FI85317C - Korrigeringssystem och korrigeringskrets. - Google Patents

Description

1 85317

Korjainjärjestelmä ja korjainpiiri Jakamalla erotettu hakemuksesta 864943

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukai-5 nen korjainjärjestelmä ja patenttivaatimuksen 2 mukainen korjainpiiri.

Keksintö liittyy yleisesti tilaajajärjestelmäyksik-köön digitaalista langatonta puhelinjärjestelmää varten, jossa tilaajayksikkö on sovitettu olemaan langattomassa 10 yhteydessä tukiaseman kanssa. Tilaajayksikössä on perus-kaistaprosessori, joka suorittaa joukon toimintoja sisältäen sisääntulevien ja uloslähtevien signaalien koodauksen yhdestä bittijonotyypistä toiseen ja aikaansaa kaiunpois-ton. Se toimii myös ohjausmikroprosessorina, kuten esimer-15 kiksi informoimalla järjestelmässä olevaa syntetisaattoria käytettäväksi halutusta toimintataajuudesta. Se on lisäksi kytketty muistivälineeseen sen suorittamien tai vastaanottamien useiden toimintojen vastaanottamiseksi ja tallentamiseksi .

20 Peruskaistaprosessori on kytketty modeemiprosesso- riin, johon se on kytketty suorasaantivälineellä, joka estää näiden molempien prosessorien samanaikaisen pääsyn, mutta nämä kaksi prosessoria kommunikoivat keskenään ja modeemiprosessori, joka toimii isäntänä järjestelmässä, 25 voi päästä peruskaistaprosessorin muistiin suorasaantivä- lineen kautta. Kuitenkin on muodostettu lukitusvälineet, jolloin tietyissä olosuhteissa modeemiprosessorin suorittama peruskaistaprosessorin ohjaus on estetty.

Modeemiprosessori lähettää signaalinsa ennalta mää-30 rätyllä näytteenottotaajuudella taajuussiirretyn komplek- sisignaalin kautta, joka on muunnettu analogiseksi signaaliksi. Tästä analogisesta signaalista poistetaan häiriö-piikit sammutusprosessin avulla. Häiriöpiikeistä vapautettu signaali muunnetaan sitten ylöspäin ja suodatetaan vä-35 Iitaajuussignaalin muodostamiseksi, joka tämän jälkeen vahvistetaan. Vahvistetun välitaajuussignaalin taajuus summataan taajuuteen, joka on kehitetty edellä mainitulla syntetisaattorilla ja tuloksena oleva radiotaajuussignaali vahvistetaan ja syötetään antennille.

2 85317

Tilaajayksikkö käyttää jatkuvasti toistuvia kehyksiä, joissa se lähettää kunkin kehyksen yhden osan aikana ja vastaanottaa sen toisen osan aikana, näiden osien ollessa nimettyinä "väleiksi". Tiettyjen tukiasemalta vas-5 taanotettujen signaalien pohjalta peruskaistaprosessori tuottaa käynnistyssignaalit, jotka määrittävät, onko tilaajayksikkö lähetystilassa vai vastaanottotilassa.

Järjestelmän käynnistysten välisinä aikaväleinä käytetään harjoittelutilaa, jossa tunnettua signaalia mo-10 deemiprosessorilta verrataan takaisinsilmukoituun signaalin korjausvakioiden tuottamiseksi, jotta kompensoidaan epäsuotavat vaihtelut välitaajuussignaalissa, jotka johtuvat vaihteluista lämpötilassa, komponenttiarvoissa jne. Nämä korjausvakiot tallennetaan käytettäväksi todellisia 15 vastaanotettuja signaaleja korjattaessa.

Demoduloinnin aikana moduloidut digitaaliset signaalit syötetään modeemiprosessorille aikamultipleksoi-tujen I- ja Q-näytteiden muodossa ja ne demultipleksoi-daan. Demultipleksoidut I- ja G-näytteet syötetään tasain-20 ja taajuuskorjainpiirille virheiden minimoimiseksi joh taen taajuuskorjaussignaalien tuottamiseen, joita käytetään korjaamaan mitkä tahansa virheet järjestelmän ajoituksessa ja syntetisaattorin ulostulossa.

Oheisissa piirustuksissa 25 Kuvio 1 on kaaviokuva, joka esittää esillä olevaa keksintöä luonnehtivan tilaajayksikön.

Kuvio 2 on kuviossa 1 esitetyn modeemiprosessorin modulaattoriosan lohkokaavio.

Kuvio 3 on kuviossa 2 esitetyn DPSK-muuntoyksikön 30 lohkokaavio.

Kuvio 4 esittää kuviossa 2 esitetyn FIR-suotimen rakenteen j a toiminnan.

Kuvio 5 on kuviossa 1 esitetyn interpolaattorin lohkokaavio.

35 Kuvio 6 on kuviossa 1 esitetyn syntetisaattorin li 3 85317 lohkokaavio.

Kuvio 7 on kuviossa 1 esitetyn järjestelmän sisääntulo-osan modifioitu muoto.

Kuvio 8 on kuviossa 1 esitetyn modeemiprosessorin 5 demodulaattoriosan lohkokaavio.

Kuvio 9 on kuviossa 8 esitetyn reittitaajuusohjaus-moduulin lohkokaavio.

Kuvio 10 on kuviossa 8 esitetyn AFC:n ja symboli-ajoi tusmoduul in lohkokaavio.

10 Sanasto

Selityksessä käytettyjen lyhenteiden ja sanojen sanasto.

