FI70225C - Vattenfria maltitolkristaller och en av helt hydrerat staerkelsehydrolysat framstaelld fast kristallin blandning innehaollande dessa kristaller deras framstaellningsfoerfarande och anvaendning - Google Patents

Description

70225

Vedettömät maltitolikiteet ja näitä kiteitä sisältävä kokonaisesta hydratusta tärkkelyshydrolysaatista valmistettu kiinteä kiteinen seos, näiden valmistusmenetelmä ja käyttö Tämä keksintö koskee vedettömiä maltitolikiteitä ja näitä kiteitä sisältävää kokonaisesta hydratusta tärkkelyshydrolysaatista valmistettua kiinteätä kiteistä seosta, näiden valmistusmenetelmää ja käyttöä.

Tässä selostuksessa käytetty termi "vedettömät maltitolikiteet" tarkoittaa käytännöllisesti katsoen ei-hygro-skooppisia tai vain hieman hygroskooppisia maltitoli-kiteitä, jotka voivat muodostaa erittäin puhtaan vedettömän maltitolikidetuotteen, ja termi "kiinteä kiteinen seos" tarkoittaa kokonaisesta hydratusta tärkkelyshydrolysaatista valmistettua kiinteätä kiteistä seosta, joka vedettömien maltitolikiteiden lisäksi sisältää myös muita sokerialkoholeja, kuten sorbitolia, maltotriitolia ja maltotetraitolia.

Maltitoli, jota on selostettu japanilaisessa patenttijulkaisussa n:o 13 699/72 (Mitsuhashi et ai.), saadaan pelkistämällä maltoosi, ja sen makeus on lähellä sakkaroosin makeutta ja sen makeutusvoima on n. 75 % suurempi kuin sakkaroosin makeutusvoima.

Koska maltitoli ei juuri absorboidu tai ole käyttökelpoinen ruuansulatusjärjestelmässä ja suun mikro-organismit eivät juuri voi käyttää sitä hyväkseen, sitä on käytetty tilanteissa, joissa halutaan valmistaa vähäkalorisia ruokia, dieettiruokia, vain vähäisessä määrin kariogeenisiä ruokia ja terveysruokia esim. diabeetikoille, liikaliha-ville tai terveydestään, mm. hampaidensa terveydestä, huolehtiville henkilöille.

70225

Kuitenkin maititolin käyttö on ollut erittäin rajoitettua, koska se on kuivassa muodossa erittäin hygroskooppista ja vetistyvää ja siitä on ollut vaikea valmistaa jauhetta, ja niinpä sitä onkin tavallisesti käsitelty vesiliuoksen muodossa. Esimerkiksi amorfisia, käytännöllisesti katsoen vedettömiä makeisia voidaan valmistaa haihduttamalla mal-titolin vesiliuos 180-190°C:ssa, mutta makeisia pitää hygroskooppisuutensa ja vetistyvyytensä vuoksi säilyttää kosteudelta suojatussa astiassa kosteutta sitovan aineen läsnäollessa, ja näin ollen makeisten käsittely on hyvin vaikeata.

Mitä tulee maltitolin hygroskooppisiin ominaisuuksiin, M.J. Wolfrom et ai. mainitsevat (J.Am.Chem.Soc., Voi 62, ss. 2553-2555 (1940)), että maltitolia on saatu vain amorfisen, valkoisen, hygroskooppisen aineen muodossa, ja J.E. Hodge et ai. mainitsevat (Cereal Science Today,

Voi. 17, No. 7, ss. 180-188 (1972)), että he eivät vielä ole saaneet aikaan ei-hygroskooppista, kiinteätä maltitolia, ja että maltitoli voitiin kiteyttää hygroskooppisena etanolikompleksina.

Edellä mainittujen tietojen perusteella tunnetaan tähän mennessä vain erittäin hygroskooppinen kiinteä maltitoli.

Viime aikoina on tehty monia yrityksiä vähentää maltitolin hygroskooppisuutta mahdollisimman paljon ja myös saada maltitoli jauheen muodossa. Esim. Japan Kokai No. 477/74 (Ueno, Kunio et ai.) ja 87 619/74 (Hidaka, Yoshio et ai.) koskevat menetelmiä, joissa valmistetaan maltitolijauhetta sekoittamalla hydrofiilinen polymeeri, kuten syötäväksi kelpaava polymeeri, maltitolin vesiliuokseen, ja kuivaamalla näin saatu seos jauheeksi. Japan Kokai No.

59 312/75 (H.isano, Kazuaki et ai.) koskee menetelmää, jolla valmistetaan maltitolijauhetta siten, että seos, joka sisältää maltitolia ja pienen määrän yhtä tai use- il 70225 ampaa monosakkaridia tai niiden sokerialkoholijohdannaista, sulatetaan kuumentamalla vedettömäksi sulaksi, tämä jäähdytetään, spray-kuivataan ja leijutetaan kosteudelta suojatussa tornissa niin, että saadaan haluttu maltitolijauhe. Japan Kokai No. 110 620/74 (Hiraiwa, Takashi), 24 206/75 (Hiraiwa, Takashi et ai.), 25 514/75 (Oyamada, Ko-ichiro et ai.), 32 745/76 (Hiraiwa, Takashi), 106 766/76 (Hiraiwa, Takashi), 113 813/76 (Hiraiwa, Takashi), 128 441/76 (Hiraiwa, Takashi) ja 47 928/77 (Hiraiwa, Takashi) koskevat menetelmiä, joilla valmistetaan maltitolijauhetta siten, että maltitoli jauhetaan kuivassa ilmassa ja näin saatu maltitolijauhe päällystetään toisella syötäväksi kelpaavalla jauheella. Japan Kokai No. 29 510/75 (Kane-Eda, Jun et ai.) koskee menetelmää, jolla voidaan estää maltitolipitoisen jauheen paakkuuntuminen siten, että maltitolipitoinen jauhe kostutetaan liuottimena, johon maltitoli ei juuri liukene, ja kuivataan toisen sokerimikrojauheen kanssa sekoitus-olosuhteissa niin, että maltitolijauhehiukkaset päällys-tyvät mikrojauheella.

Kuitenkin kaikki yritykset ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi, koska maltitoli pitää sekoittaa suureen määrään muuta ainetta tai muita aineita tai päällystää näillä eikä tämä eliminoi maltitolin hygroskooppisuutta. Itse asiassa edellä kuvatuilla menetelmillä valmistettu ma.ltito-lijauhe säilyttää jauhemaisuutensa vain tietyissä olosuhteissa ja on edelleen hygroskooppista, ja näin ollen se ympäristöolosuhteista riippuen imee helposti itseensä kosteutta, paakkuuntuu ja/tai vetistyy lyhyessä ajassa eikä kelpaa käytännön tarkoituksiin.

Tämän keksinnön tekijät ovat tutkineet maltitolin ominaisuuksia välttääkseen nämä haitat ja saadakseen aikaan tähän asti saavuttamattomissa pidettyjä "vedettömiä mal-titolikiteitä" ja "kiinteän kiteisen seoksen".

70225

Ponnistelun tuloksena on saatu selville, että maltitoli-kiteitä voidaan valmistaa seuraavasti: Nesteytetty tärk-kelysliuos, jolla on pieni dekstroosiekvivalenttiarvo (käytetään lyhennettä "DE"), käsitelllään entsymaattisesti isoamylaasilla (EC 3.2.1.68) ja β-amylaasilla (ED 3.2.1.2) niin, että saadaan sokeroitunut tärkkelys-liuos, jolla on suuri maltoosipitoisuus, ja sen jälkeen näin saatu sokeroitunut tärkkelysliuos puhdistetaan, vä-kevöidään, kiteytetään ja erotetaan niin, että saadaan kiteinen tuote, jonka maltoosipitoisuus on n. 99 % kuivan kiinteän aineen perusteella laskettuna (kaikki tästä lähtien annetut prosenttiluvut on laskettu kuivan kiinteän aineen perusteella, ellei toisin ilmoiteta). Sitten tuotteen vesiliuos hydrataan Raney-nikkelikatalyytin länsä-ollessa ja saadaan maltitoliliuos, jonka maltitolipitoi-suus on jopa 98,5 %. Maltitoliliuos väkevöidään 75 %:seksi ja sen annetaan seisoa noin kuusi kuukautta 35-5°C:ssa pehmeästä lasista tehdyssä astiassa niin, että tapahtuu kiteytyminen. Sitten astian seinillä kasvaneet kiteet lisätään siemenkiteinä maltitolin 80 % vesiliuokseen, jonka maltitolipitoisuus on suuri, seos kiteytetään varovaisesti sekoittamalla ja saadaan kitetä sisältävä liuos, joka erotetaan emäliuokseksi ja maltitolikiteiksi. Kiteet pestään suihkuttamalla niille pieni määrä vettä ja uudelleenkiteytetään veteenliuotuksen jälkeen edellä kuvatulla tavalla niin, että saadaan paljon puhtaampia kiteitä.

