FI85141B - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt aktiv morfolinoetylester av mykofenolsyra och dess derivat. - Google Patents

Description

1 B 5 1 41

Menetelmä terapeuttisesti aktiivisten mykofenolihapon raor-folinoetyyliesterin ja sen johdannaisten valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää mykofenolihapon 5 morfolinoetyyliesterin ja sen eräiden fenolihydroksyyli- ryhmän yksinkertaisten esterijohdannaisten valmistamiseksi. Näitä yhdisteitä voidaan käyttää immunosupressiivisina ja anti-inflammatorisina aineina. Ne soveltuvat esimerkiksi nivelreuman, johon liittyy immunologisesti ohjautuva 10 tulehdusprosessi, hoitoon. Puriinimetaboliaan kohdistuvien vaikutustensa vuoksi tämän keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä voidaan käyttää myös kasvain-, virus- ja psoriasislääkkeinä.

Tämä patenttihakemus kuuluu läheisesti yhteen US-15 patenttihakemuksen 803 041, joka on jätetty 27. marraskuuta 1985 ja julkaistu 11. elokuuta 1987 US-patenttijulkaisuna 4 686 234, ja US-patenttihakemuksen nro 821 633, joka on jätetty 23. tammikuuta 1986 ja hyväksytty, US-patentti-na 4 725 622.

20 Tulehdussairauksia, erityisesti nivelreumaa, on hoidettu monilla erilaisilla yhdisteillä, jotka edustavat useita rakenneryhmiä ja biologisia vaikutustapoja, kuten esimerkiksi anti-inflammatorisilla aineilla (kortikoste-roideilla, aspiriinilla, aryylietikka- ja aryylipropioni-25 happojohdannaisilla sekä oksikaameilla), immunosuppressii-visilla aineilla ja ohjelmilla (metotreksaatilla, syklo-fosfamidilla, syklosporiinilla ja lymfoidisella kokonais-säteilytyksellä) sekä pitkävaikutuksisilla reumalääkkeillä (kultasuoloilla sekä penisillamiinilla ja sen johdan-30 naisilla). Mitään näiden yhdisteryhmien edustajaa ei kuitenkaan pidetä ideaalisena.

Mykofenolihappo on heikkovaikutuksinen antibiootti, joka on löydetty Penicillium brevicompactum-bakteerin fer-mentointiliemestä. Eräitä yhdisteitä, jotka ovat lähellä : 35 mykofenolihappoa, ja niiden käyttöä tulehdussairauksien, 2 85141 kuten nivelreuman, hoidossa kuvataan seuraavissa kahdessa vanhemmassa US-patenttihakemuksessa, jotka liittyvät läheisesti tähän patenttihakemukseen.

US-patenttihakemus 803 041, joka on jätetty 27.

5 marraskuuta 1985 (nykyisin US-patenttijulkaisu 4 686 234), koskee yhdisteitä, joiden yleinen rakenne vastaa kaavaa 1: Y, II1 /R1 o ?c< C0\ ό ^x; i x°ch r; x r I 3 (1) 45 CH3 v ' 15 jossa R: on H tai alempi alkyyli, joka sisältää 1-6 hiili-atomia; R2 on H, alempi alkyyli, joka sisältää 1-6 hiili-atomia, tai -fenyyli-4-C02R3, jossa R3 on H, 1-6 hiiliatomia sisältävä alempi alkyyli tai farmaseuttisesti hyväk-20 syttävä kationi; R4 ja R5 ovat kumpikin itsenäisesti H tai alempi alkyyli, joka sisältää 1-6 hiiliatomia; X3 ja Yt ovat kumpikin itsenäisesti 0 tai S; ja q on kokonaisluku 1-6; sekä niiden farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja.

US-patenttihakemus 821 633, joka on jätetty 23.

25 tammikuuta 1986 ja nyt hyväksytty, koskee yhdisteitä, joi den yleinen rakenne vastaa kaavaa 2; '"T '0CH3 (2) CH3 35 li 3 85141

A O

H II

jossa A on happi tai rikki; R1 on H, -CR2, -C(CH2)qC02R3 Q H

I i tai -C=C-Q1' joissa A3 on happi tai rikki; q on kokonais-5 luku 0-6; R2 on alkyyli, halogeenialkyyli tai -NR4R5, jossa R4 ja R5 ovat kumpikin itsenäisesti H, alkyyli, halogeenialkyyli, sykloalkyyli, fenyyli, joka mahdollisesti on halogeenilla tai hydroksyyli-, karboksyyli-, kloorikarbo-nyyli-, sulfonyyliamino-, nitro-, syaani-, fenyyli-, al-10 kyyli-, asyyli-, alkoksi-, karbonyyli-, asyyliamino-, di-alkyyliamino- tai (dialkyyliamino)etoksikarbonyyliryhmällä monosubstituoitu tai hydroksyyli-, karboksyyli-, nitro-tai alkyyliryhmillä disubstituoitu, tai bentsyyli, joka mahdollisesti on dialkyyliaminosubstituoitu; R3 on H, al-15 kyyli tai farmaseuttisesti hyväksyttävä kationi; ja Q ja Q3 ovat kumpikin itsenäisesti H tai -C02R3; ja Z2 on lH-tet-ratsolyyli, -CH20H, -CHO, -CN, -C(0)A2R6 tai -C(0)NR7R8, joissa A2 on happi tai rikki; R6 on H, alkyyli, alkenyyli, sykloalkyyli, fenyyli, bentsyyli, jotka kaksi viimeksi 20 mainittua mahdollisesti on substituoituja, tai farmaseuttisesti hyväksyttävä kationi; ja R7 ja R8 ovat kumpikin itsenäisesti H, alkyyli tai sykloalkyyli tai yhdessä - (CH2) 20 (CH2) 2-, -(CH2)4- tai -(CH2)5-; sillä varauksella, että Rj ja R6 eivät voi kumpikin olla vetyjä, mikäli A ja 25 A2 ovat happia; sekä niiden farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja.

Yhdisteitä, jotka ovat jossakin määrin rakenteellisesti samankaltaisia kuin kaavoja 1 ja 2 vastaavat yhdisteet, kuvataan US-patenttijulkaisuissa 3 705 894, 3 853 30 919, 3 868 454 ja 3 880 995, JP-patenttijulkaisussa J

57024380 sekä artikkeleissa J. Antibiot. 29 (1976), nro 3, 275-285 ja 286-291 ja Cancer Research 36 (1976), nro 8, 2923-2927. Esitetyillä yhdisteillä kuvataan olevan kasvainten vastainen, immunosuppressiivinen, virusten vastai-. : 35 nen, artriitin vastainen ja/tai psoriasiksen vastainen 4 85141 vaikutus.

Tämän keksinnön mukaisesti valmistetaan mykofenoli-hapon morfolinoetyyliesteriä sekä sen johdannaisia, joilla on seuraava kaava A: 5 Ί ]'z ^ o V 1 ~ ii /—v 10 x0CH3 CH^ (Kaava A) 15 jossa Z on vety tai -C(0)R, jossa R on alempi alkyyli tai substituoimaton monovalenttinen tyydyttymätön aromaattinen karbosyklinen ryhmä, joka sisältää yhden renkaan (esim. fenyyli) tai kaksi toisiinsa kondensoitunutta rengasta (esim. naftyyli), sekä niiden farmaseuttisesti hyväksyttä- 20 viä suoloja.

Kaavan A mukaisilla yhdisteillä, on edullisia far-makokineettisiä ominaisuuksia, esimerkiksi liukenevuus vapautumisympäristössä (esim. mahalaukussa), huippupitoi-suus plasmassa, maksimipitoisuus plasmassa ja parantunut 25 aktiivisuus, esimerkiksi anti-inflammatorinen aktiivisuus, mykofenolihappoon verrattuna.

Seuraavat määritelmät esitetään keksinnön kuvaamiseen käytettyjen eri termien merkityksen ja piirin valaisemiseksi ja määrittelemiseksi.

30 Mykofenolihapon eri asemat numeroidaan seuraavasti: o r p * o17 °' 35 0 7 x0CH3 ch3 il 5 35141

Keksinnön mukaisesti valmistetut yhdisteet nimetään edellä esitettyä numerointijärjestelmää käyttäen E-6-(l,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentso-furanyyli)-4-metyyli-4-hekseenihapon ja sen johdannaisten 5 morfolinoetyyliestereiksi. Tämän keksinnön mukaiset yh disteet valmistetaan E-paikka-isomeereina (E = Entgegen). Eräät tyypilliset yhdisteet nimetään seuraavalla tavalla: Kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on -C(0)R ja R on metyyli, nimetään morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-asetok-10 si-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-me- tyyli-4-heksenoaatiksi ja kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on -C(0)R ja R on fenyyli, nimetään morfolinoetyyli-E- 6-(1,3-dihydro-4-bentsoyloksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso- 5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaatiksi.

15 Ilmaus "alempi alkyyli" tarkoittaa monovalenttista alkyyliryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia. Tätä ilmausta valaisevat lähemmin sellaiset esimerkkiryhmät kuin metyyli, etyyli, n-propyyli, isopropyyli, n-butyyli, t-but-yyli, isobutyyli (eli 2-metoksipropyyli), pentyyli ja iso-20 pentyyli.

