FI111164B - Menetelmä kiteisen maltitolin valmistamiseksi keittokiteytystä käyttäen - Google Patents

Description

111164

Menetelmä kiteisen maltitolin valmistamiseksi keittokiteytystä käyttäen Keksinnön tausta

Keksintö koskee uutta menetelmää vedettömän kiteisen maltitolin 5 valmistamiseksi.

Maltitoli [a(1-»4) glukosyylisorbitoli] on sokerialkoholi, jota käytetään yleisesti makeutusaineena vähäenergiaisissa, dieetti- ja vähäkariogeenisissä elintarvikkeissa, kuten makeistuotteissa ja purukumeissa. Maltitolilla on samankaltainen makea maku kuin sokerilla, ja hyvin puhtaan kiteisen maltitolin 10 makeutusteho on noin 85 - 95 % sakkaroosin makeudesta, mikä tekee siitä makeampaa kuin mikään muu polyoli ksylitolia lukuun ottamatta.

Maltitolia valmistetaan tärkkelysliuoksesta, joka ensin hydrolysoidaan entsymaattisesti maltoosisiirapiksi. Puhdistuksen ja konsentroinnin jälkeen maltoosisiirappi hydrataan kata lyytti sesti maltitoliksi. Lähtö-15 materiaalien ja katalyytin poistamiseksi toteutettavien lisäpuhdistusvaiheiden jälkeen liuos konsentroidaan siirapiksi ja sitten maltitolisiirappi (joka sisältää yli 50 % maltitolia) kiteytetään. Kiteytyksen lähtömateriaalina käytettävä maltitolisiirappi sisältää pieninä pitoisuuksina myös sorbitolia, maltotritolia ja korkeampia hydrattuja oligosakkarideja.

20 Kuivassa muodossa oleva maltitoli on äärimmäisen hygroskooppista ja vetistyvää. Vedettömässä kiteisessä muodossa olevaa maltitolia on pidetty yleensä hyvin vaikeana valmistaa esimerkiksi viskositeetti- ja liukoi-suusominaisuuksiensa vuoksi.

Menetelmä vedettömien maltitolikiteiden valmistamiseksi on kuvattu 25 ensimmäisen kerran US-patenteissa 4 408 041 ja 4 717 765 (Hayashibara Co.). Tässä prosessissa vesipitoiselle maltitoliliuokselle, jonka malti-tolipitoisuus on vähintään 65 % (ylikylläisyysaste noin 1,05 - 1,50), tehdään kiteytys alueella 0 - 95 °C olevassa lämpötilassa. Liuoksen ylikylläisyyttä ja viskositeettia voidaan säädellä lisäämällä vesiliukoista orgaanista liuotinta, 30 esimerkiksi metanolia, etanolia ja asetonia. Liuoksen kiteytys aloitetaan lämpötilassa noin 40 - 95 °C ja ylikylläisyyspitoisuuden vallitessa ja sisältöä jäähdytetään samanaikaisesti asteittain varovasti sekoittaen, jolloin saadaan aikaan vedettömiä maltitolikiteitä sisältävä kidemassa. Siemenkiteiden läsnäolo määränä 0,1 - 20,0 % voi nopeuttaa kiteytymistä. Siten saatu 35 kidemassa jaetaan sitten vedettömiksi maltitolikiteiksi ja emäliuokseksi 111164 2 tavanomaisin erotusmenetelmin. Tämä menetelmä antaa tulokseksi vedettömiä maltitolikiteitä, joiden sulamispiste on 146,5 -147,0 °C.

US-patentissa 4 846 139 (Roquette Freres) kuvataan ensimmäinen teollinen prosessi puhtaan maltitolin valmistamiseksi. Tässä prosessissa malti-5 tolin kiteytys tehdään jäähdytyskiteytyksellä.

US-patentissa 5 304 388 (Ueno Seiyaku Oyo Kenkyuio Co.) kuvataan menetelmä jauhemaisen tai rakeisen, kiteisen maltitolin valmistamiseksi. Tässä menetelmässä lisätään ensin maltitolisiemenkiteitä (esimerkiksi lämpötilassa 105 °C) vesipitoiseen maltitoliliuokseen, jonka vesipitoisuus on 1-15 10 paino-% (lämpötila esimerkiksi 90 °C). Seosta vaivataan rasvan, öljyn ja pinta-aktiivisen aineen joukosta valitun lisäaineen läsnä ollessa tai ilman sitä, ja vaivattua massaa käsitellään jatkuvasti leikkausvoimilla. Käsittelemällä vaivattua massaa leikkausvoimilla voidaan saada aikaan jauhemaista kiteistä maltitolia jatkuvasti ja suurella saannolla. Tässä prosessissa kiteitä ei eroteta emäliuok-15 sesta. Tuote on epäpuhdasta eikä täytä korkealaatuista kiteistä tuotetta koskevia vaatimuksia.

US-patentissa 4 849 023 (Roquette Freres) kuvataan menetelmä, jossa valmistetaan kiteistä maltitolia konsentroidusta maltitolisiirapista, jonka kuiva-ainepitoisuus on 90 %, pitämällä maltitolisiirappi neljä tuntia lämpötilassa 20 75 °C, minkä jälkeen alkaa spontaani kidealkioiden muodostuminen. Kitey- tysastia jäähdytetään sitten lämpötilaan 25 °C. Kidemassa erotetaan sentrifu-goimalla ja kiteet kuivataan leijukerroksessa. Saadaan kiteistä maltitolituotetta, jonka saanto on 63 % ja puhtaus 99,2 % (HPLC:n mukaan).

US-patentin 5 651 829 (Roquette Freres) mukaan kiteistä maltitolia 25 voidaan saada aikaan maltitolisiirapista, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 50 % ja maltitolipitoisuus vähintään 92 %, hajottamalla tämä siirappi hienojakoisiksi hiukkasiksi liikkuvalla jauhemaisella kerroksella, jossa on kiteytettyjä maltitolihiukkasia vähintään yhtä suurena pitoisuutena kuin siirapissa ja jonka lämpötila on 60 -110 °C.

30 EP-hakemuksessa EP 0 937 733 A2 (Hayashibara) kuvataan jatkuva menetelmä vedettömän kiteisen maltitolin valmistamiseksi, jossa lisätään siemenkiteitä sekoittamalla konsentroituun maltitoliliuokseen kuumentaen, jolloin saadaan siemenkiteitä sisältävä kidemassa, ja tehdään siten saadulle kidemassalle hajotus, sekoitus, hämmennys ja siirto 35 atmosfääriin, jossa lämpötila ja kosteus säädetään siten, että aiheutetaan 111164 3 kiteytymisen eteneminen. Viimeinen vaihe voidaan toteuttaa esimerkiksi kuumalla ilmalla, jonka lämpötila on 70-100 °C.

