FI85077B - Abonnentenhet foer ett traodloest, digitalt telefonsystem. - Google Patents

Description

1 85077

Tilaajayksikkö langatonta digitaalista puhelinjärjestelmää varten Tämä keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 mukai-5 seen tilaajajärjestelmäyksikköön digitaalista langatonta puhelinjärjestelmää varten, jossa tilaajayksikkö on sovitettu olemaan langattomassa yhteydessä tukiaseman kanssa. Tilaajayksikössä on peruskaistaprosessori, joka suorittaa joukon toimintoja sisältäen sisääntulevien ja uloslähte-10 vien signaalien koodauksen yhdestä bittijonotyypistä toiseen ja aikaansaa kaiunpoiston. Se toimii myös ohjausmik-roprosessorina, kuten esimerkiksi informoimalla järjestelmässä olevaa syntetisaattoria käytettäväksi halutusta toimintataajuudesta. Se on lisäksi kytketty muistiväli-15 neeseen sen suorittamien tai vastaanottamien useiden toimintojen vastaanottamiseksi ja tallentamiseksi.

Peruskaistaprosessori on kytketty modeemiprosesso-riin, johon se on kytketty suorasaantivälineellä, joka estää näiden molempien prosessorien samanaikaisen pääsyn, 20 mutta nämä kaksi prosessoria kommunikoivat keskenään ja modeemiprosessori, joka toimii isäntänä järjestelmässä, voi päästä peruskaistaprosessorin muistiin suorasaantivä-lineen kautta. Kuitenkin on muodostettu lukitusvälineet, jolloin tietyissä olosuhteissa modeemiprosessorin suorit-25 tama peruskaistaprosessorin ohjaus on estetty.

Modeemiprosessori lähettää signaalinsa ennalta määrätyllä näytteenottotaajuudella taajuussiirretyn komp-leksisignaalin kautta, joka on muunnettu analogiseksi signaaliksi. Tästä analogisesta signaalista poistetaan 30 häiriöpiikit sammutusprosessin avulla. Häiriöpiikeistä vapautettu signaali muunnetaan sitten ylöspäin ja suodatetaan välitaajuussignaalin muodostamiseksi, joka tämän jälkeen vahvistetaan. Vahvistetun välitaajuussignaalin taajuus summataan taajuuteen, joka on kehitetty edellä 35 mainitulla syntetisaattorilla ja tuloksena oleva radio-taajuussignaali vahvistetaan ja syötetään antennille.

2 85077

Tilaajayksikkö käyttää jatkuvasti toistuvia kehyksiä, joissa se lähettää kunkin kehyksen yhden osan aikana ja vastaanottaa sen toisen osan aikana, näiden osien ollessa nimettyinä "väleiksi". Tiettyjen tukiasemalta vastaan-5 otettujen signaalien pohjalta peruskaistaprosessori tuottaa käynnistyssignaalit, jotka määrittävät, onko tilaajayksikkö lähetystilassa vai vastaanottotilassa.

Järjestelmän käynnistysten välisinä aikaväleinä käytetään harjoittelutilaa, jossa tunnettua signaalia modeemi-10 prosessorilta verrataan takaisinsilmukoituun signaalin kor-jausvakioiden tuottamiseksi, jotta kompensoidaan epäsuotavat vaihtelut välitaajuussignaalissa, jotka johtuvat vaihteluista lämpötilassa, komponenttiarvoissa jne. Nämä korjaus-vakiot tallennetaan käytettäväksi todellisia vastaanotettu-15 ja signaaleja korjattaessa.

Demoduloinnin aikana moduloidut digitaaliset signaalit syötetään modeemiprosessorille aikamultipleksoitujen I~ ja Q-näytteiden muodossa ja ne demultipleksoidaan. De-multipleksoidut I- ja G-näytteet syötetään tasain- ja 20 taajuuskorjainpiirille virheiden minimoimiseksi johtaen taajuuskorjaussignaalien tuottamiseen, joita käytetään korjaamaan mitkä tahansa virheet järjestelmän ajoituksessa ja syntetisaattorin ulostulossa.

Oheisissa piirustuksissa 25 Kuvio 1 on kaaviokuva, joka esittää esillä olevaa keksintöä luonnehtivan tilaajayksikön.

Kuvio 2 on kuviossa 1 esitetyn modeemiprosessorin modulaattoriosan lohkokaavio.

Kuvio 3 on kuviossa 2 esitetyn DPSK-muuntoyksikön 30 lohkokaavio.

Kuvio 4 esittää kuviossa 2 esitetyn FlR-suotimen rakenteen ja toiminnan.

Kuvio 5 on kuviossa 1 esitetyn interpolaattorin lohkokaavio.

35 Kuvio 6 on kuviossa 1 esitetyn syntetisaattorin lohkokaavio.

3 85077

Kuvio 7 on kuviossa 1 esitetyn järjestelmän sisääntulo-osan modifioitu muoto.

Kuvio 8 on kuviossa 1 esitetyn modeemiprosessorin demodulaattoriosan lohkokaavio.

5 Kuvio 9 on kuviossa 8 esitetyn reittitaajuusohjaus- moduulin lohkokaavio.

Kuvio 10 on kuviossa 8 esitetyn AFC:n ja symboli-ajoitusmoduulin lohkokaavio.

Sanasto 10 Selityksessä käytettyjen lyhenteiden ja sanojen sanasto.

ACRONYM: Määrittely A/D: Analogia-digitaalimuunnin ADJ: Asetussisääntulo 15 AFC: Automaattinen taajuussäätö AGC: Automaattinen vahvistuksensäätö BLANKING: Ohjausmenettely signaalin pitämiseksi ennalta määrätyllä amplituditasolla ohjausvälineiden käynnistyksen aikana 20 CODEC: Yhdistetty koodain ja dekoodain CPE: Tilaajan hankkima varuste (puhelinkone) D/A: Digitaali-analogiamuunnin DMA: Suora muistihaku DPSK: Differentiaalivaihesiirto-avainnusmodulaatio 25 DS: Datavalinta EEPROM: Sähköisesti pyyhittävä ohjelmoitava luku- - muisti EPROM: Pyyhittävä ohjelmoitava lukumuisti FIFO: Jonomuisti 30 FIR: Äärellinen impulssivaste GLITCH: Epäsuotava transienttisignaali HOLD: Lepotila : I: Vaiheessa oleva IF: Välitaajuus 35 Kbps: Kilobittejä sekunnissa ns: Nanosekunti 4 85077 PAL: Ohjelmoitava jonologiikka PCM: pulssikoodimodulointi PROM: Ohjelmoitava lukumuisti PSK: Vaihesiirtoavainnusmodulaatio 5 Q: Kvadratuuri RAM: Suorasaantimuisti RELP: Jäännösherätteinen lineaariennuste RF; Radiotaajuus R/W: Luku/kirjoitus 10 S/H: Näytteenotto ja -pito SLIC: Tilaajasilmukan liitäntäpiiri STROBE: Näytteenottosignaali UART: Universaali asynkroninen lähetinvastaanotin VCXO: Jänniteohjattu kideoskillaattori 15 XF: Ulkoinen lippu-ulostulo, jota käytetään muiden prosessorien signalointiin Tämä keksintö liittyy tiedonvälitysjärjestelmiin useiden informaatiosignaalien langatonta siirtoa varten käyttäen digitaalisia aikajakopiirejä tukiaseman ja yhden 20 tai useampien tilaaja-asemien välillä ja se liittyy erityisesti tällaisen tilaaja-aseman rakenteeseen ja toimintaan.

