FI61837B - Tryckning genom blaecksprutning - Google Patents

Tryckning genom blaecksprutning Download PDF

Info

Publication number
FI61837B
FI61837B FI752084A FI752084A FI61837B FI 61837 B FI61837 B FI 61837B FI 752084 A FI752084 A FI 752084A FI 752084 A FI752084 A FI 752084A FI 61837 B FI61837 B FI 61837B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
chamber
pressure
ink
chambers
pulse
Prior art date
Application number
FI752084A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI752084A (fi
FI61837C (fi
Inventor
Edmond L Kyser
Stephan B Sears
Original Assignee
System Ind Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from US05/489,985 external-priority patent/US4189734A/en
Application filed by System Ind Inc filed Critical System Ind Inc
Publication of FI752084A publication Critical patent/FI752084A/fi
Publication of FI61837B publication Critical patent/FI61837B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI61837C publication Critical patent/FI61837C/fi

Links

Classifications

    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/015Ink jet characterised by the jet generation process
    • B41J2/04Ink jet characterised by the jet generation process generating single droplets or particles on demand
    • B41J2/045Ink jet characterised by the jet generation process generating single droplets or particles on demand by pressure, e.g. electromechanical transducers
    • B41J2/04501Control methods or devices therefor, e.g. driver circuits, control circuits
    • B41J2/04541Specific driving circuit
    • GPHYSICS
    • G06COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06KGRAPHICAL DATA READING; PRESENTATION OF DATA; RECORD CARRIERS; HANDLING RECORD CARRIERS
    • G06K15/00Arrangements for producing a permanent visual presentation of the output data, e.g. computer output printers
    • G06K15/02Arrangements for producing a permanent visual presentation of the output data, e.g. computer output printers using printers
    • G06K15/10Arrangements for producing a permanent visual presentation of the output data, e.g. computer output printers using printers by matrix printers
    • G06K15/102Arrangements for producing a permanent visual presentation of the output data, e.g. computer output printers using printers by matrix printers using ink jet print heads
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/015Ink jet characterised by the jet generation process
    • B41J2/04Ink jet characterised by the jet generation process generating single droplets or particles on demand
    • B41J2/045Ink jet characterised by the jet generation process generating single droplets or particles on demand by pressure, e.g. electromechanical transducers
    • B41J2/04501Control methods or devices therefor, e.g. driver circuits, control circuits
    • B41J2/04581Control methods or devices therefor, e.g. driver circuits, control circuits controlling heads based on piezoelectric elements
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/015Ink jet characterised by the jet generation process
    • B41J2/04Ink jet characterised by the jet generation process generating single droplets or particles on demand
    • B41J2/045Ink jet characterised by the jet generation process generating single droplets or particles on demand by pressure, e.g. electromechanical transducers
    • B41J2/04501Control methods or devices therefor, e.g. driver circuits, control circuits
    • B41J2/04593Dot-size modulation by changing the size of the drop
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/135Nozzles
    • B41J2/14Structure thereof only for on-demand ink jet heads
    • B41J2/14201Structure of print heads with piezoelectric elements
    • B41J2/14298Structure of print heads with piezoelectric elements of disc type
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/135Nozzles
    • B41J2/145Arrangement thereof
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/21Ink jet for multi-colour printing
    • B41J2/2121Ink jet for multi-colour printing characterised by dot size, e.g. combinations of printed dots of different diameter
    • B41J2/2128Ink jet for multi-colour printing characterised by dot size, e.g. combinations of printed dots of different diameter by means of energy modulation
    • HELECTRICITY
    • H10SEMICONDUCTOR DEVICES; ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10NELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N30/00Piezoelectric or electrostrictive devices
    • H10N30/80Constructional details
    • H10N30/802Circuitry or processes for operating piezoelectric or electrostrictive devices not otherwise provided for, e.g. drive circuits
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B41PRINTING; LINING MACHINES; TYPEWRITERS; STAMPS
    • B41JTYPEWRITERS; SELECTIVE PRINTING MECHANISMS, i.e. MECHANISMS PRINTING OTHERWISE THAN FROM A FORME; CORRECTION OF TYPOGRAPHICAL ERRORS
    • B41J2/00Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed
    • B41J2/005Typewriters or selective printing mechanisms characterised by the printing or marking process for which they are designed characterised by bringing liquid or particles selectively into contact with a printing material
    • B41J2/01Ink jet
    • B41J2/135Nozzles
    • B41J2/14Structure thereof only for on-demand ink jet heads
    • B41J2002/14379Edge shooter

Landscapes

  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mathematical Physics (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Theoretical Computer Science (AREA)
  • Particle Formation And Scattering Control In Inkjet Printers (AREA)
  • Facsimile Heads (AREA)
  • Recording Measured Values (AREA)

