FI114010B

FI114010B - Menetelmä kasvainsairauksien parantamiseen tarkoitettujen farmaseuttisten tuotteiden valmistamiseksi

Info

Publication number: FI114010B
Application number: FI941979A
Authority: FI
Inventors: Gabor Somlyai
Original assignee: Hyd Kutato Fejlesztoe Kft; Gabor Somlyai
Priority date: 1991-10-31
Filing date: 1994-04-29
Publication date: 2004-07-30
Also published as: SE9401406L; NO941590L; SE513624C2; ES2077530A1; HU208084B; US5855921A; CN1045162C; NO307031B1; JP3569916B2; SE9401406D0; NL9220026A; HU913437D0; CN1071836A; AT402692B; ATA902992A; WO1993008794A1; CA2122612A1; FR2683148A1; FI941979A; NO941590D0

Description

114010

Menetelmä kasvainsairauksien parantamiseen tarkoitettujen farmaseuttisten tuotteiden valmistamiseksi

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista 5 menetelmää kasvainsairauksien parantamiseen tarkoitettujen farmaseuttisten tuotteiden valmistamiseksi.

Nykyisin on olemassa useita menetelmiä (kirurginen toimenpide, säteilytyshoito, hormonihoito, kasvaimenvastaisten ainei-10 den anto) pahanlaatuisten kasvaimien vastaista taistelua varten. Kaikki nämä menetelmät yhdessä viimeaikaisten, diagnostiikassa saavutettujen tulosten kanssa ovat tuottaneet menetyksellisiä tuloksia viime vuosikymmenenä, mutta näistä tuloksista huolimatta käytetyillä menetelmillä on monia hait-15 toja.

Ongelman olennaisin syy on, että koska solunjakautumisen molekyylimekanismia ei vielä tunneta, niillä keinoilla, jotka ovat käytettävissä, on jokseenkin vaikeaa puuttua sairauden 20 kulkuun. Sen tähden parantumistapaan tai ainakin viiveeseen sairauden kehittymisessä liittyy usein elinten joidenkin osien poistaminen tai ongelmia verenmuodostumistapahtumassa, kun käytetään kasvaimenvastaisia aineita jne.

< · :’ 25 Sopivaa vastausta tähän kysymykseen voidaan odottaa ainoas- taan, kun tunnetaan täydellisesti (sub)molekulaariset tapah-. tumat, joilla on avainrooli solunjakautumisen aloittamisessa.

Molekyylibiologian kehittymisen myötä biologinen tiede on ^ juuri tunnistamaisillaan ratkaisevat säätelytapahtumat, joi- 30 den avulla on mahdollista parantaa potilaat, jotka potevat kasvainsairauksia.

Kun otetaan huomioon molekyylibiologian viimeaikaiset tulok-set, voidaan tehdä johtopäätös, että eukaryoottisolujen 35 tavallinen varhainen vaste ärsykkeisiin, jotka aktivoivat jakautumista, on solunsisäisen pH:n nousu, joka johtuu so-

• » I

* lunulkoisen Na+:n vaihtumisesta solunsisäisen H+:n kanssa plasmamembraanin poikki [P.N.A.S. 79, 7778-7782 (1982)].

2

Lukuisat kokeelliset tulokset tukevat johtopäätöstä, että

Na+/H+-vaihtojärjestelmä on välttämätön solunkasvun aloitta miseksi .

114010 5 Havaittiin, että spesifinen mutaatio, joka poisti Na+/H+- vaihtojärjestelmän, ehkäisi solujen kasvua neutraalissa ja happamassa pH:ssa [P.N.A.S. 81, 4833-4837 (1984)].

Viimeaikainen todiste esittää, että kasvutekijät aktivoivat 10 Na+/H+-vaihtojärjestelmää, mikä tuo mieleen, että Na+/H+- vaihtojärjestelmä voi toimia transmembraanisignaalin siirtäjänä [Nature 304, 645-648 (1983)].

Aktivoidun Na+/H+-vaihtojärjestelmän ja solusukupolvien kas-15 vainluonteen välinen suhde on myös todistettu. PH:n havaittiin nousevan solusukupolven transformaation jälkeen verrattuna ei-kasvainperäiseen, parentaalisukupolveen [P.N.A.S. 84, 2766-2770 (1987)]. Voimakas korrelaatio havaittiin onkogeenin ilmentymisen ja kohonneen solunsisäisen pH:n välillä, koska 20 Ha-ras:n koodittaman proteiinin injektointi tai V-mos- ja Ha-ras-onkogeenien ilmentyminen solussa lisäsi solunsisäistä pH: ta aktivoimalla Na+/H+-vaihtojärjestelmää [Mol. Cell.

;·. Biol. 7, 1984-1988 (1987); Gene 54, 147-153 (1987)].

25 Samanlaisia muutoksia havaittiin aktivoimalla toista membraa-niin sidottua vetyionin kuljetusjärjestelmää. Tässä tapauk-•;*j sessa ATPaasigeeni eristettiin hiivasta ja sitä käytettiin '·’ ' hiiren ja apinan solupolvien transformointiin. Geeni ilmennettiin, ja ATPaasi, ajamalla protoneja jatkuvasti ulos, 30 aiheutti sytoplasman pitkitetyn alkaloinnin. Tämän kokeen todella hämmästyttävä tulos oli, että solut, jotka oli trans-·;· formoitu hiivan ATPaasigeenillä, saivat kasvainperäisiä omi-

Il I I

naisuuksia [Nature 334, 438-440 (1988)].

