FI78933C

FI78933C - Tvaettmaskin och foerfarande foer avlaegsnande av smuts fraon textilier.

Info

Publication number: FI78933C
Application number: FI823847A
Authority: FI
Inventors: Wolfgang U Spendel
Original assignee: Procter & Gamble
Priority date: 1981-11-10
Filing date: 1982-11-09
Publication date: 1989-10-10
Also published as: AU557594B2; CA1207159A; AU9030482A; GR76745B; IE822677L; GB2109015B; ES528407A0; PH22936A; HK57690A; DE3280450D1; HK58090A; EP0247421A3; FI823847L; FI78933B; EP0079234B1; ES8403545A1; IE54786B1; EP0247421A2; EP0247421B1; DE3280450T2

Description

1 78933

Pesukone ja menetelmä lian poistamiseksi tekstiileistä

Keksintö kohdistuu pesukoneeseen ja menetelmään tekstiilien pesua varten, jolloin käytetään pieniä määriä vet-5 tä ja energiaa ilman, että lika saostuu uudestaan. Tämä aiheutuu pesuaineen suuresta tehokkuudesta, keksinnön mukaisessa pesukoneessa ja menetelmässä, joilla voidaan pestä sekatekstiilejä, jotka käsittävät erilaisia kuituja ja värityyppejä, ilman, että väriä siirtyy merkittävästi teks-10 tiilistä toiseen.

Tavanomainen menetelmä tekstiilien pesemiseksi automaattisissa kodin pesukoneissa suoritetaan Yhdysvalloissa joko päältä tai edestä täytettävässä koneessa. Ero näiden kahden koneen välillä on, että päältä täytettäessä pesuko-15 ri kiertyy oleellisesti pystysuoran akselin ympäri ja edestä täytettävässä koneessa pesukori pyörii oleellisesti vaakasuuntaisen akselin ympäri. Ylhäältä täytettävät kodin pesukoneet ovat verrattomasti suositumpia ja muodostavat noin 90 % Yhdysvaltojen automaattisten pesukoneiden mark-20 kinoista.

Tekstiilien pesu ylhäältä täytettävässä kodin pesukoneessa alkaa sijoittamalla tekstiilit pesukoriin. Normaa-livetoisessa, päältä täytettävässä kodin pesukoneessa pesu-kori voi sisältää noin 7 kg:aan saakka tekstiilejä. Pesu-25 ainekoostumusta lisätään sitten pesukoriin. Lopuksi lisätään vettä, joka tavallisesti on lämmitettyä, pesukoriin veden ja pesuaineen liuoksen muodostamiseksi, jota kutsutaan pesuliuokseksi. Pesuliuoksen muodostaminen suoritetaan täten pesukorissa pestävien tekstiilien läsnäollessa. Pesu-30 vaihe suoritetaan sitten loppuun kohdistamalla mekaaninen liikutus järjestelmään lian irrottamiseksi ja poistamiseksi tekstiileistä.

Veden lämpötila ja määrä sekä pesuainekoostumuksen määrä pesuvaiheessa voivat vaihdella. Noin 60 %:ssa 2 78933 pesuvaiheista käytetään lämmintä vettä (tyypillisesti noin 35°C) ja loppuosa jakaantuu tasaisesti kuuman veden (tyypillisesti noin 50°C) ja kylmän veden (tyypillisesti noin 15°C) kesken. Tässä vaiheessa käytetyn veden ja pesuaine-5 koostumuksen määrä on tyypillisesti alueella noin 40 lista noin 90 liaan ja noin 20 g:sta noin 145 giaan vastaavasti pesukorin koosta ja kuormituksesta riippuen. Muodostunut pesuainekoostumuksen pitoisuus pesuliuoksessa on noin 210 -3 600 miljoonasosaa (ppm).

10 Pesuliuos poistetaan sitten ja tekstiilit huuhdotaan.

Huuhteluvaihe käsittää tavallisesti puhtaan veden lisäämisen pesukoriin. Mekaanista liikutusta käytetään tavallisesti huuhteluvaiheen aikana pesuainekoostumuksen poistamiseksi tekstiileistä. Lopuksi veden annetaan valua pois ja lingo-15 taan mahdollisimman suuren vesimäärän poistamiseksi mekaanisesti. Kylmää vettä käytetään noin 60 %:ssa huuhteluvaiheis-ta, loppuosan ollessa huuhtelua lämpimällä vedellä. Tässä vaiheessa käytetyn veden määrä on tyypillisesti sama kuin pesuvaiheessa käytetty. Huuhteluvaihe toistetaan yleensä 20 kerran tai useampia kertoja.

Edestä täytettävän kodinpesukoneen pesujakso on hyvin samanlainen kuin päältä täytettävässä kodin pesukoneessa. Pesuvaiheessa käytetyn veden lämpötila ja pesuainekoostumuksen pitoisuus ovat hyvin samanlaiset kuin päältä täy-25 tettävässä kodinpesukoneessa. Peruserona on, että sekä pesu-että huuhteluvaiheissa käytetyn veden määrä on tyypillisesti alueella noin 25 lista noin 35 liaan ja siten pesuainekoostumuksen pitoisuus on noin 10-70 g.

Täydellisessä, tavanomaisessa pesuprosessissa päältä 30 täytettävässä kodinpesukoneessa käytetään tyypillisesti noin 130-265 1 vettä. Vertailuna edestä täytettävässä kodinpesukoneessa, joka on tehokkaampi, käytetään tyypillisesti noin • 95 1 vettä. Tämä on myös huomattava veden kulutus yhtä pesu- : jaksoa varten. Myös jos vettä lämmitetään, energiankulutus 35 on huomattava. Sekä vesi että energia on kuluttajalle kalliita.

3 78933

Tavanomaisessa, edellä esitettyä tyyppiä olevassa automaattisessa pesuprosessissa normaalisti esiintyvä tunnettu epäkohta on se, että sekä pesu- että huuhteluvaiheis-sa tapahtuu lian saostumista uudestaan. Uudelleensaostunut 5 lika on likaa, joka on irronnut tekstiileistä ja siirtynyt pesu- tai huuhtelulluokseen ja joka on saostunut sitten uudestaan tekstiileille. Täten lian uudelleensaostuminen rajoittaa huomattavasti pesun kokonaishyötysuhdetta.

Toinen tunnettu epäkohta, joka normaalisti esiintyy 10 edellä olevan tyyppisessä automaattisessa pesuprosessissa, on se, että voi esiintyä värin siirtymistä käsiteltäessä eri tavalla väritettyjä tekstiilitäyttöjä. Värin siirtymisessä väriä irtoaa tekstiilistä pesuliuokseen ja se saostuu sitten toiselle kankaalle. Värin siirtymisen estämiseksi on 15 kuluttajan täytynyt välttämättä suorittaa lisäavaiheena kankaiden esilajittelu ei yksinomaan kangastyypin, vaan myös värjäystyypin mukaan.

