FI116708B - Tilaajapäätelaitteen sisäisen lämpötilan säätö - Google Patents

Tilaajapäätelaitteen sisäisen lämpötilan säätö Download PDF

Info

Publication number
FI116708B
FI116708B FI20041118A FI20041118A FI116708B FI 116708 B FI116708 B FI 116708B FI 20041118 A FI20041118 A FI 20041118A FI 20041118 A FI20041118 A FI 20041118A FI 116708 B FI116708 B FI 116708B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
circuit
power consumption
signal
subscriber unit
subscriber
Prior art date
Application number
FI20041118A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20041118A (fi
Inventor
Jim J Huah
John Kaewell
Kevin Kinney
Mark A Lemmo
Michael W Regensburg
Jr William T Vanderslice
David Vessal
Original Assignee
Interdigital Tech Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Interdigital Tech Corp filed Critical Interdigital Tech Corp
Publication of FI20041118A publication Critical patent/FI20041118A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI116708B publication Critical patent/FI116708B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/02—Power saving arrangements
    • H04W52/0209—Power saving arrangements in terminal devices
    • H04W52/0261—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level
    • H04W52/0287—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level changing the clock frequency of a controller in the equipment
    • H04W52/0293—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level changing the clock frequency of a controller in the equipment having a sub-controller with a low clock frequency switching on and off a main controller with a high clock frequency
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/06—Receivers
    • H04B1/16—Circuits
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/02—Transmitters
    • H04B1/03—Constructional details, e.g. casings, housings
    • H04B1/036—Cooling arrangements
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/06—Receivers
    • H04B1/16—Circuits
    • H04B1/1607—Supply circuits
    • H04B1/1615—Switching on; Switching off, e.g. remotely
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/38—Transceivers, i.e. devices in which transmitter and receiver form a structural unit and in which at least one part is used for functions of transmitting and receiving
    • H04B1/40—Circuits
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B7/00—Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/24—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts
    • H04B7/26—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts at least one of which is mobile
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M19/00—Current supply arrangements for telephone systems
    • H04M19/02—Current supply arrangements for telephone systems providing ringing current or supervisory tones, e.g. dialling tone or busy tone
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M1/00—Substation equipment, e.g. for use by subscribers
    • H04M1/72—Mobile telephones; Cordless telephones, i.e. devices for establishing wireless links to base stations without route selection
    • H04M1/725—Cordless telephones
    • H04M1/73—Battery saving arrangements
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/02—Power saving arrangements
    • H04W52/0209—Power saving arrangements in terminal devices
    • H04W52/0225—Power saving arrangements in terminal devices using monitoring of external events, e.g. the presence of a signal
    • H04W52/0235—Power saving arrangements in terminal devices using monitoring of external events, e.g. the presence of a signal where the received signal is a power saving command
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/02—Power saving arrangements
    • H04W52/0209—Power saving arrangements in terminal devices
    • H04W52/0261—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level
    • H04W52/0274—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level by switching on or off the equipment or parts thereof
    • H04W52/028—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level by switching on or off the equipment or parts thereof switching on or off only a part of the equipment circuit blocks
    • H04W52/0283—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level by switching on or off the equipment or parts thereof switching on or off only a part of the equipment circuit blocks with sequential power up or power down of successive circuit blocks, e.g. switching on the local oscillator before RF or mixer stages
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/02—Power saving arrangements
    • H04W52/0209—Power saving arrangements in terminal devices
    • H04W52/0261—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level
    • H04W52/0287—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level changing the clock frequency of a controller in the equipment
    • H04W52/029—Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level changing the clock frequency of a controller in the equipment reducing the clock frequency of the controller
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02D—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGIES [ICT], I.E. INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGIES AIMING AT THE REDUCTION OF THEIR OWN ENERGY USE
    • Y02D30/00—Reducing energy consumption in communication networks
    • Y02D30/70—Reducing energy consumption in communication networks in wireless communication networks

