FI120525B - Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä- ja laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön - Google Patents

Description

1 :

TEHONKULUTUKSEN OHJAUSMENETELMÄ JA -LAITTEISTO TIEDONVÄLITYSJÄRJESTELMÄN TILAAJAYKSIKKÖÖN

Tämä keksintö koskee tiedonvälitysjärjestelmäaseman tehonkulutuksen ohjaus-5 menetelmää ja laitteistoa, jossa ohjaus on suoritettu eriasteisina aseman toiminnan eri tiloissa.

KEKSINNÖN TAUSTA

10 On ollut vahva mielenkiinto sähkötehon kulutuksen sisältöön elektronisissa piireis sä, jotka voivat riippua rajoitetuista teholähteistä, kuten paristoista tai aurinkopaneeleista. Mielenkiinto on ollut erityisen akuutti radiopuhelinjärjestelmän asemille, jotka ovat joko kannettavia tai sijoitettuina maantieteelliselle alueelle, jota ei ole riittävästi palveltu sähkötehon jakeluvarusteilla. Sellaista asemaa on tässä tavalli-15 sesti kutsuttu tilaaja-asemayksiköksi, tai yksinkertaisesti tilaajayksiköksi. Tämä mielenkiinto on tullut jopa terävämmin kohdistetuksi, kun huoli on kasvanut tarpeeseen sisältää erityyppistä saastuttamista.

Radiopuhelinkentässä useita eri tyyppisiä yrityksiä on tehty rajoittamaan tehonku-2 0 lutusta. Äänitoimiset lähettimet (VOX) ovat hyvin tunnettuja, missä todellisen äänisignaalin läsnäolo tai poissaolo kääntää lähettimen tehonsyötön POIS tai PÄÄLLE, ja yksi esimerkki on D.R. Bolgianon et al'in US-patentti 4,130,731. Muutoin tilaajayksikkö, joka sisältää sellaisen lähettimen, on täysin tehosyötetty toiminnan kaikkien tilojen aikana. Joukkoon tehonsäilytysyrityksiä on vedottu mahdollista-2 5 maan jaksollisesti ainakin tilaajayksikön vastaanottopiirit, kun yksikkö on lepomoo-dissa odottamassa kanavan käytettävyyttä tai odottamassa puhelin aloitusta, ja joitakin esimerkkejä ovat US-patentit 4,272,650 D.R. Bolgiano et ai, ja 5,203,020 H. Sato et ai. Tilaajayksikköpiirit näissä jälkimmäisissä järjestelmissä ovat muutoin täysin tehosyötettyjä todellisen puhelun signaalin prosessoinnin aikana. Termi 30 "puhelun signaalin prosessointi" viittaa toimintoihin, kuten esimerkiksi vahvistus, suodatus, koodaus/dekoodaus, interpolointi, tai modulointi suhteessa minkä tahansa tyypin signaaleihin tiedonvälitystä varten asemien välillä.

Saton et al'n patentissa, kun tilaajayksikkö matkatiedonvälitysjärjestelmässä on 35 paikassa, jossa se on kykenemätön olemaan palveltu järjestelmän millä tahansa kanavalla, sen tehonsyöttö on kytketty päälle jaksollisesti tarkistamaan oikean ka- 2 : navan käytettävyys; ja muuten kaikki komponentit lukuun ottamatta ajastinta on kytketty päälle. Kun oikea kanava on löytynyt, ja kun odotetaan puhelin alkua, kes-kusprosessointiyksikkö (CPU) ja ajastin on jaksottaisesti kytketty päälle tarkistamaan puhelun alkua. Lopulta, puhelun kytkemisen aikana, koko tilaajayksikkö on 5 jatkuvasti kytkettynä päälle.

Töisessä ryhmässä järjestelmiä, tilaajayksiköt on kytketty päälle tai pois ryhmänä, ja erityisjärjestelyt on järjestetty käynnistämään tilaajayksikkö, jos tarpeellista, kun muut on kytketty päälle. Joitakin esimerkkejä sisältävät US-patentit4,964,121 MA 10 Moore, 4,509,199 M. Ichihara, ja 4,577,315 S. Otsuka. Samalla tavalla, US-patentissa 4,713,809 Y. Mizota, releasema aikajakoisessa monipääsy (TDMA)-järjestelmässä on kytketty päälle vain niissä TDMA-aikaväleissä, joissa tilaajayksikkö, jota se palvelee, on aktiivinen.

15 Tilaajayksiköt radiopuhelinjärjestelmille, kuten US-patentin nro 5,008,900 D.N.

Critchlow et ai tilaajayksikkö, ovat sisältäneet laitteet kytkemään pois tietyn suhteellisen suuren tehonkulutuksen komponentin valittuna aikana, joka on määritetty tilaajayksikön toiminnalla, joka on suoritettu sinä aikana. Esimerkiksi, siinä Critchlow et al'n patentissa prosessorilastu, joka sisältyy yksikköön ohjaamaan erilaisia 2 0 yksikön komponentteja sekä suorittamaan tiettyjä signaaliprosessoinnin toimintoja, on tilapäisesti kytketty pois, kun ei ole puhelinsoittoa käynnissä. Poiskytkentä tapahtuu vastineena vapaan käskyn suorittamiselle yksikön toiminnan ohjelmassa.

Normaali toiminta on tilapäisesti aloitettu uudelleen vastineena keskeytys-signaalille, ja jos ei ole palvelurutiinia suoritettavaksi, prosessori palaa poiskytket- 2 5 tyyn tilaan. Muutoin tilaajayksikön komponentit näyttävät olevan täysin päällä.

US-patentissa nro 4,675,863 E. Paneth et ai, modeemi toimii puoli-dupleksimoodissa tilaajayksikössä, joka toimii TDMA-ympäristössä. Siinä moodissa modeemin vastaanottava demodulaatio-osa ja lähettävä modulaatio-osa toimi- 3 0 vat eri aikoina; niin radiotaajuisen (RF) osan tehovahvistin on aktiivinen ei enem pää kuin puolet ajasta. Muut tilaajayksikön komponentit näyttävät toimivan jatkuvasti.

Tilaajayksiköt suhteellisen vaikeissa paikoissa saavuttaa on usein varustettu var-3 5 mistusteholähteellä käyttäen paristoja, joita tukevat aurinkopaneelit tai vaihtovirta-varaaja. Huolimatta edelläkuvatun tyypin yrityksistä, jotkut tilaajayksiköt langatto- 3 : missä TDMA-tiedonvälitysjärjestelmissä, joilla on kyky toimia varmistuspariston teholla oikealla varausvarusteella, ovat joutuneet käyttämään useita varmistuspa-ristoja syöttämään tarvittavan tehon. Joissakin sellaisissa yksiköissä on käytetty paria 15Ah:n 12 V pattereita ja neljästä kuuteen aurinkopaneelin varauslähdettä.

5

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Tämän keksinnön mukaisesti tietyt TDMA-radiopuhelinjärjestelmän tilaajayksikön piirikomponentit on toistuvasti kytketty pois soiton kytkennän aikana. Osia, jotka on 10 kytketty pois kunkin toistuvan TDMA-aikakehyksen eri aikavälien aikana, ei ole vaadittu signaalin prosessoinnin toiminnalle kehyksen vastaavassa aikavälissä.

Toisin sanoin, on vaihtuva mosaiikki tilaajayksikön aktiivisen piirin osia, jotka on kytketty päälle ja kytketty pois aikavälistä aikaväliin rajoittamaan dynaamisesti yksikön tehonkulutusta.

15

Keksinnön toisen aspektin mukaisesti, tarve erikoispiirejä varten jakamaan tehonkulutuksen ohjaussignaaleita, pienenee käyttämällä olemassa olevia ohjauksen tai soiton signaaliteitä, missä mahdollista, jakamaan tehonkulutuksen ohjauskäskyjä.

Useita ohjauksen toteutustekniikoita on käytetty pienentämään tarvetta erityisiin 20 tehonkulutuksen ohjauspiiriin.

Nuo tekniikat sisältävät, valaisevasti, ohjattavasti kytkemään tehonsyötön virtatien piirikomponenttiin, tai kauko-ohjaamaan kellolähteen taajuuden tiettyihin kehotettuihin piirikomponentteihin, jotka on toteutettu puolijohdeteknologialla, jossa te-2 5 honkulutukseen vaikuttaa kellotusnopeus, tai pienentämään sisääntulosignaalia piiriin, joka kuluttaa vähemmän tehoa, kun vastataan pieneen tai olemattomaan sisääntulosignaaliin, tai pienentämän esivirtaa, joka on syötetty vahvistimeen, tai jakamaan käskysignaaleita kaupallisesti saataviin piirikomponentteihin, jotka on normaalisti järjestetty poiskytkentäsisääntuloliitännällä.

30

Yhdessä sovellutusmuodossa tilaajakytkentäpiiri sisältää linjaliitäntäyksikön kytkemään tilaajayksikön signaaliprosessointipiirin komponentit puhelinasemansettiin. tilaajayksikkö sisältää myös, yhdellä piirikortilla yhdessä linjaliitäntäyksikön ja muiden tilaajayksikköpiirin komponenttien kanssa, laajennusosan, tai pohjaliittimen, 35 antamaan linjaliitäntätoiminnot saman tai eri tyyppisille lisäpalveluille jakamaan tilaajayksikköpiirien hyödyntämisen.

4

Keksinnön mukainen tilaajayksikkö toimii TDMA-järjestelmässä, joka sisältää verkkoaseman, joka antaa radio-ohjauskanavan (RCC) liikennöimään aktivoitujen tilaajayksiköiden kanssa, joita ei ole tarvittu soiton liitännässä. Tilaajayksikkö hyö-5 dyntää TDMA-järjetelmän aikavälejä ja kehyskellotuksen järjestelyjä jaksottaisesti kytkemään päälle ensi sijassa vain ne piirikomponentit, joita on tarvittu ottamaan näytettä RCC:stä määrittämään, onko vai ei puheluliikennettä yksikölle. Yhdessä sovellutusmuodossa, ei enempää kuin yhtä aikaväliä TDMA-kehystä kohti ole hyödynnetty siihen tarkoitukseen RCC-kanavalla. Joissakin sovellutuksissa on 10 mahdollista edelleen hyödyntää vain yhtä aikaväliä joka sekunti, tai vähemmän usein tapahtuvassa, kehyksessä.

Lisätehoa on säilytetty rajoittamalla tilaajasilmukan piiriä palvelevan tilaajayksikön ja minkä tahansa palvellun tilaajatiedonvälitysinstrumentin (esim. puhelinkoneen) 15 välillä silmukkapituuteen, joka on olennaisesti vähemmän kuin radiolinkin pituus tukiasemalle, jolle tilaajayksikkö kytkee silmukkapiirin.

Myöskin, sopivasti ohjattua rengasgeneraattoria on käytetty, jossa soittotaajuus on digitaalisesti ohjelmoitavissa, ja soiton pois-päällehuippu ja tehonkulutus ovat oh-20 jättävissä binääritason signaalilla.

Tehonkulutuksen tason ohjaus tilaajayksikössä on poistettavissa ja käytettävissä termostaatin ohjauksen aikana tilaajayksikön kotelossa auttamaan ylläpitämään minimilämpötilaa kotelossa.

25

PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

Täydellisempi keksinnön ja sen eri piirteiden, kohteiden, ja etujen ymmärtäminen voidaan saavuttaa seuraavan yksityiskohtaisen kuvauksen ja oheisten vaatimus-30 ten miettimisestä yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa:

Kuv. 1A ja 1B, otettuaan yhdessä kuten on esitetty kuv. 1C, ovat tilaajayksikön lohko-ja linjakaavio tämän keksinnön mukaisesti, ja neon nimetty yksinkertaisesti "KUV. 1" kun on viitattu koko tilaajayksikköön; KUV. 2 on kuv. 1 tilaajayksikön radiotaajuisen (RF) osan lohko-ja linjakaavio; 35 5 KUV. 3 on tehonsyötön, virran, poiskytkennän, ohjauspiirin sovellutusmuodon kaaviollinen diagramma; 5 KUV. 4 on yksinkertaistettu kaaviokuva, joka kuvaa yhtä tapaa ohjata vahvistimen tehonkulutusta kääntämällä sen estovirtaa päälle ja pois; KUV. 5 on tunnetun tekniikan aikavälirakenteen diagramma käytettynä kuv. 1 tilaajayksikön kuvaavassa sovellutusmuodossa; 10 KUV. 6 on tiladiagrammi kuvaten tunnetun tekniikan kuv. 1 tilaajayksikön TDMA-toiminnan aspekteja ja käyttämällä kuv. 5 aikavälirakennetta sekä kvadratuurivai-hesiirtoavainnettua (QPSK) toimintaa että 16-vaiheista vaihesiirtoavainnettua (16PSK) toimintaa; 15 KUV. 7 on analogia-digitaaliliitäntäpiirin lohko-ja linjakaavio kuv. 1 tilaajayksikön DDF ASIC:ssa; KUV. 8 on lohko-ja linja kaavio käskyvastaavasta kellovalintapiiristä kuv. 1 tilaa-20 jayksikön DDF ASIC:ssa; KUV. 9 on vapaan moodiajastimen ja herätyslogiikan lohko-ja linjakaavio kuv. 1 tilaajayksikön DDF ASIC:ssa; 2 5 KUV. 10 lohko- ja linjakaavio piiristä tuottamaan kaksi taajuutta syötettäväksi ren- gaspiiriin kuv. 11; ja KUV. 11 on rengaspiirin kaavio kuv. 1 tilaajayksikön linjaliitäntäpiirissä.

30 LYHENNYSTEN JA AKRONYYMIEN MÄÄRITELMÄT

AC: vaihtovirta ADC: analogia-digitaalimuunnin AGC: automaattinen vahvistuksen ohjaus 35 ASIC: sovellusspesifinen integroitu piiri CMOS: komplementaarinen metallioksidipuolijohde 6 CODEC: kooderi/dekooderi CODECPD: koodien poiskytkentäsignaali CPU: keskusprosessointiyksikkö DAC: digitaali-analogiamuunnin 5 DC: tasavirta

DDF: ASIC suorittamaan DIF-, DDS-ja FIR-toimintoja DDS: suora digitaalisynteesi DIF: digitaalinen IF

DIFCLK: digitaalinen välitystaajuuskello 10 DSP: digitaalinen signaaliprosessori F DAC: DAC DIF-ulostulolle FIFO: ensin sisään ensin ulos (jono)muisti FIR: äärellinen impulssivastesuodatus FLASH RAM: sähköisesti ohjelmoitava haihtumaton RAM 15 FLASH-CS: flash lastuvalintasignaali IF: välitystaajuus IFLPBK: välitystaajuuspaluusilmukka INT: interpolation LSB: vähiten merkitsevä bitti 20 ms: millisekunti MSB: eniten merkitsevä bitti P4RAM-CS: pin-4 RAM lastunvalintasignaali PAEN: tehonvahvistimen salliminen PNP: liitostransistori, jossa on p-, n-ja p-tyypin 2 5 johtavat materiaalikerrokset PROM: ohjelmoitava lukumuisti (Read Only Memory) PROM-CS: PROMin lastunvalintasignaali PSK: vaihesiirtoavainnus (modulaatiotekniikka) QPSK: kvadratuurinen vaihesiirtoavainnus (modulaatiotekniikka) 30 RAM: satunnaispääsymuisti RCC: radio-ohjauskanava RF: radiotaajuus Rx: vastaanotto SDAC: DAC DDS:n ulostulolle 35 SLIC: tilaajalinjan liitäntäpiiri SLAC: tilaajalinjan äänipiiri 7 TDMA: aikajakomonipääsy T/R: lähetä tai vastaanota TX: lähetä VAGC: jännite AGC:lle 5 VOX: äänitoiminen siirto

YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Kuvauksen mukavuuden vuoksi, ja ilman rajoitusta, keksintöä on tässä kuvattu 1 o viittaamalla TDMA-tiedonsiirtojärjestelmän tilaajayksikköön. Sellaisen yksikön piir- rosesitykset on yksinkertaistettu esittämän tehonsäilytysaspektit, sen pohjalla olevien radiopuhelinsignaaliprosessointiaspektien ollen tunnettuja sellaisesta edeltävästä työstä kuin Paneth et al'n ja Critchlow et al'n patentit viitattuna edellä. Noiden kahden patentin viittaukset on sisällytetty tähän viittauksena. Kuitenkin, kek-15 sintö on sovellettavissa TDMA-radiopuhelinjärjestelmiin ilman rajoitusta erityiseen järjestelmäsuunnitteluun. Radiopuhelinsignaaliprosessointiaspektien keskustelu on sisällytetty tässä vain määrään joka on tarpeellinen mahdollistamaan keksinnön tehonsäilytysaspektien ymmärtäminen.