Edellä kuvatuissa tunnetuissa kiteytysmenetelmissä maltitolin kiteytyminen saadaan aikaan esimerkiksi jäähdyttämällä, käyttämällä leikkausvoi-5 mia tai kuivaamalla kidemassa. Jäähdytyskiteytysmenetelmien tyypilliset haittapuolet liittyvät epäsuotuisaan ylikylläisyysgradienttiin kiteytysmassan ja läm-mönsiirtopintojen välillä. Viskositeetti ja ylikylläisyys ovat korkeita lämmönsiir-topintojen lähellä. Lämmönsiirtokerroin pienenee ja haitallista kidealkioiden muodostumista kehittyy helposti, jos jäähtyminen on nopeaa. Siten saatu kilo demassa on tämän seurauksena hyvin vaikea sentrifugoida. Menetelmä on epätaloudellinen, koska yhdessä vaiheessa saadaan talteen vain hyvin pieni määrä maltitolia liukoisuusrajoitusten vuoksi. Lisäksi kiteytymisnopeus on pieni alhaisissa lämpötiloissa, eikä kidekokojakaumaa pystytä kontrolloimaan.

Mitä muihin sokereihin ja sokerialkoholeihin tulee, julkaisussa 15 WO98/50 589 (Xyrofin Oy) tuodaan esiin keittokiteytysmenetelmä ksyloosin talteen saamiseksi. Tässä viitteessä kuvataan menetelmää ksyloosin kiteyttä-miseksi, jossa ksyloosipitoinen liuos haihdutetaan yiikylläisyystilaan liuoksen kiehumispisteessä 40 - 80 °C, liuos siemennetään ja haihdutusta jatketaan kiteytysmassan kiehumispisteessä, kunnes saadaan kiteytysmassa, jossa ki-20 desaanto on 1 - 60 % ja kuiva-ainepitoisuus yli 70 %.

Julkaisussa W092/16 542 (Xyrofin Oy) kuvataan prosessi kiteisen vedettömän laktitolin valmistamiseksi saattamalla vesipitoinen laktitoliliuos yiikylläisyystilaan laktitolin suhteen ja altistamalla liuos kiteytysolosuhteille lämpötilan 70 °C yläpuolella haihduttamalla liuosta tai alentamalla lämpötilaa sa-25 manaikaisesti sekoittaen, jolloin muodostuu kiteistä vedetöntä laktitolia. Keitto-kiteytysmenetelmää on siten ehdotettu yhtenä vaihtoehtona kiteisen laktitolin valmistamiseksi.

Keittokiteytysmenetelmiä ei maltitolille ole tunnetun tekniikan yhteydessä ehdotettu, ilmeisesti siitä syystä, ettei ole odotettu, että 30 keittokiteytystä voitaisiin soveltaa maltitolin kiteytykseen maltitolin hyvin heikkojen kiteytymisominaisuuksien vuoksi. On ehdotettu vain jäähdy-tyskiteytysmenetelmiä puhtaiden maltitolikiteiden erottamiseksi epäpuhtaasta emäliuoksesta.

111164 4

Keksinnön lyhyt selitys

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan menetelmä vedettömän kiteisen maltitolin valmistamiseksi yksinkertaisella menettelyllä ja korkealla hyötysuhteella.

5 Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi tarjotaan esillä olevan keksinnön mukaisesti käyttöön menetelmä vedettömän maltitolin valmistamiseksi käyttämällä keittokiteytysmenetelmää. Keksinnön mukainen menetelmä on osoittautunut käyttökelpoiseksi hyvin puhtaiden kiteiden tuottamiseksi malti-tolisiirapeista, joilla on vaihteleva puhtaus ja vaihteleva oligosakkaridisisältö.

10 Keksinnön yksityiskohtainen selitys

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää maltitolin kiteyttämiseksi maititoliliuoksesta ylikyllästämällä liuos maltitolin suhteen ja kiteyttämällä malti-toli liuoksesta.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että maltitolia si-15 sältävä liuos saatetaan ylikylläisyystilaan ja liuosta haihdutetaan, kunnes saadaan kiteytysmassa, jossa kidesaanto on 1 - 80 % maltitolista laskettuna ja kuiva-ainepitoisuus yli 50 %.

Edullisesti saadaan aikaan kiteytysmassa, jossa kidesaanto on 50 -80 % maltitolista ja 65 - 70 % kuivasta kiintoaineesta laskettuna.

20 Edellä olevat maltitolikidesaannot tarkoittavat saantoja välittömästi keiton jälkeen.

Maltitolia sisältävä liuos voidaan saada esimerkiksi tärk-kelyshydrolysaatista sinänsä tunnetuin menetelmin, mukaan luettuina hydro-lyysi, maitoosin hydraus maltitoliksi ja puhdistus esimerkiksi kromatografialla 25 tai ioninvaihdolla.

Lähtömateriaalina käytettävä maltitolia sisältävä liuos sisältää edullisesti vähintään noin 85 paino-%, edullisemmin vähintään noin 88 paino-%, maltitolia liuenneesta kuiva-aineesta laskettuna. Keksinnön edullisimmassa suoritusmuodossa maltitoliliuos sisältää vähintään noin 92 painoprosenttia 30 maltitolia liuenneesta kuiva-aineesta laskettuna.

Lähtömateriaalina käytettävän maltitolia sisältävän liuoksen oli-gosakkaridipitoisuus (esimerkiksi maltotritolipitoisuus) on tyypillisesti alle 4 pai-no-% liuenneesta kuiva-aineesta laskettuna.

111164 5

Keksinnön yhdessä edullisessa suoritusmuodossa maltitolia sisältävä liuos saatetaan ylikylläisyystilaan haihduttamalla. Liuos haihdutetaan edullisesti kuiva-ainepitoisuuteen 80 - 90 paino-%. Haihdutus tehdään kätevästi liuoksen kiehumispisteessä alhaisen paineen, esimerkiksi paineen 5 120- 140mbar, vallitessa. Haihdutuslämpötila voi vaihdella alueella 50- 100 °C, edullisesti alueella 55 - 70 °C.

Maltitolikiteiden muodostamiseksi ylikylläisestä liuoksesta käytetään siemennystä. Keksinnön yhdessä edullisessa suoritusmuodossa siemennys toteutetaan lisäämällä siemenkiteitä ylikylläiseen liuokseen. Siemenkiteinä on 10 mahdollista käyttää hiukkasmaista maltitolijauhetta, tyypillisesti vedettömiä maltitolisiemenkiteitä. Siemenkiteiden määrä on edullisesti 0,001 - 1 paino-% hiukkasmaista maltitolia kiteytysmassan maltitolista laskettuna riippuen esimerkiksi siemenkiteiden koosta.