ACRONYM: Määrittely A/D: Analogia-digitaalimuunnin 15 ADJ: Asetussisääntulo AFC: Automaattinen taajuussäätö AGC: Automaattinen vahvistuksensäätö BLANKING: Ohjausmenettely signaalin pitämiseksi ennalta määrätyllä amplituditasolla ohjausvälineiden käyn-20 nistyksen aikana CODEC: Yhdistetty koodain ja dekoodain CPE: Tilaajan hankkima varuste (puhelinkone) D/A: Digitaali-analogiamuunnin DMA: Suora muistihaku 25 DPSK: Differentiaalivaihesiirto-avainnusmodulaatio DS: Datavalinta EEPROM: Sähköisesti pyyhittävä ohjelmoitava luku- muisti EPROM: Pyyhittävä ohjelmoitava lukumuisti 30 FIFO: Jonomuisti FIR: Äärellinen impulssivaste GLITCH: Epäsuotava transienttisignaali HOLD: Lepotila I: Vaiheessa oleva 35 IF: Välitaajuus 4 85317

Kbps: Kilobittejä sekunnissa ns: Nanosekunti PAL: Ohjelmoitava jonologiikka PCM: pulssikoodimodulointi 5 PROM: Ohjelmoitava lukumuisti PSK: Vaihesiirtoavainnusmodulaatio Q: Kvadratuuri RAM: Suorasaantimuisti RELP: Jäännösherätteinen lineaariennuste 10 RF: Radiotaajuus R/W: Luku/kirj oitus S/H: Näytteenotto ja -pito SLIC: Tilaajasilmukan liitäntäpiiri STROBE: Näytteenottosignaali 15 UART: Universaali asynkroninen lähetinvastaanotin VCXO: Jänniteohjattu kideoskillaattori XF: Ulkoinen lippu-ulostulo, jota käytetään muiden prosessorien signalointiin Tämä keksintö liittyy tiedonvälitysjärjestelmiin 20 useiden informaatiosignaalien langatonta siirtoa varten käyttäen digitaalisia aikajakopiirejä tukiaseman ja yhden tai useampien tilaaja-asemien välillä ja se liittyy erityisesti tällaisen tilaaja-aseman rakenteeseen ja toimintaan.

25 Viitaten nyt yksityiskohtaisemmin piirustuksiin, joissa samat viitenumerot viittaavat samanlaisiin osiin,

kuviossa 1 on esitetty liitin 10 liitettäväksi asiakkaan hankkimaan laitteeseen (CPE). Johdinpari 12 johtaa liit-timeltä 10 SLIC:iin 14 ja se on myös yhdistettävissä soit-30 topiiriin 16 releen 18 kautta. SLIC 14 on standardisiru useiden toimintojen aikaansaamiseksi, kuten paristojänni-te, ylijännitesuojaus, soitto, signaloinnin ilmaus, kuten pyörivältä valintakiekolta, kuulokkeen tila, linjan testaus jne. Se sisältää myös hybridin, joka erottaa useat 35 äänet sisääntuleviksi ja uloslähteviksi signaaleiksi. SLIC

5 85317 14 on kytketty koodekkiin 20, jossa on sisääntulevat ja ulostulevat linjat peruskaistaprosessorilta 22 ja sille, jolloin se sisääntulevassa suunnassa muuttaa analogiset äänisignaalit digitaalisiksi signaaleiksi, ts. 64 kbps u-5 laki-PCM-signaaleiksi samalla kun se ulostulevassa suunnassa muuttaa digitaaliset signaalit analogisiksi äänisignaaleiksi. Voi olla joskus suotavaa ohittaa koodekki siten, että SLIC 14 on kytketty suoraan peruskaistaproses-soriin 22. Siinä on vaihtoehtoinen pääsy peruskaistapro-10 sessorille liittimen 24 ja UART:in 26 kautta, joka muodostaa suoran digitaalisen liitännän peruskaistaprosessorille ohittaen siten SLIC:in ja koodekin. Tämä suora hakuliitän-tä palvelee kahta tarkoitusta: (1) ainoastaan digitaalisten signaalien päästämiseksi läpi näin haluttaessa, jol-15 loin ohitetaan kaikki analogiset liitännät ja (2) suoran haun sallimiseksi prosessoreihin ja muisteihin huolto- ja testaustarkoituksia varten.

Peruskaistaprosessorilla 22 on useita toimintoja, joista yksi on muuttaa 64 kbps PCM-signaali 14,57 ... kbps 20 koodinmuuttotoiminnon avulla, kuten esimerkiksi aikaansaatuna jäännösherätteisen lineaariennusteen (RELP) avulla. Se myös aikaansaa kaiunpoiston ja lisäksi toimii, kuten ohjausmikroprosessori, kuten esimerkiksi informoimalla järjestelmässä käytettyä syntetisaattoria halutusta toi-25 mintataajuudesta. Peruskaistaprosessori 22 on kytketty itse ohjautuvaan muistisiruun 28 samoin kuin sarja-EEPROM:-iin 30, joka on sähköisesti pyyhittävä, haihtumaton muisti, jossa valitut bitit voidaan sähköisesti pyyhkiä pyyhkimättä muita siihen tallennettuja bittejä. Tätä EEPR0M:ia 30 30 käytetään tallentamaan sitä tilaajan identifikaationu mero että verkoston identifikaationumero (tukiasema, jonka kanssa sitä käytetään). Lisäksi peruskaistaprosessori 22 on kytketty täysinopeuksiseen RAM:iin 32, jossa se tallentaa siihen vastaanotetut signaalit. RAM 32 sisältää myös 35 "välimuistivälineen" ja lisäksi sitä käytetään suorasaan- 6 35317 timuistina RELP-muuntoa, kaiunpoistoa ja muita ohjaustoimintoja varten. Peruskaistaprosessori 22 on myös kytketty puolinopeuksiseen EEPROM:iin 34 ja täysinopeuksiseen PROMriin 36, jotka tallentavat RELP:in ja kaiunpoistofunk-5 tiot samoin kuin muut eri funktiot, kuten ohjausfunktion. Peruskaitaprosessori 22 on lisäksi kytketty suoran muis-tihaun (DMA) 38 kautta modeemiprosessoriin 40.

DMA 38 estää RAM:in 32 samanaikaisen haun esiintymisen sekä peruskaista- että modeemiprosessorien toimesta. 10 DMA-liitäntää käytetään siirtämään ääni- ja ohjaus- dataa peruskaista- ja modeemiprosessorien välillä. Modee-miprosessori 40 toimii isäntänä ja ohjaa peruskaistapro-sessoria 22 pitolinjojen kautta (ei esitetty). Modeemipro-sessorilla 40 on kyky päästä peruskaistaprosessoriin 22, 15 pysäyttää sen käsittely ja saada ohjauslinjat, osoite- ja dataväylät ottamaan kolmiasentoisen ulostulon korkeaimpe-danssinen tila. Tämä sallii modeemiprosessorin 40 päästä peruskaistaprosessorin DMA-muistiin DMA-liitännän kautta ja lukea siitä tai kirjoittaa siihen.