20 KUV. 1 on esitetty tilaajapääte 8, joka sisältää tilaajayksikön 10 tyyppiä, joka on kuvattu Critchlow et al'ssa, TDMA-tiedonsiirtojärjestelmään, kuten se, joka on kuvattu Paneth et al'ssa. Toimintateho yksikön 10 piirikomponenteille on syötetty akusta (ei esitetty) tai aurinkopaneeleista (ei esitetty) tai AC-DC-teholähteestä (ei esitetty), joukolla DC/DC-muuntimia 9. Joukko 9 muuntimia tuottavat eri ulostulo- 2 5 jännitteitä, jota on vaadittu yksikön 10 piirikomponenteille, ja jännitteiden alue si sältäen +5Vja -48V on kuvaavasti ilmaistu piirustuksessa. Eri jännitteet on kytketty niihin tilaajayksikkökomponentteihin yleisellä tavalla piireillä, joita ei ole esitetty kuv. 1.

30 Tilaajayksikön 10 piirikomponentit sisältävät sekä aktiivisia että passiivisia komponentteja. Aktiivisten piirikomponenttien joukossa on ryhmä, jossa kullakin komponentilla on ainakin yksi tehonkulutusvaikutuksellinen sähköinen sisääntuloliitän-tä, jossa ennaltamäärätty muutos sähköisessä sisääntulossa aiheuttaa vastaavan muutoksen piirikomponentin tehon kulutustasossa. Keksinnön mukaisesti, noita 3 5 tehonkulutusherkkiä sisääntuloliitäntöjä ohjataan kussakin TDMA-järjestelmän ai kavälissä kytkemään päälle ne ryhmäkomponentit, joita on tarvittu signaaliproses- 8 sointiin, ja kytkemään pois ryhmän jäljellejäävät komponentit.

Kuv. 10 tilaajayksikkö 10 sisältää RF-osan 11, jossa on lähetysosa 12, vastaanotto-osa 13, ja ajoitus-ja ohjauslogiikkapiiri 16. Antenni 17 antaa kytkennän radiolin-5 kin kautta TDMA-järjestelmän tukiasemille (ei esitetty) ja on vuorostaan kytketty duplekserin avulla RF-osan 11 lähetys-ja vastaanotto-osaan. Tilaajayksikkö 10 toimii digitaalisen signaaliprosessorin (DSP) 19, ts. ohjelmoidun keskus-prosessorin, ohjauksessa. Yksi sopiva integroitu piirilastu DSP 19:lle on Texas Instruments Co:n TMS320C52 DSP. DDF-sovellutusspesifinen integroitu piiri 1 o (ASIC) 20 on kaksisuuntaisesti kytketty RF-osan 11 kanssa DIF-syötetyllä digitaali- analogia-muuntimella (FDAC) 21 (kuten Sony Co:n CXD1171M DAC) ja analogia-digitaalimuuntimella (ADC) 22 (kuten Analog Devices Co:n AD 7776). Bittirinnak-kainen väylä 23 ja DIFCLK-liitäntä 26 yhdistävät digitaalisen modulaatioäänidatan ja kellosignaalin, vastaavasti, DDF ASIC:sta 20 FDAC:hen 21. DIFCLK-piirisignaali 15 kellottaa FDAC 21 :n; ja TDMA-aikavälien aikana, kun FDAC-toimintaa ei tarvita, DIFCLK on käännetty pois päältä pienentämään tehonkulutusta. Siihen asti, FDAC 21 on edullisesti konfiguroitu käyttämällä puolijohdeteknologiaa, jossa tehonkulutukseen vaikutetaan kellotustaajuudella. Yksi esimerkki sellaisesta teknologiasta on komplementaarinen metallioksidipuolijohde (CMOS)-teknologia. CMOS-piirissä 2 0 vedetty virta on riippuvainen nopeudesta millä sisällytetyt CMOS-laitteet kytkevät; siten, jos kellotussignaali on keskeytetty, kytkentä loppuu; ja huomattava tehonkulutuksen pieneneminen tapahtuu. Samanlainen vaikutus on tuloksena CMOS-piirikomponenteissa, joita ei ole kellotettu, kun niiden sisääntulosignaaleita on estetty vaihtumasta, ja siten estetään CMOS-transistoreita kytkemästä. Analogisia 2 5 RF-signaaleita on käytetty FDAC-ulostulosta 21 RF-osan 11 lähetysosaan 12 piirillä 27.

Samalla tavalla, vastaanotetut analogiset RF-signaalit on kytketty vastaanotto-osasta 13 ADC:hen 22 piirillä 28, ja ADC:n digitaaliulostulo on sovitettu DDF:n 30 ASIC:iin 20 bittirinnakkaisella kaksisuuntaisella piirillä 29. Tuota piiriä 29 on myös käytetty sovittamaan tehonkulutusohjaussignaaleita, ja muita ohjaussignaaleita, ADC:hen 22 DDF ASIC:sta 20, kuten on kuvattu seuraavassa. Piiri 30 kytkee useita ohjaussignaaleita ADC:hen 22 DDF ASIC:sta 20.

35 tehonkulutusohjaussignaalit, kuten myös muut ajoitus-ja ohjaussignaalit, on sovitettu RF-osan 11 ajoitus-ja ohjauslogiikkaan 16 DDFASIC:sta20 piirillä 31. Tuos- 9 ta piiristä 31 puhutaan kuv. 2 yhteydessä, mutta näihin tarkoituksiin on huomattava, että se käsittää neljä piiriä signaaleille, joita on käytetty toteuttamaan tehonku-lutusohjaus RF-osassa 11. Nuo neljä signaalia ovat Tx (kääntämään lähetysosaa 12 PÄÄLLE ja POIS), Rx (kääntämään vastaanotto-osaa 13 PÄÄLLE ja POIS), 5 PAEN (mahdollistamaan tai olemaan sallimatta tehovahvistimen 101 lähetysosas-sa 12), ja IFLPBK (ohjaamaan paluusilmukan kytkimen vastaanotto-osassa 13). Täydentävä digitaali-analogiamuunnostoiminta (ei esitetty kuv. 1) on liitetty automaattiseen vahvistuksen ohjaustoimintaan vastaanotto-osassa 13, keskusteltavaksi kuv. 2 yhteydessä. Tuo täydentävä digitaali-analogiamuunnostoiminta on 10 katsottu sisältymään vastaanotto-osan 13 kaaviolliseen esitykseen.

DDF ASIC 20 sisältää piirikomponentteja, jotka ovat osia sekä tilaajayksikön 10 peruskaistan että välitystaajuuden osista sekä piiristä suorittamaan eri signaalin-prosessointi ja ohjaustoimintoja, jotka ovat tarpeellisia mahdollistamaan yhteistoi-15 minnan RF-osan 11, muuntimien 21 ja 22, DSP:n 19, ja peruskaistan piirikompo-nenttien, joita ei vielä ole mainittu, joukossa. Erityistä mielenkiintoa tämän keksinnön yhteydessä ovat kuvattavat tehonkulutuksen ohjausaspektit. Siihen asti, DDF ASIC 20 sisältää ohjauslogiikkapiirit 32, jotka ohjaavat rekisteriperustaisia tiedonvälityksiä DDF ASIC:n 20 ja muiden tilaajayksikön 10 komponenttien joukossa. 20 Esimerkiksi, informaatio lähdepiiristä, esim. dataväylältä 42, on lastattu DDF ASIC-rekisteriin yhtenä kelloaikana ja luettu sitten sen määränpääpiiriin myöhempänä kelloaikana. Logiikkapiirien 32 piirikomponentteja ei itseään ole kytketty pois minään aikana, kun tilaajayksikkö on aktivoitu. Myös DDF ASIC:ssa 20, ja mielenkiinnosta tehonkulutuksen ohjaustarkoituksiin ovat ASIC:n FIR-osa 33 suodatta-25 maan lähetettävän digitaalisen modulointisignaalin, interpolointi^NT)osa 34 lisäämään sen digitaalisignaalin symbolimäärää, DIF-osa 36 suorittamaan vaihemodu-laation ja ensin sekoittamaan tuomaan peruskaistan digitaalisignaalin ensimmäiselle välitystaajuudelle, ja vastaanotto FIFO logiikkapiiri 37 suorittamaan useita toimintoja, kuten kuvataan kuv. 7 yhteydessä.

30

Erilaiset signaalin prosesSointitoiminnat tilaajayksikössä 10 vaativat erilaisia sig-naalitaajuuksia esim. kellotaajuuksia, paikallisoskillaattorin taajuuksia, ja referens-sitaajuuksia, sekä lähettämään että vastaanottamaan toimintoja, kuten on hyvin tunnettua alalla. Prosessi, joka tuottaa noita taajuuksia, edullisesti sisältää suoran 35 digitaalisynteesin (DDS) toimintoja, myös hyvin tunnettuja alalla, kuv. 1 sovellu-tusmuodossa, DIF-osa 36 suorittaa edullisesti DDS-toiminnan tilaajayksikön piiri- 10 komponenteille, jotka osallistuvat vain lähetystoimintoihin. Lisäksi, erillinen DDS-osa 44 suorittaa DDS-toiminnan tilaajayksikön piirikomponenteille, jotka osallistuvat ensi sijassa vain vastaanottotoimintoihin. DDS:N 44 ulostulo on kytketty DDS-syötetyn DAC:n (SDAC) 45 kautta RF-osan 11 vastaanotto-osaan 13. Koska 5 ainakin vastaanotto-osan yhdellä kuvattavalla piirikomponentilla on niin pitkät aikavakiot, että se pitää kytkeä päälle kaikkina toiminta-aikoina, DDS myös on kytketty päälle kaikkien toiminta-aikojen aikana (vis-a-vis initialisointi).

Ohjauslogiikkapiirit 32 vastaavat osoite-ja datasignaaleihin, jotka on vastaanotettu 10 DSP:stä 19 ja siihen liittyviin muisteihin (ts. RAM 39 ja FLASH RAM 40) osoite-väylällä 41 ja dataväylällä 42, jotka vaikuttavat edellä mainittuun ohjaukseen. Pireillä 32 tällä tavalla vastaanotettu informaatio informoi niitä tilaajapäätteen 8 toimintatilasta (esim. initialisointitoiminta, piiriparametrien resettointi, vapaa (on-hook) odottaessaan soiton initialisointia, soittaminen, ja lähetys/vastaanotto(off-15 hook)toiminta puhelun aikana). Toimintamoodia ilmaiseva data (esim. QPSKtai 16PSK) on myös annettu. Ohjauslogiikkapiirit 32 sisältävät rekistereitä liikennöimään datan ja osoiteväylien 42 ja 41 ja muiden tilaajayksikön 10 komponenttien kanssa. Siten tuli tiedonvälityksen aikaisempi karakterisointi piirien 32 ja muiden tilaajayksikön 10 komponenttien joukossa olemaan rekisteriperustaista. Tämän 20 tyyppinen tiedonvälitys on hyvin tunnettua alalla. Kuitenkin, kuv. 1 nuo väylät on esitetty ulottumaan suoraan lohkon esityspiireihin 32. Useimmissa tapauksissa muut piirit on esitetty yksinkertaisesti ulottamalla DDF ASIC:n 20 reunaan tai reunasta. Piirien 32 kuvaavista osista, jotka sisältyvät aikaväliperustaiseen tehonkulutuksen ohjaukseen, keskustellaan yksityiskohtaisemmin kuv. 7-10.

25

Ohjauslogiikkapiirit 32 hyödyntävät informaatiota, joka on vastaanotettu väyliltä 41 ja 42 ja muista piireistä, yhdessä aikavälin ja kehyksen informaation kanssa, jotka myös on generoitu piireissä 32, kehittämään tarpeelliset lisäsignaalit tilaajayksikön 10 eri komponenttien koordinoituun ohjaukseen. Nuo lisäsignaalit sisältävät tiettyjä 3 0 tehonkulutuksen ohjaussignaaleina yksikölle 10. Jälkimmäiset signaalit sisältävät neljä aiemmin listattua signaalia, jotka on kuljetettu piirillä 31 RF-osaan 11. Lisäksi, piiri 43 kytkee monibittisen käskysignaalin logiikkapiireistä 32 Fl-FO-logiikkaan 37, ja tuo signaali sisältää tehonkulutuksen tason ohjausbitin liikennöimään ADC:hen 22 vastaanottoaikavälin alussa ja lopussa, kuten kuvataan kuv. 35 7 yhteydessä. FIDO-logiikkapiiri 37 on itsessään kytketty päälle jatkuvasti, kun ti laajayksikkö 10 on aktivoitu.

11 :

Ohjauslogiikkapiirit 32 syöttävät kellosignaaleita DDF:n 20 piirikomponenteille. Piiri 35 kytkee jatkuvat kellosignaalit DDS:lle 44. Piiri 44 kytkee valitut, ts. ohjelmoitavasi! keskeytettävät, kellosignaalit DIF-osaan 36, ja piiri 47 kytkee muut valitut 5 kellosignaalit sekä INT-osaan 34 että FIR-osaan 33, kuten kuvataan kuv. 8 yhteydessä. Kääntämällä kellosignaalit piireissä 46 ja 47 päälle ja pois oikeina aikaväleinä FIR- ja INT-osat ja DIF-osa, joista kaikki on edullisesti toteutettu CMOS-teknologialla, on tehokkaasti kytketty päälle ja pois tehonkulutuksen ohjausta varten. Kun CMOSia ei ole kellotettu, CMOS-transistorit eivät kytke, ja piiri 10 olettaa lähes nollan tehonkulutustason.

Logiikkapiirit 32 sisältävät osoitteen dekoodauslogiikan (ei esitetty), joka on vastineena signaaleille osoiteväylässä 41 kehittämään lastun valintasignaalit P4RAM-CS ja FLASH-CS vastaavissa nimetyissä johdoissa 49, ja 50, vastaavasti, jotka 15 mahdollistavat piirikomponentteihin sisältäen muistit RAM 39, ja FLASH 40, vastaavasti, pääsemisen. Johdot 49, ja 50 on tavallisesti sisällytetty osoiteväylään 41, mutta on esitetty erikseen keksinnön poiskytkennän aspektin kuvaustarkoituksia varten. Koska nuo muistit myös on toteutettu CMOS-teknologiassa, valintasig-naalin poissaolo yhteen niistä estää sitä olemasta osoitettu ja siten tehokkaasti 2 0 kytkee sen pois (menettämättä tallennettua informaatiota), kunnes se taas voi olla valittu osoitusta varten.

Ennen kuin DSP suorittaa vapaa-ohjeen sen ohjelmassa, kytkeäkseen itsensä pois (ts. mene nukkumaan) se asettaa nukkumislaskurin (kuv. 9) ohjauslogiikkapii- 2 5 reissä 32 muistimapatun rekisterin kautta DDF:n ASIC:ssa 20 ja käyttämällä DSP-osoitetta ja dataväyliä 41 ja 42. DSP 19 siten mahdollistaa laskurin aloittamaan laskemisen samalla tavalla. Laskentaintervallin päättyessä, tai jos piirit 32 vastaanottavat signaalin, joka ilmaisee, että palvelut tilaaja on ottanut puhelinlaitteen off-hook, logiikkapiirit 32 soveltavat piiriin 52 HERÄTYKSEN ei-maskattavan 30 keskeytyksen (NMI) signaalin, joka aiheuttaa DSP:n 19 päällekytkennän ja palauttaa prosessoinnin. Tästä aspektista on edelleen keskusteltu kuv. 9 yhteydessä.