Termi "halogeeni" tarkoittaa tässä käytettynä fluoria, bromia, klooria ja jodia.

Tässä esitettyjen yhdisteiden eristys ja puhdistus voidaan toteuttaa haluttaessa millä tahansa sopivalla ero-25 tus- tai puhdistusmenettelyllä, kuten esimerkiksi suodat tamalla, uuttamalla, kiteyttämällä, pylväskromatografial-la, ohut- tai paksukerroskromatografialla tai näiden menettelytapojen yhdistelmällä. Sopivien erotus- ja eris-tysmenetelmien yksityiskohtaisia kuvauksia on löydettä-30 vissä jäljempänä annetuista esimerkeistä. Luonnollisesti voidaan kuitenkin käyttää muitakin vastaavia erotus- ja eristysmenettelytapoja.

"Farmaseuttisesti hyväksyttävä suola" voi olla mikä tahansa epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta saa-35 tava suola. Ilmaus "farmaseuttisesti hyväksyttävä anioni" 6 85141 tarkoittaa sellaisen suolan anionia. Suola ja anioni valitaan niin, että ne eivät ole biologisesti eikä muutenkaan epätoivottavia. Sellaisia suoloja saadaan muodostetuiksi epäorgaanisten happojen, kuten vetykloridihapon, vetybro-5 midihapon, rikkihapon (joka tuottaa tulokseksi sulfaatti-ja vetysulfaattisuoloja), typpihapon, fosforihapon ja vastaavien, kanssa sekä orgaanisten happojen, kuten etikkaha-pon, propionihapon, glykolihapon, palorypälehapon, oksaalihapon, omenahapon, maIonihapon, meripihkahapon, maleii-10 nihapon, fumaarihapon, viinihapon, sitruunahapon, bentsoe-hapon, kanelihapon, mantelihapon, metaanisulfonihapon, etaanisulfonihapon, p-tolueenisulfonihapon, salisyylihapon ja vastaavien, kanssa.

Sana "hoito" tai "hoitaminen" tarkoittaa tässä käy-15 tettynä kaikenlaista nisäkkäällä esiintyvän sairauden hoi tamista ja sulkee sisäänsä (i) taudin ehkäisemisen, ts taudin kliinisten oireiden kehittymisen estämisen; (ii) taudin inhibition, ts kliinisten oireiden kehitty- 20 misen pysäyttämisen; ja/tai (lii) taudin lievittämisen, ts kliinisten oireiden vähentämisen.

Ellei toisin ole nimenomaan mainittu, tässä kuivatut reaktiot tapahtuvat ilmakehän paineessa noin 10-100 -25 °C:n lämpötilassa, edullisemmin noin 10-50 eC:n lämpötilassa ja edullisimmin suunnilleen huoneen lämpötilassa.

Yhdisteitä, jotka vastaavat kaavaa A, voidaan valmistaa monia eri synteesiteitä käyttäen lähtöaineena tavallisesti mykofenolihappoa, joka on kaupallisesti saa-30 tavissa oleva yhdiste. Keksinnön mukaisesti kaavan A mukaisia yhdisteitä valmistetaan siten, että a) yhdiste, jolla on kaava 35 7 85141 l V i”3 0 '^'''Sr0^ CH, jossa Z on edellä määritelty ja X on halogeeni, saatetaan 10 reagoimaan morfolinoetanolin kanssa kaavan A mukaisen yhdisteen muodostamiseksi; tai b) yhdiste, jolla on kaava Q °-Z CH3 0 15 O^fo CH3 jossa Z on edellä määritelty, saatetaan reagoimaan morfo-20 linoetanolin ja karbodi-imidin kanssa kaavan A mukaisen yhdisteen muodostamiseksi; tai c) kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on vety, saatetaan reagoimaan asyylihalogenidin tai happoanhydridin kanssa emäksen läsnäollessa sellaisen kaavan A mukaisen yhdisteen 25 muodostamiseksi, jossa Z on -C(0)R; tai d) kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on -C(0)R, saatetaan reagoimaan emäksen tai amiinin kanssa sellaisen kaavan A mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, jossa Z on vety; tai e) kaavan A mukainen yhdiste muutetaan farmaseuttisesti 30 hyväksyttäväksi happoadditiosuolakseen; tai f) kaavan A mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuola muutetaan vastaavaksi kaavan A mukaiseksi vapaaksi yhdisteeksi; tai g) kaavan A mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyt-35 tävä happoadditiosuola muutetaan toiseksi kaavan A mukai- 8 85 1 41 sen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoaddi-tiosuolaksi.

Mykofenolihappojen morfolinoetyyliesteröinnissä voidaan käyttää monia tavanomaisia esteröintimenetelmiä, 5 esimerkiksi menettelyä, joka on esitetty teoksessa R.B. Wagner ja H.D. Zook, Synthetic Organic Chemistry, Wiley, New York, 1956 (ks sivut 479-532). Kahta tässä yhteydessä edullista synteesitietä mykofenolihapon ja sen johdannaisten muuntamiseksi morfolinoetyyliesteriyhdisteiksi, 10 jotka vastaavat kaavaa A, kuvataan alla. Ensimmäinen tie käsittää hapon muuntamisen happohalogenidiksi, mitä seuraa kondensaatio morfolinoetanolin kanssa (menetelmävaihtoehto a) lopulliseksi tuotteeksi. Toinen tie käsittää hapon muuntamisen suoraan lopulliseksi tuotteeksi karbodi-imidi-15 reaktiota käyttäen (menetelmävaihtoehto b).

Menetelmävaihtoehdon a) lähtöaineena käytettävä happohalogenidi valmistetaan siten, että mykofenolihappo tai sen asyloitu johdannainen liuotetaan tai suspendoi-daan johonkin liuottimeen, joka on inertti reaktio-olo-20 suhteissa (so inerttiin liuottimeen, kuten bentseeniin, tolueeniin, asetonitriiliin, tetrahydrofuraaniin, dietyy-lieetteriin, kloroformiin tai edullisesti metyleeniklo-ridiin), ja liuokseen lisätään ylimäärin (suunnilleen moo-liekvivalenttisuhteessa 10:1) halogenoivaa ainetta 25 (esim. tionyylikloridia), mahdollisesti yhdessä pienen dimetyyliformamidimäärän kanssa. Reaktioseosta sekoitetaan noin 1-8 tuntia, edullisesti noin 4 tuntia, vastaavan happohalogenidin aikaansaamiseksi.

Happohalogenidi liuotetaan edellä esitetyn kaitai-. 30 seen inerttiin liuottimeen, ja sen annetaan reagoida (kon- densaatioreaktio) jäähdytetyn morfolinoetanoliliuoksen (jota pidetään esimerkiksi noin 4 °C:ssa; morfolinoetano-lia nimitetään myös 4-(2-hydroksietyyli)morfoliiniksi) kanssa, johon se lisätään hitaasti noin 10-120 minuutin, : 35 edullisesti noin 90 minuutin, aikana. Kaavaa A vastaava li 9 35141 lopputuote eristetään ja puhdistetaan tavanomaisin menettelytavoin.

Menetelmävaihtoehdossa b) mykofenolihappo tai sen asyloitu johdannainen liuotetaan johonkin liuottimeen, 5 joka on inertti reaktio-olosuhteissa (kuten kuivaan tet-rahydrofuraaniin ("THF"), dikloorimetaaniin tai hiilitet-rakloridiin, edullisesti THF:ään), ja sen annetaan reagoida morfolinoetanolin kanssa karbodi-imidin, kuten disyklo-heksyylikarbodi-imidin ("DCC") tai di-p-tolyylikarbodi-10 imidin, ollessa mukana. Alkoholin ja lähtöainehapon moo-lisuhde on noin 1:1. Reaktio toteutetaan ilmakehän paineessa reaktioajan ollessa noin 4-8 tuntia, edullisesti yli 6 tuntia. Käyttökelpoinen lämpötila-alue ulottuu noin 10 °C:sta suunnilleen seoksen kiehumislämpötilaan; edulli-15 sesti käytetään suunnilleen huoneen lämpötilaa. Kaavaa A vastaava lopputuote eristetään ja puhdistetaan normaalilla tavalla.