Description

ΤILAAJAPÄÄTELAITTEEN SISÄISEN LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ 116708 Tämä keksintö koskee tiedonvälitysjärjestelmäaseman tehonkulutuksen ohjausmenetelmää ja laitteistoa, jossa ohjaus 5 on suoritettu eriasteisina aseman toiminnan eri tiloissa.
KEKSINNÖN TAUSTA
On ollut vahva mielenkiinto sähkötehon kulutuksen sisäl-10 töön elektronisissa piireissä, jotka voivat riippua rajoitetuista teholähteistä, kuten paristoista tai aurinkopaneeleista. Mielenkiinto on ollut erityisen akuutti ra-diopuhelinjärjestelmän asemille, jotka ovat joko kannettavia tai sijoitettuina maantieteelliselle alueelle, jota ei 15 ole riittävästi palveltu sähkötehon jakeluvarusteilla.
Sellaista asemaa on tässä tavallisesti kutsuttu tilaaja-asemayksiköksi, tai yksinkertaisesti tilaajayksiköksi. Tämä mielenkiinto on tullut jopa terävämmin kohdistetuksi, kun huoli on kasvanut tarpeeseen sisältää erityyppistä . . 20 saastuttamista.
• » · « · . Radiopuhelinkentässä useita eri tyyppisiä yrityksiä on • * I > · • · , tehty rajoittamaan tehonkulutusta. Aänitoimiset lähettimet • $ t « · • · (VOX) ovat hyvin tunnettuja, missä todellisen äänisignaa- ·;;; 25 Iin läsnäolo tai poissaolo kääntää lähettimen tehonsyötön ·“’ POIS tai PÄÄLLE, ja yksi esimerkki on D.R. Bolgianon et ai1 in US-patentti 4,130,731. Muutoin tilaajayksikkö, joka •y ’ sisältää sellaisen lähettimen, on täysin tehosyötetty toi- • · minnan kaikkien tilojen aikana. Joukkoon tehonsäilytysyri- i · | 30 tyksiä on vedottu mahdollistamaan jaksollisesta ainakin : tilaajayksikön vastaanottopiirit, kun yksikkö on lepomoo- * ;·, dissa odottamassa kanavan käytettävyyttä tai odottamassa » » · .··, puhelin aloitusta, ja joitakin esimerkkejä ovat US-paten- tit 4,272,650 D.R. Bolgiano et ai, ja 5,203,020 H. Sato et 2 116708 ai. Tilaajayksikköpiirit näissä jälkimmäisissä järjestelmissä ovat muutoin täysin tehosyötettyjä todellisen puhelun signaalin prosessoinnin aikana. Termi "puhelun signaalin prosessointi" viittaa toimintoihin, kuten esimerkiksi 5 vahvistus, suodatus, koodaus/dekoodaus, interpolointi, tai modulointi suhteessa minkä tahansa tyypin signaaleihin tiedonvälitystä varten asemien välillä.
Saton et al'n patentissa, kun tilaajayksikkö matkatiedon-10 välitysjärjestelmässä on paikassa, jossa se on kykenemätön olemaan palveltu järjestelmän millä tahansa kanavalla, sen tehonsyöttö on kytketty päälle jaksollisesti tarkistamaan oikean kanavan käytettävyys; ja muuten kaikki komponentit lukuun ottamatta ajastinta on kytketty päälle. Kun oikea 15 kanava on löytynyt, ja kun odotetaan puhelun alkua, kes-kusprosessointiyksikkö (CPU) ja ajastin on jaksottaisesti kytketty päälle tarkistamaan puhelun alkua. Lopulta, puhelun kytkemisen aikana, koko tilaajayksikkö on jatkuvasti kytkettynä päälle.
20 , .· Toisessa ryhmässä järjestelmiä, tilaajayksiköt on kytketty päälle tai pois ryhmänä, ja erityisjärjestelyt on järjes-*· "I tetty käynnistämään tilaajayksikkö, jos tarpeellista, kun ' muut on kytketty päälle. Joitakin esimerkkejä sisältävät :· 25 US-patentit 4,964,121 M.A. Moore, 4,509,199 M. Ichihara, • t ja 4,577,315 S. Otsuka. Samalla tavalla, US-patentissa 4,713,809 Y. Mizota, releasema aikajakoisessa monipääsy : : : (TDMA)- järjestelmässä on kytketty päälle vain niissä : TDMA-aikaväleissä, joissa tilaajayksikkö, jota se palve- i 30 lee, on aktiivinen.
> > · * ·
Tilaajayksiköt radiopuhelinjärjestelmille, kuten US-paten- » · · tin nro 5,008,900 D.N. Critchlow et ai tilaajayksikkö, t · ovat sisältäneet laitteet kytkemään pois tietyn suhteelli- 3 116708 sen suuren tehonkulutuksen komponentin valittuna aikana, joka on määritetty tilaajayksikön toiminnalla, joka on suoritettu sinä aikana. Esimerkiksi, siinä Critchlow et ai'n patentissa prosessorilastu, joka sisältyy yksikköön 5 ohjaamaan erilaisia yksikön komponentteja sekä suorittamaan tiettyjä signaaliprosessoinnin toimintoja, on tilapäisesti kytketty pois, kun ei ole puhelinsoittoa käynnissä. Poiskytkentä tapahtuu vastineena vapaan käskyn suorittamiselle yksikön toiminnan ohjelmassa. Normaali toiminta 10 on tilapäisesti aloitettu uudelleen vastineen keskeytys-signaalille, ja jos ei ole palvelurutiinia suoritettavaksi, prosessori palaa poiskytkettyyn tilaan. Muutoin tilaajayksikön komponentit näyttävät olevan täysin päällä.
15 US-patentissa nro 4,675,863 E. Paneth et ai, modeemi toimii puoli-dupleksimoodissa tilaajayksikössä, joka toimii TDMA-ympäristössä. Siinä moodissa modeemin vastaanottava demodulaatio-osa ja lähettävä modulaatio-osa toimivat eri aikoina; niin radiotaajuisen (RF) osan tehovahvistin on 20 aktiivinen ei enempää kuin puolet ajasta. Muut tilaajayk- • r · • ·’ sikön komponentit näyttävät toimivan jatkuvasti.
• « > · • · * ·' * ·
Tilaajayksiköt suhteellisen vaikeissa paikoissa saavuttaa on usein varustettu varmistusteholähteellä käyttäen paris- • * ♦ · : 25 toja, joita tukevat aurinkopaneelit tai vaihtovirtavaraa- • · ’···’ ja. Huolimatta edellä kuvatun tyypin yrityksistä, jotkut tilaajayksiköt langattomissa TDMA-tiedonvälitysjärjestel- » » * : missä, joilla on kyky toimia varmistuspariston teholla oi- • · *
• I
’...· kealla varausvarusteella, ovat joutuneet käyttämään useita 30 varmistusparistoja syöttämään tarvittavan tehon. Joissakin sellaisissa yksiköissä on käytetty paria 15 Ah:n 12 V pat- ;.‘f tereita ja neljästä kuuteen aurinkopaneelin varauslähdet- .···, ta.
» · 4 116708
KEKSINNÖN YHTEENVETO
Tämän keksinnön mukaisesti tietyt TDMA-radiopuhelinjärjes-telmän tilaajayksikön piirikomponentit on toistuvasti kyt-5 ketty pois soiton kytkennän aikana. Osia, jotka on kytketty pois kunkin toistuvan TDMA-aikakehyksen eri aikavälien aikana, ei ole vaadittu signaalin prosessoinnin toiminnalle kehyksen vastaavassa aikavälissä. Toisin sanoin, on vaihtuva mosaiikki tilaajayksikön aktiivisen piirin 10 osia, jotka on kytketty päälle ja kytketty pois aikavälistä aikaväliin rajoittamaan dynaamisesti yksikön tehonkulutusta .
Keksinnön toisen aspektin mukaisesti, tarve erikoispiirejä 15 varten jakamaan tehonkulutuksen ohjaussignaaleita, pienenee käyttämällä olemassa olevia ohjauksen tai soiton sig-naaliteitä, missä mahdollista, jakamaan tehonkulutuksen ohjauskäskyjä. Useita ohjauksen toteutustekniikoita on käytetty pienentämään tarvetta erityisiin tehonkulutuksen 20 ohjauspiiriin.
Nuo tekniikat sisältävät, valaisevasti, ohjattavasti kyt-'·' kemään tehonsyötön virtatien piirikomponenttiin, tai kau- ko-ohjaamaan kellolähteen taajuuden tiettyihin kello-·* 25 tettuihin piirikomponentteihin, jotka on toteutettu puoli-/· johdeteknologialla, jossa tehonkulutukseen vaikuttaa kel- lotusnopeus, tai pienentämään sisääntulosignaalia piiriin, j joka kuluttaa vähemmän tehoa, kun vastataan pieneen tai : olemattomaan sisääntulosignaaliin, tai pienentämän eso- 30 virtaa, joka on syötetty vahvistimeen, tai jakamaan käs-kysignaaleita kaupallisesti saataviin piirikomponenttei-hin, jotka on normaalisti järjestetty poiskytkentäsisään-tuloliitännällä.
5 116708
Yhdessä sovellutusmuodossa tilaajakytkentäpiiri sisältää linjaliitäntäyksikön kytkemään tilaajayksikön signaali -prosessointipiirin komponentit puhelinasemansettiin. Tilaajayksikkö sisältää myös, yhdellä piirikortilla yhdessä 5 linjaliitäntäyksikön ja muiden tilaajayksikköpiirin komponenttien kanssa, laajennusosan, tai pohjaliittimen, antamaan linjaliitäntätoiminnot saman tai eri tyyppisille lisäpalveluille jakamaan tilaajayksikköpiirien hyödyntämisen.
10
Keksinnön mukainen tilaajayksikkö toimii TDMA-järjestel-mässä, joka sisältää verkkoaseman, joka antaa radio-oh-jauskanavan (RCC) liikennöimään aktivoitujen tilaajayksi-köiden kanssa, joita ei ole tarvittu soiton liitännässä.
15 Tilaajayksikkö hyödyntää TDMA-järjestelmän aikavälejä ja kehyskellotuksen järjestelyjä jaksottaisesti kytkemään päälle ensi sijassa vain ne piirikomponentit, joita on tarvittu ottamaan näytettä RCC:stä määrittämään, onko vai ei puheluliikennettä yksikölle. Yhdessä sovellutusmuodos-20 sa, ei enempää kuin yhtä aikavälillä TDMA-kehystä kohti * t · ole hyödynnetty siihen tarkoitukseen RCC-kanavalla. Jois-' * sakin sovellutuksissa on mahdollista edelleen hyödyntää ‘ ’ vain yhtä aikavälillä joka sekunti, tai vähemmän usein ta- * ' pahtuvassa, kehyksessä.
25 ·...· Lisätehoa on säilytetty rajoittamalla tilaajasilmukan pii riä palvelevan tilaajayksikön ja minkä tahansa palvellun · tilaajatiedonvälitysinstrumentin (esim. puhelinkoneen) vä- ·...· Iillä silmukkapituuteen, joka on olennaisesti vähemmän 30 kuin radiolinkin pituus tukiasemalle, jolle tilaajayksikkö ;..j kytkee silmukkapiirin.
li»
* * I
Myös, sopivasti ohjattua rengasgeneraattoria on käytetty, jossa soittotaajuus on digitaalisesti ohjelmoitavissa, ja soiton pois-päällehuippu ja tehonkulutus ovat ohjattavissa binääritason signaalilla.
6 1 1 6708
Tehonkulutuksen tason ohjaus tilaajayksikössä on poistet-5 tavissa ja käytettävissä termostaatin ohjauksen aikana tilaajayksikön kotelossa auttamaan ylläpitämään minimilämpötilaa kotelossa.
Täsmällisemmin määriteltynä keksinnölle on tunnusomaista 10 se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 1, joka on menetelmä säätämään tilaajapäätteen sisäistä lämpötilaa langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka tilaajapääte pienentää valikoidusti tiettyjen komponenttien tehonkulutusta, kun komponentteja ei tarvita siten, että menetelmä 15 käsittää: sen määrittäminen, onko sisäinen lämpötila kynnyksen yläpuolella vai alapuolella; ja siinä tapauksessa, että sisäinen lämpötila on kynnyksen alapuolella, keskeyttää pienentämästä mainittujen tiettyjen komponenttien tehonkulutusta, kunnes mainittu kynnys on ylitetty.
20
’· *’ PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS
• « • t = t · Täydellisempi keksinnön ja sen eri piirteiden, kohteiden, ja etujen ymmärtäminen voidaan saavuttaa seuraavan yksi- * " : 25 tyiskohtaisen kuvauksen ja oheisten vaatimusten miettimi-
< I
sestä yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa: -I · KUV. IA ja IB, otettuna yhdessä kuten on esitetty kuv. 1C, ί I s » * ovat tilaajayksikön lohko- ja linjakaavio tämän keksinnön , · . 30 mukaisesti, ja ne on nimetty yksinkertaisesti "KUV. 1" kun ; ' : on viitattu koko tilaajayksikköön; KUV. 2 on kuv. 1 tilaajayksikön radiotaajuisen (RF) osan i t t lohko- ja linjakaavio; KUV. 3 on tehonsyötön, virran, poiskytkennän, ohjauspiirin sovellutusmuodon kaavioiden diagramma; 7 116700 5 KUV. 4 on yksinkertaistettu kaaviokuva, joka kuvaa yhtä tapaa ohjata vahvistimen tehonkulutusta kääntämällä sen estovirtaa päälle ja pois; KUV. 5 on tunnetun tekniikan aikavälirakenteen diagramma 10 käytettynä kuv. 1 tilaajayksikön kuvaavassa sovellutusmuo-dossa; KUV. 6 on tiladiagrammi kuvaten tunnetun tekniikan kuv. 1 tilaajayksikön TDMA-toiminnan aspekteja ja käyttämällä 15 kuv. 5 aikavälirakennetta sekä kvadratuurivaihesiirto- avainnettua (QPSK) toimintaa että 16-vaiheista vaihesiir-toavainnettua (16PSK) toimintaa; KUV. 7 on analogia-digitaaliliitäntäpiirin lohko- ja lin-., 20 jakaavio kuv. 1 tilaajayksikön DDF ASIC:ssa; • « · * . KUV. 8 on lohko- ja linja kaavio käskyvastaavasta kellova- . lintapiiristä kuv. 1 tilaajayksikön DDF ASICtssa; 25 KUV. 9 on vapaan moodiajastimen ja herätyslogiikan lohko-·’ ja linjakaavio kuv. 1 tilaajayksikön DDF ASIC:ssa; KUV. 10 lohko- ja linjakaavio piiristä tuottamaan kaksi taajuutta syötettäväksi rengaspiiriin kuv. 11; ja *·· 3 0 KUV. 11 on rengaspiirin kaavio kuv. 1 tilaajayksikön lin- jaliitäntäpiirissä.
8 116708 LYHENNYSTEN JA AKRONYYMIEN MÄÄRITELMÄT AC: vaihtovirta ADC: analogia-digitaalimuunnin 5 AGC: automaattinen vahvistuksen ohjaus ASIC: sovellutusspesifinen integroitu piiri CMOS: komplementaarinen metallioksiksipuolijohde CODEC: kooderi/dekooderi CODECPD: koodein poiskytkentäsignaali 10 CPU: keskusprosessointiyksikkö DAC: digitaali-analogiamuunnin DC: tasavirta
DDF: ASIC suorittamaan DIF-, DDS- ja FIR-toimintoja DDS: suora digitaalisynteesi 15 DIF: digitaalinen IF
DIFCLK: digitaalinen välitystaajuuskello DSP: digitaalinen signaaliprosessori FDAC: DAC DIF-ulostulolle FIFO: ensin sisään ensin ulos (jono)muisti 20 FIR: äärellinen impulssivastesuodatus FLASH RAM: sähköisesti ohjelmoitava haihtumaton RAM . FLASH-CS: flash lastuvalintasignaali , IF: välitystaajuus IFLPBK: välitystaajuuspaluusilmukka 25 INT: interpolaattori LSB: vähiten merkitsevä bitti ms: millisekunti MSB: eniten merkitsevä bitti ‘I’ P4RAM-CS: pin-4 RAM lastunvalintasignaali ·· 30 PAEN: tehonvahvistimen salliminen PNP: liitostransistori, jossa on p-, n- ja p-tyypin johtavat materiaalikerrokset PROM: ohjelmoitava lukumuisti (Read Only Memory) PROM-CS: PROMin lastunvalintasignaali 9 116708 PSK: vaihesiirtoavainnus (modulaatiotekniikka) QPSK: kvadratuurinen vaihesiirtoavainnus (modulaatiotek-niikka) RAM: satunnaispääsymuisti 5 RCC: radio-ohjauskanava RF: radiotaajuus Rx: vastaanotto SDAC: DAC DDSrn ulostulolle SLIC: tilaajalinjan liitäntäpiiri 10 SLAC: tilaajalinjan äänipiiri TDMA: aikajakomonipääsy T/R: lähetä tai vastaanota TX: lähetä VAGC: jännite AGC:lle 15 VOX: äänitoiminen siirto
YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS
Kuvauksen mukavuuden vuoksi, ja ilman rajoitusta, keksin-20 töä on tässä kuvattu viittaamalla TDMA-tiedonsiirtojärjes- » ‘ .* telmän tilaajayksikköön. Sellaisen yksikön piirrosesityk- set on yksinkertaistettu esittämään tehonsäilytysaspektit, ' ’ sen pohjalla olevien radiopuhelinsignaaliprosessointias- * * pektien ollen tunnettuja sellaisesta edeltävästä työstä Γ 25 kuin Paneth et al'n ja Critchlow et ai'n patentit viitat- \ .· tuna edellä. Noiden kahden patentin viittaukset on sisäl lytetty tähän viittauksena. Kuitenkin, keksintö on sovel- • · ·.: lettavissa TDMA-radiopuhelinj ärj es telmi in ilman rajoitusta erityiseen järjestelmäsuunnitteluun. Radiopuhelinsignaali-30 prosessointiaspektien keskustelu on sisällytetty tässä ....j vain määrään joka on tarpeellinen mahdollistamaan keksin- nön tehonsäilytysaspektien ymmärtäminen.
KUV. 1 on esitetty tilaajapääte 8, joka sisältää tilaa- 10 116708 jayksikön 10 tyyppiä, joka on kuvattu Critchlow et al'ssa, TDMA-tiedonsiirtojärjestelmään, kuten se, joka on kuvattu Paneth et al'ssa. Toimintateho yksikön 10 piirikomponen-teille on syötetty akusta (ei esitetty) tai aurinkopanee-5 leista (ei esitetty) tai AC-DC-teholähteestä (ei esitetty) , joukolla DC/DC-muuntimia 9. Joukko 9 muuntimia tuottavat eri ulostulojännitteitä, jota on vaadittu yksikön 10 piirikomponenteille, ja jännitteiden alue sisältäen +5V ja -48V on kuvaavasti ilmaistu piirustuksessa. Eri jännitteet 10 on kytketty niihin tilaajayksikkökomponentteihin yleisellä tavalla piireillä, joita ei ole esitetty kuv. 1.
Tilaajayksikön 10 piirikomponentit sisältävät sekä aktiivisia että passiivisia komponentteja. Aktiivisten piiri-15 komponenttien joukossa on ryhmä, jossa kullakin komponentilla on ainakin yksi tehonkulutusvaikutuksellinen sähköinen sisääntuloliitäntä, jossa ennalta määrätty muutos sähköisessä sisääntulossa aiheuttaa vastaavan muutoksen pii-rikomponentin tehonkulutustasossa. Keksinnön mukaisesti, 20 noita tehonkulutusherkkiä sisääntuloliitäntöjä ohjataan . kussakin TDMA-järjestelmän aikavälissä kytkemään päälle ne ' ryhmäkomponentit, joita on tarvittu signaaliprosessoin- [ tiin, ja kytkemään pois ryhmän jäljellejäävät komponentit.
» I
·; 25 Kuv. 10 tilaajayksikkö 10 sisältää RF-osan 11, jossa on ’·· * lähetysosa 12, vastaanotto-osa 13, ja ajoitus- ja ohjaus- logiikkapiiri 16. Antenni 17 antaa kytkennän radiolinkin : kautta TDMA-j ärj estelmän tukiasemalle (ei esitetty) ja on *·;’ vuorostaan kytketty duplekserin avulla RF-osan 11 lähetys- I 30 ja vastaanotto-osaan. Tilaajayksikkö 10 toimii digitaali-: sen signaaliprosessorin (DSP) 19, ts. ohjelmoidun keskus- :·. prosessorin, ohjauksessa. Yksi sopiva integroitu piirilas- .···. tu DSP 19:lle on Texas Instruments Co:n TMS320C52 DSP.
DDF-sovellutusspesifinen integroitu piiri (ASIC) 20 on 11 116708 kaksisuuntaisesti kytketty RF-osan 11 kanssa DIF-syötetyllä digitaali-analogia-muuntimellä (FDAC) 21 (kuten Sony Com CXD1171M DAC) ja analogia-digitaalimuuntimella (ADC) 22 (kuten Analog Devices Corn AD 777 6) . Bittiroinnakkainen 5 väylä 23 ja DIFCLK-liitäntä 26 yhdistävät digitaalisen mo-dulaatioäänidatan ja kellosignaalin, vastaavasti, DDF ASICrsta 20 FDACrhen 21. DIFCLK-piirisignaali kellottaa FDAC 21 m; ja TDMA-aikavälien aikana, kun FDAC-toimintaa ei tarvita, DIFCLK on käännetty pois päältä pienentämään 10 tehonkulutusta. Siihen asti, FDAC 21 on edullisesti konfi-guroitu käyttämällä puolijohdeteknologiaa, jossa tehonkulutukseen vaikutetaan kellotustaajuudella. Yksi esimerkki sellaisesta teknologiasta on komplementaarinen metalliok-sidipuolijohde (CMOS)-teknologia. CMOS-piirissä vedetty 15 virta on riippuvainen nopeudesta millä sisällytetyt CMOS-laitteet kytkevät; siten, jos kellotussignaali on keskeytetty, kytkentä loppuu; ja huomattava tehonkulutuksen pieneneminen tapahtuu, samanlainen vaikutus on tuloksena CMOS-piirikomponenteissa, joita ei ole kellotettu, kun 20 niiden sisääntulosignaaleita on estetty vaihtumasta, ja • · : *' siten estetään CMOS-transistoreita kytkemästä. Analogisia » · · IF-signaaleita on käytetty FDAC-ulostulosta 21 RF-osan 11 lähetysosaan 12 piirillä 27.
···.' 25 Samalla tavalla, vastaanotetut analogiset RF-signaalit on ’·.· kytketty vastaanotto-osasta 13 ADCrhen 22 piirillä 28, ja ADCm digitaaliulostulo on sovitettu DDFm ASICriin 20 : bittirinnakkaisella kaksisuuntaisella piirillä 29. Tuota
piiriä 29 on myös käytetty sovittamaan tehonkulutusohjaus-Γ*., 30 signaaleita, ja muita ohj aussignaaleita, ADCrhen 22 DDF
ASICrsta 20, kuten on kuvattu seuraavassa. Piiri 30 kytkee useita ohj aussignaaleita ADCrhen 22 DDF ASICrsta 20. Te-honkulutusohjaussignaalit, kuten myös muut ajoitus- ja ohjaussignaalit, on sovitettu RF-osan 11 ajoitus- ja oh- 12 116708 jauslogiikkaan 16 DDF ASIC:sta 20 piirillä 31. Tuosta piiristä 31 puhutaan kuv. 2 yhteydessä, mutta näihin tarkoituksiin on huomattava, että se käsittää neljä piiriä signaaleille, joita on käytetty toteuttamaan tehonkulutusoh-5 jaus RF-osassa 11. Nuo neljä signaalia ovat Tx (kääntämän lähetysosaa 12 PÄÄLLE ja POIS), Rx (kääntämään vastaanotto-osaa 13 PÄÄLLE ja POIS), PAEN (mahdollistamaan tai olemaan sallimatta tehovahvistimen 101 lähetysosassa 12), ja IFLPBK (ohjaamaan paluusilmukan kytkimen vastaanotto-osas-10 sa 13). Täydentävä digitaali-analogiamuunnostoiminta (ei esitetty kuv. 1) on liitetty automaattiseen vahvistuksen ohjaustoimintaan vastaanotto-osassa 13, keskusteltavaksi kuv. 2 yhteydessä. Tuo täydentävä digitaali-analogiamuunnostoiminta on katsottu sisältymään vastaanotto-osan 13 15 kaaviolliseen esitykseen.
DDF ASIC 20 sisältää piirikomponentteja, jotka ovat osia sekä tilaajayksikön 10 peruskaistan että välitystaajuuden osista sekä piiristä suorittamaan eri signaalinprosessoin-20 ti ja ohjaustoimintoja, jotka ovat tarpeellisia mahdollis-tamaan yhteistoiminnan RF-osan 11, muuntimien 21 ja 22, ‘ - DSP:n 19, ja peruskaistan piirikomponenttien, joita ei ‘ ' vielä ole mainittu, joukossa. Erityistä mielenkiintoa tä- » • * män keksinnön yhteydessä ovat kuvattavat tehonkulutuksen 25 ohjausaspektit. Siihen asti, DDF ASIC 20 sisältää ohjaus- • t t ·...· logiikkapiirit 32, jotka ohjaavat rekisteriperustaisia tiedonvälityksiä DDF ASIC:n 20 ja muiden tilaajayksikön 10 · komponenttien joukossa. Esimerkiksi, informaatio lähdepii- ristä, esim. dataväylältä 42, on lastattu DDF ASIC-rekis-j'.(> 30 teriin yhtenä kelloaikana ja luettu sitten sen maäränpää- piiriin myöhempänä kelloaikana. Logiikkapiirien 32 piiri-komponentteja ei itseään ole kytketty pois minään aikana, kun tilaajayksikkö on aktivoitu. Myös DDF ASIC:ssa 20, ja mielenkiinnosta tehonkulutuksen ohjaustarkoituksiin ovat 13 116708 ASIC:n FIR-osa 33 suodattamaan lähetettävän digitaalisen modulointisignaalin, interpolointi(INT)osa 34 lisäämään sen digitaalisignaalin symbolimäärää, DIF-osa 36 suorittamaan vaihemodulaation ja ensin sekoittamaan suodatetun pe-5 ruskaistan digitaalisignaalin ensimmäiselle välitystaajuu-delle, ja vastaanottoFIFOlogiikkapiiri 37 suorittamaan useita toimintoja, kuten kuvataan kuv. 7 yhteydessä.
Erilaiset signaalin prosessointitoiminnat tilaajayksikössä 10 10 vaativat erilaisia signaalitaajuuksia esim. kellotaa juuksia, paikallisoskillaattorin taajuuksia, ja referens-sitaajuuksia, sekä lähettämään että vastaanottamaan toimintoja, kuten on hyvin tunnettua alalla. Prosessi, joka tuottaa noita taajuuksia, edullisesti sisältää suoran di-15 gitaalisynteesin (DDS) toimintoja, myös hyvin tunnettuja alalla, kuv. 1 sovellutusmuodossa, DIF-osa 36 suorittaa edullisesti DDS-toiminnan tilaajayksikön piirikomponen-teille, jotka osallistuvat vain lähetystoimintoihin. Lisäksi, erillinen DDS-osa 44 suorittaa DDS-toiminnan tilaa-20 jayksikön piirikomponenteille, jotka osallistuvat ensi si-'·*·’ jassa vain vastaanottotoimintoihin. DDS :N 44 ulostulo on * ’ kytketty DDS-syötetyn DAC:n (SDAC) 45 kautta RF-osan 11 * · vastaanotto-osaan 13. Koska ainakin vastaanotto-osan yh- * ’ dellä kuvattavalla piirikomponentilla on niin pitkä aika- 25 vakiot, että se pitää kytkeä päälle kaikkina toiminta-ai-koina, DDS myös on kytketty päälle kaikkien toiminta-aiko-jen aikana (vis-a-vis initialisointi).
Ohjauslogiikkapiirit 32 vastaavat osoite- ja datasignaa-30 leihin, jotka on vastaanotettu DSP:stä 19 ja siihen liit-tyviin muisteihin (ts. RAM 39 ja FLASH RAM 40) osoite-väylällä 41 ja dataväylällä 42, jotka vaikuttavat edellä ( mainittuun ohjaukseen. Piireillä 32 tällä tavalla vastaan-otettu informaatio informoi niitä tilaajapäätteen 8 toi- 14 116708 mintatilasta (esim. initialisointitoiminta, piiriparamet-rien resetointi, vapaa (on-hook) odottaessaan soiton ini-tialisointia, soittaminen, ja lähetys/vastaanotto(off -hook)toiminta puhelun aikana). Toimintamoodia ilmaiseva 5 data (esim. QPSK tai 16PSK) on myös annettu. Ohjauslogiik-kapiirit 32 sisältävät rekisteristä liikennöimään datan ja osoiteväylien 42 ja 41 ja muiden tilaajayksikön 10 komponenttien kanssa. Siten tuli tiedonvälityksen aikaisempi karakterisointi piirien 32 ja muiden tilaajayksikön 10 10 komponenttien joukossa olemaan rekisteriperustaista. Tämän tyyppinen tiedonvälitys on hyvin tunnettua alalla. Kuitenkin, kuv. 1 nuo väylät on esitetty ulottumaan suoraan lohkon esityspiireihin 32. Useimmissa tapauksissa muut piirit on esitetty yksinkertaisesti ulottamalla DDF ASIC:n 20 15 reunaan tai reunasta. Piirin 32 kuvaavista osista, jotka sisältyvät aikaväliperustaiseen tehonkulutuksen ohjaukseen, keskustellaan yksityiskohtaisemmin kuv. 7-10.
Ohjauslogiikkapiirit 32 hyödyntävät informaatiota, joka on 20 vastaanotettu väyliltä 41 ja 42 ja muista piireistä, yh- • ·' dessä aikavälin ja kehyksen informaation kanssa, jotka ♦ • · myös on generoitu piireissä 32, kehittämään tarpeelliset lisäsignaalit tilaajayksikön 10 eri komponenttien koor- tsr»* dinoituun ohjaukseen. Nuo lisäsignaalit sisältävät tietty-25 jä tehonkulutuksen ohjaussignaaleita yksikölle 10. Jälkim-mäiset signaalit sisältävät neljä aiemmin listattua signaalia, jotka on kuljetettu piirillä 31 RF-osaan 11. Li-: säksi, piiri 43 kytkee monibittisen käskysignaalin lo- » * » giikkapiireistä 32 FIFO-logiikkaan 37, ja tuo signaali si-*·,, 30 sältää tehonkulutuksen tason ohjausbitin liikennöimään ADC:hen 22 vastaanottoaikavälin alussa ja lopussa, kuten / kuvataan kuv. 7 yhteydessä. FIDO-logiikkapiiri 37 on it sessään kytketty päälle jatkuvasti, kun tilaajayksikkö 10 on aktivoitu.
15 116708
Ohjauslogiikkapiirit 32 syöttävät kellosignaaleita DDF:n 20 piirikomponenteille. Piiri 35 kytkee jatkuvat kellosignaalit DDS.-lle 44. Piiri 44 kytkee valitut, ts. ohjelmoitavasta keskeytettävät, kellosignaalit DIF-osaan 36, ja 5 piiri 47 kytkee muut valitut kellosignaalit sekä INT-osaan 34 että FIR-osaan 33, kuten kuvataan kuv. 8 yhteydessä. Kääntämällä kellosignaalit piireissä 46 ja 47 päälle ja pois oikeina aikaväleinä FIR- ja INT-osat ja DIF-osa, joista kaikki on edullisesti toteutettu CMOS-teknologial-10 la, on tehokkaasti kytketty päälle ja pois tehonkulutuksen ohjausta varten. Kun CMOSia ei ole kellotettu, CMOS-tran-sistorit eivät kytke, ja piiri olettaa lähes nollan tehon-kulutustason.
15 Logiikkapiirit 32 sisältävät osoitteen dekookdauslogiikan (ei esitetty), joka on vastineena signaaleille osoite-