Tilaajayksikkö 10 sisältää IinjaIiitäntäyksikön 53, joka vuorostaan sisältää piirikom-ponentit, jotka on valikoivasti kytketty päälle ja pois tehonkulutuksen ohjaukseen 3 5 signaaleilla, jotka on annettu DDF ASIC:n 20 logiikkapiireistä 32. Linjaliitäntäyksi- kön 53 peruskomponentit ovat tilaajalinjan liitäntäpiiri (SLIC) 56, kooderi/dekooderi 12 : (CODEC) 57 (joskus kutsuttu tilaajasilmukan äänipiiri (SLAC)), soittopiiri 58, ja soittorele 59. Rele 59 on kuvattu sen normaaliasemassa puhelun kytkennän aikana, ja se liittää piirin 58 tilaajasilmukkaan, kun on aktivoitu signaalilla SLIC:stä 56. tilaajasilmukka on kaaviollisesti esitetty kärkijohdon ja rengasjohdon vastuksilla 62 5 ja 63, vastaavasti, ja vastuksella 66, joka edustaa tilaajapuhelinlaitetta. Tilaajayksikkö on hyödyllinen palvelemaan erilaisia tilaajan inhimillisiä liitäntälaitteita, ts. tiedonvälitysinstrumentteja, kuten puhelinlaitetta, modeemia, tai faksimilekonetta; mutta puhelinlaitetta on tässä käytetty kuvauksen sopivuuden vuoksi.

10 SLIC 56 antaa sähköisen liitännän tilaajayksikön ja tilaajasilmukan välille, ja se on edullisesti piiri, joka sisältää sisäänrakennetun kyvyn toimia eri silmukan ulostu-lojännitteillä kuomnan(ts. puhelintilaajasilmukan) vastuksen eri alueille. Siten tyypillisessä johtolinjaverkkosovellutuksessa, ja käyttämällä kaupallisesti saatavissa olevaa SLIC:iä, joka on aikaisemmin identifioitu (AMD 79534), 15 SLIC-ulostulojännite, 30 mA:lla, tilaajasilmukkaan oli suunnilleen 36 V 1200 Ω:η kokonaissilmukkavastukselle, ts. 1,08 W:n silmukan tehonkulutuksella. Vähemmän jännitettä ja vähemmän tehoa on tarvittu alempiin silmukkavastuksiin.

Toisaalta, tilaajayksikön sovellutukset tyypillisesti sisältävät yksikön pystytyksen 2 0 hyvin lähelle rakennusta, jossa tilaajapuhelinlaite sijaitsee, ja tilaajasilmukka yksikön ja puhelinlaitteen välillä on tyypillisesti paljon lyhyempi kuin radiolinkki tilaajayksikön ja tilaajayksikköä palvelevan tukiaseman välillä. Ilmoitettuaan erikseen, kuvattuun tilaajayksikköön liitetty tilaajasilmukka on tyypillisesti paljon lyhyempi kuin tilaajasilmukka puhelinvaihteen ja tilaajan puhelinlaitteen välillä johtolin-2 5 jajärjestelmässä. Tämän keksinnön mukaisesti tilaajasilmukka sisältäen vastukset 62, 63 ja 66, on edullisesti rajoitettu paljon pienempään kokonaisvastukseen kuin tyypillinen silmukkavastusjohtolinjajärjestelmässä. Siten, pienentääkseen tehonkulutusta silmukalla sen vastus on edullisesti rajoitettu noin 500 Ω:ϋη. Tämä edustaa maksimitehonkulutusta noin 4,5 W:n silmukassa, pienentämättä toimintavirtaa, 30 joka on käytettävissä silmukalle.

SLIC 56 sisältää DC-DC-muuntimen, joka syöttää vakion silmukkavirran vaihtele-viin silmukkavastuksiin kuluttaessaan itse vakiotehon, riippumatta silmukan jännitteestä, suunnilleen 450 milliwattia (mW). Siten, johtuen pienentyneestä ulostulo-35 jännitteestä SLIC:stä palvelemaan lyhyempää silmukkaa, ja olettamalla, että muuntimet 9 ovat noin 85 % tehokkuudella, tilaajayksikkö per se edellä olevassa 13 esimerkissä kuluttaa noin 740 mW vähemmän kokonaistehoa. Siten, on kokonais-tehon säätö, joka on merkittävät osa yleisestä keksimääräisestä tilaajayksikön si-sääntulotehon vaatimuksesta.

5 Lähetyssignaalit tilaajapuhelinasemalaitteesta viilaavat SLIC:n 56 ja KOODEKIN

57 kautta, ja (digitaalimuodossa) kaksisuuntaisen, tiedonsiirtosignaalin, liitäntäpii-rin 64 kautta DSP:hen 19. Uuden näytteenoton ja muiden prosessointitoimintojen jälkeen DSP:ssä 19, lähetyssignaalit jatkavat FIR-osan 33, INT-osan 34, ja DIF-osan 36 kautta DDF ASIC:ssa 20, josta ne viilaavat FDAC:n 21 ja RF-osan 11 10 lähetysosan 12 kautta antenniin 17. Antennilla 17 siepatut vastaanottosignaalit kulkevat osan 11 vastaanotto-osan 13, ADC:n22, FIFO-logiikan 37, DSP:n 19, ja (piirin 64 kautta) KOODEIN 57 ja SLIC:n 56 kautta tilaajan puhelinlaitteeseen. SLIC 56 on annettu sisääntuloliitännöillä 65, jota on otettu väliottoina rengaspiirin 58 ulostulosta mahdollistamaan SLIC 56 ilmaisemaan tilaajapuhelinlaitteen off-15 hooktila soittamisen aikana (ts. SLIC:n 56 poiskytkennän tilan aikana). Johto 69, joka ulottuu SLIC:stä 56, kytkee off-hook-ilmaistun signaalin DDF ASIC:in 20 ja sen logiikkapiireihin 32.

SLIC 56 on edullisesti Advanced Micro Devices, lnc.:n AM79534CMOS-piiri,ja se 20 on kytketty aktiivitilan ja pienen tehon tilan välille monibittisellä ohjaussanalla, joka on annettu DSP:stä DDF ASIC:lla 20 (ohjauspiirit 32) ja liitännällä 67. KOODEKKI 57 on edullisesti Advanced Micro Devices, lnc.:n AMD 7901 B-piiri; ja se on kytketty aktiivitilan ja poistilan välille sarjamonibittiselläSERDATsignaalilla johdossa 68 logiikkapiireistä 32 DDF ASIC:sa 20.

25

Piiri 70 kuvaavasti kytkee 80 kilohertsin (kHz), pienen jännitteen, kellosignaalin DDF ASIC:sta 20 soittopiiriin 58, joka generoi suuren jännitteen soittamiseen. Piiri 74 kytkee pienen jännitteen signaalin RINGFRQ valittavalla pienellä taajuudella (kuvaavasti 20 Hz) soittopiiriin 58 generoimaan soittosignaalin taajuuden. 80 kHz: n 30 ja RINGFRQ-signaalit on pysäytetty (ts. pidetty vakiossa DC-arvossa), kun puhe-lininstrumentti ei todellisuudessa tuota hälyttävää soittoääntä, esim. "2 sekuntia päällä, 4 sekuntia pois":n "4 sekunnin pois” soittokadenssin aikana. Siten, soittopii-rin tehonkulutuksen ohjaus ja sen toiminnallinen ohjaus on toteutettu samoilla signaaleilla. Se on, vaikka piiri on sen aktiivisessa soittotilassa, sen sisääntulosignaa-35 Iin kellosyöttö on jaksoittain käännettynä päälle ja pois mainitussa soittokadens-sissa; ja tämä pienentää tehonkulutusta. Tämä on edullista, koska, kun aktiivinen, 14 : yhdessä kahden sekunnin soittointervallissa soittopiiri kuluttaa yhtä paljon tehoa kuin tekevät kaikki loput tilaajayksiköstä 10 noin 3,3, sekunnin toiminnan aikana normaalissa äänikutsussa (käyttämällä 16PSK-modulaatiota puolidupleksitoimin-nassa), tai vapaan toiminnan 8,3 s. Rele 59 on aktivoitu soittamisen aikana liittä-5 mään kärki-ja soittopuhelinliitännät soittogeneraattorin 58 ulostuloon. Aktivointi on suoritettu tavallisella tavalla SLIC:n 56 ulostulolla, jota on ohjattu DDF ASIC:N 20 ulostulolla, jotka vuorostaan on ohjattu käskyllä, myös piirissä 67, DSP:stä 19 DDF ASIC:sta 20.

10 Linjaliitäntäoption pohja 72 on myös annettu tilaajayksikössä 10, niin että muut palvelut voidaan tarjota TDMAaikakehyksen rakenteessa, kuvattuna, kun liikenne-tasot sallivat. Esimerkkejä sellaisista palveluista sisältävät, kuvaavasti, ylimääräisen tasaisen puhelintilaajalinjan, tai kolikkopuhelimen, tai datamodeemin, tai fak-similekoneen, käytön. Pohja 72 on siihen asti varustettu liitännöillä osoiteväylään 15 41 ja dataväylään 42, sekä kaksisuuntainen piiri 73 tiedonsiirtosignaalin liitännän kytkentään DSP:n 19 kanssa. Tehonsyöttöliitäntä (ei esitetty kuv. 1) tavalliselle DC-syöttöjännitteelle, kuten 12 V, joukosta DC/DC-muuntimia 9 on myös annettu.

Kärki- ja soittojohdot 76 ja 77 tarjoavat tiedonsiirron tilaajapalvelulaitteistolle, johon on sovitettu lisättävä palveluvalmiuskortti (ei esitetty). Siihen määrään, että sellai-20 nen valmiuskortti vaatii erityisen syöttöjännitteiden alueen, joka on muu kuin se, joka on syötetty muuntimista 9, se sisältää sen oman joukon DC/CD-muuntimia.

Samalla tavalla, ohjaussignaalit, sisältäen piirikomponenttien tehonkulutuksen ohjaussignaalit valmiuskortilla, on annettu data-ja osoiteväylien 42 ja 41 avulla oikeaan käskytulkintalogiikkaan valmiuskortilla.

25

Kun linjaliitäntäpiirikortti on työnnetty pohjaan 72 ja kytketty tilaajasilmukkaan, tilaajayksikkö voi toimia QPSK täysidupleksimoodissa, kuten keskustellaan edelleen seuraavassa. Termi "täysdupleksi" käytettynä tässä TDMA-toiminnassa on hieman erilainen merkitys kuin tavanomainen merkitys. TDMA-ympäristössä, täys-30 dupleksitoiminta viittaa tilaajayksikön toimintaan, jossa yksikön sekä lähetys- että vastaanotto-osat toimivat yhdessä aikavälissä. Tämä sallii perinteisemmän täys-dupleksisen puhelintoiminnan, jossa molemmat osapuolet puheluun voivat puhua samaan aikaan, kuten myös on asianlaita TDMA-puolidupleksitoiminnassa; mutta se myös sallii yksittäisen tilaajayksikön palvella, esim. kahta tilaajalinjaa, ts. kak-35 soislinjapalvelu. Täysdupleksissa toiminnan kaksoislinjapalvelumoodissa koko tilaajayksikön tehonkulutus on suurempi kuin silloin, kun palvellaan yksittäistä linjaa; 15 mutta johtuen tilaajayksikön osien jakamisesta, jotka on täysin kytketty päälle kaikkina toiminta-aikoina, on pienempi linjakohtainen laitekustannus, sekä pienempi linjakohtainen tehonkulutus tilaajayksikölle.

5 Tehonkulutuksen tason ohjauskyky tilaajapäätteessä 8 on hyödyllinen auttamaan päätteen sisäisen lämpötilan säädössä. Siten, termostaatti 71 olisi kytketty DDF ASIC:n 20 kautta dataväylään 42, niin että sen avoin tai suljettu piiritila voi olla jaksottaisesti rekisteröity ASIC:ssa ja tuo tila luettu DSP:llä 19. Termostaatti on edullisesti asetettu olemaan vaikuttamaan muuttuneeseen piiritilaan, kun lämpötila 10 tilaajapäätteessä 8 putoaa alle ennaltamäärätyn lämpötilan, kuten 0° centigrade. Kun lämpötila putoaa alle tuon tason, termostaatin muuttunut piiritila aiheuttaa DSP 19:n pitämään tehonkulutuksen tason ohjaussignaalit piireille, jotka kytkevät todelliset tehonsyöttövirtapiirit, kuten ohjaussignaalit, jotka on syötetty piirissä 31, niiden päälle, tai normaaleihin, tehonkulutuksen tasoille; niin ettei tilaajayksikön 15 piirikomponenttien, jotka on niin ohjattu, kytketä pois, kunnes termostaatti 71 on palautettu sen aikaisempaan piiritilaan. Siten, ohjattujen ja täysin päällekytkettyjen piirikomponenttien generoima lämpö pyrkii palauttamaan päätelämpötilan korkeammalle tasolle.

2 0 Kääntyen nyt kuv. 2 lohkokavioon, joka kuvaa yksityiskohtaisemmin RF-osaa 11 ja tehonkulutuksen ohjausmosaiikin, tai mosaiikin, resoluutiotasoa siinä. Ohjaus moniin piirikomponentteihin kuv. 2 on toteutettu tekniikalla, jossa käytetään hilakytkin-tä sarjassa tehonsyöttöpiirien virtatien kanssa valitulle osan piirikomponenteille. Yksi esimerkki on esitetty yksityiskohtaisemmin suhteessa vahvistimeen kuv. 3. 25

Kuv. 3, vahvistin 78 vastaanottaa sisääntulosignaalit päätteissä 79 ja tuottaa vahvistetut ulostulosignaalit päätteissä 80. Positiivinen jännitetehonsyöttö 81 on kaa-viollisesti ilmaistu ympyröidyllä plus-merkillä ja sen negatiivisella päätteellä kytkettynä maahan. Syöttö 81 on liitetty PNP-transistorin 82 emitteripäätteeseen, jossa 30 on sen kollektoripääte liitettynä vahvistimen 78 tehonsyöttöpäätteeseen, jonka toi nen syöttöpääte on kytketty maahan. Transistori 82 on estokytkettyjoko kyllästyneeseen johtamiseen tai kyllästymättömään johtamiseen tehonkulutuksen ohjaussignaalilla, ts. DC-tasosignaalilla, joka on joko nolla tai positiivinen, vastaavasti, sovitettuna päätteen 83 ja maan yli olevan vastuksen 84 välille siten estokyt- 3 5 kemään transistorin kantapäätteen. Tehonkulutuksen ohjauksen ehdoilla transisto ri 82 on liitetty sarjaan vahvistimen 78 virransyöttötien kanssa ja toimii kytkimenä 16 kääntämään vahvistimen päälle (transistori 82 kyllästyneessä johtamisessa) ja pois (transistori 82 johtamaton). Tämän tekniikan käyttö kuv. 2 tehonkulutuksen ohjaukseen on ilmaistu, kuvaamisen tarpeeseen, avoimella kytkimellä sarjassa ohjatun piirikomponentin tehonsyöttötiessä. Käytännössä vain kolme transistori-5 kytkintä (ei esitettynä mutta edullisesti sisältyneinä RF-osan 11 kaaviollisessa esityksessä) on käytetty. Kutakin kytkintä ohjataan yhdellä Tx-, Rx-, ja LB-tehonkulutusohjaussignaaleista keskusteltavaksi; ja kukin kytkin ohjaa yleistä tehonsyötön väyläliitäntää yhdelle tai useammalle RF-osan 11 piiri komponentille, joilla on oltava niiden tehonsyöttöohjattuna aikaväliperustalla. Koska kytkimet ja 10 niiden vastaavat ohjatut syöttöväylät ovat siten osa RF-osan 11 kaaviollista esitystä, niistä ei ole yksittäin edelleen keskusteltu tai viitattu.