Description

rBl KUULUTUS] ULKAISU
jJHa l j k } utlAggningsskeuft 618 37 «ygNat c Patentti myönnetty n i/> *non •gÖ HS) Patent ncddelat 9““ ^ ^ ^ (51) Ky.lk?/int.a.3 B J J/04 // G 06 K 15/00 SUOMI —FINLAND (21) P»»nulh»k«mu« — Pxenttmöknlng 752081* (22) H»k*ml»pllv4 — AnsOkningidag 10.07*75 ^ ^ (23) AlkupUvt — Glltighatsdig 18.07.7 5 (41) Tullut |ulkls«ksl — Bllvlt offentllg 20.01.76
Patentti- ia rekisterihallitus .... ... , , ., „ , 1 (44) Nthtivlktlpanon ja kuul.fulkalsun pvm. —
Patent- och registerstyrelsen An«ök»n utl»gd och utl.»krlften publkerad 30.06.82
(32)(33)(31) Pyydstty etuoikeus —Begird priorltet 19.0 7.7U
USA (US) I+89985 (71) System Industries, Inc., Sunnyvale, California 9^086, USA(US) (72) Edmond L. Kyser, Portola Valley, California, Stephan B. Sears,
Belmont, California, USA(US) (7*+) Berggren Oy Ab (5M Mustesuihkupaino - Tryckning genom bläcksprutning
Esillä oleva keksintö koskee yleisesti puristuksetonta painolaitetta ja menetelmää, ja erityisesti laitetta ja menetelmä*, jossa painomuste syöstään ulos suulakkeesta tilavuussyrjäytystä käyttäen.
Historiallisesti painaminen on suoritettu panemalla mustetta erityisen muotoiselle kirjasimelle eli kannattirnelle ja puristamalla tämä mekaanisesti talletusalustaa kuten paperia vasten painoksen muodostamiseksi tälle alustalle. Viime aikoina on kehitetty painolaitteita, joissa ei käytetä puristusta ja joissa talletusalustalle kerrostetaan tietokuvioita (alfa-numeromerkkejä, graafisia esityksiä jne).
Tämä keksintö koskee pisaroiden syöksemislaitetta, jossa joukko vie-rettäisiä suulakkeita on yhteydessä erillisten mustekammioiden kanssa, jotka yhteinen sykeloukkukammio yhdistää mustesäiliöön. Kunkin kammion yhteydessä on sähkömekaaninen muutin kammion tilavuuden muuttamiseksi nopeasti sähköisen sykesignaalin johdosta, niin että yksi mustepisara, jonka tilavuus riippuu sähköisen signaalin suuruudesta ja kestosta, syöksyy ulos asianomaisesta suulakkeesta asynkronisesti signaalin vaatiessa. Sanonta "asynkroninen" tarkoittaa tässä selityk- 61 837 2 sessä sitä ominaisuutta, että erityinen rytminopeus puuttuu. Olennaista ymmärrettävän aineksen painamiselle on, että pisaran ulossyökseminen on asynkronista, ottaen huomioon, että pisarat noudattavat olennaisesti suoraa lentorataa painatusvälineelle eivätkä muuta suuntaansa. Keksintö koskee myös painolaitetta, jossa käytetään tällaista monisuulakkeista painopäätä erilaisten muotojen, kuten alfa-numeeristen ja graafisten tietokuvioiden painamiseen, sekä tällaisten muotojen painomenetelmää.
Kuvio 1 on hajoitettu perspektiivikuvanto keksinnön mukaisesta muste s uihku-painop äästä .
Kuvio 2 on tasokuvanto osasta keksinnön mukaista monikammioista painopäätä.
Kuvio 3 on kytkentäkaavio kuvion 1 mukaisen painopään kanssa käytettävästä musteen säätöpiiristä.
Kuvio 4 on kaaviollinen esitys järjestelmästä, johon sisältyy keksinnön mukainen mustesuihku-painolaite.
Kuvio 5 on kytkentäkaavio kuvion 4 mukaisessa järjestelmässä käytettävästä ohjauspiiristä.
Kuvio 6 on vaakasuora osaleikkauskuvanto vaihtoehtoisesta suulakkeen sovellutusmuodosta.
Kuviot 1 ja 2 esittävät keksinnön mukaan rakennettua seitsemän mustesuihku-painolaitetta käsittävää monisuulakepatteria 10. Paino-laitteiden lukumäärä seitsemän sopii yhteen kaupasta saatavissa olevien merkinkehittimien kanssa, joissa käytetään viisi pistettä leveää ja seitsemän pistettä korkeaa matriisia. Järjestelmä toimii kuitenkin hyvin myös käyttäen muun kokoisia matriiseja ja patteria, jossa on viiden ja kuudentoista välillä painolaitteita matriisin pystysuoraa komponenttia varten. Kuvio 2 esittää patterin alaosaa, joka käsittää keraamisen alustalevyn 11, johon on syövytetty syvennyksiä painolaitteen elementtien muodostamiseksi. Niinpä alustalevyssä 11 on seitsemän suulaketta 12, seitsemän kaulaa 13 ja seitsemän mus-tekamniota 14. Mustekammioiden päällä, kuvion 1 jokaisen patterin yläosassa on kansiliuska 18, johon on kiinnitetty seitsemän pietso-sähköistä kidettä 21-27- Laattaan 11 on myös syövytetty sykeloukku-kammio 16, joka on yhteydessä jokaisen mustekammion kanssa vastapäätä suulakkeita 12. Sykeloukkukammion 16 tehtävänä on musteella täytettynä ollessaan absorboida musteen vastapaine. Niin kuin jälempä- 3 61837 nä yksityiskohtaisemmin selitetään, kun jokin kiteistä 21-27 saattaa kansiliuskan 18 taipumaan jonkin mustekammion 1*1 sisään, vastaavasta suulakkeesta 12 syöksyy ulos pisara 7, samalla kun mustetta pakottuu taaksepäin sykeloukkukammiota 16 kohti. Näin ollen mustekammiosta li syrjäytetyn tilavuuden täytyy olla suurempi kuin pisarana ulos syöksyneen musteen tilavuus.
Informaation tallettamiseksi tarkasti talletusalustalle 15 pisarat noudattavat olennaisesti suoraa lentorataa painopään 10 suulakkeista 12 talletusalustalle 15. Tällä tavoin talletusalustan huolellisella sijoittamisella painopäähän 10 nähden tai päinvastoin saadaan aikaan se, että pisaroita törmää ennustettavissa olevana, elektronisen ohjaimen 106 (katso kuviota 4) kehittämien signaalien mukaisena kuviona, jonka painettava informaatio määrää. Informaation tallettamiseksi parhaalla tavalla pisaran on oltava muodoltaan ja tilavuudeltaan tarkka ja ennustettavissa. Toisin sanoen jokaisen pisaran täytyy tarkkaan noudattaa ohjaimesta tulevia elektronisia signaaleja, niin että tasaväliset, yhdenmukaiset signaalit aiheuttavat tasavälisiä, yhdenmukaisia pisaroita.
Jokaisen pisaran syöksymisen päästä 10 aiheuttaa jossakin kammioista 14 valitussa kammiossa tapahtuva äkillinen tilavuuden pieneneminen. Tämä äkillinen tilavuuden pieneneminen saadaan aikaan supistamalla kammioiden päällä olevia kiteitä sähköisen signaalin johdosta, siten taivuttaen kansiliuskalevyä 18 valitussa kammiossa 14 niin, että se syrjäyttää riittävästi mustetta pisaran muodostamiseksi. Taivutuksen on oltava riittävän äkillinen riittävän määrän liike-energiaa antamiseksi asianomaisessa suulakkeessa 12 olevalle nesteelle osan pisarasta kiihdyttämiseksi irtoamisnopeutta suurempaan nopeuteen. Irtoamisnopeus on se pienin nopeus, joka aiheuttaa suulakkeesta ulkonevan muste-"tulpan" irrottumisen suulakkeesta ja muodostumisen pisaraksi.