väylässä 41 kehittämään lastun valintasignaalit P4RAM-CS
ja FLASH-CS vastaavissa nimetyissä johdoissa 49, ja 50, vastaavasti, jotka mahdollistavat piirikomponentteihin si- , , 20 sältäen muistit RAM 39, ja FLASH 40, vastaavasti, pääse- # · ' misen. Johdot 49, ja 50 on tavallisesti sisällytetty osoi- • * · » · • · teväylään 41, mutta on esitetty erikseen keksinnön pois- • | M t kytkennän aspektin kuvaustarkoituksia varten. Koska nuo • | F > | muistit myös on toteutettu CMOS-teknologiassa, valintasig- > t t *;;; 25 naalin poissaolo yhteen niistä estää sitä olemasta osoi- • « ·*·’ tettu ja siten tehokkaasti kytkee sen pois (menettämättä tallennettua informaatiota), kunnes se taas voi olla va-··· · littu osoitusta varten.
I I i « * I · j 30 Ennen kuin DSP suorittaa vapaa-ohjeen sen ohjelmassa, kyt- ! t : keäkseen itsensä pois (ts. menee nukkumaan) se asettaa ;·. nukkumislaskurin (kuv. 9) ohjauslogiikkapiireissä 32 muis- ,···. timapatun rekisterin kautta DDF:n ASIC:ssa 20 ja käyttä mällä DSP-osoitetta ja dataväyliä 41 ja 42. DSP 19 siten 16 1 1 6708 mahdollistaa laskurin aloittamaan laskemisen samalla tavalla. Laskentaintervallin päättyessä, tai jos piirit 32 vastaanottavat signaalin, joka ilmaisee, että palvelut tilaaja on ottanut puhelinlaitteen off-hook, logiikkapiirit 5 32 soveltavat piiriin 52 HERÄTYKSEN ei-maskattavan keskey tyksen (NMI) signaalin, joka aiheuttaa DSP:n 19 päällekyt-kennän ja palauttaa prosessoinnin. Tästä aspektista on edelleen keskusteltu kuv. 9 yhteydessä.
10 Tilaajayksikkö 10 sisältää linjaliitäntäyksikön 53, joka vuorostaan sisältää piirikomponentit, jotka on valikoivasti kytketty päälle ja pois tehonkulutuksen ohjaukseen signaaleilla, jotka on annettu DDF ASIC:n 20 logiikkapiireistä 32. Linjaliitäntäyksikön 53 peruskomponentit ovat ti-15 laajalinjan liitäntäpiiri (SLIC) 56, kooderi/dekooderi (CODEC) 57 (joskus kutsuttu tilaajasilmukan äänipiiri (SLAC)), soittopiiri 58, ja soittorele 59. rele 59 on kuvattu sen normaaliasemassa puhelun kytkennän aikana, ja se liittää piirin 58 tilaajasilmukkaan, kun on aktivoitu sig-20 naalilla SLIC:stä 56. tilaajasilmukka on kaaviollisesti t * esitetty kärkijohdon ja rengasjohdon vastuksilla 62 ja 63, » ’ vastaavasti, ja vastuksella 66, joka edustaa tilaajapuhe- ’!“! linlaitetta. Tilaajayksikkö on hyödyllinen palvelemaan *!"·’ erilaisia tilaajan inhimillisiä liitäntälaitteita, ts.
it(;* 25 tiedonvälitysinstrumentteja, kuten puhelinlaitetta, modee- : mia, tai telefaxlaitetta; mutta puhelinlaitetta on tässä käytetty kuvauksen sopivuuden vuoksi.
* I » * * · * * * · : SLIC 56 antaa sähköisen liitännän tilaajayksikön ja tilaa- ··, 30 jasilmukan välille, ja se on edullisesti piiri, joka si- ,··, sältää sisäänrakennetun kyvyn toimia eri silmukan ulostu- • lojännitteillä kuorman(ts. puhelintilaajasilmukan) vastuk- ·_ ” sen eri alueille. Siten tyypillisessä johtolinjaverk- ’···* kosovellutuksessa, ja käyttämällä kaupallisesti saatavissa 17 116708 olevaa SLICriä, joka on aikaisemmin identifioitu (AMD 79534), SLIC-ulostulojännite, 30 mA:lla, tilaajasilmukkaan oli suunnilleen 36 V 1200 Q:n kokonaissilmukkavastukselle, ts. 1,08 W:n silmukan tehonkulutuksella. Vähemmän jänni-5 tettä ja vähemmän tehoa on tarvittu alempiin silmukkavas-tuksiin.
Toisaalta, tilaajayksikön sovellutukset tyypillisesti sisältävät yksikön pystytyksen hyvin lähelle rakennusta, 10 jossa tilaajapuhelinlaite sijaitsee, ja tilaajasilmukka yksikön ja puhelinlaitteen välillä on tyypillisesti paljon lyhyempi kuin radiolinkki tilaajayksikön ja tilaajayksikköä palvelevan tukiaseman välillä. Ilmoitettuaan erikseen, kuvattuun tilaajayksikköön liitetty tilaajasilmukka on 15 tyypillisesti paljon lyhyempi kuin tilaajasilmukka puhelinvaihteen ja tilaajan puhelinlaitteen välillä johtolin-jajärjestelmässä. Tämän keksinnön mukaisesti tilaajasilmukka sisältäen vastukset 62, 63 ja 66, on edullisesti rajoitettu paljon pienempään kokonaisvastukseen kuin tyypil-20 linen silmukkavastus johtolinjajärjestelmässä. Siten, pie-,· nentääkseen tehonkulutusta silmukalla sen vastus on edul- '· liesti rajoitettu noin 500 Ω:ϋη. Tämä edustaa maksimite- honkulutusta noin 4,5 W:n silmukassa, pienentämättä toi-Ί mintavirtaa, joka on käytettävissä silmukalle.
;· 25 : : SLIC 56 sisältää DC-DC-muuntimen, joka syöttää vakion sil- mukkavirran vaihteleviin silmukkavastuksiin kuluttaessaan I itse vakiotehon, riippumatta silmukan jännitteestä, suun- : i » » ; nilleen 450 milliwattia (mW). Siten, johtuen pienenty- 30 neestä ulostulojännitteestä SLICrstä palvelemaan lyhyempää ··*, silmukkaa, ja olettamalla, että muuntimet 9 ovat noin 85% • tehokkudella, tilaajayksikkö per se edellä olevassa esi merkissä kuluttaa noin 740 mW vähemmän kokonaistehoa. Siten, on kokonaistehon säätö, joka on merkittävät osa ylei 18 116708 sestä keksimääräisestä tilaajayksikön sisääntulotehon vaatimuksesta .
Lähetyssignaalit tilaajapuhelinasemalaitteesta virtaavat 5 SLIC:n 56 ja KOODEKIN 57 kautta, ja (digitaalimuodossa) kaksisuuntaisen, tiedonsiirtosignaalin, liitäntäpiirin 64 kautta DSP:hen 19. Uuden näytteenoton ja muiden proses-sointitoimintojen jälkeen DSP:ssä 19, lähetyssignaalit jatkavat FIR-osan 33, INT-osan 34, ja DIF-osan 36 kautta 10 DDF ASIC:ssa 20, josta ne virtaavat FDACrn 21 ja RF-osan 11 lähetysosan 12 kautta antenniin 17. Antennilla 17 siepatut vastaanottosignaalit kulkevat osan 11 vastaanotto-osan 13, ADC:n 22, FIFO-logiikan 37, DSP:n 19, ja (piirin 64 kautta) KOODEIN 57 ja SLIC:n 56 kautta tilaajan puhe-15 linlaitteeseen. SLIC 56 on annettu sisääntuloliitännöillä 65, jota on otettu väliottoina rengaspiirin 58 ulostulosta mahdollistamaan SLIC 56 ilmaisemaan tilaajapuhelinlaitteen off-hooktila soittamisen aikana (ts. SLIC:n 56 poiskytken-nän tilan aikana). Johto 69, joka ulottuu SLIC:stä 56, 20 kytkee off-hook-ilmaistun signaalin DDF ASIC:in 20 ja sen : : logiikkapiireihin 32.
I » I · • · •:’: SLIC 56 on edullisesti Advanced Micro Devices, Inc.:n ·:"· AM79534 CMOS-piiri, ja se on kytketty aktiivitilan ja pie- ··· 25 nen tehon tilan välille monibittisellä ohjaussanalla, joka on annettu DSP:stä DDF ASIC:lla 20 (ohjauspiirit 32) ja ♦ · » liitännällä 67. KOODEKKI 57 on edullisesti Advanced Micro • Devices , Inc. :n AMD 7901B-piiri; ja se on kytketty aktii- vitilan ja poistilan välille sarjamonibittisellä SERDAT--30 signaalilla johdossa 68 logiikkapiireistä 32 DDF ASIC..sa 20.
; ’·* Piiri 70 kuvaavasti kytkee 80 kilohertzin (kHz) , pienen jännitteen, kellosignaalin DDF ASIC:sta 20 soittopiiriin 19 116708 58, joka generoi suuren jännitteen soittamiseen. Piiri 74 kytkee pienen jännitteen signaalin RINGFRQ valittavalla pienellä taajuudella (kuvaavasti 20 Hz) soittopiiriin 58 generoimaan soittosignaalin taajuuden. 80 kHz:n ja 5 RINGFRQ-signaalit on pysäytetty (ts. pidetty vakiossa DC-arvossa), kun puhelininstrumentti ei todellisuudessa tuota hälyttävää soittoääntä, esim. "2 sekuntia päällä, 4 sekuntia pois":n "4 sekunnin pois" soittokadenssin aikana. Siten, soittopiirin tehonkulutuksen ohjaus ja sen toi-10 minnallinen ohjaus on toteutettu samoilla signaaleilla. Se on, vaikka piiri on sen aktiivisessa soittotilassa, sen sisääntulosignaalin kellosyöttö on jaksottain käännettynä päälle ja pois mainitussa soittokadenssissa; ja tämä pienentää tehonkulutusta. Tämä on edullista, koska, kun ak-15 tiivinen, yhdessä kahden sekunnin soittointervallissa soittopiiri kuluttaa yhtä paljon tehoa kuin tekevät kaikki loput tilaajayksiköstä 10 noin 3,3, sekunnin toiminnan aikana normaalissa äänikutsussa (käyttämällä 16PSK-modulaatiota puolidupleksitoiminnassa), tai vapaan 20 toiminnan 8,3 s. Rele 59 on aktivoitu soittamisen aikana ,· liitämään kärki- ja soittopuhelinliitännät soittogeneraat- : torin 58 ulostuloon. Aktivointi on suoritettu tavallisella
'· tavalla SLIC:n 56 ulostulolla, jota on ohjattu DDF ASIC:N
"> '· 20 ulostulolla, jotka vuorostaan on ohjattu käskyllä, myös ·’ 25 piirissä 67, DSP:stä 19 DDF ASIC:sta 20.
* * • t
Linjaliitäntäoption pohja 72 on myös annettu tilaajayksi-j kössä 10, niin että muut palvelut voidaan tarjota TDMA-- : : aikakehyksen rakenteessa, kuvattuna, kun liikennetasot 30 sallivat. Esimerkkejä sellaisista palveluista sisältävät, ·*, kuvaavasti, ylimääräisen tasaisen puhelintilaajalinjan, tai kolikkopuhelimen, tai datamodeemin, tai telefaxlait- teen, käytön. Pohja 72 on siihen asti varustettu liitän-·’ nöillä osoiteväylään 41 ja dataväylään 42, sekä kaksisuun- 20 116708 täinen piiri 73 tiedonsiirtosignaalin liitännän kytkentään DSP:n 19 kanssa. Tehonsyöttöliitäntä (ei esitetty kuv. 1) tavalliselle DC-syöttöjännitteelle, kuten 12 V, joukosta DC/DC-muuntimia 9 on myös annettu. Kärki- ja soittojohdot 5 76 ja 77 tarjoavat tiedonsiirron tilaajapalvelulaitteis- tolle, johon on sovitettu lisättävä palveluvalmiuskortti (ei esitetty). Siihen määrään, että sellainen valmiuskort-ti vaatii erityisen syöttöjännitteiden alueen, joka on muu kuin se, joka on syötetty muuntimista 9, se sisältää sen 10 oman joukon DC/CD-muuntimia. Samalla tavalla, ohjaussignaalit, sisältäen piirikomponenttien tehonkulutuksen ohjaussignaalit valmiuskortilla, on annettu data- ja osoite-väylien 42 ja 41 avulla oikeaan käskytulkintalogiikkaan valmiuskortilla.
15
Kun linjaliitäntäpiirikortti on työnnetty pohjaan 72 ja kytketty tilaajasilmukkaan, tilaajayksikkö voi toimia QPSK täysdupleksimoodissa, kuten keskustellaan edelleen seu-raavassa. Termi "täysdupleksi" käytettynä tässä TDMA-toi-20 minnassa on hieman erilainen merkitys kuin tavanomainen merkitys. TDMA-ympäristössä, täysdupleksitoiminta viittaa · tilaajayksikön toimintaan, jossa yksikön sekä lähetys- et- tä vastaanotto-osat toimivat yhdessä aikavälissä. Tämä ’C*: sallii perinteisemmän täysdupleksisen puhelintoiminnan, 25 jossa molemmat osapuolet puheluun voivat puhua samaan ai-: : kaan, kuten myös on asianlaita TDMA-puolidupleksitoimin- nassa; mutta se myös sallii yksittäisen tilaajayksikön : palvella, esim. kahta tilaajalinjaa, ts. kaksoislinjapal- velu. Täysdupleksissa toiminnan kaksoislinjapalvelumoodis-30 sa koko tilaajayksikön tehonkulutus on suurempi kuin sil-loin, kun palvellaan yksittäistä linjaa; mutta johtuen ti- laajayksikön osien jakamisesta, jotka on täysin kytketty : ’’ päälle kaikkina toiminta-aikoina, on pienempi linjakohtai- ·’ nen laitekustannus, sekä pienempi linjakohtainen tehonku- 21 116708 lutus tilaajayksikölle.
Tehonkulutuksen tason ohjauskyky tilaajapäätteessä 8 on hyödyllinen auttamaan päätteen sisäisen lämpötilan säädös-5 sä. Siten, termostaatti 71 olisi kytketty DDF ASIC:n 20 kautta dataväylään 42, niin että sen avoin tai suljettu piiritila voi olla jaksottaisesti rekisteröity ASIC:ssa ja tuo tila luettu DSP:llä 19. Termostaatti on edullisesti asetettu olemaan vaikuttamaan muuttuneeseen piiritilaan, 10 kun lämpötila tilaajapäätteessä 8 putoaa alle ennalta määrätyn lämpötilan, kuten 100 °C. Kun lämpötila putoaa alle tuon tason, termostaatin muuttunut piiritila aiheuttaa DSP 19:n pitämään tehonkulutuksen tason ohjaussignaalit piireille, jotka kytkevät todelliset tehonsyöttövirtapiirit, 15 kuten ohjaussignaalit, jotka on syötetty piirissä 31, niiden päälle, tai normaaleihin, tehonkulutuksen tasoille; niin ettei tilaajayksikön piirikomponenttien, jotka on niin ohjattu, kytketä pois, kunnes termostaatti 71 on palautettu sen aikaisempaan piiritilaan. Siten, ohjattujen 20 ja täysin päällekytkettyjen piirikomponenttien generoima ,· lämpö pyrkii palauttamaan päätelämpötilan korkeammalle ta- : solle.
« · · Kääntyen nyt kuv. 2 lohkokavioon, joka kuvaa yksityiskoti- ·’ 25 taisemmin RF-osaa 11 ja tehonkulutuksen ohjausmosaiikin, ' tai mosaiikin, resoluutiotasoa siinä. Ohjaus moniin piiri- komponentteihin kuv. 2 on toteutettu tekniikalla, jossa | käytetään hilakytkintä sarjassa tehonsyöttöpiirien virta- : : tien kanssa valituille osan piirikomponenteille. Yksi esi- 30 merkki on esitetty yksityiskohtaisemmin suhteessa vahvis- ·, timeen kuv. 3.
Kuv. 3, vahvistin 78 vastaanottaa sisääntulosignaalit päätteissä 79 ja tuottaa vahvistetut ulostulosignaalit 22 116708 päätteissä 80. Positiivinen jännitetehonsyöttö 81 on kaa-viollisesti ilmaistu ympyröidyllä plus-merkillä ja sen negatiivisella päätteellä kytkettynä maahan Syöttö 81 on liitetty PNP-transistorin 82 emitteripäätteeseen, jossa on 5 sen kollektoripääte liitettynä vahvistimen 78 tehonsyöttö-päätteeseen, jonka toinen syöttöpääte on kytketty maahan. Transistori 82 on estokytketty joko kyllästyneeseen johtamiseen tai kyllästymättömään johtamiseen tehonkulutuksen ohjaussignaalilla, ts. DC-tasosignaalilla, joka on joko 10 nolla tai positiivinen, vastaavasti, sovitettuna päätteen 83 ja maan yli olevan vastuksen 84 välille siten estokyt-kemään transistorin kantapäätteen. Tehonkulutuksen ohjauksen ehdoilla transistori 82 on liitetty sarjaan vahvistimen 78 virransyöttöjen kanssa ja toimii kytkimenä kääntä-15 mään vahvistimen päälle (transistori 82 kyllästyneessä johtamisessa) ja pois (transistori 82 johtamaton). Tämän tekniikan käyttö kuv. 2 tehonkulutuksen ohjaukseen on ilmaistu, kuvaamisen tarpeeseen, avoimella kytkimellä sarjassa ohjatun piirikomponentin tehonsyöttötiessä. Käytän-20 nössä vain kolme transistorikytkintä (ei esitettynä mutta : ί edullisesti sisältyneinä RF-osan 11 kaaviollisessa esityk- ‘I : sessä) on käytetty. Kutakin kytkintä ohjataan yhdellä Tx-, *: Rx-, ja LB-tehonkulutusohjaussignaaleista keskusteltavak- *: * * si; ja kukin kytkin ohjaa yleistä tehonsyötön väyläliitän- ;* 25 tää yhdelle tai useammalle RF-osan 11 piirikomponentille, joilla on oltava niiden tehonsyöttöohjattuna aikavälipe-rustalla. Koska kytkimet ja niiden vastaavat ohjatut syöt-I töväylät ovat siten osa RF-osan 11 kaaviollista esitystä, ’ » t i niistä ei ole yksittäin edelleen keskusteltu tai viitattu. 3 0 » ·
Olettaen kuv. 2 harkinta, tässä ja muualla kuvatut piiri- “/ komponentit kantavat samoja viitenumerolta kaikissa kuvi oissa. Nuo komponentit mainitaan määrittämään tehonkulutuksen ohjausmosaiikinresoluutiontaso, mutta niiden vuoro- 23 116708 vaikutuksia ei ole tarkasti kuvattu, koska ne ovat hyvin tunnettuja alalla, ja nuo vuorovaikutukset sinänsä eivät käsitä osaa keksinnöstä. DIF-osan 36digitaalinen IF-ulos-tulosignaali on sovitettu FDAC:n 21 ja piirin 27 kautta 5 ensimmäiseen lähetysosan 12 IF-segmenttiin. Siinä segmentissä signaali kulkee paluusilmukan kytkimen 125, alipääs-tösuotimen 87, ja kiinteän vähentimen 89 kautta ensimmäiselle sekoittimelle 88 ylös-muunnosta varten toiselle vä-litystaajuustasolle. Sillä tasolla, signaalit kulkevat 10 toisessa IF-segmentissä vahvistimen 90, kaistanpääs- tösuotimen 91 valitsemaan ylemmän sivukaistan, ja kiinteän vähentimen 92 kautta toiselle sekoittimelle 96, joka ylös-muuntaa signaalien taajuuden oikealle radiotaajuudelle. Radiotaajuussignaalit lähetysosan RF-segmentissä kulkevat 15 vahvistimen 97, ohjelmoitavan vähentimen 93, jota ohjataan DSP-kirjoitettavalla ASIC-rekisterillä liitäntöjen 94 kautta, jotka ovat osa piiriä 31 kuv. IA, vahvistimen 99, kaistanpäästösuotimen 98, vahvistimen 100, ja tehovahvis-timen 101, kautta duplekserille 18.
20
Vastaanotettuna radiotaajuiset signaalit duplekseriltä 18 ' kulkevat vastaanotto-osassa 13 RF-segmentissä sisältäen n i i * ‘ pienikohinaisen vahvistimen 103, kaistanpäästösuotimen 106, toisen pienikohinaisen vahvistimen 107, ja toisen .. 25 kaistanpäästösuotimen 198. Ensimmäinen alasmuuntava sekoi- tin 109 pienentää signaalitaajuuden IF-taajuudelle ja kytkee sen IF-segmenttiin sisältäen paluusilmukkakytkimen 110 ; valitsemaan joko ulostulon sekoittimesta 109 tai paluusil- i t * *,,,· mukkasignaalin piirissä 124 kytkimestä 125, vahvistimen f·,, 30 112, kaistanpäästökidesuotimen 113 päästämään jommankumman kytkimellä 110 valituista signaaleista, ja automaattisen * * * vahvistuksen ohjausvahvistimen 116. toinen alasmuuntava sekoitin 117 pienentää IF-signaalin peruskaistan taajuudelle ja kytkee sen läpi parin kaksoisvahvistimia 118 ja 24 116708 119, alipäästösuotimen 120 ja piirin 28 ADC:lle 22 kuv.
IA.
Piiri 124 on liitetty päätteiden väliin paluusilmukka kyt-5 kimillä 110 ja 125 antamaan valittavissa olevan paluusil-mukkatien, jota on käytetty kytkemään IF-lähetyssignaalin takaisin IF-vastaanotto-osaan. Tuo paluusilmukkatie sallii ohjelman itsekalibroida AGC:n VAGC-signaali11a vahvistimelle 116, kun tilaajayksikkö on aloittamassa toimintaa.
10 Paluusilmukkaa on käytetty pääasiassa sovittamaan (ts.
koulutus) ekvalisointisuotimet, jotka on toteutettu DSP:n 19 ohjelmistossa, lisäämällä tunnettuja IF-modulaatiokaa-voja minimoimaan keskinäissymboli-interferenssiä, jonka aiheuttaa ensi sijassa epälineaarisuudet kidesuotimessa 15 113, jonka täytyy päästää sekä ensimmäinen lähetys-IF että vastaanotto-IF.
Ajoitus- ja ohjauslogiikka 16 kuv. 2 sisältää oskillaattorin 121, joka tuottaa, kuvaavasti, 43,52 Mhz ulostulotaa-20 juussignaalin. Ulostulo on.kytketty ulostulopiirin 123 ’· _ kautta (ei esitetty kuv. IA) ohjauslogiikkapiireihin 32 ’ DDF ASIC:ssa 20 kuv. IA, josta ajoitus- ja synkronointioh- ’ jaus on kehitetty. Oskillaattorin 121 ulostulo on myös so vitettu jaa-kahdella-taajuusjakajan 122 ja kaistanpääs-’··' 25 tösuotimen 126 kautta paikallisoskillaattoritaajuutena en- *···’ simmäiselle sekoittimelle 88 lähetysosassa 12. Oskil laattorin 121 ulostulo on edelleen sovitettu toiseen alas-:·: : muuntavaan sekoittimeen 117 taajuusjakajalla 128 (jaa nel- ···* jällä) , ja vahvistimella 130.
30
Edelleen toinen oskillaattorin 121 ulostulo on sovitettu : , jaa-kahdella-piirillä 127 ja jaa-neljällä-piirillä 134 >·, viitetaajuuslähteenä vaihelukitulle silmukkapiirille (PLL) 131. Katkoviivaliitännät esitettynä jakajissa 127, 134 ja 25 116708 muissa jakajissa kuv. 2 ilmaisevat, että jakosuhteet ovat edullisesti asetettuna kytkemään oikein jumpperit ulkoisissa pinniliitännöissä sellaisiin jakajiin.
5 PLL 131 toimii taajuuskertojana vastaanottamaan suhteellisen pienitaajuisen signaalin (kuvaavasti noin 5 Mhz) ja generoimaan suurempitaajuisen signaali (kuvaavasti noin 371 Mhz), jota on käytetty sekä paikallisoskillaattorisig-naalina lähetysradiotaajuustason sekoittimessa 96 ja vii-10 tetaajuuslähteenä vastaanotto-PLL:lie 146, joka generoi paikallisoskillaattorisignaalin vastaanottoradiotaajus-tasoiselle sekoittimelle 109. Piirissä 131, signaali jakajalta 134 on sovitettu jaa-8:lla-piiriin 132, vaihekompa-raattoripiiriin (PC) 133, silmukkasuotimeen (LF) 136, ja 15 jänniteohjattuun oskillaattoriin (VCO) 137 suuntakytkimen 138 yleiseen liitäntään. VCO:n 137 ulostulo on myös syötetty takaisin jaa-kahdella-piirin 139 ja jaa-273:lla-pii-rin 142 kautta toiseen sisääntuloon PC-piirissä 133. PLL 131 ja PLL 146 myös antavat LOCK LOSS-tilailmaisimen pii-20 rissä 40 (ei esitetty kuv. IA) DDF ASIC:lle 20. Suuntaava ' 1 kytkin 138 liittää PLL:n 131 ulostulon vahvistimelle 141, t · · » 1 ' jonka ulostulo on liitetty kiinteän vähentäjän 144 kautta ' ’ toisen sekoittimen 96 paikallisoskillaattorin sisääntuloon ’’ · lähetysosassa 12. PLL:n 131 ulostulo o myös järjestetty 2 5 suuntaavan kytkimen 13 8 kautta vastaanotto-osan sekoit- timeen 143, jossa on sekoitettu PLL:n 146 VCO:n 145 ulostulon kanssa. Sekoittimen 143 ulostulo on liitetty PLL:ssä · 146 vaihekomparaattoriin 147, joka myös vastaanottaa vii- i « · tetaajuussignaalin SDAC:stä 45 (kuv. IA) alipäästösuoti- |*.f< 30 mella 148 ja jaa-kahdella-piirillä 149. PC:n 147 ulostulo F”; on kytketty silmukkasuotimen 135 kautta VCO:hon 145. Tuon « · · VCO.-n ulostulo on edelleen kytketty vahvistimen 150 kautta • · ensimmäisen alasmuuntavan sekoittimen 109 paikallisoskillaattorin sisääntuloon.
26 116708
Myös sisältyneenä RF-osaan on teholiitäntäpiiri 151, joka sisältää piirin 31 neljän signaalin tasot CMOS-tasoilta (noin 5 V) RF-teho-ohjaustasoille tuottamaan todelliset signaalit, jota kytkevät päälle tai pois RF-osan 11 piiri-5 komponentit. Piiri 151 on hyvin tunnettu ensi sijassa yh-distelmällinen looginen ja tasonsiirtopiiri, joka vastaanottaa piirin 31 signaalit Tx, Rx, PA ENABLE, ja LOOP BACK. Piiri 151 tuottaa kolme tehonkulutuksen ohjaussignaalia lähetys Tx, vastaanotto Rx, ja paluusilmukka LB, jotka, 10 kuten on mainittu kuv. 3 yhteydessä, ohjaavat piirikom- ponenttien toimintaa kytkettäväksi päälle ja pois. Neljäs tehonkulutuksen ohjaussignaali, PAEN, on myös tuotettu piirillä 151. PAEN-signaali ohjaa tehovahvistimen 101 toimintaa, joka myös on kytketty päälle ja pois; mutta esto-15 virran ohjaustekniikkaa, jota kuvataan kuv. 4 yhteydessä, on edullisesti käytetty siinä tapauksessa. Aikavälit, kun nuo neljä signaalia, ja muut tehonkulutuksen ohjastoimin-nat, ovat päällä tai pois selitetään seuraavaksi liittyen taulukoihin 1 ja 2 alla ja kuv. 5 ja 6. Nuo neljä signaa-20 lia on, kuten on kuvattu, sovitettu vastaaviin nimettyihin ’·' ’ tehonkulutuksen ohjausliitäntöihin johdoilla, joita ei ole esitetty. Siten, Tx-signaali on sovitettu ohjaamaan lähe-tysosan vahvistimien 90, 97, 99, 100, ja 141 tehonkulutus-' ‘ ta. PAEN-signaali on sovitettu ohjaamaan tehovahvistimen 25 101 tehonkulutusta ja edullisesti menee ylös sen jälkeen
Tx-signaali menee ylös ja menee alas ennen kuin Tx-signaali menee alas välittämään mahdollisuutta lähettää purske-: taajuuksia, kun lähetysosan sekoittimet tulevat stabiilik- si. Rx-signaali on sovitettu ohjaamaan vastaanotto-osan 30 sekoittimen 117 ja vahvistimien 103, 107, 112, 116, 130, ja 150 tehonkulutusta. Lopuksi, Lb-signaali on sovitettu paluusilmukan kytkimiin 110 ja 125 ja ohjaamaan vastaanotto-osan sekoittimen 117 ja vahvistimien 112, 116, ja 130 tehonkulutusta.
27 116708
Jotkut piirikomponenteista RF-osassa 11 on kytketty päälle kaikkina aikoina; ja, tietenkin, passiivisilta piirikom-ponenteilta puutuu tehonsyöttöliitännät. Lähetysosan se-5 koittimet 88 ja 96, ja vastaanotto-osan sekoittimet 109 ja 143 ovat passiivisia. PLL:t 131 ja 146 on aina kytketty päälle, koska niillä on suhteellisen toiminnan aikavakiot verrattuna TDMA-aikavälikestoon. Kun kerran on kytketty pois, PLL:t vaativat melkein täyden aikavälin palauttamaan 10 täyden, päällekytketyn, stabiilin toiminnan. Vastaanotto-osan vahvistimet 118 ja 119, ja jakajat 122, 127, 128, ja 134 on aina kytketty päälle RF-osassa 11, koska kukin kuluttaa sellaisen pienen määrän tehoa, että ohjatakseen niiden tehonkulutusta, vaadittaisiin lisäkomponenttien li-15 säämistä pienellä palautuksella taloudellisessa arvossa perustuen tehon säilytykseen. Myös, jotkut niiden ulostuloista ovat välttämättömiä PLLien 131 ja 146 oikealle toiminnalle. Koska PLL:t 131 ja 146 on pidelty päälleky-tekttyinä, niiden sisääntulosignaali, joka generoi piiri-20 komponentit, ts. jakajat 127 ja 134, on myös pidetty pääl- ’·'·* lekytkettyinä.
* Kuv. 4 kuvaa yksinkertaistettua kaaviollista diagrammia, '’** joka kuvaa yhtä tapaa ohjata vahvistimen tehonkulutusta 25 kääntämällä päälle ja pois sen estovirta. Sellainen esto- * · · virran ohjaus on edullinen, esim. , tehovahvistimille, niiden suhteellisen suuri toimintatehon syöttövirta voi si- :.· : sältää suhteellisen kalliin, lämpöupotetun, tehotransisto- * » » rin käytön kytkemään sellaisen virran. Diagrammissa ohjat-j’.it 30 tavassa vahvistimessa 24 on tavalliset tehonsyöttöliitän- nät, joita edustaa maadoitettu jännitelähde 25. Vahvistettavat sisääntulosignaalit on sovitettu päätteessä 54. Vahvistetut signaalit on esitetty ulostulopäätteessä 55. Kyt- * kettävää vakiovirtalähdettä 85, syötettynä lisäjänniteläh- 28 116708 teestä 60, on käytetty estovirtageneraattorina. Sellaiset kytkettävät vakiovirtalähteet ovat hyvin tunnettuja alalla. Syöttö 85 on liitetty vahvistimen 24 estovirtasisään-tuloon tekemään estovirran, joka on riittävä varmistamaan 5 suurimman sisääntulopäätteessä 54 odotettavissa olevan signaalitason vahvistuksen. Syötön 85 sisääntuloliitäntä on ylläpidetty positiivisessa jännitteessä, edullisesti kahdeksan V yhdessä sovellutuksessa, aiheuttamaan syötön 85 syöttävän edellä mainittu riittävää estovirtavahvis-10 timeen, mikä aiheuttaa sen tehonkulutuksen ensimmäisellä, tai normaalilla, tehonkulutustasolla. Kun syötön 85 sisääntuloliitäntä on ylläpidetty nollassa V:ssa, syötön 85 estovirtaulostulo on pienennetty olennaisesti nollavir-taan, mikä aiheuttaa vahvistimen kuluttavan olennaisesti 15 vähemmän tehoa kuin se tekee sen normaalilla tehonkulutustasolla. Syöttö 85 myös kuluttaa vähemmän tehoa sen nol-lasisääntulon, nollaulostulon tilassa, tehon mahdollistava ohjaussignaali on sovitettu syötön 85 sisääntuloliitäntään saaman sen muuttamaan vahvistimelle 24 sovitettu estovir-20 taa. Tämä tehonkulutuksen ohjaustekniikan estovirtatyyppi v ' on kaaviollisesti esitetty esim. kuv. 2 kytketyn johdon • * estosisääntuloliitäntänä, kuten se, joka on nimetty · PAEN:na tehovahvistimelle 101.