Olettaen kuv. 2 harkinta, tässä ja muualla kuvatut piirikomponentit kantavat samoja viitenumerolta kaikissa kuvioissa. Nuo komponentit mainitaan määrittämään 15 tehonkulutuksen ohjausmosaiikinresoluutiontaso, mutta niiden vuorovaikutuksia ei ole tarkasti kuvattu, koska ne ovat hyvin tunnettuja alalla, ja nuo vuorovaikutukset sinänsä eivät käsitä osaa keksinnöstä. DIF-osan 36 digitaalinen IF- ulostulosignaali on sovitettu FDAC:n 21 ja piirin 27 kautta ensimmäiseen lähetysosan 12 IF-segmenttiin. Siinä segmentissä signaali kulkee paluusilmukan kytkimen 125, 2 0 alipäästösuotimen 87, ja kiinteän vähentimen 89 kautta ensimmäiselle sekoittimel-le 88 ylös-muunnosta varten toiselle välitystaajuustasolle. Sillä tasolla, signaalit kulkevat toisessa IF-segmentissä vahvistimen 90, kaistanpäästösuotimen 91 valitsemaan ylemmän sivukaistan, ja kiinteän vähentimen 92 kautta toiselle sekoitti-melle 96, joka ylösmuuntaa signaalien taajuuden oikealle radiotaajuudelle. Ra-25 diotaajuussignaalit lähetysosan RF-segmentissä kulkevat vahvistimen 97, ohjelmoitavan vähentimen 93, jota ohjataan DSP-kirjoitettavalla ASIC-rekisterillä liitäntöjen 94 kautta, jotka ovat osa piiriä 31 kuv. 1A, vahvistimen 99, kaistanpäästösuotimen 98, vahvistimen 100, ja tehovahvistimen 101, kautta duplekserille 18.

30 Vastaanotettuna radiotaajuiset signaalit duplekseriltä 18 kulkevat vastaanotto-osassa 13 RF-segmentissä sisältäen pienikohinaisen vahvistimen 103, kaistanpäästösuotimen 106, toisen pienikohinaisen vahvistimen 107, ja toisen kaistanpäästösuotimen 198. Ensimmäinen alasmuuntava sekoitin 109 pienentää signaali-taajuuden IF-taajuudelle ja kytkee sen IF-segmenttiin sisältäen paluusilmukkakyt-35 kimen 110 valitsemaan joko ulostulon sekoittimesta 109 tai paluusil-mukkasignaalin piirissä 124 kytkimestä 125, vahvistimen 112, kaistanpäästöki- 17 : desuotimen 113 päästämään jommankumman kytkimellä 110 valituista signaaleista, ja automaattisen vahvistuksen ohjausvahvistimen 116. toinen alasmuuntava sekoitin 117 pienentää IF-signaalin peruskaistan taajuudelle ja kytkee sen läpi parin kaksoisvahvistimia 118 ja 119, alipäästösuotimen 120 ja piirin 28 ADC:lle22 5 kuv. 1A.

Piiri 124 on liitetty päätteiden väliin paluusilmukka kytkimillä 110 ja 125 antamaan valittavissa olevan paluusilmukkatien, jota on käytetty kytkemään IF-lähetyssignaalin takaisin IF-vastaanotto-osaan. Tuo paluusilmukkatie sallii Ohio jelman itsekalibroidaAGC:n VAGC-signaalilla vahvistimelle 116, kun tilaajayksikkö on aloittamassa toimintaa. Paluusilmukkaa on käytetty pääasiassa sovittamaan (ts. koulutus) ekvalisointisuotimet, jotka on toteutettu DSP:n 19 ohjelmistossa, lisäämällä tunnettuja IF-modulaatiokaavoja minimoimaan keskinäissymboli-interferenssiä, jonka aiheuttaa ensi sijassa epälineaarisuudet kidesuotimessa 113, 15 jonka täytyy päästää sekä ensimmäinen lähetys-IF että vastaanotto-IF.

Ajoitus-ja ohjauslogiikka 16 kuv. 2 sisältää oskillaattorin 121, joka tuottaa, kuvaavasti, 43,52 MHz ulostulotaajuussignaalin. Ulostulo on kytketty ulostulopiirin 123 kautta (ei esitetty kuv. 1 A) ohjauslogiikkapiireihin 32 DDF ASIC:ssa 20 kuv. 1A, 20 josta ajoitus- ja synkronointiohjaus on kehitetty. Oskillaattorin 121 ulostulo on myös sovitettu jaa-kahdella-taajuusjakajan 122 ja kaistanpäästösuotimen 126 kautta paikallisoskillaattoritaajuutena ensimmäiselle sekoittimelle 88 lähetysosas-sa 12. Oskillaattorin 121 ulostulo on edelleen sovitettu toiseen alasmuuntavaan sekoittimeen 117 taajuusjakajalla 128 (jaa neljällä), ja vahvistimella 130.

25

Edelleen toinen oskillaattorin 121 ulostulo on sovitettu jaa-kahdella-piirillä 127 ja jaa-neljällä-piirillä 134 viitetaajuuslähteenä vaihelukitulle silmukkapiirille (PLL) 131. Katkoviivaliitännät esitettynä jakajissa 127,134 ja muissa jakajissa kuv. 2 ilmaisevat, ettäjakosuhteet ovat edullisesti asetettuna kytkemään oikein jumpperit ulkoi-30 sissa pinniliitännöissä sellaisiin jakajiin.

PLL 131 toimii taajuuskertojana vastaanottamaan suhteellisen pienitaajuisen signaalin (kuvaavasti noin 5 MHz) ja generoimaan suurempitaajuisen signaali (kuvaavasti noin 371 MHz), jota on käytetty sekä paikallisoskillaattorisignaalina lähe-35 tysradiotaajuustason sekoittimessa 96 ja viitetaajuuslähteenä vastaanotto-PLL:lle 146, joka generoi paikallisoskillaattorisignaalin vastaanottoradiotaajuustasoiselle 18 sekoittimelle 109. Piirissä 131, signaali jakajalta 134 on sovitettu jaa-8:lla-piiriin 132, vaihekomparaattoripiiriin (PC) 133, silmukkasuotimeen (LF) 136, jajänniteoh-jattuun oskillaattoriin (VCO) 137 suuntakytkimen 138 yleiseen liitäntään. VCO:n 137 ulostulo on myös syötetty takaisin jaa-kahdella-piirin 139 ja jaa-273:lla-piirin 5 142 kautta toiseen sisääntuloon PC-piirissä 133. PLL 131 ja PLL 146 myös anta vat LOCK LOSS-tilailmaisimen piirissä 40 (ei esitetty kuv. 1A) DDF ASIC:lle 20. Suuntaava kytkin 138 liittää PLL:n 131 ulostulon vahvistimelle 141, jonka ulostulo on liitetty kiinteän vähentäjän 144 kautta toisen sekoittimen 96 paikallisoskillaatto-rin sisääntuloon lähetysosassa 12. PLL:n 131 ulostulo on myös järjestetty suun-10 taavan kytkimen 138 kautta vastaanotto-osan sekoittimeen 143, jossa on sekoitettu PLL:n 146 VCO:n 145 ulostulon kanssa. Sekoittimen 143 ulostulo on liitetty PLL:ssä 146 vaihekomparaattoriin 147, joka myös vastaanottaa vii-tetaajuussignaalin SDAC:stä 45 (kuv. 1 A) alipäästösuotimella 148 jajaa-kahdella-piirillä 149. PC:n 147 ulostulo on kytketty silmukkasuotimen 135 kautta VCO:hon 15 145. Tuon VCO:n ulostulo on edelleen kytketty vahvistimen 150 kautta ensimmäi sen alasmuuntavan sekoittimen 109 paikallisoskillaattorin sisääntuloon.

Myös sisältyneenä RF-osaan on teholiitäntäpiiri 151, joka sisältää piirin 31 neljän signaalin tasot CMOS-tasoilta (noin 5 V) RF-teho-ohjaustasoille tuottamaan todel-2 0 liset signaalit, jota kytkevät päälle tai pois RF-osan 11 piirikomponentit. Piiri 151 on hyvin tunnettu ensi sijassa yhdistelmällinen looginen ja tasonsiirtopiiri, joka vastaanottaa piirin 31 signaalit Tx, Rx, PA ENABLE, ja LOOP BACK. Piiri 151 tuottaa kolme tehonkulutuksen ohjaussignaalia lähetys Tx, vastaanotto Rx, ja paluusil-mukka LB, jotka, kuten on mainittu kuv. 3 yhteydessä, ohjaavat piirikomponenttien 25 toimintaa kytkettäväksi päälle ja pois. Neljäs tehonkulutuksen ohjaussignaali, PAEN, on myös tuotettu piirillä 151. PAEN-signaali ohjaa tehovahvistimen 101 toimintaa, joka myös on kytketty päälle ja pois; mutta estovirran ohjaustekniikkaa, jota kuvataan kuv. 4 yhteydessä, on edullisesti käytetty siinä tapauksessa. Aikavälit, kun nuo neljä signaalia, ja muut tehonkulutuksen ohjastoiminnat, ovat päällä tai 30 pois selitetään seuraavaksi liittyen taulukoihin 1 ja 2 alla ja kuv. 5 ja 6. Nuo neljä signaalia on, kuten on kuvattu, sovitettu vastaaviin nimettyihin tehonkulutuksen ohjausliitäntöihin johdoilla, joita ei ole esitetty. Siten, Tx-signaali on sovitettu ohjaamaan lähetysosan vahvistimien 90, 97, 99, 100, ja 141 tehonkulutusta. PAEN-signaali on sovitettu ohjaamaan tehovahvistimen 101 tehonkulutusta ja 35 edullisesti menee ylös sen jälkeen Tx-signaali menee ylös ja menee alas ennen kuin Tx-signaali menee alas välttämään mahdollisuutta lähettää pursketaajuuksia, 19 kun lähetysosan sekoittimet tulevat stabiiliksi. Rx-signaali on sovitettu ohjaamaan vastaanotto-osan sekoittimen 117 ja vahvistimien 103,107,112,116,130, ja 150 tehonkulutusta. Lopuksi, Lb-signaali on sovitettu paluusilmukan kytkimiin 110 ja 125 ja ohjaamaan vastaanotto-osan sekoittimen 117 ja vahvistimien 112,116, ja 5 130 tehonkulutusta.

Jotkut piirikomponenteista RF-osassa 11 on kytketty päälle kaikkina aikoina; ja, tietenkin, passiivisilta piirikomponenteilta puuttuu tehonsyöttöliitännät. Lähetysosan sekoittimet 88 ja 96, ja vastaanotto-osan sekoittimet 109 ja 143 ovat pas-10 siivisia. PLL.t 131 ja 146 on aina kytketty päälle, koska niillä on suhteellisen toiminnan aikavakiot verrattuna TDMA-aikavälikestoon. Kun kerran on kytketty pois, PLL:t vaativat melkein täyden aikavälin palauttamaan täyden, päällekytketyn, stabiilin toiminnan. Vastaanotto-osan vahvistimet 118 ja 119, ja jakajat 122,127,128, ja 134 on aina kytketty päälle RF-osassa 11, koska kukin kuluttaa sellaisen pienen 15 määrän tehoa, että ohjatakseen niiden tehonkulutusta, vaadittaisiin lisäkompo-nenttien lisäämistä pienellä palautuksella taloudellisessa arvossa perustuen tehon säilytykseen. Myöskin, jotkut niiden ulostuloista ovat välttämättömiä PLLien 131 ja 146 oikealle toiminnalle. Koska PLL:t 131 ja 146 on pidetty pääIlekytkettyinä, niiden sisääntulosignaali, joka generoi piirikomponentit, ts. jakajat 127 ja 134, on 2 0 myös pidetty päällekytkettyinä.

Kuv. 4 kuvaa yksinkertaistettua kaaviollista diagrammia, joka kuvaa yhtä tapaa ohjata vahvistimen tehonkulutusta kääntämällä päälle ja pois sen estovirta. Sellainen estovirran ohjaus on edullinen, esim., tehovahvistimille, niiden suhteellisen 2 5 suuri toimintatehon syöttövirta voi sisältää suhteellisen kalliin, lämpöupotetun, tehotransistorin käytön kytkemään sellaisen virran. Diagrammissa ohjattavassa vahvistimessa 24 on tavalliset tehonsyöttöliitännät, joita edustaa maadoitettu jännitelähde 25. Vahvistettavat sisääntulosignaalit on sovitettu päätteessä 54. Vahvistetut signaalit on esitetty ulostulopäätteessä 55. Kytkettävää vakiovirtalähdettä 85, syö-30 tettynä lisäjännitelähteestä 60, on käytetty estovirtageneraattorina. Sellaiset kytkettävät vakiovirtalähteet ovat hyvin tunnettuja alalla. Syöttö 85 on liitetty vahvistimen 24 estovirtasisääntuloon tekemään estovirran, joka on riittävä varmistamaan suurimman sisääntulopäätteessä 54 odotettavissa olevan signaalitason vahvistuksen. Syötön 85 sisääntuloliitäntä on ylläpidetty positiivisessa jännitteessä, edulli-35 sesti kahdeksan V yhdessä sovellutuksessa, aiheuttamaan syötön 85 syöttävän edellä mainittua riittävää estovirtaa vahvistimeen, mikä aiheuttaa sen tehonkulu- 20 : tuksen ensimmäisellä, tai normaalilla, tehonkulutustasolla. Kun syötön 85 si-sääntuloliitäntä on ylläpidetty nollassa V:ssa, syötön 85 estovirtaulostulo on pienennetty olennaisesti nollavirtaan, mikä aiheuttaa vahvistimen kuluttavan olennaisesti vähemmän tehoa kuin se tekee sen normaalilla tehonkulutustasolla. Syöttö 5 85 myös kuluttaa vähemmän tehoa sen nollasisääntulon, nollaulostulon tilassa.

Tehon mahdollistava Ohjaussignaali on sovitettu syötön 85 sisääntuloliitäntään saamaan sen muuttamaan vahvistimelle 24 sovitettua estovirtaa. Tämä tehonkulutuksen ohjaustekniikan estovirtatyyppi on kaaviollisesti esitetty esim. kuv. 2 kytketyn johdon estosisääntuloliitäntänä, kuten se, joka on nimetty PAEN:na tehovah-10 vistimelle 101.

Kuv. 5 on tunnettu aikavälin rakennediagrammi TDMA-järjestelmälle, jossa kukin TDMA:n palaa aikakehys on kuvaavasti 45 millisekuntia (ms) kestoltaan. Tuo kehys on ajan perusyksikkö, jonka aikana järjestelmäohjelma, joka pyörii DSP19:ssä 15 kiertää rakenteellisten toimintojen kautta tilaajayksikön toiminnan annetulle tilalle, kuten kuvataan edelleen kuv. 6 yhteydessä. Tyypillisessä TDMA-järjestelmässä tuo perusaikakehys palaa nopeudella, joka on vähemmän kuin Nyquistin taajuus tyypilliselle äänisignaalille, jota prosessoidaan, ja se on suurempi kuin muutosten keskimääräinen taajuus tilaajayksikön toimintojen joukossa, kuten on-hook, off-20 hook, ja soitto. Kukin kehys on jaettu neljään aikaväliin, jotka on nimetty väleinä 0, 1,2, ja 3; ja kukin aikaväli on kuvaavasti 11,25 ms kestoltaan. Tehonkulutussääs-töt on toteutettu aikavälien aikana, joissa tilaajayksikkö käy tyhjänä kaikkien te-honkulutusohjattavien piirikomponenttien kanssa, jotka on kytketty pois tai aikavälien aikana, joissa se toimii vain osan sen tehonkulutusohjattavien piirikomponent- 2 5 tien kanssa, jotka on kytketty päälle ja loput kytkettynä pois.

Tapa, jolla tilaajayksikkö 20 liikkuu sen toiminnan eri tilojen joukossa suhteessa aikavälirakenteeseen keskustellaan yhteydessä kuv. 6 ja sitten ne tilatoiminnot arvioidaan tehonkulutuksen ohjauksen ehdoilla suhteessa taulukoihin 1 ja 2 alla.