Kun kiteiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia tutkittiin, havaittiin, että kiteet ovat "vedettömiä mal-titolikiteitä", jotka eivät ole ennestään tunnettuja.

"Vedettömien maltitolikiteiden" fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat: tl 70225 (1) Alkuaineanalyysi: C, 41,9 %; H, 7,1 %; ja O, 51,0 % (löydetty); C, 41,86 %; H, 7,03 %; ja O, 51,11 % (lasket- tU) C12H24°11 (2) Molekyylipaino: 344,3

(3) Sulamispiste: 146,5 - 147,0°C

(4) Ominaiskiertokyky: [a]^°, +106,5° (0,1 g per CM3 vettä) (5) Ultraviolettiabsorptio: veteen liuotettuna ei ha vaittu mitään luonteenomaista absorptiota.

(6) Infrapuna-absorptio: (a) Vedettömän maltitolikiteen infrapuna-absorptio: 5 mg jauheen muodossa olevia vedettömiä maltitolikiteitä ja 220 mg KBr sekoitettiin keskenään ja puristettiin n.

0,6 mm paksuiseksi läpinäkyväksi tabletiksi, jolle tehtiin infrapuna-analyysi (kuva 1).

(b) Amorfisen, vedettömän maltitolin infrapunaspekt-ri: 3 mg vedettömiä maltitolikiteitä ja 220 mg KBr liuotettiin kuumaan veteen, seos kuivattiin ja puristettiin läpinäkyväksi tabletiksi, jonka paksuus oli noin 0,8 mm, ja jolle suoritettiin infrapunaspektrometrinen analyysi (kuva 2) .

(7) Liukoisuus: 100 g vettä liuottaa korkeintaan 165 g "vedettömiä maltitolikiteitä" 25°C:ssa.

(8) 1iukenemislämpö: Kun 1 mooli "vedettömiä maltitolikiteitä" liuotetaan 190 mooliin vettä 15°C:ssa, sitoutuu 5,5 Kcal endotermisesti.

(9) Ulkonäkö ja ominaisuudet: värittömiä, hajuttomia, läpinäkyviä kiteitä (möykyissä olevat mikrokiteet ovat 6 70225 valkoisia); hygroskooppisuutta tai vetistymistä ei havaita; painonalenema on 0,5 % tai vähemmän, kun kuumennetaan 2 tuntia 130°C:ssa, "vedettömien maltitolikiteiden" vesi-liuos on neutraali tai hieman hapan ja maistuu makealta. Kuvat 3 ja 4 ovat mikroskooppikuvia "vedettömistä mal-titolikiteistä", joita on kasvatettu maltitolin vesiliuoksesta.

(10) Liukoisuus eri liuottimiin: liukenee hyvin veteen, 0,1 N natriumhydroksidiin ja 0,1 N suolahappoon, liukenee metanoliin ja etanoliin, ei liukene kloroformiin eikä etyyliasetaattiin.

(11) Värireaktio: antroni-rikkihapporeaktio, vihreä; Fehling-liuosreaktio, negatiivinen, ja ^“koe, negatiivinen.

(12) Sokerikomponentit: (a) Kun hydrolysoitiin 1 N rikkihapolla ja sen jälkeen suoritettiin paperikromatografinen ja kaasu-nestekromatografinen analyysi, voitiin todeta, että läsnä oli ekvimolaariset määrät D-glykoosia ja D-sorbitolia.

(b) Kun metyloitiin täydellisesti, hydrolysoitiin ja sen jälkeen suoritettiin kaasu-nestekromatografinen analyysi, voitiin todeta, että läsnä oli ekvimolaariset määrät 2,3,4,6-tetra-O-metyyli-D-glukoosia ja 1,2,3,5,6-penta-O-metyyli-D-sorbitolia.

(c) Suuri ominaiskiertokyky,[a]^, +106,5°, ja -1 u aallonpituuden 840 cm lähellä oleva infrapuna-absorptio viittaavat siihen, että glukoosiyksikön ja sorbitoliyk-sikön välillä on a-sidos.

(d) Kun "vedettömät maltitolikiteet" analysoitiin paperi-, kaasu-neste- ja korkeapainenestekromatografises-ti saatiin yksi ja sama ainut täplä tai piikki, joka oli samassa kohdassa kuin kaupalliselle aidolle maltitoli-valmisteelle (erittäin puhdas laatu) tehdyissä analyyseissä saatu piikki tai täplä.

li 70225 7 (13) Kiderakenteen röntgenmääritys: Kun yhdelle maltito-likiteelle, joka oli kasvatettu maltitolin vesiliuoksessa 40°C:ssa, tehtiin kidetieteellinen röntgentutkimus, saatiin seuraava rakenne: ortorombinen, avaruusryhmä P2^2^2^: hilavakiot a = 8,166 A, b = 12,721 A, c = 13 629 A, ja kuva 5 on stereoskooppinen ORTEP-kuva.

Edellä selostetuista fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista tultiin siihen johtopäätökseen, että nyt kyseessä olevat kiteet ovat tähän mennessä tuntemattomia "vedettömiä maltitolikiteitä", eivätkä sokerihydraattia, kuten α-maltoosimonohydraattia, tai mainittua etanoli-kompleksia .

Seuraavassa selostetaan keksinnönmukaista "vedettömien maltitolikiteiden" ja "kiinteän kiteisen seoksen" valmistusmenetelmää .

Maltitoliliuokseksi, josta keksinnönmukainen kiteytys suoritetaan, sopii mikä tahansa maltitoliliuos, kunhan siitä vaan kasvaa "vedettömiä maltitolikiteitä", jos siihen lisätään siemenkiteitä ylikyllästetyssä tilassa. So-kerialkoholiseoksesta, jonka maltitolipitoisuus on vähintään 65 %, valmistetaan maltitolin vesiliuos, jonka väkevyys on mielellään 65-95 % (ylikyllästysaste noin 1,05-1,50), ja näin saatu vesiliuos kiteytetään lämpötila-alueella 0-95°C, jossa liuos ei jäädy ja lämmönhukka on suhteellisen pieni.

Liuoksen ylikyllästysastetta ja viskositeettia voidaan säätää lisäämällä veteenliukenevaa orgaanista liuotinta, kuten metanolia, etanolia tai asetonia.

Liuoksen kiteyttäminen aloitetaan yleensä kiteyttimessä suhteellisen korkeassa lämpötilassa, noin 40-95°C, ylikyl-lästyneessä väkevyydessä ja sitten liuosta jäähdytetään hitaasti varovaisen sekoituksen alaisena niin, että saa- 70225 daan kiteitä sisältävä liuos, joka sisältää "vedettömiä maltitolikiteitä". Kiteytymistä voidaan tässä tapauksessa nopeuttaa, jos käytetään 0,1-20,0 % siemenkiteitä.

Kuten edellä mainittiin "vedettömiä maltitolikiteitä" voidaan helposti kiteyttää ylikyllästetystä maltitolin vesiliuoksesta, kun siihen lisätään siemenkiteiksi pieni määrä "vedettömiä maltitolikiteitä" tai "kiinteätä kiteistä seosta".