35"·’ Tämä viimeisin koe todistaa, että solunjakautumisen induktio ei ole yhteydessä ainoastaan Na+/H+-vaihtojärjestelmän akti-vointiin, vaan myös protoneja ulos ajavan muun sellaisen jär 3 114010 jestelmän aktivointiin, joka yleensä voi toimia signaalina solunj akautumiselle.

Yllä mainitun ilmiön yksinkertainen selitys voi olla, että 5 solujen jakautuminen alkaa solunsisäisen pH:n nousulla. Tätä selitystä eivät kuitenkaan varmistaneet kokeet, joissa sytoplasman pH:n keinotekoinen lisääminen ei ole lisännyt solunjakautumisen aktiivisuutta [J. Exp. Biol. 124, 359-373 (1986)] .

10

Yllä mainittuja molekyylitapahtumia voidaan selittää tutkimalla vedyn ja deuteriumin mahdollista roolia yllä mainittujen tapahtumasarjojen säätelyssä.

15 Luonnossa vedyn suhde deuteriumiin on noin 6000:1. 100-pro-senttisen massaeron vuoksi kaksi isotooppia käyttäytyvät eri tavalla kemiallisissa reaktioissa. On yleensä hyväksytty näkökanta, että kemiallisiin reaktioihin osallistuvat D-si-dokset voivat hajota alhaisemmalla nopeudella isotooppiefek-20 tin vuoksi, sen tähden ne tarvitsevat lisättyä aktivoin- tienergiaa [Simonyi Miklös ja Fitos Ilona: Hydrogen Isotope Effect in Chemical reactions. A kemia ujabb eredmenyei (Unkari rissa). (Recent Results in Chemistry) 46, 8-129 (1980)].

Entsymaattisisssa reaktioissa samalla tavalla mitattu reak- • · 2¾ . tionopeus voi olla 4-5 kertaa suurempi vetyisotoopin kans- . sa, jolla on pienempi massaluku [Biochem. Pharmacol. 30, ·;··’ 3089-3094 (1981)].

* » •

Deuteriumin vaikutukset on tutkittu perusteellisesti myös 30 biologisissa järjestelmissä [Katz, J.J. ja Crespi, H.L.:

Isotope Effects in Biological Systems (toimittajat, Collins, ··· C.J. ja Bowman, N.S.) A.C.S. Monograph 167, van Nostrand ;'!* Reinhold, New York, 1971, 286-363] . Näiden kokeiden yhteinen V ominaisuus on, että deuteriumin vaikutusten tutkimukset suo-35;;; ritetaan tavallisesti käyttämällä suuria (1-100 %) D20:n pi-toisuuksia.

• · e » · » 4 114010

On laajalti hyväksytty, että deuteriumilla on inhiboivaa aktiivisuutta bakteereiden, hiivojen ja kasvien lisääntymiseen. Nisäkkäät voivat sietää D20:ta enintään 35 prosentin pitoisuutena; D20:n suuremmat pitoisuudet vaikuttavat niihin 5 kuolettavasti.

Näissä kokeissa deuteriumia käytettiin 100 - 10 000 kertaa suurempina pitoisuuksina kuin ovat luonnonmukaiset konsent-raatiot, jotka jätettiin huomiotta.

10

Maailmanlaajuinen selvitys, joka koski vetyisotooppeja saos-tamisissa, paljasti, että D-pitoisuus kattaa 120 - 160 ppm:n alueen, joka pääasiallisesti riippuu näytteenoton kohdasta. Kasvit ja myös levät, jotka huomaavat eron vetyisotooppien 15 välillä, pystyvät rikastamaan vetyä [Schiegl, W. E. ja Vogel, J. C., Earth ja Planet. Sei. Letters 7, 307-313 (1970); Ziegler, H. et ai., Planta 128, 85-92 (1976)]. Näiden tapahtumasarjojen tuloksena deuteriumin pitoisuudet esimerkiksi kasveja syövillä luontokappaleilla osoittavat muutoksia ka-20 pealla alueella, käytettyjen kasvien lajien ja määrien mukaan. Ihmisten ollessa kysymyksessä ratkaiseva tekijä oli se, *· · ♦ ’ ϊ missä nautitut kasvit oli kasvatettu. Mittausten mukaan troopppisilla vyöhykkeillä vuotuisen sademäärän deuteriumpi-toisuus on 155-160 ppm, kun taas tämä arvo on vain 120-150 25..' ppm maailman lauhkeilla vyöhykkeillä. Ero tulee näkyväksi myös kasvien deuteriumpitoisuudessa muutoksina, jotka ovat aina 10 - 20 prosenttiin saakka.

Vaikka yllä mainitut ilmiöt on havaittu, asiantuntijat eivät 30 ole pitäneet tärkeänä deuteriumin pitoisuutta biologisissa järjestelmissä.

i · » » » i t * i * . - Keksinnön päämääränä oli kehittää farmaseuttisia tuotteita, *· jotka soveltuvat syövän estämiseen tai kasvaimen kasvun inhi- i » 35!!! bointiin ja tällä tavalla syöpäsairauksien hoitoon.

i » » 5 114010

Keksinnön perusta on sen seikan havaitseminen, että erittäin alhainen deuteriumpitoisuus (120 - 160 ppm) biologisissa järjestelmissä on välttämätön solunjakautumisen normaalin nopeuden ylläpitämiseksi ja deuteriumin puute lisää solusyk-5 lien pituutta. Nimittäin oivallettiin, että deuterium on submolekulaarisen säätelyjärjestelmän komponentti ja tapahtumasarjat, jotka ajoittain lisäävät D:n pitoisuutta, laukaisevat solujen jakautumisen.