30 Ensiksi, kuitenkin, on kaksi tyyppiä tilaajayksikön toimintaa, joita harkitaan. Ensimmäinen tyyppi on kvadratuurinen vaihesiirtoavainnus (QPSK) ja toinen on 16PSK. QPSK-toiminnassa, tilaajayksikkö, joka toimii puolidupleksimoodissa dup-leksitaajuuskanavalla, palvelee yhtä tilaajalinjaa. Kuten on ilmaistu kuv. 5, tilaajayksikkö vastaanottaa aikayksiköissä 0 ja 1 yhtenä QPSK-aikayksikkönä ja lähet- 3 5 tää aikayksiköissä 2 ja 3, vastaavasti, yhtenä QPSK-aikavälinä. Tämä kaksinker tainen aikavälitoiminta on hyödyllinen tilaajayksiköille heikon vastaanoton paikois- 21 sa, koska se aiheuttaa suuremman signaali-kohinasuhteen toiminnan kuin tekee 16PSK:n yhden aikavälin toiminta.

Toinen tilaajayksikkö voisi käyttää samaa kanavaa yhdelle linjalle, myös 5 QPSK-puolidupleksimoodissa, vastaanottamalla aikayksiköissä 2 ja 3, ja lähettämällä aikayksiköissä 0 ja 1. Vaihtoehtoisesti, yksi tilaajayksikkö voisi palvella kahta linjaa toimimalla QPSK:n täysdupleksimoodissa, kun molemmat linjat ovat käytössä puheluille samaan aikaan, jossa kaksinkertaista aikaväliä 0 ja 1 voitaisiin käyttää samaan aikaan lähettämään ensimmäiselle linjalle ja vastaanottamaan toiselle 10 linjalle. Käänteisesti, kaksinkertaista aikaväliä 2 ja 3 voitaisiin käyttää samaan aikaan vastaanottamaan ensimmäiselle linjalle ja lähettämään toiselle linjalle. Aika-väliperustaisen poiskytkennän etuja ei ole käytettävissä, kun tilaajayksikkö toimii kaksoislinja-, täysdupleksimoodissa.

15 16PSK:n puolidupleksitoiminnassa on useampia tilaisuuksia toiminnan joustavuu teen ja tehonkulutuksen säästöön kuin QPSK-toiminnassa. Jotkut esimerkit mahdollisista konfiguraatioista on hahmoteltu, olettaen kaksoistaajuuskanava. Kuten on ilmaistu kuv. 5, tilaajayksikkö, yksittäislinjapalvelussa, vastaanottaa aikavälissä 0, lähettää aikavälissä 2, ja on vapaa aikaväleissä 1 ja 3. Toinen tilaajayksikkö 2 0 voisi käyttää samaa kanavaa vastaanottamaan aikavälissä 1, lähettämään aikavälissä 3 ja olla vapaan aikaväleissä 0 ja 2. Yksi tilaajayksikkö on kykenevä palvelemaan kahta linjaa ollen sillä yhden tilaajalinjan vastaanotto aikavälissä Oja lähetys aikavälissä 2 ja muun tilaajalinjan vastanotto aikavälissä 1 ja lähetys aikavälissä 3. Samanaikaisesti, toinen tilaajayksikkö voisi käyttää samaa dup-25 leksitaajuuskanavaa puolidupleksimoodissa kahdelle 16PSK:n puhelulle vastaanottamalla aikaväleissä 2 ja 3, vastaavasti, ja lähettämällä aikaväleissä 0 ja 1, vastaavasti. Vaihtoehtoisesti, 16PSK:ntäysdupleksi, kaksoislinjatoiminnassa, ensimmäinen linja voisi lähettää ääntä välissä Oja vastaanottaa välissä 2, kun taas toinen linja lähettää ääntä välissä 2 ja vastaanottaa välissä 0.

30

On myös kolmas toimintatyyppi, kun tilaajayksikkö on lepomoodissa odottamassa mahdollista puhelun initialisointia ja on viritetty TDMA-järjestelmän dupleksira-dio-ohjauskanavan (RCC) taajuudelle. RCC on normaalisti moduloitu binäärisessä vaihesiirtoavainnusmoodissa (BPSK), ja tilaajayksikkö toimii myös BPSK, kun se 35 valvoo RCC:tä. BPSK-modulaatio on karkeampi kuin QPSK, kaksinkertaisen aikavälin, modulaatio; niin se luotettavasti saavuttaa jopa kaukaiset alueet, jotka anta- 22 : vat tilaajapuhelun palvelun QPSK-modulaatiolla. Kun QPSK-tilaajayksikkö on viritetty RCC:hen, ja on sijoitettu palvelemaan yhtä linjaa, se vastaanottaa RCC:n aikavälissä Oja on vapaa muissa kolmessa aikavälissä; vaikka. Jos yksikköön otetaan yhteys sen tukiasemalla (ei esitetty), tai jos palveltu tilaaja ottaa puhelinlait-5 teen off-hookin, se lähettää sen tarpeelliset kättelyviestit aikavälissä 2 saamaa tiedonsiirtokanavan nimeämisen. Kun tilaaja on ryhtynyt puheluun ja kaukainen osapuoli menee on-hook, tilaajayksikkö on edelleen viritetty äänikanavalle; niin se on yleensä käsketty menemään on-hook tukiaseman toimesta, joka oikein asettaa yhden useita ylimääräisistä biteistä digitaalisignaalissa äänikanavalle.

10

Kun tilaajayksikkö, joka toimii joko QPSK tai 16PSK, palvelle yksittäistä linjaa, se on kykenevä toteuttamaan suurimman aikaväliperustaisen tehonkulutuksen säästön. Kun lisälinjoja on lisätty tilaajayksikköön, joka toimii 16PSK:ssa tai QPSK:ssa, aikaväliperustainen tehonkulutus putoaa pois, koska on harvempia aikavälimah-15 dollisuuksia tilaajayksikölle olemaan vapaassa, tai osittain poiskytketyssä, tilassa.

Myöskin, kun lisälinjoja on lisätty tilaajayksikköön, tai lisätilaajayksiköitä on lisätty kanavaan, voi tulla edulliseksi vaihtaa RCC:n toimintamoodia varmistamaan, että aina, kun tilaajalinja, joka on ryhtynyt puheluun, menee on-hook, on käytettävissä aikaväli, jossa palveleva tilaajayksikkö kykenee valvomaan RCC:tä. Siten, RCC voi 2 o olla organisoitu toistamaan kaikkien ohjausviestien yleisradiolähetystä tilaajayksi köille sen dupleksitaajuuskanavan kussakin TDMA-aikavälissä. Silloin mikä tahansa tilaajayksikkö, joka toimii kaksoislinjaisessa, täysduplexmoodissa voi, kun yksi linja menee on-hook, hyödyntää vapautunutta vastaanottavaa aikaväliä kuuntelemaan RCC:llä ja hyödyntämään vastaavaa lähettävää aikaväliä lähettämään min-25 kä tahansa oikean vasteen. Toisena vaihtoehtona, kaistansisäistä ("tyhjä ja purs-ke") signalointia voitaisiin käyttää korvaamalla RCC-ohjausinformaatio yhdelle aktiiviselle ääniaikavälille TDMA-kehyksessä, hetkittäin keskeyttämällä äänikeskuste-lun.

3 0 Kuv. 6 on tunnettu tilakaavio, joka kuvaa tilaajayksikön siirtymiä sen eri tehtävien joukossa, ja tehtävissä, suhteessa kuv. 5 aikavälirakenteeseen. Kuv. 6 sisältää kolme pääsilmukkaa: on-hook-toiminnan (tilat 153, 156, ja 157); soittotehtävän (tilat 160, 158, ja 159); ja off-hook-tehtävan (tilat 161, 163, ja 162). Kun tilaajayksikkö 10 menee palveluun, toimintateho on käännetty päälle ja yksikkö initialisoi 3 5 itsensä reset-toiminnassa 152. Suorittamalla tuon reset-toiminnon, yksikkö liikkuu paluusilmukkatilaan 153, jossa LB-signaali kuv. 2 vaikuttaa kytkimiin 110 ja 125 ja 23 i kytkee päälle vahvistimet 112, 116, ja 130 aktivoimaan paluusilmukkapiirin liitännän 124, kuten on huomattu kuv. 2 yhteydessä. Reset-ja paluusilmukkatoiminto-jen aikana aikavälit eivät ole huolenaihe, koska ei ole radiolinkin hyödyntämistä.

Suorittamalla paluusilmukan koulutustehtävän, yksikkö vaihtuu vastaanottavaan, 5 on-hook-tilaan 156 (Rf Rx on-hook), jossa se toimii vastaanottavassa moodissa aikavälin 0 aikana odottamaan joko sivuviestin tukiasemalta, esim. puhelun palveltavalle tilaajalle, tai tilaajapuhelinlaitteen off-hook-tilanteen initialisointia, joka on ilmaistu SLIC:ssä 56 kuv. 1B, esim. puhelu palvellulta tilaajalta. Aikavälissä 1 yksikkö 10 vaihtaa RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157, jossa se toimii pienen telo honkulutuksen tilanteessa, joskus kutsuttuna "nukkuminen", aikavälien 1,2, ja 3 aikana. Aikavälin 3 lopussa yksikkö palaa tilaan 156 vastaanottamaan minkä tahansa sivuviestin tai off-hook-tilat, jotka voi olla ilmaistu, ja se jatkaa kiertämistä tilojen 156 ja 157 kautta, kunnes sellainen tapahtuma sattuu. Ylimääräiset tehon-säästöt voidaan toteuttaa pitämällä tilaajayksikkö vapaassa, tai nukkuvassa, moo-15 dissa seitsemässä kahdeksasta kahden peräkkäisen kehyksen aikavälissä kunkin kehyksen vain kolmessa neljästä tässä on-hook-silmukassa.

sivuviestin vastaanotolla tai off-hook-tilanteen ilmaisulla, yksikkö 10 suorittaa minkä tahansa kättelysiirron tukiasemalle aikavälin 2 aikana (ei esitetty kuv. 6 tai tau-2 0 lukoissa); ja olettaen sivuviestin tulevan, se sitten siirtyy vapaan soiton RF-tilaan 158 ja alkaa soittaa palveltua tilaajapuhelininstrumenttia. Tällä hetkellä oletetaan QPSK-toimintaa; niinpä aikavälissä 0 tila siirtyy RF-vastaanoton soittamistilaan (Rf Rx Soita) 159, johon toiminta jää, kunnes aikavälin 1 loppu pitämään tilaajayksikkö informoituna, että soittava osapuoli yhä odottaa. Aikavälissä 2, toiminta siirtyy 2 5 RF-lähetyssoiton (RF Tx soitto) tilaan 160, jossa se jää aikavälin 3 loppuun, niin että off-hook-tilanteen sattuminen tilaajan puhelinlaitteessa voidaan lähettää takaisin tukiasemalle. Sillä hetkellä toiminta vaihtuu takaisin Rf Rxsoita-tilaan 159 seu-raavan kehyksen aikaväleille 0 ja 1. Toiminta jatkuu kiertämään tällä tavalla, kunnes off-hook-tilanne on havaittu, ja sitten joko tilasta 160 tai 159 toiminta siirtyy 30 vastaavaan off-hook-tiloista Rflähetys-off-hook (RF Tx off-hook) 162 tai RF vas-taanota-off-hook (RF Rx off-hook) 161, vastaavasti. Jos palveltu tilaajan puhelinlaite ei koskaan mene off-hook vastineena soittamiselle, toiminta lopullisesti menee yli ajan ja putoaa takaisin RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157 RF Tx soita-tilasta 160.

Olettaen, että palveltu tilaajapuhelinlaite menee off-hook, silloin, samalla tavalla 35 24 kuin QPSK-soittaminen (tilat 160 ja 159), toiminta pyörii tilojen 162 aikaväleissä 2 ja 3 (tilaajayksikön lähetys)ja 161 aikaväleissä Oja 1 (tilaajayksikkövastaanottaa) puheluliitännän jatkamisen aikana. Kun palveltu tilaajapuhelinlaite menee on-hook tiedonsiirron lopussa, jolle puhelun liitäntä oli perustettu, toiminta jälleen putoaa 5 takaisin RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157 odottamaan toisen puhelun initia-lisointia.

Toiminta 16PSK:ssa on erilainen kuin QPSK-moodissa siinä, että on RF:n vapaati-lat 158 ja 163 vastaavissa soiton ja off-hook-toimintasilmukoissa. Tiladiagrammin 10 on-hook-toiminto on muuttumaton. Soittotoimintosilmukan 16PSK:n toiminnassa, toiminta alkaa RF:n vapaasoittotilassa 158. Kuvattu toiminta soveltuu tilaajayksikköön, joka on nimetty käyttämään aikaväliä 0 vastaanottamaan ja aikaväliä 2 lähettämään. Jos silmukkaan on saavutettu tilassa 158 aikavälin 3 lopussa, se sitten siirtyy tilaan 159 aikavälille 0 ja takaisin tilaan 158 aikavälille 1. Sitten se siirtyy 15 tilaan 160 aikavälille 2 ja takaisin tilaan 158 aikavälille 3. Toiminta jatkuu noissa kahdessa peräkkäisessä soittotoimintasilmukassa joko, kunnes soittotoiminnan aika loppuu, ja siinä on siirto tilasta 160 takaisin tilaan 157, tai kunnes off-hook-tilanne on havaittu, ja on siirto mistä tahansa tilasta 158,160 tai 159 vastaavaan off-hook-toiminnan tiloista 163,162, tai 161, vastaavasti, toiminta jatkaa kahteen 20 peräkkäiseen off-hook-toimintasilmukkaan samanlaisella tavalla kuin on kuvattu soittotoimintasilmukoille puheluliitynnän kestolle. Kun palveltu tilaajan puhelinlaite menee on-hook, toiminta putoaa takaisin RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157 odottamaan toista puhelua.

25 Edellä kuvattu kuv. 6 kuvaus oletti, että initialisoitu puhelu, sen jälkeen, kun tilaajayksikkö 10 on tullut palvellun ja oli vapautumassa on-hook-toimintasilmukassa, oli vastaanotettu sivuviesti. Jos puhelu on initialisoitu tilaajapuhelinlaitteella, joka on palveltu otettuna off-hook, toiminta olisi siirretty RF Rx on-hook-tilasta 156 RF-vapaaseen off-hook-tilaan 163 ja edennyt sieltä samalla tavalla kuin on jo ku-30 vattu.

Yhdessä tilaajayksikön 10 sovellutusmuodossa, joka toimii aikaväliperustaisen tehonkulutusohjauksen kanssa, ts. rajoittamalla tilaajayksikön 10 tehonkulutusta, kuten on kuvattu edellä, kuv. 1A DC/DC-muuntimet9oli syötetty yhdestä 12 V, 15 35 Ah:n varmistusakusta, joka oli pidetty varattuna kahdella nimellisesti 12 V, 48 W huipussa, aurinkopaneelilla.