20 Tämä on aikaansaatu modeemiprosessorilla 40, joka puolustaa XF-bittiään, joka on portitettu peruskaistaprosessorin pitosisääntuloon. Kun peruskaistaprosessori vastaanottaa tämän komennon, se päättää vallitsevan komentonsa suorittamisen, pysäyttää käsittelyn, saa ohjausdata- ja 25 osoiteväylänsä ottamaan kolmiasentoisen ulostulon korkea-impedanssisen tilan ja sitten antamaan pitovahvistussig-naalin takaisin modeemiprosessorille. Välittömästi sen jälkeen kun modeemiprosessori antaa pitokomennon, se jatkaa muita tehtäviään samalla kun odottaa peruskaistapro-30 sessorin lähettävän pitovahvistussignaalin. Sen jälkeen kun modeemiprosessori vastaanottaa pitovahvistussignaalin, se ottaa peruskaistaprosessorin ohjaus-, data- ja osoite-väylien ohjauksen ja sitten lukee tai kirjoittaa DMA-RAM:iin 32. Sen jälkeen kun modeemiprosessori on päättänyt 35 DMA-RAM:iin käytön, se ottaa pois pitosisääntulon perus- 7 85317 kaistaprosessorilta, joka tällöin jatkaa käsittelyä siitä, mihin se jäi. Peruskaistaprosessorilla on myös kyky lukita modeemiprosessori ulos asettamalla sen oma XF-bitti ylös. Tämä bitti portitetaan pidon kanssa modeemiprosessori1ta 5 ja se voi syrjäyttää pitolinjan missä tahansa pisteessä ennen kuin peruskaistaprosessori menee pitotilaan. Modeemiprosessori käyttää 10-bittistä osoiteväylää ja kaikkia dataväylän 16 bittiä. Se käyttää myös kolmea ohjauslinjaa: STROBE, R/W ja DS.

10 Joko peruskaitaprosessori 22 tai modeemiprosessori 40, jotka toimivat jompaankumpaan suuntaan, voivat saada signaaleja RAMrlta 32 yllä kuvattujen signaalien mukaisesti. Nämä kaksi prosessoria kommunikoivat toistensa kanssa RAM:in 32 osan avulla, joka on asetettu sivuun käy-15 tettäväksi välimuistina. Modeemiprosessori 40 on myös kytketty täysinopeuksiseen PROMtiin 44, joka sisältää ohjelman tätä prosessoria varten.

Modeemiprosessori modulaatiotilassaan lähettää signaalinsa FIFO:n 46 kautta interpolaattorille 48 näiden 20 signaalien ollessa 320 kHz näytteenottotaajuudella. Inter-polaattori 48 lisää tehokkaasti tätä näytteenottotasoa viidellä muuttaen sen 1 600 kilonäytettä/sekunnissa (1,6 meganäytettä/sekunti). Interpolaattorl yhteistoiminnassa kidesuotimen (selitetään seuraavassa), joka toimii inte-25 graattorina, tehokkaasti approksimoi viisi väliottoista FIR-suodinta. Tämä digitaalisen ja analogisen laitteiston käyttö FIR-suotimen toteuttamiseksi poikkeaa klassisesta täysin digitaalisen piiristön FIR-sovellutuksesta. Inter-polaattorin ulostulo syötetään PAL:iin 50.

30 PAL on muodostettu sekoittimen tyyppiseksi, johon syötetään 400 kHz suorakulma-aalto, Jota on merkitty viitenumerolla 50, joka tulee ajoitusgeneraattorilta 51 samoin kuin 1 600 kilonäytettä/sekunnissa -signaali. 1 600 kilonäytettä/sekunnissa -signaali edustaa 16 kilosymbolia/ 35 sekunnissa PSK-signaalia nollakantoaallolla ja halutulla 8 35317 20 kHz kaistanleveydellä. Itse asiassa PAL:ia voidaan pitää taajuusmuuntimena. PAL-piiri, joka kun se on muodostettu suorittamaan 2:n komplementtifunktio ohjattuna 400 kHz suorakulma-aallolla, suorittaa tehokkaasti aikamulti-5 pleksoidun kvadratuurisekoituksen ja muuttaa tehokkaasti 20 kHz leveän peruskaistasignaalin taajuudella 400 kHz.

PAL:in 50 ulostulo on aikamultipleksoitu, taajuus-muunnettu kompleksisignaali, joka johdetaan D/A-muunti-melle 52, joka muuttaa digitaalisen signaalin analogisek-10 si signaaliksi. D/A-muuntimen 52 ulostulo syötetään se-koittimelle 54, johon syötetään myös häiriöpiikkien poisto/ sammutuspulssi 56 sammutusgeneraattorimoduulilta 58. Häiriöpiikkienergia on kohinan päälähde näytteytetyssä datajärjestelmässä. Häiriöpiikkienergiaa esiintyy siirty-15 mien aikana yhdestä sisääntulosanasta toiseen. D/A-muunti-messa kukin sisään tuleva bitti riippuen sen tilasta, voi aiheuttaa muutoksen analogisessa ulostulotasossa. Tällaiset muutokset johtuen eri biteistä, eivät tavanomaisesti esiinny samanaikaisesti eivätkä siten aiheuta häiriöpiik-20 kejä. Tämän ongelman klassiset ratkaisut ovat näytteenoton ja -pidon käyttö seuraten D/A-muuntoa tai häiriöpiikit poistavan D/Amuunnon käyttö. Molemmat nämä vaihtoehdot ovat kuitenkin epäsuotavan kalliita. "Sammutus" palauttaa sekoittimen ulostulon keskimääräiselle vertailutasolle 25 siirtojaksojen aikana tyypillisesti noin 35 ns ennen ja 130 ns jälkeen digitaalisten kytkentähetkien, vaimentaen siten suuret häiriöpiikit, jotka esiintyvät D/A-ulostulos-sa. Vaikkakin sammutus aikaansaa harmonisia kiinnostavan keskitaajuuden ulkopuolelle, suhteellisen tiukan välitaa-30 juussuodatuksen käyttö oleellisesti poistaa nämä harmoniset. Tämä sammutusmenetelmä myös vähentää näytteenottotaajuuden pitoisuutta ulostulossa.

Sekoittimen 54 ulostulo merkittynä viitenumerolla 60 syötetään sekoittimelle 62 ylöspäinmuuntimessa, jota on 35 yleisesti merkitty viitenumerolla 64. Sekoittimella 62 on li 9 85317 20 MHz sisääntulo, jota on merkitty viitenumerolla 65, joka on yhteinen 20 MHz linjan 66 kanssa. Sekoittimen 62 ulostulo on summa 20 MHz:sta sisääntulosta 65 ja 400 kHz -signaalista, joka on vastaanotettu sekoittimelta 54 tulok-5 sen ollessa 20,4 MHz ulostulo. Tämä ulostulo syötetään kidesuotimeen 68, joka päästää läpi ainoastaan tämän summan, joka muodostaa välitaajuussignaalin, vahvistimelle 70.