Siemennys voidaan tehdä myös käyttämällä mitä tahansa muita 15 tunnettuja siemennysmenetetmiä, maltitolisiemenkiteitä lisäämättä. Siemennys voidaan toteuttaa käyttämällä esimerkiksi spontaania tai ultraäänisiemennystä.

Siemennys tehdään vaiheessa, jossa on saavutettu sopiva ylikylläi-syys. Sopiva siemennysylikylläisyys on yleensä alueella 1,05 -1,3.

Esillä olevan keksinnön mukainen haihdutuskiteytys (siemennyksen 20 jälkeen) tehdään kätevästi liuoksen kiehumispisteessä alhaisen paineen vallitessa. Kiteytys tehdään yleensä lämpötilassa 50 - 100 °C, edullisesti lämpötilassa 55 - 70 °C. Liuoksen ylikylläisyys maltitolin suhteen kiteytyksen aikana on edullisesti 1,05- 1,3. Kiteytysmassan näennäinen viskositeetti on haihdu-tuskiteytyksen aikana alueella 5 - 200 Pa.

25 Haihdutuskiteytyksen aikana kidesuspensiota keitetään ja haihdutetaan, kunnes on saavutettu riittävä kiteytymisaste (saanto, emäliuoksen puhtauden lasku maltitolin suhteen ja kidekoko). Haihdutus-kiteytystä jatketaan tavallisesti 1-15 tuntia. Tänä aikana on mahdollista saavuttaa maltitolisaanto 1-80 %, edullisesti 50 - 80 % (maltitolikidesaannot 30 välittömästi keiton jälkeen) ja kidekoko 0,05 - 0,5 mm.

pH on kiteytyksessä tyypillisesti alueella 4- 11. Kidemassaa sekoitetaan edullisesti haihdutuskiteytyksen aikana.

Keksinnön yhdessä suoritusmuodossa maltitoliliuokseen lisätään lisää syöttöliuosta samanaikaisesti haihdutuskiteytyksen kanssa malti-35 toliliuoksen tason nostamiseksi kiteyttimessä ja maltitoliliuoksen kuiva- 111164 6 ainepitoisuuden nostamiseksi. Syöttöliuosta voidaan lisätä jatkuvasti tai panoksittain.

Keksinnön yhdessä toisessa suoritusmuodossa maltitolia sisältävää liuosta jäähdytetään samanaikaisesti haihdutuskiteytyksen kanssa (sie-5 mennyksen jälkeen). Yhdistetyssä keitto- ja jäähdytysprosessissa lämpötila lasketaan tyypillisesti arvoon, joka on 10 - 20 °C alempi kuin lämpötila siemennyshetkellä. Tyypillinen jäähdytysnopeus on 1 °C/h - 5 °C/h.

Kun haihdutuskiteytys on lopetettu, kidemassaa sekoitetaan edullisesti ilman jäähdytystä. Sekoitus tehdään edullisesti ilmakehän paineessa 10 lämpötilassa 50- 100 °C, edullisesti lämpötilassa 55 - 70 °C. Sekoitusta jatketaan sopivasti 0,5 - 3,0 tuntia.

Kun haihdutuskiteytys on lopetettu, kiteytysmassan lämpötila lasketaan vaihtoehtoisesti edullisesti alueelle 70 - 20 °C. Jäähdytys kestää tavallisesti 10-30 tuntia. Jäähdytys tehdään edullisesti lämpötilaan 50 - 30 °C ja eri-15 tyisesti lämpötilaan 45 - 40 °C. Jäähdytysnopeus on yleensä 1 °C/h - 5 °C/h.

Kiteytysmassan ylikylläisyyttä vähennetään tarvittaessa nostamalla lämpötilaa ja/tai laimentamalla kiteytysmassaa vedellä tai maltitolia sisältävällä liuoksella, niin että kiteytysmassan viskositeetti laskee riittävästi kiteytyneen materiaalin tehokkaan erotuksen kannalta. Kiteytysmassan viskositeetti on täl-20 löin tyypillisesti 50 - 200 Pa.

Kiteet voidaan erottaa esimerkiksi sentrifugoimalla, suodattamalla, dekantoimalla jne., edullisesti sentrifugoimalla. Erotusvaiheen jälkeen kiteet kuivataan, esimerkiksi kuumalla ilmalla. Saadun kidefraktion maltitolipitoisuus on tyypillisesti yli 95 %.

25 Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä lämpötila- ja ylikylläisyysgradientti lämmönsiirtopinnan ja kiteytysmassan välillä on edullinen. Lämmönsiirtopinnan välittömässä läheisyydessä lämpötila on korkea. Kaikki pienet kiteet voivat kasvaa, ja kaikkien uusien kideytimien muodostuminen voidaan välttää, toisin kuin jäähdytyskiteytyksessä. 30 Kiteytymisnopeus on suuri, sillä lämpötila on sopiva ja emäliuoksen viskositeetti alhainen, ts. aineen- ja lämmönsiirto on tehokasta kiehumisen ansiosta.

Keksinnön mukainen menetelmä tekee kidekoon kontrolloinnin hyvin helpoksi. Saavutetaan myös parempi tuotantoteho (kg kiteitä/m3 35 kiteytysmassaa/h), parannettu saanto ja parempi kiteiden laatu. Massan 111164 7 sentrifugointi on yllättävästi helppoa, sekä käyttämällä panossentrifugia että jatkuvatoimista sentrifugia.

Selityksessä ja patenttivaatimuksissa liuoksen ylikylläisyys (näennäinen ylikylläisyys) maltitolin suhteen tarkoittaa mitatun 5 maltitolipitoisuuden dimensiotonta suhdetta maltitolin liukoisuuteen, joka suhde lasketaan seuraavasta yhtälöstä:

Liuoksen maltitolipitoisuus s =-:- 10 Maltitolin liukoisuus samassa lämpötilassa jossa s on ylikylläisyys, ja maltitolipitoisuuden ja maltitolin liukoisuuden mittayksikkönä on g/100g vettä. Termit “ylikylläinen“ ja “ylikylläisyys" tarkoittavat myös liuoksen kylläisyyttä maltitolin suhteen.

15 Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavilla esimerkeillä, joita ei tule ymmärtää keksinnön suojapiiriä rajoittaviksi.

Kiteytysnäytteistä tehtiin seuraavat analyysit: RDS: kuiva-aine refraktometrisesti (puhtaan maltitolin mukaan las-20 kettuna), paino-%.