25

Tilaajayksikön 10 toiminta puolidupleksissa 16PSK_moodissa on parempi tehon-säilytykseen, johtuen tehosäästöistä, jotka on toteutettu RF:n vapaan off-hook-tilan 163 käytöllä kunkin off-hook-toimintakehyksen kahden aikavälin aikana, sekä 5 säästöistä, jotka on toteutettu vaihtamalla poiskytkennän mosaiikit lähetyksen ja vastaanoton aikaväleille. Tehonsäästöt eivät ole niin suuria toiminnan puoliduplek-sisessa QPSK-moodissa, koska on vähemmän vapaata aikaa; mutta tämä moodi on karkeampi signaali-kohinasuhteen mielessä; siten se on hyödyllinen tilaajayksiköille, jotka voi olla sijoitettu sinne, missä vastaanotto on suhteellisen heikko ver-10 rattuna paikkoihin, joissa 16PSK-toimintaa on käytetty. Täysi-duplex-toiminta on mahdollinen joko QPSK- tai 16PSK-toiminnalle ja joko data- tai äänitiedonsiirrolle. DSP:llä 19 on laaja prosessointikyky käsitellä kaksoislinjatoimintaa, koska esimerkiksi aikaisemmin mainitulla DSP-lastulla on kyky toimia noin kahdellakymmenellä miljoonalla käskyllä sekuntia kohti (MIPS), joka on noin kolmekymmentä prosenttia 15 nopeampi kuin on vaadittu kaksoislinjatoiminnalle suhteessa äänitiedonsiirtoon. Täys-duplex-toiminta tarjoaa pienimmät energiasäästöt tilaajaa-kohti-yksikköpohjalla, koskaTx- ja Rx-signaalit täytyy olla korkealla, ja muut vastaavat tilaajayksikön 8 osat täytyy olla kytketty päälle, kaikkina aikoina puheluliitännän aikana, ts. kuv. 6 tiladiagrammin off-hookin ja soiton toimintasilmukoiden aikana. 20 Kuitenkin, on yhä merkittäviä tehosäästöjä per-linja-perustalla. Esimerkiksi, kak-soislinjan tilaajayksikkö toteuttaa tehosäästöt minä aikana tahansa, kun kumpikaan sen palelluista linjoista ei ole aktiivisesti käytössä puheluliikenteessä. Myöskin, kukin kaksoislinjan tilaajayksikkö voi palvella kaksinkertaisen määrän linjoja, kuin mitä se olisi voinut palvella yksilinjaisena tilaajayksikkönä; ja on myös laitteis-2 5 tosäästöä siinä, että tarvitaan vähemmän tilaajayksiköltä annetulle linjojen määrälle.

Kaksoislinjan palvelutoiminnassa kuv. 6 off-hook-silmukka olisi olennaisesti kaksinkertaistettu toiselle linjalle, jota palvelee tilaajayksikkö 10. Ero olisi siinä, että 30 RF Tx off-hook-tilan 162 ja RF Rx off-hook-tilan 161 aikaväliasemat silmukassa olisi vaihdettu keskenään. Samalla tavalla, jos molemmat linjat olivat vastaanottamassa soittamista niiden vastaavista soittopiireistä 58 samaan aikaan, niiden vastaavat soittosilmukat (tilaajayksikön lopun heijastustoiminta sinä hetkenä) olisi, yhdelle linjalle, kuten on esitetty kuv. 6 ja, toiselle linjalle, olisi samanlainen lukuun 35 ottamatta sitä, että aikaväliasemat RF Tx soittotilan 160 ja RF Rx soittotilan 159 silmukassa olisi vaihdettu keskenään.

26

Taulukko 1 - initialisoi/soita-piirin tilataulukko ja taulukko 2- on-hook/off-hook-piirin tilataulukko esitettynä alla kuvaavat tarkemmin suhteessa kuv. 6 tiladiagrammiin, kuinka tilaajayksikön 10 tehonkulutuksen ohjausmosaiikki vaihtuu keksinnön mu-5 kaisesti muutosten mukana yksikön toiminnan tilassa yksilinjapalvelussa. Ensimmäinen sarake vasemmalla taulukoissa listaa tilaajayksikön piirikomponentit, jotka ovat tehonkulutuksen, aikaväliperustaisen ohjauksen alaisina. RF-osa ja tehovah-vistin, jotka ovat osa RF-osaa, on esitetty erikseen. Jäljelle jäävät kymmenen saraketta kahdessa taulukossa yhteensä vastaavat kuv. 6 kymmentä tilaajayksikön 10 tilaa, ja listattuina noissa kymmenessä sarakkeessa ovat piirikomponenttien te-honkulutustasot ensimmäisessä sarakkeessa. Siten tehonohjauksen mosaiikin konfiguraatio mille tahansa tilaajayksikön tilalle kuv. 6 on edustettu tehonkulutuksen tason indikaattoreissa saman nimen ja tilanumeron sarakkeessa yhdessä taulukoista 1 tai 2. Piirikomponentti on kytketty päälle (päälle) aikaväleissä, kun se on 15 tarvittu puhelun tai ohjaussignaalin prosessointiin, ja se on kytketty pois (pois) toisissa aikaväleissä. Vaikkakin jotkut piirikomponentit pysyvät päällekytkettyinä kaikkina hetkinä tilaajapalvelun sisäänpalvelun aikana, lopputulos muiden komponenttien päälle- tai poiskytkennästä TDMA-aikaväliperustalla on olennaisesti pienempi tehonkulutus kuin on koettu tilaajayksiköissä, joissa koko yksikkö on kytket-20 ty päälle tai pois puheluperustalla, tai puhelutilan perustalla, tai jopa kun tilaajayksikön modeemin lähetys- ja vastaanotto-osat on kytketty päälle eri aikoina.

Tarkastele ensiksi taulukkoa 1. RF-osa kokee neljä erilaista teho-ohjaustasoa. Se on huomattava uudestaan kuviosta 2, että tehovahvistin 101 on kytketty päälle 2 5 suunnilleen samoina hetkinä (jossa on aikavälin pieni osa myöhemmin päällekyt- kettynä ja aikavälin pieni osa aikaisemmin poiskytkettynä) että Tx-signaali kokee tason päällekytkennän piirikomponentit. RF-osa on vapaa (pois) resetin aikana, kun mikään signaaleista LB, Tx, ja Rx ei ole aktiivinen kytkeä päälle komponentteja. Tuo sama vapaa tehonkytkentä säilyy RF vapaa-soitto-tilan 158 aikana. Pa-30 luusilmukan tilan 153 aikana RF-osan 11 teho-ohjatut piirikomponentit vain pa-luusilmukka tiessä kytkimestä 110 vahvistimen 119 kautta on kytketty päälle. RF Rx soittotilassa 159 vain Rx ohjaussignaali on läsnä; siten RF-osan teho-ohjatut piirikomponentit vain vastaanottavissa osassa 13 on kytketty päälle. Samalla tavalla, RF Tx soittotilan 160 aikana vain Tx-ohjaussignaali on läsnä; siten RF-osan 11 3 5 teho-ohjatut piirikomponentit vain lähettävässä osassa 12 on kytketty päälle. Kuten taulukossa 2, ei RF-osan 11 teho-ohjattuja piirikomponentteja ole kytketty päälle, 27 kun tilaajayksikkö on vapautumassa RF-vapaan on-hook-ja off-hook-tiloissa 157 ja 163, vastaavasti. RF-osan 11 teho-ohjatut piirikomponentit vain vastaanotto-osassa 13 on kytketty päälle RF rx on-hookin ja off-hookin tilojen 156 ja 161 aikana, ja vain ne lähetysosassa 12 on kytketty päälle RFTxoff-hook-tilan 162 aikana.

5

Huomaa taulukoissa 1 ja 2 korrelaatio taulukon terminologian ja tilaajayksikön listattujen piirikomponenttien toimivan tehonkulutustason välillä. RF-osalle 11, tilan ohjaussignaalit Rx, Tx, ja paluusilmukka, jotka on annettu tehonliitäntäpiirillä 151 on hyödynnetty ilmaisemaan suhteellisia tehonkulutustasoja kussakin tilaajayksi-10 kön toimintatilassa, lukuun ottamatta tiloille 152,158 ja 163, joissa "vapaa" ilmaisee, että kaikki teho-ohjatut piirikomponentit on kytketty päälle. Muille tilaajayksikön piirikomponenteille, "päälle" ilmaisee, että piirikomponentti on sen tehonkulu-tustasolla sen primääristä signaalinkäsittelytoimintaa varten; ja "pois" ilmaisee, että piiri on alemmalla tehonkulutustasolla muita ilmaistuja tilaajayksiköiden toimin-15 toja varten, vaikka tämä piiri todellisuudessa voi kuluttaa vähän syöttötehoa. Vaikkakin soittaja on ilmaistu olemaan päällä (ts. soita) kaikissa kolmessa kuv. 6 soitto-toimintasilmukan tilassa, on myös ymmärrettävää, että soittajatoiminnan päälle kasattuna ovat tukiasemakäskyt, jotka aikaansaavat tietyn soittokadenssin, kuten kaksi sekuntia päällä ja 4 sekuntia pois, hälyttämään tilaajan. Siten, kadenssin 20 päällä-osan aikana soittaja on päällä soittotoimintasilmukan jokaisen TDMA-kehyksen kaikkien

Taulukko 1 - initialisoi/soittopiiritilataulukko 25 TY:n Paluu- RF Rx RFTx RF vapaa piirin RESET silmukka soitto soitto soitto tila (152) (153) (159) (160) (158) RF-osa vapaa paluusil. Rx Tx vapaa PA pois pois pois päällä pois 30 ADC pois päällä päällä pois pois DSP päällä päällä päällä päällä päällä SLIC pois pois päällä päällä pois koodekki pois pois pois pois pois soittaja pois pois päällä päällä päällä 35 DIF pois päällä pois päällä pois FDAC pois päällä pois päällä pois 28 - INT pois päällä pois päällä pois FIR pois päällä pois päällä pois RAM päällä päällä päällä päällä päällä FLASH päällä päällä päällä päällä pois 5 DDS pois pois päällä päällä päällä SDAC pois pois päällä päällä päällä

Taulukko 2 - on-hook/off-hook-piiritilataulukko 10 TY: n RF Rx RF vapaa RF Rx RFTx RF vapaa piirin on-hook on-hook off-hook off-hook off-hook tila (156) (157) (161) (162) (163) RF-osa Rx vapaa Rx Tx vapaa PA pois pois pois päällä pois 15 ADC päällä pois päällä pois pois DSP päällä pois päällä päällä päällä SLIC pois pois päällä päällä päällä koodekki pois pois päällä päällä päällä soittaja pois pois pois pois pois 20 DIF pois pois pois päällä pois FDAC pois pois pois päällä pois INT pois pois pois päällä pois FIR pois pois pois päällä pois RAM päällä pois päällä päällä päällä 2 5 FLASH päällä pois päällä päällä pois DDS päällä päällä päällä päällä päällä SDAC päällä päällä päällä päällä päällä aikavälien aikana; ja kadenssin pois-osan aikana soittaja on pois (alempi tehonku-30 lutustaso) soittotoimintasilmukan jokaisen TDMA-kehyksen kaikkien aikavälien aikana.

FIR-osa 33, INT-osa 34, DIF-osa 36, ja FDAC 21 menevät päälle ja pois yhdessä.

DDS 44 ja SDAC 45 myös menevät päälle ja pois yhdessä, ja ne ovat päällä kaik-35 kien toimintahetkien aikana ja pois initialisoivan REST-tilan 152 ja paluusilmukan tilan 153 aikana.

29 : DSP 19 on päällä, ts. täysin päällekytketty, kaikissa tiloissa lukuunottamatta RF-vapaata on-hook-tilaa 157, kun se on laittanut itsensä nukkumaan. Tuossa nukkumatilassa se kuluttaa tarpeeksi tehoa säilyttämään toimintatilan infor-5 maatiota, joten se voi olettaa prosessoinnin, kun herätyskeskeytys on vastaanotettu, ja se on pienin tehokatko ollen käännetty pois kokonaan.

DSP 19 voisi myös nukkua lyhyempiä ajanjaksoja kuin on esitetty taulukossa edellä. Esimerkiksi, 16PSK:n puhelun aikana, jossa tilaajayksikkö lähettää ääntä tulo kiasemille aikavälin 2 aikana ja vastaanottaa ääntä tukiasemalta aikavälissä 0, DSP 19 syntetisoi (joskus kutsuttu RELP-dekoodaus) vastaanotettua ääntä välin 0 ja osan väliä 1 aikana. Sen jälkeen, kun äänisynteesi on loppusuunsuoritettu, DSP 19 voisi mennä nukkumaan välin 1 loppuun, heräten vain siirtämään PCM-näytteet koodekkiin 57 joka 125 ps, käyttäen keskeytystä (ei esitetty). Samalla tavalla, DSP 15 19 voisi nukkua jollekin aikavälin 3 osalle, kun äänianalyysin Qoskus kutsuttuna RELP-koodaus) on loppuunsuoritettu. Tätä tehonsäästötekniikkaa voitaisiin käyttää kuv. 6 tiloissa 158 ja 163.

Koodekki 57 on pienen tehon tilassa (ts. kykenemätön tai "off") kaikkien tilojen, 2 0 lukuun ottamatta kuv. 6 off-hookin toimintasilmukoissa. SLIC 56 on pienen tehon tilassa (ts. kykenemätön tai "pois") kaikkien tilojen aikana lukuunottamatta niitä off-hook-toimintasilmukoissa, ja soittosilmukan lähetys-ja vastaanottoaikoja. Kuitenkin, jopa sen kykenemättömän tilan aikana on-hook-silmukassa, SLIC 56 yhä mo-nitorien/off hook-statusta. SLIC:lle ja CODEC:lle on kytketty päälle vastaavilla 25 poiskytkennän käskyillä.

Soittaja, ts. soittopiiri 58, on pois kaikkina aikoina lukuunottamatta sen soittoka-denssin päälleaikoja kuv. 6 soittotoimintasilmukoissa; ja kun pois se on täysin poiskytketty.

30

Muistipiikomponenttien joukossa RAM 39 on kytketty päälle ja pois samoina hetkinä kuin DSP; mutta se kuluttaa eniten tehoa kun siihen todellisuudessa päästään.

FLASH-muisti 40 on kytketty päälle ja pois samoina hetkinä kuin RAM 39 lukuunottamatta RF-vapaasoittotilassa, jolloin FLASH-muisti on pois, ja lukuun ottamatta 35 aikoina (ei esitetty taulukoissa), jolloin se suorittaa ROM-tyyppisiä tehtäviä.

FLASH-muisti 40 on päällä käytettäväksi RESET-tilan aikana, koska se on vas- 30 taanottava datalle, jota on tarvittu initialisoimaan tilaajayksikön toimintaa, kun se on tulossa palveluun tai tilanteessa, että jokin virhe tekee tarpeelliseksi aloittaa uudestaan yksikkö tunnetuista parametreista. FLASH-muisti 40 on noin neljä kertaa niin suuri kuin RAM 39; ja se on noin yhden kolmasosan niin nopea kuin, ja 5 kuluttaa hieman vähemmän tehoa kuin RAM 39. FLASH-muistia on edullisesti käytetty DSP:llä 19 RAM:na suorittamaan ohjelmaosia eniten ei-aika-kriittisille ohjaustehtäville tunnetun tekniikan mukaisilla tavoilla. Yksi esimerkki on tilaajaoh-jaussilmukka, joka käyttää FLASH RAM:ia suorittamaan tilaohjausrutiinia synkronoimaan tehtäväprosessointia, siten mahdollistane tilaajayksikön liikkumisen 10 tilasta tilaan kuten on esitetty kuv. 6. Tämän suorituksen aikana (ei esitetty taulukoissa), nopea RAM-muisti 39 on tehokkaasti kytketty pois, koska siihen harvoin päästään kirjoittamaan dataa; kun taas hitaampaa ja vähemmän tehoa kuluttavaa FLASH RAM:ia on käytetty sen sijasta. Erityisellä DSP-piirillä, joka aikaisemmin on tunnistettu käytettäväksi DSP:nä 19, on ohjelmoitava odotustilageneraattori, joka 15 sallii hitaamman tai nopeamman ohjelmamuistin käytön eri muistipaikoissa, kuten on kuvattu Critchlow'n patentissa.

Kuv. 7 esittää kuv. 1A FIFO-logiikkapiirin 37 hieman yksityiskohtaisemmin kuvaamaan vastakkaisessa suunnassa kaksisuuntaisessa piirissä 29 ADC:hen 22. Ku-2 0 ten on huomattu aikaisemmin, tuo ADC on kaupallisesti saatavissa oleva piirilastu, joka sisältää ohjattavan sisäisen päällekytkentätoiminnon ja on sovitettu vastaanottamaan tietyn sen ohjauskäskyistä sen digitaalisella ulostuloportilla. Lisäksi, kuv. 7 piirit suorittavat tietyt muut toiminnot keventääkseen prosessointikuormia DSP:ssä 19 ja siten pienentää sen prosessointiaikaa, niin että se voi nopeammin 25 kytkeä itsensä pois vapaina aikaväleinä säästääkseen tehoa.