Menetelmävaihtoehdon c) mukaisesti kaavan A mukaisia yhdisteitä, joissa Z on -C(0)R, valmistetaan asyloi-20 maila fenolihappi. Tällöin mykofenolihappo tai sen morfo-linoetyyliesteri liuotetaan edellä määritellyn kaltaiseen inerttiin orgaaniseen liuottimeen (esim. asetonitriiliin tai edullisesti pyridiiniin) ja sen annetaan reagoida noin 1-6 mooliekvivalentin, edullisesti noin 3 mooliekvivalen-25 tin, kanssa asianmukaista alkanoyyli- tai aroyylihaloge-nidia tai -anhydridiä (esim. etikkahappoanhydridä, propio-nyylikloridia, bentsoyylikloridia tai pivaloyylikloridia) noin 1-6 mooliekvivalentin, edullisesti noin 3 mooliekvivalentin, epäorgaanista emästä (kuten natriumkarbonaattia, 30 kaliumvetykarbonaattia tai vastaavaa) tai tertiääristä orgaanista emästä (kuten trietyyliamiinia, N-metyylipipe-ridiiniä tai edullisesti pyridiiniä) ollessa mukana. Eräät emäkset (esim. pyridiini) voivat toimia myös inerttinä orgaanisena liuottimena. Reaktio toteutetaan noin 0-25 °C:n, 35 edullisesti noin 5 °C:n, lämpötilassa reaktioajan ollessa 10 851 41 noin 1-10 tuntia, edullisesti noin 3 tuntia. Reaktion mentyä suurin piirtein loppuun asyloitu tuote eristetään tavanomaisin keinoin.

Menetelmävaihtoehdon d) toteuttamiseen, so. asyyli-5 ryhmän poistoon fenolihapesta kaavan A mukaisten yhdisteiden, joissa Z on vety, valmistamiseksi kaavan A mukaisista yhdisteistä, joissa Z on -C(0)R, voidaan käyttää monia tavanomaisia menetelmiä, kuten hydrolyysiä emäksen avulla tai aminolyysiä. Emäksen avulla tapahtuvan hydrolysoinnin 10 suorittamiseksi kaavan A mukaista yhdistettä, jossa Z on -C(0)R, käsitellään rajoitetulla määrällä, edullisesti yhdellä mooliekvivalentilla, orgaanista tai epäorgaanista emästä, edullisesti alkalimetallikarbonaattia, -vetykarbo-naattia tai -hydroksidia, edullisimmin litiumhydroksidia. 15 Reaktio toteutetaan veteen sekoittuvan orgaanisen liuottimen, kuten metanolin, etanllin tai tetrahydrofuraanin, ja veden seoksessa. Kaavan A mukaisen yhdisteen, jossa Z on -C(0)R, aminolyysissä yhdisteen annetaan reagoida primaarisen tai sekundaarisen amiinin, kuten propyyliamiinin tai 20 dietyyliamiinin, kanssa orgaanisessa tai vettä sisältävässä orgaanisessa liuottimessa, kunnes reaktio on mennyt loppuun tai edennyt lähelle loppua, mikä todetaan seuraamalla reaktiota kromatografisesti.

Kaavan A mukaiset yhdisteet voidaan muuttaa vastaa-25 viksi happoadditiosuoloiksi käsittelemällä yhdisteitä vähintään stökiometrisellä määrällä asianmukaista happoa, kuten vetykloridihappoa, rikkihappoa, metaanisulfonihappoa tai vastaavaa. Tavallisesti vapaa emäs liuotetaan polaariseen orgaaniseen liuottimeen, kuten etanoliin, metano-30 liin tai etyyliasetaatiin, ja happo lisätään vedessä, etanolissa, metanolissa tai isopropanolissa. Lämpötila pidetään 0-50 °C:na. Syntyvä suola saostuu spontaanisti, tai se voidaan saostaa liuoksesta jollakin poolittomammalla liuottimena.

35 Kaksiemäksinen happo, kuten rikkihappo, voi muo- li 11 85141 dostaa kahdenlaisia suoloja kaavan A mukaisten yhdisteiden kanssa. Toista tällaisista suoloista, so. suolaa joka sisältää yhden moolin emästä ja yhden moolin happoa, nimitetään vetysulfaattisuolaksi (bisulfaattisuolaksi). Toista, 5 näistä suoloista, so. suolaa joka sisältää kaksi moolia emästä ja yhden moolin happoa, kutsutaan sulfaatiksi.

Kaavan A mukaisten yhdisteiden, happoadditiosuolat voidaan hajottaa vastaaviksi vapaiksi emäksisiksi käsittelemällä niitä ylimäärällä sopivaa emästä, kuten ammoniak-10 kia tai natriumvetykarbonaattia, tavallisesti vettä sisäl tävässä liuottimessa ja 0-50 °C:n lämpötilassa. Vapaa emäsmuoto eristetään tavanomaisin keinoin, kuten esimerkiksi orgaanisella liuottimena uuttaen.

Edullisimpia keksinnön mukaisesti valmistettuja 15 yhdisteitä ovat kaavan A mukainen, jossa Z on vety, ts morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-hekse-noaatti,ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat (edullisesti hydrokloridi-, sulfaattija vetysulfaattisuo-20 la).

Edullisia ovat myös seuraavat kaavan A mukaiset yhdisteet, joissa Z on -C(0)R, ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat (edullisesti hydrokloridi-, sulfaatti- ja vetysulfaattisuolat): 25 morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-asetoksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-hekse-noaatti; morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-propionyylioksi-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli ) -4-metyyli-4-30 heksenoaatti; morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-pivaloyylioksi-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli) -4-metyyli-4-heksenoaatti; ja morfolinoetyyli-E-6- (1,3-dihydro-4-bentsoyylioksi-6-metok-: 35 si-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli) -4-metyyli-4-hek- i2 85 1 41 senoaattl.

Kaavan A mukaiset yhdisteet ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat ovat käyttökelpoisia immunosup-pressiivisina aineina, anti-inflammatorisina aineina, kas-5 vainlääkkeinä, viruslääkkeinä ja psoriasislääkkeinä nisäkkäillä, ovatpa ne sitten kotieläimiä (nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, hevosia), lemmikkieläimiä (kissoja, koiria) tai edullisesti ihmisiä. Kaavan A mukaiset yhdisteet soveltuvat esimerkiksi nivelruman, johon liittyy immunolo-10 gisesti ohjautuva tulehdusprosessi, hoitoon. Näitä yhdisteitä voidaan käyttää sekä profylaktisesti (esim. allo-graftin hylkimisen ehkäisemiseksi) että terapeuttisesti.

Ensimmäisiin eläinkokeisiin anti-inflammatorisen aktiivisuuden määrittämiseksi kuuluu Pearsonin menetelmän 15 (Proc. Soc. Exp. Biol. Med. 91 (1956) 95-101) mukainen apuaineartriittitesti.

Myös in vitro-kokeet, esimerkiksi kokeet, joissa käytetään nivelreumaa sairastavista potilaista peräisin kudosviljelmiä (Dayer et ai., J. Exp. Med. 145 (1977) 20 1399-1404), ovat käyttökelpoisia sen määrittämisessä, onko yhdisteillä anti-inflammatorista aktiivisuutta.

Autoimmuunireaktioaktiivisuus määritetään kokeellista allergista enkefalomyeliittiä hyväksi käyttäen muuntamalla menetelmää, jonka ovat alun perin esittäneet Grieg . - 25 et ai. (J. Pharmacol. Exp. Ther. 173 (1970) 85).

Immunosuppressiivinen aktiivisuus määritetään sekä in vivo että in vitro-menetelmin. Aktiivisuus in vivo määritetään käyttämällä hyväksi erästä muunnelmaa Jernen pe-säkehemolyysitestistä (Jerne et ai., "The agar plaque 30 technique for recognizing antibody producing cells", Cell-bound Antibodies, toim. B. Amos ja H. Kaprowski, Wistar Institute Press, Philadelphia, 1963, s 109). Aktiivisuus in vitro määritetään soveltamalla menetelmää, jonka ovat esittäneet Greaves et ai. ("Activation of human T and B 35 lymphocytes by polyclonal mitogens", Nature 248 (1974) li i3 851 41 698-701).

Virusten vastainen aktiivisuus määritetään menetelmällä, jonka ovat esittäneet Smee et ai. ("Anti-Herpesvirus Activity of the Acyclic Nucleoside 9 (1,3-dihydroxy-5 2-propoxymethy1)Guanine", Antimicrobial Agents and Chemo therapy 23 (1983), nro 5, 676-682), tai Planterosen esittämällä tavalla ("Antiviral and cytotoxic effects of mycophenolic acid", Journal of General Virology 4 (1969) 629).

10 Kokeet systeemisen vaikutuksen määrittämiseksi pso riasiksessa voidaan toteuttaa tavalla, jonka ovat esittäneet Spatz et ai. ("Mycophenolic acid in psoriasis", British Journal of Dermatology 98 (1978) 429).

Kokeet kasvainten vastaisen vaikutuksen määrittä-15 miseksi voidaan toteuttaa tavalla, jonka ovat esittäneet Carter et ai. (Mycophenolic acid: an anticancer compund with unusual properties", Nature 223 (1969) 848).

