FI57730C - Anordning foer behandling av tryckalster - Google Patents

Description

E35CT ΓΒ1 f11,KUULUTusjULiCAisu cnnrn JBTa lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKIUFT 57730 C (45)pat?n‘u fry"nr;^tty 10 10 1C30 (51) KvjiJ/int.a3 B 6$ Η 29/40 // B 41 P 13/68 SUOM I —FI N LAN D ¢21) — P«untin«dtaln| 2817/71* (22) H*k*mltpUvt—Aittekntnpdti 26.09-7^ I™' (23) Alkupeivt-GlMfhmdaf 26.09.71* (41) Tullut julktMkri — Bllvtcoffumll* 11.0^.75 I* r.klrterlh*llltii* NU^Mtolp^ j. kuuleka™, pfttent· och ragiatantyraltan ' ' AmMcm utiagd eeh utUkrtfwn publican* 30.06.80 (32)(33)(31) Pyydetty «turtkuu»—fegtrd prlorkut 10.10.73

Sveitsi-Schweiz(CH) lM*05/73 (71) Ferag AG, 83^0 Hinwil, Sveitsi-Schveiz(CH) (72) Walter Reist, Hinwil, Sveitsi-Schweiz(CH) (7^) Berggren Oy Ab (5^) Painotuotteiden käsittelylaite - Anordning för behandling av tryckalster

Keksintö kohdistuu laitteeseen painotuotteiden käsittelemiseksi, esimerkiksi limittäisten painotuoteratojen yhteenvie-miseksi, painotuotteiden kokoamiseksi, leikkaamiseksi, taittamiseksi tai osoitteella varustamiseksi jne., erityisesti vähintään yhden esituotteen panemiseksi taitetun pääpainotuot-teen sisään, jossa laitteessa painotuotekappaleet edullisimmin syöttölaitteella varustetulla syöttöpaikalla saatetaan pyörivän lokerorummun kuhunkin lokeroon ja lokerorummun pyöriessä suoritetun käsittelyn jälkeen edullisimmin kuljetuslaitteella varustetussa poistopaikassa poistetaan lokeroista.

Keksinnön havainnollistamiseksi käsitellään seuraavassa ensiksi erästä yksityistapausta eli varsin ajankohtaista painotuotteiden käsittelyä, nimittäin vähintään yhden esituotteen panemista taitetun pääpainotuotteen sisään.

Käsitteellä "pääpainotuote" ymmärretään tässä yhteydessä kaikkia taitettuja painotuotteita, jotka on tarkoitettu muodostamaan lopputuotteen päällyksen. Näitä ovat esimerkiksi sanoma- 2 57730 lehdissä päivänkohtainen, ajallisesti välittömästi ennen jakelua painettu osa tai luetteloissa ja mainoslehtisissä ensimmäinen ja viimeinen lehti. Sen sijaan käsitteellä "esipainotuo-te" ymmärretään kaikkia niitä tuotteita, jotka on tarkoitettu pistettäväksi päätuotteen sisään. Näihin tuotteisiin kuuluu tietenkin painotuotteita, mutta myös kaikenlaisia lehtimäisiä liitteitä. Päätuote yhdessä esituotteen tai vastaavasti useiden erilaisten esituotteiden kanssa muodostaa sitten lopputuotteen.

Ennestään on tunnettu mainittua lajia oleva laite, jossa kaikki esituotteen tai -tuotteiden sisäänpistämiseen tarpeelliset toimintavaiheet tapahtuvat likimäärin lokerorummun puolen kierroksen aikana. Itsestään selvää on, että tämä työvaihe-sarja vaatii tietyn minimiäjän - parhaassa tapauksessa suuruusluokkaa 2-3 sekuntia, varsinkin kun otetaan huomioon, että käsiteltävänä olevat tuotteet tavallisesti ovat verraten helposti vahingoittuvia paperituotteita, jotka sitä paitsi on tuotava laitteeseen ja siitä pois.

Jos toiselta puolelta tämän tunnetun laitteen nämä ominaisuudet asetetaan suhteeseen nykyaikaisten rotaatiopainokoneiden tuotantokyvyn kanssa, joka on suuruusluokkaa 50 000 kappaletta tunnissa ja ylikin, havaitaan, että tunnettu laite pystyisi käsittelemään rotaatiopainokoneesta tulevan kappalemäärän vain siinä tapauksessa, että lokerorummussa olisi niin monta lokeroa ja se pyörisi sellaisella kierrosluvulla, että seuraa-vat ehdot tulisivat täytetyiksi:

Kehänopeuden (lokeroluvun sekunnissa) on vastattava rotaatiopainokoneen maksimituotantokykyä, ja samalla se aika, jonka yksi lokero tarvitsee kulkeak-seen lokerorummun kierroksen sen sektorin läpi, jossa sisäänpistämiseen tarpeelliset työvaiheet tapahtuvat, ei saa alittaa edellä mainittua minimiaikaa.

Tästä seuraa, että tunnetun laitteen lokerorummussa olisi oltava noin sata lokeroa ja sen maksimikierrosluvun olisi oltava 12 kierrosta/min, kun olisi käsiteltävä enintään 20 kappaletta sekunnissa, käsittelyäjän kappaletta kohden ollessa 2,5 3 57730 sekuntia. Näistä luvuista käy ilman muuta selville, että ennestään tunnettu laite täytyisi epärealistisella tavalla suurentaa jättiläismittoihin, jotta se pystyisi välittömästi käsittelemään rotaatiopainokoneen tuotannon.

Tämän vuoksi on tähän mennessä menetelty niin, että painokoneen tuotanto on jaettu useille, periaatteessa rinnan toimiville laitteille, mikä kuitenkin merkitsee laitteiden lukumääräisen tarpeen moninkertaistumista ja tuotannon hidastumista.