ADC 22 tuottaa m-bittisen, poikkeaman binäärisen ulostulon; mutta DSP 19 vaatii n-bittisen, 2 komplementin sanaformaatin prosessointia varten. Kuv. 7 on suoritettu siirtymä näiden kahden sanaformaatin välillä, jossa m on kuvaavasti kymmenen 30 ja n on kuvaavasti kuusitoista. 10-bittisellä poikkeaman binäärisellä ulostulolla ADC:stä 22 piirissä 22 on oma merkkibitti käännettynä tai ei eksklusiivisessa-tai (EX OR) portissa 166 vastineena merkitsevimmän bitin(MSB) binääritilalle DC-poikkeamarekisteristä 167, joka pitää 11-bittisen poikkeamakorjausarvon ladattuna ohjelmaohjauksen aikana DSP:stä 19. Jäljelle jäävät kymmenen bittiä rekiste-35 ristä 167 on yhdistetty lisäävästi databittien kanssa lisääjällä 168 muodostamaan 2:n komplementtisanat. Summasanojen nelisanaiset ryhmät, ts. poikkeamakorjat- 31 : tu, 2:n poikkeamadata lisääjästä 168 on ohjattu demultipleksoivan kytkimen 169 kautta yhteen tai useampaan kahdesta monisanaisesta siirtorekisteristä 170 ja 171, jotka toimivat vaihtoehtoisena puskurina datavuolle DSP:hen 19, ladaten rekisterin 170, kun tyhjentää rekisterin 171, ja päinvastoin. Multipleksoiva kytkin 172 5 valitsee rekisteröidyn ryhmän sanoja sovellutusta varten siirtämään ja merkitsemään laajennusporttiverkon 173. Luettu koetinsignaali johdossa 176 initialisoi uuden ADC-näytteen lukemisen, joka prosessoidaan DSP:llä 19, ja tuo signaali on kytketty ohjaavan ohjauspiirin 177 kautta ohjaamaan kytkintä 169 ja invertterin 178 kautta, kytkintä 172.

10

Piiri 177 myös antaa ulostulon piirissä 179 FIFO-rekistereille mahdollistamaan sanan lukemisen yhdestä rekisteristä 170 tai 171 ja asettaen jäljellejäävät sanat tuohon yhteen rekisteriin tuon yhden kautta vastaavasti. Ulostulo FIFO-puskurista on siirrettyjä merkki laajennettu porttiverkkoon 173 muuttamaan 10-bittinen data 16-15 bittiseen muotoon, jota on käytetty prosessoimaan DSP:ssä 19. Merkitsevin bitti kymmenestä databitistä on sovitettu verkon 173 aliryhmän 186 neljän portin kautta jäljennettäväksi 16-bittisen sanan, joka on luettu DSP:llä, neljänä eniten merkitsevänä bittinä. Kaikki ADC-näytteen kymmenen bittiä on myös kytketty erillisten porttien vastaavien bittien kautta, kaaviollisesti esitettynä kuitenkin yhtenä porttina 2 0 187, tulemaan 16-bittisen sanan, kuten on luettu DSP:llä, seuraavat vähiten mer kitsevät kymmenen bittiä. 16-bittisen DSP-sanan kaksi vähiten merkitsevää bittiä on pakotettu nollaan maadoitetuilla sisääntuloilla portin alijoukon 188 kahdessa portissa. DSP-lukukoetinsignaali piirissä 180 ohjauspiiristä 177 myös mahdollistaa portit 186-188 kytkemään dataa DSP-väylällä 42 kuv. 1. Valmis ulostulosignaali 2 5 on kytketty johdossa 181 piiristä 177 signaali-DSP:hen 19, kun on uusi datasano- jen ryhmä paikalla luettavaksi. Johdon 176 signaalia on myös käytetty yhdessä signaalien johdoissa 182 ja 183 kanssa piirin 30 kautta ohjaamaan ADC:n 22 toimintaa.

3 0 ADC 22 on kytketty päälle paluusilmukkatoimintaa varten ja vastaanottoaikavälin aikana. Siten, se vastaanottaa teho päälle-käskyn reset-toiminnan lopussa ja aikavälin lopussa ennen vastaanottoaikaväliä, ja se vastaanottaa teho alas-käskyn paluusilmukka toiminnan lopussa ja aikavälin alussa, joka seuraa vastaanottoaikaväliä. Monibittinen käskysana ADC:Ile 22, joka on kytketty DSP:stä 19 ohjauslo-35 giikkapiirien 32 ja liitynnän 43 kautta, on ladattu rekisteriin 189 vasteena DSP-kirjoitussignaalille erillisessä sisääntulojohdossa 190 tilaajayksikön 10 vapaan ai- 32 kavälin toiminnan aikana. Tuo käskysana ohjaa ADC-toiminnan 22 useita kohtia, mutta bitit, jotka ohjaavat tehonkulutuksen ohjausta, ovat periaatteellisen mielenkiinnon kohteena tässä. MSB-ulostulo rekisteristä on kytketty invertterin 191 kautta AND-porttiin 192. Vastaanottoaikaväliä edeltävän vapaan aikavälin lopussa pro-5 sessorisignaali johdossa 183 aktivoi portin 192; ja sen ulostulo aktivoi portin 193 kytkemään käskysanan rekisteristä 189 kaksisuuntaiseen piiriin 29, joka on sillä hetkellä vapaa. Tehonohjausbitit siinä käskyssä aiheuttavat ADC:n 22 päällekyt-keytymisen. Samanlainen toiminta vapaan aikavälin lopussa, joka seuraa vas-tanottoaikaväliä, aiheuttaa ADC:n 22 poiskytkemisen. Samallatavalla, samanlaiset 10 toiminnot paluusilmukan toiminnan alussa ja lopussa ohjaavat päällekytkentää ja poiskytkentää noina hetkinä, vastaavasti. Teho-päälle-reset-signaali on sovitettu johtoon 196 tyhjentämään rekisteri 189 valmistauduttaessa normaalitoimintoon.

Kuv. 8 kuvaa kellosignaalin valintalogiikkaa, joka on osa ohjauslogiikkapiirejä 32 15 kuv. 1 A. Kellovalintalogiikkaa on käytetty kääntämään kellosignaalit päälle ja pois tilaajayksikön 10 useille piirikomponenteille ohjaamaan tehonkulutusta. Vapautuksen aikana, esim. RF-vapaan on-hook-ja soittotilojen 163 ja 158 ja RF-vapaan on-hook-tilan 157 aikana kuv. 6, kun tilaajayksikön 10 monta piirikomponenttia on kytketty pois, ajoituspiirit ohjauslogiikassa 32 seuraavat kehyksen, välin ja bitin ajoi-2 0 tusta. Kaksi noista kellosignaaliohjauksista, jotka ovat relevantteja tälle keksinnölle, on esitetty kuv. 8.

Reset-signaali johdossa 195 resetoi rekisterin 197 päällekytkennässä. CLK_CTR_N osoitebitti osoitedekooderista (ei esitetty) piireissä 32 päivittää rekis-25 terin 197 datasanalla piiristä 194 väylältä 42. Sana ohjaa ulostulon kellosignaalin tiloja ohjaamalla kellosignaalin taajuusjaetun version käyttöä, joka on vastaanotettu kuormassa 123 ajoitus-ja ohjauslogiikasta 16 kuv. 2. Rekisterissä 197 kuvaavasti on 7-bittinen kapasiteetti, jossa bitit Q2 - Q5 ovat kiinnostavia tässä kuvauksessa.

30

Kellosignaali (esim. 43.52 MHz) on syötetty johdossa 123 ajoitus- ja ohjauslogiikasta 16 kuv. 2. Tämä johto ulottuu kahden multiplekserin 198 ja 199 kuhunkin sisääntuloon. Kutakin multiplekseriä ohjataan signaalien binäärisignaalitiloilla parissa ohjausjohtoja rekisterin 197 ulostulosta. Ohjaussignaaliyhdistelmät, jotka va-35 litsevat kunkin multiplekserisisääntulon, on merkitty sellaisen sisääntulon viereisessä multiplekserissä. Multipleksereissä 198 ja 199 kummassakin on kaksi li- 33 säsisääntuloa, jotka on liitetty sähköiseen piirimaahan. Johto 123 on myös liitetty jaa-2:lla-piirin 200 kautta kummankin multiplekserin 198 ja 199 toiseen sisääntuloon.

5 Johtopari 201 liittää rekisterin 197 bitit Q2 ja Q3 multiplekseriin 198, joka syöttää kellosignaalit DDF ASIC:n 20 sekä FIR-osaan 33 että INT-osaan 34. Jos nuo kaksi bittiä ovat joko 00 tai 01, maa (ei kello) on syötetty; ja FIR-osa 33 ja INT-osa 34 on kytketty pois, kuten aikaisemmin on kuvattu. Jos nuo kaksi bittiä ovat 10, FIR-osan kellon on syötetty kellotaajuudella johdossa 123 kytkemään päälle FIR-osan 33 ja 10 INT-osan 34, ja jos ne kaksi bittiä ovat 11, FIR-kello on syötetty alemmalla, ts. jaettuna kahdella, kellotaajuudella jakajasta 200. Jälkimmäisessä tapauksessa FIR ja INT on kytketty päälle, mutta vain puolella kellotaajuudesta, niin ne toimivat merkittävästi pienemmällä tehonkulutuksella toiminnassa. Pienen nopeuden kellon saatavuus valintaan ohjelmalla on edullinen joustavuus, koska toiminta joissakin 15 maissa ei vaadi suurempaa kellotuksen nopeutta näille piirikomponenteille.

Samalla tavalla, rekisterin 197 bitit Q4 ja Q5 on liitetty ohjausmultiplekseriin 199 aiheuttamaan kellon DDF ASIC:n 20 DIF-osaan 36 käännettäväksi pois, tai käännettäväksi päälle täydellä nopeudella, tai käännettäväksi päälle puolella nopeudel-20 la ohjaamaan DIF-osan toimintaa sekä siten ohjaamaan sen tehonkulutuksen tasoa.

Kuv. 9 kuvaa yhtä muotoa ohjauslogiikkapiirin 32 vapaan moodin ajastimesta ja herätysosasta kuv. 1A. Tämä piiri toimii yhdessä DSP:n 19 kanssa antamalla lop-2 5 puajan ennaltamäärätylle intervallille, jonka aikana DSP voi "nukkua" sen poiskyt-ketyssä toimintamoodissa. Aikaisemmin oli havaittu, että DSP 19 on kaupallisesti saatavilla oleva ohjelmoitava digitaalinen signaaliprosessori, joka sisältää sisäänrakennetun poiskytkentämoodin, johon se menee vapaan ohjeen suorittamisella, esim. RF-vapaan on-hook-tilan 157 alussa kuv. 6, kun tilaajayksikkö on vapaassa 30 tilassa ainakin kolme peräkkäistä aikaväliä. Sillä hetkellä DSP-ohjelma lähettää huomautusviestin ohjauslogiikkapiireihin 32 dataväylällä 42, joka aikoo nukkua, ja viesti sisältää nukkumispituisen datasanan ja kirjoituskoetinsignaalin. Nukkuvassa, tai vapaassa, moodissa DSP 19 kykenee pitämään, esim. RAM:ssa 39, sen ohjelman toimintapisteen informaation, joka on tarvittu aloittamaan uudestaan ja vas-35 taamaan herätyskeskeytykseen.

34

Huomautusviesti on sovitettu bittirinnakkaiseen piiriin 240 nukkumispituuden rekisteriin 202 yhdessä edellä mainitun kirjoituskoetinsignaalin kanssa johdossa 241 mahdollistamaan rekisterin lataavan viestisanan. Tuomahdollistamissignaali myös aloittaa D-tyypin bistabiilin (ts. flip-flop) piirien 203,206,207, ja 208 sarjan toimin-5 nan, jotka toimivat yhdessä AND-porttien 209, 210, ja 211 kanssa mahdollistamaan nukkumispituuden laskurin 212 lataamaan arvon rekisteristä 202 ja laskemaan siitä arvosta. Laskuria 212 on ohjattu suurella kellonopeudella (kuvaavasti 3.2 MHz) antamaan DSP:lle sen nukkumisintervallin keston suuri resoluutio-ohjaus. Piiri 204 syöttää sen kellosignaalin laskuriin 212 ja muihin komponenttei-10 hin, joilla on clk3_2-sisääntulo. Edellämainitut flip-flopit ja niihin liittyvät portit synkronoivat sen laskennan alkamisen alkamaan ensimmäisellä 3,2 MHz:n kellopulssil-la 16 kHz:n vastaanoton, tai valinnan, kellopulssin jälkeen johdossa 242 seuraten nukkumispituuden sanan ja aikavälin-alkusignaalin lataamista johdossa 247. Kun täysi laskentatila on saavutettu, laskurin päätteen laskentaulostulo Hipaisee D-tyy-15 pin flip-flopin 213; ja sen invertoitu ulostulo on kytketty OR-portin 216 kautta AND-portin 217 yhteen sisääntuloon. Flip-flopin 213 invertoitu sisääntulo on myös kytketty takaisin käyttämään AND-porttia 211, joka on saatu toimimaan päällekytken-tä-reset-signaalilla johdossa 222 DSP-ohjatusta ASIC-rekisteristä resetoimaan flip-flopit 203, 206, 207 ja 208.

20

Ennen menoa sen lepomoodiin, DSP 19 myös antaa kuorman sallimissignaalin johdossa 243 ja 3-bittisen sanan piireissä 244 ja 245 3-bittiseen kesketysyohjaus-rekisteriin 218. Tuo sana, ja kaksi OR-porttia 216ja 219 ja AND-portti 217, toimivat yhdessä valitsemaan yhden tai useamman, tai ei yhtään, herätysajastimen 2 5 keskeytyksestä ja hook-tilan keskeytyksestä. Informaatio, jota edustaa kolme bittiä rekisterissä 218, sisältää sallimisen herätyskeskeytykseen (ENA_WAKEUP_NMI_N), sallimisen off-hook-ilmaistulle keskeytykselle (ENA_OFF_HOOK_NMI_N), ja yksi bitti, joka määrittää, invertoida vaiko ei hook-tilasignaali johdossa 224 SLIC-ulostulojohdosta 69 DSP ASIC:n 20 kautta, esim. 30 kun DSP on levossa. Tuo invertointikyky sallii invertoitujen tai invertoimattomien SLIC-ulostulojen käytön joustavuuden vuoksi ollessaan kykenevä käyttämään eri SLIC-piirejä, ja se myös tarjoaa joustavuuden olla kykenevä generoimaan hook-statuskeskeytyksen vasteena tilaajapuhelinlaitteen joko off-hook- tai on-hook-tilan-teelle. Salliva herätyskeskeytyssignaali on kytketty OR-portin 216 kautta aikai-35 semmin mainittuun AND-portin 217 sisääntuloon. Salliva off-hook-keskeytyssignaali on kytketty OR-portin 219 kautta toiseen AND-portin 217 sisään- 35 : tuloon. Hook-statussignaali johdosta 224 on sovitettu EX OR-portin 230 sisääntuloon yhdessä invertoivan ohjausbitin kanssa rekisteristä 218. Tuo hook-statussignaali on myös sovitettu suoraan kuv. 9 piirin ulostulona, ja menee sieltä suoraan DDF ASIC:n 20 tilarekisteriin, joka on luettavissa DSP:llä 19. Portin 230 5 ulostulo on kytketty debouncing-piirin 221 kautta sekä suoraan kuv. 9 piirin ulostu-loliitäntään 225 että OR-portin 219 kautta porttiin 217. Debouncing-piiri 221 vastaanottaa johdolla 236 kellosignaalin, jolla on jakso (kuvaavasti 1,5 ms) verrattavissa signaalin bounce-transientti-intervalliin portista 220. Portin 217 ulostulo on herätyskeskeytyssignaali, ja se on sovitettu takaisin DSP:hen 19 piirillä 52 kuv. 1.