Syntetisaattori on esitetty viitenumerolla 72. Täs-10 sä syntetisaattorissa 72 on syntetisaattorimoduuli, joka aikaansaa ulostulon LOI. Myös syntetisaattorimoduulissa toinen piiri ohjaa toista ulostuloa L02, jolloin L02:n ulostulo seuraa LOI:n ulostuloa 5 MHz LOI:n taajuuden alapuolella. Syntetisaattori käyttää 80 MHz VCX0:ta vertai-15 luna. Ulostulo LOI syötetään linjan 74 kautta sekoitti-melle 76, joka vastaanottaa myös välitaajuusulostulon vahvistimelta 70. Koska tälitaajuussignaalin arvo on 20,4 MHz, jos halutaan esimerkiksi taajuus 455,5 MHz sekoittimen 76 ulostuloon, syntetisaattoria käytetään kehittä-20 mään taajuus 435,1 MHz, joka summattuna 20,4 MHz taajuuteen, antaa halutun taajuuden 455,5 MHz. Tämä ulostulo vahvistetaan sitten vahvistukseltaan säädettävällä vahvistimella 80. Peruskaistaprosessori 22 tiettyjen signaalien dekoodauksen perusteella perusasemalta lähettää vahvistuk-25 sensäätösignaalin linjalla 81 D/A-muuntimen 82 läpi vahvistukseltaan säädettävälle vahvistimelle 80. Vahvistukseltaan säädettävällä vahvistimella 80 on rajoitettu kaistanleveys ja siten se ei päästä läpi epäsuotavaa erotaa-juutta, joka myös tuotetaan sekoittimessa 76. Vahvistimen 30 80 ulostulo päästetään linjan 83 läpi tehovahvistimelle 84, joka toteuttaa lopullisen vahvistuksen ennen kuin ra-diotaajuussignaali pääsee releen 86 läpi antennille 88.

Yksikkö käyttää järjestelmää, jossa kehys toistuu joka 45 millisekunti. Tässä järjestelmässä yksikkö lähet-35 tää kunkin kehyksen toisen puoliskon osan aikana ja vas- ίο 8 5 31 7 taanottaa kehyksen ensimmäisen puoliskon osan aikana. Yksi rakennevaihtoehto olisi se, jossa puoliskon molemmat osat ovat yhtä pitkiä (vaikka niiden ei tarvitse välttämättä olla yhtä pitkiä). Toinen vaihtoehto (16-kantainen) 5 voisi olla se, jossa tilaajan käytettävissä on neljä yhtä pitkää osuutta koko kehyksen aikana. Kutakin neljästä osasta voidaan nimittää väliksi. Kukin väli sisältää osana alkuperäisestä datastaan uniikin sanan, jota käytetään yksikön toimesta aikaansaamaan ajoitus välissä jäljellä 10 olevan datan vastaanottoa varten. Ensimmäistä väliä neljästä edeltää AM-kolo, jota käytetään määrittämään väli, jonka tukiasema on mielivaltaisesti nimennyt ensimmäiseksi väliksi. AM-kolo ja uniikki sana ovat osa tukiasemalta si-sääntulevasta signaalista. AM-kolon kestoa käytetään mää-15 rittämään, onko tietty radiotaajuuskanava ohjauskanava vaiko äänikanava.

Datasignaali johdetaan viitenumerolla 116 merkityn signaalin keskimääräisestä tasosta. Kynnysarvoa, joka on verrannollinen mainittuun keskimääräiseen tasoon, verra-20 taan ei-keskimääräistettyihin tasoihin. Jos mainittu ei-keskimääräistetty taso ei ylitä kynnystä ennalta määrätyn ajan sisällä, oletetaan että AM-kolo on ilmaistu. Modeemi-prosessori 40 tallentaa hetken, jona AM-kolo määritettiin esiintyvän, RAM:iin 32. Peruskaistaprosessori perustuen 25 (a) modulaatiotilaan (4-kantainen tai 16-kantainen), (b) hetkeen, jona AM-kolo esiintyi, tallennettuna RAM:iin 32 ja (c) hetkeen, jona uniikki sana vastaanotettiin määritettynä erillisesti peruskaistaprosessorilla, tuottaa käynnistyssignaalit, jotka ilmaisevat, milloin yksikön 30 tulisi olla lähetystilassa tai vastaanottotilassa. Tällaiset käynnistyssignaalit kytketään linjan 90 kautta kehys-ajoitusmoduuliin 91.

Kehysajoitusmoduuli 91 muuttaa käynnistyssignaalit kahdeksi pulssisarjaksi. Toinen pulssisarja on kytketty 35 linjan 92 kautta sallimaan tehovahvistin 84 ja käynnistä- li 11 8 5 31 7 mään rele 86 vahvistimen 84 ulostulon kytkemiseksi antenniin 88. Linjalla 92 olevan pulssin jakson aikana yksikkö on nimetty olevan lähetystilassa. Kun rele 86 ei ole aktivoitu, se on sovitettu kytkemään antenni 88 esivahvlstimen 5 94 sisääntuloon.

Toinen pulssisarja kehysajoitusmoduulilta 91 on kytketty linjan 93 kautta esivahvistimelle 94 tämän esi-vahvistimen sallimiseksi. Yksikön on nimetty olevan vastaanottotilassa tämän pulssisarjan aikana. Esivahvistin 94 10 päästää vastaanotetut signaalit sekoittimelle 96, joka vastaanottaa myös ulostulon L02 syntetisaattorilta 72 linjan 98 kautta. Sekoittimen 96 ulostulo syötetään kidesuo-timelle 100, jonka ulostulo puolestaan syötetään välitaa-juusvahvistimelle 102.