Niinpä keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainittua lajia oleva laite, jonka tuotantokyky on tunnettuun laitteeseen verrattuna moninkertaistunut tilantarpeen vastaavasti suurenematta.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusmerkillistä, että ainakin yksi pääpainotuot-teen ja esituotteiden syöttöpaikoista ja lopputuotteen pois-topaikka ovat sovitetut lokeroruromun akselin suunnassa siir-retysti toistensa suhteen, ja että jokaiseen lokeroon on sovitettu akselin suuntaan toimivat, tasatahtiin lokerorummun pyö-rinnän kanssa pakkokäytetyt painotuotekappaleiden siirtolaitteet.

Sen sijaan, että tunnetussa laitteessa päätuote kulkee antopai-_ kastaan lopputuotteen poistopaikkaan saakka (verraten lyhyen) ympyränkaaren muotoista, so. kaksiulotteista kulkutietä, keksinnön mukaisessa laitteessa päätuotteen kulkema tie on verrattavissa kierukka- eli ruuviviivaan, so. avaruuskäyrään, jota käyrää myöten päätuote kulkee autopaikastaan aina lopputuotteen poistopaikkaan saakka useina täysinä kierroksina lokerorummun akselin ympäri.

Nämä edut saavutetaan, niin kuin seuraavasta keksinnön sovellutusesimerkkien selityksestä ilmenee, ei ainoastaan painotuotteiden sisään pistämisessä, vaan kaikissa niiden käsittelyissä kuten esimerkiksi limittäisvirtojen yhdistämisessä,kokoamisessa, leikkaamisessa, taittamisessa ja osoitteella varustamisessa .

4 57730

Keksinnön kohteen sovellutusesimerkkejä on esitetty kaavioi-lisesti oheisessa piirustuksessa, jossa: kuviot 1 ja la ovat yksinkertaistettuja perspektiivikuvantoja laitteen esituotteen pistämiseksi päätuotteen sisään, kahdesta sovellutusmuodosta, kuviot 2 ja 2a ovat yksinkertaistettuja sivukuvantoja osasta kuvioiden 1 ja la esittämiä laitteita, kuvio 3 on tasoon kehitetty kuvanto kuvion 1 mukaisen laitteen lokerorummun vaippapinnasta, jossa eri toimintavaiheet näkyvät ajallisesti siirtyneenä esityksenä, kuviot 4a-4f ovat kaaviollisia leikkauksia kuvion 3 viivoja a-a, b-b, c-c, d-d, e-e ja f-f myöten, kuvio 5 on kuvion 3 kaltainen kuvanto osasta lokerorumpua, mutta toisin aseteltuna, kuviot 6 vast. 6a-9 vast. 9a ovat kaaviollisesti leikkausku-vantoja kuvioiden 2 vast. 2a viivoja VI-VI, VII-VII'-VII", VIII-VIII'-VIII" ja IX-IX myöten, jolloin on otettava huomioon, että leikkaukset viivoja VII-VII'-VII" ja VIII-VIII'-VIII" myöten on tehty pitkin lokerorummun akselin kanssa samankeskisiä kierukkapintoja, kuvio 10 on kaaviollinen poikkileikkauskuvanto lokerorummun yhdestä osasta nähtynä kuvion 2 nuolen X suunnassa, josta ku-vannosta näkyy lokerorummun lokeroihin kuuluvien siirtolaitteiden sekä pidinlaitteiden rakenne, kuvio 11 esittää rakenneyksityiskohtaa lokerorummun eri osien liitoksesta ja sen laakeroinnista, ja kuvio 12 esittää akselin suunnassa perättäin olevia (kuvioiden 6-9 kaltaisia) leikkauksia laitteesta limittäisvirtojen yhdistämiseksi.

Kuviossa 1 esitetyn laitteen 10 tärkein osa on vaakasuora-ak-selinen, pitkänomainen lokerorumpu 11, joka on jaettu useiksi, akselin suunnassa päittäin oleviksi ja kiertymättömiksi toisiinsa yhdistetyiksi osiksi. Kuviosta 1 näkyy vasemmalta lähtien, vrt. myös kuviota 2, pääpainotuotteen syöttö- eli anto-osa 12, johon liittyy kaksi esipainotuotteen syöttöosaa 13 ja lopuksi lopputuotteen poisto-osa 14. Nämä osat 12-14 on, kuten jo on mainittu, ja kuten kuvion 11 yhteydessä vielä selitetään, on kiinnitetty toisiinsa kiertymättömiksi, mutta irro- 5 57730 tettaviksi, jolloin osien 12-14 väliset renkaanmuotoiset kiin-nityselimet samalla muodostavat kiskot, joiden varaan lokero-rumpu 11 tietyssä määrin vapaasti tuettuna on laakeroituna vapaasti pyöriville rullille 15. Rullat 15 on laakeroitu lujien tukien 16 yläpäihin, jotka tuet puolestaan pistävät ylös peruslaatasta 17. Peruslaatta 17 on puolestaan jaettu yhtä moneksi toistensa kanssa päittäin olevaksi ja toisiinsa kiinnitetyksi osaksi kuin lokerorumpu. Kuviosta 1 näkyy, että peruslaatan 17 siinä osassa 18, joka on lokerorummun anto-osan kohdalla» on neljä tukea 16, kun taas osaa 18 seuraavat osat „ 19 ovat tavallaan lisäosia, ja niissä on kussakin kaksi tukea 16. Niin kuin kuviossa 1 on kaaviollisesti esitetty, lokero-rumpua 11 pyörittää käyttömoottori 20, jonka käyttöpyörä 21 ^ on kytketty ketjulla tai hammashihnalla 23 anto-osaan 12 kier- tymättömäksi kiinnitettyyn käyttölaippaan 22. Pyöritys tapahtuu nuolen 24 suuntaan.