10 Keksinnön lisäperuste on sen seikan havaitseminen, että antamalla vettä tai vesipitoisia liuoksia, jotka sisältävät deuteriumia vähäisempänä määränä kuin luonnonmukaisten vesien deuteriumpitoisuus (esimerkiksi mehuja, jotka on laimennettu deuteriumittomalla vedellä), deuteriumin määrää ihmiselimis-15 tössä voidaan vähentää vaihtotapahtumasarjojen tuloksena ja täten voidaan pysäyttää kasvainperäisten solujen jakautuminen tai voidaan estää syöpäkasvaimien kehittyminen.

Niin muodoin esillä oleva keksintö liittyy sellaisten 20 kasvainsairauksien hoitamista varten tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseen, jotka sisältävät vettä ja joiden deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm, sekä (tai) sellaisten ihmisten käyttöön soveltuvien vesiliuoksien valmistamiseen, • · . joissa aktiivisena aineena on deuteriumin pitoisuus 0,1 - 110 . 25 ppm, valinnaisesti kantaja-aineiden ja (tai) apuaineiden « · kanssa.

» * »

Tuotteet ovat mieluummin farmaseuttisia tuotteita, kuten esimerkiksi fysiologisia suolaliuoksia tai lääkeliuoksia, ; 30 kuten hedelmäsiirappeja, virvoitusjuomia tai olutta, jonka ; : alkoholipitoisuutta on vähennetty tai joka on alkoholitonta, • ‘ . ja joiden deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm.

* * · * » > · *;*’ Etenkin keksintö koskee menetelmää tuotteiden valmistamiseksi • " ' 35 kasvainsairauksia varten, joka menetelmä sisältää elektrolyysi- ja (tai) tislausvaiheet sellaisen veden ja (tai) vesiliuosten valmistamiseksi, joissa deuteriumpitoisuus 6 114010 0,1 - 110 ppm on aktiivisena aineena, sitten täten valmistetun veden ja (tai) vesiliuoksen, jonka deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm, muuttamisen valinnaisesti yhdessä kantaja-aineiden tai apuaineiden kanssa farmaseuttisiksi tuotteiksi 5 tai lääkeliuoksiksi.

Patenttivaatimuksissa esitetyn prosessin toteuttamisen edullisen menetelmän mukaan valmistetaan fysiologisia suoloja farmaseuttisina tuotteina, joiden deuteriumpitoisuus on 0,1 -10 110 ppm.

Keksinnön prosessin toteuttamisen muun edullisen menetelmän mukaan valmistetaan lääkeliuoksina, joiden deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm, hedelmäsiirappeja, virvoitusjuomia tai 15 olutta, joka on alkoholitonta tai jonka alkoholipitoisuutta on vähennetty.

Keksinnön avulla aikaansaatavat tuotteet formuloidaan mieluummin injektoitavina liuoksina, infuusioliuoksina, siirap-20 peina, hedelmämehuina tai hydratoivina voiteina, joiden deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm.

• ·

Tuotteet soveltuvat kasvainsairauksien parantamiseen. Tämän .· ·. terapeuttisen käytön perusta on se tosiasia, että kun ‘ . 25 annetaan liuoksia, joista deuteriumia on poistettu ja joiden . deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm, organismin deuteriumtaso myös laskee. Tämän tapahtuman seurauksena kasvainperäisten '·’ * solujen kasvunopeus hidastuu, sitten nämä solut hajoavat, kun taas terveet solut pystyvät vielä sietämään pienenevää 30 deuteriumpitoisuutta.

,·, : Keksinnön mukaisen menetelmän soveltuvuus kasvainperäisten * * » !.,* sairauksien hoitoon on näytetty toteen in vitro ja in vivo » · kokeilla, jotka on suoritettu, siten että on käytetty vettä, V 35 josta deuterium on poistettu. Koetulokset voidaan nähdä kuvi-oissa 1 ja 2 sekä taulukoissa 1-4.

7 114010

Kuviossa 1 valaistaan hiiren fibroblastisolujen L929 kasvua synkronisoinnin jälkeen, joka on suoritettu faasissa G1 ravintoliuoksissa, jotka on valmistettu siten, että käytetään pienennettyä (v:30 ppm) tai normaalia (v:150) deuteriumpitoi-5 suutta.

Kuviossa 2 valaistaan tuloksia, jotka on saatu määrittämällä hiiren fibriblastisolujen L929 suhteellinen määrä, sen jälkeen kun niitä on viljelty ravintoalustassa, joka sisältää deute-10 riumia noin 30 - 5000 ppm:n suuruisena määränä (a: 30; b: 150; c: 300; d: 600; e: 1250; f: 5000 ppm D).

Siten että vety, joka saatiin elektrolysoimalla vettä, poltettiin vedeksi esimerkin 1 mukaan, valmistettiin vettä, joka 15 sisälsi deuteriumia 30 - 40 ppm. Sellaista vettä, joka sisälsi deuteriumia enemmän kuin luonnonmukaiset vedet, valmistettiin lisäämällä normaaliin veteen 99,78 massaprosenttia D20:ta. Täten valmistetuista vesistä, jotka sisälsivät erilaisia deuteriumpitoisuuksia, valmistettiin erilaisten eläin-20 solujen ylläpitämiseen sopivia viljelyalustoja, siten että . ;·. yhteen litraan vettä liuotettiin 10 g kaupallisesti valmis tettua, dehydratoitua aminohappojen, vitamiinien, suolojen ja emästen seosta (Dulbeccon muunnettu Eaglen alusta (D'MEM), ’ koodinumero: 074-01600; Sigma, St. Louis, USA]. Siten valmis- 25 tettuihin liuoksiin lisättiin 110 ml häränseerumia. Näin saatu nestemäinen alusta sisälsi kaikki yhdisteet, jotka · · tarvittiin solujen ylläpitämiseen.