15 Modeemiprosessori 40 päästää linjan 89 kautta en nalta määrätyn datasignaalin, joka on johdettu viitenumerolla 116 merkityn signaalin keskimääräisestä tasosta D/A-muuntimelle 104, joka tuottaa analogisen AGC-jännitesig-naalin, joka kulkee linjan 106 läpi vahvistimelle 102 il-20 maisten siten tälle vahvistimelle, kuinka paljon vahvistusta tarvitaan, jotta kompensoidaan siten, että välitaa-juussignaali on aina amplitudiltaan sama. Tämä vahvistin vastaanottaa myös ulostulon kidesuotimelta 100. Ulostulo vahvistimelta 102 pääsee sekoittimelle 108, johon syöte-25 tään myös 20 kHz sisääntulo linjalta 109 tuloksena olevan 400 MHz signaalin tuottamiseksi. Tämä 400 kHz -signaali päästetään sitten A/D-moduulille, joka koostuu näytteen-ottopiiristä 110, A/Dmuuntimesta 112 ja FIFOrsta 114.

Ulostulo A/D-muuntomoduulista on 64 kilonäytettä 30 sekunnissa ja tämä ulostulo syötetään linjan 116 kautta modeemiprosessoriin 40. Modeemiprosessori 40 demoduloi tämän signaalin ja syöttää demoduloidun datan RAM:iin 32 välimuistiosaan, johon peruskaistaprosessori 22 pääsee, jossa prosessorissa RELP-muunto tapahtuu. Tuloksena ole-35 valla ulostulolla on 64 kbps PCM jatkuvassa sarjamuodossa.

i2 8 5 31 7 Tämä ulostulo syötetään koodekkiin, joka muuttaa sen analogiseksi signaaliksi, joka sitten syötetään SLIC:iin, joka puolestaan syöttää sen puhelinkoneelle tai vaihtoehtoisesti 16 kbps välimuistista voidaan dekoodata digitaa-5 liseksi signaaliksi, joka syötetään UART:iin 26.

Käytettynä opettelutilassa silmukkatakaisinkytkentä on muodostettu kohtaan 118 kahden releen 120 ja 122 väliin. Tämä silmukkatakaisinkytkentä, joka on välitaajuus-puolella eikä radiotaajuuspuolella, vähentää vaadittujen 10 elementtien lukumäärää. Opettelutila on se, jossa tunnettu signaali lähetetään modeemiprosessorin toimesta jäljellä olevien lähettimen elementtien läpi, jotka on koottu väli-taajuusvahvistimeksi 70. Koska releet 120 ja 122 ovat käytettyjä, vahvistimen 70 ulostulo on kytketty kidesuotimen 15 100 sisääntuloon.

Lisäksi peruskaistaprosessorin 22 ulostulo merkittynä linjana 90 sulautuu kehysajoitukseen 91 Ja saa pulssin linjalla 93 täysin estämään vahvistimen 94 opettelu-tilan aikana. Edelleen opettelutilan aikana kehysajoitus 20 91 tuottaa toisen pulssin linjalle 92, joka täysin estää vahvistimen 84. Modulaattorin kehittämää tunnettua signaalia verrataan todelliseen signaaliin, joka on palautettu demodulaattorille. Sitten asetetaan aliohjelma kompensoimaan muutokset, jotka johtuvat eri tekijöistä, kuten muu-25 toksista lämpötilassa, komponenttiarvoissa jne. Korjaus- vakiot tallennetaan RAM:iin 32. Modeemi liittää nämä tallennetut korjaukset vastaanotettuihin signaaleihin. Opettelutila tapahtuu järjestelmän käynnistysten välisinä aikaväleinä .

30 Syntetisaattorimoduuli 72 sisältää 80 MHz oskil laattorin (VCXO), joka on johdettu vastaanotetusta signaalista. Oskillaattorin kehittämä 80 MHz -signaali kulkee linjan 124 läpi neljällä jakavaan piiriin 126, jonka ulostulo menee sekoittimille 62 ja 108. Tämä ulostulo menee 35 myös kahdelle prosessorille kellopulssien (suorakulma-aal- li i3 8531 7 toja) aikaansaamiseksi. Lisäksi se menee linjan 124 kautta viidellä jakavaan piiriin 130 ja sitten ajoitusmoduulille 51. Modeemiprosessori määrittää kaikki erot taajuudessa sisääntulevan signaalin keskitaajuuden ja kellotaajuuden 5 murto-osan välillä.

Mahdollinen tuloksena oleva ero syötetään modeemi-prosessorilla linjan 132 kautta D/A-muuntimelle 134. D/A-muuntimen 134 ulostulo syötetään linjan 136 ja ADJ-sisään-tulon 138 kautta VCXOtlle (joka kuvataan seuraavassa) si-10 ten, että muutetaan sen taajuutta suuntaan, joka vaaditaan minimoimaan edeltävä tuloksena oleva ero. Lukituksen menetyksen ilmaisusignaali syötetään linjan 120 kautta perus-kaistaprosessorille 22 ilmaisemaan, milloin on menetetty tahdistus syntetisaattorissa.

15 Modeemiprosessori 40, kuten on esitetty kuviossa 2, käsittää DPSK-muuntimen 150, johon syötetään dataa linjan 152 kautta. Data syötetään sitten 16 kHz symbolia sekunnissa taajuudella FIR-suotimelle 154. Ulostulo FIR-suoti-mesta 154 ilmaistuna viitenumerolla 156 on asynkronista 20 dataa, joka käsittää 10 kompleksista näytettä/symboli, aikamultipleksoitua IQ-paria. Tämä ulostulo syötetään FIFOron 46, joka on kuvattu yllä, jossa tapahtuu muunto asynkronisesta synkroniseen. Ulostulo FIFOrsta 46 160000 datasanaparia/sekunti muodossa syötetään interpolaattoriin 25 48, joka on kuvattu yllä ja joka demultipleksoi IQ-parit ja uudelleenmultipleksoi IQ-näytteet 1,6 MHz taajuudella.

16-kantaisessa modulaatiokaavassa binaarisisääntu-lojakso jaetaan 4-bittisiksi symboleiksi. 16-kantaisessa PSK:ssa 4-bittiset symbolit määrittävät kantoaallon vai-30 heen tietyn symbolijakson aikana. Binaarisen sisääntulon muuntotehtävä PSK-aaltomuotoon suoritetaan modulaattorilla.

Kuvio 3 esittää, miten näytteiden (S) sekvenssi, joka on esitetty viitenumerolla 160, muunnetaan vaiheessa 35 olevien (I) ja kvadratuuri (Q) -näytteiden sekvenssiksi i4 8531 7 modeemiprosessorin 40 DPSK-muuntimessa 150. Symbolit ovat ensin käänteisesti Gray-koodattuja, kuten on esitetty kohdassa 162. Tämä on tehty bittivirheiden lukumäärän minimoimiseksi, joita esiintyy todennäköisimminkin vääristä 5 symbolipäätöksistä johtuen demodulaattorissa.