Anto-osan 12 samoin kuin syöttöosien 13 kohdalla on hihnakul-jettimiksi 25 ja vast. 26 muodostetut syöttölaitteet päätuotetta HP ja vastaavasti kahta esituotetta VPl ja VP2 varten. Poisto-osan 14 kohdalla on samoin hihnakuljettimena 27 esitetty lopputuotteen EP poistokuljetin. Niin kuin kuviosta 1 näkyy, kukin osa 12-14 on jaettu yhtä moneksi, olennaisesti säteen suunnassa ulospäin avautuvaksi lokeroksi 50, jolloin tässä yksinkertaisuuden vuoksi naapurilokeroiden väliseinät on esitetty ohuina suorina levyinä, vaikka, niin kuin kuvion 10 yhtey-- dessä jäljempänä vielä selitetään, naapurilokeroiden välisei nät itse asiassa ainakin osaksi koostuvat kuhunkin lokeroon kuuluvista siirtolaitteista. Tässä riittänee todeta, että jokaisen osan 12-14 jokaisessa lokerossa on siirtolaitteet, jotka pystyvät siirtämään lokeron sisältöä akselin suunnassa lähinnä seuraavan osan lokeroon päin.

Tämä käy erittäin selvästi ilmi kuviosta 2, jossa lokeroiden sisällön suhteellinen asema lokerorummun pyörintäasentoon nähden on selvästi esitetty. Kuviosta 1 näkyy myös se, että lokerorummun 11 peruslaattaan päin olevaa kehäpintaa osakohtai-sesti peittää päättymätön, mukana pyörivä hihna 28, niin että lokeroiden sisältö ei pääse putoamaan ulos, kun lokerot loke- 57730 rorummun 11 pyörintäliikkeen aikana kääntyvät peruslaattaa 17 kohti.

Niin kuin kuviosta 1 ja varsinkin kuviosta 3 näkyy, anto-osan 12 ja poisto-osan 14 lokerot toisaalta, ja molempien syöttö-osien 13 lokerot toisaalta ovat rakenteeltaan samanlaiset. Anto-osassa 12 ja poisto-osassa 14 lokeroita rajoittavat sivuseinät, jotka, vaikka ne kuvioissa 1 ja 3 on esitetty levyinä, sisältävät myös siirtolaitteet. Eräs esimerkki näistä siirtolaitteista selitetään kuvion 10 yhteydessä jäljempänä. Sitä paitsi jokaisessa osien 12-14 lokerossa on puristuselin 29 (esitetty kuviossa 3 vain yhdessä osan 12 lokerossa ympyränä) , joka puristuselin 29 voi asianomaisessa lokerossa siirtyä ohjattuna edestakaisin toisesta sivuseinästä toiseen ja jonka tehtävänä on kohdistaa lokeron kulloiseenkin sisältöön puristus ja siten puristaa sisältöä myös siirtolaitetta vasten. Näiden puristuselinten 29 sovellutusmuotoja selitetään myös jäljempänä vielä kuvion 10 yhteydessä.

Kaikki syöttöosien 13 lokerot sisältävät estelevyn, jotka siirtosuunnassa, so. kuviossa 3 vasemmalta oikealle nähtynä, muodostavat levityskiilan 30, jonka sivupinnat liittyvät kahteen ohjauslevyyn 31 ja 32, jotka ulkopuolelta pistävät asianomaisen lokeron sisään (vrt. myös kuvio 4c) ja jättävät väliinsä vapaaksi raon 33, joka voi ottaa vastaan kerrallaan yhden kappaleen esituotetta VPl tai vast. VP2. Asetuksen ollessa kuvion 3 mukainen toisen (oikeanpuoleisen) syöttöosan 13 lokeroissa olevan levityskiilan kärki liittyy välittömästi edellisen syöttöosan lokeroiden ohjauslevyjen 32 päähän. Niin kuin jo on mainittu, osat 12, 13 ja 14 on tosin kiinnitetty kiertymättö-mästi toisiinsa, mutta niiden keskinäistä kiertymäasentoa voidaan asetella, niin kuin näkyy esimerkiksi osan 12 lokeron ja osan 13 ensimmäisen lokeron liittymäkohdasta kuviossa 3.

Tarkasteltaessa laitteen toimintatapaa kuvion 3 ja kuvioiden 4a-f avulla voidaan todeta seuraavaa; Anto-osan 12 lokerossa oleva päätuote HP joutuu lokerorummun 11 kierroksen aikana siirretyksi lähinnä seuraavan syöttöosan 13 suuntaan, johonkin sen lokeroon. Ennen siirtymistään anto-osan 12 lokerosta syöttöosan 13 lokeroon päätuote joutuu alttiiksi puristuseiimen 57730 7 29 siihen kohdistamalle sivuttaiselle puristusvoimalle ja ku-pertuu tällöin hiukan, niin kuin kuviosta 4a näkyy, niin että päätuotteeseen HP muodostuu rako, johon lähinnä seuraavan lokeron levityskiilan 30 kärki voi tunkeutua. Koska siirtoliike tapahtuu pakkoliikkeenä, niin levityskiila 30 tunkeutuu, niin kuin kuviosta 4b ja vastaavasti vasemmanluolisen syöttö-osan toiseksi ylimmästä lokerosta kuviossa 3 näkyy, päätuotteen HP sisään ja avaa tämän. Tällöin puristuselimen, jota kuviossa 3 ei muualla enää ole esitetty, puristusvoima lakkaa, ja avattu päätuote putoaa syöttöosan 13 lokeron pohjalle, jol-_ loin ohjauslevyt 31 ja 32 pysyttävät päätuotteen HP avoimena.