Näin saatu kiteitä sisältävä liuos voidaan erottaa "vedettömiksi maltitolikiteiksi" ja emäliuokseksi tavallisilla menetelmillä tai siitä voidaan valmistaa "kiinteä kiteinen seos" tavallisilla totaalisilla sokerinvalmis-tusmenetelmillä, kuten möhkäleenhienonnusmenetelmällä, leijupetirakeistuksella tai spray-kuivauksella.

Edellisessä menetelmässä kiteitä sisältävä liuos siirretään korityyppiseen sentrifugiin, jossa se erotetaan "vedettömiksi maltitolikiteiksi" ja emäliuokseksi ja tarvittaessa pestään suihkuttamalla pieni määrä jäähdytettyä vettä niin, että tuotteeksi saadaan hyvin puhtaita "vedettömiä maltitolikiteitä".

Totaalinen sokerimenetelmä ei lisää maltitolin puhtautta, mutta sillä saavutetaan suurempi "kiinteän kiteisen seoksen" saanto. Niinpä millä tahansa mainitulla kolmella menetelmällä valmistettu "kiinteä kiteinen seos" välttämättä sisältää "vedettömien maltitolikiteiden" lisäksi myös muita sokerialkoholeja, jotka johtuvat lähtöaineena käytetystä tärkkelyssiirapista ja ovat siirappiaineosia, kuten sorbitolia, maltotriitolia ja maltotetraitolia.

Spray-kuivauksessa kiteitä sisältävä liuos, jonka väkevyys on n. 70-85 %, ja jossa kiteytyminen on edennyt n. 25-60 %:iin, spray-kuivataan suuttimen kautta, joka on sijoitettu spray-kuivaustornin yläpäähän, ja seos syöte- 70225 9 tään korkeapainepumpulla sellaisessa lämpötilassa, että saatu kiteinen jauhe ei sula, ja lämpötila pidetään yllä syöttämällä kuumaa ilmaa, jonka lämpötila on 60-100°C. Sitten kiteistä jauhetta kypsytetään syöttämällä siihen n.

1-20 tunnin ajan ilmaa, jonka lämpötila on 30-60°C, ja näin saadaan ei-hygroskooppinen tai käytännöllisesti katsoen ei-hygroskooppinen "kiinteä kiteinen seos".

Möhkäleenhienonnusmenetelmässä menetellään tavallisesti niin, että kiteitä sisältävä seos, jonka kosteuspitoisuus on n. 5-15 %, ja jossa kiteytyminen on edennyt n. 10-60 %:iin, jätetään seisomaan 0,5-5 vuorokaudeksi, jolloin se kiinteytyy möhkäleiksi, joista sitten tehdään jauhetta raapimalla, jauhamalla ja lopuksi kuivaamalla.

Viimeksimainitussa totaalisessa sokerimenetelmässä yli-kyllästettyvn, sulassa muodossa olevaan liuokseen, joka on valmistettu väkevöimällä maltitolin vesiliuos tavallisella menetelmällä kuumentamalla alle 5 % kosteuspitoisuuteen, voidaan lisätä siemenkiteitä, ja näin saatua seosta sekoitetaan sen sulamispisteen alapuolella olevassa lämpötilassa niin, että saadaan "kiinteä kiteinen seos", joka sitten muotoillaan haluttuun muotoon, esim. jauheeksi, rakeiksi, tangoksi, levyksi tai kuutioiksi.

Vaikka "vedettömien maltitolikiteiden" tai "kiinteän kiteisen seoksen" hygroskooppisuus hieman vaihtelee puhtaudesta riippuen, ovat ne kuitenkin käytännöllisesti katsoen ei-hygroskooppisia ja vapaasti juoksevia. Niinpä ne ovat sopivia useihin käyttötarkoituksiin, esim. ruokien, juomien, kosmeettisten aineiden, lääkkeiden ja kemiallisten aineiden valmistukseen tai valmistettavaksi haluttuun muotoon, samoin kuin rakeistettu sakkaroosi, tarvitsematta pelätä tarttumista tai paakkuuntumista.

Myös "vedettömien maltitolikiteiden" ja "kiinteän kitei- 70225 10 sen seoksen" fysikaaliset ominaisuudet, kuten sulamispiste ja ominaiskiertokyky, vaihtelevat puhtausasteen mukaan, jolloin puhtausasteen laskiessa, sulamispiste laskee ja muuttuu epätarkemmaksi. Esimerkiksi sellaisen "kiinteän kiteisen seoksen", jonka maltitolipitoisuus on 85,2 %, sulamispiste on 120-127°C. Näin ollen kummankin tuotteen puhtaus voidaan valita vapaasti käyttötarkoituksen mukaan.

Koska lisäksi "vedettömät maititolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos" liukenevat helposti suussa ja endotermisesti absorboivat lämpöä, ne aiheuttavat miellyttävän virkistävän maun ollen täten hyviä makeutusaineita.

"Vedettömät maltitolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos" liukenevat helposti veteen, mutta ne ovat silti käytännöllisesti katsoen ei-hygroskooppisia, ja näin ollen ne ovat edullisia haluttaessa makeuttaa jauhemaisia ruokia ja juomia, kuten jäljempänä selostetaan.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan "vedettömiä maltitolikiteitä" ja "kiinteätä kiteistä seosta" helposti käyttää erilaisten ruokien ja juomien teollisessa valmistuksessa, kuten jauhemaisena tai kiinteänä makeutus-aineena pehmeässä sokerimassassa, suklaassa, purukumissa, mehujauheessa tai pikakeitossa, tai muotoiltuina kappaleina, kuten rakeina tai tabletteina, mikä kaikki on ollut hyvin vaikeata tavallista maltitolia käytettäessä. Koska "vedettömät maltitolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos" ovat ei-hygroskooppisuutensa ja vähäisen paakkuuntumis-taipumuksensa vuoksi vapaasti juoksevia, on lisäksi taloudelliselta kannalta ajatellen vaikea arvioida ne kustannussäästöt, joita pienentynyt työvoimantarve ja helpompi pakkaus, kuljetus ja varastointi tuovat tullessaan.

"Vedettömät maltitolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos" liukenevat helposti veteen, ne kestävät lämpöä ja happoja tyydyttävästi, ovat vähäkalorisia, vain vähäisessä määrin 70225 kariogeenisia ja vähäisessä määrin fermentoituvia ja aiheuttavat sopivan makeuden, viskositeetin ja rakenteen ruuille ja juomille, samoin kuin tavallinen maltitoli, ja näin ollen niiden edulliset ominaisuudet helpottavat ruokien, juomien, lääkkeiden ja kosmeettisten aineiden valmistusta .

Seuraavaksi tätä keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin.

"Vedettömiä maltitolikiteitä" ja "kiinteätä kiteistä seosta" voidaan käyttää makeutusaineena ilman jatkokäsittelyä tai tarvittaessa voidaan makautuksessa käyttää mukana muita tavallisia makeutusaineita, esim. kiinteätä tärkke-lyssiirappia, glukoosia, maltoosia, isomeroitua sokeria, sakkaroosia, hunajaa, vaahterasokeria, sorbitolia, di-hydrocharconea, steviosidia, α-glykosyylisteviosidia, Momordica grosvenorista tehtyä makeata uutetta, glysyrri-siiniä, L-asparatyylifenyylialaniinimetyyliesteriä, sak-kariinia, glysiiniä ja/tai alaniinia ja/tai lisäksi täyteaineita, kuten dekstriiniä, tärkkelystä ja/tai laktoosia.

Niitä voidaan myös käyttää sellaisinaan tai tarvittaessa sekoitettuina täyteaineeseen, apuaineeseen ja/tai sideaineeseen ja sen jälkeen valmistaa haluttuun kokoon, kuten rakeiksi, helmiksi, tableteiksi, tangoksi, levyksi tai kuutioiksi.

Kuten tavallinen maltitolikin, nämä eivät juuri lainkaan absorboidu tai tule hyväksi käytetyiksi ruuansulatusjärjestelmässä, ja näin ollen niillä voidaan saada aikaan riittävä kalorimäärän väheneminen ruuissa ja juomissa niiden toivottuja ominaisuuksia muuntamatta. Niitä siis voidaan edullisesti käyttää vähäkalorisina makeutusainei-na haluttaessa makeuttaa vähäkalorisia ruokia ja juomia, esim. dieetti- ja terveysruokia, jotka on tarkoitettu 12 70225 diabeetikoille, liikalihaville ja sellaisille yksilöille, joiden nauttimaa kalorimäärää halutaan rajoittaa.