Käänteisen Gray-koodaimen 162 ulostulo syötetään vaihekvantisoijaan 164, joka määrittää absoluuttisen vai-hearvon Θ, esitettynä vallitsevalla symbolilla. Tämä vai-hearvo syötetään sitten differentiaalikoodaimeen 166, joka 10 laskee absoluuttisen vaihearvon Θj' . Θj ' edustaa vallitsevan differentiaalivaiheen Θ ja edeltävän vaiheen Θj —|' modulo 16 summaa.

Öj ' = (Öj + Θ - |') MOD 16

Modulo 16 lisäys vastaa modulo 360 lisäystä, joka 15 suoritetaan, kun summataan kulmia.

Differentiaalinen vaihe öj' syötetään kosini- ja sinihakutaulukoihin vallitsevan symbolin I- ja Q-kompo- nenttien laskemiseksi.

I- ja Q-näytteet syötetään 6-väliottoiseen äärelli-20 sen impulssivasteen omaavaan (FIR) suotimeen 154, joka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 4. FIR-suotimen tehtävänä on luoda ylinäytteytetty PSK-aaltomuoto I- ja Q-näytteistä. Q-näytteet syötetään 10 6-väliottoisen FIR-suotimen ryhmään, joita on nimetty "h|, j" (j = 1 ... 10). 25 Samalla tavoin I-näytteet syötetään 10 suotimen ryhmään nimettyinä "h^". Näiden 20 suotimen ulostulot on aikaja-komultipleksoitu, kuten on esitetty yhdelle ainoalle rinnakkaisväylälle, joka kulkee näytteenottotaajuudella, joka on 10 kertaa I, Q parien näytteenottotaajuus suotimen si-30 sääntulossa.

Interpolaattori 48, joka on esitetty yksityiskoh taisemmin kuviossa 5, käsittää sisääntulon 180 ja releen 182, joka on kytketty PAL:iin 50 linjalla 183 releen 182 ollessa siirrettävissä sisääntulon 180 ja linjan 184 vä-35 Iillä. Valinnaisesti linjaan 183 on sovitettavissa kerto- is 8531 7 ja 185, jota voidaan käyttää kertomaan sisääntulot linjalta 183 samoin kuin valinnainen sisääntulo 187, jota voidaan syöttää modeemiprosessorilta tai miltä tahansa halutulta ulkopuoliselta muistilta. Rele 182 on kytketty 5 PALriin 50 linjalla 183 ja linja 184 johtaa I-muistista 186, jolla on sisääntulo 188 Q-muistista 190. 1,6 MHz sisääntulo on muodostettu sekä I/Q- ja Q/I-muisteille, kuten on esitetty kohdissa 192 ja 194 vastaavasti. Interpolaat-tori demultipleksoi multipleksoidut I,Q-näytteet 160 kHz 10 taajuudella ja uudelleennäytteyttää ja uudelleenmultiplek-soi ne 800 kHz taajuudella.

Syntetisaattori 72, jonka toimintaa on kuvattu yllä, on esitetty kuviossa 6, jossa on esitetty 80 MHz VCXO-moduuli 200, joka vastaanottaa signaalin ADJ-sisääntulosta 15 138. Tämä sisääntulo ohjaa VCXO-moduulin tarkkaa tajuutta.

Ulostulo VCXO-moduulilta on kytketty linjan 202 kautta syntetisaattoriin 204. Tämä syntetisaattori 204 kykenee syntetisoimaan taajuuksia välillä 438,625 - 439,65 MHz hyväksyttävässä tahdissa linjalla 202 olevien signaalien 20 kanssa. Tietty taajuus valitaan sisääntulosignaalilla linjan 128 kautta (esitetty myös kuviossa 1).

Syntetisaattorin 204 ulostulo syötetään linjan 206 ja suotimen 208 kautta tullakseen signaaliksi LOI. Syntetisaattorin 204 ulostulo syötetään myös linjan 210 kautta 25 synkroniselle kääntäjälle 212. VCX0:n 200 ulostulo syötetään linjan 214 kautta 16 jakavaan moduuliin 216, jonka 5 MHz ulostulo syötetään linjan 218 kautta synkroniselle kääntäjämoduulille 212. Ulostulo linjalla 214 on kytketty myös vertailu-ulostuloon 221.

30 Moduuli 212 vähentää 5 MHz sisääntulon linjalta 218 taajuudesta linjalla 210 tuottaen erotaajuuden, joka syötetään suotimen 220 kautta tullakseen signaaliksi L02. Tällä tavoin taajuudet, jotka esiintyvät L02:na vaihtele-vat välillä 433,625 - 434,65 MHz, jolloin L02:n taajuus on 35 aina 5 MHz LOI:n taajuuden alapuolella.

ie 8 531 7

Lisäksi ulostulo syntetisaattorilta 204 linjan 222 kautta ja ulostulo synkroniselta kääntäjältä 212 linjan 224 kautta yhdistetään tahdistusilmaisimessa 226 sillä tavoin, että jos joko taajuus linjalla 206 ei ole synkro-5 ninen linjalla 202 olevan taajuuden kanssa tai synkronisen kääntäjän 212 ulostulon taajuus ei ole synkroninen linjalla 206 olevan taajuuden ja 16 jakavan moduulin 216 ulostulotaajuuden yhdistelmän kanssa, lähetetään tahdistuksen menetys (lukituksen menetys) signaali linjalla 140 10 (esitetty myös kuviossa 1).

Yhden syntetisaattorin 204 ja 16 jakavan moduulin 216 ja synkronisen kääntäjän 212 erityinen yhdistelmä aikaansaa saman funktion kuin kaksi erillistä syntetisaattoria, joita on aiemmin käytetty, mutta vähemmillä osilla 15 suuremmalla stabiilisuudella, helpommilla toleransseilla jne.