Irtoamisnopeus voidaan määrittää merkitsemällä pisaran liike-energia yhtä suureksi kuin pisaran pinnan muodostamiseen tarpeellinen energia: -|l/2 12σ irtoamisnopeus = ^ jossa σ on nesteen pintajännitysvakio, P on nesteen tiheys ja D on pisaran läpimitta. Esimerkiksi vesipisaran, jonka läpimitta on K 61837 0,015 cm, irtoamisnopeus on 167 cm sekunnissa.
Tämän aikaansaamiseksi taivutetun kannen 18 päällä olevan kiteen on kehitettävä nesteessä paine, joka pystyy kiihdyttämään suulakkeessa olevan nesteen lepotilasta nopeuteen, joka on suurempi kuin irtoamisnopeus, siihen mennessä kun neste on liikkunut niin paljon, että suulakkeesta ulkonee likimäärin pisaran läpimitan pituinen "tulppa". Tämä minimipaine saadaan yhtälöstä 6K σ
minimipaine = D
jossa K on dimensioton vakio, joka riippuu laitteen geometrisesta muodosta, σοη pintajännitysvakio ja D on pisaran läpimitta. K on tavallisesti 4 ja 40 välillä. 0,015 cm läpimittaisella vesipisaralla, joka syöstään päästä, jonka K on yhtä_kuin 10, minimipaine on 2,8 x 10^ dyneä/cm^ eli 0,28 kg/cm^ kohti.
Taivutetun kansiliuskan 18 täytyy myös syrjäyttää suurempi nestemäärä kuin ulos syöstävän pisaran tilavuus, koska osa kansiliuskan syr-jäytttämästä nesteestä virtaa taaksepäin sykeloukkukammioon 16.
Kun pisara on syösty ulos, levy palaa normaaliin asentoonsa ja nesteen päätepinta vetäytyy suulakkeessa taaksepäin likimäärin yhden pisaran läpimitan verran. Tämä nestemäärä on korvattava, ennen kuin painolaite voidaan taas saattaa syöksemään ulos uusi pisara, ja suulakkeessa olevan nesteen kapillaarivaikutus tarjoaa siihen tarpeellisen voiman. Tämän korvausprosessin aikana suurin nopeus, jolla pisara voidaan syöstä ulos on likimäärin 1/2 . . . σ maksimi pistetaajuus = -- _ρΚϋ3_ Tässä järjestelmässä voidaan päästä jopa niin suuriin pistetaajuuk-siin kuin 50 000 pisaraa sekunnissa, riippuen vakion K arvosta, joka puolestaan riippuu laitteen geometrisesta muodosta.
Kannella 18 oleva kide toimii siten, että kun kide palaa lepoasentoonsa, kehittyy negatiivinen painesyke, joka on suuruudeltaan likimäärin yhtä suuri kuin positiivinen painesyke. Negatiivinen painesyke muuttaa nesteen virtaussuunnan suulakkeessa päinvastaiseksi, mikä auttaa suulakkeesta ulkonevan "tulpan" irtautumista vapaan pisaran muodostamiseksi. Suurimman paineen, jolla painopäätä voidaan käyttää, mää- 5 61837 rää kavitaation ilmeneminen vastaavan negatiivisen painesykkeen aikana. Kavitaation ilmeneminen on varsin vaikea ilmaista analyyttisesti, se kun paitsi muista parametreistä riippuu taajuudesta ja viskositeetista. Käytännöllisenä painopään paineen ylärajana voidaan pitää 3,5 x 10° dyneä/crrm eli 3,5 kg/cm .
Aukko 17 on yhdistetty musteen lähteen 5 ja seuraavassa selitettävän venttiiliyhdistelmän väliin. Niin kuin kuviosta 1 näkyy, alus-talaatan 11 päällä on kansiliuska 18, joka on kiinnitetty siihen niin, että se sulkee edellä selitetyt kammiot, suulakkeet ja kaulat. Toisin kuin laatassa 11, johon on syövytetty kammiot, kansiliuskassa 18 on vain kaksi aukkoa: iso aukko, joka rajoittaa sykeloukkukammio-ta 16 ja venttiiliaukko 19· Nämä molemmat keraamiset laatat 11 ja 18 voidaan sopivasti tehdä "Photoceram"-aineesta jota valmistaa Corning Glass Corp., Corning, New York. Kansiliuskan 18 päällä siihen kiinnitettyinä on seitsemän pietsosähköistä kidettä 21-27. Alalaa-tan 11 alasivulla on putkiyhde 28, joka sopii aukkoon 17 (kuvio 2). Putki 6 yhdistää musteen lähteen 5 yhteeseen 28.
Patterin yläpuolella, venttiiliaukon 19 kohdalla on kiinnitetty venttiilin istukka 29. Kansiliuskan 18 päällä, mainittujen kahden aukon 16 ja 19 kohdalla on kalvo 31. Kalvo 31 on mieluimmin tehty joustavasta aineksesta kuten Saran-muovista (Dow Chemical Co:n, Midland, Michigan, kauppanimi). Kalvo 31 muodostaa sykeloukkukam-mion 16 yläseinän. Kalvon 31 päällä on paineen säätimen kehys 32, joka mieluimmin on terästä. Kehys 32 on sopivasti tehty ääriviivaltaan yleisesti kalvon 31 ääriviivaa vastaavaksi, koska molemmat peittävät sekä kammiota 16 että venttiiliaukkoa 19· Kehykseen 32 on meistetty aukko laatassa 11 olevan aukon 19 kohdalle ja toinen U-muotoinen leikkaus pitkän kielekkeen 33 muodostamiseksi. Kieleke 33 on muodostettu taittamalla sen sivut ylös U-muotoiseksi, niin että saadaan pitkä momenttivarsi. Kielekkeen 33 liikettä rajoittaa kehykseen 32 kiinnitetty tanko 34. Kielekkeen 33 kannassa on kaksi jännitysmittaria 36 ja 37 joista toisen tehtävänä on mitata jännitys siinä kohdassa, josta kieleke 33 liittyy kehyksen 32 muuhun osaan, ja toinen toimii vertailuperustana. Kuten seuraavassa selitetään, jännitysmittarit havaitsevat sykeloukkukammiossa 16 vallitsevan paineen. Kun muste virtaa sykeloukkukammioon 16 suuremmalla paineella, 6 61837 se nostaa kalvoa 31 ja sen päällä olevaa kielekettä 33. Kun kieleke 33 nousee, se aiheuttaa jännitysmittariin 36 suuremman jännityksen, joka, verrattuna vertailujännitysmittariin 37, sähköisesti ilmaisee sykeloukkukammiossa 16 vallitsevan paineen.
Kun jännitysmittari 37 osoittaa paineen muutosta vastaavaa jännitystä, se kehittää sähköisen signaalin joka, kuten jälempänä yksityiskohtaisesti selitetään, aiheuttaa luistiventtiilin avautumisen suhteellisesti havaittuun paineeseen. Tämä luistiventtiili säätää musteen virtausta aukon 19 kautta. Luistiventtiili koostuu tulpasta 38, joka kiinnitetty venttiilipalkkiin 39, kalvosta 31 ja istukasta 29· Kun tulppa 38 nousee aukosta 19, mustetta pääsee virtaamaan ulos aukon 19 läpi kalvon 31 alla olevaan sykeloukkukammioon 16.
Säätötulppaa 38 ohjaa palkki 39. Palkki 39 on mieluimmin ruostumatonta terästä oleva reaktiolaatta, joka on sovitettu välittömästi kansiliuskan 18 päälle. Palkkiin 39 on kiinnitetty pietsosähköinen kide 41, jota jännitysmittarit 36 ja 37 sähköisesti ohjaavat kuvion 3 mukaisen virtapiirin avulla. Kun jännitysmittari 36 havaitsee muutoksen jännityksessä kielekkeen 33 nousemisen tai laskeutumisen johdosta, se kehittää virtapiiriin sähköisen signaalin, joka saattaa pietsosähköisen kiteen 41 kutistumaan tai paisumaan havaitun jännityksen mukaan, mikä avaa tai sulkee luistiventtiiliä. Asetteluruu-villa 40 voidaan asetella palkkia 39 niin, että aukon 19 läpi ei virtaa mustetta silloin kun kiteeseen 41 ei kohdistu jännitettä.