Kaavan A mukaisia yhdisteitä voidaan antaa pelkältään tai sopivana farmaseuttisena koostumuksena millä ta-20 hansa tavalla, jota käytetään tavanomaisesti muiden samankaltaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien aineiden antamisessa. Antaminen voi siis tapahtua esimerkiksi suun kautta, nenän kautta, parenteraalisesti tai paikallisesti kiinteiden, puolikiinteiden, kylmäkuivattujen jauhemaisten 25 tai nestemäisten annostusmuotojen, kuten esimerkiksi tablettien, pillereiden, kapseleiden, pulvereiden, liuosten, suspensioiden, emulsioiden, voiteiden, maitojen (lotio-nien), aerosolien, salvojen, geelien tai vastaavien, muodossa, edullisesti tarkkojen annosten antamiseen yksinker-30 täisellä tavalla soveltuvissa yksikköannosmuodoissa. Koos tumukset sisältävät jotakin tavanomaista farmaseuttista kantaja- tai täyteainetta ja kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä ja voivat sisältää lisäksi muitakin lääkeaineita, farmaseuttisia aineita, kantaja-aineita, apuaineita 35 jne.

i4 8 5 1 41

Suunnitellusta antotavasta riippuen farmaseuttisesti hyväksyttävät koostumukset sisältävät yleensä noin 1-99 paino-% tämän keksinnön mukaista, farmaseuttisesti aktiivista yhdistettä ja noin 99-1 paino-% sopivia farma-5 seuttisia täyteaineita. Edullisesti koostumus sisältää noin 5-75 paino-% farmaseuttisesti aktiivista yhdistettä loppuosan ollessa sopivia farmaseuttisia täyteaineita.

Edullinen antotapa edellä yksityiskohtaisesti esitettyjen ehtojen vallitessa on antaminen suun kautta sopi-10 via vuorokausiannostusohjeita, jotka voidaan laatia vaivan asteen mukaan, noudattaen. Farmaseuttisesti hyväksyttävä, myrkytön koostumus sellaista suun kautta antamista varten muodostetaan sisällyttämällä siihen normaalisti käytettäviä täyteaineita, kuten esimerkiksi lääkelaatua 15 olevaa mannitolia, laktoosia, tärkkelystä, magnesiumstea-raattia, natriumsakkariinia, talkkia, selluloosaa, glukoosia, gelatiinia, sakkaroosia, magnesiumkarbonaattia ja vastaavia. Sellaiset koostumukset voivat olla liuosten, suspensioiden, tablettien, pillereiden, kapseleiden, pul-20 vereiden, hitaasti vaikuttavaa aineosaa vapauttavien formuloiden ja vastaavien muodossa.

Koostumukset ovat edullisesti pillereiden tai tablettien muodossa, ja niinpä koostumukset sisältävät vaikuttavan aineosan ohella laimennusainetta, kuten laktoo-. 25 siä, sakkaroosia, dikalsiumfosfaattia tai vastaavaa; ha joamista edistävää ainetta, kuten tärkkelystä tai sen johdannaisia; liukastusainetta, kuten magnesiumstearaattia tai vastaavaa; ja sideainetta, kuten tärkkelystä, arabiku-mia, polyvinyylipyrrllidonia, gelatiinia, selluloosaa tai 30 sen johdannaisia tai vastaavaa.

Kaavan A mukaisista yhdisteistä voidaan formuloida peräpuikkoja käyttäen niissä esimerkiksi noin 0,5-50 % vaikuttavaa aineosaa sekoitettuna polyetyleeniglykoleista (PEG) koostuvaan kantajaan (esim. seokseen, joka sisältää 35 96 % PEG 1000:ta ja 4 % PEG 4000).

is 85141

Farmaseuttisesti annettavissa olevia nestemäisiä koostumuksia voidaan valmistaa esimerkiksi liuottamalla, dispergoimalla jne edellä kuvatun kaltainen vaikuttava yhdiste (noin 0,5-20 %) ja mahdolliset farmaseuttiset apu-5 aineet kantajaan, kuten esimerkiksi veteen, fysiologiseen suolaliuokseen, dekstroosin vesiliuokseen, glyseroliin, etanoliin tai vastaavaan. Liuoksen tai suspension muodostamiseksi sillä tavoin.

Annettavat farmaseuttiset koostumukset voivat ha-10 luttaessa sisältää myös pieniä määriä myrkyttömiä apuaineita, kuten kostuttavia tai emulgoivia aineita, puskuri-aineita ja vastaavia, kuten esimerkiksi natriumasetaattia, sorbitaanimonolauraattia, trietanoliamiinioleaattia jne.

Varsinaiset menetelmät sellaisten annostumuotojen 15 valmistamiseksi ovat tuttuja tai selviä tämän alan ammat-ti-ihmisille; ks esimerkiksi Remington's Pharmaceutical Sciences, 16. painos, Mack Publishing Company, Easton, Pennsylvania, 1980. Annettavat koostumukset sisältävät joka tapauksessa sellaisen farmaseuttisesti vaikuttavan mää-20 rän yhtä tai useampaa aktiivista yhdistettä, joka lievittää kulloistakin hoidettavaa tilaa tämän keksinnön mukaisia ohjeita noudattaen annettuna.

Kaavan A mukaisia yhdisteitä annetaan yleensä terapeuttisesti vaikuttavina määrinä, ts riittävinä annoksi-25 na hoidon saavuttamiseksi, jotka annokset vaihtelevat hoidettavan yksilön ja tilan mukaan. Terapeuttisesti vaikuttava vuorokausiannos on tyypillisesti noin 0,02100 mg vaikuttavaa yhdistettä, joka vastaa kaavaa A, ruumiinpaino-kg:a kohden. Useimmissa tiloissa saavutetaan hoitovaste 30 annostustasolla, joka on suuruusluokkaa 0,4-30 mg/kg ruumiinpainoa vuorokaudessa ja edullisimmin noin 10 mg/kg/-vuorokausi. 70 kg painavalle henkilölle annettaessa annos voisi siis vaihdella noin 1,4 mg:sta 7 g:aan vuorokaudessa, edullisesti noin 28,0 mg:sta 2,1 g:aan vuorokaudessa, 35 ja olla vielä edullisemmin noin 700 mg vuorokaudessa.

i6 85 1 41

Esimerkit

Seuraavat esimerkit annetaan siksi, että alan am-matti-ihmiset saisivat selkeämään käsityksen tästä keksinnöstä ja pystyisivät soveltamaan sitä käytännössä.

5 Esimerkki 1

Morfolinoetyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-hydroksi-6-met- oksi-7-metyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli -4 -heksenoaatti IA. Kaava A, jossa Z on vety-happokloridi 10 E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli- 3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4~metyyli-4-hekseenihappo (mykofenolihappo) (32,0 g) liuotettiin dikloorimetaaniin (250 ml), mitä seurasi tionyylikloridin (25,0 ml) ja di-metyyliformamidin (0,3 ml) lisäys. Reaktioseosta sekoitet-15 tiin huoneen lämpötilassa 3 tuntia, jonka jälkeen haihtuvat aineosat poistettiin alipaineessa, jolloin saatiin E- 6- (1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyli)-4-metyyli-4-hekseenihappokloridiaöljy-nä (IR (nestekalvo, pyöristetty lähimpään 5 cm'1:iin): 20 3440, 2950, 2860, 1795, 1740, 1620, 1465, 1445, 1405, 1360, 1320, 1265, 1230, 1160, 1130, 1060, 1025, 960, 915, 885, 845, 825, 780, 755, 720 ja 670 cm'1).

Liuos, joka sisälsi morfolinoetanolia (30,5 ml) dikloorimetaanissa (250 ml), jäähdytettiin jäähauteessa 25 4 °C:seen. öljymäinen mykofenolihappokloridi liuotettiin dikloorimetaaniin (50,0 ml) ja lisättiin jäähdytettyyn liuokseen. 90 minuutin sekoituksen (4 °C:ssa) jälkeen reaktioseos pestiin vedellä ja sen jälkeen natriumvety-karbonaatin vesiliuoksella. Orgaaninen liuos kuivattiin 30 natriumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin mor-folinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-met-yyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaat-tia (sp 93-94 °C).

IB. Kaava A, jossa Z on vety - karbodi-imidi 35 E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli- I.

i7 8 5 1 41 3-okso-5-isobentsofuranyyli )-4-metyyli-4-hekseenihappoon (mykofenolihappoon) (1,0 g), joka oli liuotettu kuivaan tetrahydrofuraaniin (20 ml), lisättiin disykloheksyyli-karbodi-imidiä (0,68 g) ja N-(2-hydroksietyyli)morfolii-5 nia (0,37 g). Seos jätettiin huoneen lämpötilaan 6 tunniksi ja haihdutettiin sen jälkeen kuiviin. Jäännös käsiteltiin kromatografisesti käyttäen adsorbenttina silika-geeliä ja eluenttina dikloorimetaani-metanoliseosta (50:1), jolloin saatiin morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-10 4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyy- li)-4metyyli-4-heksenoaattia (sp 93-94 °C).