Hiiren fibroblastisolujen L929 kasvua tutkittiin ensin in 30 vitro olosuhteissa ravintoelatusaineessa, joka sisälsi deute-riumia erilaisia määriä (30 - 5000 ppm) . Näillä kokeilla seurattiin noin 400 yksittäisen solun jakautumista. Kokeet · näyttivät toteen, että solun kasvunopeus väheni 15 - 20 % ’ alustassa, joka valmistettiin poistamalla deuterium.

35

Sitten tutkittiin, vaikuttiko ravintoalustan deuteriumpitoi-· suus ajan pituuteen, joka oli välttämätön solun pääsylle S- 8 114010 faasiin niin sanotusta Gl-faasista synkronisoinnin jälkeen (kuvio 1). Kuvasta 1 voidaan nähdä, että synkronisoinnin jälkeen solujen kasvu alkoi 6-8 tuntia myöhemmin ja kasvunopeus oli pienempi ravintoalustassa, joka valmistettiin 5 vedestä, josta deuterium oli poistettu (v: 30 miljoonasosaa), kuin jos alusta valmistettiin vedestä, jonka deuteriumtaso oli normaali (v: 150 ppm).

Viimevuosina yleisesti hyväksytty menetelmä solujen lukumää-10 rän määrittämiseksi pannaan täytäntöön inkuboimalla soluja yhdessä 2,3-bis(2-metoksi-4-nitro-5-sulfofenyyli)-5-[(fenyy-liamino)karbonyyli]-2H-tetratsoliumhydroksidin (XTT) kanssa, jonka solut pelkistävät. Tämän yhdisteen pelkistynyt muoto antaa absorptiomaksimin 450 nm:ssä, ja täten sen määrä voi-15 daan mitata fotometrisesti, solujen suhteellinen lukumäärä voidaan laskea optisen tiheyden (OD) arvoista [Cancer Research 48, 4827-4833 (1988)]. Tällä menetelmällä tutkittiin vaikutukset solunjakautumiseen myös deuteriumin sellaisilla pitoisuuksilla, jotka olivat pienempiä (30 miljoonasosaa) ja 20 suurempia (300 - 5000 miljoonasosaa) kuin luonnonmukainen taso (kuvio 2). Kokeet näyttivät toteen, että kasvunopeus hidastui ravintoalustassa, joka valmistettiin vedestä, josta ;*t deuterium oli poistettu. Näiden kokeiden mukaan sellaiset deuteriumin pitoisuudet, jotka ovat 2-4 kertaa suurempia 25 kuin luonnonmukainen pitoisuus (300 - 600 miljoonasosaa) stimuloivat solujen jakautumista. [Kun lisätään edelleen '‘ deuteriumin pitoisuutta (1250 ja 5000 ppm), tulee vallitse vaksi inhibitio, joka on peräisin isotooppiefektistä.] Samanlaisia tuloksia saatiin, kun kokeet toistettiin neljällä 30 muulla erilaisella solupolvella.

» :· Ensimmäisessä kokeessa in vivo tutkittiin, kuinka deuteriumin pitoisuuden vähentäminen hiiren juomavedessä vaikutti kasvai- ·.’ mien kasvuun. Ihmisen rintasyöpäkasvaimet MDA-MB-231 ja MCF-7 * * 35 transplantoitiin kahteen ryhmään, joihin kuhunkin kuului 14 ;·. CBA/Ca-hiirtä. Kontrolliryhmän hiiret nauttivat normaalia 9 114010 tien eläimille, jotka kuuluivat käsiteltyihin ryhmiin, annettiin vettä, josta deuterium oli poistettu ja joka valmistettiin keksinnön mukaan. Tulokset esitetään yhteenvetona taulukossa 1.

5

Taulukko 1

Deuteriumpitoisuudeltaan vähennetyn veden vaikutus rintakas-vaimen kasvuun hiirillä

Solupolvi MDA-MB-231 MCF-7 päiviä Kontrolli Käsitelty Kontrolli Käsitelty 20 5/5 9/9 6/6_8/8_ 50 5/5 5/9 6/6_5/8_ 65 1/1 4/8 2/2_4/7_ 71 0/0 3/8 1/2 2/7 80 0/0 2/7 0/1 0/5 87 0/0 1/6 0/1 0/5 10

Lukumäärät käsitellyissä ja kontrolliryhmissä vastaavat kasvaimien lukumääriä/kaikki eläimet.

* · : '* 15 Taulukossa 1 esitetyt tulokset osoittavat, että spontaani • kasvaimen taantuma voitiin kokeellisesti osoittaa ainoastaan t '· yhdellä eläimellä kasvainta kantavasta 11 eläimestä kahdessa :· kontrolliryhmässä (5 + 6), muut menehtyivät vastaavasti 71.

ja 80. päivänä transplantaation jälkeen. Kahdessa käsitellys-20 sä ryhmässä sitä vastoin kasvain, joka oli kasvanut, taantui, ja sitten se hävisi 10 eläimeltä (59 %) kasvainta kantavasta •§ 17 eläimestä (9 + 8), ja kasvainta kantavista eläimistä yksi eläin, jota ei esitetä taulukossa 1, selvisi hengissä 30. i päivään saakka ja kuoli viimeisimpänä kontrolliryhmässä.