Koska hammasmätää aiheuttavat suun mikro-organismit eivät juuri pysty fermentoimaan näitä kumpaakaan tuotetta, kuten eivät tavallista maltitoliakaan, niitä voidaan edullisesti käyttää vähäisessä määrin kariogeenisinä makeutusaineina erilaisissa makeisissa, esim. purukumissa, suklaassa, kekseissä, pikkuleivissä, karamelleissä ja muissa makeisissa, ja virvoitusjuomissa, esim. kolajuomissa, siiderissä, mehuissa, kahvissa ja jugurttijuomissa. Niitä voidaan myös edullisesti käyttää haluttaessa vähentää kosmeettisten aineiden ja lääkkeiden, kuten kurlausveden ja hammastahnan, kariogeenisiä ominaisuuksia korvaamalla sakkaroosi niillä sekä käyttämällä niitä makeutukseen.

"Vedettömien maltitolikiteiden" ja "kiinteän kiteisen seoksen" makeus on hyvin sopusoinnussa happamalta, suolaiselta, supistavalta, herkulliselta ja/tai kitkerältä maistuvien aineiden kanssa ja ne kestävät erittäin hyvin happojen ja lämmön vaikutusta. Niinpä niitä voidaan edellä mainittujen erikoiskäyttötarkoitusten lisäksi käyttää yleisesti makeutusaineina ja makuominaisuuksien parantajina ruuissa ja juomissa, esim. mausteissa, kuten kastikkeissa, soijakastikkessa, soijakastikejauheessa, soija-kastiketahnassa "MISO", soijakastiketahnajauheessa, majoneesissa, salaatinkastikkeissa, etikassa, etikkajau-heessa, kiinalais-tyyppisten ruokien uutteissa, ketsupissa, curry roux'ssa, paisti- ja keittouutteissa, maustesekoituksissa, pöytä-ja kahvisokereina, makeisissa ja leipomotuotteissa, kuten japanilais-tyyppisissä makeisissa, hyytelöissä, castellassa, leivässä, kekseissä, crackereissä, pikkuleivissä, piiraissa, vanukkaissa, voivaahdossa, va-niljakastikkeessa, choux-kastikkessa, tuulihatuissa, vohveleissa, sienikakuissa, donitseissa, suklaassa, purukumissa ja karamelleissa, jäähdytetyissä jälkiruuissa, kuten jäätelössä ja mehujäätelössä, siirapeissa, tahnoissa, ku-

II

70225 13 ten maapähkinätahnoissa, jauhotahnassa ja hedelmätahnois-sa, etikkasäilykkeissä ja muissa säilykkeissä, kuten hilloissa, marmelaadeissa, prosessoiduissa vihanneksissa ja etikkakurkuissa, etikkasäilykkeiden lisäaineissa, lihatuotteissa, kuten jauhelihassa ja makkaroissa, säilötyissä ruuissa, päivittäisruuissa, kuten keitetyissä pavuissa ja perunasalaatissa, purkki- ja pulloruuissa, jotka on tehty esim. kalasta, lihasta, hedelmistä, vihanneksista tai simpukoista, alkoholijuomissa, kuten viinissä, viskissä tai konjakissa, virvoitusjuomissa, kuten kahvissa,kaakaossa, mehuissa, hiilihappojuomissa, maitohappojuomissa ja ju-gurttijuomissa, ja pikaruuissa ja -juomissa, kuten vanukkaissa, kakkujauheissa, mehuissa, kahvissa ja keitoissa.

"Vedettömät maltitolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos" ovat vapaasti juoksevia, mutta eivät hygroskooppisia, ja näin ollen niitä voidaan edullisesti käyttää esipakattujen ruokien ominaisuuksien parantamiseen ja/tai pakkauksen sisällön tarttumisen ja paakkuuntumisen estämiseen, esim. purukumin ollessa kyseessä.

Lisäksi ne ovat edullisia haluttaessa parantaa lemmikkieläinten tai kotieläinten tai lintujen, mehiläisten, silk-kimadon tai kalojen ruokien makua sekä haluttaessa makeuttaa tai parantaa tupakan, kosmeettisten aineiden ja lääkkeiden makua, kun nämä ovat kiinteässä, nestemäisessä tai tahnan muodossa, ja tällöin tulevat kysymykseen esim. hammastahna, huulipuna, huulirasva, sisäisesti annettavat lääkkeet, pillerit, turskanmaksaöljytipat, pastillit, kurlausvedet ja suunraikastusvedet.

"Vedettömät maltitolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos", jotka on valmistettu keksinnön mukaisesti, voidaan muotoilla mihin tahansa haluttuun muotoon siten, että niihin suihkutetaan pieni määrä vettä tai maltitolin vesiliuosta niin, että ne hieman kostuvat, ja sitten seos muotoillaan hieman korotetussa paineessa, samoin kuin sakkaroosi, esim.

70225 14 kaloiksi, eläimiksi, kuutioiksi tai kukiksi. Näin voidaan valmistaa muotoiltuja kappaleita kahvin tai teen makeuttamista varten tarpeen vaatiessa. Muotoiltuun makeuttajaan voidaan lisätä muita makeutusaineita, esim. a-glykosyyli-steviosidia, sakkaroosia ja/tai sakkariinia, makeuden parantamistarkoituksessa, väriainetta, esim. punaista tai vihreätä, ja/tai makuainetta, kuten appelsiinin-, kahvin-tai konjakin makuainetta. Maun aikaansaamisessa voidaan käyttää makuaine-syklodekstriinikompleksia (host-guest complex).

Koska nämä voidaan sakkaroosin tavoin saattaa suurikokoiseen muotoon, voidaan niitä edullisesti käyttää puoliksi läpinäkyvinä tai täysin läpinäkyvinä kiinteinä makeutus-aineina tavallisen makeissokerin tai kahvisokerin tilalla.

Lisäksi "vedettömiin maltitolikiteisiin" tai "kiinteään kiteiseen seokseen" voidaan vapaasti lisätä muita aineita, kuten vitamiineja, antibiootteja tai Laktobacillus-sukua olevia mikro-organismeja, ennen muotoilua ja sen jälkeen seos muotoillaan haluttuun muotoon, esim. rakeiksi ra-keistuskoneella tai tableteiksi tablettikoneilla.

Kun "vedettömiä maltitolikiteitä" tai "kiinteätä kiteistä seosta" halutaan sisällyttää edellä mainittuihin ruokiin, juomiin, tupakkaan, lemmikkieläinten ruokiin, rehuihin, kosmeettisiin aineisiin, lääkkeisiin tai muotoiltuihin kappaleisiin, keksinnössä voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, kunhan vain sisällyttäminen tapahtuu ennen prosessoinnin loppuunsaattamista. Edullisia tavallisia menetelmiä ovat sekoittaminen, vaivaaminen, liuottaminen, kastaminen, sulattaminen, upottaminen, imeyttäminen, injek-tointi, kiteytys ja kiinteytys.

Edellä selostetun lisäksi "vedettömät maltitolikiteet" ja "kiinteä kiteinen seos" sisältävät vain hyvin vähän vettä ja ovat näin ollen käytännöllisesti katsoen vedettömiä, 70225 ja niiden sisältämä pieni kosteusmäärä voidaan poistaa täydellisesti kuivaamalla lyhyt aika kuumalla ilmalla, ja näin ollen niitä voidaan edullisesti käyttää kemiallisissa reaktioissa vedettömissä olosuhteissa. Esimerkiksi suoritettaessa "vedettömien maltitolikiteiden" tai "kiinteän kiteisen seoksen" eetteröinti tai esteröinti vedettömissä olosuhteissa, saavutetaan suurempi maltitolin eetteri- tai esterijohdannaisen saanto. Näin saatuja johdannaisia voidaan edullisesti käyttää esim. emulgaattoreina tai pinta-aktii-visina aineina.