Viitaten nyt yksityiskohtaisemmin piirustuksiin, . . joissa samat viitenumerot viittaavat samanlaisiin osiin, 25 kuviossa 1 on esitetty liitin 10 liitettäväksi asiakkaan hankkimaan laitteeseen (CPE). Johdinpari 12 johtaa liit-timeltä 10 SLIC:iin 14 ja se on myös yhdistettävissä soittopiiriin 16 releen 18 kautta. SLIC 14 on standardi-siru useiden toimintojen aikaansaamiseksi, kuten paris-30 tojännite, ylijännitesuojaus, soitto, signaloinnin ilmaus, kuten pyörivältä valintakiekolta, kuulokkeen tila, linjan testaus jne. Se sisältää myös hybridin, joka erottaa useat äänet sisääntuleviksi ja uloslähteviksi signaaleiksi. SLIC 14 on kytketty koodekkiin 20, jossa on si-35 sääntulevat ja ulostulevat linjat peruskaistaprosessoril-ta 22 ja sille, jolloin se sisääntulevassa suunnassa 5 85077 muuttaa analogiset äänisignaalit digitaalisiksi signaaleiksi, ts. 64 kbps u-laki-PCM-signaaleiksi samalla kun se ulostulevassa suunnassa muuttaa digitaaliset signaalit analogisiksi äänisignaaleiksi. Voi olla joskus suotavaa ohit-5 taa koodekki siten, että SLIC 14 on kytketty suoraan perus-kaistaprosessoriin 22. Siinä on vaihtoehtoinen pääsy perus-kaistaprosessorille liittimen 24 ja UART:in 26 kautta, joka muodostaa suoran digitaalisen liitännän peruskaistapro-sessorille ohittaen siten SLIC:in ja koodekin. Tämä suora 10 hakuliitäntä palvelee kahta tarkoitusta: (1) ainoastaan digitaalisten signaalien päästämiseksi läpi näin haluttaessa, jolloin ohitetaan kaikki analogiset liitännät ja (2) suoran haun sallimiseksi prosessoreihin ja muisteihin huolto- ja testaustarkoituksia varten.

15 Peruskaistaprosessorilla 22 on useita toimintoja, joista yksi on muuttaa 64 kbps PCM-signaali 14,57 ... kbps koodinmuuttotoiminnon avulla, kuten esimerkiksi aikaansaatuna jäännösherätteisen lineaariennusteen (RELP) avulla. Se myös aikaansaa kaiunpoiston ja lisäksi toimii, 20 kuten ohjausmikroprosessori, kuten esimerkiksi informoimalla järjestelmässä käytettyä syntetisaattoria halutusta toimintataajuudesta. Peruskaistaprosessori 22 on kytketty itse ohjautuvaan muistisiruun 28 samoin kuin sarja-EEPROM:iin 30, joka on sähköisesti pyyhittävä, haihtumaton muisti, jos-- 25 sa valitut bitit voidaan sähköisesti pyyhkiä pyyhkimättä mui ta siihen tallennettuja bittejä. Tätä EEPROM:ia 30 käytetään tallentamaan sitä tilaajan identifikaationumero että verkoston identifikaationumero (tukiasema, jonka kanssa sitä käytetään). Lisäksi peruskaistaprosessori 22 on kytketty 30 täysinopeuksiseen RAM:iin 32, jossa se tallentaa siihen vastaanotetut signaalit. RAM 32 sisältää myös "välimuisti-välineen" ja lisäksi sitä käytetään suorasaantimuistina RELP-muuntoa, kaiunpoistoa ja muita ohjaustoimintoja varten. Peruskaistaprosessori 22 on myös kytketty puolino-35 peuksiseen EEPROM:iin 34 ja täysinopeuksiseen PR0M:iin 36, jotka tallentavat RELP:in ja kaiunpoistofunktiot samoin 6 85077 kuin muut eri funktiot, kuten ohjausfunktion. Peruskaita-prosessori 22 on lisäksi kytketty suoran muistihaun (DMA) 38 kautta modeemiprosessoriin 40.

DMA 38 estää RAM:in 32 samanaikaisen haun esiinty-5 misen sekä peruskaista- että modeemiprosessorien toimesta.

DMA-liitäntää käytetään siirtämään ääni- ja ohjaus-dataa peruskaista- ja modeemiprosessorien välillä. Modee-miprosessori 40 toimii isäntänä ja ohjaa peruskaistapro-sessoria 22 pitolinjojen kautta (ei esitetty). Modeemipro-10 sessorilla 40 on kyky päästä peruskaistaprosessoriin 22, pysäyttää sen käsittely ja saada ohjauslinjat, osoite- ja dataväylät ottamaan kolmiasentoisen ulostulon korkeaimpe-danssinen tila. Tämä sallii modeemiprosessorin 40 päästä peruskaistaprosessorin DMA-muistiin DMA-liitännän kautta 15 ja lukea siitä tai kirjoittaa siihen.

Tämä on aikaansaatu modeemiprosessorilla 40, joka puolustaa XF-bittiään, joka on portitettu peruskaistaprosessorin pitosisääntuloon. Kun peruskaistaprosessori vastaanottaa tämän komennon, se päättää vallitsevan komenton-20 sa suorittamisen, pysäyttää käsittelyn, saa ohjausdata- ja osoiteväylänsä ottamaan kolmiasentoisen ulostulon korkea-impedanssisen tilan ja sitten antamaan pitovahvistussignaa-lin takaisin modeemiprosessorille. Välittömästi sen jälkeen kun modeemiprosessori antaa pitokomennon, se jatkaa 25 muita tehtäviään samalla kun odottaa peruskaistaprosessorin lähettävän pitovahvissignaalin. Sen jälkeen kun modeemiprosessori vastaanottaa pitovahvistussignaalin, se ottaa peruskaistaprosessorin ohjaus-, data- ja osoiteväylien ohjauksen ja sitten lukee tai kirjoittaa DMA-RAM:iin 32. Sen 30 jälkeen kun modeemiprosessori on päättänyt DMA-RAM:iin käytön, se ottaa pois pitosisääntulon peruskaistaprosesso-rilta, joka tällöin jatkaa käsittelyä siitä, mihin se jäi. Peruskaistaprosessorilla on myös kyky lukita modeemiprosessori ulos asettamalla sen oma XF-bitti ylös. Tämä bitti 35 portitetaan pidon kanssa modeemiprosessorilta ja se voi syrjäyttää pitolinjan missä tahansa pisteessä ennen kuin 7 85077 peruskaistaprosessori menee pitotilaan. Modeemiprosessori käyttää 10-bittistä osoiteväylää ja kaikkia dataväylän 16 bittiä. Se käyttää myös kolmea ohjauslinjaa: STROBE, R/W ja DS.

5 Joko peruskaitaprosessori 22 tai modeemiprosessori 40, jotka toimivat jompaankumpaan suuntaan, voivat saada signaaleja RAM:ilta 32 yllä kuvattujen signaalien mukaisesti. Nämä kaksi prosessoria kommunikoivat toistensa kanssa RAM:in 32 osan avulla, joka on asetettu sivuun käy-10 tettäväksi välimuistina. Modeemiprosessori 40 on myös kytketty täysinopeuksiseen PR0M:iin 44, joka sisältää ohjelman tätä prosessoria varten.