Tällä hetkellä raon 33 kautta, niin kuin kuvioista 3 ja 4c näkyy, pistetään sisään ensimmäinen esituote VPl, jolla näin ei ole muuta mahdollisuutta kuin pudota avoimen päätuotteen HP sisään. Koska, niin kuin jo on mainittu, oikeanpuolisen syöttöosan levityskiilojen 30 kärjet ovat päittäin vasemmanpuolisen syöttöosan 13 vastaavien lokeroiden ohjauslevyjen 32 kanssa, esituotteella VPl varustetun päätuotteen siirtyminen vasemmanpuolisesta syöttöosasta lähinnä seuraavaan syöttöosaan ei aiheuta ensimmäisen esituotteen VPl avautumista, vaan ainoastaan, niin kuin kuviosta 4d näkyy, tämän esituotteen VPl siirtymisen sivulle, niin että (kuvio 4e) toisen esituotteen VP2 sisään pistämiselle saadaan tilaa. Poisto-osassa 14 edelleen eteenpäin siirretty, nyt lopputuotteeksi EP muuttunut painotuote sitten valmistellaan poistoa varten, mikä vielä selitetään jäljempänä kuvion 9 yhteydessä.

Niin kuin jo edellä on mainittu, kuviot 3 ja 4a-f esittävät tapahtuvia toimintoja ajallisesti siirtyneissä asemissa. Sen sijaan kuviot 6-9 esittävät jossain määrin kaaviollisia hetki-tilanteita anto-osan 12, molempien syöttöosien 13 ja poisto-osan 14 poikkileikkauksina, jolloin asianomaisten lokeroiden sisällön tilanne on esitetty riippuvana lokeroiden pyörintäase-masta lokerorummun 11 pyörintäakseliin nähden.

Kuviosta 5 näkyy, että asettelemalla toista (oikeanpuolista) syöttöosaa 13 edelliseen syöttöosaan 13 nähden, on mahdollista suunnata levityskiilan 30 kärki myös edellisen lokeron ohjaus-levyjen 31 ja 32 välitilaa kohti. Näin on sinänsä mahdollista siirryttäessä ensimmäisestä syöttöosasta 13 seuraavaan syöttö- δ 57730 osaan 13 avata myös ensiksi sisäänpistetty esituote VPl keskeltä, niin että sen jälkeen sisäänpistettävä esituote VP2 joutuu esituotteen VPl sisään.

Kuvioita 6-9 koskevan selityksen ymmärtämisen helpottamiseksi kaikissa näissä kuvioissa on kirjaimilla A, B, C, D merkitty neljää kvadranttia, joissa kussakin on kuusi lokerorummun 11 vastaavien osien 12, 13 ja 14 lokeroa. Koska jokainen lokero on eri kulma-asennossa, kuvion 6 lokerokuvia voidaan pitää myös yhden lokeron toisiaan seuraavina kuvina 24 eri kulma-asennoissa. Tässä mielessä kuviosta 6 ilmenee, että yksi kappale kuljettimen 25 tuomaa päätuotetta on juuri putoamssa kvad-rantin AB toiseen lokeroon. Tämä putous jatkuu kolmannessa lokerossa, kunnes taite ehtii lokeron pohjaan (5. lokero). Tämä tilanne säilyy, kunnes lokero saapuu kvadranttiin BC ja alkaa kääntyä alaspäin (kvadrantin BC 2. lokero). Tämän jälkeen päätuote alkaa liukua säteen suunnassa ulospäin,kunnes se joutuu nojaamaan hihnan 28 lokerorumpuun 11 päin olevaan osaan (kvadrantin BC 5. lokero). Lokeron siirtyessä kvadrantista BC kvadranttiin CD lokeroon kuuluva siirtolaite alkaa toimia akselin suunnassa ja samalla puristuselin 29 siirtyy lokeron toiselta sivulta toiselle ja niin ollen puristaa päätuotteen HP siirtolaitetta vasten (kvadrantin CD 2. lokero). Puristuselimen 29 puristuksen vaikutuksesta päätuotteeseen HP muodostuu pullistuma (kvadrantin CD 3. lokero), ja koska päätuote samalla siirtyy akselin suunnassa anto-osasta 12 lähinnä seuraavaan syöttöosaan 13, pullistuman johdosta syntyvä rako siirtyy seu-raavan syöttöosan 13 levityskiilan 30 kärjen päälle. Päätuotteen siirtymäliike jatkuu kvadranttiin DA saakka, niin että päätuote siirtyy anto-osan 12 lokerosta lähinnä seuraavan syöttöosan 13 akselin suunnassa seuraavaan lokeroon. Toisin sanoen anto-osan 12 lokerot tyhjenevät kulkiessaan kvadrantin DA läpi ja samalla puristuselin 29 siirtyy taas puristusasemastaan takaisin lokeron vastakkaiselle sivuseinälle (kvadrantin DA

4.-6. lokerot ja kvadrantin AB 1. lokero).

Siirtyessään akselin suunnassa seuraavan syöttöosan 13 lokeroon (kuvio 7, kvadrantin CD 3. lokero) päätuote, kuten jo on mainittu, kulkee levityskiilan 30 kärkeä vasten ja avautuu siirtoliikkeen aikana levityskiilan vaikutuksesta, minkä jäi- 57730 keen syöttöosan lokeron siirtoliike lakkaa toimimasta ja puris-tuselin palaa samalla lepoasentoonsa (kuvio 7, 6. lokero CD ja 1. lokero DA). Päätuotetta, jota nyt pitävät avoinna chjausle-vyt 31 ja 32, siirretään peräreunasta työntäen edelleen asianomaisessa syöttöosan 13 lokerossapa se putoaa tällöin (kuvio 7, kvadrantin DA 4.-6. lokerot) takaisin lokeron pohjalle, jossa se avonaisen V:n muotoisena jatkaa pyörintämatkaansa. Kvadrantin AB 2. lokeroon, kuvio 7, pistetään sitten raon 33 kautta kappale esituotetta VP1, jossa lokerossa esituote joutuu siellä jo olevan päätuotteen HP vakoon (kuvio 7, kvadrantin AB 4. lokero). Sitten samat työvaiheet, jotka edellä on seli-tetty kuvion 6 kvadrantin BC yhteydessä, periaatteessa toistuvat, sillä erotuksella, että ne tapahtuvat syöttöosan lokerossa ja siten koskevat sekä päätuotetta että sen sisässä jo olevaa ensimmäistä esituotetta.