25 Kuv. 5 on tunnettu aikavälin rakennediagrammi TDMA-järjes-telmälle, jossa kukin TDMAm palaa aikakehys on kuvaavasti 45 millisekuntia (ms) kestoltaan. Tuo kehys on jakajan pe-|#i | rusyksikkö, jonka aikana järjestelmäohjelma, joka pyörii
• t I
DSP 19:ssä kiertää rakenteellisten toimintojen kautta ti-;·. 3 0 laajayksikön toiminnan annetulle tilalle, kuten kuvataan » i » edelleen kuv. 6 yhteydessä. Tyypillisessä TDMA-järjestelmässä tuo perusaikakehys palaa nopeudella, joka on vähem-'iw män kuin Nyquistin taajuus tyypilliselle äänisignaalille, jota prosessoidaan, ja se on suurempi kuin muutosten kes- 29 116708 kimääräinen taajuus tilaajayksikön toimintojen joukossa, kuten on-hook, off-hook, ja soitto. Kukin kehys on jaettu neljään aikaväliin, jotka on nimetty väleinä 0, 1, 2, ja 3; ja kukin aikaväli on kuvaavasti 11,25 ms kestoltaan.
5 Tehonkulutussäästöt on toteutettu aikavälien aikana, joissa tilaajayksikkö käy tyhjänä kaikkien tehonkulutusohjat-tavien piirikomponenttien kanssa, jotka on kytketty pois tai aikavälien aikana, joissa se toimii vain osan sen te-honkulutusohjattavien piirikomponenttien kanssa, jotka on 10 kytketty päälle ja loput kytkettynä pois.
Tapa, jolla tilaajayksikkö 20 liikkuu sen toiminnan eri tilojen joukossa suhteessa aikavälirakenteeseen keskustellaan yhteydessä kuv. 6 ja sitten ne tilatoiminnot arvioi-15 daan tehonkulutuksen ohjauksen ehdoilla suhteessa taulukoihin 1 ja 2 alla. Ensiksi, kuitenkin, on kaksi tyyppiä tilaajayksikön toimintaa, joita harkitaan. Ensimmäinen tyyppi on kvadratuurinen vaihesiirtoavainnus (QPSK) ja toinen on 16PSK. QPSK-toiminnassa, tilaajayksikkö, joka 20 toimii puolidupleksimoodissa dupleksitaajuuskanavalla, » i * ’ palvelee yhtä tilaajalinjaa. Kuten on ilmaistu kuv. 5, ti- t t t > ‘ ' laajayksikkö vastaanottaa aikayksiköissä 0 ja 1 yhtenä * ’ QPSK-aikayksikkönä ja lähettää aikayksiöissä 2 ja 3, vas- *' ‘ taavasti, yhtenä QPSK-aikavälinä. Tämä kaksinkertainen ai- 25 kavälitoiminta on hyödyllinen tilaajayksiköille heikon vastaanoton paikoissa, koska se aiheuttaa suuremman signaali-kohinasuhteen toiminnan kuin tekee 16PSK:n yhden ai-l.l · kavälin toiminta.
|*.it 30 Toinen tilaajayksikkö voisi käyttää samaa kanavaa yhdelle linjalle, myös QPSK-puolidupleksimoodissa, vastaanottamalla aikayksiköissä 2 ja 3, ja lähettämällä aikayksiköissä 0 t ja 1. Vaihtoehtoisesti, yksi tilaajayksikkö voisi palvella kahta linjaa toimimalla QPSK:n täysdupleksimoodissa, kun 30 116708 molemmat linjat ovat käytössä puheluille samaan aikaan, jossa kaksinkertaista aikaväliä 0 ja 1 voitaisiin käyttää samaan aikaan lähettämään ensimmäiselle linjalle ja vastaanottamaan toiselle linjalle. Käänteisesti, kaksinker-5 täistä aikaväliä 2 ja 3 voitaisiin käyttää samaan aikaan vastaanottamaan ensimmäiselle linjalle ja lähettämään toiselle linjalle. Aikaväliperustaisen poiskytkennän etuja ei ole käytettävissä, kun tilaajayksikkö toimii kaksoislinja-, täysdupleksimoodissa.
10 16PSK:n puolidupleksitoiminnassa on useampia tilaisuuksia toiminnan joustavuuteen ja tehonkulutuksen säästöön kuin QPSK-toiminnassa. Jotkut esimerkit mahdollisista konfigu-raatioista on hahmoteltu, olettaen kaksoistaajuuskanava.
15 Kuten on ilmaistu kuv. 5, tilaajayksikkö, yksittäislinja-palvelussa, vastaanottaa aikavälissä 0, lähettää aikavälissä 2, ja on vapaa aikaväleissä 1 ja 3. Toinen tilaajayksikkö voisi käyttää samaa kanavaa vastaanottamaan aikavälissä 1, lähettää aikavälissä 3 ja olla vapaan aikavä-20 leissä 0 ja 2. Yksi tilaajayksikkö on kykenevä palvelemaan i i > ’ kahta linjaa ollen sillä yhden tilaajalinjan vastaanotto aikavälissä 0 ja lähetys aikavälissä 2 ja muun tilaajalin-‘ jän vastanotto aikavälissä 1 ka lähetys aikavälissä 3. Sa- ‘ manaikaisesti, toinen tilaajayksikkö voisi käyttää samaa 25 dupleksitaajuuskanavaa puolidupleksimoodissa kahdelle 16PSK:n puhelulle vastaanottamalla aikaväleissä 2 ja 3, vastaavasti, ja lähettämällä aikaväleissä 0 ja 1, vastaa-: vasti. Vaihtoehtoisesti, 16PSK:n täysdupleksi, kaksoislin- jatoiminnassa, ensimmäinen linja voisi lähettää ääntä vä-*·,, 30 Iissä 0 ja vastaanottaa välissä 2, kun taas toinen linja lähettää ääntä välissä 2 ja vastaanottaa välissä 0.
.. On myös kolmas toimintatyyppi, kun tilaajayksikkö on lepo- moodissa odottamassa mahdollista puhelun initialisointia 31 116708 ja on viritetty TDMA-järjestelmän dupleksiradio-ohjaus-kanavan (RCC) taajuudelle. RCC on normaalisti moduloitu binäärisessä vaihesiirtoavainnusmoodissa (BPSK), ja tilaajayksikkö toimii myös BPSK, kun se valvoo RCC:tä. BPSK-mo-5 dulaatio on karkeampi kuin QPSK, kaksinkertaisen aikavälin, modulaatio; niin se luotettavasti saavuttaa jopa kaukaiset alueet, jotka antavat tilaajapuhelun palvelun QPSK-modulaatiolla. Kun QPSK-tilaajayksikkö on viritetty RCCrhen, ja on sijoitettu palvelemaan yhtä linjaa, se vas-10 taanottaa RCC:n aikavälissä 0 ja on vapaa muissa kolmessa aikavälissä; vaikka, jos yksikköön otetaan yhteys sen tukiasemalla (ei esitetty), tai jos palveltu tilaaja ottaa puhelinlaitteen off-hookin, se lähettää sen tarpeelliset kättelyviestit aikavälissä 2 saamaa tiedonsiirtokanavan 15 nimeämisen. Kun tilaaja on ryhtynyt puheluun ja kaukainen osapuoli menee on-hook, tilaajayksikkö on edelleen viritetty äänikanavalle; niin se on yleensä käsketty menemään on-hook tukiaseman toimesta, oka oikein asettaa yhden useita ylimääräisistä biteistä digitaalisignaalissa ääni-20 kanavalle.
Kun tilaajayksikkö, joka toimii joko QPSK tai 16PSK, pal- » » » ' » velee yksittäistä linjaa, se on kykenevä toteuttamaan suurimman aikaväliperustaisen tehonkulutuksen säästön. Kun * ♦ ··· 25 lisälinjoja on lisätty tilaajayksikköön, joka toimii 16PSK:ssa tai QPSK:ssa, aikaväliperustainen tehonkulutus putoaa pois, koska on harvempia aikavälimahdollisuuksia * I » : tilaajayksikölle olemaan vapaassa, tai osittain poiskytke- tyssä, tilassa. Myös, kun lisälinjoja on lisätty tilaa-30 jayksikköön, tai lisätilaajayksiköitä on lisätty kanavaan, : voi tulla edulliseksi vaihtaa RCC:n toimintamoodia varmis- tamaan, että aina, kun tilaajalinja, joka on ryhtynyt puheluun, menee on-hook, on käytettävissä aikaväli, jossa palveleva tilaajayksikkö kykenee valvomaan RCC:tä. Siten, 32 116708 RCC voi olla organisoitu toistamaan kaikkien ohjausvies-tien yleisradiolähetystä tilaajayksiköille sen dupleksi-taajuuskanavan kussakin TDMA-aikavälissä. Silloin mikä tahansa tilaajayksikkö, joka toimii kaksoislinjaisessa, 5 täysdupleksimoodissa voi, kun yksi linja menee on-hook, hyödyntää vapautunutta vastaanottavaa aikaväliä kuuntelemaan RCC:llä ja hyödyntämään vastaavaa lähettävää aikaväliä lähettämään minkä tahansa oikean vasteen. Toisena vaihtoehtona, kaistansisäistä ("tyhjä ja purske") signa-10 lointia voitaisiin käyttää korvaamalla RCC-ohjausinformaatio yhdelle aktiiviselle ääniaikavälille TDMA-kehyksessä, hetkittäin keskeyttämällä äänikeskuste-lun.
15 Kuv. 6 on tunnettu tilakaavio, joka kuvaa tilaajayksikön siirtymiä sen eri tehtävien joukossa, ja tehtävissä, suhteessa kuv. 5 aikavälirakenteeseen. Kuv. 6 sisältää kolme pääsilmukkaa: on-hook-toiminnan (tilat 153, 156, ja 157); soittotehtävän (tilat 160, 158, ja 159); ja off-hook-teh-20 tävän (tilat 161, 163, ja 162). Kun tilaajayksikkö 10 me-nee palveluun, toimintateho on käännetty päälle ja yksikkö initialisoi itsensä reset-toiminnassa 152. Suorittamalla tuon reset-toiminnon, yksikkö liikkuu paluusilmukkatilaan »il » 153, jossa LB-signaali kuv. 2 vaikuttaa kytkimiin 110 ja 25 125 ja kytkee päälle vahvistimet 112, 116, ja 130 aktivoi- *>·· maan paluusilmukkapiirin liitännän 124, kuten on huomattu kuv. 2 yhteydessä, reset- ja paluusilmukkatoimintojen ai- » · : kana aikavälit eivät ole huolenaihe, koska ei ole ra- diolinkin hyödyntämistä. Suorittamalla paluusilmukan kou-30 lutustehtävän, yksikkö vaihtuu vastaanottavaan, on-hook-: tilaan 156 (Rf Rx on-hook), jossa se toimii vastaanotta- d vassa moodissa aikavälin 0 aikana odottamaan joko sivu- viestin tukiasemalta, esim. puhelun palveltavalle tilaajalle, tai tilaajapuhelinlaitteen off-hook-tilanteen ini- 33 116708 tialisointia, joka on ilmaistu SLIC:ssä 56 kuv. IB, esim. puhelu palvellulta tilaajalta. Aikavälissä 1 yksikkö 10 vaihtaa RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157, jossa se toimii pienen tehonkulutuksen tilanteessa, joskus kutsuttuna 5 "nukkuminen", aikavälien 1, 2, ja 3 aikana. Aikavälin 3 lopussa yksikkö palaa tilaan 156 vastaanottamaan minkä tahansa sivuviestin tai off-hook-tilat, jotka voi olla ilmaistu, ja se jatkaa kiertämistä tilojen 156 ja 157 kautta, kunnes sellainen tapahtuma sattuu. Ylimääräiset tehon-10 säästöt voidaan toteuttaa pitämällä tilaajayksikkö vapaassa, tai nukkuvassa, moodissa seitsemässä kahdeksasta kahden peräkkäisen kehyksen aikavälissä kunkin kehyksen vain kolmessa neljästä tässä on-hook-silmukassa.
15 Sivuviestin vastaanotolla tai off-hook-tilanteen ilmaisulla, yksikkö 10 suorittaa minkä tahansa kättelysiirron tukiasemalle aikavälin 2 aikana (ei esitetty kuv. 6 tai taulukoissa) ; ja olettaen sivuviestin tulevan, se sitten siirtyy vapaan soiton RF-tilaan 158 ja alkaa soittaa pal-20 veltua tilaajapuhelininstrumenttia. Tällä hetkellä olete- ‘ taan QPSK-toimintaa; niinpä aikavälissä 0 tila siirtyy * * - « · [ RF-vastaanoton soittamistilaan (Rf Rx Soita) 159, johon toiminta jää, kunnes aikavälin 1 loppu pitämään tilaa- • 14«· jayksikkö informoituna, että soittava osapuoli yhä odot-
• 25 taa. Aikavälissä 2, toiminta siirtyy RF-lähetyssoiton (RF
'···’ Tx soitto) tilaan 160, jossa se jää aikavälin 3 loppuun, niin että off-hook-tilanteen sattuminen tilaajan puhelin-·* laitteessa voidaan lähettää takaisin tukiasemalle. Sillä hetkellä toiminta vaihtuu takaisin Rf Rx soita-tilaan 159 30 seuraavan kehyksen aikaväleille 0 ja 1. toiminta jatkuu kiertämään tällä tavalla, kunnes off-hook-tilanne on ha-vaittu, ja sitten joko tilasta 160 tai 159 toiminta siir-··*_ tyy vastaavaan of f-hook-tiloista RFlähetys-of f-hook (RF Tx off-hook) 162 tai RF vastaanota-off-hook (RF Rx off-hook) 34 116708 161, vastaavasti. Jos palveltu tilaajan puhelinlaite ei koskaan mene off-hook vastineena soittamiselle, toiminta lopullisesti menee yli ajan ja putoaa takaisin RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157 RF Tx soita-tilasta 160.
5
Olettaen, että palveltu tilaajapuhelinlaite menee off-hook, silloin, samalla tavalla kuin QPSK-soittaminen (tilat 160 ja 159), toiminta pyörii tilojen 162 aikaväleissä 2 ja 3 (tilaajayksikkö lähetys) ja 161 aikaväleissä 0 ja 1 10 (tilaajayksikkö vastaanottaa) puheluliitännän jatkamisen aikana. Kun palveltu tilaajapuhelinlaite menee on-hook tiedonsiirron lopussa, jolle puhelun liitäntä oli perustettu, toiminta jälleen putoaa takaisin RF:n vapaaseen on-hook- tilaan 157 odottamaan toisen puhelun initialisointia.
15
Toiminta 16PSK:ssa on erilainen kuin QPSK-moodissa siinä, että on RF:n vapaatilat 158 ja 163 vastaavissa soiton ja off-hook-toimintasilmukoissa. Tiladiagramman on-hook-toi-minto on muuttumaton. Soittotoimintosilmukan 16PSK:n toi-20 minnassa, toiminta alkaa RF:n vapaasoittotilassa 158. Ku-vattu toiminta soveltuu tilaajayksikköön, joka on nimetty • » I * * käyttämään aikaväliä 0 vastaanottamaan ja aikaväliä 2 lähettämään. Jos silmukan on saavutettu tilassa 158 aikavälin 3 lopussa, se sitten siirtyy tilaan 159 aikavälille 0 ••J 25 ja takaisin tilaan 158 aikavälille 1. Sitten se siirtyy tilaan 160 aikavälille 2 ja takaisin tilaan 158 aikavälille 3. Toiminta jatkuu noissa kahdessa peräkkäisessä soit- • · ; totoimintasilmukassa joko, kunnes soittotoiminnan aika loppuu, ja siinä on siirto tilasta 160 takaisin tilaan 30 157, tai kunnes of f-hook-tilanne on havaittu, ja on siirto mistä tahansa tilasta 158, 160 tai 159 vastaavaan off-;·[ hook-toiminnan tiloista 163, 162, tai 161, vastaavasti.
toiminta jatkaa kahteen peräkkäiseen of f-hook-toimintasil-mukkaan samanlaisella tavalla kuin on kuvattu soittotoi- 35 116708 mintasilmukoille puheluliitynnän kestolle. Kun palveltu tilaajan puhelinlaite menee on-hook, toiminta putoaa takaisin RF:n vapaaseen on-hook-tilaan 157 odottamaan toista puhelua.
5
Edellä kuvattu kuv. 6 kuvaus oletti, että initialisoitu puhelu, sen jälkeen, kun tilaajayksikkö 10 on tullut palveluun ja oli vapautumassa on-hook-toimintasilmukassa, oli vastaanotettu sivuviesti. Jos puhelu on initialisoitu ti-10 laajapuhelinlaitteella, joka on palveltu otettuna off- hook, toiminta olisi siirretty RF Rx on-hook-tilasta 156 RF-vapaaseen off-hook-tilaan 163 ja edennyt sieltä samalla tavalla kuin on jo kuvattu.
15 Yhdessä tilaajayksikön 10 sovellutusmuodossa, joka toimii aikaväliperustaisen tehonkulutusohjauksen kanssa, ts. rajoittamalla tilaajayksikön 10 tehonkulutusta, kuten on kuvattu edellä, kuv. IA DC/DC-muuntimet 9 oli syötetty yhdestä 12 V, 15 Ah:n varmistusakusta, joka oli pidetty va-20 rattuna kahdella nimellisesti 12 V, 48 W huipussa, au- > · ‘ rinkopaneelilla.
[ Tilaajayksikön 10 toiminta puolidupleksissa 16PSK_moodissa on parempi tehonsäilytykseen, johtuen tehosäästöistä, jot-*>: 25 ka on toteutettu RF:n vapaan of f-hook-tilan 163 käytöllä ’*··' kunkin off-hook-toimintakehyksen kahden aikavälin aikana.
sekä säästöistä, jotka on toteutettu vaihtamalla poiskyt-··' · kennän mosaiikit lähetyksen ja vastaanoton aikaväleille.
'·.»* Tehonsäästöt eivät ole niin suuria toiminnan puoliduplek- ; 30 sisessa QPSK-moodissa, koska on vähemmän vapaata aikaa; mutta tämä moodi on karkeampi signaali-kohinasuhteen mie-.·* lessä; siten se on hyödyllinen tilaajayksiköille, jota voi >_ olla sijoitetu sinne, missä vastaanotto on suhteellisen heikko verrattuna paikkoihin, joissa 16PSK-toimintaa on 1 1 6708 36 käytetty. Täysidupleksitoiminta on mahdollinen joko QPSK-tai 16PSK-toiminnalle ja joko data- tai äänitiedon-siirrolle. DSPrllä 19 on laaja prosessointikyky käsitellä kaksoislinjatoimintaa, koska esimerkiksi aikaisemmin mai-5 nitulla DSP-lastulla on kyky toimia noin kahdellakymmenellä miljoonalla käskyllä sekuntia kohti (MIPS), joka on noin kolmekymmentä prosenttia nopeampi kuin on vaadittu kaksoislinjatoiminnalle suhteessa äänitiedonsiirtoon. Täysdupleksitoiminta tarjoaa pienimmät energiasäästöt ti-10 laajaa-kohti-yksikköpohjalla, koska Tx- ja Rx-signaalit täytyy olla korkealla, ja muut vastaavat tilaajayksikön 8 osat täytyy olla kytketty päälle, kaikkina aikoina puhelu-liitännän aikana, ts. kuv. 6 tiladiagrammin off-hookin ja soiton toimintasilmukoiden aikana. Kuitenkin, on yhä mer-15 kittäviä tehosäästöjä per-linja-perustalla. esimerkiksi, kaksoislinjan tilaajayksikkö toteuttaa tehosäästöt minä aikana tahansa, kun kumpikaan sen palelluista linjoista ei ole aktiivisesti käytössä puheluliikenteessä. Myös, kukin kaksoislinjan tilaajayksikkö voi palvella kaksinkertaisen . , 20 määrän linjoja, kuin mitä se olisi voinut palvella yksi- linjaisena tilaajayksikkönä; ja on myös laitteistosäästöä • · » · . siinä, että tarvitaan vähemmän tilaajayksiköltä annetulle , linjojen määrälle.
- s » * * 25 Kaksoislinjan palvelutoiminnassa kuv. 6 of f-hook-silmukka ·*·’ olisi olennaisesti kaksinkertaistettu toiselle linjalle,
jota palvelee tilaajayksikkö 10. Ero olisi siinä, että RF
Tx of f-hook-tilan 162 ja RF Rx of f-hook-tilan 161 aikavä- ·;·’ liasemat silmukassa olisi vaihdettu keskenään. Samalla ta- * 30 valla, jos molemmat linjat olivat vastaanottamassa soit-i(>: tamista niiden vastaavista soittopiireistä 58 samaan ai- \ kaan, niiden vastaavat soittosilmukat (tilaajayksikön lo pun heijastustoiminta sinä hetkenä) olisi, yhdelle linjalle, kuten on esitetty kuv. 6 ja, toiselle linjalle, olisi 37 116708 samanlainen lukuun ottamatta sitä, että aikaväliasemat RF Tx soittotilan 160 ja RF Rx soittotilan 159 silmukassa olisi vaihdettu keskenään.
5 Taulukko 1 - initialisoi/soita-piirin tilataulukko ja taulukko 2 - on-hook/off-hook-piirin tilataulukko esitettynä alla kuvaavat tarkemmin suhteessa kuv. 6 tiladiagrammiin, kuinka tilaajayksikön 10 tehonkulutuksen ohjausmosaiikki vaihtuu keksinnön mukaisesti muutosten mukana yksikön toi-10 minnan tilassa yksilinjapalvelussa. Ensimmäinen sarake vasemmalla taulukoissa listaa tilaajayksikön piirikom-ponentit, jotka ovat tehonkulutuksen, aikaväliperustaisen ohjauksen alaisina. RF-osa ja tehovahvistin, jotka ovat osa RF-osaa, on esitetty erikseen. Jäljelle jäävät kymme-15 nen saraketta kahdessa taulukossa yhteensä vastaavat kuv.
6 kymmentä tilaajayksikön tilaa, ja listattuina noissa kymmenessä sarakkeessa ovat piirikomponenttien tehonkulu-tustasot ensimmäisessä sarakkeessa, siten tehonohjauksen mosaiikin konfiguraatio mille tahansa tilaajayksikön ti-20 lalle kuv. 6 on edustettu tehonkulutuksen tason indikaat-toreissa saman nimen ja tilanumeron sarakkeessa yhdessä I . « taulukoista 1 tai 2. Piirikomponentti on kytketty päälle t (päälle) aikaväleissä, kun se on tarvittu puhelun tai oh- * » * » · ‘ * jaussignaalin prosessointiin, ja sen kytketty pois (pois) 25 toisissa aikaväleissä. Vaikkakin jotkut piirikomponentit
* « I
*...· pysyvät päällekytkettyinä kaikkina hetkinä tilaajapalvelun sisäänpalvelun aikana, lopputulos muiden komponenttien i päälle- tai poiskytkennästä TDMA-aikaväliperustalla on olennaisesti pienempi tehonkulutus kuin on koettu tilaa-30 jayksiköissä, joissa koko yksikkö on kytketty päälle tai pois puheluperustalla, tai puhelutilan perustalla, tai jo- • > * pa kun tilaajayksikön modeemin lähetys- ja vastaanotto--osat on kytketty päälle eri aikoina.
38 116708
Tarkastele ensiksi taulukkoa 1. RF-osa kokee neljä erilaista teho-ohjaustasoa. Se on huomattava uudestaan kuviosta 2, että tehovahvistin 101 on kytketty päälle suunnilleen samoina hetkinä (jossa on aikavälin pieni osa myöhem-5 min päällekytkettynä ja aikavälin pieni osa aikaisemmin poiskytkettynä) että Tx-signaali kokee tason päällekytken-nän piirikomponentit. RF-osa on vapaa (pois) resetin aikana, kun mikään signaaleista LB, Tx, ja Rx ei ole aktiivinen kytkeä päälle komponentteja. Tuo sama vapaa tehonkyt-10 kentä säilyy RF vapaa-soitto-tilan 158 aikana. Paluusilmu-kan tilan 153 aikana RF-osan 11 teho-ohjatut piirikomponentit vain paluusilmukka tiessä kytkimestä 110 vahvistimen 119 kautta on kytketty päälle. RF Rx soittotilassa 159 vain Rx ohjaussignaali on läsnä; siten RF-osan teho-15 ohjatut piirikomponentit vain vastaanottavassa osassa 13 on kytketty päälle. Samalla tavalla, RF Tx soittotilan 160 aikana vain Tx-ohjaussignaali on läsnä; siten RF-osan 11 teho-ohjatut piirikomponentit vain lähettävässä osassal2 on kytketty päälle. Kuten taulukossa 2, ei RF-osan 11 te-20 ho-ohjattuja piirikomponentteja ole kytketty päälle, kun > » « ·’·[ tilaajayksikkö on vapautumassa RF-vapaan on-hook- ja off- ] hook-tiloissa 157 ja 163, vastaavasti. RF-osan 11 teho- ohjatut piirikomponentit vain vastaanotto-osassa 13 on I i < * t kytketty päälle RF rx on-hookin ja off-hookin tilojen 156 25 ja 161 aikana, ja vain ne lähetysosassa 12 on kytketty '·*·' päälle RF Tx of f-hook-tilan 162 aikana.
I » ··· ί Huomaa taulukoissa 1 ja 2 korrelaatio taulukon terminolo- * « · gian ja tilaajayksikön listattujen piirikomponenttien toi- 30 mivan tehonkulutustason välillä. RF-osalle 11, tilan oh- jaussignaalit Rx, Tx, ja paluusilmukka, jotka on annettu ·] tehonliitäntäpiirillä 151 on hyödynnetty ilmaisemaan suh- • * teellisiä tehonkulutustasoja kussakin tilaajayksikön toi- * mintatilassa, lukuunottamatta tiloille 152, 158 ja 163, 39 116708 joissa "vapaa" ilmaisee, että kaikki teho-ohjatut piiri-komponentit on kytketty päälle. Muille tilaajayksikön pii-rikomponenteille, "päälle" ilmaisee, että piirikomponentti on sen tehonkulutustasolla sen primääristä signaalinkäsit-5 telytoimintaa varten; ja "pois" ilmaisee, että piiri on alemmalla tehonkulutustasolla muita ilmaistuja tilaajayk-siköiden toimintoja varten, vaikka tämä piiri todellisuudessa voi kuluttaa vähän syöttötehoa. Vaikka soittaja on ilmaistu olemaan päällä (ts. soita) kaikissa kolmessa kuv.
10 6 soittotoimintasilmukan tilassa, on myös ymmärrettävää, että soittajatoiminnan päälle kasattuna ovat tukiasemakäs-kyt, jotka aikaansaavat tietyn soittokadenssin, kuten kaksi sekuntia päällä ja 4 sekuntia pois, hälyttämään tilaajan. Siten, kadenssin päällä-osan aikana soittaja on pääl-15 lä soittotoimintasilmukan jokaisen TDMA-kehyksen kaikkien
Taulukko 1 - initialisoi/soittopiiritilataulukko TY:n Paluu- RF Rx RF Tx RF vapaa 20 piirin RESET silmukka soitto soitto soitto ' tila (152) (153) (159) (160) (158) * · ] RF-osa vapaa paluusil.Rx Tx vapaa [ PA pois pois pois päällä pois **··»· ADC pois päällä päällä pois pois * * # 25 DSP päällä päällä päällä päällä päällä • · ’···* SLIC pois pois päällä päällä pois koodekki pois pois pois pois pois * · · ·*· - soittaja pois pois päällä päällä päällä > · e DIF pois päällä pois päällä pois : 30 FDAC pois päällä pois päällä pois : INT pois päällä pois päällä pois ;·, FIR pois päällä pois päällä pois t i · ,*··, RAM päällä päällä päällä päällä päällä FLASH päällä päällä päällä päällä pois 40 116708 DDS pois pois päällä päällä päällä SDAC pois pois päällä päällä päällä
Taulukko 2 - on-hook/off-hook-piiritilataulukko 5 TY:n RF Rx RF vapaa RF Rx RF Tx RF vapaa piirin on-hook on-hook off-hook off-hook off-hook tila (156) (157) (161) (162) (163) RF-osa Rx vapaa Rx Tx vapaa 10 PA pois pois pois päällä pois ADC päällä pois päällä pois pois DSP päällä pois päällä päällä päällä SLIC pois pois päällä päällä päällä koodekki pois pois päällä päällä päällä 15 soittaja pois pois pois pois pois DIF pois pois pois päällä pois FDAC pois pois pois päällä pois INT pois pois pois päällä pois FIR pois pois pois päällä pois 20 RAM päällä pois päällä päällä päällä • · ’> FLASH päällä pois päällä päällä pois < * * · ' * DDS päällä päällä päällä päällä päällä * ’ SDAC päällä päällä päällä päällä päällä
Mil· 25 aikavälien aikana; ja kadenssin pois-osan aikana soittaja on pois (alempi tehonkulutustaso) soittotoimintasilmukan jokaisen TDMA-kehyksen kaikkien aikavälien aikana.
* ♦ • · * • i » · I · » ,,,· FIR-osa 33, INT-osa 34, DIF-osa 36, ja FDAC 21 menevät » '•<t 30 päälle ja pois yhdessä. DDS 44 ja SDAC 45 myös menevät päälle ja pois yhdessä, ja ne ovat päällä kaikkien toimin- I I t tahetkien aikana ja pois initialisoivan REST-tilan 152 ja * i paluusilmukan tilan 153 aikana.
» · » 41 116708 DSP 19 on päällä, ts. täysin päällekytketty, kaikissa tiloissa lukuunottamatta RF-vapaata on-hook-tilaa 157, kun se on laittanut itsensä nukkumaan. Tuossa nukkumatilassa se kuluttaa tarpeeksi tehoa säilyttämään toimintatilan in-5 formaatiota, joten se voi olettaa prosessoinnin, kun herä-tyskeskeytys on vastaanotettu, ja se on pienin tehokatko ollen käännetty pois kokonaan.
DSP 19 voisi myös nukkua lyhyempiä ajanjaksoja kuin on 10 esitetty taulukossa edellä. Esimerkiksi, 16PSK:n puhelun aikana, jossa tilaajayksikkö lähettää ääntä tukiasemalle aikavälin 2 aikana ja vastaanottaa ääntä tukiasemalta aikavälissä 0, DSP 19 syntetisoi (joskus kutsuttu RELP-de-koodaus) vastaanotettua ääntä välin 0 ja osan väliä 1 ai-15 kana. Sen jälkeen, kun äänisynteesi on loppuun suoritettu, DSP 19 voisi mennä nukkumaan välin 1 loppuun, heräten vain siirtämään PCM-näytteet koodekkiin 57 joka 125 με, käyttäen keskeytystä (ei esitetty). Samalla tavalla, DSP 19 voisi nukkua jollekin aikavälin 3 osalle, kun äänianalyysin 20 (joskus kutsuttuna RELP-koodaus) on loppuunsuoritettu. Tä-: tä tehonsäästötekniikkaa voitaisiin käyttää kuv. 6 ti- loissa 158 ja 163.
•
Koodekki 57 on pienen tehon tilassa (ts. kykenemätön tai t-.’t 25 "off") kaikkien tilojen, lukuun ottamatta kuv. 6 off-hoo- kin toimintasilmukoissa. SLIC 56 on pienen tehon tilassa . , (ts. kykenemätön tai "pois") kaikkien tilojen aikana lu- kuunottamatta niitä off-hook-toimintasilmukoissa, ja soit- tosilmukan lähetys- ja vastaanottoaikoja. Kuitenkin, jopa