Kuvio 3 esittää paineensäätöpiirin kytkentäkaaviota. Jännitysmitta-rit 36 ja 37 on kytketty sarjaan +5 voltin tasavirtalähteen poikki ja niiden yhdistyspiste on kytketty differentiaalivahvistinpiirin 30 toiseen sisääntulonapaan. Vaihdeltava vastus 20, joka on sarjassa vakiovastuksen 35 kanssa, on kytketty rinnan jännitysmittareiden 36 ja 37 kanssa mainitun +5 voltin tasavirtalähteen poikki. Vastusten 20 ja 35 yhdistyspiste on kytketty differentiaalivahvistinpiirin 30 toiseen sisääntulonapaan. Vahvistinpiirin 30 lähtösignaali johdetaan kiteeseen 41 ja se riippuu vahvistinpiirin 30 sisääntulosig-naalien erotuksesta. Vaihdeltava vastus 20 on näin ollen se säätölaite, jonka avulla järjestelmä voidaan kalibroida järjestelmän paineen normaalin lepotilan mukaiseksi, joka paine mitataan sykeloukkukammiossa 16 (kuvio 1). Tavallisesti on parempi, että sykeloukku- 7 61837 kammiossa 16 oleva paine on lievästi negatiivinen, niin että musteen päätepinta suulakkeessa on sisään päin kupera. Mikä paine tahansa on kuitenkin sopiva, kunhan muste pysyy suulakkeessa eikä tipu siitä ulos. Kun vastus 20 on aseteltu haluttuun arvoon, jännitysmittari 36 kalibroidaan mittaamaan kalvon 31 taipuman aiheuttama jännitys. Kuvion 3 mukaisen paineensäätöpiirin ulostulosignaali johdetaan pietsosähköiseen kiteeseen 41, joka liikuttaa palkkia 39 pallovent-tiilin 38 avaamiseksi ja sulkemiseksi venttiilin istukkaa 29 vasten.
Edellä mainitut seitsemän kidettä 21-27 on kukin kiinnitetty kansi-liuskan 18 päälle kukin oman, patterin laatan 11 sisäisen kammionsa kohdalle. Kiteet 21-27 on sähköisesti kytketty painettuun virtapii-rilevyyn 42 asianmukaisilla johtimilla (esittämättä). Samalla tavoin levystä 42 johtaa johtimet jännitysmittareihin 36 ja 37 sekä pietsosähköiseen kiteeseen 41 järjestelmän säätämiseksi. Painettu virta-piirilevy 42 on kytketty 14 johtimen litteällä kaapelilla 43 painettuun vastuspiirilevyyn 44 ja sitten neljäntoista tapin pisto-kytkimeen 46. Koko kuvion 1 esittämä yhdistelmä muodostaa yhden painopääyhdistelmän, joka on varustettu seitsemän mustesuihku-paino-laitteen patterilla.
Sopiakseen yhteen kaupasta saatavissa olevien merkin kehittimien (5x7 pisteen ryhmien) ja yleisesti hyväksyttyjen painokokojen (kukin merkki 0,25 cm korkea) kanssa, painolaitepatterin seitsemän eri suulakkeen on oltava 0,036 cm päässä toisistaan. Tietenkin keksinnön mukainen painomenetelmä voidaan mukauttaa muunkintyyppisiin kirjakekokoihin, ja suulakelukua ja pisarakokoa voidaan muuttaa eri komponenttien asettamissa rajoissa. Suulakkeiden välimatka voidaan valita väliltä 0,050 cm (suurin käytännöllinen pistekoko) 0,012 cm: iin (pienin suulakeväli joka voidaan valmistaa kuvion 1 mukaisen järjestelmän valmistustekniikalla). Valmistuksen helpottamiseksi seitsemän suulakkeen 12 sarja voidaan tehdä niin, että suulakkeiden läpimitta on 0,005 ja 0,025 cm välillä. Sarjan ensimmäisen ja viimeisen suulakkeen välimatka ei saa ylittää 0,25 cm, jotta se sopisi tavalliseen painokirjasinkokoon. Useimmissa kirjoituskoneissa esimerkiksi kirjasimen korkeus on likimäärin 0,25 cm, ja keksinnön mukainen laite pyrkii likimäärin samaan kokoon.
Kiteet voidaan tehdä mistä tahansa sopivasta aineesta, joka muuttaa muotoaan sähköisen impulssin johdosta. Eräs sopiva aine on lyijy- 8 61837 sirkonaatti-lyijytitanaatti-keramiikka, jota on kaupasta saatavissa. Muita ovat Rochelle-suola, ammoniumdivetyfosfaatti, litiumsulfaatti ja bariumtitanaatti. Kun jonkin kiteistä 21-27 poikki kohdistetaan jännite, kide supistuu, ja supistuvan kiteen vaikutus kansiliuskaan 18 saattaa tämän taipumaan sisäänpäin supistuvan kiteen alla olevan kammion 14 sisään, jolloin kammion tilavuus pienenee riittävästi pisaran syöksemiseksi ulos vastaavasta suulakkeesta 12. Kunkin ulos-syöstyn pisaran läpimitan tulee olla 1-3 kertaa suulakkeen keskimääräinen poikkileikkausmitta.
Koska kiteen ja kansiliuskan on oltava vuorovaikutuksessa pisaran ulossyöksymiseen tarpeellisen tilavuuden syrjäyttämisen ja paineen aikaansaamiseksi, on useita täsmällisiä ehtoja, jotka on täytettävä parhaan toiminnan saavuttamiseksi. On toivottavaa, että kide-kansi-liuskayhdistelmän neutraaliakseli (nollajännityksen viiva) on niiden välisessä rajapinnassa. Tämä ehto täyttyy, edellyttäen että (Et2) kide = (Et^) kansiliuska jossa E on asianomaisen komponentin kimmomoduli ja t on sen paksuus.
Niinkuin piirustuksesta näkyy, kiteet 21-27 ovat kapeammat kuin suorakulmion muotoiset painekammiot 1*1, ja tämä mittaero on valittu niin, että tietyllä leveydellä saavutettavissa oleva syrjäytys on mahdollisimman suuri. Kiteet 21-27 on keskitettävä kammioihin 1*1 nähden, niin että välykset ovat molemmin puolin yhtä suuret. Paine-kammiot 14 ja kiteet 21-27 on valittu pitkien suorakulmioiden muotoisiksi. Tämän muodon leveys (suorakulmion pienempi ulottuvuus) on valittu niin, että tarpeellinen paine saadaan aikaan, ja pituus (suurempi ulottuvuus) on valittu niin, että saadaan aikaan tarpeellinen tilavuuden syrjäytys. Jos pituus ylittää 20 kertaa leveyden, niin geometrinen kerroin K tulee haitallisen suureksi, mikä alentaa maksimipistetaajuutta ja suurentaa tarvittavaa minimipainetta. Toisaalta pituuden on oltava suurempi kuin kaksi kertaa leveys kiteen päissä esiintyvän, maksimitaipumaa vähemmän taipuvan alueen minimoimiseksi. Tilavuudeltaan kunkin painekammion 33 tulee olla välillä 1,6 x 10 5 - 1,6 x 10 2 cm^.
Jos "A" edustaa tämän hypoteettisen suorakulmion lyhemmän sivun pituutta ja "a" ja "b" sen päällä olevan kiteen leveyttä ja vastaa- 9 61837 vasti pituutta, kiteen mitat on valittava niin, että ne täyttävät ehdot: 0,5A^a^O,9A ja 2a-=:b <r20a
Suulakkeen aukon läpimitta on mieluimmin pieni kapillaari-ilmiön vaikutuksesta tapahtuvan musteen korvauksen edistämiseksi ja pisaran koon määräämiseksi. Suulakkeen 12 on oltava riittävän pitkä sen varmistamiseksi, että pisara noudattaa olennaisesti suoraa, suulakkeen kanssa yhdensuuntaista ja samankeskistä lentorataa, mutta ei kuitenkaan liian pitkä, mikä suurentaisi geometrista kerrointa K, suurentaisi tarvittavaa painetta ja pienentäisi maksimipainonopeutta.
On todettu, että suulakkeen pituuden olisi oltava 2-4 kertaa suulakkeen aukon läpimitan suuruinen.