US-patentissa 4 344 198, myönnetty Arendt et ai:lie 17. elokuuta 1982, on haettu patentti menetelmälle vaattei-20 den pesemiseksi pesu- ja huuhtelujakson avulla pesukoneessa, joka on varustettu vaakasuuntaisella, rei'itetyllä, pyörivällä putkella sijoitettuna kotelon sisälle, jolloin putkessa on sen pyörivällä kehällä tangentiaalinen alue, johon pesu- ja huuhtelujaksojen aikana putken pyöriessä 25 vaatteet toistuvasti nousevat ja putoavat sitten määrättyä rataa pitkin putken alaosaan ja jakautuvat sitten tasaisesti putkeen putken nopeuden asteittain kasvaessa. Vaatteet linkoutuvat sitten nopeuden kasvaessa edelleen. Arendt'in mukaan hänen parannuksensa käsittää vaiheen vaatteiden kos-30 tuttamiseksi saippuaveden määrällä, joka muodostaa "taiki-namaisen" kiinteyden vaatteisiin täyttäen putken saippuavedellä, kunnes saippuaveden taso ei merkittävästi nouse putken tangentiaalisen alueen yläpuolelle säilyttämällä putkessa pesun aikana vesipitoisen väliaineen taso, joka on 35 vähintään noin 5 % putken läpimitasta, jolloin kuivat vaatteet sijoitetaan yksitellen putkeen, joka pyörii sellaisella nopeudella, että keskipakokiihtyvyys putken vaipalla on 4 78933 noin 0,3 - 0,8 g. Putken nopeus nostetaan sitten vastaamaan kiihtyvyyttä noin 1 g, muutetaan sitten vähitellen linkoa-misnopeudeksi ja linkoamisen jälkeen alennetaan nopeuteen, joka vastaa syöttönopeutta. Prosessissa seuraa sitten huuh-5 telujakso, joka on samanlainen kuin pesujakso. Arendt'in mukaan vaihto "kiinnittyneen” ja "vapaan” väliaineen välillä saavutetaan ei niinkään uuton, vaan putken mekaanisen vaikutuksen avulla. Lopuksi Arendt mainitsee, että vettä säästetään pääasiassa ei niinkään käytettäessä pieniä koko-10 naisväliaineen suhteita, vaan alentamalla pesu- ja huuhtelu-jaksojen lukumäärää.

US-patentissa 4 118 189, myönnetty Reinwald at al:lle 3. lokakuuta 1978, esitetään pesuprosessi, joka käsittää väkevöidyn pesuliuoksen muuttamisen paineilmaa syöttämällä 15 vaahdoksi, jota sitten levitetään likaisille tekstiileille. Tekstiilejä liikutetaan mekaanisesti vaahdossa vähintään 30 sekunnin ajan, vaahto tuhotaan sitten ja poistetaan tekstiileiltä linkoamalla tekstiilejä pyörivässä, revitetyssä rummussa. Tämä jakso toistetaan vähintään viisi kertaa tavan-20 omaisen huuhtelun seuraamana. Reinwald esittää, että lika, joka irtoaa tekstiilimateriaalista ja dispergoituu verrattain voimakkaasti väkevöityyn pesuaineliuokseen, saostuu osittain uudestaan tekstiilikuiduille seuraavassa huuhtelussa pesuliuoksen laimentumisen vaikutuksesta.

25 Vielä seuraava pyrkimys voimakkaasti väkevöityjen pesuliuosten käyttämiseen ilman, että esiintyy edellä mainitussa, Reinwald'ille myönnetyssä patentissa mainittuja uudelleensaostumisvaikeuksia, on esitetty US-patentissa 3 650 673, myönnetty Ehner'ille 21. maaliskuuta 1972. Ehner 30 esittää menetelmän ja laitteen tekstiilien pesemiseksi käyttäen vesimäärää, joka vastaa noin 50-150 % tekstiilien kuivasta painosta. Menetelmä käsittää tämän vesimäärän, pestävien tekstiilien ja siirtoaineen, esimerkiksi polyetyleeni-vaahdon, jonka pinta-ala on suuri massayksikköä kohti, si-35 joittamisen pyörivään koteloon, joka on samanlainen kuin ne, joita käytetään edestä täytettävässä pesukoneessa ja näiden materiaalien kierrättämisen yhdessä jonkin aikaa.

5 78933

Tekstiileistä kierrätysvaikutuksen poistama lika jakautuu tekstiilien ja siirtoaineen yhdistetylle paljaalle alueelle ja siirtoaine poistetaan sitten tekstiileistä. Täten tekstiilit puhdistuvat liasta, joka jakaantuu siirtoaineel-5 le. Ehner myöntää, että määrätty likamäärä säilyy tekstiileissä, mutta esittää, että se vähenee huomattavasti alkuperäisestä määrästä ja jakautuu siten, ettei muodostu kyseenalaisia alueita, joihin lika kasaantuisi. Lian poistamisen jälkeen tekstiileiltä, minkä siirtoaine suorittaa, 10 kuivataan tekstiilit sitten samassa pyörivässä kotelossa, jossa ne "pestään" pyörittämällä niitä, johtamalla lämmintä ilmaa niiden lävitse.

US-patentissa 3 647 354, myönnetty Loeb'ille 7. maaliskuuta 1972, esitetään, että pesukäsittelyä, kuten edel-15 lä mainitussa Ehner1 in patentissa esitettyä, seuraa huuhtelu, jossa käytetään vesimäärää, joka riittää vain muuttamaan tekstiilit kosteiksi. Loeb'in mukaan tekstiilejä kierrätetään pyörivässä rummussa puhtaan siirtoaineen kanssa, joka toimii samalla kuin pesuprosessissa käytetty siir-20 toaine detergentin ja irronneen lian erottamiseksi tekstiileistä.

Huolimatta niistä eduista, jotka väitetään liittyvän edellä esitettyihin pesumenetelmiin, eivät ne ole saaneet laajaa kaupallista hyväksymistä, erikoisesti kotien pyykin-25 pesuissa.

Täten keksinnön tavoitteena on aikaansaada laite ja menetelmä tekstiilien pesua varten, jolloin käytetään vähäistä vesimäärää, mutta minimoidaan kuitenkin lian uudel-leensaostuminen ja värinsiirto jopa ilman pestävien teks-30 tiilien esilajittelua. Edelleen keksinnön tavoitteena on aikaansaada laite ja menetelmä tekstiilien pesua varten, joissa pesuainekoostumusta käytetään hyödyksi erittäin tehokkaasti sekä lämpöenergian hyödyntäminen, mikäli sitä käytetään, on erittäin tehokasta. Keksinnön tavoitteena on 35 lisäksi aikaansaada suositeltava laite ja menetelmä tekstiilien pesua varten kylmää vettä käyttäen.

6 78933

Keksinnön tavoitteena on edelleen aikaansaada laite ja menetelmä tekstiilien pesua varten, jolloin saavutetaan erinomainen puhtaus sekä tekstiilien ulkonäön säilyminen useiden pesujaksojen ajan ja jolloin mekaanista energiaa 5 voidaan kohdistaa tekstiileihin, jotka ovat olleet kosketuksessa väkevöidyn pesuliuoksen kanssa, muodostamatta pesuhankaluuksia.

Edellä mainitut tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella pesukoneella, joka on määritelty patenttivaati-10 muksessa 1, ja menetelmällä, joka on määritelty patenttivaatimuksessa 14.