Seuraavaksi selostetaan useita tämän keksinnön toteutustapoja .

Esimerkki 1 Siemenkide Tärkkelyssuspensioon, joka sisälsi yhden osan perunatärkkelystä ja 10 osaa vettä, lisättiin kaupallista nesteyttä-vää a-amylaasia ja seos kuumennettiin 90°C:een niin, että tapahtui gelatinoituminen.

Entsymaattinen nesteytys keskeytettiin kuumentamalla seos nopeasti 130°C:een ja näin saatiin nesteytetty tärkkelys-liuos, jonka DE oli noin 0,5.

Sitten liuos jäähdytettiin nopeasti 55°C:een, siihen lisättiin Pseudomonas amyloderomosan (ATCC 21262) isoamy-laasia (EC 3.2.1.68) 100 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti ja soijapavun β-amylaasia "no. 1500" (Nagase & Company, Ltd. Osaka, Japan) 50 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti, ja saatua seosta sokeroitiin tässä lämpötilassa, pH:ssa 5,0 40 tuntia ja saatiin sokeroitunut tärkkelysliuos, jolla oli suuri maltoosipitoisuus: 0,4 % glukoosia, 92,5 % maltoosia, 5,0 % maltotrioosia ja 2,1 % korkeampia oligosakkarideja, malto-tetraoosi mukaanluettuna.

70225 16

Sokeroituneesta tärkkelysliuoksesta poistettiin väri aktiivihiilellä ja ionit ioninvaihtimilla niin, että saatiin puhdistettu liuos.

Puhdistettu, sokeroitunut tärkkelysliuos väkevöitiin 75 %:iin, konsentraatti siirrettiin kiteyttimeen ja siihen lisättiin siemenkiteiksi 1 % β-maltoosimonohydraattia.

Saatu seos jäähdytettiin sitten hitaasti 2 vuorokauden aikana 40°C:sta 30°C:een ja muodostuneesta kiteitä sisältävästä liuoksesta erotettiin korityyppisessä sentrifu-gissa kiteinen maltoosi ja emäliuos toisistaan erilleen.

Kun kiteinen maltoosi pestiin suihkuttamalla pieni määrä vettä, saatiin maltoosia, jonka puhtausaste oli 99,0 %.

Saadun erittäin puhtaan maltoosin 50 % vesiliuos laitettiin autoklaaviin ja lisättiin 10 % Raney-nikkelikatalyyt- tiä. Sitten sisältö kuumennettiin 90-125°C:een ja hydraus 2 suoritettiin tässä lämpötilassa ja 20-100 kg/cm vetypai-neessa. Kun hydraus oli suoritettu loppuun, Raney-nikkeli poistettiin ja jäljelle jäänyt vesiliuos puhdistettiin poistamalla väri aktiivihiilellä ja ionit ioninvaihtimilla tavallisilla menetelmillä ja tuotteeksi saatiin erittäin puhdas maltitoliliuos, jonka puhtausaste oli 98,5 %.

Kun saatu erittäin puhdas maltitoliliuos väkevöitiin alipaineessa 75 %:iin ja pieni konsentraattimäärä laitettiin pehmeästä lasista tehtyyn astiaan ja annettiin seisoa 30-5°C:ssa noin 6 kuukautta, tapahtui kiteytyminen, jossa "vedettömiä maititolikiteitä" kasvoi astian seiniin.

Maltitolin 80 % vesiliuokseen lisättiin siemenkiteiksi "vedettömiä maltitolikiteitä" ja seos kiteytettiin varovaisesti sekoittaen. Syntynyt kiteitä sisältävä liuos siirrettiin korityyppiseen sentrifugiin, jossa kiteet ja emä-liuos erotettiin toisistaan. Sitten kiteet pestiin suihkuttamalla niihin pieni määrä vettä ja näin saatiin erittäin puhtaita "vedettömiä maltitolikiteitä", joiden puhtausaste oli 99,8 %.

70225 17 "Vedettömillä maltitolikiteillä" on seuraavat fysikaaliset ominaisuudet: sulamispite 146,5-147,0°C, 100 g vettä liuottaa korkeintaan 165 g "vedettömiä maltitolikiteitä" 25°C:ssa eikä hygroskooppisuutta havaittu ympäristöolosuhteissa.

"Vedettömiä maltitolikiteitä" voidaan edullisesti käyttää siemenkiteinä haluttaessa valmistaa "vedettömiä maltitolikiteitä" tai "kiinteätä kiteistä seosta".

Esimerkki 2

Vedettömät maltitolikiteet Tärkkelyssuspensioon, joka sisälsi yhden osan perunatärkkelystä ja kymmenen osaa vettä, lisättiin kaupallista, nesteyttävää Bacillus-a-amylaasia ja sitten seos kuumennettiin 90°C:een niin, että tapahtui gelationoituminen. Entsymaattinen nesteytyminen lopetettiin kuumentamalla seos välittömästi 130°C:een, ja näin saatiin nesteytetty tärkkelysliuos, jonka DE oli noin 0,5. Sitten seos jäähdytettiin välittömästi 50°C:een, lisättiin Escherichia intermedian (ATCC 21073) pullulanaasia (EC 3.2.1.41) 50 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti ja soijapavun 8-amylaasia "no. 1500" (Nagase & Company, Ltd., Osaka, Japan) 30 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti. Saatua seosta sokeroitiin tässä lämpötilassa, pH 6,0, 46 tuntia, ja kun sokeroituneesta tärkkelysliuoksesta poistettiin väri aktiivihiilellä ja ionit ioninvaihtimilla, saatiin maltoosiliuos, jolla oli seuraava sokerikoostumus: 0,4 % glukoosia, 92,5 % maltoosia, 4,8 % maltotrioosia ja 2,3 % korkeampia oligosakkarideja, maltotetraoosi mukaanluettuna, saanto 97 % lähtöainetärkkelyksestä laskettuna.

Maltoosiliuoksen väkevyys säädettiin 50 %:iin, liuokseen lisättiin Raney-nikkelikatalyyttiä 10 %, seos kuumennettiin sekoituksen alaisena 90-125°C:een ja hydrattiin tässä 2 lämpötilassa 20-100 kg/cm vetypaineessa. Kun hydrauksen jälkeen Raney-nikkelikatalyytti poistettiin ja hydrattu 18 70225 tuote puhdistettiin aktiivihiilellä ja ioninvaihtimilla tavallisilla menetelmillä, saatiin sokerialkoholiseos, joka sisälsi 0,8 % sorbitolia, 92,2 % maltitolia, 4,6 % maltotriitolia ja 2,4 % korkeampia sokerialkoholeja, maltotetraitoli mukaanluettuna, ja saanto oli noin 92 % lähtöaineena käytetystä tärkkelyksestä laskettuna.

Seos väkevöitiin 80 %:iin, konsentraatti siirrettiin ki-teyttimeen, lisättiin siemenkiteiksi noin 1 % "vedettömiä maltitolikiteitä" jauheena ja seos jäähdytettiin sekoituksen alaisena hitaasti kolmen vuorokauden aikana 50°C:sta 20°C:een. Näin saadusta kidepitoisesta liuoksesta erotettiin korityyppisessä sentrifugissa kiteet ja emäliuos toisistaan erilleen. Kun kiteet pestiin suihkuttamalla niille pieni määrä vettä, saatiin otsikon tuote, jonka maltitoli-pitoisuus oli 99,2 % ja saanto 46 % lähtöaineena käytetyn tärkkelyksen perusteella.

Tuotteen sulamispiste oli 146,5-147,0°C.

Tuote on erittäin puhdas eikä se ole hygroskooppinen ja näin ollen sitä voidaan edullisesti käyttää kemiallisena aineena ja makeutusaineena ja/tai maunparantajana erilai-sisa ruuissa, juomissa, kosmeettisissa aineissa ja lääkkeissä.