Tilavuuden syrjäytyslaitteen käyttäminen mustesuihku-painolaitteessa edellyttää, että mustejärjestelmän on oltava täysin ilmaton, ja että kavitaatiota ei esiinny. Tästä syystä on toivottavaa poistaa musteeseen liuenneet kaasut, jotka saattavat erota liuoksesta negatiivisen painesykkeen aikana. Tämä voidaan suorittaa keittämällä muste tai poistamalla ilma alipaineen avulla. Jos tällainen "ilmaton” muste joutuu alttiiksi ilmakehälle, se absorboi nopeasti uudelleen kaasuja saavuttaen alkuperäisen tasapainotilansa. Mustetta varten käytetään sen vuoksi mieluimmin umpirakenteista säiliötä ja paine-kehitys järjestelmää, joka eristää musteen ilmakehästä.
Kuvio 4 on kaaviollinen esitys painolaitteiden ohjausjärjestelmästä. Alfa-numeeristen merkkien lähde 101 syötetään dekooderiin 102.
Tämä lähde voi olla sähkökirjoituskoneen kirjasin, tietokoneen lukema tai jokin muu alfa-numeeristen merkkien lähde. Dekooderi 102 antaa sen informaation, joka on tarpeen asianomaisen alfa-numeerisen merkin määrittelemiseen kuuden bitin koodina. Nämä kuusi informaatio-bittiä syötetään merkin kehittimeen 103· Pistematriisi-merkinkehit-timiä, joissa on 64 merkkiä, joissa käytetään viisi kertaa seitsemää bittiä, on kaupallisesti saatavissa monista lähteistä. Merkinkehit-timeen syötetään myös mittausmerkkisykejono kellosta 104. Tämä syke-jono menee myös ohjauspiiriin 106 niinkuin myös merkinkehittimen 103 seitsemän ulostuloa. Ohjain 106 lähettää eri kiteille laukaisumää-räykset haluttujen pisteiden painamiseksi alfa-numeeristen merkkien muodostamista varten. Ohjauspiirin 106 seitsemän ulostuloa menevät 10 61 837 mustekammioiden päällä oleviin kiteisiin 21-27-
Kuvio 5 esittää ohjauspiiriä jokaista kidettä varten. Merkinkehit-timen seitsemän ulostuloa on yhdistetty seitsemän erillisen AND-portin 105 sisääntuloon, joiden toiseen sisääntuloon syötetään mittausmerkkisykkeiden ohjaama ohjausmerkki. AND-porttien ulostulot syötetään erillisten vastusten 110 kautta erillisten NPN-transisto-rien 111 kantaelektrodeihin. Transistorien 111 emitterielektrodit on maatettu. Kukin kide 21-27 on maatettu toiselta puoleltaan ja yhdistetty toiselta puoleltaan sarjassa erillisen säädettävän vastuksen RC61-EC67 kanssa kukin oman erillisen transistorinsa 111 kollek-torielektrodiin. Kukin kollektorielektrodi on myös kytketty 130 voltin lähteeseen erillisen 10 KP vastuksen 112 kautta. Transistorit 111 ovat kaikki sopivia suurjännite-pienenergia-transistoreita.
Pisteen kokoa ja sitä nopeutta, jolla se syöstään ulos, voidaan elektronisesti säätää monin erilaisin keinoin, kuten vaihtelemalla ohjaussykkeen energiasisältöä tai muuttamalla sykkeen muotoa energiasisällön pysyessä olennaisesti muuttumatta. Kuviossa 5 esitetty piiri on suunniteltu säätämään pistekokoa ja -nopeutta muuttamalla ohjaussykkeen muotoa, tarkemmin sanottuna muuttamalla ohjaussykkeen nousuaikaa, so. sitä nopeutta, jolla jännite kohdistuu kiteisiin. Kiteillä on luontainen kapasitanssi niiden rakenteen ja muodon mukaisesti. Niinpä kun 130 voltin Mlähde"-jännite kohdistetaan yhden transistoreista 111 kytkentävaikutuksella kiteeseen, virtapiiri toimii niinkuin R-C-piiri, jolloin vastukset RC 61-67 toimivat sinä muuttujana, jolla säätö saadaan aikaan. Kuvion 5 mukaisella piirillä pystytään säätämään pisaroiden ulossyöksymisnopeutta nollasta siihen maksimiin, johon käytettävissä olevalla jännitteellä voidaan päästä. Vastuksia 61-67 voidaan säätää niin, että ne antavat aikavakion, joka vaihtelee välillä 5-100 mikrosekuntia. Tämä on erityisen edullista sellaisissa merkkipainosovellutuksissa, joissa kaikkien seitsemän pisaran nopeuden on oltava yhtä suuri samalla kun pienet tilavuuden eli koon vaihtelut eivät ole merkitseviä. Pisteiden kokoa voidaan säätää muuttamalla kiteisiin syötetyn ohjausjännitteen suuruutta. Ohjausjännitteen suurentaminen suurentaa pisarakokoa ja sen pienentäminen pienentää pisarakokoa. Tällä tavoin voidaan säätää painettujen merkkien tummuutta. Esimerkkinä mainittakoon että paperille 0,010 cm läpimittaisesta suulakkeesta painetun pisteen kokoa voidaan vaihdella likimäärin 0,010 cm:stä 0,060 cm:iin.
n 61837
Laitetta käytettäessä se informaatio, joka määrää, mikä merkki on painettava, tulee lähteestä 101 ja dekoodataan kuuden bitin koodiksi, joka valitsee oikean viisi kertaa seitsemän matriisin merkinkehitti-mestä 103· Merkinkehitin 103 saattaa ohjauspiirin 106 laukaisemaan asianomaisen kiteen kun patteri liikkuu painoalustaan nähden.
Joka kerta kun ohjaussyke laukaistaan, mustetilavuus yhdessä tai useammassa suljetussa kammiossa 1*1 pienenee siihen liittyvän kiteen taipumisen johdosta, syösten äkkiä ulos yhden pisaran asynkronisesti painoalustaa kohti. Näin saadaan muistiinpanojärjestelmä, joka on täysin hallittavissa eikä toimi merkkien välisinä joutoaikoina eikä painolaitteen ollessa käyttämättä. Halutut pisteet voidaan joko muodostaa tai olla muodostamatta painopään liikkuessa portaittain painoalustaan nähden. Painopään liikuttamiseen voidaan sopivasti käyttää porrasliikemoottoria kunkin merkin muodostamiseen X-akse-lilla, samalla kun pisteitä voidaan muodostaa Y-akselille saattamalla yksityiset ohjauskiteet valinnaisesti laukeamaan.
On todettu, että pisarat törmätessään painopintaan saavat aikaan painettuja pisteitä, joiden läpimitta on 2-H kertaa lentävän pisaran läpimitta. Täten käy ilmeiseksi, että mitä pienemmät pisarat ovat, sitä tehokkaammaksi painoprosessi muodostuu mustetarpeen kannalta tiettyä pinta-alaa kohti. Lisäksi, kun kutakin pisaraa kohti käytetään vähemmän mustetta, muös erottelutarkkuus paranee ja saavutettavissa oleva maksimi painonopeus suurenee.
Kuvio 6 esittää vaihtoehtoista ensisijaista suulakemuotosovellutusta, jossa kahteen, toisistaan riippumattomaan aukkoon 83 ja 8ä, joita väliseinä 85 rajoittaa, syötetään mustetta yhteisestä, alustalaatassa 11 olevasta painekammiosta 1*4'. Puristuslevyn (esittämättä) jokaista sykettä kohti syöksyy ulos kaksi pisaraa 86 ja 87 yhtä aikaa aivan samalla tavoin kuin yksinäinen pisara syöksyisi ulos jakamattomasta suulakkeesta 12.
Esillä olevan keksinnön mukaista laitetta käyttäen voidaan valmistaa esimerkiksi tietokoneen lista suurella nopeudella (jopa 1000 merkkiä sekunnissa) ilman niitä kustannus-, melu- ja energiavaatimuksia jotka liittyvät nykyisin käytännössä oleviin puristuspainolaitteisiin. Laite on painoltaan keveä ja hyvin luotettava.

