksimiarvon edustamaa yläasentoa. Tämä ilmaisin-elin 234, joka erikoisesti on tarkoitettu joutumaan kosketukseen laiturin kanssa, ohjaa automaattisesti kaarinivellaitteen väkivipuja oikeaan suuntaan siten, että niiden varret tapauksesta riippuen joko työntyvät ulospäin tai vetäytyvät sisäänpäin ja vastaavasti nostavat tai laskevat yhteisen kiertoakselin 141 suhteellista asentoa. Kun laiturin sallima puristus on yhtä suuri tai suurempi kuin jokin ennalta määrätty raja-arvo, aikaansaadaan nousulavan säätö laituriin nähden laivan uppouman tai meren kulloinkin vallitsevan tilan funktiona täysin automaattisen säätötoiminnan vaikutuksesta. Siinä tapauksessa, että laituriin kohdistuvan puristuksen on oltava edellä mainittua raja-arvoa määrätyn arvon pienempi, on suoritettava käsin ohjattu säätö siten, että säädetään sitä jännitystä, jonka vintturit 188, 188' kohdistavat ohjausköysiin 189, 189'. Tätä varten on korokkeen 167 yhteyteen järjestetty erikoinen apu-ohjaus, joka on varustettu määrätynpituisella kauko-ohjausköydellä, jonka pituus on esim. noin 10 metriä. Tämä apuohjaus toimii samalla tavoin kuin pääohjaus.

Nousulavan käyttö on erittäin joustava ja sen avulla voidaan kuormaus-ja purkaustoiminnat suorittaa siten, että sen asettautumiskulma poikkeaa esim. enintään noin - 5° ja että sen kallistumakulma on enintään esim. - 2°. Laivan ollessa merellä on nousulava nostettu pystyyn kohti perän poikittaista päällysrakennetta, jolloin keskielementti 139 on so-vittunut sisäpuolista äärielementtiä 138 vasten, kun taas ulkopuolinen äärielementti 140 ja sen nivelletyt äärisiivet 153 ovat asettuneet is-kunvaimennusvasteita 152 vasten. Nousulava lukitaan neljällä lukitus-laitteella, jotka on jaettu vastaavasti alapuolisiin lukituslaiteparei-hin 173 ja yläpuolisiin lukituslaitepareihin 175, joita ohjataan esim. käsin, ja joista ainakin molemmat alapuoliset lukituslaitteet 173 käsittävät varsilukitusjärjestelmän, joka sitoutuu keskielementtiin 139 sen jälkeen, kun se on mennyt sisäpuolisen äärielementin 138 läpi.

Lisäksi on järjestetty sisäpuolinen varmuuslaite, joka estää takapuolisen lastausportin 147 avautumisen siinä tapauksessa, että nousulava 104 ei ole oikeassa asennossa ja päinvastoin. Näkyvän tai äänisignaalin antavaa laitetta käytetään hälytyksen antamiseksi ennen kuin keskielementti 139 joutuu kosketukseen laiturin 150 kanssa. Tämä hälytyslaite täydentää edellä mainittua automaattista sijainninilmaisinta 234. On myös olemassa hälytyslaite, joka estää nousulavan käytön siinä tapauksessa, että sen kaltevuus on suurempi kuin kulloinkin ennalta määrätty arvo.

Claims (8)

1. Lavaosista (3a, 3b) muodostuva nousulava (3) kulkuneuvoa (1) varten, joka lava on nivelletty vaakasuoran akselin ympäri kääntyväsii kulkuneuvossa olevaan rakenteeseen, joka puolestaan voi kääntyä pystysuoran akselin ympäri ja joka nousulava (3) on käännettävissä ylöspäin ja alaspäin ja pysytettävissä työasennossa kahden köysitaljan (21) avulla, tunnettu siitä, että lavan (3) sivuihin liittyvät nostoköydet (21) on yhdistetty käyttövinsseihin (22), kulkuneuvoon, nostolavan yläpuolelle asennettujen ohjauspyörien (23,191) avulla siten, että ohjauspyörien (23, 191) kannattimet (24, 192) ovat samalla käännettävissä pystyakselinsa ympäri nousulavaa (3) kannattavan rakenteen kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että ohjauspyörät (23) on laakeroitu pylväiden (24) varaan, jotka voidaan kääntää yhdessä sen korokkeen (34) kanssa, johon nousulava (3) on nivelletty.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että ohjauspyörien (191) kannattimet (192) on asennettu pääasiallisesti pystyakselien (193) ympäri erikseen kääntyviksi kulkuneuvon sellaiseen rakenteeseen (169), joka on kiinteä nousulavaan (3) nähden.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että molemmat ohjauspyörät (23, 191) on sovitettu symmetrisesti kulkuneuvon keskipituusakseliin nähden, kun nousulava (3) on suunnattu tämän akselin suuntaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että köysien (189) käyttövintturit (188) on ohjattavissa vastakkaisiin pyörimissuuntiin nousulavan (3) kääntämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että nousulava (3) on nivelletty juoksuvaunuun (18), jonka kulkupyörät (13, 179) pyörivät vaakasuorien akselien ympäri (177), ja jonka ohjaus-pyörät (16, 181) pyörivät pystyakselien (182) ympäri.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että juoksuvaunussa (18) on käyttömoottori (31) itsetoimivaa 'kulkua varten. 27 60372

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nousulava, tunnettu siitä, että koroke (34) on varustettu käyttölaitteella (35) kiertoliikettä varten.