Modeemiprosessori modulaatiotilassaan lähettää signaalinsa FIFO:n 46 kautta interpolaattorille 48 näiden sig-15 naalien ollessa 320 kHz näytteenottotaajuudella. Interpo-laattori 48 lisää tehokkaasti tätä näytteenottotasoa viidellä muuttaen sen 1 600 kilonäytettä/sekunnissa (1,6 meganäytettä/sekunti). Interpolaattori yhteistoiminnassa kidesuotimen (selitetään seuraavassa), joka toimii in-20 tegraattorina, tehokkaasti approksimoi viisi väliottoista FIR-suodinta. Tämä digitaalisen ja analogisen laitteiston käyttö FIR-suotimen toteuttamiseksi poikkeaa klassisesta täysin digitaalisen piiristön FIR-sovellutuksesta. Inter-polaattorin ulostulo syötetään PAL:iin 50.

25 PAL on muodostettu sekoittimen tyyppiseksi, johon syötetään 400 kHz suorakulma-aalto, jota on merkitty viitenumerolla 50, joka tulee ajoitusgeneraattorilta 51 samoin kuin 1 600 kilonäytettä/sekunnissa -signaali. 1 600 kilonäytettä/sekunnissa -signaali edustaa 16 kilosymbolia/ 30 sekunnissa PSK-signaalia nollakantoaallolla ja halutulla 20 kHz kaistanleveydellä. Itse asiassa PAL:ia voidaan pitää taajuusmuuntimena. PAL-piiri, joka kun se on muodostettu suorittamaan 2:n komplementtifunktio ohjattuna 400 kHz suorakulma-aallolla, suorittaa tehokkaasti aikamultipleksoi-35 dun kvadratuurisekoituksen ja muuttaa tehokkaasti 20 kHz leveän peruskaistasignaalin taajuudella 400 kHz.

8 85077 PAL:in 50 ulostulo on aikamultipleksoitu, taajuus-muunnettu kompleksisignaali, joka johdetaan D/A-muunti-melle 52, joka muuttaa digitaalisen signaalin analogiseksi signaaliksi. D/A-muuntimen 52 ulostulo syötetään se-5 koittimelle 54, johon syötetään myös häiriöpiikkien poisto/ sammutuspulssi 56 sammutusgeneraattorimoduulilta 58. Häi-riöpiikkienergia on kohinan päälähde näytteytetyssä data-järjestelmässä. Häiriöpiikkienergiaa esiintyy siirtymien aikana yhdestä sisääntulosanasta toiseen. D/A-muuntimessa 10 kukin sisään tuleva bitti riippuen sen tilasta, voi aiheuttaa muutoksen analogisessa ulostulotasossa. Tällaiset muutokset johtuen eri biteistä, eivät tavanomaisesti esiinny samanaikaisesti eivätkä siten aiheuta häiriöpiikkejä. Tämän ongelman klassiset ratkaisut ovat näytteenoton ja -pidon 15 käyttö seuraten D/A-muuntoa tai häiriöpiikit poistavan D/A-muunnon käyttö. Molemmat nämä vaihtoehdot ovat kuitenkin epäsuotavan kalliita. "Sammutus” palauttaa sekoittimen ulostulon keskimääräiselle vertailutasolle siirtojaksojen aikana tyypillisesti noin 35 ns ennen ja 130 ns jälkeen 20 digitaalisten kytkentähetkien, vaimentaen siten suuret häiriöpiikit, jotka esiintyvät D/A-ulostulossa. Vaikkakin sammutus aikaansaa harmonisia kiinnostavan keskitaajuuden ulkopuolelle, suhteellisen tiukan välitaajuussuodatuksen käyttö oleellisesti poistaa nämä harmoniset. Tämä sammutus-25 menetelmä myös vähentää näytteenottotaajuuden pitoisuutta ulostulossa.

Sekoittimen 54 ulostulo merkittynä viitenumerolla 60 syötetään sekoittimelle 62 ylöspäinmuuntimessa, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 64. Sekoittimella 62 on 30 20 MHz sisääntulo, jota on merkitty viitenumerolla 65, jo ka on yhteinen 20 MHz linjan 66 kanssa. Sekoittimen 62 ulostulo on summa 20 MHzrsta sisääntulosta 65 ja 400 kHz -signaalista, joka on vastaanotettu sekoittimelta 54 tuloksen ollessa 20,4 MHz ulostulo. Tämä ulostulo syötetään kidesuo-35 timeen 68, joka päästää läpi ainoastaan tämän summan, joka muodostaa välitaajuussignaalin, vahvistimelle 70.

9 85077

Syntetisaattori on esitetty viitenumerolla 72. Tässä syntetisaattorissa 72 on syntetisaattorimoduuli, joka aikaansaa ulostulon L01. Myös syntetisaattorimoduulissa toinen piiri ohjaa toista ulostuloa L02, jolloin L02:n 5 ulostulo seuraa L01:n ulostuloa 5 MHz L01:n taajuuden alapuolella. Syntetisaattori käyttää 80 MHz VCXO:ta vertailuna. Ulostulo L01 syötetään linjan 74 kautta sekoitti-melle 76, joka vastaanottaa myös välitaajuusulostulon vahvistimelta 70. Koska tälitaajuussignaalin arvo on 10 20,4 MHz, jos halutaan esimerkiksi taajuus 455,5 MHz se- koittimen 76 ulostuloon, syntetisaattoria käytetään kehittämään taajuus 435,1 MHz, joka summattuna 20,4 MHz taajuuteen, antaa halutun taajuuden 455,5 MHz. Tämä ulostulo vahvistetaan sitten vahvistukseltaan säädettävällä 15 vahvistimella 80. Peruskaistaprosessori 22 tiettyjen signaalien dekoodauksen perusteella perusasemalta lähettää vahvistuksensäätösignaalin linjalla 81 D/A-muuntimen 82 läpi vahvistukseltaan säädettävälle vahvistimelle 80. Vahvistukseltaan säädettävällä vahvistimella 80 on rajoitettu 20 kaistanleveys ja siten se ei päästä läpi epäsuotavaa ero-taajuutta, joka myös tuotetaan sekoittimessa 76. Vahvistimen 80 ulostulo päästetään linjan 83 läpi tehovahvistimel-le 84, joka toteuttaa lopullisen vahvistuksen ennen kuin radiotaajuussignaali pääsee releen 86 läpi antennille 88. 25 Yksikkö käyttää järjestelmää, jossa kehys toistuu joka 45 millisekunti. Tässä järjestelmässä yksikkö lähettää kunkin kehyksen toisen puoliskon osan aikana ja vastaanottaa kehyksen ensimmäisen puoliskon osan aikana.

Yksi rakennevaihtoehto olisi se, jossa puoliskon molemmat 30 osat ovat yhtä pitkiä (vaikka niiden ei tarvitse välttämättä olla yhtä pitkiä). Toinen vaihtoehto (16-kantainen) voisi olla se, jossa tilaajan käytettävissä on neljä yhtä pitkää osuutta koko kehyksen aikana. Kutakin neljästä osasta voidaan nimittää väliksi. Kukin väli sisältää osa-35 na alkuperäisestä datastaan uniikin sanan, jota käytetään yksikön toimesta aikaansaamaan ajoitus välissä jäljellä 10 85077 olevan datan vastaanottoa varten. Ensimmäistä väliä neljästä edeltää AM-kolo, jota käytetään määrittämään väli, jonka tukiasema on mielivaltaisesti nimennyt ensimmäiseksi väliksi. AM-kolo ja uniikki sana ovat osa tukiasemalta si-5 sääntulevasta signaalista. AM-kolon kestoa käytetään määrittämään, onko tietty radiotaajuuskanava ohjauskanava vaiko äänikanava.