Kuvio 7 esittää edullisen piirin asiakasliitännän testaamiseksi. Tässä suhteessa modeemiprosessori 22 (esitetty kuviossa 1) kehittää digitaalisesti 1 kHz sinlaal-20 lon, joka syötetään koodekkiin 20 (esitetty kuviossa 1), joka muuttaa sen analogiseksi siniaalloksi, joka puolestaan viedään SLICrin 14 hybrldifunktion kautta linjaparil-le 12. Rele K (ei esitetty kuviossa 1) on sovitettu välittömästi liittimen 10 viereen siten, että se voi erottaa 25 liittimen piiristä. Mahdollinen heijastunut signaali päättämättömästä linjaparista 12 avoimella releellä K palautetaan SLICK:in hybridifunktion kautta ja se muutetaan digitaaliseksi signaaliksi koodekilla 20. Tämä digitaalinen signaali syötetään peruskaistaprosessorille 22, joka ver-30 taa heijastunutta signaalia alkuperäiseen signaaliin ja määrittää, onko epäsuotavia impedansseja tai liitoksia, esimerkiksi maadoituksia, läsnä linjaparilla 12.

Kuvio 8 esittää modeemiprosessorin 40 demodulaat-toriosan ja esittää 400 kHz ulostulon sekoittimelta 108 35 (esitetty kuviossa 1) syötettynä suuritarkkuuksiseen näyt- n i7 8531 7 teenottopiiriin 110, jolla on 25 nanosekunnin tai sitä pienempi aukkoepävarmuus, jonka ulostulo viedään A/D-muun-timelle 112. A/D-muuntimen 112 ulostulo syötetään linjan 116 kautta modeemiprosessorille (kaikki kuten on esitetty 5 kuviossa 1). Sisääntulo linjalla 116 käsittää aikamulti-pleksoidut I- ja Q-näytteet (joilla voi olla jonkin verran keskinäistulovääristymää) kahden kompleksisen näyteparin/ symboli muodossa. Mainitut aikamultipleksoidut I- ja Q-näytteet syötetään demultiplekserille 298, jossa ne demul-10 tipleksoidaan. Demultipleksoidut I- ja Q-näytteet syötetään tasainmoduulille 300, jonka tehtävinä on minimoida (a) vastaanotetun datavuon virhe-energia, (b) datavuon modifioitu virhe-energia viivästettynä 0,05 T (T:n ollessa 1/16 000 sekuntia), (c) datavuon modifioitu virhe-energia 15 siirrettynä eteenpäin 0,05 T, (d) datavuon energia viereiseltä ylemmältä kanavalta (haluttu vastaanottotaajuus + 25 kHz) ja (e) viereisen alemman kanavan datavuon energia (haluttu vastaanottotaajuus -25 kHz).

Tasain on kompleksi 28 väliottoinen FIR-suodin, 20 jossa suodinpainatukset on määritetty minimoimalla yllä mainitut viisi kohdetta. Tätä tarkoitusta varten kehitetään viisi opettelusignaalia modulaattorilla. Nämä ovat: (a) signaali halutulla tajuudella, jolla vastaanottimen ja lähettimen kellot ovat tahdistetut, (b) sama signaali kuin 25 (a), mutta jolloin vastaanottokello on siirretty eteenpäin lähetyskellon suhteen 0,05 T, (c) sama signaali kuin (b), paitsi että sitä on viivästetty 0,05 T, (d) sama signaali kuin (a), mutta jossa kantoaaltotaajuutta on kasvatettu 25 kHz ja (e) sama signaali (d), paitsi että kantoaaltotaa-30 juutta on vähennetty 25 kHz. Tapauksissa (d) ja (e) opet-telusignaalin kehittämiseksi 25 kHz poikkeamalla modeemi-prosessori siirtää lähetys-FIR-suotimen kertoimia 25 kHz :11a.

Vertaamalla todellisia sisääntuloja kunkin viiden 35 opettelusignaalin esittämisen aikana haluttujen ulostu- ie 85 31 7 lojen ryhmään, saadaan ryhmä painatuskertoimia, jotka kun ne on sovitettu tasaimeen, toteuttavat yllä mainitut kohteet. Nämä painatuskertoimet on tallennettu RAM:iin 32.

Tasatut I- ja Q-näytteet syötetään moduuliin 302, 5 joka tuottaa ulostulon, joka on tasattujen Q- ja I-näytteiden suhteen arkustangentti. Tämä ulostulo esitettynä kohdassa 304 edustaa vastaanotetun signaalin vaihetta.

Tasatut I- ja Q-näytteet syötetään samanaikaisesti myös reittitaajuusmoduulille 306, joka on esitetty yksilö tyiskohtaisemmin kuviossa 9. I- ja Q-näytteet summataan alemman sivukaistan 308 tuottamiseksi (kuten on esitetty kuviossa 9) ja samanaikaisesti I- ja Q-näytteiden erotus muodostetaan tuottamaan ylempi sivukaista 310. Tasolasken-ta suoritetaan sitten sekä ylemmälle että alemmalle sivu-15 kaistalle, kuten on esitetty kohdissa 312 ja 314. Tasojen välinen erotusoperaatio tapahtuu kohdassa 316. Tämä ero ilmaistuna kohdassa 318 edustaa taajuusvirhettä.

Kuten on esitetty kuviossa 8, arkustangenttimoduu-lin 302 ulostulo 304 syötetään AFCthen ja symboliajän seu-20 rantamoduulille 320 (joka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 10). Vaihekorjausarvo ilmaistuna kohdassa 322 kuviossa 10, vähennetään ilmaistusta vaiheesta 304 johtaen korjattuun vaiheeseen, joka on ilmaistu linjalla 324. Korjattu vaihe 324 syötetään symboli-ilmaisimeen 326, joka 25 ilmaisee vallitsevan symbolin vaihearvon muodossa ja kvan-tisoi vaiheen lähimpään 22,5 °:een lisäykseen. Kvantisoitu vaihe ilmaistuna kohdassa 328 vähennetään korjatusta vaiheesta 324 kohdassa 330. Tämä johtaa vaihevirhesignaaliin, joka on ilmaistu kohdassa 332. Tämä virhesignaali 332 syö-30 tetään toisen kertaluokan silmukkasuotimeen, jota on ylei sesti merkitty viitenumerolla 334, joka laskee vaihevirhe-arvon ilmaistuna linjalla 336 samoin kuin taajuuskorjaus-signaalin, joka on esitetty kohdassa 338. Tämä taajuuskor-jaussignaali syötetään VCX0:lle kuviossa 1 esitetyn linjan 35 132 kautta.

li i9 8531 7

Virhesignaali 332 syötetään linjan 340 kautta sym-boliajoituksen seurantamoduulille 342, joka myös vastaanottaa ulostulon symboli-ilmaisumoduulilta 326 linjan 344 kautta. Symboliajoituksen seurantamoduuli 342 sisältää 5 algoritmin, joka seuraa vaihetta lukuisten ennalta määrättyjen symbolien suhteen etsien ensimmäisen symbolin aloitusvaihetta ja viimeisen symbolin vaihetta ja määrittää sitten kaltevuuden. Se yrittää määrittää vaiheen aikafunktiosta sen, missä nollanylitykset todella tapahtuivat ja 10 vertaa niitä siihen, missä niiden olisi tullut tapahtua ja laskee ajoitusasetuksen, joka korjaa virheen. Symbolikel-loa asetellaan seuraavan aikavälin alussa. Symboliajoituksen seurantamoduuli 342 aikaansaa ulostulon 346, joka syötetään ajoitusmoduulille 51 (esitetty kuviossa 1).