Esillä oleva keksintö käsittää laitteen ja menetelmän tekstiilien pesua varten perustuen vesipitoisen, nestemäisen pesuliuoksen käyttöön pesuvaiheessa määrinä, jotka 15 ovat alueella vähintään juuri riittävästä jakautumaan oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiilien kaikkiin osiin ja enintään 2,5-kertaiseen määrään pestävien tekstiilien kuivapainosta. Tällöin saavutetaan pesuaine-koostumuksen erittäin tehokas käyttö. Lähes kaikki pesu-20 liuoksesta ja siten lähes kaikki pesuliuoksen sisältämästä pesuainekoostumuksista on tehokkaasti kosketuksessa tekstiilien kanssa tämän pesumenetelmän koko pesuvaiheen ajan. Täten pesuainekoostumus pystyy tehokkaaseen ja perusteelliseen vuorovaikutukseen lian kanssa. Tämä vaihe on ratkai-25 seva menetelmässä. Tämän perusteella saavutetaan erinomainen puhdistusteho. Kuitenkin tämän tehon saavuttamiseksi koko pestävälle määrälle on oleellista, että erikoisesti vähäisiä pesuliuosmääriä käytettäessä pesuliuos jakaantuu oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiileihin.

30 Suositeltavassa toteutuksessa pesuliuosmäärän yläraja on sellainen, että pesuliuosta ei ole lainkaan tai on minimimäärä enemmän kuin mitä on tekstiilien absorptiokyky, kuitenkin korkeintaan 2½ kertaa tekstiilien kuivapaino. Menetelmän loppuvaiheessa tai -vaiheissa tekstiilit huuhdotaan 35 vedellä sekä lian että pesuainekoostumuksen poistamiseksi samanaikaisesti. Tavanomaisessa päältä täytettävässä tai li 1 78933 edestä täytettävässä kodinpesukoneessa huuhtelujakso on tehokas tähän tarkoitukseen, mutta huuhtelu voidaan suorittaa vähennetyllä vesimäärillä. Vaikka menetelmä on erikoisen edullinen käytettäessä sitä perhetyyppisiin pyykinpesuihin, 5 jotka muodostuvat erilaisista kangas- ja värityypeistä, sitä voidaan edullisesti käyttää myös teollisessa pesumit-takaavassa.

Vaikka keksinnön kohteet on yksityiskohtaisesti määritelty patenttivaatimuksissa, oletetaan, että esillä ole-10 va keksintö voidaan ymmärtää paremmin oheisten piirrosten avulla, joissa kuvio 1 on kaaviollinen perspektiiviesitys määrätystä suositeltavasta laitteesta esiteltävän pesumenetelmän suorittamista varten; 15 kuvio 2 on poikkileikkausesitys kuvion 1 mukaisesta toteutuksesta pitkin kuvion 1 leikkausviivaa 2-2; kuvio 2A on osa kuviossa 2 esitetystä hihnakäyttö-järjestelmästä, jolloin hihnan käyttökytkinjärjestelmä on vaihtoehtoisessa asemassaan; 20 kuvio 3 on poikkileikkausosa kuviossa 1 esitetystä laitteesta esitettynä tasossa, joka kulkee pesuliuoksen syöttösuuttimen keskustan ja kuviossa 1 esitetyn pyörivän rummun kiertoakselin kautta; kuvio 4 on yksinkertaistettu poikkileikkausesitys 25 erikoisen suositeltavasta pesuliuoksen syöttösuuttimesta; ja kuvio 5 on päätykuva kuviossa 4 esitetystä pesuliuoksen syöttösuuttimesta.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti suositeltava 30 laite pesumenetelmän suorittamiseksi tämän keksinnön mukaisesti. Kuviossa 1 on esitetty tämän keksinnön mukaisen pesukoneen 10 suositeltava toteutus. Kuvion 1 mukaisessa laitteessa käytettävän pesuliuoksen määrä on korkeintaan 2½ kertaa pestävien tekstiilien kuivapaino. Tämä pesuliuoksen 8 78933 maksimimäärä lähestyy keskimääräisen pesumäärän maksimiab-sorptiokykyä. Selvyyden vuoksi kuviossa 1 ei ole esitetty kotelon tai syöttöaukon yksityiskohtia.

Kuvion 1 toteutuksessa pesukone 10 käsittää paikal-5 laan pysyvän rummun 15, joka yleensä on rakenteeltaan sylin-terimäinen ja jossa on vaakatasossa sijaitseva syöttöaukko 20. Liikkumattoman, sylinterimäisen rummun 15 keskiviiva yhtyy pyörivän rummun 40 (jota on alalla aikaisemmin kutsuttu joskus pesukoriksi) kiertoakselin 300 kanssa, pyörivän rum-10 mun ollessa sijoitetun liikkumattomaan rumpuun 15.

Kuten tarkemmin on esitetty kuvioiden 2 ja 3 poik-kileikkauskuvissa, käsittää liikkumaton rumpu 15 ulkokehä-seinämän 16, takaseinän 17 kiinnitettynä ulkokehäseinämän toiseen reunaan, etuseinän 18 kiinnitettynä ulkokehäseinä-15 män vastakkaiseen reunaan, jolloin mainitussa etuseinässä on putkimainen pidennysosa 19, jossa on syöttöaukko 20, jota käytetään pyykin syöttämiseen ja poistamiseen pesukoneesta 10. Syöttöaukko 20 muodostaa sulkuosan, jossa on taipuisa sulkutiiviste 210, joka on kiinnitetty uloimmalta kehältään 20 pesukoneen kotelon etuseinään 200. Kun pesukonetta 10 käytetään, pesukoneen syöttöaukon ovi 220 on kuviossa 2 esitetyssä suljetussa asennossa ja muodostaa vesitiiviin liitoksen taipuisan sulkutiivisteen 210 ulointa osaa vastaan. Nämä jälkimmäiset osat on esitetty vain poikkileikkauksina 25 kuviossa 2 piirroksen muiden kohtien suurinta selvyyttä varten. Liikkumattoman rummun 15 alin osa on varustettu tyh-jennysliitoksella 21, joka sijaitsee ulkoseinämässä 16. Tyh-jennysliitos 21 on yhdistetty taipuisan yhdistysputken 142 avulla huuhteluliuoksen poistopumpun 140 imupuoleen, mikä 30 pumppu on kiinnitetty tukikappaleen 141 avulla pesukoneen kotelon alustaan (ei esitetty). Yhdistysputki 143 siirtää pumpusta 140 poistuvan huuhteluliuoksen viemäriputkeen (ei esitetty).

Kuten kuvioista 1 ja 2 voidaan myös havaita, liikku-35 matonta rumpua 15 tukee neljä kiinnitysjousta 66, jotka on toisesta päästään kiinnitetty kiinnityskorvakkeisiin 65, jotka vuorostaan on kiinnitetty liikkumattoman rummun 15 9 78933 yläosaan ja toisesta päästään kiinnitetty kiinnityskorvak-keisiin 67, jotka vuorostaan on kiinnitetty pesukoneen koteloon (ei esitetty).