• '* 30 sen kykenemättömän tilan aikana on-hook-silmukassa, SLIC
• » * 56 yhä monitoroi on/off hook-statusta. SLIC:lie ja CODEC:-Ile on kytketty päälle vastaavilla poiskytkennän käskyil-lä.
42 116708
Soittaja, ts. soittopiiri 58, on pois kaikkina aikoina lukuunottamatta sen soittokadenssin päälleaikoja kuv. 6 soittotoimintasilmukoissa; ja kun pois se on täysin pois-kytketty.
5
Muistipiikomponenttien joukossa RAM 39 on kytketty päälle ja pois samoina hetkinä kuin DSP; mutta se kuluttaa eniten tehoa kun siihen todellisuudessa päästään. FLASH-muisti 40 on kytketty päälle ja pois samoina hetkinä kuin RAM 39 lu-10 kuunottamatta RF-vapaasoittotilassa, jolloin FLASH-muisti on pois, ja lukuunottamatta aikoina (ei esitetty taulukoissa) , jolloin se suorittaa ROM-tyyppisiä tehtäviä. FLASH-muisti 40 on päällä käytettäväksi RESET-tilan aikana, koska se on vastaanottava datalle, jota on tarvittu 15 initialisoimaan tilaajayksikön toimintaa, kun se on tulossa palveluun tai tilanteessa, että jokin virhe tekee tarpeelliseksi aloittaa uudestaan yksikkö tunnetuista parametreista. FLASH-muisti 40 on noin neljää kertaa niin suuri kuin RAM 39; ja se on noin yhden kolmasosan niin nopea . 20 kuin, ja kuluttaa hieman vähemmän tehoa kuin RAM 39.
FLASH-muistia on edullisesti käytetty DSP:llä 19 RAM:na , suorittamaan ohjelma osia eniten ei-aika-kriittisille oh- . jaustehtäville tunnetun tekniikan mukaisilla tavoilla. Yk- * *
si esimerkki on tilaajaohjaussilmukka, joka käyttää FLASH
< I « *;·; 25 RAM: ia suorittamaan tilaohjausrutiinia synkronoimaan teh- ’*·’ täväprosessointia, siten mahdollistanee tilaajayksikön liikkumisen tilasta tilaan kuten on esitetty kuv. 6. Tämän ·;; · suorituksen aikana (ei esitetty taulukoissa) , nopea RAM- muisti 39 on tehokkaasti kytketty pois, koska siihen har-: '· 30 voin päästään kirjoittamaan dataa; kun taas hitaampaa ja vähemmän tehoa kuluttavaa FLASH RAM: ia on käytetty sen sijasta. Erityisellä DSP-piirillä, joka aikaisemmin on tunnistettu käytettäväksi DSP:nä 19, on ohjelmoitava odotus-tilageneraattori, joka sallii hitaamman tai nopeamman 35 ohjelmamuistin käytön eri muistipaikoissa, kuten on 43 116708 jelmamuistin käytön eri muistipaikoissa, kuten on kuvattu Critchlow'n patentissa.
Kuv. 7 esittää kuv. IA FIFO-logiikkapiirin 37 hieman yksi-5 tyiskohtaisemmin kuvaamaan vastakkaisessa suunnassa kaksisuuntaisessa piirissä 29 ADC:hen 22. Kuten on huomattu aikaisemmin, tuo ADC on kaupallisesti saatavissa oleva piirilastu, joka sisältää ohjattavan sisäisen päällekyt-kentätoiminnon ja on sovitettu vastaanottamaan tietyn sen 10 ohjauskäskyistä sen digitaalisella ulostuloportilla. Lisäksi, kuv. 7 piirit suorittavat tietyt muut toiminnot keventääkseen prosessointikuormia DSPrssä 19 ja siten pie-netää sen prosessointiaikaa, niin että se voi nopeammin kytkeä itsensä pois vapaina aikaväleinä säästääkseen te-15 hoa.
ADC 22 tuottaa m-bittisen, poikkeaman binäärisen ulostulon; mutta DSP 19 vaatii n-bittisen, 2:n komplementin sa-naformaatin prosessointia varten. Kuv. 7 on suoritettu . . 20 siirtymä näiden kahden sanaformaatin välillä, jossa m on kuvaavasti kymmenen ja n on kuvaavasti kuusitoista. 10-, bittisellä poikkeaman binäärisellä ulostulolla ADC:stä 22 , piirissä 22 on oma merkkibitti käännettynä tai ei eksklu siivisessa tai- (EX OR) portissa 166 vastineena merkitse- *;;; 25 vimmän bitin (MSB) binääritilalle DC-poikkeamarekisteristä *··’ 167, joka pitää 11-bittisen poikkeamakorjausarvon ladattu na ohjelmaohjauksen aikana DSP:stä 19. Jäljelle jäävät • · · ··· kymmenen bittiä rekisteristä 167 on yhdistetty lisäävästi **;·’ databittien kanssa lisääjällä 168 muodostamaan 2:n komple- • · • *·· 30 menttisanat. Summasanojen nelisanaiset ryhmät, ts. poik- keamakorjattu, 2:n poikkeamadata lisääjästä 168 on ohjattu demultipleksoivan kytkimen 169 kautta yhteen tai useampaan kahdesta monisanaisesta siirtorekisteristä 170 ja 171, jotka toimivat vaihtoehtoisena puskurina datavuolle 44 116708 DSPrhen 19, ladaten rekisterin 170, kun tyhjentää rekisterin 171, ja päinvastoin. Multipleksoiva kytkin 172 valitsee rekisteröidyn ryhmän sanoja sovellutusta varten siirtämään ja merkitsemään laajennusporttiverkon 173. Luettu 5 koetinsignaali johdossa 176 initialisoi uuden ADC-näytteen lukemisen, joka prosessoidaan DSP:llä 19, ja tuo signaali on kytketty ohjaavan ohjauspiirin 177 kautta ohjaamaan kytkintä 169 ja invertterin 178 kautta, kytkintä 172.
10 Piiri 177 myös antaa ulostulon piirissä 179 FIFO-rekiste-reille mahdollistamaan sanan lukemisen yhdestä rekisteristä 170 tai 171 ja asettaen jäljelle jäävät sanat tuohon yhteen rekisteriin tuon yhden kautta vastaavasti. Ulostulo FIFO-puskurista on siirretty ja merkki laajennettu portti-15 verkkoon 173 muuttamaan 10-bittien data 16-bittiseen muotoon, jota on käytetty prosessoimaan DSP:ssä 19. Merkitsevin bitti kymmenestä databitistä on sovitettu verkon 173 aliryhmän 186 neljän portin kautta jäljennettäväksi 16-bittisen sanan, joka on luettu DSPrllä, neljänä eniten . . 20 merkitsevänä bittinä. Kaikki ADC-näytteen kymmenen bittiä on myös kytketty erillisten porttien vastaavien bittien , kautta, kaaviollisesti esitettynä kuitenkin yhtenä portti na 187, tulemaan 16-bittisen sanan, kuten on luettu DSP:llä, seuraavat vähiten merkitsevät kymmenen bittiä.
;;; 25 16-bittisen DSP-sanan kaksi vähiten merkitsevää bittiä on ’··* pakotettu nollaan maadoitetuilla sisääntuloilla portin alijoukon 188 kahdessa portissa. DSP-lukukoetinsignaali · piirissä 180 ohjauspiiristä 177 myös mahdollistaa portit 186 - 188 kytkemään dataa DSP-väylällä 42 kuv. 1. Valmis \ 30 ulostulosignaali on kytketty johdossa 181 piiristä 177 signaali-DSP:hen 19, kun on uusi datasanojen ryhmä paikal-la luettavaksi. Johdon 176 signaalia on myös käytetty yh-.**·. dessä signaalien johdoissa 182 ja 183 kanssa piirin 30 kautta ohjaamaan ADC:n 22 toimintaa.
45 116708 ADC 22 on kytketty päälle paluusilmukkatoimintaa varten ja vastaanottoaikavälin aikana. Siten, se vastaanottaa teho päälle-käskyn reset-toiminnan lopussa ja aikavälin lopussa 5 ennen vastaanottoaikaväliä, ja se vastaanottaa teho alas-käskyn paluusilmukka toiminnan lopussa ja aikavälin alussa, joka seuraa vastaanottoaikaväliä. Monibittinen käskysana ADC:lle 22, joka on kytketty DSP:stä 19 ohjauslo-giikkapiirien 32 ja liitynnän 43 kautta, on ladattu rekis-10 teriin 189 vasteena DSP-kirjoitussignaalille erillisessä sisääntulojohdossa 190 tilaajayksikön 10 vapaan aikavälin toiminnan aikana. Tuo käskysana ohjaa ADC-toiminnan 22 useita kohtia, mutta bitit, jotka ohjaavat tehonkulutuksen ohjausta, ovat periaatteellisen mielenkiinnon kohteena 15 tässä. MSB-ulostulo rekisteristä on kytketty invertterin 191 kautta AND-porttiin 192. Vastaanottoaikaväliä edeltävän vapaan aikavälin lopussa prosessorisignaali johdossa 183 aktivoi portin 192; ja sen ulostulo aktivoi portin 193 kytkemään käskysanan rekisteristä 189 kaksisuuntaiseen 20 piiriin 29, joka on sillä hetkellä vapaa. Tehonohjausbitit siinä käskyssä aiheuttavat ADC:n 22 päällekytkeytymisen.
, Samanlainen toiminta vapaan aikavälin lopussa, joka seuraa . vastanottoaikaväliä, aiheuttaa ADC:n 22 poiskytkemisen.
, Samalla tavalla, samanlaiset toiminnot paluusilmukan toi- 25 minnan alussa ja lopussa ohjaavat päällekytkentää ja pois- • · » · *" kytkentää noina hetkinä, vastaavasti. Teho-päälle-reset- signaali on sovitettu johtoon 196 tyhjentämään rekisteri * · · • » · *·· * 189 valmistauduttaessa normaalitomintoon.
( | · • · • '·· 30 Kuv. 8 kuvaa kellosignaalin valintalogiikkaa, joka on osa ohjauslogiikkapiirejä 32 kuv. IA. Kellovalintalogiikkaa on käytetty kääntämään kellosignaalit päälle ja pois tilaa-jayksikön 10 useille piirikomponenteille ohjaamaan tehonkulutusta. Vapautuksen aikana, esim. RF-vapaan on-hook- ja 46 116708 soittotilojen 163 ja 158 ja RF-vapaan on-hook-tilan 157 aikana kuv. 6, kun tilaajayksikön 10 monta piirikomponent-tia on kytketty pois, ajoituspiirit ohjauslogiikassa 32 seuraavat kehyksen, välin ja bitin ajoitusta. Kaksi noista 5 kellosignaaliohjauksista, jotka ovat relevantteja tälle keksinnölle, on esitetty kuv. 8.
Reset-signaali johdossa 195 resetoi rekisterin 197 päälle-kytkennässä. CLK_CTR_N osoitebitti osoitedekooderista (ei 10 esitetty) piireissä 32 päivittää rekisterin 197 datasanal-la piiristä 194 väylältä 42. Sana ohjaa ulostulon kellosignaalin tiloja ohjaamalla kellosignaalin taajuusjaetun version käyttöä, joka on vastaanotettu kuormassa 123 ajoitus- ja ohjauslogiikasta 16 kuv. 2. Rekisterissä 197 ku-15 vaavasti on 7-bittine kapasiteetti, jossa bitit Q2 - Q5 ovat kiinnostavia tässä kuvauksessa.
Kellosignaali (esim. 43.52 MHz) on syötetty johdossa 123 ajoitus- ja ohjauslogiikasta 16 kuv. 2. Tämä johto ulottuu . 20 kahden multiplekserin 198 ja 199 kuhunkin sisääntuloon.
Kutakin multiplekseriä ohjataan signaalien binäärisignaa-litiloilla parissa ohjausjohtoja rekisterin 197 ulostulosta. Ohjaussignaaliyhdistelmät, jotka valitsevat kunkin • » · · · multiplekserisisääntulon, on merkitty sellaisen sisääntu-25 lon viereisessä multiplekserissä. Multipleksereissä 198 ja • · ’·*·’ 199 kummassakin on kaksi lisäsisääntuloa, jotka on liitet ty sähköiseen piirimaahan. Johto 123 on myös liitetty jaa- • · · · 2:lla-piirin 200 kautta kummankin multiplekserin 198 ja 199 toiseen sisääntuloon.
30 : Johtopari 201 liittää rekisterin 197 bitit Q2 ja Q3 multi- :*. plekseriin 198, joka syöttää kellosignaalit DDF ASIC:n 20 ,···, sekä FIR-osaan 33 että INT-osaan 34. Jos nuo kaksi bittiä ovat joko 00 tai 01, maa (ei kello) on syötetty; ja FIR- 1 1 6708 47 osa 33 ja INT-osa 34 on kytketty pois, kuten aikaisemmin on kuvattu. Jos nuo kaksi bittiä ovat 10, FIR-osan kellon on syötetty kellotaajuudella johdossa 123 kytkemään päälle FIR-osan 33 ja INT-osan 34, ja jos ne kaksi bittiä ovat 5 11, FIR-kello on syötetty alemmalla, ts. jaettuna kahdel la, kellotaajuudella jakajasta 200. Jälkimmäisessä tapauksessa FIR ja INT on kytketty päälle, mutta vain puolella kellotaajuudella, niin ne toimivat merkittävästi pienemmällä tehonkulutuksella toiminnassa. Pienen nopeuden kello lon saatavuus valintaan ohjelmalla on edullinen joustavuus, koska toiminta joissakin maissa ei vaadi suurempaa kellotuksen nopeutta näille piirikomponenteille.
Samalla tavalla, rekisterin 197 bitit Q4 ja Q5 on liitetty 15 ohjausmultiplekseriin 199 aiheuttamaan kellon DDF ASIC:n 20 DIF-osaan 36 käännettäväksi pois, tai käännettäväksi päälle täydellä nopeudella, tai käännettäväksi päälle puolella nopeudella ohjaamaan DIF-osan toimintaa sekä siten ohjaamaan sen tehonkulutuksen tasoa.
20 \ Kuv. 9 kuvaa yhtä muotoa ohjauslogiikkapiirin 32 vapaan , moodin ajastimesta ja herätysosasta kuv. IA. Tämä piiri . toimii yhdessä DSP:n 19 kanssa antamalla loppuajan ennalta , määrätylle intervallille, jonka aikana DSP voi "nukkua" .! 25 sen poiskytketyssä toimintamoodissa. Aikaisemmin oli ha vaittu, että DSP 19 on kaupallisesti saatavilla oleva ohjelmoitava digitaalinen signaaliprosessori, joka sisältää » ·
» I
'sisäänrakennetun poiskytkentämoodin, johon se menee vapaan » ;· ohjeen suorittamisella, esim. RF-vapaan on-hook-tilan 157 30 alussa kuv. 6, kun tilaajayksikkö on vapaassa tilassa ai- nakin kolme peräkkäistä aikaväliä. Sillä hetkellä DSP-oh-jelma lähettää huomautusviestin ohjauslogiikkapiireihin 32 ’'J dataväylällä 42, joka aikoo nukkua, ja viesti sisältää nukkumispituisen datasanan ja kirjoituskoetinsignaalin.
48 116708
Nukkuvassa, tai vapaassa, moodissa DSP 19 kykenee pitämään, esim. RAMrssa 39, sen ohjelman toimintapisteen informaation, joka on tarvittu aloittamaan uudestaan ja vastaamaan herätyskeskeytykseen.
5
Huomautusviesti on sovitettu bittirinnakkaiseen piiriin 240 nukkumispituuden rekisteriin 202 yhdessä edellä mainitun kirjoituskoetinsignaalin kanssa johdossa 241 mahdollistamaan rekisterin lataavan viestisanan. Tuo mahdollis-10 tamissignaali myös aloittaa D-tyypin bistabiilin (ts.
flip-flop) piirien 203, 206, 207, ja 208 sarjan toiminnan, jotka toimivat yhdessä AND-porttien 209, 210, ja 211 kanssa mahdollistamaan nukkumispituuden laskurin 212 lataamaan arvon rekisteristä 202 ja laskemaan siitä arvosta. Lasku-15 ria 212 on ohjattu suurella kellonopeudella (kuvaavasti 3.2 MHz) antamaan DSP:lle sen nukkumisintervalIin keston suuri resoluutio-ohjaus. Piiri 204 syöttää sen kellosignaalin laskuriin 212 ja muihin komponentteihin, joilla on clk3_2-sisääntulo. Edellä mainitut flip-flop ja niihin . , 20 liittyvät portit synkronoivat sen laskennan alkamisen al- kamaan ensimmäisellä 3,2 MHz:n kellopulssilla 16 kHz:n vastaanoton, tai valinnan, kellopulssin jälkeen johdossa 242 seuraten nukkumispituuden sanan ja aikavälinalkusig-naalin lataamista johdossa 247. Kun täysi laskentatila on 25 saavutettu, laskurin päätteen laskentaulostulo liipaisee D-tyypin flip-flopin 213; ja sen invertoitu ulostulo on kytketty OR-portin 216 kautta AND-portin 217 yhteen si-;j * sääntuloon. Flip-flopin 213 invertoitu sisääntulo on myös ; ’ kytketty takaisin käyttämään AND-porttia 211, joka on saa- ; ’«· 30 tu toimimaan päällekytkentä-reset-signaalilla johdossa 222 DSP-ohjatusta ASIC-rekisteristä resetoimaan flip-flopit 203, 206, 207 ja 208.
Ennen menoa sen lepomoodiin, DSP 19 myös antaa kuorman 49 116708 sallimissignaalin johdossa 243 ja 3-bittisen sanan piireissä 244 ja 245 3-bittiseen keskeytysohjausrekisteriin 218. tuo sana, ja kaksi OR-porttia 216 ja 219 ja NAD-port-ti 217, toimivat yhdessä valitsemaan yhden tai useamman, 5 tai ei yhtään, herätysajastimen keskeytyksestä ja hook- tilan keskeytyksestä. Informaatio, jota edustaa kolme bittiä rekisterissä 218, sisältää sallimisen herätyskeskey-tykseen (ENA__WAKEUP_NMI_N) , sallimisen of f-hook-ilmaistulle keskeytykselle (ENA_OFF_HOOK_NMI_N), ja yksi bitti, jo-10 ka määrittää, invertoida vaiko ei hook-tilasignaali johdossa 224 SLIC-ulostulojohdosta 69 DSP ASIC:n 20 kautta, esim. kun DSP on levossa. Tuo invertointikyky sallii invertoitujen tai invertoimattomien SLIC-ulostulojen käytön joustavuuden vuoksi ollessa kykenevä käyttämään eri SLIC-15 piirejä, ja se myös tarjoaa joustavuuden olla kykenevä generoimaan hook-statuskeskeytyksen vasteena tilaajapuhe-linlaitteen joko off-hook- tai on-hook-tilanteelle. Salliva herätyskeskeytyssignaali on kytketty OR-portin 216 kautta aikaisemmin mainittuun AND-portin 217 sisääntuloon.
, . 20 Salliva off-hook-keskeytyssignaali on kytketty OR-portin * · ' *t 219 kautta toiseen AND-portin 217 sisääntuloon. Hook-sta- > · tussignaali johdosta 224 on sovitettu EX OR-portin 230 sisääntuloon yhdessä invertoivan ohjausbitin kanssa rekisteristä 218. Tuo hook-statussignaali on myös sovitettu ; 25 suoraan kuv. 9 piirin ulostulona, ja menee sieltä suoraan DDF ASICrn 20 tilarekisteriin, joka on luettavissa DSP:llä 19. Portin 230 ulostulo on kytketty debouncing-piirin 221 ; · kautta sekä suoraan kuv. 9 piirin ulostuloliitäntään 225 ;·* että OR-portin 219 kautta porttiin 217. Debouncing-piiri J 30 221 vastaanottaa johdolla 236 kellosignaalin, jolla on : jakso (kuvaavasti 1,5 ms) verrattavissa signaalin bounce- transientti-intervalliin portista 220. Portin 217 ulostulo on herätyskeskeytyssignaali, ja se on sovitettu takaisin DSP:hen 19 piirillä 52 kuv. 1. Flip-flopin 207 tosi ulos- 50 116708 tulo on annettu lepotilan ilmaisimena johdossa 246, joka on käytettävissä lukemista varten DSPrllä 19 oppimaan, voiko vai eikö voi laskuri 212 olla sallittu lataamaan le-popituuden sanan. Edellä mainittu päällekytkentäreset-sig-5 naali johdossa 222 sallii portin 211 ja resetoi rekisterin 218, laskurin 212, ja flip-flopin 213.
Kuv. 10 on osa ohjauslogiikkapiirejä 32 ja on piiri sekä tuottamaan suuren ja pienen taajuuden signaaleita ohjaa- 10 maan ohjelmoitavaa soittopiiriä kuv. 11 että virittämään nuo suuren ja pienen taajuuden signaalit päälle ja pois, kuten tukiasema käskee soittotoimintasilmukoissa kuv. 6.
Se on, tukiasema ohjaa, kun soiton pitäisi alkaa; ja se edelleen ohjaa soitto-päällä- ja soitto-pois-kadensia, ku- 15 vaavasti 2-sekuntia-päällä-4-sekuntia-pois-kadenssi, joka on mainittu aikaisemmin. DSP 19 ohjaa sitten ohjaus- logiikkapiirit 32, kun on tehtävä sen RINGENA-signaali ylös kullekin 2-sekuntia-päällä- osalle tuota kadenssia ohjaamaan kuv. 10 piirikomponentteja, kuten nyt tullaan . 2 0 kuvaamaan.
• · < · · * , Kuvaavasti, kaksitoistabittinen rekisteri 231 vastaanottaa < i · » . kuormasignaalin johdolla 227 ja kuorma-arvon 12-bittisessä » · piirissä 228, molemmat DSP:stä 19. Kun 12-bittien laskuri t · 2 5 234 on tehty toimivaksi, sen ulostulon takaisinkytkennällä • » kuormasisääntuloon ja antamalla sisääntulo jaa-32:lla-pii-ristä 249, se ottaa näytteitä rekisterin 231 ulostuloar-vosta. Arvo rekisterissä 231 määrittää osassa halutun ää-·;·’ rimmäisen soittotaajuuden. Tuo arvo on kuvaavasti määri- ; '·· 30 tetty seuraavasti:
Kuorma-arvo = 4096 - n, jossa n=2500/(2*soittotaajuus).
Esimerkiksi, tuottaakseen 20 MHz:n soittotaajuuden: 51 116708 n=2 500/(2*20) = 62,5
Kuorma-arvo = 4096 - 62,5 = 4033,5.
5
Laskuri 234, kun niin sallittu, laskee kuorma-arvosta. Kellosignaalit, jotka on määritetty kuvattavalla tavalla, tekevät toimiviksi sekä laskurin 234 että D-tyypin flip-flopin 237, joka ottaa näytteitä laskurin päätteen lasken-10 taulostulosta sen datasisääntulossa. Jaa-kahdella-piiri 238 jakaa alas flip-flop-piirin 239 ulostulon halutulle soittotaajuudelle. Ulostulo jakajasta 238 on sovitettu AND-portin 239 yhteen sisääntuloon.
15 Kellosignaali, DSP:n ohjelman valittavalla suurella ohja- ustaajuudella soittopiirille kuv. 11, on annettu kellosignaaleista, jotka on saatu ohjauslogiikkapiireissä 32 kuv. IA, johdossa 240. Tällä kellosignaalilla edullisesti on taajuus, joka on kolme kertaluokkaa suuruudeltaan suu-. 20 rempi kuin soittosignaalin taajuus jakajan 238 ulostulos- I · sa. Kuvaavassa esimerkissä kellotaajuus kohdassa 240 oli viisi volttia 80 kilohertzillä (kHz), kun soittosignaalin taajuusulostulo jakajasta 238 oli viisi volttia noin 20 ' » · hz:llä.
> i · ’;;; 2 5
Kellosignaali johdosta 240 on sovitettu kellolaskuriin 234, ja se on myös sovitettu jaa-32:lla-pirin 249 ja AND- » » · : portin 248 sisääntuloihin. Laskuri 234 on sallittu laske-
• I
’·;·* man l/32:s ajasta, ts. 2500 Hz.-llä, j aa-32 : lla-piirin 249 .* 30 ulostulolla. 80 kHz:n kello myös kellottaa flip-flopin 237 J : synkronoimaan päätteen laskurin 234 laskentaulostulo. RIN- GENA-signaali, DSP-ohjatusta ASIC-rekisteristä, sallii AND-portit 248 ja 239, niin kukin portti tuottaa sen vastaavan 80 Hz:n ja 20 Hz:n ulostulon purskeina, jotka sat- 52 116708 tuvat soiton kadenssitaajuudella.
Siten, pientaajuisella soittosignaaliulostulolla portista 239 on taajuus, joka on määritetty DSP-ohjelmalla funktio-5 na sekä paikallisista vaatimuksista, jossa tilaajayksikkö on asennettava, sekä kellotaajuudella, joka on sovitettu johtoon 240.
Kuv. 11 kuvaa soittopiiriä 58. Tarkoitus tällä piirillä on 10 vastaanottaa kaksi taajuusohjelmoitavaa signaalia, soitto-ohjaussignaali ja soittotaajuussignaali, loogisella sig-naalitasolla (esim. 5 volttia) ja kehittää niistä suhteellisen suurijännitteinen (esim. 100 volttia) AC-soittosig-naali. Suurtaajuuksinen, pienjännitteinen (esim. 80 kHz 5 15 voltilla) soitto-ohjaussignaali (postista 248 kuv. 10) on kytketty operaatiovahvistimen 251 sisääntuloon, jossa sig-naaliteho on kasvanut. Vahvistin 251 kuluttaa olennaisesti enemmän tehoa kun on ohjattu johdolla 70 80 kHz:n sisään-tulosignaalilla, kuin se kuluttaa, kun signaali on porti-. 20 tettu pois RINGENA-signaalilla kuv. 10. Vahvistimen ulos- » t tulo on AC-kytketty kondensaattorin 252 kautta, bipo- . laarisena, pienjännitesignaalina, suurtaajuisen jännit- * * · . teennostomuuntajan 253 ensiökäämin yhteen päätteeseen, i * , jossa toinen sen pääte on maadoitettu. Suurtaajuisen sig- • * · ',‘11 25 naalin ja muuntajan käyttö aikaansaa sopivan pienen jalan-
* I
jäljen soittopiiriin. Muuntaja 253 edullisesti nostaa signaalia amplitudiltaan noin kahdenkymmenen tekijällä, ja ');/ toisiokäämitysjännite on kerrostettu negatiiviseen jännit-
* I
’;** teeseen lähteestä 256, kuten -48 voltin muuttajien 9 ulos- ♦ '·· 30 tulotaso. Yksi toisiokäämityksen pääte on liitetty tuohon -48 voltin pisteeseen; ja toinen on liitetty erillisiin, J'. vastakkaisnapaisiin, tasasuuntausdiodeihin 257 ja 258.
Diodit on kytketty erilleen yhdellä tai kahdella fotojoh-tavalla diodikytkimellä, normaalisti avoimella kytkimellä 53 116708 259 ja normaalisti suljetulla kytkimellä 260, vastaavasti, soittojohtoon (vastus 63 kuv. IA) ja sitten tilaajapuhe-linlaitteeseen. Kytkimien 259 ja 260 valodiodit on erikseen kytketty sarjaan vastuksen 261 ja PNP-transistorin 5 262 kollektori-emitteri-polun kanssa positiivisen jännite lähteen 263 ja maan välille. Soittosignaali portista 239 kuv. 10 on sovitettu vastuksen 266 kautta yli transistorin 262 kanta-emitteriliitoksen. Kun soittosignaali on alhaalla, transistorin 262 on johtamaton, kytkin 260 on sen nor-10 maalissa suljetussa tilassa, ja diodi 258 johtaa. Kun soittosignaali on ylhäällä, transistori 262 johtaa, kytkintä 259 valaistaan ja se sulkeutuu, kytkintä 260 valaistaan ja se avautuu, ja diodi 257 johtaa.
15 Kondensaattori 268 on liitetty negatiivisen jännitelähteen 256 ja soittojohdon välille palvelemaan alipäästöisenä ta-soitussuotimena, niin että 80 kHz:n taajuuskomponentti on shuntattu takaisin muuntajalle 253. Vastus 267 on liitetty palvelemaan vuotavana vastuksena kondensaattorille. Koska ^ 20 tilaajasilmukan kärkijohto kuv. IA on maassa, ilmenee ti-laajasilmukassa olennaisesti suorakulmainen soittosignaali . taajuudella, jossa transistori 262 on kytketty soittosig- . naalilla kuv. 10, ja amplitudilla, joka määritetään vah- 9 . vistimella 251 ja muuntajalla 253. Yhdessä sovellu- 25 tusmuodossa 80 kHz:n 5-volttinen signaali, joka on syötetty vahvistimeen 251 ja 20 Hz:n 5-volttien signaali, joka . , on sovitettu transistorille 262 tuottivat 20 Hz:n 100 voi- * t » * · t 'il.' tin AC-soittosignaalin silmukassa, joka sisältää soitto- t « * · 11 ’ j ohdon kuv. 11.
: '·· 30
Soittosignaalin ulostulotaajuus on ohjelmoitavissa, koska se voi muuttua vaihtamalla kuorma-arvoa, joka on annettu DSP:stä 19 kuv. IB rekisteriin 231 kuv. 10. Soittokadensi seuraa mitä tahansa formaattia on ohjelmoitu kuv. 10 RIN- 54 116708 GENA-signaaliin. Soiton ohjaussignaalin taajuuden tulee vain olla riittävän suuri suurtaajuusmuuntajan tehokkaaseen toimintaan. Koska soiton ohjaussignaali on käännetty päälle ja pois RINGENA-signaalilla, kuten on kuvattu kuv.
5 10 yhteydessä, vahvistin 251 on kytketty pois kunkin soit- tokadenssin pois-osan aikana sisääntulosignaalin poissaolon avulla siinä intervallissa.
Tässä on kuvattu järjestelmä ja menetelmä säilyttää toi-10 mintatehoa tilaajayksikössä järjestämään tiedonsiirron radiolinkin kautta tilaajan puhelinlaitteen ja tukiaseman kautta, joka on edullisesti kytketty yleiseen kytkettyyn puhelinverkkoon. Säilytys on saavutettu eri tavoilla, joista yksi on määrittää, kullekin TDMA-kehyksen aikavä-15 lille kussakin tilaajayksikön toiminnan tilassa, valitut tilaajayksikön piirikomponentit, jotka eivät ole tarpeellisia signaalin prosessoinnille siinä aikavälissä ja kytkeä pois ne piirikomponentit kunkin tuon aikavälin sattumisen ja toimintatilan aikana. Poiskytkentä on suoritettu . , 20 eri tavoilla, sisältäen kytemisen todellisuudessa piirite- ♦ « t hon päälle ja pois, tai CMOS-piirikomponenteilie ohjaamal-. la niiden kellosyöttöä tai niiden sisääntulosignaalisyöt- ‘ ϊ i * * , töä, tai poistamalla piirikomponentin valintasignaali, tai ‘Ml# pienentämällä sisääntulosignaalia piirikomponentille, joka > 25 kuluttaa olennaista tehoa, kun sen sisääntulosignaali on
• I
ylhäällä. Lisäksi, valitut toimintatehtävät, jotka on suoritettu suhteellisen suuren tehon kuluttavilla piirikom- I f 1 ·;;/ ponenteilla, on siirretty suhteellisen pienen tehonkulu- tuksen piirikomponenteille mahdollistamaan suuren tehon t » • '·* 30 kuluttavien piirikomponenttien saavan lisääntyneen mahdol-
* 1 I
lisuuden poiskytkentään.
1 < » > • · »
Vaikkakin keksintöä on kuvattu erityisen kuvaavan sovellu-tusmuodon avulla, muut sovellutusmuodot ja modifikaatiot, 55 116708 jotka ovat ilmeisiä alan ammattimiehelle, sisältyvät keksinnön laajuuteen.
> 1 * ·' 1 * ! * · ' » * fc · • i · 1 * # > k > t • f I » * * · * I » I f s t t t » ! t » t « »