Claims (15)

12 61 837
1. Mustesuihkukirjoitin, jossa on useita kirjoitinyksikköjä, joista kukin käsittää mustekammion, jossa on poistoaukko, jolloin kirjoittimeen on järjestetty käyttölaite aikaansaamaan paineen nousuja kammioissa muuttamalla muotoaan muuttavan seinämän muotoa kussakin kammiossa, tunnettu siitä, että kammiot (1*0 ovat järjestetyt yhteiseen pitkulaiseen runkoon (11), ja että ne erottaa toisistaan pitkulaiset seinäelimet (13), jotka ovat rungon pituussuunnassa, jolloin yhteinen, taipuisa seinäelementti (18) jännittyy kammioiden yli tiivistävässä yhteydessä seinäelimien reunoja vasten mainittujen muotoaan muuttavien seinien muodostamiseksi jokaiseen kammioon ja jolloin jokaisen kammion poistoaukko (12) on järjestetty sen toiseen päähän molempien pitkulaisten kammioon rajoittuvien seinäelinten väliin.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että runko (11) sisältää myös painepulssiloukun (16), joka on järjestetty suoraan nesteyhteyteen kammioiden kanssa välimatkan päähän poistoaukoista, jolloin muste viedään kammioihin mainittujen painepulssiloukkujen kautta.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että paineenalainen mustesäiliö (5) on nesteyhteydessä painepulssiloukun kanssa. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kirjoitin, tunnet-t u paineentunnustelijasta (33, 36, 37), joka on järjestetty yhteistoimintaan painepulssiloukun (16) kanssa siellä vallitsevan mustepaineen tunnustelemiseksi.
5. Patenttivaatimuksen *1 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mustesäiliön (5) ja painepulssiloukun (16) välille on järjestetty venttiili (38), joka voidaan saattaa suljettuun tai auki olevaan tilaan ohjaussignaalista riippuen, sekä että paineentunnustelijan (33, 36, 37) ohjaamat elimet on tarkoitettu aikaansaamaan venttiilin ohjaussignaaleja mustepaineen pitämiseksi painepulssiloukussa ennaltamäärätyn alueen sisällä.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että ennaltamäärätty alue on suurimman positiivisen ja suu- I, 61837 rimman negatiivisen kapillaaripaineen välillä, jotka paineet voivat syntyä kammioiden poistoaukoissa (12).
7- Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että kukin poistoaukko on jaettu useisiin vyöhykkeisiin (83, 84), joiden akselit ovat samansuuntaisia, joiden vyöhykkeiden kautta muste jakaantuu pienempiin pisaroihin suihkutusvaiheessa.
8. Jonkin patenttivaatimuksista 4, 5 tai 6 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että paineentunnustelija käsittää kalvon (31), joka ulottuu painepulssiloukkuun menevän aukon yli, kielen (33), joka on kiinnitetty painepulssiloukun ulkopuolelle liikku-akseen, kun kalvoon vaikutetaan painepulssiloukussa olevasta muuttuneesta mustepaineesta riippuen, sekä elimet (36, 37), joiden tarkoitus on antaa kielen liikettä vastaava paine painepulssiloukun musteelle.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mainitun vaikutuselimen paineen nousujen aikaansaamiseksi jokaisessa kammiossa muodostaa pietso-sähköinen elementti (21-27), jonka leveys on pienempi kuin kammion , 1Q. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mainitut vaikutuselimet paineen nousujen aikaansaamiseksi käsittävät useita pietsosähköisiä elementtejä (21-27), jolloin sähköinen käyttöpiiri (106) on liitetty jokaiseen pietsoelektrisistä elementeistä itsenäisen resis-tanssi-kapasitanssipiirin kautta, jonka piirin jokainen resistanssi on säädettävä jokaisen kammion pisaran suihkutusno-peuden sopeuttamiseksi.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että jokaisen resistanssi-kapasitanssipiirin resistanssi (61-67) on vaihdeltava 5-100 ^,us aikavakion aikaansaamiseksi piirissä.
12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mainitut vaikutuselimet paineen nousujen m 61837 aikaansaamiseksi käsittävät useita pietsosähköisiä elementtejä, jotka on kiinnitetty yhteisen taipuisan seinäelementin (18) ulkosivulle, kukin kammionsa (14) kohdalle muuttaakseen siten taipuisan seinäelementin muotoa kohti kammiota sähköisesti aktivoitaessa .
13· Jonkin patenttivaatimuksista 9, 10, 11 tai 12 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että kukin kammioista on suorakulmainen, poistoaukon ollessa nesteyhteydessä kammion toiseen päähän, jolloin kukin pietsosähköinen elementti on suorakulmaisen kammion kohdalla ja se on muodoltaan suorakulmainen täyttäen seuraavat ehdot : 0,5 A < a < 0,9 A 2 A < b < 20a, jossa A edustaa kammion leveyttä, sekä a ja b pietsosähköisen elementin leveyttä vast, pituutta.
14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että kunkin poistoaukon (12) keskusta sijaitsee korkeintaan 0,05 cm:n päässä seuraavästa aukosta.
15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että jokaisen poistoaukon halkaisija on 0,005 - 0,025 cm, sekä että aukot on järjestetty alueelle, jossa uloimpien aukkojen välimatka ei ylitä 0,25 cm.
16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että kukin kammioista on tilavuudeltaan 0,0016 - 0. 016 cm^.
FI752084A 1974-07-19 1975-07-18 Tryckning genom blaecksprutning FI61837C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US05/489,985 US4189734A (en) 1970-06-29 1974-07-19 Method and apparatus for recording with writing fluids and drop projection means therefor
US48998574 1974-07-19