Ulkokehäseinämän 16 alimmasta kohdasta lähtee neljä 5 tukikappaletta 70, joiden alimmat päät on kiinnitetty liikkumista rajoittaviin vaimennustyynyihin 71. Pystysuuntainen ohjauslevy 72 kulkee kahden liikkumista rajoittavan vaimen-nustyynyjen 71 ryhmän välitse. Riittävä liikkumavara on muodostettu liikkumista rajoittavien vaimennustyynyjen 71 ja 10 ohjauslevyn 72 väliin, mikä ohjauslevy on kiinnitetty pesukoneen kotelon alustaan (ei esitetty) siten, että liikkumaton rumpu 15 voi siirtyä rajoitetusti ylös- ja alaspäin sekä sivusuunnassa, jolloin syöttöaukko 20 ja putkimainen piden-nysosa 19 pysyvät tiiviisti kiinnitettyinä taipuisaan sul-15 kutiivisteeseen 210. Liikkumattoman rummun 15 joustava asennus minimoi värähtelyjen siirtymisen, mitä esiintyy epätasapainossa olevan täytön aiheuttamien vääntömomenttien vaikutuksesta pesukoneen koteloon (ei esitetty).

Liikkumattoman rummun 15 sisäpuolella sijaitsee pyö-20 rivä rumpu 40, joka käsittää rei'itetyn ulkokehäseinämän 41, oleellisesti rei1ittämättömän takaseinän 42, joka on kiinnitetty mainitun ulkokehäseinämän toiseen reunaan ja oleellisesti rei'ittämättömän etuseinän 43, joka on kiinnitetty sen vastakkaiseen reunaan. Pyörivän rummun 40 etu-25 seinästä 43 lähtee putkimainen uloke 44, joka päättyy syöt-töaukkoon 45, joka vuorostaan on sovitettu samankeskiseksi liikkumattoman rummun 15 syöttöaukon 20 kanssa. Ulkokehä-seinämän 41 sisäpinnalle on tasavälein sijoitettu kolme oleellisesti kolmiomaisen poikkileikkauksen omaavaa nosto-30 siivekettä 47. Kolmikulmaisten siivekkeiden 47 sivuseinien 48 sisäreuna päättyy muodostaen edullisesti sisimmän vaste-alueen 49. Erikoisen edullisessa toteutuksessa jokainen siivekkeistä on muodoltaan symmetrinen säteittäin kulkevan viivan suhteen, joka alkaa pyörivän rummun 40 kiertoakse-35 lista ja kulkee siivekkeen korkeimman kohdan kautta. Tämä sallii pyörivän rummun 40 pyörimisen vastakkaisiin suuntiin, 10 78933 jolloin pestäviin esineisiin kohdistuvat nostovaikutukset ovat yhtä suuret.

Tämän keksinnön mukaisen pesukoneen 10 esimerkkito-teutuksessa pyörivän rummun 40 läpimitta on noin 54,6 cm ja 5 syvyys noin 30,5 cm ja kolmikulmaisen nostosiivekkeen 47 kannan leveys on noin 5,1 cm ja syvyys noin 7,6 cm sekä vas-tealueen 49 leveys on noin 2,5 cm ja syvyys noin 17,8 cm. Sisäpuolisessa pyörivässä rummussa 40 on noin 750 tasavälein sijaitsevaa rei'itystä 46, jolloin jokaisen rei'ityk-10 sen läpimitta on noin 0,635 cm. Edellä mainittua pyörivää rumpua 40 ympäröivän kiinteän rummun 15 läpimitta on noin 61 cm.

Kuten kuvion 2 tarkastelusta ilmenee, pyörivä rumpu 40 on kiinnitetty kiertyvästä kiinteään rumpuun 15 käyttö-15 akselin 29 avulla. Käyttöakselin 29 sisimpään päähän liittyy kiinteästi sijoitettu laippa 30, joka on kiinnitetty vastalaipan 31 ja useiden kiinnittimien, kuten niittien 32 avulla liikkuvan rummun 40 takaseinään 42. Käyttöakselin 29 akseliosa kulkee välysreikien 51 kautta liikkuvan rummun 20 40 takaseinään 42 ja tuetaan sitä kahden laakerin 25 avulla, jotka on kiinnitetty paikalleen laakeripidikkeiden 22 avulla, jotka on yhdistetty toisiinsa ja takaseinään 17 useiden tavanomaisten kiinnittimien, kuten niittien 33 avulla. Käyttöakselin 29 akseliosa kulkee välysaukon 26 kautta kiinteän 25 rummun 15 takaseinään 17.

Teho pyörivän rummun 40 pyörittämiseksi siirretään käyttöakselin 29 ulkopuoliseen osaan joko epäkeskisesti asennetun käyttöhihnapyörän 28 avulla tai samankeskisestä asennetun käyttöhihnapyörän 34 avulla, jotka molemmat on 30 kiinnitetty kiinteään asemaan käyttöakselin 29 suhteen. Kuten seuraavassa yksityiskohtaisemmin esitetään, epäkeskisesti asennttua käyttöhihnapyörää 28 käytetään muuttamaan pyörivän rummun 40 pyörimisnopeutta rummun jokaisen kierroksen aikana, kun taas samankeskisesti asennettua käyttöhih-35 napyörää 34 käytetään pyörittämään pyörivää rumpua 40 vakio-kierrosnopeudella jokaisen kierroksen aikana.

11 78933 Käyttöjärjestelmä pyörivää rumpua 40 varten käsittää edullisesti muuttuvanopeuksisen käyttömoottorin 60 kiinnitettynä tukiosan 61 avulla liikkumattoman rummun 15 ulkoke-häseinämään. Koska käyttömoottori 60 on kiinnitetty liikku-5 mattoman rummun 15 mahdollinen liike ei vaikuta pyörivän rummun 40 pyörimisnopeuteen. Käyttömoottorin 60 jättöakse-li 62 on kiinnitetty siihen samankeskisesti asennetun hih-napyörän 38 ja samankeskisesti asennetun käyttöpyörän 36 avulla. Kaksiasentoinen, hihnapyörään vaikuttava kytkinra-10 kennelma 37 on sijoitettu hihnapyörien 36 ja 38 väliin.

Käyttöpyörät 36 ja 38 ovat molemmat kaksiosaisia rakenteita niin, että sallitaan niiden vastaavien käyttöhihnojen kiinnittyminen tai irtautuminen hihnapyöriin vaikuttavan kytkin-rakenteen 37 vaikutuksesta. Kytkinrakenteen 37 kotelo, jon-15 ka lävitse käyttömoottorin akseli vapaasti kulkee, on edullisesti kiinnitetty käyttömoottorin 60 koteloon poikittain ulottuvan tukikappaleen 63 avulla, kuten kuvioissa 1 ja 2 on yleisesti esitetty.

Samankeskisesti asennettu käyttöhihnapyörä 38 on 20 kytketty epäkeskisesti asennettuun käyttöhihnapyörään 28 tavanomaisen käyttöhihnan 27 avulla. Samoin samankeskisesti asennettu käyttöhihnapyörä 36 on kytketty samankeskisesti asennettuun käyttöhihnapyörään 34 tavanomaisen käyttöhihnan 35 avulla. Kun kytkinrakenne 37 on ensimmäisessä asennossaan, 25 etäisyys käyttöhihnapyörän 36 vastakkaisten pintojen välillä on riittävän suuri, niin että käyttöhihna 35 pystyy liukumaan vapaasti niiden välillä käyttöakselin 29 pyöriessä.