Kuviossa 8 tietyssä määrin hetkitilannekuvina esitetyt toimintavaiheet vastaavat analogisesti kuviossa 7 esitettyjä, jolloin tässä kuitenkin tulee mukaan toinenkin esituote VP2. Kuvion 8 kvadrantin BC 5. ja 6. lokerossa päätuote EP (vastaa summaa HP + VPl + VP2) on käytännöllisesti katsoen valmis ja poistovalmiina. Poistoa varten se siirretään ensiksi edelleen poisto-osaan 14 vastaavaan lokeroon. Päinvastoin kuin syöttöosien 13 lokeroissa, näissä ei ole mitään estelevyjä.

Tämä toimintavaihe on esitetty kuvossa 9, kvadrantin CD 2. lokerosta kvadrantin BA 6. lokeroon mentäessä. Tietyn rauhoit-tumisajan jälkeen lopputuote EP putoaa joko omalla painollaan tai liikkumattomiksi sovitettujen ohjauskiskojen 34 (kuvio 9) tukemana poisto-osan 14 alapuolelta pois johtavalle poisto-kuljettimelle 27.

Edellä jo mainittiin, että osien 12-14 jokaiseen lokeroon kuuluu sekä siirtolaitteet että myös vähintään yksi puristuselin. Eräs siirtolaitteiden 35-39 ja puristuselinten 29 sovellutus-muoto selitetään seuraavassa. Kuviossa 10 on esitetty kaaviollinen poikkileikkaus esimerkiksi anto-osasta· 12 tai poisto-osasta 14, nähtynä kuvion 2 nuolen X suuntaan. Kuviosta 10 näkyy ensinnäkin se, että naapurilokeroiden välisten väliseinien kohdalla on rullaradat, jotka koostuvat säteen suuntaisista rullista 35, jotka kohdasta 37 on laakeroitu vapaasti 57730 10 pyöriviksi lokeroruramun 11 putkenmuotoiseen sydänosaan 36. Jokaiseen rullaan 35 kuuluu päätetappi 38, joka ulottuu sy-dänosan 36 sisustaan. Jokaisesta rullaradasta on kuviossa 10 näkyvissä vain yksi rulla 35, koska rullaradat ovat kohtisuorassa kuvatasoon nähden. Lokerorununun 11 akselin tietyllä kohdalla olevat kaikkien rullaratojen rullat muodostavat näin ollen eräänlaisen vaarnakehän, joka koostuu sisäänpäin suunnatuista, vapaasti pyörivistä vaarnoista. Tämä vaarnakehä kulkee yhden kierroksen aikana pitkin ohjauskäyräosan 39 sivupintaa, joka ulottuu sille sektorille (kvadrantin BC loppu, kvadrantti CD ja kvadrantin DA alku), jolla siirtolaitteita on käytettävä. Päätetappien 38 ja ohjauskäyräosan 39 sivupinnan välisen kitkakosketuksen johdosta rullat saadaan mainitussa sektorissa näin ollen pyörimään sillä tavoin, että rullaradat toimivat kulkevalla ratapinnallaan kuviossa 10 siirtäväs-ti katsojaa kohti.

Rullarata, jonka rullia ajoittain pyöritetään, ei kuitenkaan vielä riitä saamaan aikaan varmaa lokeroiden sisällön pakko-kuljetusta. Tätä varten jokaiseen lokeroon kuuluu lisäksi vielä puristuselin 29, joka kuvion 10 mukaisessa sovellutus-muodossaan on pallomainen rulla. Tämä rulla 29 on vapaasti pyörivänä laakeroitu vapaasti pyöriväksi kulmavivun 49 toiseen päähän, joka puolestaan on nivelletty lokerorummun 11 akselin suuntaiseen tappiin 40, kun taas kulmavivun 49 toinen, sydämen 36 sisään ulottuva pää kannattaa tapin 40 suuntaista vapaasti pyörivää rullaa 41. Piirustuksessa näkymättömällä jousella kulmavipu 49 on esijännitetty kuvioon 10 alhaalle oikealle piirrettyyn asentoon. Lokerorummun 11 pyörin-nän aikana rulla 40 kulkee osan 39 sisäsyrjää myöten ja aiheuttaa kulmavivun 49 kääntymäliikkeen vastapäivään, niin että pallomainen puristuselin 29 siirtyy kyseessä olevan lokeron toiselta sivuseinältä toiselle, niin kuin.kuviosta 10 oikealta alhaalta näkyy. Täten, niin kuin kuviosta näkyy, lokeron kulloinenkin sisältö tulee puristetuksi rullarataa vasten, ja täten - sikäli kun rullarata pyörii - siirretyksi katsojaa kohti. Heti kun rulla 41 putoaa pois osan 39 sisäsyrjäitä, puristuselin 29 siirtyy taas asianomaisen lokeron toiselta seinältä toiselle, niin kuin kuviossa 10 ylhäällä vasemmalta oikealle on esitetty.