Datasignaali johdetaan viitenumerolla 116 merkityn signaalin keskimääräisestä tasosta. Kynysarvoa, joka on 10 verrannollinen mainittuun keskimääräiseen tasoon, verrataan ei-keskimääräistettyihin tasoihin. Jos mainittu ei-keski-määräistetty taso ei ylitä kynnystä ennalta määrätyn ajan sisällä, oletetaan että AM-kolo on ilmaistu. Modeemipro-sessori 40 tallentaa hetken, jona AM-kolo määritettiin 15 esiintyvän, RAM;iin 32, Peruskaistaprosessori perustuen (a) modulaatiotilaan (4-kantainen tai 16-kantainen), (b) hetkeen, jona AM-kolo esiintyi, tallennettuna RAM:iin 32 ja (c) hetkeen, jona uniikki sana vastaanotettiin määritettynä erillisesti peruskaistaprosessorilla, tuottaa käyn-20 nistyssignaalit, jotka ilmaisevat, milloin yksikön tulisi olla lähetystilassa tai vastaanottotilassa. Tällaiset käyn-nistyssignaalit kytketään linjan 90 kautta kehysajoitusmo-duuliin 91.

Kehysajoitusmoduuli 91 muuttaa käynnistyssignaalit 25 kahdeksi pulssisarjaksi. Toinen pulssisarja on kytketty linjan 92 kautta sallimaan tehovahvistin 84 ja käynnistämään rele 86 vahvistimen 84 ulostulon kytkemiseksi antenniin 88. Linjalla 92 olevan pulssin jakson aikana yksikkö on nimetty olevan lähetystilassa. Kun rele 86 ei ole aktivoitu, se on 30 sovitettu kytkemään antenni 88 esivahvistimen 94 sisääntuloon.

Toinen pulssisarja kehysajoitusmoduulilta 91 on kytketty linjan 93 kautta esivahvistimelle 94 tämän esivahvistimen sallimiseksi. Yksikön on nimetty olevan vastaanotto-35 tilassa tämän pulssisarjän aikana. Esivahvistin 94 päästää vastaanotetut signaalit sekoittimelle 96, joka vastaanottaa 11 85077 myös ulostulon L02 syntetisaattorilta 72 linjan 98 kautta. Sekoittimen 96 ulostulo syötetään kidesuotimelle 100, jonka ulostulo puolestaan syötetään välitaajuusvahvistimelle 102.

Modeemiprosessori 40 päästää linjan 89 kautta ennal-5 ta määrätyn datasignaalin, joka on johdettu viitenumerolla 116 merkityn signaalin keskimääräisestä tasosta D/A-muunti-melle 104, joka tuottaa analogisen AGC-jännitesignaalin, joka kulkee linjan 106 läpi vahvistimelle 102 ilmaisten siten tälle vahvistimelle, kuinka paljon vahvistusta tarvi-10 taan, jotta kompensoidaan siten, että välitaajuussignaali on aina amplitudiltaan sama. Tämä vahvistin vastaanottaa myös ulostulon kidesuotimelta 100. Ulostulo vahvistimelta 102 pääsee sekoittimelle 108, johon syötetään myös 20 kHz sisääntulo linjalta 109 tuloksena olevan 400 MHz signaalin 15 tuottamiseksi. Tämä 400 kHz -signaali päästetään sitten A/D-moduulille, joka koostuu näytteenottopiiristä 110, A/D-muuntimesta 112 ja FIF0:sta 114.

Ulostulo A/D-muuntomoduulista on 64 kilonäytettä sekunnissa ja tämä ulostulo syötetään linjan 116 kautta modee-20 miprosessoriin 40. Modeemiprosessori 40 demoduloi tämän signaalin ja syöttää demoduloidun datan RAM:iin 32 väli-muistiosaan, johon peruskaistaprosessori 22 pääsee, jossa prosessorissa RELP-muunto tapahtuu. Tuloksena olevalla ulostulolla on 64 kbps PCM jatkuvassa sarjamuodossa. Tämä ulos-25 tulo syötetään koodekkiin, joka muuttaa sen analogiseksi signaaliksi, joka sitten syötetään SLIC:iin, joka puolestaan syöttää sen puhelinkoneelle tai vaihtoehtoisesti 16 kbps välimuistista voidaan dekoodata digitaaliseksi signaaliksi, joka syötetään UART:iin 26.

30 Käytettynä opettelutilassa silmukkatakaisinkytkentä on muodostettu kohtaan 118 kahden releen 120 ja 122 väliin. Tämä silmukkatakaisinkytkentä, joka on välitaajuuspuolella eikä radiotaajuuspuolella, vähentää vaadittujen elementtien lukumäärää. Opettelutila on se, jossa tunnettu signaali lä-35 hetetään modeemiprosessorin toimesta jäljellä olevien lähettimen elementtien läpi, jotka on koottu välitaajuus- 12 85077 vahvistimeksi 70. Koska releet 120 ja 122 ovat käytettyjä, vahvistimen 70 ulostulo on kytketty kidesuotimen 100 sisääntuloon.

Lisäksi peruskaistaprosessorin 22 ulostulo merkitty-5 nä linjana 90 sulautuu kehysajoitukseen 91 ja saa pulssin linjalla 93 täysin estämään vahvistimen 94 opettelutilan aikana. Edelleen opettelutilan aikana kehysajoitus 91 tuottaa toisen pulssin linjalle 92, joka täysin estää vahvistimen 84. Modulaattorin kehittämää tunnettua signaalia verrataan 10 todelliseen signaaliin, joka on palautettu demodulaattoril-le. Sitten asetetaan aliohjelma kompensoimaan muutokset, jotka johtuvat eri tekijöistä, kuten muutoksista lämpötilassa, komponenttiarvoissa jne. Korjausvakiot tallennetaan RAM:iin 32. Modeemi liittää nämä tallennetut korjaukset 15 vastaanotettuihin signaaleihin. Opettelutila tapahtuu järjestelmän käynnistysten välisinä aikaväleinä.

Syntetisaattorimoduuli 72 sisältää 80 MHz oskillaattorin (VCXO), joka on johdettu vastaanotetusta signaalista. Oskillaattorin kehittämä 80 MHz -signaali kulkee linjan 20 124 läpi neljällä jakavaan piiriin 126, jonka ulostulo me nee sekoittimille 62 ja 108. Tämä ulostulo menee myös kahdelle prosessorille kellopulssien (suorakulma-aaltoja) aikaansaamiseksi. Lisäksi se menee linjan 124 kautta viidellä jakavaan piiriin 130 ja sitten ajoitusmoduulille 51. Mo-25 deeniprosessori määrittää kaikki erot taajuudessa sisään-tulevan signaalin keskitaajuuden ja kellotaajuuden murto-osan välillä.

Mahdollinen tuloksena oleva ero syötetään modeemi-prosessorilla linjan 132 kautta D/A-muuntimelle 134. D/A-30 muuntimen 134 ulostulo syötetään linjan 136 ja ADJ-sisään-tulon 138 kautta VCXO:lie (joka kuvataan seuraavassa) siten, että muutetaan sen taajuutta suuntaan, joka vaaditaan minimoimaan edeltävä tuloksena oleva ero. Lukituksen menetyksen ilmaisusignaali syötetään linjan 120 kautta perus-35 kaistaprosessorille 22 ilmaisemaan, milloin on menetetty tahdistus syntetisaattorissa.