Kun kytkinrakenne 37 siirretään toiseen asentoonsa, käyttöhihnapyörän 36 vastakkaiset pinnat siirtyvät riittävän lähel-30 le toisiaan, niin että hihnapyörä 36 pystyy liikuttamaan käyttöhihnaa 35. Samanaikaisesti käyttöhihnapyörän 38 vastakkaisten pintojen välinen etäisyys kasvaa määrään, joka on riittävän suuri, niin että käyttöhihna 27 pystyy vapaasti liukumaan niiden välillä käyttöakselin 29 pyöriessä. Ku-35 viossa 2 on käyttöhihnapyörä 36 esitetty kiinnittyneessä asennossaan, kun tas osakuvio 2A esittää käyttöhihnapyörää 38 kiinnittyneessä asennossaan.

12 78933

Esillä olevan keksinnön erikoisen edullisessa toteutuksessa käyttömoottorin 60 nopeutta ei pelkästään pystytä muuttamaan, vaan sen pyörimissuuntaa voidaan myös vaihtaa niin, että pyörivä rumpu 40 voi pyöriä ensin yhteen suuntaan 5 pesujakson eri aikoina. Oletetaan, että muuttamalla rummun pyörimissuuntaa useita kertoja pesujakson aikana, saavutetaan pesuliuoksen tasaisempi vaikutus, tasaisempi liikutus ja tasaisempi lämmönsiirto pestäviin tekstiileihin ja siten tehokkaampi puhdistuminen.

10 Edellä esitetyssä pesukoneen esimerkkitoteutuksessa epäkeskisesti asennettua käyttöhihnapyörää käytettiin pyörivän rummun 40 pyörittämiseksi nopeudella, joka muuttui noin 48 kierroksesta noin 58 kierrokseen minuutissa rummun jokaisen täyden kierroksen aikana, kun taas hihnapyörien 36 15 ja 34 muodostamaa, samankeskisesti asennettua hihnapyörä- järjestelmää käytettiin pyörivän rummun pyörittämiseksi noin 544 kierrosta minuutissa olevalla vakionopeudella.

Tarkasteltaessa jälleen kuviossa 1 esitettyä erikoisen suositeltavaa toteutusta, on siinä esitetty ilman kier-20 rätyspuhallin 160, joka edullisesti on keskipakotyyppiä ja joka on kiinnitetty tukikappaleen 162 avulla liikkumattoman rummun 15 ulkokehäseinämän yläosaan. Ilman kierrätyspuhal-linta 160 käytetään edullisesti muuttuvanopeuksisen käyttö-moottorin 161 avulla. Yhdysputki 163 siirtää ilmaa puhal-25 timen poistosta kuumentimeen 164. Kuumentimeen 164 kuuluu kuumennuselementti 165, jonka ylitse ilman täytyy siirtyä ennen saapumistaan yhdysputkeen 166, joka siirtää kuumennettua ilmaa kuumentimesta 164 syöttöaukkoon 180, joka sijaitsee liikkumattoman rummun 15 ulkokehäseinämässä 16. Kuvi-30 oissa 1-3 esitetyssä toteutuksessa kuumennettua ilmaa syötetään liikkumattoman rummun 15 ulkokehäseinämän 16 ja pyörivän rummun 40 ulkokehäseinämän 41 väliin. Tälle alueelle syötetty kuuma ilmamassa pakotetaan siirtymään pyörivään rumpuun 40 ulkokehäseinämässä 41 olevien aukkojen 46 kautta. 35 Kuten aikaisemmin on mainittu, pyörivää rumpua 40 pyöritetään muuttuvalla nopeudella jakson pesuosan aikana epäkeskisesti asennetun hihnapyörän 28 välityksellä. Koska pestävät

II

13 78933 kappaleet sijaitsevat tavallisesti pesujakson aikana pyörivän rummun 40 ulkokehän 41 sisäseinällä tai sen läheisyydessä, pyörivän ja liikkumattoman rummun väliin syötetty kuumennettu ilma tunkeutuu pestäviin tekstiileihin matkallaan 5 palautusaukkoon 190, joka sijaitsee liikkumattoman rummun 15 putkimaisessa ulokkeessa 19.

Palautusaukko 190 on yhdistetty kääntöläppään 168 yhdistysputken 167 avulla. Kääntöläpässä 168 on kaksi asentoa. Ensimmäisessä asennossa yhdistysputket 170 ja 171 ovat 10 suljetut ja kaikki liikkumattomasta rummusta 15 poistettu kostea ilma palautuu ilman kierrätyspuhaltimen 160 imupuo-lelle yhdysputken 172 kautta. Kuten yksityiskohtaisemmin seuraavassa suoritettavan toteutuksen kuvauksessa esitetään, kääntöläppä 168 pysyy ensimmäisessä asennossaan jakson pesu-15 vaiheen aikana, kuten tässä esitetään. Palaavan ilman lämpötila mitataan yhdysputkessa 167 putkeen asennetun mittaus-anturin 173 avulla. Mittausanturi 173, joka tyypillisesti on termistori, lähettää signaalin lämpötilasäätäjään 175 signaalin siirtolinjan 174 kautta. Lämpötilasäätäjä 175, joka 20 edullisesti on säädettävä, lähettää signaalin signaalin siirtolinjan 176 kautta lämmityselementille 165 kuumenti-messa 164 yhdysputkeen 166 johdettavan ilman lämpötilan nostamiseksi, alentamiseksi tai säilyttämiseksi ennallaan. Täten jakson pesuvaiheen aikana käytettyä kuumennettua ilmaa 25 kierrätetään jatkuvasti edellä mainitun umpisilmukkajärjestelmän avulla ja sen lämpötilaa valvotaan jatkuvasti ja ylläpidetään etukäteen määrätyllä tasolla.

Tämän keksinnön erikoisen edullisessa toteutuksessa pesukonetta 10 voidaan käyttää myös vaatteiden kuivaajana.

30 Tämä suoritetaan käsittelemällä kääntöläppää 168. Siirrettäessä säätövipua 169 kääntöläpän edellä mainitusta ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, yhdistyy ilmaputki 171 palautusilmaputken 172 kanssa ja ilmaputki 170 ilmaputkeen 167. Koska ilmaputket 170 ja 171 ovat molemmat yhteydessä 35 ulkoilmaan, kääntöläpän 168 kääntäminen toiseen asentoonsa muuttaa edellä pesujakson yhteydessä esitetyn suljetun kierron järjestelmän kiertämättömäksi tuuletusjärjestelmäksi.

14 78933

Tuuletetussa toimintatavassa imetään puhdasta ilmaa putkeen 171 ja sitä kierrätetään lämmittimen kautta, kuten edellä lämpimän kuivan ilman muodostamiseksi pyörivässä rummussa 40 olevien pestyjen tekstiilien kuivaamiseksi. Samoin liik-5 kumattomasta rummusta 15 poistettu kostea ilma tuuletetaan ulkoilmaan yhdysputken 170 kautta sen kierrättämisen asemesta ilman kierrätyspuhaltimen 160 imupuolelle. Jakson kui-vausvaiheen aikana pyörivä rumpu 40 pyörii, kuten pesujakson aikana käyttömoottorin 60 vaikutuksesta, jota käytetään 10 edellä esitetyn epäkeskisesti asennetun hihnapyörä- ja käyt-töhihnajärjestelmän avulla. Kuivausvaiheessa käytetyn ilman lämpötilaa valvotaan myös ja sitä säädetään mitta-anturin 173 ja lämpötilasäätäjän 175 avulla. Kuitenkin kuivausvaihetta varten valittu lämpötila voi erota pesuvaiheessa käytetystä 15 lämpötilasta. Täten lämpötilasäätäjässä 175 on edullisesti kaksi erillistä asetuskohtaa, jotka voidaan säätää etukäteen eri lämpötilatasoille pesu- ja kuivausjaksoja varten.