:* 25 Nämä eläimet saivat juomavettä, joka sisälsi 30 ppm deute- riumia kolmen viikon ajan, sitten ne saivat kokeen päät tyrni-seen saakka vettä, joka sisälsi 110 - 120 ppm deuteriumia.

» » 10 114010

Toista koetta suoritettaessa transplantoitiin kasvainperäisiä ihmisen eturauhassoluja PC-3 hiiriin, jotka olivat tyyppiä 44 CBA/Ca. Käsittely aloitettiin 32. päivänä transplantaation jälkeen, siten että eläimille annettiin juotavaksi vettä, 5 joka sisälsi deuteriumia 94+5 ppm. Tänä ajankohtana kasvaimen läpimitta oli vastaavasti 10,4 mm ja 10,2 mm kontrolli-ja käsitellyissä ryhmissä. (Kun otetaan huomioon kehon ja kasvaimen massasuhde, hiirien käsittely kokeiden tässä vaiheessa vastaa hoidon aloittamista painoltaan 70 kiloisella 10 ihmisellä, jolla kasvaimen paino on 3,5 kg). Täten käsittely aloitettiin kasvaimen erittäin edenneessä vaiheessa, ja tämä oli syynä siihen, miksi käsittely ei ollut yhtä tehokasta kuin ensimmäisessä kokeessa. Lukumäärät taulukossa 2 edustavat kasvainten lukumäärää kaikkia eläimiä vastaan sekä keski-15 määräistä, hoidon kuluessa muuttuvaa kasvaimen kokoa.

Taulukko 2

Deuteriumpitoisuudeltaan vähennetyn veden vaikutus eturauhas-kasvaimeen PC-3 hiirillä 20 ^ Päiviä Kasvaimia/kaikki eläi- Keskim. kasvaimen met läpimitta (mm) ’ Kontrolli Käsitelty Kontrolli Käsitelty ; 32 22/22 22/22 10,4 10,2 • * 39 17/17 19/20 14,6_11,1_ :* 46 13/13 17/19 22,4_17,5 : 53 9/9 11/14 21,7 15,0 60 6/7 10/13 23,8_15,0_ :* 67 3/4 10/13 16,7 18,0 74 3/4 7/10 24,0_18,1_ . 81 3/4 5/8 28,6_18,0_ \ 88 2/3 5/8 37,0 16,6 i ·

. i I

• • ' I » |

Taulukossa 2 esitetyt tulokset osoittavat, että kontrolliryh- 11 114010 kasvainsolujen transplantaation jälkeen, kun taas käsitellyssä ryhmässä 8 eläintä (36 %) 22:sta oli vielä elossa 88. päivänä. Tänä ajankohtana kaksi eläintä (9 %) sekä viisi eläintä (23 %) vastaavasti oli elossa kontrolli- ja käsitel-5 lyissä ryhmissä. Käsitellyn ryhmän 3 eläimellä voitiin havaita kasvaimen taantuminen. Vastaavasti käsiteltyjen ja kontrolliryhmien välisen merkittävän eron varmistavat myös kasvaimen keskimääräistä läpimittaa koskevat tiedot.

10 Taulukossa 2 esitettyjen tulosten perusteella kuolleisuutta koskevat kumulatiiviset tiedot esitetään yhteenvetona taulukossa 3 .

Taulukko 3 15 Eturauhaskasvaimen PC-3 kuolleisuutta koskevat kumulatiiviset tiedot _Päiviä__Kontrolli__Käsitelty_ _32__0__0_ 20 _39__5__2_ ' _46__9__3_ _53__13__8_ _60__15__9_ _67__18__9_ ;;; 25 _74__18__12_ _81__18__14_ _88__19__14_ 30

Taulukossa 3 esitetyt tulokset osoittavat, että kuolleiden ; eläinten lukumäärä kokeen kaikissa vaiheissa oli käsitellyssä V ryhmässä pienempi kuin kontrolliryhmässä. On tähdennettävä, ;;; että transplantaation jälkeen 67:nteen päivään mennessä vain ;·[ 35 9 eläintä oli kuollut käsitellyssä ryhmässä, kun taas kaksi ; kertaa yhtä paljon eläimiä (18) kuoli kontrolliryhmässä.

Tämän eron tärkeyttä korostaa se seikka, että yhden viikon 12 114010 kertaa yhtä paljon eläimiä (18) kuoli kontrolliryhmässä.

Tämän eron tärkeyttä korostaa se seikka, että yhden viikon mittainen kasvaimen kehittymisjakso hiirellä vastaa 200 - 300 päivää ihmisillä. Täten taulukossa 3 esitetyt tulokset osoit-5 tavat, että ihmisten eloonjäämisaika voi lisääntyä vuosia, vaikka lääkehoito aloitetaan sairauden edenneessä vaiheessa.

Kolmannessa kokeessa kasvainperäisiä paksunsuolen soluja HT-29 transplantoitiin hiiriin. Transplantaation jälkeen 24:nte-10 nä päivänä aloitettiin hoito, siten että eläimille annettiin juotavaksi vettä, joka sisälsi 94+5 ppm deuteriumia. Keskimääräiset kasvaintilavuudet voidaan nähdä taulukossa 4. Kontrolliryhmä käsitti 13 eläintä ja käsitelty ryhmä 16 eläintä. Taulukosta 4 käy ilmi, että 90 päivän mittaisen käsittelyn 15 aikana keskimääräiset kasvaintilavuudet olivat käsitellyssä ryhmässä huomattavasti pienemmät kuin kontrolliryhmässä.