Claims (10)

  1. 56 116708 PATENTTIVAATIMUKS ET
  2. 1. Menetelmä säätämään tilaajapäätteen sisäistä lämpötilaa langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka tilaaja- 5 pääte pienentää valikoidusti tiettyjen komponenttien tehonkulutusta, kun komponentteja ei tarvita, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: sen määrittäminen, onko sisäinen lämpötila kynnyksen ylä-10 puolella vai alapuolella; ja siinä tapauksessa, että sisäinen lämpötila on kynnyksen alapuolella, keskeyttää pienentämästä mainittujen tiettyjen komponenttien tehonkulutusta, kunnes mainittu kynnys 15 on ylitetty.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kynnys on 0°C.
  4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet- *’ tu siitä, että tietyt komponentit ovat komponentteja, jot ka kytkevät todellisen tehonsyötön virtapiirit.
  5. 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tun- Ί;; 25 nettu siitä, että langaton tietoliikennejärjestelmä on • · » · langaton aikajakomonipääsytietoliikennejärjestelmä. 116708 57 välineet (71) määrittämään, onko sisäinen lämpötila kynnyksen yläpuolella vai alapuolella; ja välineet (19) keskeyttämään pienentämästä mainittujen 5 tiettyjen komponenttien tehonkulutusta siinä tapauksessa, että sisäinen lämpötila on kynnyksen alapuolella, kunnes mainittu kynnys on ylitetty.
  6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tilaajapääte, tunnettu 10 siitä, että kynnys on 0°C.
  7. 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen tilaajapääte, tunnettu siitä, että tietyt komponentit ovat komponentteja, jotka kytkevät todellisen tehonsyötön virtapiirit. 15
  8. 8. Jonkin patenttivaatimuksista 5-7 mukainen tilaajapääte, tunnettu siitä, että langaton tietoliikennejärjestelmä on langaton aikajakomonipääsytietoliikennejärjestelmä. , 20 9. Jonkin patenttivaatimuksista 5-7 mukainen tilaajapää- te, tunnettu siitä, että määritysväline on termostaatti ! (71) . .< * « * · · , 10. Jonkin patenttivaatimuksista 5-7 mukainen tilaaja- i * · * 25 pääte, tunnettu siitä, että tietyt komponentit pienentävät kulutusta vasteena digitaalisen signaaliprosessorin (19) , . tuottamaan pienemmän tehonkulutuksen ohjaussignaaliin, * * » · * · » · määritysväline on termostaatti (71) joka joutuu tilan muu- ’ · 30 toksen alaiseksi, kun tilaajapäätteen putoaa kynnyksen ’ * alapuolelle; » > · » digitaalisessa signaaliprosessorissa (19) on sisääntulo, » * t joka on konfiguroitu ilmaisemaan muutos tilassa ja tuotta- 58 116708 maan alemman tehonkulutuksen ohjaussignaalin, joka ilmaisee pienennyksen tehonkulutuksessa, kun sisäinen lämpötila on kynnyksen yläpuolella. * ‘ * * t » • ; ! M S · • - * * » · * · >11 * · * · < I I i * * » t t » » * » · * % »
FI20041118A 1994-07-21 2004-08-26 Tilaajapäätelaitteen sisäisen lämpötilan säätö FI116708B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US27847194A 1994-07-21 1994-07-21
US27847194 1994-07-21
PCT/US1995/008956 WO1996003811A1 (en) 1994-07-21 1995-07-17 Power consumption control method and apparatus for a communication system subscriber unit
US9508956 1995-07-17