10 Flip-flopin 207 tosi ulostulo on annettu lepotilan ilmaisimena johdossa 246, joka on käytettävissä lukemista varten DSP:llä 19 oppimaan, voiko vai eikö voi laskuri 212 olla sallittu lataamaan lepopituuden sanan. Edellä mainittu päällekytkentäreset-signaali johdossa 222 sallii portin 211 ja resetoi rekisterin 218, laskurin 212, ja flip-flopin 213.

15

Kuv. 10 on osa ohjauslogiikkapiirejä 32 ja on piiri sekä tuottamaan suuren ja pienen taajuuden signaaleita ohjaamaan ohjelmoitavaa soittopiiriä kuv. 11 että virittämään nuo suuren ja pienen taajuuden signaalit päälle ja pois, kuten tukiasema käskee soittotoimintasilmukoissa kuv. 6. Se on, tukiasema ohjaa, kun soiton pitäisi 2 0 alkaa; ja se edelleen ohjaa soitto-päällä- ja soitto-pois-kadensia, kuvaavasti 2- sekuntia-päällä-4-sekuntia-pois-kadenssi, joka on mainittu aikaisemmin. DSP 19 ohjaa sitten ohjauslogiikkapiirit 32, kun on tehtävä sen RINGENA-signaali ylös kullekin 2-sekuntia-päällä- osalle tuota kadenssia ohjaamaan kuv. 10 piirikomponent-teja, kuten nyt tullaan kuvaamaan.

25

Kuvaavasti, kaksitoistabittinen rekisteri 231 vastaanottaa kuormasignaalin johdolla 227 ja kuorma-arvon 12-bittisessä piirissä 228, molemmat DSP:stä 19. Kun 12-bittien laskuri 234 on tehty toimivaksi, sen ulostulon takaisinkytkennällä kuor-masisääntuloon ja antamilla sisääntulo jaa-32;lla-piiristä 249, se ottaa näytteitä 3 0 rekisterin 231 ulostuloarvosta. Arvo rekisterissä 231 määrittää osassa halutun ää rimmäisen soittotaajuuden. Tuo arvo on kuvaavasti määritetty seuraavasti:

Kuorma-arvo = 4096 - n, jossa n=2500/(2*soittotaajuus).

35 Esimerkiksi, tuottaakseen 20 MHz:n soittotaajuuden: 36 : n=2500/(2*20) = 62,5 Kuorma-arvo = 4096 - 62,5 = 4033,5.

5 Laskuri 234, kun niin sallittu, laskee kuorma-arvosta. Kellosignaalit, jotka on määritetty kuvattavalla tavalla, tekevät toimiviksi sekä laskurin 234 että D-tyypin flip-flopin 237, joka ottaa näytteitä laskurin päätteen laskentaulostulosta sen da-tasisääntulossa. Jaa-kahdella-piiri 238 jakaa alas flip-flop-piirin 239 ulostulon halutulle soittotaajuudelle. Ulostulo jakajasta 238 on sovitettu AND-portin 239 yhteen 10 sisääntuloon.

Kellosignaali, DSP:n ohjelman valittavalla suurella ohjaustaajuudella soittopiirille kuv. 11, on annettu kellosignaaleista, jotka on saatu ohjauslogiikkapiireissä 32 kuv. 1A, johdossa 240. Tällä kellosignaalilla edullisesti on taajuus, joka on kolme 15 kertaluokkaa suuruudeltaan suurempi kuin soittosignaalin taajuus jakajan 238 , ulostulossa. Kuvaavassa esimerkissä kellotaajuus kohdassa 240 oli viisi volttia 80 kilohertsillä (kHz), kun soittosignaalin taajuusulostulo jakajasta 238 oli viisi volttia noin 20 Hz:llä.

2 0 Kellosignaali johdosta 240 on sovitettu kellolaskuriin 234, ja se on myös sovitettu jaa-32:lla-pirin 249 ja AND-portin 248 sisääntuloihin. Laskuri 234 on sallittu laskeman 1/32:s ajasta, ts. 2500 Hz:llä, jaa-32:lla-piirin 249 ulostulolla. 80 kHz:n kello myös kellottaa flip-flopin 237 synkronoimaan päätteen laskurin 234 laskentaulostu- lo. RINGENA-signaali, DSP-ohjatustra ASIC-rekisteristä, sallii AND-portit 248 ja 25 239, niin kukin portti tuottaa sen vastaavan 80 Hz:n ja 20 Hz:n ulostulon purskei- an, jotka sattuvat soiton kadenssitaajuudella.

Siten, pientaajuisella soittosignaaliulostulolla portista 239 on taajuus, joka on määritetty DSP-ohjelmalla funktiona sekä paikallisista vaatimuksista, jossa tilaajayksik-30 kö on asennettava, sekä kellotaajuudella, joka on sovitettu johtoon 240.

Kuv. 11 kuvaa soittopiiriä 58. Tarkoitus tällä piirillä on vastaanottaa kaksi taajuus-ohjelmoitavaa signaalia, soitto-ohjaussignaali ja soittotaajuussignaali, loogisella signaalitasolla (esim. 5 volttia) ja kehittää niistä suhteellisen suurijännitteinen 35 (esim. 100 volttia) AC-soittosignaali. Suurtaajuuksinen, pienjännitteinen (esim. 80 kHz 5 voltilla) soitto-ohjaussignaali (postista 248 kuv. 10) on kytketty operaa- 37 : tiovahvistimen 251 sisääntuloon, jossa signaaliteho on kasvanut. Vahvistin 251 kuluttaa olennaisesti enemmän tehoa kun on ohjattu johdolla 70 80 kHz:n sisään-tulosignaalilla, kuin se kuluttaa, kun signaali on portitettu pois RINGENA-signaalilla kuv. 10. Vahvistimen ulostulo on AC-kytketty kondensaattorin 252 kautta, bipo-5 laarisena, pienjännitesignaalina, suurtaajuisen jännitteennostomuuntajan 253 en-siökäämin yhteen päätteeseen, jossa toinen sen pääte on maadoitettu. Suurtaajuisen signaalin ja muuntajan käyttö aikaansaa sopivan pienen jalanjäljen soittopii-riin. Muuntaja 253 edullisesti nostaa signaalia amplitudiltaan noin kahdenkymmenen tekijällä, ja toisiokäämitysjännite on kerrostettu negatiiviseen jännitteeseen 10 lähteestä 256, kuten -48 voltin muuttajien 9 ulostulotaso. Yksi toisiokäämityksen pääte on liitetty tuohon -48 voltin pisteeseen; ja toinen on liitetty erillisiin, vastak-kaisnapaisiin, tasasuuntausdiodeihin 257 ja 258. Diodit on kytketty erilleen yhdellä tai kahdella fotojohtavalla diodikytkimellä, normaalisti navoille kytkimellä 259 ja normaalisti suljetulla kytkimellä 260, vastaavasti, soittojohtoon (vastus 63 kuv. 1 A) 15 ja sitten tilaajapuhelinlaitteeseen. Kytkimien 259 ja 260 valodiodit on erikseen kytketty sarjaan vastuksen 261 ja PNP-transistorin 262 kollektori-emitteri-polun kanssa positiivisen jännitelähteen 263 ja maan välille. Soittosignaali portista 239 kuv.

10 on sovitettu vastuksen 266 kautta yli transistorin 262 kanta-emitteriliitoksen.

Kun soittosignaali on alhaalla, transistorin 262 on johtamaton, kytkin 260 on sen 2 0 normaalissa suljetussa tilassa, ja diodi 258 johtaa. Kun soittosignaali on ylhäällä, transistori 262 johtaa, kytkintä 259 valaistaan ja se sulkeutuu, kytkintä 260 valaistaan ja se avautuu, ja diodi 257 johtaa.

Kondensaattori 268 on liitetty negatiivisen jännitelähteen 256 ja soittojohdon välille 2 5 palvelemaan alipäästöisenä tasoitussuotimena, niin että 80 kHz:n taajuuskompo-nentti on ohikytketty takaisin muuntajalle 253. Vastus 267 on liitetty palvelemaan vuotavana vastuksena kondensaattorille. Koska tilaajasilmukan kärkijohto kuv. 1A on maassa, ilmenee tilaajasilmukassa olennaisesti suorakulmainen soittosignaali taajuudella, jossa transistori 262 on kytketty soittosignaalilla kuv. 10, ja amplitudil-30 la, joka määritetään vahvistimella 251 ja muuntajalla 253. Yhdessä sovellu-tusmuodossa 80 kHz.n 5-volttinen signaali, joka on syötetty vahvistimeen 251 ja 20 Hz:n 5-volttien signaali, joka on sovitettu transistorille 262 tuottivat 20 Hz:n 100 voltin AC-soittosignaalin silmukassa, joka sisältää soittojohdon kuv. 11.

35 Soittosignaalin ulostulotaajuus on ohjelmoitavissa, koska se voi muuttua vaihtamalla kuorma-arvoa, joka on annettu DSP:stä 19 kuv. 1B rekisteriin 231 kuv. 10.

38 :

Soittokadenssi seuraa mitä tahansa formaattia ja on ohjelmoitu kuv. 10 RINGENA-signaaliin. Soiton ohjaussignaalin taajuuden tulee vain olla riittävän suuri suurtaajuusmuuntajan tehokkaaseen toimintaan. Koska soiton ohjaussignaali on käännetty päälle ja pois RINGENA-signaalilla, kuten on kuvattu kuv. 10 yhteydessä, vah-5 vistin 251 on kytketty pois kunkin soittokadenssin pois-osan aikana sisääntulosig-naalin poissaolon avulla siinä intervallissa.

Tässä on kuvattu järjestelmä ja menetelmä säilyttää toimintatehoa tilaajayksikössä järjestämään tiedonsiirron radiolinkin kautta tilaajan puhelinlaitteen ja tukiaseman 10 kautta, joka on edullisesti kytketty yleiseen kytkettyyn puhelinverkkoon. Säilytys on saavutettu eri tavoilla, joista yksi on määrittää, kullekin TDMA-kehyksen aikavälille kussakin tilaajayksikön toiminnan tilassa, valitut tilaajayksikön piirikomponentit, jotka eivät ole tarpeellisia signaalin prosessoinnille siinä aikavälissä ja kytkeä pois ne piirikomponentit kunkin tuon aikavälin sattumisen ja toimintatilan aikana. Pois-15 kytkentä on suoritettu eri tavoilla, sisältäen kytkemisen todellisuudessa piiritehon päälle ja pois, tai CMOS-piirikomponenteille ohjaamalla niiden kellosyöttöä tai niiden sisääntulosignaalisyöttöä, tai poistamalla piirikomponentin valintasignaali, tai pienentämällä sisääntulosignaalia piirikomponentille, joka kuluttaa olennaista tehoa, kun sen sisääntulosignaali on ylhäällä. Lisäksi, valitut toimintatehtävät, jotka 20 on suoritettu suhteellisen suuren tehon kuluttavilla piirikomponenteilla, on siirretty suhteellisen pienen tehonkulutuksen piirikomponenteille mahdollistamaan suuren tehon kuluttavien piirikomponenttien saavan lisääntyneen mahdollisuuden poiskyt-kentään.

2 5 Vaikkakin keksintöä on kuvattu erityisen kuvaavan sovellutusmuodon avulla, muut sovellutusmuodot ja modifikaatiot, jotka ovat ilmeisiä alan ammattimiehille, sisältyvät keksinnön laajuuteen.

30 35

Claims (6)

39 ;

1. Menetelmä ohjata TDMA-radiotilaajayksikköä säilyttämään tehoa, joka tilaajayksikkö käsittää joukon yhteistoiminnallisesti liitettyjä piirikomponentteja, joka 5 tilaajayksikkö (a) toimii erilaisissa signaalinkäsittelytiloissa eri aikoina, ja (b) toimii joukossa toistuvan aikakehyksen aikavälejä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: tunnistaa kullekin mainituista tiloista ne vastaavat piirikomponenteista, joille ei tarvitse syöttää tehoa ensimmäisellä tehonkulutustasolla mainitun TDMA-10 tilaajayksikön toimintaa varten; nimetä mainittuihin vastaaviin mainituista piirikomponenteista toinen tehonkulutustaso, joka on alempi kuin mainittu ensimmäinen tehonkulutustaso, mainitulle kullekin mainituista tiloista; siirtää mainittua tilaajayksikköä kahden mainituista signaalinkäsittelyti-15 loista välillä vasteena TDMA-radiotilaajayksikön puheluillaan ja siirtoon kahden mainituista joukosta aikavälejä välillä; ja ohjata kutakin mainituista piirikomponenteista yhdellä mainitusta ensimmäisestä tehonkulutustasosta ja mainitusta toisesta tehonkulutustasosta riippuen onko kullekin mainituista piirikomponenteista nimetty mainittuun toiseen te-20 hotasoon millekään mainituista tiloista mainitussa mainituista aikaväleistä, jossa mainittu tilaajayksikkö toimii.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toimintavaihe käsittää: 2. ainakin yhden mainituista piirikomponenteista tehonsyötön kytkemisen auki ja kiinni muuttamaan mainitun ainakin yhden mainituista piirikomponenteista tehonkulutustasoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen 30 osa mainitusta joukosta piirikomponentteja on liitetty lähetyssignaalitiehen, joka sisältää peruskaistan, IF: n ja RF: n osat, ja toinen osa mainittuja piirikomponentteja on liitetty vastaanottosignaalitiehen, joka sisältää RF:n, IF:n ja peruskaistan osat, 1 ja mainittu toimintavaihe käsittää edelleen: kussakin aikaintervallissa, kun ainakin mainittu vastaanottojen IF-osa 35 toimii mainitulla ensimmäisellä tehonkulutustasolla, ohjataan ainakin yhtä mainituista lähetystien piirikomponenteista sen mainitussa IF-osassa toimimaan myös 40 suunnilleen sen ensimmäisellä tehonkulutustasolla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa mainitusta joukosta piirikomponentteja on liitetty lähetyssignaalitiehen, joka 5 sisältää peruskaistan, IF:n ja RF:n osat, ja toinen osa piirikomponentteja on liitetty vastaanottosignaalitiehen, joka sisältää RF:n, IF:n ja peruskaistan osat, jossa digitaalinen signaaliprosessori sisältyy sekä mainittuun lähetys- että mainittuun vas-taanottotiehen, ja joka mainittu toimintavaihe käsittää edelleen: ohjataan mainittua digitaalista signaaliprosessoria toimimaan sen pie-10 nennetyllä tehonkulutustasolla ainakin osan aikaa jokaisesta aikakehyksestä, jossa jompikumpi lähetys- tai vastaanottosignaaliteistä toimii niiden ensimmäisellä tehonkulutustasolla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen 15 osa mainitusta joukosta piirikomponentteja on liitetty lähetyssignaalitiehen, joka sisältää peruskaistan, IF:n ja RF:n osat, ja toinen osa piirikomponentteja on liitetty vastaanottosignaalitiehen, joka sisältää RF:n, IF:n ja peruskaistan osat, jossa ainakin osa mainituista IF-osista toimii kellotetussa digitaalisignaalimoodissa vasteena siihen syötetyistä kellosignaaleista, ja joka mainittu toimintavaihe käsittää 20 edelleen: ohjataan tahonkulutustasoa ainakin mainitussa osassa mainittuja IF-osia olemaan mainitulla ensimmäisellä tehonkulutustasolla tai mainitulla toisella tehonkulutustasolla kääntämällä mainittuja kellosignaaleja päälle ja pois. 2 5

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi mainituista piirikomponenteista on CMOS-piiri ja se on kellotettu ensimmäisellä ennaltamäärätyllä nopeudella kytkemään ainakin yhden aktiivitilan ja toisen aktiivi-tilan välillä, ja joka toimintamenetelmä käsittää: pienennetään mainitun ainakin yhden mainituista piirikomponen-30 teista kellotusnopeutta mainitusta ennaltamäärätystä nopeudesta siten pienen täen kytkentätaajuutta aktiivitilojen välillä ja siten pienentäen mainitun ainakin yhden mainituista piirikomponenteista kuluttamaa tehoa. 41 [