Kuten alan asiantuntijat helposti havaitsevat, kään-töläpän säätövipua 169 voidaan käyttää automaattisesti käsi-20 käytön asemesta, kuten tässä esitteessä esitetään. Tämä voidaan suorittaa alalla hyvin tunnettuja solenoideja tai samanlaisia säätölaitteita käyttäen eikä niitä siten esitetä.

Edellä esitetyssä pesukone-esimerkissä ilman kierrätyspuhaltimen 160, jota käytetään kostean ilman kierrätyk- 3 25 seen jakson pesuvaiheen aikana, nimellisteho on 13,03 m ilmaa minuutissa 0,635 cm vesipaineessa ja kierrätyssil-mukkaa rakennettaessa käytetyt yhdysputket on mitoitettu ilman kierrätyksen sallimiseksi nimellisvirtauksella. Esi-merkkikoneessa käytetty kuumennin 164 käsitti kuumennusele-30 mentin 165, jonka jännite oli 240 volttia AC, teho 5 200 wattia ja joka muodostui kierukaksi kierretystä nikromi-käämistä. Lämpötilan mittausanturi 173 käsitti palautus-ilmaputkeen 167 sijoitetun termistorin. Lämpötilan säätö-yksikkö käsitti alueella -17,8 - +93,3°C säädettävästä yksi-35 köstä, jonka asetuskohdan tarkkuus oli 3 % alueesta ja ase-tuskohdan stabiliteetti 2 % nimellisasetuksen alueesta. Levytyyppistä, maksimiarvokatkaisutermoataattia, jonka 15 78933 alue oli 204,4 - 232,2°C, käytettiin lisäksi järjestelmän suojaamiseksi.

Viitaten jälleen kuvioihin 1-3, on niissä esitetty suositeltavat pesuliuoksen ja huuhteluliuoksen lisäysjärjes-5 telmät. Erikoisesti jakson pesuvaiheen aikana käytetty pesu-liuos valmistetaan pesuliuossäiliössä 89, joka on kaaviol-lisesti esitetty kuviossa 1. Tämän keksinnön erikoisen edullisessa muodossa jakso alkaa lisäämällä etukäteen määrätty määrä pesuainekoostumusta, joka voi olla raemaista, tahnaa, 10 geeliä tai nestemuodossa, pesuliuossäiliöön 89. Vettä syöt-töputkesta 80 syötetään painesäätäjän 81, yhdistysputken 101 ja säätöventtiilien 82, 84 ja 87, jotka ovat avoimina, kautta pesuliuossäiliön 89 sivuun yhdistysputkien 96, 94 ja 99 kautta. Tällä ajanhetkellä säätöventtiilit 85 ja 88 ovat 15 suljetut veden poiston estämiseksi syöttöputkien 95 ja 98 kautta. Pesuliuossäiliössä 89 on korkeustason mittausanturi 92, joka yläpäästään on kiinnitetty tasoilmaisimeen 91. Pesuliuossäiliöön 89 lisätyn nesteen taso nousee pitkin anturia 92. Kun nesteen taso säiliössä 89 saavuttaa etukäteen 20 määrätyn kohdan, tasoilmaisin 91 lähettää signaalin taso-säätimeen 93 signaalin siirtolinjan 105 kautta. Tasosäädin 93 lähettää signaalin siirtolinjan 106 kautta säätöventtii-lin 82 sulkemiseksi. Kun säätöventtiili 82 on sulkeutunut, pumppu 86 käynnistyy kierron aloittamiseksi, pesuliuoksen 25 sekoittamiseksi ja muodostamiseksi säiliössä 89. Säätöventtiilit 85 ja 88 pysyvät suljettuina sekoitusjakson aikana. Pumppu 86 poistaa nestettä pesuliuossäiliön 89 pohjalta yhdistysputkien 99 ja 97 kautta ja palauttaa poistetun nesteen takaisin säiliöön yhdistysputkien 94 ja 96 kautta. Nesteen 30 kierrätystä jatketaan niin kauan, kunnes pesuainekoostumus on suurimmaksi osaksi liuennut tai dispergoitunut veteen. Tähän tarvittava aika luonnollisesti vaihtelee riippuen sellaisista muuttujista kuin kulloinkin käytetyn pesuainekoos-tumuksen liukoisuusominaisuuksista, pesuainekoostumuksen pi-35 toisuudesta, saapuvan veden lämpötilasta ja vastaavista tekijöistä. Sekoitusajan minimoimiseksi on yleensä edullista ie 78933 suunnitella nesteen kierrätyssilmukka virtauksen pyörtei-syyden maksimoimiseksi kierron aikana.

Kuten seuraavan, suositeltavan menetelmän kuvauksen yhteydessä tarkemmin esitetään, esillä olevaa pesumenetelmää 5 voidaan käyttää lisäämättä lämpöenergiaa lämmityselementin 165 välityksellä. Tähän mennessä saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että yleensä on edullista, jos pesuliuoksen ja huuhteluliuoksen lämpötilat ovat alueella noin 25°C tai korkeampia, esillä olevan menetelmän avulla saavutettavien 10 etujen maksimoimiseksi. Tämän kohteen saavuttamiseksi, jos lämpöenergian lisäysvaihtoehtoa ei käytetä pesujakson aikana, veden esilämmitysyksikköä (ei esitetty) voidaan käyttää saapuvan veden syöttöä varten sen takaamiseksi, että saapuvan veden lämpötila ei laske noin 25°C alapuolelle edes kylmis-15 sä sääolosuhteissa.

Kuten edellä on mainittu, verrattain pieni määrä pe-suliuosta käytetään esillä olevan pesumenetelmän aikana verrattuna alan aikaisempiin pesumenetelmiin. Täten menetelmän pesuliuoksen lisäämiseksi pestäviin tekstiileihin täytyy ol-20 la erittäin tehokkaan oleellisesti tasaisen ja täydellisen jakautumisen saavuttamiseksi, erikoisesti käytettäessä voimakkaasti pienennettyjä pesuliuosmääriä. Eräs erikoisen edullinen tapa tämän kohteen saavuttamiseksi on pesuliuoksen syöttö suuripaineisen ruiskusuuttimen 100 avulla pyörivän 25 rummun 40 pyöriessä. Pesuliuoksen syöttövaiheen aikana sää-töventtiilit 82 ja 88 ovat kiinni ja säätöventtiilit 84, 85 ja 87 ovat auki. Pesuliuosta 230 poistetaan säiliöstä 89 pumpun 86 avulla ja johdetaan taipuisan syöttöputken 95 kautta suuripaineiseen ruiskusuuttimeen 100, joka, esite-30 tyssä toteutuksessa, on asennettu putkimaiseen lisäosaan 19 liikkumattomaan rumpuun 15. Pienen määrän pesuliuosta sallitaan myös virrata venttiilin 84 ja syöttöputken 96 kautta takaisin säiliöön 89 pienen kierron ja sekoittumisen aikaansaamiseksi pesuliuoksen syöttövaiheen aikana. Kuten kuviosta 35 3 voidaan havaita, joka on yksinkertaistettu diametraalinen poikkileikkauskuva pitkin ruiskusuutinta ja pyörivän rummun 40 kiertoakselia 300, suurpainesuutin 100 sijaitsee noin 17 78933 kello 8 asemassa ja oleellisesti litteä, viuhkamainen pesu-liuossuihku 230 on kohdistettu osumaan pyörivän rummun 40 ulkokehälle 41 ja takaseinälle 42, mikä rumpu esitetyssä toteutuksessa pyörii vastapäivään, likimain kello 2 olevaan 5 asemaan.