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI752084A FI752084A (fi) 1976-01-20
FI61837B true FI61837B (fi) 1982-06-30
FI61837C FI61837C (fi) 1982-10-11

Family

ID=23946111

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI752084A FI61837C (fi) 1974-07-19 1975-07-18 Tryckning genom blaecksprutning

Country Status (9)

Country Link
JP (7) JPS5134435U (fi)
CA (1) CA1012198A (fi)
CH (1) CH595992A5 (fi)
DE (3) DE2560573C2 (fi)
FI (1) FI61837C (fi)
GB (3) GB1519628A (fi)
IT (1) IT1040975B (fi)
NL (1) NL183019C (fi)
SE (1) SE408624B (fi)

Families Citing this family (110)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS51117530A (en) * 1975-04-08 1976-10-15 Ricoh Co Ltd Ink drop jet device
JPS5619157Y2 (fi) * 1975-09-17 1981-05-07
US4074284A (en) * 1976-06-07 1978-02-14 Silonics, Inc. Ink supply system and print head
US4183031A (en) * 1976-06-07 1980-01-08 Silonics, Inc. Ink supply system
DE2628290C3 (de) * 1976-06-24 1981-12-24 Olympia Werke Ag, 2940 Wilhelmshaven Schaltungsanordnung zum Überlastschutz eines Schalttransistors in einer Endstufe
US4131899A (en) * 1977-02-22 1978-12-26 Burroughs Corporation Droplet generator for an ink jet printer
US4210919A (en) * 1977-03-14 1980-07-01 Sharp Kabushiki Kaisha Ink jet system printer including plural ink droplet issuance units for one column printing
US4506276A (en) * 1977-06-16 1985-03-19 System Industries, Inc. Ink supply system
US4162501A (en) * 1977-08-08 1979-07-24 Silonics, Inc. Ink supply system for an ink jet printer
US4125845A (en) * 1977-08-25 1978-11-14 Silonics, Inc. Ink jet print head pressure and temperature control circuits
US4126867A (en) * 1977-08-29 1978-11-21 Silonics, Inc. Ink jet printer driving circuit
JPS5459139A (en) * 1977-10-19 1979-05-12 Canon Inc Recording head
US4216477A (en) * 1978-05-10 1980-08-05 Hitachi, Ltd. Nozzle head of an ink-jet printing apparatus with built-in fluid diodes
JPS54153033A (en) * 1978-05-22 1979-12-01 Seiko Epson Corp Ink jet recorder
JPS54153032A (en) * 1978-05-22 1979-12-01 Seiko Epson Corp Ink jet printer
JPS5511811A (en) * 1978-07-10 1980-01-28 Seiko Epson Corp Liquid jet device
JPS5511887A (en) * 1978-07-14 1980-01-28 Seiko Epson Corp Ink jet recording device
JPS5514282A (en) * 1978-07-18 1980-01-31 Seiko Epson Corp Ink jet recording device
JPS5559977A (en) * 1978-10-31 1980-05-06 Canon Inc Liquid injection recorder
JPS5561474A (en) * 1978-11-01 1980-05-09 Ricoh Co Ltd Multi-head recording apparatus
JPS5569473A (en) * 1978-11-17 1980-05-26 Seiko Epson Corp Ink jet recording head
US4222060A (en) * 1978-11-20 1980-09-09 Ricoh Company, Ltd. Ink jet printing apparatus
JPS5581242U (fi) * 1978-11-30 1980-06-04
JPS5582662A (en) * 1978-12-19 1980-06-21 Ricoh Co Ltd Multiple ink jet head
JPS5584677A (en) * 1978-12-20 1980-06-26 Ricoh Co Ltd Multi-ink-jet-head
JPS5584678A (en) * 1978-12-20 1980-06-26 Ricoh Co Ltd Multi-ink-jet-head
JPS5584671A (en) * 1978-12-22 1980-06-26 Seiko Epson Corp Ink jet recorder
JPS5586767A (en) * 1978-12-23 1980-06-30 Seiko Epson Corp Print head
JPS5586769A (en) * 1978-12-23 1980-06-30 Seiko Epson Corp Ink jet recording head
JPS5586764A (en) * 1978-12-25 1980-06-30 Ricoh Co Ltd Multi-ink jet head
JPS5587572A (en) * 1978-12-27 1980-07-02 Seiko Epson Corp Ink injection head
JPS5590371A (en) * 1978-12-28 1980-07-08 Seiko Epson Corp Ink jet recording head
DE2903339B2 (de) * 1979-01-29 1980-11-13 Siemens Ag, 1000 Berlin Und 8000 Muenchen Schaltungsanordnung zur temperaturabhängigen Spannungsregelung für piezoelektrische Schreibdüsen in Tintenmosaikschreibeinrichtungen
DE3051102C2 (de) * 1979-02-14 1995-07-27 Canon Kk Tintenstrahlaufzeichnungskopf
US4317124A (en) * 1979-02-14 1982-02-23 Canon Kabushiki Kaisha Ink jet recording apparatus
AU531269B2 (en) * 1979-03-06 1983-08-18 Canon Kabushiki Kaisha Ink jet printer
JPS55132252A (en) * 1979-04-02 1980-10-14 Canon Inc Recording head
JPS55118874A (en) * 1979-03-07 1980-09-12 Canon Inc Method of fabricating multinozzle recording head in recording medium liquid exhaust recorder
JPS55118877A (en) * 1979-03-07 1980-09-12 Canon Inc Method of manufacturing grooved plate for use in multinozzle recording head
JPS55118873A (en) * 1979-03-07 1980-09-12 Canon Inc Method of fabricating multinozzle recording head in recording medium liquid exhaust recorder
JPS55118876A (en) * 1979-03-07 1980-09-12 Canon Inc Method of fabricating multinozzle recording head
JPS55118875A (en) * 1979-03-07 1980-09-12 Canon Inc Method of fabricating multinozzle recording head
JPS55121076A (en) * 1979-03-09 1980-09-17 Seiko Epson Corp Ink jet recording head
JPS55121077A (en) * 1979-03-13 1980-09-17 Seiko Epson Corp Manufacture of ink jet head
JPS55128470A (en) * 1979-03-29 1980-10-04 Canon Inc Recording head
US4334234A (en) 1979-04-02 1982-06-08 Canon Kabushiki Kaisha Liquid droplet forming apparatus
DE3051222C2 (de) * 1979-04-02 1998-12-10 Canon Kk Flüssigkeitströpfchen-Aufzeichnungsgerät
DE3051203C2 (de) * 1979-04-02 1994-12-22 Canon Kk Tintenstrahl-Aufzeichnungskopf
JPS5943314B2 (ja) * 1979-04-02 1984-10-20 キヤノン株式会社 液滴噴射記録装置
JPS55132275A (en) * 1979-04-02 1980-10-14 Canon Inc Liquid jet recording head
JPS55132265A (en) * 1979-04-02 1980-10-14 Canon Inc Supplying method for recording liquid
US5933165A (en) * 1979-04-02 1999-08-03 Canon Kabushiki Kaisha Ink jet recording apparatus and method using ink jet head having U-shaped wiring
US4463359A (en) * 1979-04-02 1984-07-31 Canon Kabushiki Kaisha Droplet generating method and apparatus thereof
US5204689A (en) * 1979-04-02 1993-04-20 Canon Kabushiki Kaisha Ink jet recording head formed by cutting process
DE3007189A1 (de) * 1979-04-25 1980-11-06 Xerox Corp Mit druckimpulsen arbeitende vorrichtung zur erzeugung von fluessigkeitstroepfchen
JPS55146771A (en) * 1979-05-02 1980-11-15 Seiko Epson Corp Ink-jet head and preparation thereof
JPS55158979A (en) * 1979-05-29 1980-12-10 Seiko Epson Corp Ink jet recording head
JPS55158985A (en) * 1979-05-30 1980-12-10 Seiko Epson Corp Ink jet head
JPS56171A (en) * 1979-06-18 1981-01-06 Hitachi Ltd Ink droplet jetting device
JPS5662161A (en) * 1979-10-25 1981-05-27 Seiko Epson Corp Ink jet head
DE2949616C2 (de) * 1979-12-10 1982-12-16 Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München Schreibkopf für Tintenmosaikschreibeeinrichtungen
JPS5684976A (en) * 1979-12-12 1981-07-10 Canon Inc Ink jet recording head
FR2479095A1 (fr) * 1980-03-26 1981-10-02 Cambridge Consultants Perfectionnements aux machines a imprimer a rangees de jets d'encre
JPS5712658A (en) * 1980-06-27 1982-01-22 Canon Inc Color ink jet recording device
JPS5715976A (en) * 1980-07-04 1982-01-27 Hitachi Ltd Jetting device for droplet
JPS5743877A (en) * 1980-08-29 1982-03-12 Sharp Corp Manufacture of intermittent injection ink jet head
JPS57138956A (en) * 1981-02-24 1982-08-27 Fujitsu Ltd Printing head for ink jet printer
JPS57138957A (en) * 1981-02-24 1982-08-27 Fujitsu Ltd Printing head for ink jet printer
JPS57174267A (en) * 1981-04-20 1982-10-26 Ricoh Co Ltd Ink jetting head
JPS585261A (ja) * 1981-06-13 1983-01-12 Konishiroku Photo Ind Co Ltd インクジエツトプリンタ用噴射ヘツド
JPS57205163A (en) * 1981-06-13 1982-12-16 Konishiroku Photo Ind Co Ltd Ink jet head for ink jet printer
JPS57208253A (en) * 1981-06-18 1982-12-21 Konishiroku Photo Ind Co Ltd Jet head for ink jet printer
DE3222636A1 (de) * 1981-06-18 1983-01-05 Konishiroku Photo Industry Co., Ltd., Tokyo Schreibkopf fuer einen tintenstrahlschreiber
DE3238821A1 (de) * 1981-10-20 1983-05-05 Ricoh Co., Ltd., Tokyo Farbstrahldrucker
JPS58104928A (ja) * 1981-12-18 1983-06-22 Shin Kobe Electric Mach Co Ltd 積層板の製造法
JPS58112754A (ja) * 1981-12-26 1983-07-05 Konishiroku Photo Ind Co Ltd インクジエツト記録装置の記録ヘツド
JPS58131071A (ja) * 1982-01-25 1983-08-04 Konishiroku Photo Ind Co Ltd インクジエツト記録装置
DE3204662C2 (de) * 1982-02-10 1984-03-08 Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München Schreibwerk eines nach dem Unterdruckverfahren arbeitenden Tintenschreibers
DE3234408C2 (de) * 1982-09-16 1986-01-09 Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München Schreibkopf mit piezoelektrischen Antriebselementen für Tintenschreibeinrichtungen
DE3344447A1 (de) * 1982-12-08 1984-06-14 Konishiroku Photo Ind Ink-jet-aufzeichnungsvorrichtung
JPS59109563A (ja) * 1982-12-15 1984-06-25 Hitachi Chem Co Ltd エポキシ樹脂プリプレグ製造用含浸ワニス
DE3313142A1 (de) * 1983-04-12 1984-10-18 Nixdorf Computer Ag, 4790 Paderborn Schreibkopf fuer eine tintenschreibeinrichtung
JPS59176547U (ja) * 1983-05-14 1984-11-26 コニカ株式会社 インクジエツト記録ヘツド
DE3319001A1 (de) * 1983-05-25 1984-11-29 Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München Mit fluessigkeitstroepfchen arbeitendes schreibgeraet
JPS5948164A (ja) * 1983-08-08 1984-03-19 Seiko Epson Corp インクジエツ
JPS6046256A (ja) * 1983-08-25 1985-03-13 Canon Inc 液体噴射記録装置
JPS60187696U (ja) * 1984-05-22 1985-12-12 シャープ株式会社 携帯型洗浄器
JPS61104859A (ja) * 1985-08-23 1986-05-23 Seiko Epson Corp マルチノズル型インクジエツトヘツド
JPS6244701U (fi) * 1985-09-07 1987-03-18
JPS61141566A (ja) * 1985-11-13 1986-06-28 Seiko Epson Corp インクジエツトヘツド
US4695854A (en) * 1986-07-30 1987-09-22 Pitney Bowes Inc. External manifold for ink jet array
JPH01297434A (ja) * 1988-05-25 1989-11-30 Toshiba Chem Corp 積層板用プリプレグ
JP2774883B2 (ja) * 1990-11-29 1998-07-09 シャープ株式会社 インクジェット記録ヘッド
DE4304990A1 (de) * 1993-02-18 1994-08-25 Abb Management Ag Kathode für Elektronenröhren
US6350015B1 (en) 2000-11-24 2002-02-26 Xerox Corporation Magnetic drive systems and methods for a micromachined fluid ejector
US6409311B1 (en) 2000-11-24 2002-06-25 Xerox Corporation Bi-directional fluid ejection systems and methods
US6406130B1 (en) 2001-02-20 2002-06-18 Xerox Corporation Fluid ejection systems and methods with secondary dielectric fluid
JP3603828B2 (ja) 2001-05-28 2004-12-22 富士ゼロックス株式会社 インクジェット式記録ヘッド及びその製造方法並びにインクジェット式記録装置
JP4408608B2 (ja) 2002-06-24 2010-02-03 株式会社リコー ヘッド駆動制御装置及び画像記録装置
US6610353B1 (en) * 2002-09-23 2003-08-26 The Gillette Co. Method of applying adhesive to electrochemical cell components
JP5381015B2 (ja) 2008-10-30 2014-01-08 株式会社リコー インクジェット記録用インクセット、インクカートリッジ、インクジェット記録方法及びインクジェット記録装置
JP5810883B2 (ja) 2011-12-14 2015-11-11 株式会社リコー 画像形成方法
JP6645201B2 (ja) 2015-06-10 2020-02-14 株式会社リコー インク、並びにインクジェット記録方法、インクジェット記録装置、及び記録物
US9868288B2 (en) 2015-07-15 2018-01-16 Ricoh Company, Ltd. Cleaning liquid for inkjet recording apparatus, method for cleaning inkjet recording apparatus, recording method, and cleaning and filling liquid
JP6741230B2 (ja) 2015-07-27 2020-08-19 株式会社リコー インク、インク収容容器及びインクジェット記録装置
JP6696513B2 (ja) 2016-01-22 2020-05-20 株式会社リコー インク、インクと基材のセット、インクジェット印刷方法、インクジェット印刷装置、及び印刷物
US11278882B2 (en) 2016-07-27 2022-03-22 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Vibrating a dispense head to move fluid
US10113078B2 (en) 2016-10-17 2018-10-30 Ricoh Company, Ltd. Ink discharge device and ink discharge method
EP3540041A1 (en) 2018-03-16 2019-09-18 Ricoh Company, Ltd. Cell tissue producing method and apparatus
US20210292709A1 (en) 2020-03-23 2021-09-23 Ricoh Commpany, Ltd. Manufacturing method for substrate on which nerve cells are arranged