Taulukko 4

Deuteriumin suhteen vähennetyn veden vaikutus ihmisen paksu-20 suolen kasvainperäisiin HT-29-soluihin Päiviä Kasvaintilavuuksien keskiarvo, cm3 ·· Kontrolli Käsitelty 1 0,16 0,16 20 0,81 0,45 , 35 2,28 1,88 *\ ; 55 5,82__4,85_ 70 8,09 6,80 85 19,48 10,96 • : 90 20,74 12,35 » \ Eläinkokeiden tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että kun » · 25 esillä olevan keksinnön mukaisia farmaseuttisia tuotteita käytetään kasvainsairauksien hoitoon, voidaan saavuttaa noin 50 prosentin suuruinen paranemisaste sairauden aikaisessa 13 114010 vielä parantaa, siten että käytetään vettä, joka sisältää vielä vähemmän deuteriumia.

Esillä olevan keksinnön mukaisia tuotteita voidaan käyttää 5 terapeuttisiin tarkoituksiin sellaisissa muodoissa, jotka sisältävät aktiivista ainetta yhdessä inerttien, fysiologisesti hyväksyttävien kantaja-aineiden ja (tai) apuaineiden kanssa. Aktiivinen aine voidaan muuttaa koostumuksiksi suun kautta (esimerkiksi liuoksina, emulsioina, suspensioina, 10 j.n.e.), parenteraalisesti (esim. ruiskutettavina liuoksina) tai peräsuolen kautta (peräsuoli-infuusioliuoksina) tapahtuvaa antoa varten. Aktiivista ainetta voidaan käyttää myös ulkoisesti, esimerkiksi voiteiden muodossa.

15 Keksinnön mukaisia farmaseuttisia tuotteita voidaan valmistaa soveltamalla tunnettuja, farmaseuttisessa teollisuudessa tavanomaisesti käytettyjä menetelmiä, se on, aktiivisen aineen ja inerttien epäorgaanisten tai orgaanisten kantaja-aineiden sekoittamista ja sitten seoksen käsittelyä galeenisiksi val-20 misteiksi.

' * ·

Nestemäisenä kantaja-aineena voidaan mieluummin käyttää vettä tai etanolia.

‘ 25 Farmaseuttiset tuotteet voivat sisältää myös muita apuainei-ta, joita tavanomaisesti käytetään farmaseuttisessa teolli-· suudessa, esimerkiksi kosteuttavia aineita, makeutusaineita, hajusteita, puskurointiaineita jne..

30 Keksinnön mukaiset lääkeliuokset voidaan valmistaa sovelta- maila hedelmämehujen, siirappien, virvoitusjuomien ja oluen '·' valmistukseen yleisesti elintarviketeollisuudessa käytettyjä, '. . tunnettuja menetelmiä, se on sekoittamalla aktiivinen aine virvoitusjuoma- ja olutteollisuuden perusmateriaalien, kuten ,·' 35 esimerkiksi hedelmämehujen, hedelmämehukonsentraattien, ;·, mausteiden, makeutusaineiden, hajusteiden, eteeristen öljyjen 14 114010 mausteiden, makeutusaineiden, hajusteiden, eteeristen öljyjen sekä muiden lisä- ja apuaineiden kanssa, joita tavanomaisesti käytetään virvoitusjuoma- ja olutteollisuudessa.

5 Keksinnön mukaisten farmaseuttisten tuotteiden päivittäinen annos voi vaihdella laajoissa rajoissa, jotka riippuvat useista tekijöistä, esimerkiksi aktiivisen aineosan aktiivisuudesta, potilaan tilasta ja iästä, kasvaimen tyypistä, pahanlaatuisuuden asteesta jne.. 70 kilogramman 10 painoisella potilaalla suun kautta annettava päivittäinen annos on 1 - 2 litraa nestettä, josta deuteriumia on poistettu ja joka sisältää deuteriumia 0,1 - 110 ppm:n pitoisuusalueella.

15 Sellainen vesi, josta deuteriumia on poistettu, voi sisältää 30 - 50 g hiilihydraattia tai muita mausteita tai hajusteita farmaseuttisten tuotteiden tekemiseksi maukkaammiksi.

Injektoitavien liuosten tapauksessa päivittäinen annos voi 20 olla aina 2-6 litraan saakka ja veden deuteriumpitoisuus voi vaihdella laajoilla alueilla (0,1 - 110 ppm). Yleisesti ** sanottuna tulisi deuteriumin pitoisuuden potilaskehon vedessä . vähentyä ainakin 0,5 ppm päivittäin, jotta varmistutaan halu- : tusta terapeuttisesta vaikutuksesta. Nämä annokset ovat luon- : 25 teeltaan ainoastaan valaisevia, ja käytettävä annos tulisi hoitavan lääkärin aina määrätä.

»

Keksinnön mukaisen menetelmän ja tuotteen tärkeimmät edut ovat seuraavat: . · - 30 a) Menetelmä antaa mahdollisuuden puuttua solunjakautumisen säätelymekanismiin luonnonmukaisella tavalla, b) Kasvainperäiset sairaudet voidaan estää ja hoitaa, siten että käytetään keksinnön mukaisia farmaseuttisia tuotteita, d) Tuotteen komponenteilla ei ole mitään toksisia sivuvaiku-*· 35 tuksia.