1C. Kaava A, jossa Z on vety - ryhmän -C(0)R poisto a. (2-morfolinoetyyli)-E-6-(1,3-dihydro-4-asetoksi- 6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyy- 15 li-4-heksenoaatti (4,75 g) liuotettiin 0 eC:ssa tetrahyd-rofuraaniin (250 ml), ja siihen lisättiin O °C:ssa liuos, joka sisälsi litiumhydroksidimonohydraattia (0,42 g) vedessä (100 ml). Reaktioseosta pidettiin 0 °C:ssa 3 tuntia, ja sen jälkeen siihen lisättiin etikkahappoa (0,6 g). Seos 20 laimennettiin sitten vedellä (1000 ml) ja uutettiin di- kloorimetaanilla. Uuttoliuos kuivattiin ja haihdutettiin, ja jäännös käsiteltiin kromatografisesti käyttäen adsorbenttina silikageeliä (200 g) ja eluenttina dikloorimetaani-metanoliseosta (30:1), jolloin saatiin morfolino-. . 25 etyyli-E-6-(l,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3- okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaattia (sp 93-94 °C).

b. (2-morfolinoetyyli)-E-6-(l,3-dihydro-4-asetoksi- 6-metoksi-7-metyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli )-4-metyy- 30 li-4-heksenoaatti (4,75 g) liuotettiin isopropanoliin (100 ml), ja liuokseen lisättiin dietyyliamiinia (10 ml). Seosta pidettiin huoneen lämpötilassa 24 tuntia, ja sen jälkeen se haihdutettiin alipaineessa pieneen tilavuuteen. Jäännös liuotettiin dikloorimetaaniin, ja liuos pestiin 35 vedellä, kuivattiin ja haihdutettiin. Jäännös käsiteltiin is Ö 5 1 41 kromatografisesti käyttäen adsorbenttina silikageeliä (200 g) ja eluenttina dikloorimetaani-metanoliseosta (20:1), jolloin saatiin morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro4-hydrok-si - 6 -metoksi - 7 -mety 1 i - 3 -okso- 5 - i sobent sof ur anyy 1 i) 4 -metyy-5 li-4-heksenoaattia (sp 93-94 °C).

Esimerkki 2

Morfolinoetyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-asetoksi-6-met-oksi-7-metyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli )-4-met-yy1i-4-heksenoaatti 10 2A. Kaava A, jossa Z on -C(0)CH3

Mor f oi inoety 1 i - E- 6 - (1,3 -dihydro - 4 - hydr oks i-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli) -4-metyyli-4-heksenoaatti (10,0 g) liuotettiin pyridiiniin (50,0 ml), mitä seurasi etikkahappoanhydridin (10,0 ml) lisäys. Seos-15 ta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 90 minuuttia, ja sen jälkeen se kaadettiin veteen ja uutettiin etyyliasetaatilla. Orgaaninen liuos kuivattiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin morfolinoetyli-E-6-(1,3-dihydro-4-asetoksi-6-me-toksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-20 heksenoaattia (sp 70-73 °C).

2B. Kaava A, jossa Z on muu kuin -C(0)CH3 Noudattamalla edellisen osan A mukaista menettelytapaa ja korvaamalla etikkahappoanhydridi seuraavilla aineilla: 25 propionyylikloridi, 2-metyylipropionyylikloridi, pivaloyylikloridi ja bentsoyylibromidi; saadaan vastaavasti seuraavat yhdisteet: 30 Morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-propionyylioksi-6-met- oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsof uranyyli )-4-metyyli-4-heksenoaatti, morfolinoetyyli-E-6-[1,3-dihydro-4-(2-metyylipropionyy-lioksi)-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli]-35 4-metyyli-4-heksenoaatti, li i9 85 1 41 morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-pivaloyylioksi-6-metok-si-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli )-4-metyyli-4-hek-senoaattl ja morfolinoetyyli-E-6-(l,3-dihydro-4-bentsoyy-lioksi6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-5 metyyli-4-heksenoaatti.

Esimerkki 3

Morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-m e-tyy1i-4-heksenoaattihydrokloridi 10 3A. Kaavan A mukaisten yhdisteiden, joissa Z on vety, hydrokloridisuola

Morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli )-4-metyyli-4-heksenoaatti (38,0 g) liuotettiin isopropanoliin (200 ml), 15 ja tämä liuos lisättiin liuokseen, joka sisälsi vetyklori- dia (10,0 g) isopropanolissa (150 ml). Hydrokloridisuola kerättiin talteen suodattamalla ja kuivattiin alipaineessa (sp 154-155 °C).

3B. Kaavan A mukaisten yhdisteiden, joissa 20 Z on muu kuin -C(0)CH3, hydrokloridisuolat

Noudattamalla edellisen osan A mukaista menettelytapaa ja korvaamalla morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyy-li)-4-metyyli-4-heksenoaatti seuraavilla aineilla (valmis-25 tetaan esimerkiksi esimerkin 2B mukaisesti):

Morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-propionyylioksi-6-me-toksi - 7-metyy 1 i-3-okso-5 - i soben t sof ur anyy 1 i - 9 - 4-me tyy 1 i- 4-heksenoaatti, morfolinoetyyli-E-6-[l,3-dihydro-4-(2-me-tyy 1 ipropionyyl ioksi) - 6-metoks i - 7 -mety 1 i-3-okso-l-i sobent -30 sofuranyyli]-4-metyyli-4-heksenoaatti, morfolinoetyyli-E- 6- (1,3-dihydro-4-pivaloyylioksi-6-metoksi-7-metyyli-3-ok-so-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaatti ja mor-folinoetyyli-E-6-(l,3-dihydro-4-bentsoyylioksi-6-metoksi- 7- metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-hekse- 35 noaatti; 20 851 41 saadaan vastaavasti seuraavat yhdisteet: morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-propionyylioksi-6-me-toksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaattihydrokloridi (sp 140-144 °C), morfolinoetyyli-5 E- 6- [ 1,3-dihydro-4- (2-metyy 1 ipropionyy 1 ioksi ) - 6 -metoksi - 7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli]-4-metyyli-4-hekse-noaattihydrokloridi, morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-pivaloyylioksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofura-nyyli)-4-metyyli-4-heksenoaattihydrokloridi (sp 135-10 139 °C) ja morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-bentsoyy- lioksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli )- 4-metyyli-4-heksenoaattihydrokloridi.

Esimerkki 3C

Kaavan A mukaisen vapaan yhdisteen valmistus vas-15 taavasta happoadditiosuolasta 2-morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli- 4-heksenoaattihydrokloridi (940 mg, 2 mmol) liuotettiin dikloorimetaaniin (20 ml). Liuos pestiin natriumbikarbo-20 naatin vesiliuoksella ja kuivattiin sen jälkeen natrium-sulfaatilla. Liuotin haihdutettiin alipaineessa, jolloin saatiin 855 mg vapaata kaavan A mukaista yhdistettä, sp. 93 - 94 °C.

Esimerkki 3D

25 Maleaattisuolat kaavan A mukaisista yhdisteistä, joissa Z on muu kuin -C(0)CH3

Morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-bentsoyylioksi- 6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyy-li-4-heksenoaatti (5 g) liuotettiin isopropanoliin (100 30 ml) ja saatu liuos lisättiin maleiinihapon (3 g) liuokseen isopropanolissa (50 ml). Maleaattisuola otettiin talteen suodattamalla ja kuivattiin tyhjössä (sp. 150 - 152 °C).

Samalla tavalla seuraten edellä esitettyä menettelyä valmistettiin: 35 morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-(1-naftoyyliok- ii 2i 85141 si-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-me-tyyli-4-heksenoaattimaleaatti (sp. 133 - 135 °C) ja morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-heksanoyyliok-si-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-me-5 tyyli-4-heksenoaattimaleaatti (sp. 88 - 89 °C).senoaatti-hydrokloridi.

Esimerkki 4

Morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-met-10 yyli-4-heksenoaattivetysulfaatti 4A. Kaavan A mukaisen yhdisteen A, jossa Z on vety, vetysulfaattisuola

Morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-met-oksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli ) -4-metyyli-4-15 heksenoaatti (4,6 g) liuotettiin etyyliasetaattiin (50 ml), ja tämä liuos lisättiin liuokseen, joka sisälsi rikkihappoa (1,25 g) isopropanolissa (50 ml). Vetysulfaattisuola kerättiin talteen suodattamalla, pestiin etyyliasetaatilla ja kuivattiin alipaineessa 50 °C:ssa (sp 143-20 145 °C).

2B. Kaavan A mukaisten yhdisteiden, joissa Z on muu kuin -C(0)CH3, vetysulfaattisuolat.

Noudattamalla edellisen osan A mukaista menettelytapaa ja korvaamalla morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-' . 25 hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli )- 4-metyyli-4-heksenoaatti esimerkissä 2B valmistetuilla aineilla saadaan vastaavasti vastaavat vetysulfaattisuolat. Esimerkki 5 Tämä esimerkki valaisee erään tyypillisen, suun 30 kautta annettavaksi soveltuvan farmaseuttisen koostumuksen valmistusta, joka koostumus sisältää kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä, esimerkiksi morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-iso-bentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaattihydrokloridia.

22 85141

Aineosat Määrä (mg)/kapseli

Vaikuttava yhdiste 200

Laktoosi, sumutuskuivattu 148

Magnesiumstearaatti 2 5 Edellä luetellut aineosat sekoitetaan ja pakataan kovakuoriseen gelatiinikapseliin.