Esimerkki 3

Kiinteä kiteinen seos Tärkkelyssuspensioon, joka sisälsi kolme osaa maissitärk-kelystä ja kymmenen osaa vettä, lisättiin kaupallista, nesteyttävää Bacillus-a-amylaasia ja sitten seos kuumennettiin 90°C:een niin, että tapahtui gelatinoituminen. Entsymaattinen nesteytyminen lopetettiin kuumentamalla seos välittömästi 130°C:een, ja näin saatiin nesteytynyt tärk-kelysliuos, jonka DE oli noin 3.

il 70225 19

Sitten seos jäähdytettiin välittömästi 55°C:een, lisättiin Pseudomonas amyloderamosan (ATCC 21262) isomay-laasia (EC 3.2.1.68) 100 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti ja soijapavun β-amylaasia "no. 1500" (Nagase & Company, Ltd., Osaka, Japan) 30 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti ja saatua seosta pidettiin tässä lämpötilassa, pH 5,0, 36 tuntia niin, että tapahtui entsymaattinen sokeroituminen. Kun sokeroitunut tärkke.lysliuos puhdistettiin esimerkin 2 mukaisesti, saatiin maltoosiliuos, jolla oli seuraava soke-rikoostumus: 2,6 % glukoosia, 85,4 % maltoosia, 7,4 % mal-totrioosia ja 4,6 % korkeampia oligosakkarideja, malto-tetraoosi mukaanluettuna.

Kun maltoosiliuos hydrattiin esimerkin 2 mukaisesti, saatiin sokerialkoholiliuos, jonka koostumus oli seuraava: 3,6 % sorbitolia, 85,4 % maltitolia, 6,8 % maltotriitolia ja 4,6 % korkeampia sokerialkoholeja, maltotetraitoli mukaanluettuna .

Sitten seos väkevöitiin 88 %:iin, konsentraatti siirrettiin kiteyttimeen, lisättiin siemenkiteiksi 2 % "vedettömiä maltitolikiteitä" ja saatua seosta pidettiin 2 tuntia 50°C:ssa sekoituksen alaisena. Sitten sisältö sijoitettiin muoviastioihin, joissa sen annettiin seisoa 4 vuorokautta 20°C:ssa niin, että tapahtui kiinteytyminen. Saadut möh-käleet poistettiin astioista ja hienonnettiin murskaimessa, joka oli varustettu raapijalla. Kun jauhe kuivattiin, saatiin otsikon tuote 90 % saannolla lähtöaineena käytetyn tärkkelyksen perusteella laskettuna.

Tuotteen sulamispiste oli 120-127°C.

Tuote ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan hygroskooppinen ja se oli helposti käsiteltävä ja näin ollen sitä voidaan edullisesti käyttää erilaisten ruokien, juomien, kosmeettisten aineiden ja lääkkeiden maun parantamiseen ja makeuttamiseen.

20 70225

Esimerkki 4

Kiinteä kiteinen seos

Sokerialkoholiseos, joka oli saatu esimerkin 2 mukaisesti, väkevöitiin 80 %:iin, konsentraatti siirrettiin kiteytti-meen ja lisättiin siemenkiteiksi 2 % "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena. Kun seos jäähdytettiin hitaasti 50°C:sta samalla varovaisesti sekoittaen, saatiin kiteitä sisältävä liuos, jossa kiteytyminen oli edennyt 35 %:iin. Sitten kiteitä sisältävä liuos spray-kuivattiin spray-kuivaustornin yläpäässä olevan suuttimen, halkaisija 1,5 mm, läpi käyt- 2 tämällä korkeapainepumppua paineessa 150 kg/cm . Samanaikaisesti johdettiin kuumaa ilmaa, 85°C, alaspäin tornin huipusta käsin niin, että jauhe kerääntyi verkkokuljetti-melle, joka oli sijoitettu tornin pohjalle, ja tuotetta leijutettiin tornin ulkopuolella 40 minuuttia johtamalla 40°C ilmaa ylöspäin verkon läpi. Sitten saatu tuote siirrettiin kypsytystorniin, jossa sitä kypsytettiin 10 tuntia niin, että saavutettiin täydellinen kiteytyminen ja kuivuminen, ja näin saatiin otsikon tuote 92 % saannolla lähtöaineena käytetyn tärkkelyksen perusteella laskettuna.

Tuote ei ollut hygroskooppinen ja se oli helposti käsiteltävää ja näin ollen sitä voidaan helposti käyttää erilaisissa kemiallisissa materiaaleissa ja makeutusaineena.

Esimerkki 5 Pehmeä sokerimassa

Kun tärkkelyssuspensio, jossa oli viisi osaa maissitärk-kelystä ja kymmenen osaa vettä, nesteytettiin esimerkissä 3 kuvatulla tavalla, saatiin nesteytetty tärkkelysliuos, jonka DE oli 5.

Seos jäähdytettiin välittömästi 55°C:een, siihen lisättiin isoamylaasia 70 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti ja sitten

II

70225 β-amylaasia 10 yksikköä tärkkelysgrammaa kohti, saatua seosta pidettiin tässä lämpötilassa, pH 5,0, 36 tuntia niin, että tapahtui entsymaattinen sokeroituminen. Kun saatu tuote puhdistettiin esimerkin 2 mukaisesti, saatiin sokeroitunut tärkkelysliuos, jonka koostumus oli seuraava: 0,9 % glukoosia, 77,6 % maltoosia, 12,5 % maltotrioosia ja 9.0 % korkeampia oligosakkarideja, maltotetraoosi mukaanluettuna .

Kun saatu liuos hydrattiin esimerkin 2 mukaisesti, saatiin sokerialkoholiseos, jonka koostumus oli seuraava: 1,4 % sorbitolia, 77,3 % maltitolia, 12,3 % maltotriitolia ja 9.0 % korkeampia sokerialkoholeja, maltotetraitoli mukaanluettuna .

Sitten seos väkevöitiin 85 %:iin, konsentraatti siirrettiin kiteyttimeen, lisättiin siemenkiteitä 1 % ja sen jälkeen jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan voimakkaasti sekoittaen niin, että tapahtui kiteytyminen. Kun näin saatuun seokseen lisättiin esimerkin 2 mukaisesti valmistettuja "vedettömiä maltitolikiteitä", saatiin otsikon tuote.

Tuote on valkoinen tahna, jonka makeus on pehmeä ja mieto, ja niinpä se sopii käytettäväksi erilaisissa makeisissa.

Esimerkki 6 Makeutusaine

Valmistettiin makeutusaineseos sekoittamalla keskenään homogeenisesti yksi osa "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, joka oli valmistettu esimerkin 3 mukaisesti, ja 0,05 osaa kaupallista α-glykosyylisteviosidia "a-G-Sweet" (Toyo Sugar Refining Co., Ltd., Tokyo, Japan).

Makeutusaineella on erinomainen makeus, joka on noin kaksinkertainen sakkaroosin makeutusvoimaan verrattuna, mutta sen kaloripitoisuus on noinl/20 sakkaroosin vastaavasta, 22 70225 ja niinpä sitä voidaankin edullisesti käyttää makeutusai-neena erilaisissa vähäkalorisissa ruuissa ja juomissa, jotka on tarkoitettu diabeetikoille, liikalihaville ja sellaisille henkilöille, joiden pitää rajoittaa nauttimaansa ka-lorimäärää. Koska hammasmätää aiheuttavien bakteerien ei ole havaittu muodostavan tästä happoihin- tai veteenliuke-nematonta glukaania, voidaan sitä edullisesti käyttää makeuttamaan erilaisia matalasti kariogeenisiä ruokia ja juomia.

Esimerkki 7 Maltitolikuutiot

Yksi osa esimerkin 2 mukaisesti valmistettuja "vedettömiä maltitolikiteitä" ja 0,01 osaa sakkariinia sekoitettiin homogeenisesti keskenään. Seos kostutettiin suihkuttamalla siihen pieni määrä maltitolin vesiliuosta ja näin saadusta massasta muotoiltiin tavallisilla muoteilla, suhteellisen korkeassa paineessa kuutioita, ja kun näin saadut kuutiot poistettiin muoteista, saatiin otsikon tuote.