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20041118A FI20041118A (fi) 2004-08-26
FI116708B true FI116708B (fi) 2006-01-31

Family

ID=23065096

Family Applications (8)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI971731A FI115580B (fi) 1994-07-21 1997-04-23 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041118A FI116708B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tilaajapäätelaitteen sisäisen lämpötilan säätö
FI20041117A FI120525B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä- ja laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041120A FI20041120A (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä- ja laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041119A FI116707B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Soittosignaaligeneraattori
FI20041116A FI117882B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041115A FI118109B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20095962A FI124204B (fi) 1994-07-21 2009-09-18 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön

Family Applications Before (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI971731A FI115580B (fi) 1994-07-21 1997-04-23 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön

Family Applications After (6)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20041117A FI120525B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä- ja laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041120A FI20041120A (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä- ja laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041119A FI116707B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Soittosignaaligeneraattori
FI20041116A FI117882B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20041115A FI118109B (fi) 1994-07-21 2004-08-26 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön
FI20095962A FI124204B (fi) 1994-07-21 2009-09-18 Tehonkulutuksen ohjausmenetelmä ja -laitteisto tiedonvälitysjärjestelmän tilaajayksikköön

Country Status (13)

Country Link
US (1) US5666355A (fi)
EP (10) EP1912338B1 (fi)
JP (5) JP3130049B2 (fi)
KR (1) KR100346503B1 (fi)
AT (9) ATE253785T1 (fi)
AU (1) AU3130595A (fi)
DE (10) DE69535424T2 (fi)
DK (7) DK1079592T3 (fi)
ES (7) ES2301463T3 (fi)
FI (8) FI115580B (fi)
HK (9) HK1031965A1 (fi)
PT (2) PT775388E (fi)
WO (1) WO1996003811A1 (fi)