Muitakin kaavan A mukaisia yhdisteitä kuten esimerkkien 2-4 mukaisesti valmistettuja yhdisteitä, voidaan käyttää vaikuttavina yhdisteinä tämän esimerkin mukaisten, 10 suun kautta annettavissa olevien koostumusten valmistuksessa.

Esimerkki 6 Tämä esimerkki valaisee toisen tyypillisen, suun kautta annettavaksi soveltuvan farmaseuttisen koostumuksen 15 valmistusta, joka koostumus sisältää kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä, esimerkiksi morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-iso-bentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaattihydrokloridia, valmistusta.

20

Aineosat Määrä (mg)/tabl

Vaikuttava yhdiste 400

Maissitärkkelys 50

Laktoosi 145 25 Magnesiumstearaatti 5

Edellä luetellut aineosat sekoitetaan hyvin ja puristetaan yksiuraisiksi tableteiksi.

Muitakin kaavan A mukaisia yhdisteitä, kuten esi-30 merkien 2-4 mukaisesti valmistettuja yhdisteitä voidaan käyttää vaikuttavina yhdisteinä tämän esimerkin mukaisten, suun kautta annettavissa olevien koostumusten valmistuksessa.

Esimerkki 7 35 Tämä esimerkki valaisee erään tyypillisen farma- 23 8 5141 seuttisen koostumuksen valmistusta, joka koostumus sisältää kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä, esimerkiksi morfolinoetyyli-E-6(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-hekse-5 noaattihydrokloridia.

Valmistetaan suun kautta annettava suspensio, jonka koostumus on seuraava:

Aineosat 10 Vaikuttava yhdiste 1,0 g

Fumaarihappo 0,5 g

Natriumkloridi 3,0 g

Metyyliparabeeni 0,1 g

Raesokeri 25,5 g 15 Sorbitoli (70 %:nen liuos) 12,85 g

Veegum K (Vanderbilt Co) 1,0 g

Aromiaine 0,035 ml Väriaineet 0,5 mg

Tislattu vesi 100 ml:ksi 20

Muitakin kaavan A mukaisia yhdisteitä, kuten esimerkkien 2-4 mukaisesti valmistettuja yhdisteitä, voidaan käyttää vaikuttavina yhdisteinä tämän esimerkin mukaisten, suun kautta annettavissa olevien koostumusten valmistuk-25 sessa.

Esimerkki 8 Tämä esimerkki valaisee erään tyypillisen farmaseuttisen koostumusten valmistusta, joka koostumus sisältää kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä, esimerkiksi 30 morfolinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-hekse-noaattihydrokloridia.

Valmistetaan ruiskeina annettavaksi soveltuva valmiste, joka on puskuroitu pH-arvoon 4 ja jonka koostumus 35 on seuraava: 24 851 41

Aineosat

Vaikuttava yhdiste 0,2 g

Natriumasetaattipuskuriliuos (0,4 M) 2,0 ml 5 HC1 (1 N) pH-arvoon 4

Vesi (tislattu, steriili) 20 mlrksi

Muitakin kaavan A mukaisia yhdisteitä, kuten esimerkkien 2-4 mukaisesti valmistettuja yhdisteitä voidaan 10 käyttää vaikuttavina yhdisteinä tämän esimerkin mukaisten, ruiskeina annettavissa olevien koostumusten valmistuksessa.

Esimerkki 9 Tämä esimerkki valaisee erään tyypillisen paikalli-15 sesti käytettäväksi soveltuvan farmaseuttisen koostumuksen valmistusta, joka koostumus sisältää kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä, esimerkiksi morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-iso-bentsofuranyyli)-4metyyli-4-heksenoaatti-hydrokloridia.

20

Aineosat Määrä (g)

Vaikuttava yhdiste 0,2-10

Apan 60 2

Tween 60 2 25 Mineraaliöljy 5

Vaseliini 10

Metyyliparabeeni 0,15

Propyyli- parabeeni 0,05 30 BHA (butyloitu hydroksianisoli) 0,01

Vesi 100:ksi

Kaikki edellä luetellut aineosat vettä lukuunottamatta yhdistetään ja kuumennetaan 60 °C:seen samalla se-35 koittaen. Sen jälkeen lisätään 60 °C:ssa ja samalla voi- il 25 851 41 makkaasti sekoittaen riittävä määrä vettä aineosien emul-goimiseksi, minkä jälkeen lisätään vettä niin, että kokonaismassaksi tulee 100 g.

Muitakin kaavan A mukaisia yhdisteitä kuin esimerk-5 kien 2-4 mukaisesti valmistettuja voidaan käyttää vaikuttavina yhdisteinä tämän esimerkin mukaisten, paikallisesti käytettäviksi soveltuvien formuloiden valmistuksessa. Esimerkki 10 Tämä esimerkki valaisee erään tyypillisen farma- 10 seuttisen koostumuksen valmistus, joka koostumus sisältää kaavan A mukaista vaikuttavaa yhdistettä, esimerkiksi mor-folinoetyyli-E-6-( 1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-me-tyyli-3 -okso-5-isobentsofuranyyli) -4-metyyli-4-heksenoaat-tihydrokloridia.

15 Valmistetaan peräpuikko, jonka kokonaismassa on 2,5 g ja koostumus seuraava:

Vaikuttava yhdiste 500 mg

Witepsol H-15x loppuosa (x = tyydyttyneiden kasvirasvahappojen triglyseridejä; 20 valmistaja Riches-Nelson, Inc., New York, N.Y.)

Muitakin kaavan A mukaisia yhdisteitä, kuten esimerkkien 2-4 mukaisesti valmistettuja voidaan käyttää vaikuttavina yhdisteinä tämän esimerkin mukaisten peräpuikko-koostumusten valmistuksessa.

25 Esimerkki 11

Anti-inflammatorisen aktiivisuuden määritys apuaineella rotassa aiheutettua artriittia hyväksi käyttäen Testausohj elma: 30 Tämä menetelmä on muunnos menetelmästä, jonka on alun perin esittänyt C.M. Perason, Proc. Soc. Exp. Biol. Med. 91 (1956) 95-101.

Naaraspuolisille Simonsen-albinorotille, joiden paino on 160-180 g, annetaan intradermaalisena injektiona 35 hännän tyvenpuoleiseen neljännekseen 0,1 ml lämmöllä ta- 26 85 1 41 pettujen Mycobacterium butyricum-bakteerien parafiiniöljy-suspensiota (10 mg/ml) päivänä 0. Päivästä 1 alkaen niille annetaan suun kautta kahdesti vuorokaudessa 17 päivän ajan testattavaa ainetta vesiväliaineessa (0,5 ml/annos). 5 Päivänä 18 määritetään kaikkien neljän tassun ja hännän turpoamisaste käyttäen arvostelusysteemiä, jossa turpoaminen kussakin neljässä tassussa erikseen arvostellaan asteikolla 0-4 ja hännän turpoaminen asteikolla 0-3, joten suurin mahdollinen kokonaispistemäärä on 19.

10 Sen jälkeen eläimet tapetaan, kustakin eläimestä irrotetaan takatassut ja ne punnitaan. Prosentuaalinen inhibitio lasketaan vertaamalla testattujen eläinten takatassujen painon lisääntymistä vertailueläimiin. Seuraava taulukko osoittaa kaavan A mukaisella yhdisteellä, jossa Z 15 on vety, saadut tulokset:

Annos Rottien luku- Annosten Takatassujen Inhibitio mg/kq/päivä määrä_lukumäärä keskim. paino (%) Väliaine 12 16 3,370 + 690 20 10 11B 16 2,430 + 599A 51 20 12 16 2,108 + 492A 68 30 12 16 1,728 + 371A 88 A = P-arvo suhteessa positiiviseen kontrolliin < 0,01 25 B = yksi eläin kuoli päivänä 14 Esimerkki 12

Autoimmuunireaktioaktiivisuuden määritys kokeellista allergista enkefalomyeliittiä hyväksi käyttäen 30 Testausohjelma: Tämä menetelmä on muunnos menetelmästä, jonka ovat alun perin esittäneet Grieg et ai., J. Pharmacol. Exp. Ther. 173 (1970) 85. Käytettiin naaraspuolisia Lewis-rot-tia, Lew/Cre, jotka olivat peräisin Charles Riveristä ja : 35 joiden paino oli 125-135 g.

li 27 8 5 1 41

Kokeellinen allerginen myeliitti aiheutetaan päivänä 1 antamalla eläimille subplantaarisena injektiona oikean takatassun selkäpuolelle 0,1 ml emulsiota, joka sisältää 15 mg (märkäpaino) syngeneettistä selkäydinku-5 dosta, 0,06 ml Freund epätäydellistä apuainetta (Freund's Incomplete Adjuvant; Difco) 0,04 ml steriiliä 0,9 %:ista suolaliuosta ja 0,2 mg lämmöllä tapettuja ja kuivattuja Mycobacterium butyricum-bakteerisoluja (Difco). Päivästä 1 alkaen niille annetaan suun kautta kerran vuorokaudessa 16 10 päivän ajan testattavaa ainetta vesiväliaineessa (2 N, 1 ml/annos). Päivinä 12-17 eläimille tehdään kliiniset tutkimukset. Eläinten antama tulos katsotaan positiiviseksi, mikäli yhtenä tai useampana päivänä esiintyy takajalan hervottomuusparalysiaa.