• * e) Menetelmä voidaan panna täytäntöön teknisesti yksinkertai sella tavalla.

15 114010 saakka käytetyistä sytostaateista on voimakas mutageeninen luonne, sen tähden ne usein aiheuttavat uusia kasvaimia.) g) Keksinnön mukaisten farmaseuttisten tuotteiden käyttö johtaa sairauden parantumiseen eikä sairauden kehittymisen vii-5 västymiseen.

Keksinnön mukaista tuotetta ja menetelmää valaistaan yksityiskohtaisemmin seuraavissa esimerkeissä rajoittamatta keksinnön piiriä.

10

Esimerkki 1

Veden deuteriumpitoisuuden vähentäminen elektrolyysin avulla KOH:n 15 - 20 painoprosentista (paino/tilavuus) liuosta ve-15 dessä elektrolysoidaan suoralla virralla 2-5 voltin jännit teellä, siten että katodi ja anodi ovat erotetut toisistaan. Katodilla kehittyvä ja vähentyneitä deuteriumin pitoisuuksia sisältävä vety poltetaan ja muodostunut höyry kondensoidaan ja kootaan erikseen. Näin saadun vedyn deuteriumpitoisuus on 20 30 - 40 ppm, joka vähennetään 6-20 ppmrään lisäelektrolyy- :·, sillä.

Näin saatua tuotetta voidaan käyttää varmistettaessa nesteen tarve sellaisilla potilailla, jotka kärsivät kasvainsairauk-25 sista, ja lähtöaineena valmistettaessa yhdisteitä, joilla on vähennetty deuteriumin pitoisuus.

Menetelmän lopputuote on tislattua vettä, sen tähden on edullista lisätä välttämättömiä suoloja, ennen kuin sitä käyte-30 tään ihmisravinnoksi. Lopputuotetta voidaan edullisesti täy-dentää suolaseoksella, joka sisältää 1000 mg natriumia, 200 :* mg kaliumia, 160 mg kalsiumia, 88 mg magnesiumia, 650 mg • . fosforia ja 600 mg klooria laskettuna litraa kohti vettä.

16 114010

Esimerkki 2

Veden deuteriumpitoisuuden vähentäminen tislaamalla

Vesi tislataan jakotislauskolonnissa, joka sisältää 30 - 50 5 välipohjaa, 5-6 kPa:n (50 - 60 millibaarin) paineessa ja 45 - 50 °C:n lämpötilassa. Palautusarvo pidetään välillä 12 - 13 tislauksen kuluessa. Jotta deuteriumin konsentraatio pidetään pienenä, tislauksen aikana käytetään pohjalla kymmenkertaista laimennusta. Jos näitä parametrejä käytetään, 10 päätuotteiden deuteriumpitoisuus on 20-30 ppm. Veden deuteriumpitoisuus voidaan vähentää 1-10 ppm:ään, siten että vielä lisätään välipohjien lukumäärää ja (tai) toistetaan tislausprosessi.

15 Prosessin lopputuote on tislattu vesi, sen tähden on soveliasta lisätä välttämättömiä suoloja, ennen kuin sitä käytetään ihmisravintona. Esimerkin 1 mukaista suolaseosta voidaan edullisesti käyttää tähän tarkoitukseen.

20 Esimerkki 3

Deuteriumpitoisuudeltaan vähennetyn fysiologisen keittosuolan : valmistaminen . 8,5 g NaCl:a lisättiin 1 litraan tislattua vettä, joka val- : 25 mistettiin esimerkin 1 tai 2 mukaan. Fysiologista suolaliuos ta käytetään tavallisesti infuusioliuoksena, sen jälkeen kun se on steriloitu tavallisella menetelmällä. Tätä tuotemuotoa • ’ käyttämällä päivittäinen annos voi olla aina 2-6 litraa vakavissa tapauksissa.

30 • Esimerkki 4 : . . Deuteriumpitoisuudeltaan vähennettyjen hedelmämehujen valmis- t>[ taminen • » 35 Tislattua vettä, joka on valmistettu esimerkin 1 tai 2 mukai- • : sesti ja joka sisältää 20 - 30 ppm deuteriumia, sekoitetaan veden ja hedelmämehukonsentraatin kanssa seuraavasti: 17 114010 a) 0,8 tilavuusosaa vettä, joka sisältää deuteriumia 20 - 30 ppm, + 0,2 tilavuusosaa hedelmämehukonsentraattia (deuteriumin lopullinen konsentraatio on noin 45 - 50 ppm); b) 0,5 tilavuutta vettä, joka sisältää 20 - 30 ppm deute-5 riumia, + 0,2 tilavuusosaa hedelmämehukonsentraattia + 0,3 tilavuusosaa normaalia vettä (deuteriumin lopullinen konsentraatio on noin 85 - 90 ppm); c) 0,3 tilavuusosaa vettä, joka sisältää 20 - 30 ppm deuteriumia, + 0,2 tilavuusosaa hedelmämehukonsentraattia + 0,5 10 tilavuusosaa normaalia vettä (deuteriumin lopullinen konsentraatio on noin 105 - 110 ppm).

Aloittamalla vedestä, joka sisältää deuteriumia pienempänä pitoisuutena, voidaan valmistaa hedelmämehuja, jotka sisältä-15 vät kauttaaltaan pienemmän pitoisuuden deuteriumia.