15 Taajuuskorjaussignaali 338 AFCrltä ja symboliajoi- tusmoduulilta 320 syötetään painotusmoduulille 348 (kuten on esitetty kuviossa 8), jossa se painatetaan. Ulostulo 350 moduulilta 348 syötetään summausmoduuliin 352, jossa signaali 350 summataan moduulin 346 ulostuloon 318 ulostu-20 lon 354 aikaansaamiseksi, joka syötetään D/A-muuntimelle 134. D/A-muuntimen ulostulo on esitetty kuviossa 1 syötettynä syntetisaattorille kohdassa 138.

Vaikka keksintö yllä kuvatulla tavalla muodostuu useista erillisistä elementeistä, on mahdollista sisällyt-25 tää monet näiden elementtien toiminnoista, kuten esimerkiksi täysinopeuksinen ROM 44, FIFO 46, interpolaattori 48 ja PAL 50 riittävän suurikapasiteettiseen modeemiprosesso-riin. Tämä voi päteä myös sellaisille elementeille, kuten kehysajoitus 91, sammutuksen kehittäminen 58, ajoitusväli-30 neet 51, neljällä jakaja, viidellä jakaja ja koko syntetisaattori 72 tai osa siitä. Lisäksi peruskaistaprosessori ja modeemiprosessori voidaan myös yhdistää yhdeksi ainoaksi yksiköksi, joka voi sisältää myös koodekin ja UART:n.

Claims (6)

20 8531 7

1. Korjäinjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 5 sisääntulon (116) aikamultipleksoitujen I- ja Q- näytteiden syöttämiseksi kompleksisten näyteparien/symbolin muodossa demultiplekserille (90); korjaimen (300), joka on kytketty demultiplekseriin (90) demultipleksoitujen I- ja Q-näytteiden vastaanottami-10 seksi demultiplekserilta; välineen (40) useiden harjoitussignaalien syöttämiseksi korjaimeen (300), jotka harjoitussignaalit vastaavat epäsuotavia ominaisuuksia, joita voisi esiintyä demulti-pleksoiduissa I- ja Q-näytteissä; ja 15 välineen (348) korjaimelle (300) syötettyjen todel listen sisääntulojen vertaamiseksi kunkin mainitun harjoi-tussignaalin esittämisen aikana haluttujen ulostulojen ryhmään painotuskertoimien ryhmän saamiseksi.

2. Korjainpiiri, tunnettu siitä, että se 20 käsittää sisääntulon (116) aikamultipleksoituja I- ja Q-näytteitä varten, välineet mainittujen aikamultipleksoitujen I- ja Q-näytteiden syöttämiseksi kompleksisten näyteparien/symbo-25 Iin muodossa demultiplekserille (298), korjaimen (300), joka on kytketty demultiplekseriin (298) demultipleksoitujen I- ja Q-näytteiden vastaanottamiseksi siitä, taajuusvirheen ilmaisuvälineen, joka on kytketty 30 korjaimeen taajuusvirhesignaalin tuottamiseksi ja joka sisältää välineen useiden harjoitussignaalien syöttämiseksi korjaimelle, harjoitussignaalien vastatessa epäsuotavia ominaisuuksia, joita voisi esiintyä demultipleksoiduissa I- ja Q-näytteissä, ; 35 välineen korjaimelle syötettyjen todellisten si- 2i 85 31 7 sääntulojen vertaamiseksi haluttujen ulostulojen ryhmään kunkin harjoitussignaalin esittämisen aikana painotusker-toimien ryhmän saamiseksi; ja taajuudenkorjausvälineen, joka on vasteellinen mai-5 nitulle taajuusvirheen ilmaisuvälineelle taajuuskorjatun signaalin muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että korjain on kytketty muistivälineeseen mainittujen painotuskertoimien tallentamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tun nettu siitä, että painotusväline on kytketty taajuudenkor jausvälineeseen taajuuskorjatun signaalin painottamiseksi .

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, t u n -15 n e t t u siitä, että taajuuskorjattu signaali syötetään ajoituslaitteen säätövälineelle.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu välineestä useiden harjoitussignaalien syöttämisek-20 si korjaimelle, jotka harjoitussignaalit vastaavat epäsuo-tavia ominaisuuksia, joita voisi esiintyä demultipleksoi-duissa I- ja Q-näytteissä, välineestä korjaimelle syötettyjen todellisten sisääntulojen vertaamiseksi haluttujen ulostulojen ryhmään 25 kunkin harjoitussignaalin esittämisen aikana painotuskertoimien ryhmän saamiseksi, ja siitä, että korjain on kytketty arkustangenttivälineeseen, joka on sovitettu vastaanottamaan korjaimen ulostulo ja tuottamaan korjattujen Q- ja I-näytteiden suhteen arkustan-30 gentti vaihetta edustavan signaalin tuottamiseksi, korjain on kytketty myös karkeaan taajuudensäätövä-lineeseen, joka on sovitettu vastaanottamaan mainitut korjatut I- ja Q-näytteet, summaamaan ne alemman sivukaistan tuottamiseksi ja samanaikaisesti saamaan niiden välinen 35 erotus ylemmän sivukaistan tuottamiseksi, sitten saamaan 22 8531 7 mainittujen sivukaistojen suuruudet ja tämän jälkeen saamaan näiden suuruuksien välinen erotus taajuusvirheen esittämiseksi; arkustangenttiväline on kytketty taajuudenkorjaus-5 välineeseen, joka on sovitettu muodostamaan taajuuskorjat- tu signaali, ja summausvälineestä, joka on kytketty sekä karkeaan taajuudensäätövälineeseen että taajuudenkorjausvälineeseen ja joka summaa karkean taajuudensäätövälineen ja taajuu-10 denkorjausvälineen ulostulot. 23 8531 7