Pestävien tekstiilien sijoittamiseksi oleellisesti tasaisesti pyörivän rummun 40 kehälle, kierrätetään tekstiilejä aluksi hitaasti epäkeskisesti asennetun hihnapyörän 28 avulla. Pyörivää rumpua 40 kiihdytetään sitten samankeski-10 sesti asennetun käyttöhihnapyörän 36 avulla nopeuteen, joka on riittävä pitämään oleellisesti tasaisesti jakautuneet esineet ulkokehää 41 vastaan. Pesuliuoksen syöttövaihe aloitetaan esineiden pysyessä ulkokehäseinämää 41 vastassa. Kuitenkin pyörivän rummun 40 useiden pyörähdysten jälkeen 15 alennetaan rummun pyörimisnopeutta siirtämällä käyttövoima samankeskisesti asennetulta käyttöhihnapyörältä 36 takaisin epäkeskisesti asennetulle käyttöhihnapyörälle 38. Alentunut pyörimisnopeus, joka muuttuu jokaisen pyörivän rummun 40 kierroksen aikana, aiheuttaa rummussa olevien tekstiilien 20 siirtymisen nostosiivekkeiden 47 vaikutuksesta noin kello 1 asemaan, millä kohtaa ne pyrkivät putoamaan ulkokehältä 41 ja kulkemaan oleellisesti litteän, vihkamaisen pesuliuos-suihkun 230 lävitse palatessaan rummun pohjalle.

Vaikka esitetyssä toteutuksessa rummun pyöriminen 25 tapahtuu vastapäivään, on todettu myös, että rumpua voidaan haluttaessa pyörittää myötäpäivään. Tässä tapauksessa tekstiilit, jotka putoavat ulkokehältä 41 noin kello 11 olevasta asemasta, kulkevat kuitenkin viuhkamaisen pesu-liuossuihkun 230 lävitse palatessaan rummun pohjalle.

30 Pesuliuoksen syöttövaihetta jatketaan, kunnes kaikki tai etukäteen määrätty määrä säiliön 89 sisältämästä pesu-liuoksesta on levitetty pestäville tekstiileille. Annettua pesujaksoa varten annostetun pesuliuoksen määrä voi vaihdella riippuen sellaisista tekijöistä, kuten pestävien 35 tekstiilien määrästä, niiden valmistusmateriaalista ja lika-tyypistä sekä likaisuuden asteesta, kuten tarkemmin esitetään mukaan liitetyssä yksityiskohtaisessa menetelmän is 78933 esittelyssä. Kun pesuliuoksen levitysvaihe on päättynyt, vieläpä käytettäessä pienimpiä, keksinnön mukaisia pesu-liuosmääriä, pesuliuos on jakaantunut oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiileille, joille suoritetaan 5 esillä oleva pesukäsittely.

Jakaantumisen parantamiseksi edelleen voidaan pesu-liuoksen levitys suorittaa useissa vaiheissa, jolloin pyörivä rumpu 40 pysäytetään hetkellisesti ja käynnistetään uudestaan vaiheiden välillä, niin että kappaleet jakautuvat 10 uudestaan täysin keskenään ennen jokaista pesuliuoksen le-vitysvaihetta. Samoin voidaan käyttää monisuuttimista ruiskutusta .

Kuviot 4 ja 5 esittelevät edellä esitetyn pesukoneen esimerkkitoteutuksessa käytetyn ruiskutussuuttimen 100 si-15 säpuolista rakennetta. Erikoisesti on muodostettu epäsäännöllinen suuaukko 400 V-muotoisen uran 410, jonka suuruudeltaan 45° oleva sisäkulma on <%, joka ulottuu suuttimen pinnan 430 ylitse ja suuttimen pituusakselia pitkin kulkevan läpikulun 420 välisen leikkauksen avulla. Tämän esimerkki-20 suuttimen 100 poikkileikkaus on esitetty yleisesti kuviossa 4 ja päätykuva pitkin viivaa 5-5 on esitetty kuviossa 5. Edellä mainitun uran 410 suurin leveys oli noin 0,19 cm mitattuna suuttimen pinnalta 430. Suuttimen pinnan 430 läpimitta oli noin 1,02 cm. Läpikulkuaukon 420 läpimitta oli 25 noin 0,32 cm pituussuunnassaan konvergoiden noin 120° olevan sisäkulman /¾ verran suuttimen pinnan 430 vieressä. Uran 410 ja läpikulun 420 välinen leikkaus muodosti epäsäännöllisesti muodostuneen suuaukon 400, joka yleisesti on esitetty kuviossa 5. Pesuliuosta syötettiin pumpun 86 avulla, 2 30 jonka nimellisteho oli 1 892 litraa tunnissa 5 kp/cm paineella ja joka oli yhdistetty suuttimeen 100 0,635 cm läpi mittaisen taipuisan syöttöputken 95 välityksellä. Suutin 100 oli asennettu putkimaiseen ulokkeeseen 19 noin kello 8 olevaan asemaan ja sen suihku oli suunnattu siten, että se 35 osui ulkokehään 41 ja takaseinään 42 pyörivässä rummussa 40, kuten kuviossa 3 on yleisesti esitetty. Rumpua pyöritettiin myötäpäivään katsottuna sen etuseinän puolelta.

19 78933

Vaikka ruiskutuksen on havaittu olevan erikoisen edullisen menetelmän pesuliuoksen annostelemiseksi, muitakin levitysmenetelmiä, esimerkiksi sumuttimia, jotka muodostavat samanlaisen pesuliuoksen jakaantumisen pestäviin 5 tekstiileihin, kuten seuraavassa yksityiskohtaisessa menetelmän esittelyssä on kuvattu, voidaan käyttää yhtä hyvällä menestyksellä.

Pesuliuoksen annostuksen päätyttyä kohdistetaan edullisesti mekaanista energiaa tekstiileihin pyörittämällä pyö-10 rivää rumpua 40 verrattain pienellä nopeudella, niin että pestävät tekstiilit nostetaan jatkuvasti siipien 47 avulla, jotka on kiinnitetty pyörivään rumpuun ja jotka mekaanisesti kierrättävät tekstiilit takaisin rummun pohjalle. Kuten edellä on mainittu, kierrätysvaikutusta tehostetaan muutta-15 maila pyörivän rummun 40 pyörimisnopeutta rummun jokaisen pyörähdyksen aikana. Tämä suoritetaan kuviossa 1 esitetyssä toteutuksessa käyttämällä pyörivää rumpua 40 epäkeskisesti asennetun käyttöhihnapyörän 28 avulla. Keksinnön erikoisen edullisessa toteutuksessa pyörivän rummun 40 pyörimissuuntaa 20 vaihdetaan useita kertoja pesujakson aikana. Tämä antaa perusteellisemman mekaanisen liikuttamisen pestäviin tekstiileihin ja siten lämmön tasaisemman siirtymisen kauttaaltaan tekstiileihin. Lisäksi tällöin minimoidaan tekstiilien taipumus, erikoisesti tekstiilien pitkien ja ohuiden lisäkkei-25 den,esimerkiksi paitojen hihojen taipumus solmujen muodostamiseen .