DS: kuiva-aine Karl Fischer -titrauksella, paino-%.

Väri: mitattu suodatetusta (0,2 μηη:η kalvo) 10-prosenttisesta liuoksesta; pH 5,420 nm, 4 cm:n putki (ICUMSA-menetelmä).

HPLC (hiilihydraattien määrittämiseksi): Na+-kolonni; 0,6 - 25 0,8 ml/min, T = 85 °C.

DSC (differentiaalinen pyyhkäisykalorimetri): 30 °C - >200 °C, 10 °C/min.

Kosteus: kiteiden kosteus analysoitiin kulometrisellä Karl Fischer -titrauksella, paino-%.

30 Selityksessä ja oheisissa patenttivaatimuksissa maltitolin puhtaus tarkoittaa maltitolin osuutta liuoksen tai seoksen sisältämästä kuiva-aineesta. Puhtaus ilmoitetaan paino-%:eina, ellei toisin mainita.

Esimerkki 1 Käsiteltävä maltitolia sisältävä syöttöliuos valmistettiin kiteisestä 35 ksylitolista ja maltitolista. Valmistettiin yhteensä 180 litraa syöttösiirappia, jonka DS oli 52 % ja lämpötila 60 °C. Syöttöliuos sisälsi 88 % maltitolia kuiva- 111164 8 ainesisällöstä laskettuna. Syöttöliuos lisättiin 400 litran keittokiteyttimeen ja käynnistettiin haihdutus lämpötilassa 60 °C ja paineen 125 mbar vallitessa. Kiehuva liuos siemennettiin 150 ml:lla siemenkidesuspensiota (150 g jauhettuja m a Ititol ikite itä 500ml:ssa isopropanolia, kiteiden keskimääräinen 5 hiukkaskoko 0,03 mm) RDS:n ollessa 80,8, lämpötilassa 60 °C ja noin 125mbar:n paineen vallitessa. Liuoksen viskositeetti oli siemennyshetkellä noin 200 cP. Keittokiteytystä jatkettiin siemennyksen jälkeen 3 tuntia lämpötilassa 60 °C ja paineen 125 mbar vallitessa lisäämällä samanaikaisesti uutta syöttöliuosta maltitoliliuokseen. Keittokiteytyksellä saatua 75 litran 10 massaerää (RDSmassa 89,0 ja RDSemäliuos 79,0) sekoitettiin lämpötilassa 60 °C yön yli (15 tuntia) ja se sentrifugoitiin. (RDSmassa tarkoittaa massan kuiva-ainetta paino-%:eina ilmoitettuna, ja RDSemäliuos tarkoittaa emäliuoksen kuiva-ainetta paino-%:eina ilmoitettuna.) Kiteytyssaanto ennen sentrifugointia oli 62 % maltitolia (DS 53,5 %), mikä vastaa emäliuoksen 15 puhtautta 71,4 %. Lopullinen keskimääräinen kidekoko oli 0,3 mm.

Sentrifugointi tehtiin panossentrifugilla (korin läpimitta 0,4 m; 3 min kierrostaajuudella 1800 min"1) käyttämällä erilaisia määriä pesuvettä.

Sentrifugiin ladattiin yhdessä sentrifugoinnissa noin 13 kg kidemassaa.

Sentrifugoinnin jälkeen saadut kiteet kuivattiin myötävirtarumpukuivaimessa 20 ilmalla (jonka sisääntulolämpötila oli noin 90 °C). Siemennysnäytteen ja sentrifugointikokeiden yhdistetyn emäliuoksen (pesu 0,2, 0,8 ja 1,7 litralla . vettä) puhtaus samoin kuin kiteiden puhtaus (HPLC Na+) ilmoitettuna DS:nä (%) esitetään seuraavassa taulukossa: __Maltitoli, DS (%)

Siemennysnäyte__86,7_

Yhdistetty emäliuos__74,3_

Kiteet: pesu 0,2 litralla__98,0_

Kiteet; pesu 0,8 litralla__98,8_

Kiteet; pesu 1,7 litralla__99,0_ 25

Sentrifugointisaanto oli 56 % maltitolia (DS 48,2 %) laskettuna puh-tausarvoista.

111164 9

Esimerkki 2 2134 g maltitolisiirappia, jonka maltitolipitoisuus oli 95,7%, maltotritolipitoisuus 2,3% ja sorbitolipitoisuus 1,5 %, haihdutettiin RDSiään 77,2% käyttämällä Rotavapor R-153 -haihdutinta. Siirappi siirrettiin 5 lämpötilassa 60 °C olevaan 2 litran reaktioastiaan. Siirappi saatettiin kiehumispisteeseen käyttämällä alipainetta. Siemennys (lämpötilassa 60 °C, ylikylläisyyden ollessa 1,15) tehtiin kiehuvaan siirappiin käyttämällä 0,06% siemenkiteitä DS:stä laskettuna (jauhettu Roquette Maltisorb P200 sekoitettuna syöttösiirapin kanssa). Siemennettyä siirappia pidettiin kiehuvana 10 alipaineessa 2,5 tuntia. Näyte massasta sentrifugoitiin (Hettich Rotina 48RSC -sentrifugi, 3500mm'1, 5 minuuttia) kidepitoisuuden määrittämiseksi. Sentri-fugointisaanto 3 tunnin keiton jälkeen oli 68,6 % DS:stä laskettuna ja 70,4 % maltitolista laskettuna. Kidekoko oli 220 - 270 pm.

Loppuosa massasta pidettiin lämpötilassa 60 °C yön yli. 22 tunnin 15 kuluttua siemennyksestä sentrifugointi ilman pesua antoi kakun puhtaudeksi 98,6 % DS:stä laskettuna ja emäliuoksen puhtaudeksi 90,6 % DS:stä laskettuna, mikä vastaa maltitolisaantoa 67,5 %. Kidekoko oli 240 - 500 pm.

Sellaisen kakun puhtaus, joka oli sentrifugoitu käyttämällä 10 % pesuvettä, oli 99,4 % DS:stä laskettuna. Epäpuhtauspitoisuus oli 0,6 % maltotrito-20 lia DS:stä laskettuna. Kakun väri oli alle 10 ICUMSA-menetelmällä määritettynä. Kuivattujen kiteiden kosteuspitoisuus oli 0,07 %. DSC-grammissa näkyi huippu kohdassa 148,8 °C.