13 85077

Modeemiprosessori 40, kuten on esitetty kuviossa 2, käsittää DPSK-muuntimen 150, johon syötetään dataa linjan 152 kautta. Data syötetään sitten 16 kHz symbolia sekunnissa taajuudella FIR-suotimelie 154. Ulostulo FIR-suotimesta 5 154 ilmaistuna viitenumerolla 156 on asynkronista dataa, joka käsittää 10 kompleksista näytettä/symboli, aikamulti-pleksoitua IQ-paria. Tämä urostulo syötetään FIFO:on 46, joka on kuvattu yllä, jossa tapahtuu muunto asynkronisesta synkroniseen. Ulostulo FIFO:sta46 160 000 datasanaparia/se-10 kunti muodossa syötetään interpolaattoriin 48, joka on kuvattu yllä ja joka demultipleksoi IQ-parit ja uudelleenmul-tipleksoi IQ-näytteet 1,6 MHz taajuudella.

16-kantaisessa modulaatiokaavassa binaarisisääntu-lojakso jaetaan 4-bittisiksi symboleiksi. 16-kantaisessa 15 PSK:ssa 4-bittiset symbolit määrittävät kantoaallon vaiheen tietyn symbolijakson aikana. Binaarisen sisääntulon muuntotehtävä PSK-aaltomuotoon suoritetaan modulaattorilla.

Kuvio 3 esittää, miten näytteiden (S) sekvenssi, joka on esitetty viitenumerolla 160, muunnetaan vaiheessa 20 olevien (I) ja kvadratuuri (Q) -näytteiden sekvenssiksi modeemiprosessorin 40 DPSK-muuntimessa 150. Symbolit ovat ensin käänteisesti Gray-koodattuja, kuten on esitetty kohdassa 162. Tämä on tehty bittivirheiden lukumäärän minimoi-. . miseksi, joita esiintyy todennäköisimminkin vääristä symbo- 25 lipäätöksistä johtuen demodulaattorissa.

Käänteisen Gray-koodaimen 162 ulostulo syötetään vaihekvantisoijaan 164, joka määrittää absoluuttisen vai-hearvon Θ, esitettynä vallitsevalla symbolilla. Tämä vaihe-arvo syötetään sitten differentiaalikoodaimeen 166, joka 30 laskee absoluuttisen vaihearvon 0j'. Θj' edustaa vallitsevan differentiaalivaiheen Θ ja edeltävän vaiheen Θj — j' modulo 16 summaa.

0j' = (Θj + Θ - | ·) MOD 16

Modulo 16 lisäys vastaa modulo 360 lisäystä, joka 35 suoritetaan, kun summataan kulmia.

14 85077

Differentiaalinen vaihe 0j' syötetään kosini- ja sinihakutaulukoihin vallitsevan symbolin I- ja Q-kompo-nenttien laskemiseksi.

I- ja Q-näytteet syötetään 6-väliottoiseen äärelli-5 sen impulssivasteen omaavaan (FIR) suotimeen 154, joka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 4. FIR-suotimen tehtävänä on luoda ylinäytteytetty PSK-aaltomuoto I- ja Q-näyt-teistä. Q-näytteet syötetään 10 6-väliottoisen FIR-suotimen ryhmään, joita on nimetty "hj,^" (j = 1 ... 10). Samal-10 la tavoin I-näytteet syötetään 10 suotimen ryhmään nimettyi-nä "hQj". Näiden 20 suotimen ulostulot on aikajakomulti-pleksoitu, kuten on esitetty yhdelle ainoalle rinnakkaisväylälle, joka kulkee näytteenottotaajuudella, joka on 10 kertaa I, Q parien näytteenottotaajuus suotimen sisääntu-15 lossa.

Interpolaattori 48, joka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 5, käsittää sisääntulon 180 ja releen 182, joka on kytketty PAL:iin 50 linjalla 183 releen 182 ollessa siirrettävissä sisääntulon 180 ja linjan 184 vä-20 Iillä. Valinnaisesti linjaan 183 on sovitettavissa kertoja 185, jota voidaan käyttää kertomaan sisääntulot linjalta 183 samoin kuin valinnainen sisääntulo 187, jota voidaan syöttää modeemiprosessorilta tai miltä tahansa halutulta ulkopuoliselta muistilta. Rele 182 on kytketty 25 PAL:iin 50 linjalla 183 ja linja 184 johtaa I-muistista 186, jolla on sisääntulo 188 Q-muistista 190. 1,6 MHz sisääntulo on muodostettu sekä I/Q- ja Q/I-muisteille, kuten on esitetty kohdissa 192 ja 194 vastaavasti. Interpolaattori demultipleksoi multipleksoidut I,Q-näytteet 30 160 kHz taajuudella ja uudelleennäytteyttää ja uudelleen- multipleksoi ne 800 kHz taajuudella.

Syntetisaattori 72, jonka toimintaa on kuvattu yllä, on esitetty kuviossa 6, jossa on esitetty 80 MHz VCXO-moduuli 200, joka vastaanottaa signaalin ADJ-sisään-35 tulosta 138. Tämä sisääntulo ohjaa VCXO-moduulin tarkkaa tajuutta. Ulostulo VCXO-moduulilta on kytketty linjan 202 is 85077 kautta syntetisaattoriin 204. Tämä syntetisaattori 204 kykenee syntetisoimaan taajuuksia välillä 438,625 - 439,65 MHz hyväksyttävässä tahdissa linjalla 202 olevien signaalien kanssa. Tietty taajuus valitaan sisääntulosignaalil-5 la linjan 128 kautta (esitetty myös kuviossa 1).

Syntetisaattorin 204 ulostulo syötetään linjan 206 ja suotimen 208 kautta tullakseen signaaliksi L01. Syntetisaattorin 204 ulostulo syötetään myös linjan 210 kautta synkroniselle kääntäjälle 212. VCXO:n 200 ulostulo syöte-10 tään linjan 214 kautta 16 jakavaan moduuliin 216, jonka 5 MHz ulostulo syötetään linjan 218 kautta synkroniselle kääntäjämoduulille 212. Ulostulo linjalla 214 on kytketty myös vertailu-ulostuloon 221.

Moduuli 212 vähentää 5 MHz sisääntulon linjalta 218 15 taajuudesta linjalla 210 tuottaen erotaajuuden, joka syötetään suotimen 220 kautta tullakseen signaaliksi L02. Tällä tavoin taajuudet, jotka esiintyvät L02:na vaihtelevat välillä 433,625 - 434,65 MHz, jolloin L02:n taajuus on aina 5 MHz L01:n taajuuden alapuolella.

20 Lisäksi ulostulo syntetisaattorilta 204 linjan 222 kautta ja ulostulo synkroniselta kääntäjältä 212 linjan 224 kautta yhdistetään tahdistusilmaisimessa 226 sillä tavoin, että jos joko taajuus linjalla 206 ei ole synkro-. . ninen linjalla 202 olevan taajuuden kanssa tai synkroni- - 25 sen kääntäjän 212 ulostulon taajuus ei ole synkroninen lin jalla 206 olevan taajuuden ja 16 jakavan moduulin 216 ulos-tulotaajuuden yhdistelmän kanssa, lähetetään tahdistuksen menetys (lukituksen menetys) signaali linjalla 140 (esitetty myös kuviossa 1).