57730 11

Kuviosta 11 näkyy, että lokerorummun eri osat 12, 13 ja 14 on yhdistetty toisiinsa päällysrenkailla 42, 43. Päällysrenkaat 42, 43 on ruuveilla kiinnitetty toisiinsa ja muodostavat ulkopinnallaan tavallaan ympyränmuotoisen kiskoprofiilin, joka lomistuu rullien 15 (kuvio 1) uurrekehien 15' ja 15" väliseen kulku-uurteeseen. Irrottamalla päällysrenkaat 42, 43 käy helposti päinsä asetella ja kiinnittää perättäisten osien relatiivinen pyörintäasema, esimerkiksi anto-osan 12 pyörintäase-ma ensimmäiseen syöttöosaan 13 nähden tai tämän pyörintäasema toiseen syöttöosaan nähden. Sitä paitsi lokerorummun 11 osista koostuva rakenne toisiaan seuraavien osien yhdistys-eliminä olevine päällysrenkaineen 42, 43 mahdollistaa minkä tahansa osan irrottamisen helposti korjauksia tai kunnossapitoa varten. Lisäksi minkä tahansa osan irrottaminen tekee kä-siksipääsyn lokerorummun 11 putkenmuotoisen sydänosan 36 sisustaan helpoksi. Vihdoin sekä lokerorummun 11 että peruslaatan 17 osista kostuvan rakenteen ansiosta laitetta voidaan täydentää lisäsyöttöosilla tarvitsematta muuttaa mitään käyttö-puolella.

Edellä selitetyn laitteen edut ovat ilmeiset. Ensinnäkin lokerorummun lokeroiden entistä suuremman akselinsuuntaisen pituuden ansiosta on mahdollista antaa työkappaleiden käsittelynsä aikana kulkea läpi olennaisesti kierukan muotoista tietä, so. viipyä lokerorummussa useiden sen kierrosten ajan, niin että käsittelylle tarpeellinen minimiaika voidaan ilman muuta saavuttaa tarvitsematta sen johdosta suurentaa lokero-rummun halkaisijaa ylisuureksi. Toiseksi pystytään verraten vaatimattomia mittoja käyttäen käsittelemään nykyaikaisen ro-^ taatiopainokoneen juokseva maksimituotanto. Puhtaasti esimerk kinä mainittakoon, että jo noin 1200 mm ulkohalkaisijalla, noin 350 mm lokerosyvyydellä, lokerolukumäärällä 24, ja käyttäen 25 kierroksen minuuttinopeutta, voidaan käsitellä 36 000 kappaleen tuntituotantoa, jolloin - esitetyssä sovellutusmuo-dossa - yhden kappaleen läpikulkuun laitteen läpi (anto-osas-ta poisto-osaan) on käytettävissä noin 4-5 sekuntia. Sitä paitsi lokerorummun 11 osista koostuva rakenne tekee mahdolliseksi "rakennuspulikkamaisen" purkamisen, so. laite voidaan lisäämällä tai vastaavasti jättämällä pois jokin "rakennuspu-likoista" varsin hyvin mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin ja tehtäviin.

12 57730

Laitteen toista sovellutusmuotoa koskevissa kuvioissa la, 2a ja 6a-9a on viitenumerot vain niillä osilla, jotka mainitaan seuraavassa selityksessä. Tämä tietenkin myös vain sikäli kuin on kysymys osista, jotka tässä esiintyvät ensimmäiseen sovellutusmuotoon nähden muutettuina tai ovat uusia. Nämä kaksi sovellutusmuotoa ovat periaatteellisesti ja pitkälti myös rakenteellisesti ja funktionaalisesta yhtäpitäviä. Tämän mukaisesti seuraava selitys rajoittuu vain rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroavaisuuksiin.

Niin kuin kuviosta la lähtien ja varsinkin kuvioista 6a-8a ilmenee, päätuote ja vastaavasti esituotteet syötetään tässä toisessa sovellutusmuodossa kukin omalla yleisesti viitenumerolla 52 merkityllä kuljettimellaan, joka on varustettu matkan päässä toisistaan olevilla nipistimillä 53. Viimeksimainitut tarttuvat kääntötelan 54 ympäri kulkevan kuljettimen ylisellä osalla limittäismuodostelmäna kulkeviin painotuotteisiin niiden kuljetussuunnassa perimmäisestä reunasta (so. avoimesta reunasta) niin, että kun nipistimet 53 kulkevat kääntötelan 54 ympäri kuljettimen 52 alaosan alueelle, kappaleet - kohta 55' - siirtyvät vähitellen riippuvaan asentoon. Kuljettimen 52 alaosa kulkee suunnilleen lokerorummun tangentin suuntaisena, jolloin nipistimet on lokerorummun jakoa vastaavasti sovitettu sellaisten välimatkojen päähän toisistaan, että ne lomistuvat lokerorummun lokeroihin hammastangon ja hammaspyörän tapaan. Tällöin - niin kuin piirustuksesta ilman muuta selviää - alaspäin riippuvat kappaleet 55' joutuvat lokerorummun lokeroiden sisään ja niin kuin kohdasta 56 näkyy, suunnilleen lokerorummun "pohjoisnavan" kohdalla irtoavat nipistinten avautuessa. Tämä koskee sekä päätuotekappaleita että esituotekappaleita. Kuviosta 6a lähtien päätuotekappaleet sitten siirtyvät lokeroissa eteenpäin samalla levityskiilan vaikutuksesta avautuen, jolloin siirtymisen jatkuessa sitten ensiksi ensimmäinen esituote ja - tietyissä tapauksissa ensiksi avattuna - toinen esituote pistetään sisään.