Esimerkki 3 2154 g maltitolisiirappia, jonka maltitolipitoisuus oli 96,5 %, maltotri-25 tolipitoisuus 2,7 % ja sorbitolipitoisuus 0,5 %, haihdutettiin RDS:ään 77,1 % ja siirrettiin lämpötilassa 60 °C olevaan 2 litran reaktioastiaan. Siirappi saatettiin kiehumispisteeseen käyttämällä alipainetta. Siemennys (lämpötilassa 60 °C, ylikylläisyyden ollessa 1,15) tehtiin kiehuvaan siirappiin käyttämällä 0,06% siemenkiteitä DS:stä laskettuna. Siemennettyä siirappia keitettiin alipaineessa 30 4,3 tuntia. Sentrifugointisaanto 4,3 tunnin keiton jälkeen oli 78,0 % DS:stä laskettuna ja 79,0 % maltitolista laskettuna.

Massa pidettiin lämpötilassa 60 °C yön yli. 23 tunnin kuluttua siemennyksestä sentrifugointi ilman pesua antoi kakun puhtaudeksi 98,4 % DS:stä laskettuna ja emäliuoksen puhtaudeksi 91,6 % DS:stä laskettuna, mikä 35 vastaa maltitolisaantoa 73,8 %. Kidekoko oli 150 - 250 pm.

111164 10

Sellaisen kakun puhtaus, joka oli sentrifugoitu käyttämällä 10% pesuvettä, oli 98,3 % DS:stä laskettuna. Epäpuhtaudet olivat 1,4 % maltotritolia DS:stä laskettuna ja 0,2 % sorbitolia DS:stä laskettuna. Kakun väri oli alle 10 ICUMSA-menetelmällä määritettynä. Kuivattujen kiteiden 5 kosteuspitoisuus oli 0,24 %. DSC-grammissa näkyi huippu kohdassa 148,1 °C.

Esimerkki 4 (yhdistetty keitto ja jäähdytys) 2491 g maltitolisiirappia, jonka maltitolipitoisuus oli 95,7 %, maltotritolipitoisuus 2,3% ja sorbitolipitoisuus 1,5%, haihdutettiin RDS:ään 80 % ja siirrettiin lämpötilassa 70 °C olevaan 2 litran reaktioastiaan. Siirappi 10 saatettiin kiehumispisteeseen käyttämällä alipainetta. Siemennys (lämpötilassa 70 °C, ylikylläisyyden ollessa 1,21) tehtiin kiehuvaan siirappiin käyttämällä 0,10% siemenkiteitä DS:stä laskettuna. Siemennettyä siirappia keitettiin alipaineessa 0,9 tuntia lämpötilassa 70 °C. Jäähdytysohjelma, lämpötilasta 70 °C lämpötilaan 60 °C 3 tunnin aikana, käynnistettiin. Massan DS oli 2,3 15 tunnin keiton jälkeen 88,1 % ja ylikylläisyys 1,41. Massa näytti valkoiselta ja kiteiden täyttämältä. Sentrifugointisaanto 2,3 tunnin keiton jälkeen oli 65,8 % DS:stä laskettuna ja 67,5 % maltitolista laskettuna.

Massaa jäähdytettiin hitaasti yön yli lämpötilaan 62 °C. 2 tunnin kuluttua siemennyksestä sentrifugointi ilman pesua antoi kakun puhtaudeksi 20 98,5 % DS.stä laskettuna ja emäliuoksen puhtaudeksi 91,4% DS:stä laskettuna, mikä vastaa maltitolisaantoa 62,7 %.

Sellaisen kakun puhtaus, joka oli sentrifugoitu käyttämällä 10 % pesuvettä, oli 99,4 % DS:stä laskettuna. Epäpuhtaudet olivat 0,5 % maltotritolia DS:stä laskettuna ja 0,1 % sorbitolia DS:stä laskettuna. Kakun väri oli alle 10 25 ICUMSA-menetelmällä määritettynä. Kuivattujen kiteiden kosteuspitoisuus oli 0,05 %. DSC-grammissa näkyi huippu kohdassa 149,3 °C.

Esimerkki 5 (yhdistetty keitto ja jäähdytys) 2097 g maltitolisiirappia, jonka maltitolipitoisuus oli 96,4 %, maltotritolipitoisuus 2,7 % ja sorbitolipitoisuus 0,5 %, haihdutettiin RDS:ään 79,9 % ja 30 siirrettiin lämpötilassa 70 °C olevaan 2 litran reaktioastiaan. Siirappi saatettiin kiehumispisteeseen käyttämällä alipainetta. Siemennys (lämpötilassa 70 °C, ylikylläisyyden ollessa 1,20) tehtiin kiehuvaan siirappiin käyttämällä 0,01 % siemenkiteitä DS:stä laskettuna.

Siemennyksen jälkeen käynnistettiin jäähdytysohjelma, lämpötilasta 35 70 °C lämpötilaan 65 °C 3 tunnin aikana. Siemennettyä siirappia keitettiin samanaikaisesti alipaineessa 4,0 tuntia, viimeinen tunti lämpötilassa 65 °C.

111164 11

Massa näytti valkoiselta ja kiteiden täyttämältä. Sentrifugointisaanto 4 tunnin keiton jälkeen oli 56,9 % DS:stä laskettuna ja 58,0 % maltitolista laskettuna. Kidekoko oli 140 - 250 μιη.

Massaa jäähdytettiin hitaasti yön yli lämpötilaan 60 °C. 22 tunnin 5 kuluttua siemennyksestä sentrifugointi ilman pesua antoi kakun puhtaudeksi 98,4 % DS:stä laskettuna ja emäliuoksen puhtaudeksi 92,3 % DS.stä laskettuna, mikä vastaa maltitolisaantoa 67,4 %. Kidekoko oli 150 - 250 pm.

Sellaisen kakun puhtaus, joka oli sentrifugoitu käyttämällä 10 % pesuvettä, oli 99,3 % DS:stä laskettuna. Epäpuhtauspitoisuus oli 0,7 % 10 maltotritolia DS:stä laskettuna. Kakun väri oli alle 10 ICUMSA-menetelmällä määritettynä. Kuivattujen kiteiden kosteuspitoisuus oli 0,05 %. DSC-grammissa näkyi huippu kohdassa 148,6 °C.

Seuraavien taulukoiden taulukoissa I ja II esitetään yhteenveto esimerkkien 2 ja 3 keittokiteytyskokeista ja vastaavasti esimerkkien 4 ja 5 "yhdis-15 tetty keitto ja jäähdytys" -kiteytyskokeista.