30 Yhden syntetisaattorin 204 ja 16 jakavan moduulin 216 ja synkronisen kääntäjän 212 erityinen yhdistelmä aikaansaa saman funktion kuin kaksi erillistä syntetisaattoria, joita on aiemmin käytetty, mutta vähemmillä osilla suuremmalla stabiilisuudella, helpommilla toleransseilla 35 jne.

16 85077

Kuvio 7 esittää edullisen piirin asiakasliitännän testaamiseksi. Tässä suhteessa modeemiprosessori 22 (esitetty kuviossa 1) kehittää digitaalisesti 1 kHz siniaal-lon, joka syötetään koodekkiin 20 (esitetty kuviossa 1), 5 joka muuttaa sen analogiseksi siniaalloksi, joka puolestaan viedään SLIC:in 14 hybridifunktion kautta linjaparil-le 12. Rele K (ei esitetty kuviossa 1) on sovitettu välittömästi liittimen 10 viereen siten, että se voi erottaa liittimen piiristä. Mahdollinen heijastunut signaali päät-10 tämättöraästä linjaparista 12 avoimella releellä K palautetaan SLICK:in hybridifunktion kautta ja se muutetaan digitaaliseksi signaaliksi koodekilla 20. Tämä digitaalinen signaali syötetään peruskaistaprosessorille 22, joka vertaa heijastunutta signaalia alkuperäiseen signaaliin ja 15 määrittää, onko epäsuotavia impedansseja tai liitoksia, esimerkiksi maadoituksia, läsnä linjaparilla 12.

Kuvio 8 esittää modeemiprosessorin 40 demodulaat-toriosan ja esittää 400 kHz ulostulon sekoittimelta 108 (esitetty kuviossa 1) syötettynä suuritarkkuuksiseen näyt-20 teenottopiiriin 110, jolla on 25 nanosekunnin tai sitä pienempi aukkoepävarmuus, jonka ulostulo viedään A/D-muun-timelle 112. A/D-muuntimen 112 ulostulo syötetään linjan 116 kautta modeemiprosessorille (kaikki kuten on esitetty kuviossa 1). Sisääntulo linjalla 116 käsittää aikamulti-25 pleksoidut I- ja Q-näytteet (joilla voi olla jonkin verran keskinäistulovääristymää) kahden kompleksisen näyteparin/ symboli muodossa. Mainitut aikamultipleksoidut I- ja Q-näytteet syötetään demultiplekserille 298, jossa ne demulti-pleksoidaan. Demultipleksoidut I- ja Q-näytteet syötetään 30 tasainmoduulille 300, jonka tehtävinä on minimoida (a) vastaanotetun datavuon virhe-energia, (b) datavuon modifioitu virhe-energia viivästettynä 0,05 T (T:n ollessa 1/16 000 sekuntia), (c) datavuon modifioitu virhe-energia siirrettynä eteenpäin 0,05 T, (d) datavuon energia viereiseltä . 35 ylemmältä kanavalta (haluttu vastaanottotaajuus + 25 kHz) 17 85077 ja (e) viereisen alemman kanavan datavuon energia (haluttu vastaanottotaajuus -25 kHz).

Tasain on kompleksi 28 väliottoinen FIR-suodin, jossa suodinpainatukset on määritetty minimoimalla yllä 5 mainitut viisi kohdetta. Tätä tarkoitusta varten kehitetään viisi opettelusignaalia modulaattorilla. Nämä ovat: (a) signaali halutulla tajuudella, jolla vastaanottimen ja lähettimen kellot ovat tahdistetut, (b) sama signaali kuin (a), mutta jolloin vastaanottokello on siirretty 10 eteenpäin lähetyskellon suhteen 0,05 T, (c) sama signaali kuin (b), paitsi että sitä on viivästetty 0,05 T, (d) sama signaali kuin (a), mutta jossa kantoaaltotaajuutta on kasvatettu 25 kHz ja (e) sama signaali (d), paitsi että kantoaaltotaajuutta on vähennetty 25 kHz. Tapauksis-15 sa (d) ja (e) opettelusignaalin kehittämiseksi 25 kHz poikkeamalla modeemiprosessori siirtää lähetys-FIR-suoti-men kertoimia 25 kHz:11a.

Vertaamalla todellisia sisääntuloja kunkin viiden opettelusignaalin esittämisen aikana haluttujen ulostu-20 lojen ryhmään, saadaan ryhmä painatuskertoimia, jotka kun ne on sovitettu tasaimeen, toteuttavat yllä mainitut kohteet. Nämä painatuskertoimet on tallennettu RAM:iin 32.

Tasatut I- ja Q-näytteet syötetään moduuliin 302, joka tuottaa ulostulon, joka on tasattujen Q- ja I-näyttei-25 den suhteen arkustangentti. Tämä ulostulo esitettynä kohdassa 304 edustaa vastaanotetun signaalin vaihetta.

Tasatut I- ja Q-näytteet syötetään samanaikaisesti myös reittitaajuusmoduulille 306, joka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 9. I- ja Q-näytteet summataan 30 alemman sivukaistan 308 tuottamiseksi (kuten on esitetty kuviossa 9) ja samanaikaisesti I- ja Q-näytteiden erotus muodostetaan tuottamaan ylempi sivukaista 310. Tasolasken-ta suoritetaan sitten sekä ylemmälle että alemmalle sivu-kaistalle, kuten on esitetty kohdissa 312 ja 314. Tasojen 35 välinen erotusoperaatio tapahtuu kohdassa 316. Tämä ero ilmaistuna kohdassa 318 edustaa taajuusvirhettä.

is 85077

Kuten on esitetty kuviossa 8, arkustangenttimoduu-lin 302 ulostulo 304 syötetään AFC:hen ja symboliajan seurantamoduulille 320 (joka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 10). Vaihekorjausarvo ilmaistuna kohdas-5 sa 322 kuviossa 10, vähennetään ilmaistusta vaiheesta 304 johtaen korjattuun vaiheeseen, joka on ilmaistu linjalla 324. Korjattu vaihe 324 syötetään symboli-ilmaisimeen 326, joka ilmaisee vallitsevan symbolin vaihearvon muodossa ja kvantisoi vaiheen lähimpään 22,5°:een lisäykseen. Kvanti-10 soitu vaihe ilmaistuna kohdassa 328 vähennetään korjatusta vaiheesta 324 kohdassa 330. Tämä johtaa vaihevirhe-signaaliin, joka on ilmaistu kohdassa 332. Tämä virhesig-naali 332 syötetään toisen kertaluokan silmukkasuotimeen, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 334, joka laskee 15 vaihevirhearvon ilmaistuna linjalla 336 samoin kuin taa-juuskorjaussignaalin, joka on esitetty kohdassa 338. Tämä taajuuskorjaussignaali syötetään VCXOrlle kuviossa 1 esitetyn linjan 132 kautta.

Virhesignaali 332 syötetään linjan 340 kautta sym-20 boliajoituksen seurantamoduulille 342, joka myös vastaanottaa ulostulon symboli-ilmaisumoduulilta 326 linjan 344 kautta. Symboliajoituksen seurantamoduuli 342 sisältää algoritmin, joka seuraa vaihetta lukuisten ennalta määrättyjen symbolien suhteen etsien ensimmäisen symbolin aloi-25 tusvaihetta ja viimeisen symbolin vaihetta ja määrittää sitten kaltevuuden. Se yrittää määrittää vaiheen aikafunktiosta sen, missä nollanylitykset todella tapahtuivat ja vertaa niitä siihen, missä niiden olisi tullut tapahtua ja laskee ajoitusasetuksen, joka korjaa virheen. Symbolikel-30 loa asetellaan seuraavan aikavälin alussa. Symboliajoituk-sen seurantamoduuli 342 aikaansaa ulostulon 346, joka syötetään ajoitusmoduulille 51 (esitetty kuviossa 1).