Tuote ei ole hygroskooppinen, se on väriltään valkoinen, sillä on riittävä makeutusvoima ja sen makeutusvoima on noin kaksinkertainen verrattuna sakkaroosin vastaavaan ja se liukenee helposti kylmään veteen, joten se on erinomainen vähäkalorinen ja matalasti kariogeeninen makeu-tusiane.

Esimerkki 8 Kreemivohvelit

Tavallisella menetelmällä valmistettiin kreemituote sekoittamalla mekaanisesti keskenään 2000 osaa "kiinteätä kiteistä seosta", joka oli valmistettu esimerkin 3 mukaisesti, 1000 osaa rasvaa, yksi osa lesitiiniä, yksi osa sit-ruunaöljyä ja yksi osa vaniljaöljyä, ja kun tätä seosta levitettiin 40-45°C:ssa vohveleiden väliin, saatiin otsikon tuote.

Il 70225 23

Esimerkki 9 Vaniljakastike 500 osaa maissitärkkelystä, 500 osaa "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, joka oli valmistettu esimerkin 4 mukaisesti, 400 osaa maltoosia ja 5 osaa natriumkloridia sekoitettiin riittävästi keskenään seulomalla pienissä erissä ja näin saatuun seokseen lisättiin 1400 osaa kananmunia ja sekoitettiin. Sitten seokseen lisättiin hitaasti 5000 osaa kiehuvaa maitoa samalla sekoittaen ja lämmittäen seosta matalassa lämmössä ja lämmitys lopetettiin, kun mais-sitärkkelys oli gelatinoitunut ja seos muuttunut läpinäkyväksi. Seos jäähdytettiin ja siihen lisättiin pieni määrä vaniljan makuainetta niin, että saatiin otsikon tuote.

Tuote oli pehmeä, kiiltävä ja hyvin herkullinen vanilja-kastike, joka ei ollut liian makea.

Esimerkki 10 Suklaa

Seos, jossa oli 40 osaa kaakaomassaa, 10 osaa kaakaovoita ja 50 osaa "vedettömiä maltitolikiteitä", jotka oli valmistettu esimerkin 2 mukaisesti, laitettiin hienonnuslait-teeseen viskositeetin pienennystarkoituksessa. Sitten sisältö siirrettiin maljaan, jossa sitä vaivattiin riittävästi 50°C:ssa kaksi vuorokautta. Vaivausvaiheen aikana lisättiin 0,5 osaa lesitiiniä ja dispergoitiin riittävästi.

Sitten sisältö kaadettiin lämmönsäädön alaisena 30°C:ssa muotteihin juuri ennen kiinteytymistään. Sisällöstä poistettiin kaasu täristämällä ja sen annettiin kovettua kulkiessaan jäähdytystunnelin läpi 10°C:ssa 20 minuutin ajan. Kun sisältö sen jälkeen irrotettiin ja pakattiin, saatiin otsikon tuote.

Tuotteeksi saatiin suklaa, joka ei ollut hygroskooppinen, ja jolla oli mieto ja elegantti maku, erinomainen väri ja tyydyttävä kirkkaus ja rakenne, ja näin ollen se sopii 70225 1... . _ 24 erinomaisesti vähäkaloriseksi ja matalasti kariogeeniseksi suklaaksi.

Esimerkki 11

Suklaalla päällystetyt makeiset

Seos, jossa oli 95 osaa esimerkin 3 mukaisesti valmistettua "kiinteätä kiteistä seosta", 5 osaa maissisiirappia ja pieni määrä vettä, sekoitettiin nestemäiseksi seokseksi.

Sitten seokseen lisättiin pieni määrä makuainetta ja väriainetta, kaadettiin tärkkelyksellä päällystettyihin muotteihin ja annettiin osittain kiinteytyä niissä. Kun pintoihin kiinnittynyt tärkkelysjauho poistettiin seulan päällä liikuttelemalla, saatiin otsikon tuotteen ytimet. Kun ytimet päällystettiin esimerkin 10 mukaisesti valmistetulla kiinteytymättömällä suklaalla, jäähdytettiin, annettiin kiinteytyä ja lopuksi pakattiin, saatiin otsikon tuote.

Esimerkki 12 Purukumi 25 osaa kumimassaa ja 40 osaa esimerkin 5 mukaisesti valmistettua sokerimassaa sekoitettiin 60°C:ssa mekaanisella sekoittajalla. Kun seokseen lisättiin 30 osaa esimerkin 2 mukaisesti valmistettuja "vedettömiä maltitolikiteitä", 1,5 osaa kalsiumfosfaattia, 0,1 osaa L-mentoli-3-syklo-dekstriinikompleksia (host-guest complex) ja pieni määrä mausteita ja seos vaivattiin riittävän hyvin, rullattiin ja leikattiin tavalliseen tapaan, saatiin otsikon tuote.

Tuote on ideaalinen matalasti kariogeeninen purukumi.

Esimerkki 13 Mehujauhe 38 osaan spray-kuivaamalla valmistettua mehujauhetta lisättiin 60 osaa esimerkin 4 mukaisesti valmistettua "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, 0,65 osaa sitruunahapon anhydridiä, 0,1 osaa hydroksimeripihkahappoa, 0,1 osaa as-korbiinihappoa, 0,1 osaa natriumsitraattia, 0,6 osaa maku- 70225 25 ainejauhetta ja 0,5 osaa pullulaania ja saatu seos sekoitettiin riittävän hyvin.

Sitten seos granuloitiin leijupetigranulaattorissa siten, että se kostutettiin ensin suihkuttamalla päälle maltito-lin 50 % vesiliuosta, joka oli valmistettu esimerkin 3 mukaisesti, nopeudella 100 ml minuutissa ja sitten se leijutettiin jauheeksi 30 minuutissa laskemalla 40°C lämpö- 3 tilassa olevaa ilmaa nopeudella 150 m minuutissa.

Näin saadaan tuotteeksi mehujauhe, joka sisältää noin 30 % jauhemaista appelsiinimehua, ja jossa ei ole epämiellyttävää hajua, ja joka on stabiili pitkäaikaisessa varastoinnissa eikä paakkuunnu.

Esimerkki 14 Pikakeitto

Seos, jossa oli 30 osaa gelatinoitua maissijauhetta, 5 osaa gelatinoitua vehnäjauhoa, 4 osaa gelatinoitua perunatärkkelystä, 12 osaa gelatinoitua vahamaista maissitärkke-lystä, 8 osaa esimerkin 3 mukaisesti valmistettua "kiinteätä kiteistä seosta", 5 osaa natriumglutamaattia, 8,5 osaa natriumkloridia, 7 osaa rasvatonta maitoa ja 0,5 osaa sipulijauhetta, survottiin ja sekoitettiin riittävästi. Sitten seokseen lisättiin vielä 0,5 osaa sorbitaanin ja alifaattisen hapon muodostamaa esteriä, 9 osaa sulatettua hydrattua kasviöljyä ja 10 osaa laktoosia, ja sen jälkeen seosta sekoitettiin riittävästi.

Seos granuloitiin leijupetigranulaattorissa esimerkin 13 mukaisesti siten, että siihen suihkutettiin pieni määrä vettä, leijutettiin ja kuivattiin kuumalla ilmalla, jonka lämpötila oli 70°C. Kun seos hienonnettiin haluttuun seu-lakokoon, saatiin otsikon tuote.

Kun lisätään kuumaa vettä, tuote liukenee ja dispergoituu helposti ja saadaan heti maultaan erinomainen keitto (potage soup).

26

Esimerkki 15 702 25 "Uiro"-uute

Kun seos, joka sisälsi 90 osaa riisijauhoa, 20 osaa maissi tärkkelystä, 120 osaa "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, joka oli valmistettu esimerkin 4 mukaisesti, ja 4 osaa pullulaania, vaivattiin homogeeniseksi, saatiin otsikon tuote, joka on "Uiro"-uute ja siis japanilaistyyppinen riisitahnamakeinen.

Seokseen, jossa oli 200 g uutetta ja 1 g teejauhetta ("Maccha"), lisättiin vettä ja saatua seosta vaivattiin riittävästi. Kun seos sitten pantiin astiaan, jossa sitä höyrytettiin 60 minuuttia, saatiin "Maccha uiro".