Taulukoissa III - VI esitetään yhteenveto esimerkkien 2-5 puhtaus-analyysituloksista, vastaavasti. Taulukoissa III -VI

Massa 1 = kidemassa välittömästi keiton jälkeen Massa 2 = kidemassa lämpötilassa 60 °C 18 - 20 tuntia kestäneen 2ö sekoituksen jälkeen

Sent, kide = sentrifugoitu kidenäyte välittömästi keiton jälkeen Sent, emäliuos = sentrifugointiemäliuosnäyte välittömästi keiton jälkeen Kakku, pesu 0 % = sentrifugointikakkunäyte lämpötilassa 60 °C 18-20 tuntia kestäneen sekoituksen jälkeen, ilman pesua 25 Emäliuos, pesu 0 % = sentrifugointiemäliuosnäyte lämpötilassa 60 °C 18 - 20 tuntia kestäneen sekoituksen jälkeen, ilman pesua

Kakku, pesu 10 % = sentrifugointikakkunäyte 18-20 tuntia kestäneen sekoituksen ja 10 %:l!a vettä tehdyn pesun jälkeen

Emäliuos, pesu 10% = sentrifugointiemäliuosnäyte 18-20 tuntia 30 kestäneen sekoituksen ja 10 %:lla vettä tehdyn pesun jälkeen * mitattu kulometrisellä Karl Fischer -titrauksella 111164 12 αί Q § ϋ .ti ** g ‘5 TO ° jiour α +- — 5 3 « > ® φ ί"> ·<τ Ία»^ 53 ci ο ο ο _*_*__ ο

c CO

2 η Λ φ 4 β «ο « οί ® w ^oCor-N-oo Q «> o'- CD h~ .« I lie =-^- ! > £ | = S ^ W 3 -ί Φ Q_-- c re CO 00 L· ·£} ^ g° CD 03

’45 I

C

o o O) c: co

3 CO Q CD O

£ c co otoq +3 φ w 'H ^ . ο ΙΟ O N O) c φ Ω *> o' r^- r- Φ --- W :5, « -g .- co

c ro |oQ -«I

5 £ | = * ” Φ o__

* C

! .sg 16 oo ^ £ J a? 05 σ>

Π5 o CD

:52, w oo to c » +-"^- O r

.¾ « CO 0O CM

3 ® ^ ^ vP °°" °-05 °°- .* Q<o^x:cococom- (0 - ^ .2 c CO § ω CNIU5-U5 c ¥l φ h- - r^~ ^ Q (¢^ Γ*- t— T- *<--- Φ (0 >, W =3 •P* 3 £

>* n l CO

& £ o Q CO h.

| i. I SS CM CM- C c 2 ^ ® 2 ._ = 8 - % - ilo w Is-. w.

O "cooCl^c?10^10 h S uj___™ w 13 Φ 0=-2,, φ Ng (η Ω.^ Ο 05 00 ^ r< '5 rä °

Ji ο ur α τ- *· *“___ 3 = to s φ 0 ΙΟ ΙΟ Ρ ο Ο Ο _~__ ο -♦—»

S CO

ro 0 ο τ— $ §1^ - CD ^- UJ H ^ . o ω n co n

LJ ^ CD CO

ί* « -ά — co

« =o ro |oQ ®.«H

|>- | |*=* o- Φ Q.--

ra Jc SS JJ S

| 3 |δ SS

ΪΗ I

c o o 05 C (Λ ro q co o> £ c g dtd°.

+S φ U) H ^ .o CO S IO 00

C φ O ^ S"' CD LO

Φ --- :5. co +!;__co

c ro |öQ -«I

0 E | c ^ - 1 - — ^ · ro ^ o> o>

m Π5 T- CO

5 .52, co cd Φ c «e -r-"

ΐ ,·§ § ro r CO

φ «S ® JS "= vp °o" cd °- 0) x jc QCS^-coocnco-^j- .*£---

>1 (A

>* I >* tj .2 5

ζ (A m CD T" O) O

3 c W M o «H 05^.

.52, = Q (O ^ CO r- f— -*— ♦,--- Φ (0

% SI

>> n Έ to Φ -ti n = jz S 5 co 3 15 C\T cm"

o Ö. ra S" CM CM

£ c 2 φ 2 — C* X :¾ = ö S .E 2? 5sWws ^ 1 | 3 —--- ra ro o) ” s UJ · ^ 14 111164 c ω c __

re 5 h- CM Tf (O ® ^ r N

ΕΞο' io co T- » o of T-' σ> ~ O O) Ol O) 0)0)0)0)0) ε

CO

re _l uT Ö , . ~ IO LO 04 Tt IT) O CO 04 _j '“Τ' i- -r-' o' CO' o' co' o' CO o' n re o X § w ~§ CO %----------- 2 re :(0 Ä = ^ 2

i=00 '4= CO T- T- O N CO M· CD

Χ Q 2 04 v" Tf t-" O' M"' O' ^ re < i i ® - fc - g co > D ^ V 10 V 1X5 o ίΓ^ * ® co q iq n o) ra o ^ c oi CO ο ο' σ>~ co' co' co' co' rr>'

«jjsra^srooisocoS

Q Q.

vP

0s· o t— __ vp E £ 0 o « fr c ^ o 2P 5 a ,_ Sc OT ° 3 O 3 _ 1* re Ο Ο <Λ T- (Λ I g .2 =>&=>& $

o ~ > ω M

Ere :(0 -ÄJii S (/> S (0 re ζ (/> ΐ? ο re2^® re 3.2 3.3¾ α> .i· tj!/)*j*jwv-=v*re ίο £ c c $ I* *2 > >,re<D(uree(5EreE3 8} COSCOCO^^LU^LIIlsi ^ ----------- o ol 2 ^ co re .* > P r-(MCOtli)(OSCOO)5 3 > 3

3 re Z

re 5

h <|_ I 1 I I 1 1 I 1 1 I

15 111164 c o e "re 3 to ω T- τί to co cm_ in £Ξο^ to |C ^ co r oo n co jrflj 0) O) O) 0)0)0)0)0)

.X E

tO

to _l _ llT ö

O ^ io 10 coo CM CO N CM CM

^ o °" °“ °" °' ^ °" x i w -¾ 4-» V" g to----------- 2 J2 ?.fl = ~ “ .·§

:= CO J= com M· M· ro CO

-1*Q 3 cm' t-‘ μ-' T-' to' in -r-' ω < _ <f)

:c5S CO no ^ rjj CO tr, CO O

CM 00 CO ^ OO ^ N 1-

O

s»p LL __ * ^'tCM^NNOlOCOSaj

c co' cn S cm' o' h-Γ oo' co' o" qC

(0'jj(O«0°iDC0O)S(J)U)Q

O Q.