Toisin kuin ensimmäisessä sovellutusmuodossa puristuselimet 29 (joita voisi nimittää myös nipistyselimiksi) kuitenkin tässä tarttuvat kussakin lokerorummun lokerossa oleviin kappaleisiin jo ennen kuin ne jättävät kvadrantin AB, ja estävät niitä 57730 13 putoamasta lokeroista kvadranteissa BC ja CD. Tällöin päättömän hihnan 28 muodostama, mainittujen kvadranttien kautta kulkevan lokeron suljenta käy tarpeettomaksi. Tässä ei siis tapahdu kappaleiden säteensuuntaista edestakaista liikettä.

Yhteys kuvion 2a toisaalta ja kuvoiden 6a-8a toisaalta välillä on sama kuin kuvion 2 ja vastaavasti kuvoiden 6-8 välillä. Kulussa vain esiintyy vaihesiirto, kun toisessa sovellutusmuo-dossa kappaleet syötetään sisään jo kvadrantissa DA eikä vasta kvadrantissa AB. Sama koskee tietenkin myös esituotteita. Kulku jää kuitenkin periaatteessa muuttumattomaksi, niin että kuvio 2a on kuvion 2 selitysten valossa ilman muuta ymmärrettävissä.

Lopputuotteiden poisto voisi tässä toisessakin sovellutusmuo-dossa, sikäli kun sitä tähän mennessä on selitetty, tapahtua kuvion 9 mukaisilla toimenpiteillä. Tämän vaihtoehtona on kuitenkin - niin kuin kuviosta 9a ilmenee - poistoakin varten olemassa nipistimillä 57 varustettu kuljetin 58, joka kulkee kääntöpyörän 59 yli siten, että sen alaosa kaaritangentin tapaan kulkee lokerorummun yli. Tässäkin sovitus on sellainen, että nipistinten 57 välimatka vastaa lokerorummun lokeroja-koa, niin että nipistimet 57 lomistuvat lokeroihin. Tällöin nipistimet telan 59 ympäri kulkiessaan avautuvat, joten - niin kuin kuviosta 9a,kohdasta 60 näkyy - kappaleen avoin reuna joutuu nipistinten avoimeen kitaan. Heti tämän jälkeen nipistimet 57 sulkeutuvat, kuten kohdasta 61 näkyy, niin että niiden sieppaamat kappaleet nousevat lokerorummun "pohjoisnavan" ohituksen jälkeen ulos lokeroista. Riippuvassa asennossa ^ edelleen kuljetetut kappaleet voidaan nyt käsitellä edelleen, esim. asettaa limijonoon, pinota tms.

Niin kuin jo on mainittu, painotuotteiden käsittely edellä selitetyillä laitteilla ei rajoitu pelkästään sisään pistämiseen. Siitä riippumatta tai tietyissä tapauksissa siihen yhdistettyinä voidaan suorittaa lukuisia muitakin työvaiheita, joista eräitä esimerkkejä selitetään seuraavassa. Tällöin edellä selitetyt sovellutusmuodot sopivat tarkoituksenmukaisesti käytettäviksi yhdennettynä osana seuraavasta.

57730 14

Kuvion 12 mukaan laitetta käytetään kahden limittäisvirran yhdistämiseen yhdeksi resultoivaksi limittäisvirraksi. Tällainen työvaihe voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tiettyjen käsittelylaitteiden tuotantokyvyn rajoittuneisuuden vuoksi (rotaatiokoneelta tuleva) limittäisvirta on aikaisemmin täytynyt jakaa osiksi. Muitakin syitä tähän saattaa olla. Kuviosta 12 näkyy, että kappaleet syötetään lokerorummun ensimmäiseen osaan kuljettimella 62, joka on sillä tavoin synkronoitu lokerorummun kanssa, että kappale tulee syötetyksi vain joka toiseen lokeroon. Sama tehdään toisella kuljettimella 63 (kuvio 12b) lokerorummun läheisessä osassa. Akselinsuun-taista siirtoa (Vft) käyttäen kuljettimen 62 ja vastaavasti 63 lokerorumpuun luovuttamat, kahden limittäisvirran kappaleet siirtyvät kuvion 12c mukaisesti lokerorummun viimeiseen osaan ja poistetaan sieltä kuljettimen 64 avulla jo aikaisemmin selitetyllä tavalla. Edellä sanotusta selviää, että lähtölimittäisvirrat tulevat viedyiksi toistensa sisään vetoketjun tapaan. Kuljettimen 64 poisviemät kappaleet voidaan asettaa yhdeksi ainoaksi resultoivaksi limittäisvirraksi. Toimintakulun edelleen selventämiseksi pyörintäsektori on kuvioissa 12a-c esitetty sekä ilman aksiaalista siirtymää että sen kanssa.

Ottaen huomioon, että sisään pistäminen ja ns. kokoaminen ovat sukulaistyövaiheita, voidaan jo sisäänpistolaitteen kahdesta edellä selitetystä muunnoksesta todeta, että niitä voidaan käyttää täydellisen aikakauslehden tai sentapaisen eri osien kokoamiseen, jolloin - niin kuin sisäänpistämisen yhteydessä on selitetty - ensiksi pistetään sisään kansilehdet ja sitten perättäin muut osat, jolloin jokainen osa avautuu. Erotukseksi muista työvaiheista tätä toimintakulkua nimitettäköön kokoamiseksi ulkoa sisäänpäin. Sen ohella - tämäkin ilmenee selitettyjen sisäänpistolaitteiden peruteella - osat voidaan koota vierekkäin, avattuun kansioon, niin kuin esimerkiksi kirjoja koottaessa tehdään. Analogisesti edellä sanotun kanssa voidaan suorittaa kokoaminen myös sisältä ulospäin, jolloin lokerorummun toisesta päästä syötetään sisään sisin osa ja sen jälkeen peräkkäin kauempana ulkona olevat osat.