Families Citing this family (90)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB2290395B (en) 1994-06-10 1997-05-28 Advanced Risc Mach Ltd Interoperability with multiple instruction sets
US6775531B1 (en) * 1994-07-21 2004-08-10 Interdigital Technology Corporation Subscriber terminal temperature regulation
US6243399B1 (en) * 1994-07-21 2001-06-05 Interdigital Technology Corporation Ring signal generator
US5909488A (en) * 1995-08-22 1999-06-01 Canon Kabushiki Kaisha Communication apparatus having a non-ringing call receiving mode and an energy-saving stand-by mode
JP3463433B2 (ja) * 1995-11-07 2003-11-05 株式会社デンソー 多重通信システム
US7590083B2 (en) 1995-12-07 2009-09-15 Transcore Link Logistics Corp. Wireless packet data distributed communications system
US5721774A (en) * 1995-12-15 1998-02-24 Lucent Technologies Inc. Longitudinally balanced, dual voltage line-feed circuit
DE19608776C2 (de) * 1996-03-07 2003-03-20 Atmel Germany Gmbh Integrierte Schaltungsanordnung mit einer mit einem Datenbus verbundenen Buslogikeinheit
US5995851A (en) * 1996-03-13 1999-11-30 Lim; Jae-Bong Outdoor receiver system of a mobile communication base station
JP2877195B2 (ja) * 1996-03-19 1999-03-31 日本電気株式会社 ディジタル携帯無線端末装置及びそのバックライト駆動方法
AU714919B2 (en) * 1996-04-02 2000-01-13 Nec Corporation Wireless communication equipment for remote station
US6205343B1 (en) * 1996-05-28 2001-03-20 Motorola, Inc. Peak current reduction in a cordless telephone handset
EP0927466B1 (de) * 1996-09-18 2000-03-01 Siemens Aktiengesellschaft Verfahren und schaltungsanordnung zur spannungsversorgung in elektrischen funktionseinheiten
US6041241A (en) * 1997-03-03 2000-03-21 Motorola, Inc. Apparatus and method for balancing power savings and call set up time in a wireless communication device
JPH10336711A (ja) * 1997-03-31 1998-12-18 Fujitsu Ltd アナログ・ディジタル統合加入者回路
US6249526B1 (en) * 1997-06-30 2001-06-19 Intel Corporation Versatile time division multiple access slot assignment unit
JP3272273B2 (ja) * 1997-07-07 2002-04-08 松下電器産業株式会社 間欠受信装置
US6049724A (en) * 1997-07-14 2000-04-11 Conexant Systems, Inc. Ultra-clean voltage power supply generator
DE19733530C2 (de) * 1997-08-02 2003-10-09 Philips Intellectual Property Mobilfunkgerät
JP3119605B2 (ja) * 1997-10-28 2000-12-25 埼玉日本電気株式会社 無線基地局
KR100241780B1 (ko) 1997-12-16 2000-02-01 윤종용 무선 통신 단말기의 전원 절약 장치
US6539484B1 (en) * 1997-12-18 2003-03-25 Intel Corporation Configurable power distribution circuit
TW411690B (en) * 1998-02-20 2000-11-11 Koninkl Philips Electronics Nv A power consumption reduction method in a digital mobile radio system and a mobile radio station
TW428388B (en) * 1998-02-20 2001-04-01 Koninkl Philips Electronics Nv A power consumption reduction method in a digital mobile radio system and a mobile radio station
WO1999043097A2 (en) * 1998-02-20 1999-08-26 Koninklijke Philips Electronics N.V. A power consumption reduction method in a digital mobile radio system and a mobile radio station
KR100264897B1 (ko) * 1998-03-05 2000-09-01 윤종용 이동통신 단말기의 전원공급방법 및 장치
JP2000066759A (ja) * 1998-08-17 2000-03-03 Oki Electric Ind Co Ltd クロック制御回路
US6223047B1 (en) 1998-08-26 2001-04-24 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Extended sleep mode method and apparatus
US6744888B1 (en) * 1998-11-16 2004-06-01 Agere Systems Inc. Line interface circuit with event detection signaling
TW502521B (en) * 1999-04-07 2002-09-11 Koninkl Philips Electronics Nv Arrangement comprising electronic devices exchanging information
KR100605978B1 (ko) * 1999-05-29 2006-07-28 삼성전자주식회사 부호분할다중접속 이동통신시스템의 불연속 전송모드에서 연속적인 외부순환 전력제어를 위한 송수신 장치 및 방법
US6473864B1 (en) * 1999-07-29 2002-10-29 Picoturbo, Inc. Method and system for providing power management to a processing system
JP4256546B2 (ja) * 1999-08-24 2009-04-22 パナソニック株式会社 ストリーム多重分離装置
US6311081B1 (en) * 1999-09-15 2001-10-30 Ericsson Inc. Low power operation in a radiotelephone
JP2001136068A (ja) * 1999-11-08 2001-05-18 Matsushita Electric Ind Co Ltd 電流加算型ｄ／ａ変換器
US6330234B1 (en) * 2000-04-27 2001-12-11 Peter A. Tomasi Method and apparatus for reducing current consumption
DE10066103C2 (de) * 2000-06-06 2003-09-18 Fraunhofer Ges Forschung Sende/Empfangsschaltung
KR20020014534A (ko) * 2000-08-18 2002-02-25 박종섭 저전력 오디오 프로세서
KR100475378B1 (ko) * 2000-10-17 2005-03-10 엘지전자 주식회사 전화기 가입자 보드의 링 릴레이 제어 장치
US6956943B1 (en) * 2000-11-30 2005-10-18 Sprint Communications Company L.P. Method and apparatus for minimizing the telephony ring voltage power supply requirements of an integrated services hub
US6813505B2 (en) * 2001-01-05 2004-11-02 Skyworks Solutions, Inc. Efficient and flexible communication device and system with base-to-base communication
US6996165B2 (en) * 2001-01-26 2006-02-07 U.S. Monolithics, L.L.C. Single oscillator transceiver frequency plan
US8116358B2 (en) * 2001-01-26 2012-02-14 Viasat, Inc. Single oscillator transceiver
JP3819242B2 (ja) 2001-02-09 2006-09-06 株式会社日立製作所 断続信号を扱う無線通信装置
FR2822333B1 (fr) * 2001-03-15 2003-07-04 Cit Alcatel Procede de configuration de parametres pour une transmission par paquets de donnees
US6586963B2 (en) * 2001-03-26 2003-07-01 Samsung Electronics Co., Ltd. Integrated circuit devices having power control logic that inhibits internal leakage current loss during sleep mode operation and method of operating same
US7283794B2 (en) * 2001-03-30 2007-10-16 Skyworks Solutions, Inc. Low voltage digital interface
FI20010760A0 (fi) 2001-04-11 2001-04-11 Nokia Corp Menetelmä radiotaajuisen (RF) signaalin vastaanottamiseksi ja RF-vastaanotin
JP2003115803A (ja) 2001-10-09 2003-04-18 Nec Corp 発光装置及び通信システム
US6876635B2 (en) 2001-11-05 2005-04-05 Motorola, Inc. Current reduction by receiver linearity adjustment in a communication device
US6747960B2 (en) 2001-12-21 2004-06-08 The Boeing Company Closed loop power control for TDMA links
US7183857B2 (en) * 2002-01-24 2007-02-27 Maxim Integrated Products Inc. Single supply direct drive amplifier
US7061327B2 (en) * 2002-01-24 2006-06-13 Maxim Integrated Products, Inc. Single supply headphone driver/charge pump combination
US7564810B2 (en) 2002-05-08 2009-07-21 Microsoft Corporation Method and system for managing power consumption of a network interface module in a wireless computing device
EP1550229B1 (en) * 2002-10-10 2017-03-15 Symbol Technologies, LLC Wlan communications system
US7400912B2 (en) * 2002-10-10 2008-07-15 Symbol Technologies, Inc. Wlan communications system
US6931267B2 (en) * 2002-11-25 2005-08-16 Broadcom Corporation Bias filtering module including MOS capacitors
US8903348B2 (en) * 2003-02-19 2014-12-02 Csr Technology Inc. Serial radio frequency to baseband interface with power control
JP3828892B2 (ja) * 2003-03-19 2006-10-04 日本電波工業株式会社 高周波無線機
WO2005046054A1 (ja) * 2003-11-11 2005-05-19 Fujitsu Limited 半導体装置、無線端末装置及び無線通信機器
TWI373925B (en) * 2004-02-10 2012-10-01 Tridev Res L L C Tunable resonant circuit, tunable voltage controlled oscillator circuit, tunable low noise amplifier circuit and method of tuning a resonant circuit
US7903622B2 (en) * 2004-05-28 2011-03-08 Nokia Corporation Network system
JP4279766B2 (ja) * 2004-10-19 2009-06-17 株式会社ルネサステクノロジ レギュレータ内蔵送受信機を有する半導体装置およびモジュール
US7787411B2 (en) * 2005-05-10 2010-08-31 Microsoft Corporation Gaming console wireless protocol for peripheral devices
US7509150B1 (en) 2005-08-02 2009-03-24 Itt Manufacturing Enterprises, Inc. Reducing power consumption in a radio device by early receiver shut down
KR100644820B1 (ko) 2005-10-24 2006-11-14 한국전자통신연구원 구동전압 제어 모듈
US7933577B2 (en) * 2005-11-29 2011-04-26 Electronics And Telecommunications Research Institute Method and apparatus for sharing portable terminal in CDMA system and mobile RFID system
US7668528B2 (en) * 2006-03-31 2010-02-23 Broadcom Corporation Alternatively powered low power IC
US7672645B2 (en) * 2006-06-15 2010-03-02 Bitwave Semiconductor, Inc. Programmable transmitter architecture for non-constant and constant envelope modulation
TWI330951B (en) * 2006-10-04 2010-09-21 Via Tech Inc Electronic apparatus
CN101114860B (zh) 2007-08-17 2011-04-06 华为技术有限公司 一种控制功率放大的方法及装置
CN101572572B (zh) * 2008-04-29 2013-10-02 京信通信系统（中国）有限公司 Tdma系统的功耗控制方法、功耗控制装置及中继单元
US8189708B2 (en) * 2008-08-08 2012-05-29 The Boeing Company System and method for accurate downlink power control of composite QPSK modulated signals
US20100080380A1 (en) * 2008-09-30 2010-04-01 Yan Zhou Method and Apparatus for Supplying DC Feed to a Subscriber Line
US7777471B2 (en) 2008-09-30 2010-08-17 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Automated sleep sequence
US20100080381A1 (en) * 2008-09-30 2010-04-01 Tesu Ion C Method and Apparatus for Supplying DC Feed to a Subscriber Line
US8385855B2 (en) * 2008-11-07 2013-02-26 Viasat, Inc. Dual conversion transmitter with single local oscillator
US8000113B2 (en) * 2009-04-07 2011-08-16 Maxim Integrated Products, Inc. Efficient power regulation for class-E amplifiers
US8537784B1 (en) 2010-04-20 2013-09-17 Sprint Communication Company L.P. Increasing the rescan timer in a wireless communication device
US8892093B1 (en) 2010-04-27 2014-11-18 Sprint Communications Company, L.P. Wireless communication system for increasing the rescan timer in a wireless communication device
US8593830B2 (en) 2010-06-29 2013-11-26 Maxim Integrated Products, Inc. Reverse current limit protection for active clamp converters
US8711718B2 (en) * 2010-07-04 2014-04-29 Mediatek Inc. Method and apparatus for reducing power consumption used in communication system having time slots
US8737987B1 (en) 2011-02-23 2014-05-27 Sprint Communications Company L.P. Enhanced wireless device network rescan rate determination
JP6007513B2 (ja) * 2011-03-03 2016-10-12 株式会社リコー ファクシミリ制御装置
US8406757B1 (en) 2011-03-29 2013-03-26 Sprint Communications Company L.P. Wireless device network rescan rate determination based on wireless coverage availability
US20120295673A1 (en) * 2011-05-17 2012-11-22 Sang-Jung Yang Wireless system and method for controlling wireless system
JP5282831B2 (ja) * 2012-01-30 2013-09-04 富士通株式会社 無線通信装置及び電力増幅器制御方法
US11012945B2 (en) * 2017-09-29 2021-05-18 Apple Inc. Devices and methods for power allocation
US11751126B2 (en) 2020-11-20 2023-09-05 Qualcomm Incorporated Batch-wise frequency scanning
CN112666860A (zh) * 2020-12-15 2021-04-16 合肥中感微电子有限公司 数字信号的扩展处理系统、其处理方法和处理器

Family Cites Families (46)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3916110A (en) * 1974-05-02 1975-10-28 Gte Automatic Electric Lab Inc Line circuit employing constant current devices for battery feed
US4272650A (en) 1976-12-29 1981-06-09 International Mobile Machines Incorporated Power supply system
US4130731A (en) 1976-12-29 1978-12-19 International Mobile Machines Incorporated Portable telephone system
US4273964A (en) * 1978-09-21 1981-06-16 Motek Szpindel Ring and tone plant
JPS5570161A (en) * 1978-11-21 1980-05-27 Fujitsu Ltd Call signal generation system
US4317963A (en) * 1980-09-22 1982-03-02 International Telephone And Telegraph Corporation Subscriber line interface circuit utilizing impedance synthesizer and shared voltage source for loop current regulation control
JPS5887923A (ja) * 1981-11-19 1983-05-25 Mitsubishi Electric Corp 送信制御装置
US4436960A (en) * 1982-01-11 1984-03-13 Bell Telephone Laboratories, Incorporated Telephone ringing signal generator
JPS58131829A (ja) 1982-02-01 1983-08-05 Nec Corp 無線中継方式
FR2535558A1 (fr) * 1982-10-27 1984-05-04 Trt Telecom Radio Electr Generateur de signal de sonnerie
US4477697A (en) * 1982-11-22 1984-10-16 At&T Bell Laboratories Method and circuitry for encoding telephone ringing signals
JPS6027241A (ja) * 1983-07-25 1985-02-12 Nec Corp 無線中継方式のバツテリセ−ビング方式
US4675863A (en) 1985-03-20 1987-06-23 International Mobile Machines Corp. Subscriber RF telephone system for providing multiple speech and/or data signals simultaneously over either a single or a plurality of RF channels
IT1214603B (it) * 1985-04-30 1990-01-18 Ates Componenti Elettron Circuito telefonico, integrabile monoliticamente, perl'alimentazione di una linea telefonica d'utente.
JPS6225523A (ja) 1985-07-25 1987-02-03 Nec Corp 無線通信方式
US4731814A (en) * 1986-02-21 1988-03-15 AT&T Information Systems Inc. American Telephone & Telegraph Company Computer-controlled cordless telephone
JPH06105884B2 (ja) * 1986-05-06 1994-12-21 日本電気株式会社 無線電話システム
US4777633A (en) * 1987-08-14 1988-10-11 International Mobile Machines Corp. Base station for wireless digital telephone system
JPS63226124A (ja) * 1986-10-29 1988-09-20 Oki Electric Ind Co Ltd 無線装置用レベル制御回路
US4942600A (en) * 1988-03-07 1990-07-17 Canon Kabushiki Kaisha Communication apparatus for generating a call signal from a telephone set to a data terminal
US5203020A (en) 1988-06-14 1993-04-13 Kabushiki Kaisha Toshiba Method and apparatus for reducing power consumption in a radio telecommunication apparatus
JPH0616601B2 (ja) * 1988-09-07 1994-03-02 三洋電機株式会社 受信電波処理回路のパワーセイブ回路及びそのパワーセイブ方法
JPH02100554A (ja) * 1988-10-07 1990-04-12 Fujitsu Ltd リンガ信号発生装置
US5150361A (en) * 1989-01-23 1992-09-22 Motorola, Inc. Energy saving protocol for a TDM radio
JPH02257744A (ja) * 1989-03-30 1990-10-18 Canon Inc 電話機の呼出信号発生装置
JPH02261226A (ja) * 1989-03-31 1990-10-24 Mitsubishi Electric Corp 移動電話機
JPH02280636A (ja) * 1989-04-18 1990-11-16 Nec Corp 電子交換機の消費電力制御方式
US4962527A (en) * 1989-05-22 1990-10-09 Siemens Transmission Systems, Inc. Series ringing signal generator
KR910009665B1 (ko) * 1989-05-31 1991-11-25 삼성전자 주식회사 무선 수신기의 전원 절약회로 및 그 제어방법
JPH0323725A (ja) * 1989-06-20 1991-01-31 Matsushita Electric Ind Co Ltd 移動無線通信機
US5008900A (en) 1989-08-14 1991-04-16 International Mobile Machines Corporation Subscriber unit for wireless digital subscriber communication system
US5001748A (en) * 1989-08-21 1991-03-19 Siemens Transmission Systems, Inc. Ringing signal generator
US4964121A (en) * 1989-08-30 1990-10-16 Motorola, Inc. Battery saver for a TDM system
KR940010209B1 (ko) * 1990-04-17 1994-10-22 닛본덴기 가부시끼가이샤 신속 응답이 가능한 무선 키 전화 시스템 및 방법
JPH0488870A (ja) * 1990-07-30 1992-03-23 Nec Corp スイッチングレギュレータ回路
EP0494459A2 (en) * 1991-01-09 1992-07-15 Thomson Consumer Electronics, Inc. Distinctive ring system for a cordless telephone
KR940001862B1 (ko) * 1991-03-21 1994-03-09 삼성전자 주식회사 페이징 수신기의 바이어스 안정화 회로
CA2134787C (en) * 1991-06-12 1996-01-30 Dan R.F. Oprea Digital controlled ringer signal generation
GB9114808D0 (en) * 1991-07-09 1991-08-28 Philips Electronic Associated Information transmission system
US5287555A (en) * 1991-07-22 1994-02-15 Motorola, Inc. Power control circuitry for a TDMA radio frequency transmitter
US5241542A (en) * 1991-08-23 1993-08-31 International Business Machines Corporation Battery efficient operation of scheduled access protocol
TW198141B (fi) * 1991-09-16 1993-01-11 Motorola Inc
US5392287A (en) * 1992-03-05 1995-02-21 Qualcomm Incorporated Apparatus and method for reducing power consumption in a mobile communications receiver
DE9214886U1 (de) * 1992-11-02 1994-03-03 Siemens Ag Anordnung zur Steuerung einer Sende-/Empfangseinrichtung, insbesondere von Basisstationen und Mobilteilen eines Schnurlostelefonsystems
US5280644A (en) * 1992-12-22 1994-01-18 Motorola, Inc. Frequency control circuit, and associated method, for a receiver operative to receive signals-transmitted thereto in intermittent bursts
US5371734A (en) * 1993-01-29 1994-12-06 Digital Ocean, Inc. Medium access control protocol for wireless network

Also Published As

Publication number Publication date
DE1096692T1 (de) 2001-09-20
FI20041119A (fi) 2004-08-26
DE69535424T2 (de) 2007-12-13
DE69528398D1 (de) 2002-10-31
WO1996003811A1 (en) 1996-02-08
DE69528369T2 (de) 2003-05-22
EP1320249B1 (en) 2007-03-14
HK1031965A1 (en) 2001-06-29
AU3130595A (en) 1996-02-22
JP4351147B2 (ja) 2009-10-28
EP1079592A2 (en) 2001-02-28
ES2255474T3 (es) 2006-07-01
EP1079530B1 (en) 2006-06-07
ES2182751T3 (es) 2003-03-16
DE1320249T1 (de) 2003-11-27
FI20041115A (fi) 2004-08-26
FI116707B (fi) 2006-01-31
HK1058116A1 (en) 2004-04-30
JPH09511882A (ja) 1997-11-25
EP1796274A2 (en) 2007-06-13
EP1079530A2 (en) 2001-02-28
DK1083665T3 (da) 2008-06-09
JP5021897B2 (ja) 2012-09-12
EP1912338A3 (en) 2008-05-21
JP2011188517A (ja) 2011-09-22
ATE329447T1 (de) 2006-06-15
DK1796274T3 (da) 2010-12-20
EP1912338B1 (en) 2012-03-07
HK1115688A1 (en) 2008-12-05
EP2048791A3 (en) 2009-07-29
ATE319229T1 (de) 2006-03-15
HK1129785A1 (en) 2009-12-04
DK1083664T3 (da) 2006-07-03
DE69528398T2 (de) 2003-05-22
DE69535044T2 (de) 2006-11-23
FI20041116A (fi) 2004-08-26
JP5113279B2 (ja) 2013-01-09
DE69528369D1 (de) 2002-10-31
ATE253785T1 (de) 2003-11-15
US5666355A (en) 1997-09-09
EP1083664B1 (en) 2006-03-01
DE69532092T2 (de) 2004-08-19
EP1079592B1 (en) 2003-11-05
EP1083664A3 (en) 2002-08-07
DK1320249T3 (da) 2007-07-23
DK1096692T3 (da) 2003-01-27
JP2005160111A (ja) 2005-06-16
EP1079530A3 (en) 2002-06-19
ATE385630T1 (de) 2008-02-15
EP1083665A2 (en) 2001-03-14
EP1083665B1 (en) 2008-02-06
ES2198229T1 (es) 2004-02-01
ES2263422T3 (es) 2006-12-16
HK1034378A1 (en) 2001-10-19
DE69534805D1 (de) 2006-04-27
DK1079592T3 (da) 2004-03-15
EP1096692B1 (en) 2002-09-25
FI20095962A (fi) 2009-09-18
EP2048791A2 (en) 2009-04-15
FI120525B (fi) 2009-11-13
HK1031957A1 (en) 2001-06-29
EP1796274A3 (en) 2007-10-03
DE69534805T2 (de) 2006-08-31
ATE357110T1 (de) 2007-04-15
HK1034377A1 (en) 2001-10-19
DK0775388T3 (da) 2003-01-27
FI117882B (fi) 2007-03-30
EP1320249A2 (en) 2003-06-18
ES2182910T3 (es) 2003-03-16
EP2048791B1 (en) 2012-09-19
FI115580B (fi) 2005-05-31
FI20041117A (fi) 2004-08-26
EP1096692A1 (en) 2001-05-02
ATE484106T1 (de) 2010-10-15
DE69532092D1 (de) 2003-12-11
HK1033513A1 (en) 2001-08-31
EP1796274B1 (en) 2010-10-06
JP3130049B2 (ja) 2001-01-31
EP1320249A3 (en) 2004-03-24
EP0775388B1 (en) 2002-09-25
DE69535698T2 (de) 2009-01-22
FI20041118A (fi) 2004-08-26
EP1079592A3 (en) 2002-08-07
DE69536114D1 (de) 2010-11-18
DE69535698D1 (de) 2008-03-20
DE69535044D1 (de) 2006-07-20
EP1096692B9 (en) 2003-08-20
ES2198229T3 (es) 2007-11-01
EP1083665A3 (en) 2002-08-07
PT1096692E (pt) 2003-01-31
EP1912338A2 (en) 2008-04-16
EP0775388A4 (en) 1998-01-07
ATE548804T1 (de) 2012-03-15
ES2301463T3 (es) 2008-07-01
KR100346503B1 (ko) 2002-11-22
FI20041120A (fi) 2004-08-26
ATE225097T1 (de) 2002-10-15
JP2001119338A (ja) 2001-04-27
EP0775388A1 (en) 1997-05-28
JP2005160110A (ja) 2005-06-16
PT775388E (pt) 2003-02-28
FI971731A0 (fi) 1997-04-23
ATE225098T1 (de) 2002-10-15
FI971731A (fi) 1997-04-23
ES2208199T3 (es) 2004-06-16
DE69535424D1 (de) 2007-04-26
FI124204B (fi) 2014-04-30
EP1083664A2 (en) 2001-03-14
FI118109B (fi) 2007-06-29
HK1104882A1 (en) 2008-01-25

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI116708B (fi) Tilaajapäätelaitteen sisäisen lämpötilan säätö
US6775531B1 (en) Subscriber terminal temperature regulation
US6243399B1 (en) Ring signal generator
KR19990015499A (ko) 플렉스 페이저 카드

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 116708

Country of ref document: FI

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: INTEL CORPORATION

MA Patent expired