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3083689A (en) * 1960-02-18 1963-04-02 Massa Division Of Cohu Electro Direct recording pen
GB1350836A (en) * 1970-06-29 1974-04-24 Kyser E L Method and apparatus for recording with writing fluids and drop projection means therefor
US3683212A (en) 1970-09-09 1972-08-08 Clevite Corp Pulsed droplet ejecting system
US3714928A (en) * 1970-11-17 1973-02-06 Mead Corp Multiple jet channel
JPS5224821B2 (fi) * 1971-09-14 1977-07-04
US3708798A (en) * 1971-12-23 1973-01-02 Ibm Ink distribution for non-impact printing recorder
DE2210512C3 (de) * 1972-03-04 1974-09-19 Olympia Werke Ag, 2940 Wilhelmshaven Düsendrucker, insbesondere für ein Tintenspritz-Schreibwerk
DE2233469C2 (de) * 1972-07-07 1974-02-28 Olympia Werke Ag, 2940 Wilhelmshaven Schreibkopf für ein Tintenstrahl-Schreibwerk
US3786517A (en) * 1972-09-05 1974-01-15 Ibm Ink jet printer with ink system filter means
US3787882A (en) 1972-09-25 1974-01-22 Ibm Servo control of ink jet pump
DE2252767A1 (de) * 1972-10-27 1974-05-09 Bosch Gmbh Robert Schnelldrucker
DE2256667C3 (de) * 1972-11-18 1975-04-30 Olympia Werke Ag, 2940 Wilhelmshaven Vorrichtung zum Erzeugen von Druckimpulsen, die in einem Grundkörper angeordnet sind
DE2311383C2 (de) * 1973-03-08 1975-04-30 Olympia Werke Ag, 2940 Wilhelmshaven Anordnung zum Reduzieren von Druckanstiegen und -abfallen in der Schreibflüssigkeit eines Tintenspritz-Schreibwerkes
JPS5518625B2 (fi) * 1973-07-26 1980-05-20
JPS538622A (en) * 1976-07-13 1978-01-26 Taoka Chem Co Ltd Preparation of metal complex dye

Also Published As

Publication number Publication date
JPS5435937B2 (fi) 1979-11-06
CH595992A5 (fi) 1978-02-28
JPS5155238A (en) 1976-05-14
JPS5134435U (fi) 1976-03-13
JPS5435936B2 (fi) 1979-11-06
JPS5155237A (en) 1976-05-14
CA1012198A (en) 1977-06-14
JPH0251734B2 (fi) 1990-11-08
JPS58179659A (ja) 1983-10-20
DE2532037A1 (de) 1976-01-29
JPS5155239A (en) 1976-05-14
JPS5720904B2 (fi) 1982-05-01
JPH0452215B2 (fi) 1992-08-21
JPS5664877A (en) 1981-06-02
IT1040975B (it) 1979-12-20
NL183019C (nl) 1988-07-01
DE2560574C2 (fi) 1987-02-19
GB1519627A (en) 1978-08-02
SE7508298L (sv) 1976-01-20
DE2532037C2 (fi) 1987-04-09
FI752084A (fi) 1976-01-20
FI61837C (fi) 1982-10-11
NL183019B (nl) 1988-02-01
GB1519628A (en) 1978-08-02
GB1519629A (en) 1978-08-02
JPS5135231A (en) 1976-03-25
DE2560573C2 (fi) 1988-03-31
SE408624B (sv) 1979-06-25
NL7508621A (nl) 1976-01-21

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI61837B (fi) Tryckning genom blaecksprutning
US4189734A (en) Method and apparatus for recording with writing fluids and drop projection means therefor
US4216483A (en) Linear array ink jet assembly
US4339763A (en) Apparatus for recording with writing fluids and drop projection means therefor
EP0105354B1 (en) Ink jet printer
US4475113A (en) Drop-on-demand method and apparatus using converging nozzles and high viscosity fluids
JPS5871173A (ja) インク・ジェット印刷装置
JPH0331142B2 (fi)
US4714934A (en) Apparatus for printing with ink jet chambers utilizing a plurality of orifices
US6378972B1 (en) Drive method for an on-demand multi-nozzle ink jet head
JPH07178926A (ja) 流体噴射装置及び方法
US6406130B1 (en) Fluid ejection systems and methods with secondary dielectric fluid
JP4237433B2 (ja) 流体噴射器
US4502058A (en) Low voltage ink-jet printhead
JPS63218363A (ja) インクジエツト記録装置
CA1090862A (en) Method and apparatus for controlling droplet velocity in non-impact printing
JPS59104946A (ja) インクジエツト記録装置
JP3959837B2 (ja) インクジェットヘッド
CA1191391A (en) Drop-on-demand method and apparatus using converging nozzles and high viscosity fluids
US6241333B1 (en) Ink jet printhead for multi-level printing
JPS59115857A (ja) インクジエツト記録装置
JPS593150B2 (ja) インクジェット記録装置の噴射ヘッド
US20070273721A1 (en) Method for obtaining an image, and an ink jet printer for performing the method
JPS6068963A (ja) インク噴射記録装置
EP1859941B1 (en) Method for obtaining an image, and an ink jet printer for performing that method

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired
MA Patent expired

Owner name: KONISHIROKU PHOTO INDUSTRY COMPANY, LTD.