Claims (22)

57730 15 Lopuksi mainittakoon, että lokeroihin voidaan sovittaa leikkuu työkaluja, taittotyökaluja jne. vastaavien työvaiheiden suorittamiseksi.

1. Laite painotuotteiden käsittelemiseksi, esimerkiksi li-mittäisten painotuoteratojen yhteenviemiseksi, painotuotteiden kokoamiseksi, leikkaamiseksi, taittamiseksi tai osoitteella varustamiseksi jne., erityisesti vähintään yhden esituotteen panemiseksi taitetun pääpainotuotteen sisään, jossa laitteessa painotuotekappaleet (HP, VP^, VP2) edullisimmin syöttölaitteella varustetulla syöttöpaikalla (25, 26) saatetaan pyörivän lokerorummun (11) kuhunkin lokeroon (50) ja lokerorummun pyöriessä suoritetun käsittelyn jälkeen edullisimmin kuljetuslaitteella varustetussa poistopaikassa (27) poistetaan lokeroista, tunnettu siitä, että ainakin yksi pääpainotuotteen ja esituotteiden syöttöpaikoista (25, 26) ja lopputuotteen (EP) poistopaikka (27) ovat sovitetut lokerorummun (11) akselin suunnassa siirretysti toistensa suhteen, ja että jokaiseen lokeroon (50) on sovitettu akselin suuntaan toimivat, tasatahtiin lokerorummun pyörinnän kanssa pakkokäytetyt painotuote-kappaleiden (HP, VP^, VP2) siirtolaitteet (35-39).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtolaitteet (35-39) ovat pakkokäytetyt liikkumattoman ohjauskäyräosan (39) ja mukana pyörivän seuraajaeli- „ men (38) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauskäyräosa (39) on sovitettu lokerorummun (11) putkimaisen sydänosan (36) sisäpuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtolaitteisiin (35-39) kuuluu säteen suuntaiset, sydänosassa (36) vapaasti pyöriviksi laakeroidut rullat (35), joissa on ohjauskäyräosaa (39) myöten vierivä päätetap-pi (38) .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että rulliin (35) on sovitettu niiden suuntaan liikku- 57730 16 vat puristuselimet (29) , jotka tukeutuvat seuraajaelimen (41) välityksellä ohjauskäyräosaan (39).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullien (35) päätytapit (38) ja puristuselimet (29) ovat yhteistoiminnassa saman ohjauskäyräosan (39) pääty-sivun ja vastaavasti kehän kanssa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lokeroihin (50) on sovitettu painotuotteiden käsittelylaitteita kuten puristuselin (29) ja levityskiila (30).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut käsittelylaitteet (29, 30) ovat pakko-käyttöiset liikkumattoman ohjauskäyräosan (39) avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että puristuselimet (29) voidaan ohjauskäyräosan (39) seuraajaelimen (41) avulla puristaa lokeron (50) seinää vasten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että puristuseliminä (29) on olennaisesti akselin suuntaisen tapin (40) ympäri kääntyviksi laakeroidut vierintäkap-paleet.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelylaitteisiin kuuluu akselin suuntaiset, tuotekappaleiden siirtosuuntaa vasten suunnatut levityski.ilat (30) , jotka lokeroiden (50) sivuseinien ja lokeroiden pohjan kanssa muodostavat akselin suuntaisen siirtoka-kavan.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että levityskiilojen (30) sivuseinät (31, 32) muodostavat säteen suuntaisen syöttökanavan, joka alkaa rummun (11) kehän alueella olevasta syöttöraosta (33) ja päättyy siirtokanavaan. 17 57730

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että levityskiilojen (30) sivuseinät (31, 32) on kiinnitetty lokeroiden (50) sivuseiniin lokerorummun (11) kehän alueelle sovitetuilla kiinnityskorvakkeilla.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että esituotteiden syöttörakoon (33) on sovitettu ainakin yksi syöttölaite (26) esituotteita varten.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 11-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että levityskiiloja (30) on siirtosuuntaan -S katsottuna sovitettu useita peräkkäin, ja että kunkin levitys-kiilan syöttöraon (33) kohdalla on syöttölaite (26).

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lokerorummun (11) akseli on vaakasuora ja että laitteeseen on sovitettu pitimiä (28) niin, että ne estävät painotuotteiden putoamisen lokeroista (50), kun ne ovat lokerorummun (11) alaosassa.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että lokerorumpu (11) on ala-alueeltaan ainakin osittain peitetty päättömällä peitenauhalla (28), jonka lokero-rumpuun (11) päin olevaa osaa tämä kuljettaa mukanaan.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu „ siitä, että painotuotteiden pitelemiseksi lokeroissa (50) on nipistineliminä toimivat ohjatut puristuselimet (29).

19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lokerorumpu (11) on jaettu akselin suunnassa toisiaan seuraaviin, toisiinsa irrotettavasti kiinnitettyihin osiin (12-14).

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lokerorumpu (11) on jaettu akselin suunnassa toisiaan seuraaviin ja toisiinsa tarkoituksenmukaisesti irrotettavasti yhdistettyihin osastoihin (12, 13, 13, 14), minkä ohessa ensimmäiseen osastoon (12) kuuluu pää- 18 57730 painotuotteen (HP) syöttöpaikka (25), seuraaviin osastoihin (13) kuhunkin esituotteen (VP^ ja VP2) syöttöpaikat ja viimeiseen osastoon (14) lopputuotteen (EP) poistopaikka (27).

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että lokerorumpu (11) on osastojensa kussakin liitoskohdassa vaippapinnastaan laakeroitu kahdelle vapaasti pyröivälle tukirullalle (15).

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että lokerorummun (11) käyttölaite (20) on kytketty lokerorummun ensimmäiseen osaan (12) .