15 Ilmeni, että kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on vety, saa aikaan takajalan lainautumisen 70 %:isen inhibition tässä testissä vertailuryhmään nähden.

Esimerkki 13

Immunosuppressiivisen aktiivisuuden määritys pe-20 säkkeen muodostavien solujen hemolyysistestiä hyväksi käyttäen.

Tämä menetelmä on muunnos menetelmästä "The agar plaque technique for recognizing antibody producing cells", jonka ovat alun perin esittäneet Jerne et ai., 25 Cell-bound Antibodies, toim. Amos ja Kaprowski, Wistar

Institute Press, Philadelphia, 1963, s 109.

5-6 täysikasvuisesta urospuolisesta C578Bl/6-hii-restä koostuvat ryhmät herkistetään lampaan punaisilla verisoluilla "SRBC";(1 x 10e), ja niille annetaan saman-30 aikaisesti oraalista annosmuotoa, joka sisältää testattavaa ainetta vesiväliaineessa. Vertailuryhmään kuuluville elämille annetaan sama tilavuusmäärä väliainetta. Neljä päivää SBRC-inokulaation jälkeen pernat dispergoidaan irrallisissa Ten Broeck-homogenisaattoreissa. Tumallisten 35 solujen lukumäärä ("WBC") määritetään, ja pernasolususpen- 28 8 51 41 sio sekoitetaan yhteen SRBC:n, marsun komplementin ja 0,5-%:isen agarliuoksen kanssa. Yhtä suuret erät (0,1 ml) edellä kuvattua seosta tiputetaan petrimaljan neljälle erilliselle neljännekselle ja peitetään peiteliuskoilla.

5 Sen jälkeen kun on suoritettu 2 tunnin inkubointi 37 °C:-ssa, pesäkkeitä muodostavia soluja ("PFC") ympäröivät he-molyysialueet lasketaan kuvan jaottelevan mikroskoopin avulla. Kullekin hiiren pernalle lasketaan kokonais-WBC/-perna, PFC/perna ja PFC/106 ("PPM"). Kunkin käsittelyryh-10 män keskiarvoja verrataan sitten väliaineella käsiteltyyn vertailuryhmään.

Kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on vety, testattiin tällä tavalla ja sillä saatiin seuraavat tulokset (kaikki yhdisteannokset annettiin suun kautta; kaikki 15 eläimet saivat päivänä 0 intraperitoneaalisesti 1 x 108 SRBCrtä; käsittely tapahtui päivinä 0-4).

Luku- Annos PFC/perna Inhibitio PPM ** Inhibitio WBC/perna määrä mg/kg/ xx) (%) (%) (xlO6) 20 ryhmässä päivä_

Vertailu 8 - 107,437 - 731,0 - 147

Yhdiste 6 10 85,666 20 649,7 11 133 6 20 62,166* 42 437,9* 40 141 6 40 20,666b 81 145,6b 80 137 25 6 60 13,416b 88 90,3b 88 130 xx Luvut ovat geometrisia keskiarvoja a Tilastollinen merkitsevyys suhteessa vertailueläimiin oli p 0,03 30 b Tilastollinen merkitsevyys suhteessa vertailueläimiin oli p 0,001

Esimerkki 14

Immunosuppressiivisen aktiivisuuden määritys ihmisen ääreisveren vasteita T- ja B-solujen mitogeeneihin hy-35 väksi käyttäen l: 29 8 5 1 41 Tämä menetelmä on muunnos menetelmästä, jonka ovat alun perin esittäneet Greaves et ai. ("Activation of human T ja B lymphocytes by polyclonal mitogens", Nature 248 (1974) 698-701).

5 Yksitumaiset ihmissolut ("PBL") erotetaan heparii- nikäsitellystä kokoveresta tiheysgradienttisentrifugoin-nilla Ficoll-Paque-väliaineessa (Pharmacia). Pesun jälkeen soluja (2 x 105/syvennys ) viljellään RPMI 1640-ravintoalus-talla, jota on täydennetty 5 %:lla sikiökautista vesikan 10 seerumia, penisilliinillä ja streptomysiinillä. T- ja B-lymfosyytteihin kohdistuvien differentiaalisten vaikutusten arvioimiseksi käytetään erilaisia mitogeenejä: PHA:ta (Sigma 10 pg/ml, PWM (Sigma) 20 pg/ml ja Sepharoseen sidottua Staphylococcus-proteiini A:ta (SPA) (Sigma) 2 mg/ml 15 tai proteiini A:ta 14 pg/ml. Tutkittavat aineet testataan pitoisuuksina 10'4 - 10'8 M lisäten ne viljelmiin ajan hetkellä 0. Tehdään aina 4 rinnakkaisviljelmää, ja niitä in-kuboidaan 37 °C:ssa kosteassa ilmakehässä, joka sisältää 7 % C02, 72 tuntia. 6 viimeisen tunnin ajaksi niihin lisätään 20 0,5 pCirtä [3H]tymidiiniä/syvennys. Solut kerätään lasikui- tusuodattimille automaattisen keräyslaitteen avulla, ja radioaktiivisuus mitataan tavanomaisin skintillaatiomene-telmin. Mitogeenistimulaatiota 50-%risesti inhiboiva pitoisuus ("IC50") määritetään graafisesti.

25 Tällä menetelmällä testatuilla kaavan A mukaisilla yhdisteillä, joissa Z on alla ilmoitettu, saatiin seuraa-vat tulokset.

30 8 51 41

Inhibitio (%) - —— IC50 Z Mitogeeni 10 1 -1 ‘01 H PHA 99 99 9 8 14 0,031 PWM 99 99 86 4 0,043 SPA 99 99 91 19 0,028 coch3 PHA 99 99 94 31 0,019 PWM 99 99 80 2 0,047 SPA 99 99 95 -27 0,036 C(0)C(CH3)3 PHA 99 71 15 8 0,43 PWM 98 30 20 13 2,4 SPA 99 55 1 -9 0,85 31 85141

Esimerkki 15

Virusten vastaisen aktiivisuuden määritys käyttäen testiä, joka perustuu pesäkkeiden vähenemiseen 50 %:11a.

5 Tämän menetelmän ovat esittäneet Smee et ai. artik kelissa "Anti-Herpesvirus Activity of the Acyclic Nucleoside 9-(1,3-dihydroxy-2-propoxymetyl)Guanine" (Antimicrobial Agents and Chemotherapy 23 (1983) nro 5, 676-682).

10 Kuusisyvennyksisissä Costar-mikromaljoissa (Bellco

Glass, Inc., Bineland, N.J.) olevat yksisolukerokset, jotka sisältävät toisiinsa kiinni kasvaneita Vero-soluja, infektoidaan 100-200 PFU:lla HSV- eli valevesikauhuvirus-ta. 1,25 tunnin adsorptiojakson jälkeen virus aspiroidaan 15 ja lisätään ENEMtä, joka sisältää 0,6 % metyyliselluloo-saa, 2 % sikiökautista naudan seerumia, 0,25 NaHC03, 10 mM HEPES-puskuria ja 50 pg gentamysiiniä millilitraa kohden, sekä testattava yhdiste. Maljoja (3 syvennystä/testiyhdis-telaimennos ja 6 vertailusyvennystä ilman testiyhdistettä) 20 inkuboidaan 4 vuorokautta 37 °C:ssa 5 % C02:ta sisältävässä ilmakehässä, minkä jälkeen metyyliselluloosakerros poistetaan ja solut kiinnitetään 10 minuutin metanolikäsittelyl-lä ja värjätään 10 %:sella Giemsa-värillä (Fisher

Scientific Co., Fair Lawn, N.J.) 20 minuutin käsittelyllä. 25 Maljojen aspiroinnin ja kuivauksen jälkeen pesäkkeet lasketaan Bellco-pesäketarkastelulaitteella 13-kertaista suurennusta käyttäen. Lääkeainepitoisuudet, jotka vähentävät pesäkkeiden lukumäärää 50 %:lla (50 %:-isen inhibition aikaansaava annos (ID50)), lasketaan esi-30 merkiksi tietokoneella puolilogaritmista probit-analyysi-ohjelmaa (kts D.J. Finney, Probit Analysis, 3. painos, Cambridge University Press, Lontoo, 1971, s 333) käyttäen.

Kaavan A mukaisella yhdisteellä, jossa Z on vety, saatiin seuraavassa taulukossa esitetyt tulokset.

32 8 5 1 41

Virustyyppi Kanta Virusten arviointi IC50(pm) HSV-1 F 0,5 2 HSV-2 G 0,3 2 HSV-2 Lovelace 0,5 2 5

Esimerkki 16

Hyötyosuus - pitoisuudet plasmassa

Neljälle urospuoliselle Cyanomolgus-apinalle annetaan kaavan A mukaisia yhdisteitä, kiinteässä annosmuodos-10 sa (noin 20 mg/kg ruumiinpainoa) niin, että annosten väli on 1 viikko. Vertailuryhmälle annetaan mykofenolihappoa. Yhdisteet punnitaan koviin gelatiinikapseleihin ja annetaan suun kautta. Plasmanäytteet otetaan 0,25, 0,5, 1, 3, 5, 7 ja 24 tuntia antamisen jälkeen ja niistä analysoidaan 15 mykofenolihappopitoisuus HPLC:n avulla.