SO

0s o __ \p E <S 0 o 3 M c O T- ^ ~ £ ω ° 3 O 3 _ ^ ω 5 o co to « s - f <ul

Ecp -CO OCrvinCOrCC/)·^ CD Z i-~C(M[ioQOi

(0 3? :0 CO ^ CO 3" .3 3 .2 "K

CU —* ·Η (/) jj jj (/) v — v» -— (u

'— ig oiSccMiSicS.S

>ro<u0tO(i3tcoEo g coltotol^uj^iu^: ^ -----------

> I

o ~ 2 .*</> ω 0 p rcMn^ifloscom- 3 >< 3

3 CO Z

(0 c

h- <|_ I [ 1 1 1 I I I I I

111164 16 c φ .Ξ .- "re 2 r>- τ- cm m it 'ί o m M ·> wQ * n * is »i is « (s = ϋο^ ΙΟ COCO CO T- O) (M O) « n o) o> o ω m σι σι ω Φ f· .se E re re _l LL Ö c. ~ lO in (O t N r- CO o "TT ir o~ cg o' CO ö" c\i o" n re o X S “ .-=¾ •fj y CO ----------- 5 _ro == £j. « 5 •=00 is co t- co ro co io O) n Q B c\f v- co' o' ti-" o' co" o'

Sj? ro < __ to :re2 O ° N ? 5! ?

J CM y LO v ^ V

O

'—' ''ζ X

^ i CD ^- °- CO T- CM U) °. O) o ^ C 03 00 2 T-" oo" CT>" oo" 2 Ί-" o

(O'SCOOO^WOOQS^SO

Da ^ o __ ^ ^ E ^ o o « - e ^ o ^ ° ω

12 I g o « ? « -K

I ω S’ -σ Ροϋ ω w- Ο ω- ^ E CD ζ T“~CCMQ.0a0t- (/) ^ ο ® ^ ® Β 3 .— 3 .— §

Φ C/) (/) ^ ττ y Tm SP

— 45 § “ C c ω ί :® ί f > ΐίζ >ro0Q)ro(oEreE3 g C05ö3C02i4lJJi41U^ -* ----------- o > = o .£ » S> 0 v; > p T-McOTtincDSooo>“ 3 > 3 3 re z re c i- <j_ | 1 1 | | 1 1 1 | [ 17 111164 c φ c __

"re 2 Tt CO * CO CO CM CO

E IE <o eoio » n oi n ro m n o> o>o> o>o>o>o>o>

3 E

to re _i lT ö

Q ^ ~ O 04 h~ 04 CM O O O

k θ' θ' θ' θ' t-‘ θ' r-' o' n re o Ϊ5 » =-¾ OJ %----------- 5 re *33 = = “ £

·= W 4= 00 too M to N CM S

Q £ cm' t-' oo' T-" m' o" o' o' re < ire 2 CM O CO ° M- °

> 3 CO re v s V

O

/-N sO

LL _+. *

^iiOW\<OlOlOCONNO

^ c o' co' S co' oo' oo" h-' oo" σΓ o' (O'jjtooo^oooooisrotoo Q o.

--° 0s* o __ Sp E ^ o o « C c ^ ο ^ ° ω — £ (/) ° 3 O 3 _

I I S 1 li II

II f Ί1~*ί**1 to i? :o re ® re 3" .3 3 .3 -¾ Ä-ro <λ re '-f :2 o 52 c c re -re j* -03 .> z >,®<D<DreraEreE3 S (OSCOCOS^UJ^UJ^ j* ----------- _ 0 «3 0 5 ’55 re 0 .* >, P i-CMCO'tOtOSCO©? 3 >> 3 3 re z re p h <|_ [ I I 1 1 I 1 I I 1 111164 18

Esimerkki 6 (pilot-mittainen kiteytys) (A) Keitto kiteytys

Syöttösiirappina käytettiin yhteensä 213 kg (kuiva-aineesta laskettuna) ionivaihdettua maltitolisiirappia (RDS 62,3 %). Syöttösiirapin maltitolipi-5 toisuus oli 93,3 %, sorbitolipitoisuus 3,0 % ja maltoosipitoisuus 0,1 % RDS:stä laskettuna. Syöttösiirappi sisälsi lisäksi 0,4 % maltotritolia (analysoituna HPLC:llä Na+-kolonnilla).

Siirappi haihdutettiin lämpötilassa 60 °C siemennyspisteeseen. Kiehuva neste siemennettiin 80 g:lla jauhettua maltitolia RDS:n ollessa 78,2 %, 10 lämpötilassa 60,2 °C ja ylikylläisyyden ollessa 1,19. Keittokiteytystä jatkettiin ymppäyksen jälkeen 4,3 tuntia lämpötilassa 60 °C RDS:ään 89,9 % asti. Kidekoko oli keiton jälkeen noin 100 μιτι. Massa jaettiin keiton jälkeen kahteen ki-teyttimeen.

(B1) Keitetty massa vakiolämpötilassa 60 °C yön yli 15 Osa massasta siirrettiin 400 litran kiteyttimeen, joka oli kuumennettu lämpötilaan 60 °C. Massa pidettiin vakiolämpötilassa 60 °C yön yli. Kiteytys-saanto oli 65% DS.stä ja 70% maltitolista laskettuna. Kidekoko oli 100- 200 μηη.

Massan sentrifugointikokeet tehtiin käyttämällä laboratoriosentri-20 fugia (korin läpimitta 23 cm). Sentrifugointikokeet tehtiin 21 tunnin kuluttua siemennyksestä. Sentrifugointikakun maltitolipitoisuus ilman pesua oli 99,7 % RDS:stä laskettuna ja saanto 66,9 % RDS:stä laskettuna. Käytettäessä 10 % pesuvettä kakun maltitolipitoisuus oli 99,1 % RDS:stä laskettuna ja saanto 56,7 % RDS.stä laskettuna.

25 Sitten tehtiin kolme sentrifugointia pilot-mittaisella sentrifugilla (korin läpimitta 40 cm) maltitolikakun saamiseksi leijukerroskuivauskokeita varten. Kakun maltitolipitoisuus tehtäessä kolme 2,5 sekunnin pesua oli 99,6 % RDS.stä laskettuna.

(B2) Keitetyn massan jäähdytys 10 litran kiteyttimessä 30 Loppuosa vaiheesta (A) peräisin olevasta keitetystä massasta laitet tiin 10 litran jäähdytyskiteyttimeen. Massa jäähdytettiin lineaarisesti lämpötilasta 60 °C lämpötilaan 50 °C 17 tunnin aikana. Kiteytyssaanto oli 71,6 % DS:stä ja 76,7 % maltitolista laskettuna. Kidekoko oli 100 - 200 pm.