Taajuuskorjaussignaali 338 AFCrltä ja symboliajoi-tusmoduulilta 320 syötetään painotusmoduulille 348 (kuten 35 on esitetty kuviossa 8), jossa se painatetaan. Ulostulo 350 moduulilta 348 syötetään summausmoduuliin 352, jossa 19 85077 signaali 350 summataan moduulin 346 ulostuloon 318 ulostulon 354 aikaansaamiseksi, joka syötetään D/A-muuntimelle 134. D/A-muuntimen ulostulo on esitetty kuviossa 1 syötettynä syntetisaattorille kohdassa 138.

5 Vaikka keksintö yllä kuvatulla tavalla muodostuu useista erillisistä elementeistä, on mahdollista sisällyttää monet näiden elementtien toiminnoista, kuten esimerkiksi täysinopeuksinen ROM 44, FIFO 46, interpolaattori 48 ja PAL 50 riittävän suurikapasiteettiseen modeemipro-10 sessoriin. Tämä voi päteä myös sellaisille elementeille, kuten kehysajoitus 91, sammutuksen kehittäminen 58, ajoi-tusvälineet 51, neljällä jakaja, viidellä jakaja ja koko syntetisaattori 72 tai osa siitä. Lisäksi peruskaistapro-sessori ja modeemiprosessori voidaan myös yhdistää yhdeksi 15 ainoaksi yksiköksi, joka voi sisältää myös koodekin ja UART:n.

Claims (22)

1. Tilaajayksikkö langatonta digitaalista puhelinjärjestelmää varten, tunnettu siitä, että se kä-5 sittää välineet (14) lähetys- tai vastaanottotilan valinnaiseksi aikaansaamiseksi yksikölle; peruskaistaprosessorin (22) sisääntulosignaalin vastaanottamiseksi sisääntulolähteestä (10), joka sisään-10 tulosignaali koostuu digitalisoidusta bittivuosta, jossa kukin tietty peräkkäisten bittien lukumäärä määrittää symbolin, ja mainitun sisääntulosignaalin koodin muutta miseksi ennalta määrätyn koodin mukaisesti, jonka koodek-ki tuottaa, ja mainitun yksikön toiminnanohjausvälineenä 15 toimimista varten; tallennusvälineen (32, 34, 36) kytkettynä mainittuun peruskaistaprosessoriin (22) informaation tallentamiseksi, joka liittyy toimintoihin, joita peruskaistapro-sessori ohjaa, ja syötettyyn informaatioon; 20 ohjausvälineen (40) kytkettynä mainittuun perus kaistaprosessoriin (22) siten, että sallitaan ohjausvälineen päästä peruskaistaprosessoriin ja saada informaatiota, joka on tallennettu tallennusvälineeseen (32, 34, 36) ja joka on mainitun peruskaistaprosessorin saavutet-25 tavissa; ohjausvälineen (40) sisältäessä ohjelmointiväli neen (44), interpolaattorivälineen (48) koodiltaan muunnetun signaalin näytteenottotaajuuden lisäämiseksi ja taajuusmuutinvälineen (50) interpolaattorivälineen (48) ulostulon koko taajuusspektrin multipleksoidun kvadratuu-30 risekoituksen ja muunnon suorittamiseksi toiseksi taa- juusspektriksi aikamultipleksoidun digitaalisen signaalin aikaansaamiseksi; digitaali-analogiamuuntimen (52) aikamultipleksoidun digitaalisen signaalin vastaanottamiseksi taajuus-35 muuntovälineeltä (50) ja sen muuttamiseksi analogiseksi 2i 85077 signaaliksi; ja välineen mainitun analogisen signaalin muuttamiseksi vahvistetuksi välitaajuussignaaliksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yksikkö, t u n-5 n e t t u siitä, että se edelleen käsittää häiriöpiik- kien poistovälineen (54) häiriöpiikkien poistamiseksi digitaalisesta signaalista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen yksikkö, tunnettu siitä, että vahvistettu välitaajuussig- 10 naali on muutettavissa ohjausvälineellä (44) ennalta määrätyn nimetyn taajuuden omaavaksi signaaliksi; ja että se käsittää vahvistusvälineen (10) mainitun ennalta määrätyn nimetyn taajuuden omaavan signaalin vahvistamiseksi ra-diotaajuussignaalin aikaansaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen yksikkö, tun nettu siitä, että demodulaattoriväline (90) on kytketty ohjausvälineeseen (44) toisen välitaajuussignaalin muuttamiseksi takaisin bittivuoksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tilaajayksikkö, 20 tunnettu siitä, että osa ohjausvälineestä (40), joka on sovitettu muuttamaan välitaajuussignaali ennalta määrätyn nimetyn taajuuden omaavaksi signaaliksi, käsittää taajuussyntetisaattorin (72), jossa on pari ulostuloja, jolloin ensimmäinen ulostulo on asetettu ennalta mää-25 rätyllä taajuudella sivuun toisesta ulostulosta, joka ensimmäinen ulostulo toimii taajuuden kehittämiseksi, joka yhdistettynä välitaajuussignaalin taajuuteen aikaansaa ennalta määrätyn halutun taajuuden omaavan signaalin, ja toinen ulostulo on yhdistetty vastaanotettuun signaaliin 30 signaalin tuottamiseksi, jolla on sama taajuus kuin välitaa juussignaalilla.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että peruskaistaprosessori (22) on sovitettu aikaansaamaan kaiunpoisto.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, 22 85077 tunnettu siitä, että ohjausväline sisältää modeemiprosessorin (40), joka on yhteydessä peruskaistaproses-soriin (22) suorasaantimuistin (38) kautta, joka estää sekä peruskaistaprosessorin (22) että modeemiprosessorin 5 (40) samanaikaisen pääsyn, jolloin modeemiprosessori (40) ohjaa peruskaistaprosessoria (22).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että peruskaistaprosessori (22) voi valinnaisesti lukita modeemiprosessorin (40) pois oh- 10 jäämästä perustakaistaprosessoria (22).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että erotusväline (24) on sovitettu valinnaisesti erottamaan sisääntulolähde (10) pe-ruskaistaprosessorista (22) , joka erotusväline (24) on 15 kytketty muuntovälineeseen (26), joka on sovitettu vastaanottamaan alkuperäinen digitaalinen signaali ohjausvälineeltä (40) ja muuttamaan se analogiseksi signaaliksi, joka muodostaa heijastuneen signaalin, joka on muutettavissa heijastuneeksi digitaaliseksi signaaliksi muunto-20 välineellä (26), ja että peruskaistaprosessori (22) on sovitettu vertaamaan mainittua heijastunutta digitaalista signaalia alkuperäiseen digitaaliseen signaaliin, niin että määritetään mahdollisten epäsuotavien impedanssien tai liitosten läsnäolo sisääntulopiirissä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että valintaväline (91) on kytketty ohjausvälineeseen (40) määrittämään, onko tietty kanava ohjauskanava vaiko äänikanava.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, 30 tunnettu siitä, että ohjaustila aikaansaadaan analogisen signaalin vahvistetuksi välitaajuussignaalik-si muuttavan välineen (70) ja ohjausvälineen (40) välisen suodatinvälineen (100) kautta muodostetun silmukkatakaisinkytkennän avulla, ja että silmukkatakaisinkytkentä 35 tuottaa korjausvakiot, jotka korjausvakiot ovat tallen- 23 85077 nettavissa tallennusvälineeseen (32).