Kaavan A mukaisia yhdisteitä [morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-hydroksi-6-metoksi-7-metyyli-3-okso-5-iso-bentsofuranyyli)-4-metyyli-4-heksenoaattihydrokloridia ja morfolinoetyyli-E-6-(1,3-dihydro-4-asetoksi-6-metoksi-20 7-metyyli-3-okso-5-isobentsofuranyyli)-4-metyyli-4-hekse- noaattihydrokloridia] verrattiin mykofenolihappoon edellä esitetyn testausohjelman mukaisesti. Kaavan A mukaisilla yhdisteillä, joissa Z on alla ilmoitettu, absorptio osoittautui nopeammaksi ja saavutetut huippupitoisuudet plas-25 massa suuremmiksi kuin mykofenolihapolla, kuten seuraavas- ta taulukosta ilmenee.

I; 33 8 5 1 41

Λ X I

— I

ΓΜ I

f h i oo σι (N n o in σι σι h ^ h n r~ γη i-ι o o g i ............ **>'*- U \ I ko h M) σ ii> uo ίο o ίο m σιιη hkooiN-i if ID cp I t-i'd'i-HCNir-'Lr) m ko ooookor-in

D I i—I ’—I i-·H i—I i—I CN <—I ι—I i—1 i—I t-H

I +1 +1 +1 i I LTO <30 O OD <J0 l οοσιησοσο momoniH m o o o ro o X I ~ -........-.....- - tö "P i 'T'^nooatN onoi-<i—ii—i o h h h nj n = 3 I (N CN i—I i—i

Hl , +1 +1 l +1

I I

e · K I co ^ lo ^ ^ m X I H (N rl 03 O CN rH O LO LO r- 00 LD en (¾ | **** ^ * ^ v v ^ ^ g -1- i i-t^fNCPikDLn ke oo o σ' no (N σοΓ^σοίΝσοι-ι

O —* I >H kO H fM tN 00 (N I—I

! +i +i +i I o I a i a c I (0 a) o i .c

S u I -H

•hc i h emua emup < m u a

:(Ö I O

ή a i e

W M I <D

I k4-l

10 00 IH EC

IX CJ

I >0 O

ISO l g se o

I III

I O -n (ö o -h rt O -n (0

I > Ό E > Ό E > Ό E

i Mnaj n n <o n n to I te <ö a> ιβ id m löndtu

I -rlOM -H Ό A! -H Ό X

I X C X M C M M e X

i tn nj -n tn to -h en aJ ·η

I O -P O (D-PO O) -P O

i « tn a « m a 14 io a ! +i +i +i 34 851 41

Esimerkki 17

Myrkyllisyys

Kaavan A mukaisen yhdisteen, jossa Z on vety, akuutti myrkyllisyys suun kautta annettuna tutkittiin ro-5 tiliä ja hiirillä.

Rotille annettiin yksi ainoa annos, 0 (väliaine-vertailu), 125, 250, 500 tai 1000 mg/kg ruumiinpainoa, testattavaa yhdistettä, mitä seurasi 2 viikon tarkkailu-jakso. Testatun yhdisteen syyksi luettavia kuolemia ta-10 pahtui siten, että kaikki annoksen 1000 mg/kg saaneet eläimet ja kaikki annoksen 500 mg/kg saaneet naaraat ja 3/6 saman annoksen saaneista uroksista kuoli. Tärkeimpiä kliinisiä merkkejä olivat karkea karvapeite, passiivisuus ja urogenitaalinen värjäytyminen. Akuutin mediaanisen tap-15 pavan annoksen testattavaa yhdistettä suun kautta rotille annettuna arvioitiin olevan noin 500 mg/kg urosten ja 250-500 mg/kg naaraiden tapauksessa.

Hiirien tapauksessa yksi ainoa annos, 0 (väliaine-vertailu), 500, 1000, 2000 tai 4000 mg/kg ruumiinpainoa, 20 testattavaa yhdistettä sai aikaan ainoastaan yhden naaraan, joka oli saanut suuren annoksen, kuolemaan. Tärkein kliininen havainto oli karkea karvapeite. Akuutin mediaanisen tappavan annoksen testattavaa yhdistettä suun kautta hiirille annettuna arvioitiin olevan yli 4000 mg/-25 kg.

Vaikka tätä keksintöä on kuvattu sen erikoistoteu-tusmuotoja käsitellen, alan ammatti-ihmisille pitäisi olla selvää, että monenlaisia muutoksia sekä vastineella korvauksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön todellisesta 30 hengestä ja piiristä. Lisäksi voidaan tehdä monia muutok sia jonkin määrätyn tilanteen, aineen, aineen koostumuksen, prosessin, prosessin vaiheen tai vaiheiden sovittamiseksi tämän keksinnön päämäärän, hengen ja piirin mukaiseksi.

i:

Claims (4)

1. 35 8 5 1 41 Patenttivaatimus Menetelmä terapeuttisesti aktiivisten mykofenoliha-pon morfolinoetyyliesterin ja sen johdannaisten valmista-5 miseksi, joilla on kaava A °( I°I 2 2
2. 10 X^\/sOCH3 ch3 jossa Z on vety tai -C(0)R, jossa R on alempi alkyyli tai substituomaton monovalenttinen tyydyttymätön aromaattinen 15 karbosyklinen ryhmä, joka sisältää yhden renkaan (esim. fenyyli) tai kaksi toisiinsa kondensoitunutta rengasta (esim. naftyyli); tai niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 20 a) yhdiste, jolla on kaava o^roY^^_x 25 Ν^^ίχγ^Ν00Η3 ch3 jossa Z on edellä määritelty ja X on halogeeni, saatetaan 30 reagoimaan morfolinoetanolin kanssa kaavan A mukaisen yhdisteen muodostamiseksi; tai b) yhdiste, jolla on kaava V X i3 1 ; 35 x^^sn^och3 ch3 36 ö 5 1 41 jossa Z on edellä määritelty, saatetaan reagoimaan morfo-linoetanolin ja karbodi-imidin kanssa kaavan A mukaisen yhdisteen muodostamiseksi; tai c) kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on vety, saatetaan 5 reagoimaan asyylihalogenidin tai happoanhydridin kanssa emäksen läsnäollessa sellaisen kaavan A mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, jossa Z on -C(0)R; tai d) kaavan A mukainen yhdiste, jossa Z on -C(0)R, saatetaan reagoimaan emäksen tai amiinin kanssa sellaisen kaavan A 10 mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, jossa Z on vety; tai e) kaavan A mukainen yhdiste muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoadditiosuolakseen; tai f) kaavan A mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuola muutetaan vastaavaksi kaavan A mu- 15 kaiseksi vapaaksi yhdisteeksi; tai g) kaavan A mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuola muutetaan toiseksi kaavan A mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoaddi-tiosuolaksi. 37 Ö5141 Förfarande för framställning av terapeutiskt aktiva morfolinoetylester av mykofenolsyra och derivat därav, 5 vilka har formeln A
3. 0-Z CH3 0 O7 (Oi 22 \_/ A io V"YA°ch3 CH- väri Z är väte eller -C(0)R, väri R är lägre alkyl eller en osubstituerad monovalent omättad aromatisk karbocyklisk grupp som innehäller en ring (t. ex. fenyl) eller tvä med 15 varandra kondenserade ringar (t. ex. naftyl); eller farma-ceutiskt godtagbara salter därav, kännetecknat därav, att a) en förening med formeln
4. 20 V Γ Γ3 0 n^tAoch3 CH, 25 ^ väri Z är som ovan definierats och X är halogen, omsätts med morfolinoetanol för bildande av en förening med formeln A; eller 30 b) en förening med formeln Q °-Z <*3 0 °\ 1 ° ch3 38 8 51 41 väri Z är som ovan definierats, omsätts med morfolinoeta-nol och karbodiimid för bildande av en förening med for-meln A; eller c) en förening med formeln A, väri Z är väte, omsätts med 5 en acylhalogenid eller syraanhydrid i närvaro av en bas för bildande av en förening med formeln A, väri Z är -C(0)R; eller d) en förening med formeln A, väri Z är -C(0)R, omsätts med en bas eller amin för bildande av en förening med for- 10 meln A, väri Z är väte; eller e) en förening med formeln A omvandlas tili ett farma-ceutiskt godtagbart syraadditionssalt därav; eller f) ett farmaceutiskt godtagbart syraadditionssalt av en förening med formeln A omvandlas tili motsvarande fria fö- 15 rening med formeln A; eller g) ett farmaceutiskt godtagbart syraadditionssalt av en förening med formeln A omvandlas tili ett annat farmaceutiskt godtagbart syraadditionssalt av föreningen med formeln A.