Jäähdytyksen jälkeen tehtiin massan sentrifugointikokeet käyt-35 tämällä laboratoriosentrifugia (korin läpimitta 23 cm). Sentrifugointikokeet tehtiin 28 tunnin kuluttua siemennyksestä. Sentrifugointikakun maltitolipitoisuus 111164 19 ilman pesua oli 97,4 % RDS:stä laskettuna ja saanto 73,5 % RDS:stä laskettuna. Käytettäessä 10% pesuvettä kakun maltitolipitoisuus oli 98,6% RDS:stä laskettuna ja saanto 62,2 % RDS:stä laskettuna.

(C) Kiteiden kuivaus 5 1 kg maltitolikiteitä (määritystulos 99,6 % RDS:stä laskettuna) kui vattiin käyttämällä aeromaattista leijukerroskuivainta, joka on tyypillinen labora-torioleijukerroskuivain, jossa ilman tilavuutta ja lämpötilaa voidaan säätää. Lämpötilassa 55 °C tehdyn kuivauksen jälkeen kosteuspitoisuus oli 0,08 %. DSC:ssä näkyi huippu kohdassa 150,3 °C.

10 Taulukossa VII esitetään yhteenveto esimerkin 6 analyysituloksista.

Taulukko VII

Analyysitulokset (esimerkki 6) RDS Väri Hiilihydraatit, HPLC:Pb2+ Näytteen nimi paino-% ICUMSA Maltoosi Maltitoli Sorbitoli

_____%/RDS %/RDS %/RDS

Syöttö 63,2 1 0,1 93,3 3,0

Siemennys 78,2

Massa välittömästi keiton 89,9 jälkeen______

Massa ennen sentrifu- 90,3 gointia______

Kakku, pesu 0 % (B1) 99,4 4 0,1 99,7 0,5

Emäliuos, pesu 0 % (B1) 78,5 10 0,3 81,5 8,3

Kakku, pesu 10 % (B1) 99β Ö Ö?i 99/i ÖJ

Emäliuos, pesu 10 % 70,6 10 0,3 83,4 7,1 (B1)

Kakku, 3 x 2,5 s:n 97J6 ΐ 0/\ 99^6 ÖjÖ pesua (B1)______

Emäliuos, 3 x 2,5 s:n 71,8 11 0,3 85,2 5,9 pesua (B1)_______

Kakku, pesu 0 % (B2) 99,2 0 0,1 97,4 0,6

Emäliuos, pesu 0 % (B2) 76,6 1 0,4 78,8 9,6

Kakku, pesu 10 % (B2) 99£ Ö Ö1 9fM3 Ö2

Emäliuos, pesu 10 % 66,7 6 0,3 83,7 7,9 (B2)___ 111164 20

Edellä oleva yleinen kuvaus ja koe-esimerkit on tarkoitettu vain esillä olevaa keksintöä valaiseviksi, eikä niitä pidä katsoa rajoittaviksi. Muut tämän keksinnön hengen ja suojapiirin puitteissa olevat variaatiot ovat 5 mahdollisia ja ammattimiehen ymmärrettävissä.

Claims (27)

1. Menetelmä maltitolin kiteyttämiseksi maltitoliliuoksesta ylikylläs-tämällä liuos maltitolin suhteen ja kiteyttämällä maltitoli liuoksesta, 5 tunnettu siitä, että maltitolia sisältävä liuos saatetaan ylikylläisyystilaan ja liuokselle suoritetaan kiteytys haihduttamalla, kunnes saadaan kiteytysmassa, jossa kidesaanto on 1 - 80 % maltitolista laskettuna ja kuiva-ainepitoisuus yli 50 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että lähtömateriaalina käytettävä maltitolia sisältävä liuos sisältää vähintään noin 85 paino-%, edullisesti vähintään noin 88 paino-%, maltitolia liuenneesta kuiva-aineesta laskettuna.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtömateriaalina käytettävän maltitolia sisältävän liuoksen oligosak- 15 karidipitoisuus on alle 4 paino-% liuenneesta kuiva-aineesta laskettuna.

4. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maltitolia sisältävä liuos saatetaan ylikylläisyystilaan haihduttamalla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että haihdutus toteutetaan liuoksen kiehumispisteessä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutus toteutetaan lämpötilassa 50-100 °C, edullisesti 55 - 70 °C.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutus suoritetaan liuenneen kuiva-aineen pitoisuuteen 25 80 - 90 paino-%.

8. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuos siemennetään sen jälkeen kun se on saatettu ylikylläisyystilaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että siemennys toteutetaan lisäämällä maltitoliliuokseen 0,001 - 1 paino-% maltitolisiemenkiteitä kiteytysmassan maltitolin mukaan laskettuna.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siemennys toteutetaan lisäämättä maltitolisiemenkiteitä.

11. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen mene-35 telmä, tunnettu siitä, että liuoksen ylikylläisyys maltitolin suhteen on siemennyksen aikana 1,05 -1,3. 111164

12. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutuskiteytys toteutetaan liuoksen kiehumispisteessä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että haihdutuskiteytys tehdään lämpötilassa 50 - 100 °C, edullisesti 55- 70 °C.

14. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen ylikylläisyys maltitolin suhteen on kiteytyksen aikana 1,05 -1,3.

15. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että haihdutuskiteytystä jatketaan 1 -15 tuntia.

16. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maltitoliliuokseen lisätään syöttöliuosta samanaikaisesti haihdutuskiteytyksen kanssa.

17. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että maltitolia sisältävää liuosta jäähdytetään samanaikaisesti haihdutuskiteytyksen kanssa.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maltitolia sisältävä liuos jäähdytetään lämpötilaan, joka on 10 - 20 °C 20 alempi kuin siemennyslämpötila.

19. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun haihdutuskiteytys on lopetettu, kiteytysmas-saa sekoitetaan ilman jäähdytystä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu sii-25 tä, että sekoitus toteutetaan ilmankehän paineen alaisena.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekoitus toteutetaan lämpötilassa 50 - 100 °C, edullisesti 55 - 70 °C.

22. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 19- 21 mukainen mene-30 telmä, tunnettu siitä, että sekoitusta jatketaan 0,5 - 30 tuntia.

23. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun haihdutuskiteytys on lopetettu, kiteytysmassa jäähdytetään lämpötila-alueelle 70 - 20 °C.

24. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 19-22 mukainen mene-35 telmä, tunnettu siitä, että kun sekoitus on lopetettu, kiteytysmassa jäähdytetään lämpötilaan 70 - 20 °C. 111164

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiteytysmassa jäähdytetään lämpötila-alueelle 50 -30 °C.

26. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että kiteytysmassaa jäähdytetään 10-50 tuntia.

27. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiteet otetaan talteen sentrifugoimalla. 111164