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että mainitut lähetys- tai vastaanottotilan aikaansaavat välineet sisältävät modeemin, 5 joka käsittää modeemiprosessorin (40), joka sisältää DPSK-muun-timen (150) kytkettynä suotimeen (154); ja että muunnin (150) käsittää digitaalisen bittisisääntu-lon (152) ja käänteisen Gray-koodausfunktion, jonka ul-10 ostulo syötetään vaihekvantisoijalle (164) vallitsevan symbolin absoluuttisen arvon määrittämiseksi, joka kvan-tisoija (164) on kytketty differentiaaliseen koodaimeen differentiaalisesti koodatun vaihearvon muodostamiseksi, joka edustaa vallitsevan differentiaalisen vaiheen ja 15 aiemman absoluuttisen vaiheen modulosummaa, joka modulo- summa on laskettavissa vallitsevan symbolin I- ja Q-kom-ponenttien muodostamiseksi; ja että suodin (154) on sovitettu muodostamaan ylinäyttey-tetty PSK-aaltomuoto I- ja Q-komponenteista, jotka ai-20 kaansaavat aikajakoisen multipleksoidun signaalin.

13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että häiriöpiikkien poistoväline käsittää välineet (54) ajoitusjärjestelmästä (58) saatavan sammutussignaalin (56) sekoittamiseksi analogiseen 25 signaaliin siirtymäjaksojen aikana, jolloin ulostulo palautetaan keskimääräiselle vertailutasolle.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että mainittu interpolaattori (48) digitaalisen signaalin näytteenottotaajuuden muutta- 30 miseksi, jossa signaalissa on I ja Q-komponentit alkuperäisellä taajuudella, käsittää sisääntulon (180) mainittua signaalia varten; muistin (186) I/Q-komponenttia varten, joka on kytketty sarjaan Q/I-komponenttimuistin (190) kanssa; ja 35 välineen (182) ennalta määrätyn taajuisen sisään- 24 85077 tulon syöttämiseksi molempiin mainittuihin muisteihin (186, 190), jolloin useat IQ-näytteet demultipleksoidaan niiden alkuperäisillä taajuuksilla ja sitten ne uudel-leennäytteytetään ja uudelleenmultipleksoidaan mainitul-5 la ennalta määrätyllä taajuudella.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että siinä on välineet (348) tuloksena olevien I- ja Q-näytteiden painottamiseksi suo-datinkertoimilla, digitaali-analogiamuunnin (134) uudel- 10 leenmultipleksoitujen I- ja Q-näytteiden muuttamiseksi analogisiksi signaaleiksi ja välineen (138) mainittujen analogisten signaalien integroimiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että se käsittää 15 valintavälineen (22) sisääntulevan signaalin kana- vantyypin ja mainitun yksikön tilan määrittämiseksi, joka vaiintaväline käsittää välineen (91) toistuvien kehysten tuottamiseksi ennalta määrättyinä aikaväleinä, jolloin osa kustakin 20 mainitusta aikavälistä muodostaa AM-kolon, jonka kesto määrittää, onko kyseinen kanava ohjauskanava vaiko äänikanava .

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että kunkin kehyksen ensim- 25 mäisen puoliskon osa muodostaa vastaanottotilan ja kunkin kehyksen toisen puoliskon osa muodostaa lähetystilan, kunkin osan muodostaessa aikavälin, jolloin kukin aikaväli sisältää uniikin sanan, alkuperäisen datansa osana, ajoituksen aikaansaamiseksi aikavälissä jäljellä olevan 30 datan vastaanottoa varten.

18. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että mainittu taajuussyntetisaat-tori (72) käsittää kaksi ulostuloa (LOI, L02), jolloin ensimmäinen ulostulo (LOI) on asetettu sivuun toisesta 35 ulostulosta (L02) ennalta määrätyn taajuuden verran, ja 25 85077 että ensimmäinen ulostulo (LOI) kehittää taajuuden, joka yhdistettynä välitaajuussignaalin taajuuteen aikaansaa ennalta määrätyn halutun taajuuden omaavan signaalin, ja mainittu toinen ulostulo (L02) on yhdistetty vastaanotto-5 signaaliin signaalin tuottamiseksi, jolla on sama taajuus kuin mainitulla välitaajuussignaalilla.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että syntetisaattori (72) on kytketty tahdistusilmaisimeen (226), joka on kytketty 10 synkroniseen muuntimeen (212), joka ilmaisin (226) ilmaisee tahdistuksen puutteen syntetisaattorilta (72) vastaanotetun signaalin taajuuden ja synkroniselta muunti-melta vastaanotetun signaalin taajuuden välillä ja aikaansaa ulostulosignaalin, kun tällainen tahdistuksen 15 puuttuminen on ilmaistu.

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että se sisältää symboliajoitukeen seuranta- ja AFC-järjestelmän, joka käsittää sisääntulon (160) ilmaistua vaihesignaalia varten; 20 välineen (320) vaihekorjausarvon vähentämiseksi ilmaistusta vaihesignaalista korjatun vaihesignaalin aikaansaamiseksi ; välineen (326) korjatun vaihesignaalin vaiheen kvantisoimiseksi ennalta määrättyyn lisäykseen; 25 välineen (330) kvantisoidun vaihesignaalin vähen tämiseksi korjatusta vaihesignaalista vaihevirhesignaalin aikaansaamiseksi; ja välineen (334) vaihevirhesignaalin saamiseksi ja sekä vaihekorjausarvon että taajuuskorjaussignaalin las- 30 kemiseksi siitä.

20 85 077

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että se sisältää digitaalisen ai-kamultipleksoidun kvadratuuritaajuusylöspäinmuuntimen ensimmäisen signaalin, joka on keskitetty alkuperäiselle 35 taajuudelle, muuttamiseksi toiseksi signaaliksi, joka on 26 85077 keskitetty toiselle taajuudelle, joka muunnin käsittää sisääntulovälineen (60) ensimmäistä signaalia varten; sisääntulovälineen (65) aikamultipleksoitua kvad-5 ratuurikantoaaltosignaalia varten; kertojan (62) aikamultipleksoitujen signaalien kertomiseksi aikamultipleksoidulla kantoaallolla; digitaali-analogiamuuntimen (10) kerrotun signaalin muuttamiseksi analogiseksi signaaliksi; ja 10 välineen tuloksena olevan analogisen signaalin in tegroimiseksi .

22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tilaajayksikkö, tunnettu siitä, että siinä on näytteenotto- ja pitovahvistin ja analogia-digitaalimuunninjärjestelmä, 15 joka muuttaa vastaanotetun analogisen signaalin aikamul- tipleksoiduiksi kompleksisiksi datanäytteiksi ja joka käsittää välineen (108) sisääntulosignaalin syöttämiseksi; välineen (109) näytekellon syöttämiseksi; 20 välineen (110) sisääntulosignaalin näytteyttämi- seksi ja sitten sen pitämiseksi; ja välineen (112) pidetyn analogisen signaalin muuttamiseksi digitaaliseksi signaaliksi. 27 85077