Tuotteella on erinomainen kiilto, maku ja puruominaisuudet. Tärkkelyspitoisten aineosien hajoaminen on niin hidasta, että tuote säilyy varastoinnissa pitkiä aikoja.

Esimerkki 16

Etikkaliemen lisäaine "Bettara-zuke"

Kun 4 osaa "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, joka oli valmistettu esimerkin 3 mukaisesti, 0,05 osaa makeata lakritsiuutetta, 0,008 osaa hydroksimeripihkahappoa, 0,07 osaa natriumglutamaattia, 0,03 osaa kaliumsorbaattia ja 0,2 osaa pullulaania sekoitettiin keskenään homogeeniseksi seokseksi, saatiin otsikossa mainittu etikka-liemen lisäaine "Bettara-zuke", jota käytetään japanilais tyyppisissä etikkasäilykkeissä.

30 kg japanilaisia retiisejä ("Daikon", Raphanus sativus) säilöttiin tavalliseen tapaan lisäämällä ensin suolaa ja sitten sakkaroosia. Lopullinen säilöntä suoritettiin mausteliuoksella, joka oli valmisetttu 4 kg:sta lisäainetta ja saatiin "Bettada-zuke".

Tuote on keskimääräisen makea ja väriltään, kirkkaudel-

II

70225 27 taan, maultaan ja puruominaisuuksiltaan erinomainen. Lisäksi tuote säilyy pitkiä aikoja varastoinnissa, koska se ei ole taipuvainen voimakkaaseen käymiseen.

Esimerkki 17 Tabletit 50 osaa asetyylisalisyylihappoa, 14 osaa "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, joka oli valmistettu esimerkin 3 mukaisesti, ja 4 osaa maissitärkkelysjauhetta sekoitettiin riittävästi. Seoksesta tehtiin tavallisella tabletti-koneella tabletteja, paksuus 5,25 mm ja paino 680 mg.

Tuote kestää hyvin kosteutta, sen fysikaalinen vahvuus on erittäin hyvä ja se liukenee helposti veteen.

Esimerkki 18

Maititoiin polyeetterijohdannainen 3 osaa esimerkin 2 mukaisesti valmisettuja "vedettömiä maltitolikiteitä" ja 0,2 osaa pyridiiniä laitettiin yhdessä reaktioastiaan. Seokseen lisättiin 3 osaa dimetyyli-sulfoksidia ja siihen johdettiin 3 osaa propyleenioksidi-kaasua pitämällä reaktiolämpötila välillä 90-100°C. Reaktio katkaistiin, kun noin 5 osaa propyleenioksidia oli kulunut.

Liuottimet ja jäljelle jäänyt reagenssi poistettiin typpi-atmosfäärissä tislaamalla 120°C:ssa noin 10-20 mmHg alipaineessa. Kun seos jäähdytettiin noin 60°C:een, lisättiin hitaasti noin 5 osaa väkevää suolahappoa samalla sekoittaen ja vielä 5 osaa bentseeniä, saatiin suola, joka poistettiin vakuumisuodatuksella. Kun kaikki bentseeni, vesi ja suolahappo poistettiin suodoksesta tislaamalla, saatiin noin 8 osaa maltitolin polyeetterijohdannaista viskoosise-na öljynä.

Johdannaisella on erinomainen pinta-aktiivinen vaikutus, ja niinpä sitä voidaan edullisesti käyttää eri tarkoituk- 28 70225 siin, kuten emulgaattorina, sakeutusaineena tai kosteuden-säilytysaineena sekä yleisiin tarkoituksiin sopivana pinta-aktiivisena aineena.

Edellä mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi se sopii materiaaliksi polyuretaaninvalmistukseen, jossa käytetään isosyanaattiyhdisteitä.

Esimerkki 19

MaititoIin rasvahappoesterijohdannainen 2 osaa "kiinteätä kiteistä seosta" jauheena, joka oli valmistettu esimerkin 3 mukaisesti, liuotettiin 7 osaan di-metyyliformamidia. Liuokseen lisättiin 0,6 osaa metyyli-palmitaattia ja 0,04 osaa kaliumkarbonaattia ja seoksessa annettiin tapahtua esterinvaihtoreaktio yön aikana noin 100-200 mmHg paineessa noin 80-100°C lämpötilassa riittävän sekoituksen alaisena.

Kun reaktio oli suoritettu loppuun, liuotin tislattiin pois vakuumissa ja jäännös pestiin kahdesti kolmella osalla asetonia. Jäännös väkevöitiin ja pestiin sen jälkeen bentseenillä ja petrolieetterillä. Viskoosinen öljy-mäinen tuote sekoitettiin kuumennuksen avulla kolmeen osaan asetonia, ja kun uutteen annettiin seisoa jääjäähdytyksessä, saatiin sakka, josta asetonikäsittelyn ja kuivauksen avulla saatiin 0,6 osaa maltitolimonopalmi-taattia.

Tuotteella on tyydyttävät pinta-aktiiviset ominaisuudet, ja niinpä sitä voidaan edullisesti käyttää ruuissa emulgaattorina ja aineosana puhdistusaineissa.

70225 29

Kuvien selitys

Kuva 1 on vedettömien maltitolikiteiden infrapunaspektri. Kuva 2 on amorfisen vedettömän maltitolin infrapunaspektri. Kuva 3 on mikroskooppikuva maltitolin vedettömistä kiteistä, x 150.

Kuva 4 on mikroskooppikuva vedettömistä maltitolikiteistä, x 600.

Kuva 5 on stereoskooppinen ORTEP-kuva yhdestä maltitoli-kiteestä.

Claims (15)

70225

1. Vedettömät maltitolikiteet, joiden sulamispiste on 146,5-147,0°C.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaisia vedettömiä maltitoliki-teitä sisältävä, kokonainen hydratusta tärkkelyshydrolysaa-tista valmistettu kiinteä kiteinen seos.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiinteä seos, tunnet-t u siitä, että sen maltitolipitoisuus on vähintään 65 paino-% kuivan kiinteän aineen perusteella laskettuna.

4. Menetelmä vedettömien maltitolikiteiden, joiden sulamispiste on 146,5-147,0°C, ja niitä sisältävän kiinteän seoksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että (a) maltitolipitoinen liuos kiteytetään ja syntyneet vedettömät maltitolikiteet otetaan talteen liuoksesta, tai (b) maltitolipitoinen liuos kiteytetään ja näin syntyneestä kiteitä sisältävästä liuoksesta tehdään vedettömiä maltitoli-kiteitä sisältävä hydratusta tärkkelyshydrolysaatista valmistettu kokonainen kiinteä, kiteinen seos.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä liuoksen maltitolipitoisuus on vähintään 65 paino-% kuivan kiinteän aineen perusteella laskettuna.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että kiteytys suoritetaan lämpötila-alueella 0-95°C.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiteytys suoritetaan siemenkiteiden läsnäollessa.

8. Ruokien ja juomien valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ruuat tai juomat valmistetaan vedettömien maltitolikiteiden, joiden sulamispiste on 146,5-147,0°C, tai niiden sisältävän kiinteän seoksen kanssa tai näitä lisäämällä. Il 70225

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ruuat ja juomat ovat makeutusaineita.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ruuat ja juoma-aineet ovat jauheen muodossa tai kiinteässä muodossa.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ruuat tai juomat ovat makeutettuja, vähä-kalorisia ruokia tai juomia.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ruuat ja juomat ovat makeutettuja, matalasti kariogeenisiä ruokia ja juomia.

13. Muotoillun kappaleen valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu muotoiltu kappale valmistetaan vedettömistä maltitolikiteistä, joiden sulamispiste on 146,5-147°C, tai niitä sisältävästä kiinteästä seoksesta tai siihen lisätään näitä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu muotoiltu kappale on jauheen muodossa, rakeisessa muodossa tai tablettien muodossa.

15. Maltitolijohdannaisten valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että vedettömät maltitolikiteet, joiden sulamispiste on 146,5-147,0°C, tai niitä sisältävä kiinteä seos saatetaan kemialliseen reaktioon vedettömissä olosuhteissa. 1 Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu johdannainen on eetteri tai esteri. 70225