Esimerkki 5

Deuteriumpitoisuudeltaan vähennettyjen, hiilihappoa sisältävien virvoitusjuomien valmistaminen 20 ;· Esimerkin 1 tai 2 mukaan valmistettua tislattua vettä, joka 1 sisältää 20 - 30 ppm deuteriumia, sekoitetaan virvoitusjuoma- konsentraatin kanssa, jossa on sokeria 50 g/1, 5 tilavuus-'' prosenttia appelsiinimehua, hiilihappoa 6 g/1, sitruunahappoa 25 1 g/1, askorbiinihappoa 500 mg/1 ja luonnonmukaisia mausteita .! 500 mg/1, seuraavalla tavalla: a) 0,8 tilavuusosaa vettä, joka sisältää 20 - 30 ppm deuteriumia, + 0,2 tilavuusosaa virvoitusjuomakonsentraattia (deuteriumin lopullinen pitoisuus on noin 45-50 ppm); 30 b) 0,5 tilavuusosaa vettä, joka sisältää 20 - 30 mil- joonasosaa deuteriumia, + 0,3 tilavuusosaa normaalia vettä + ·' 0,2 tilavuusosaa virvoitusjuomakonsentraattia (deuteriumin '. . lopullinen pitoisuus on noin 85 - 90 miljoonasosaa) ; ·. c) 0,3 tilavuusosaa vettä, joka sisältää 20 - 30 ppm deute- 1 ( » 35 riumia, + 0,5 tilavuusosaa normaalia vettä + 0,2 tilavuusosaa ·· virvoitusjuomakonsentraattia (deuteriumin lopullinen pitoi suus on noin 105 - 110 ppm).

I I

18 114010

Aloittamalla vedestä, joka sisältää deuteriumia pienempänä pitoisuutena, voidaan myös valmistaa virvoitusjuomia, joiden deuteriumpitoisuus on alhaisempi.

5

Esimerkki 6

Deuteriumpitoisuudeltaan vähennetyn oluen valmistaminen

Mallaksen valmistamiseksi ohra pannaan ensin likoon veteen, 10 jonka deuteriumpitoisuus oli 0,1 - 110 ppm, sitten sitä idätetään 5 - 15 °C:n lämpötilassa, levyssä, jonka paksuus on 5 - 15 cm, sekä hyvissä ilmastointiolosuhteissa.

Ilmastoidusta ohrasta poistetaan vesi 56 - 75 °C:n lämpöti-15 lassa, siitä erotetaan idun juurien tähteet ja sitten se jauhetaan. Jauhettu mallas sekoitetaan sopivan määrän kanssa vettä, jonka deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 ppm. Seosta kuumennetaan 50 - 75 °C:n lämpötilassa, sitten se suodatetaan ja sen annettaan käydä humalan kanssa. Humaloitu olut 20 suodatetaan, jäähdytetään ja sitten se siirrostetaan ennalta lisätyllä Saccharomycs cerevisiaella. Ensimmäinen fermentaa-: tiojakso 5-6 °C:ssa kestää 10 - 14 päivää. Toinen fermen- taatioprosessi suoritetaan ilmatiiviissä tynnyreissä 0 °C:ssa joidenkin viikkojen ajan, sitten näin valmistettu olut suoda-: 25 tetaan, pullotetaan ja pastöroidaan.

Tämän esimerkin mukaan valmistetun oluen deuteriumpitoisuus määräytyy käytetyn veden deuteriumpitoisuuden mukaan, mikä vaikuttaa myös etanolin ja muiden komponenttien deuteriumpi-30 toisuuteen.

Esimerkki 7 ’ Deuteriumpitoisuudeltaan vähennetyn kosteuttavan voiteen valmistaminen 35 : Kosteuttava voide valmistetaan tavanomaisella tavalla käyttä mällä vettä, jonka deuteriumpitoisuutta on vähennetty. Ylei- 19 114010 sesti käyttökelpoisen kosteuttavan voiteen koostumus tuotteen 10 g kohti on seuraava:

Unguentum hydrosum 550 g 5 Unguentum stearini 150 g

Tislattua vettä, joka sisältää deuteriumia 30 - 40 ppm 300 g

Claims

20 1 14010
1. Menetelmä kasvainsairauksien hoitoa varten tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että se 5 sisältää vaiheet, joissa elektrolyysin avulla ja (tai) tislaamalla valmistetaan vettä, jonka aktiivisena aineena on 0,1 - 110 ppm:n deuteriumpitoisuus, sitten täten valmistettu vesi ja (tai) vesiliuos, jonka deuteriumpitoisuus on 0,1 -110 ppm, valinnaisesti yhdessä kantaja-aineiden ja 10 apuaineiden kanssa muutetaan farmaseuttisiksi tuotteiksi tai lääkeliuoksiksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että farmaseuttisina tuotteina valmistetaan fysiologi- 15 siä keittosuolaliuoksia, joiden deuteriumpitoisuus on 0,1 -110 ppm. « « * # : ·* 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sellaisina lääkeliuoksina, joiden deuteriumpitoi- ·;· 20 suus on 0,1 - 110 ppm, valmistetaan hedelmäsiirappeja, vir- * * voitusjuomia tai olutta, jossa ei ole alkoholia tai jonka alkoholipitoisuutta on vähennetty.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu !* 25 siitä, että tuote formuloidaan sellaisen injektoitavan liuok- sen, infuusioliuoksen, siirapin, hedelmämehun tai kosteutta- • · : van voiteen muotoon, jonka deuteriumpitoisuus on 0,1 - 110 v. PPm. » · > · 2i 114010