Lämpöenergiaa syötetään edullisesti pestäviin tekstiileihin edellä mainitun mekaanisen liikutuksen aikana. Kuvion 1 konetoteutuksessa tämä suoritetaan kierrättämällä 30 kosteaa ilmaa lämmittimen 164 lävitse ilman käsittelypuhal-linta 160 käyttäen. Suositeltavat ilman lämpötila-alueet ja jaksoajat on esitetty seuraavassa yksityiskohtaisessa menetelmän esittelyssä.

Mekaanisen ja/tai lämpöenergian käyttövaiheen jälkeen 35 esiteltävässä pesumenetelmässä pyörivän rummun 40 sisältämät tekstiilit huuhdellaan vesipitoisella huuhteluliuoksel-la 240, joka erikoisen suositeltavassa toteutuksessa 20 78933 muodostuu vedestä. Sitä syötetään veden syöttöputkesta 80 säätöventtiilin 83 kautta, joka avataan huuhteluveden syöttämiseksi pyörivään rumpuun 40 taipuisan syöttöputken 110 ja syöttösuuttimen 120 kautta. Syöttösuutin 120 on myös 5 edullisesti asennettu liikkumattoman rummun 15 putkimaiseen ulokkeeseen 19. Syöttösuuttimen 120 ei kuitenkaan tarvitse olla suuripaineinen ruiskutussuutin, jollaista käytettiin pesuliuoksen annosteluun. Koska paineetonta liuosta käytetään pyörivässä rummussa 40 esillä olevan pesujakson huuh-10 teluvaiheen aikana, oletetaan, että tämä määrätty tapa huuh-teluliuoksen syöttämiseksi pestäviin tekstiileihin on paljon vähemmän kriittinen kuin tapa, jolla pesuliuosta syötetään. Täten huuhteluliuosta voidaan lisätä jollain useista alalla tunnetuista menetelmistä, esimerkiksi suoraan liik-15 kumattomaan rumpuun 15 ulkokehällä 16 olevan aukon kautta.

Pestäviin tekstiileihin kohdistetaan edullisesti mekaaninen liikutus sekä huuhteluliuoksen lisäämisen että huuhtelujaksojen aikana. Tämä suoritetaan edullisesti pyörittämällä pyörivää rumpua 40 verrattain pienellä nopeudel-20 la epäkeskisesti asennetun käyttöhihnapyörän 28 avulla. Kuten pesujakson mekaanisen energian ja lämpöenergian käyttövaiheiden aikana, pyörivän rummun 40 pyörimissuuntaa vaihdetaan edullisesti useita kertoja huuhtelujakson aikana tasaisemman huuhtelun takaamiseksi.

25 Erikoisen edullisessa toteutuksessa käytetään usei ta, verrattain lyhytaikaisia huuhtelujaksoja irronneen lian ja pesuaineen poistamiseksi pestävistä tekstiileistä.

Oletetaan olevan edullista poistaa huuhteluvesi pyörivästä rummusta 40 alkuhuuhtelujaksojen aikana käyttämättä 30 suurinopeuksista linkoamista, so. suurta pyörivän rummun 40 pyörimisnopeutta. Vaikka ei haluta sitoutua tähän, oletetaan, että linkoamisen välttäminen ensimmäisissä huuhtelu-jaksoissa minimoi mahdollisuuden suspendoituneen lian suostumiseksi uudestaan pestäviin tekstiileihin, koska huuhtelu-35 liuosta ei pakoteta kulkemaan pestävien tekstiilien lävitse sen kulkiessa pyörivän rummun 40 ulkokehän 41 reikien lävitse. Täten linkoamisesta mahdollisimman suuren kosteusmäärän 21 78933 poistamiseksi pestyistä ja huuhdelluista tekstiileistä pidättäydytään viimeiseen huuhtelujaksoon saakka. Kuten kuvioiden 1 ja 2 tarkastelusta ilmenee, huuhteluvesi, joka on poistettu pyörivästä rummusta 40 joko painovoiman tai lin-5 koamisen avulla, poistetaan lopuksi liikkumattomasta rummusta 15 tyhjennysliitännän 21 kautta poistopumpun 140 avulla, josta se edullisesti siirretään viemäriin.

Haluttaessa voidaan käyttää eri tyyppisiä pesulisä-aineita, esimerkiksi kankaiden pehmentäjiä, yhdessä tässä 10 esiteltävän pesumenetelmän kanssa. Haluttaessa lisäaineita voidaan lisätä pestäviin kappaleisiin tavanomaisen paino-voimalisäyksen (ei esitetty) avulla tai painesuuttimen 100 kautta. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa lisäsäiliötä 90. Näiden lisäsäiliöiden poistot voi-15 daan yhdistää esimerkiksi syöttöputken 98 ja säätöventtiilin 88 kautta pesuliuoksen sekoitusjärjestelmään.

Lisäaineen luonteesta riipuen voi olla edullista huuhdella pesuliuossäiliö 89 vedellä ennen lisäaineen lisäämistä säiliöön. Tämä voidaan tehdä täyttämällä säiliö vedellä ja 20 kierrättämällä liuosta pumpun 86 välityksellä ennen sen johtamista johonkin huuhteluvaiheista. Pesuliuossäiliön 89 huuhtelun jälkeen voidaan säätöventtiili 88 avata lisäaineen syötön sallimiseksi säiliöstä 90 pesuliuossäiliöön pumpun 86 avulla. Kun etukäteen määrätty määrä lisäainetta on siir-25 retty pesuliuossäiliöön 89, laimennusjakso vedellä voidaan haluttaessa suorittaa samalla tavalla kuin jota käytettiin pesuliuosta sekoitettaessa, esimerkiksi vettä syöttöputkes-ta lisätään säiliöön 89, säätöventtiilit 82, 85 ja 88 suljetaan ja lisäaineliuosta kierrätetään pumpun 86 välityk-30 sellä pesuliuossäiliöön 89, kunnes lisäaine on valmis lisättäväksi pestäviin kappaleisiin. Sekoitetun lisäaineliuok-sen annostus voidaan sitten suorittaa esiteltävässä menetelmässä käytetyn yhden tai useamman huuhtelujakson aikana tavalla, joka yleisesti on samanlainen kuin pesuliuosta an-35 nosteltaessa käytetty.

Linkoamisen jälkeen pyörivän rummun 40 suurinopeuk-sisen pyörittämisen avulla mahdollisimman suuren huuhtelu- 22 78933 liuosmäärän poistamiseksi, pesukonetta 10 voidaan käyttää tavanomaisena vaatteiden kuivauslaitteena siirtämällä kään-töläppä 168 ensimmäisestä asennostaan toiseen asentoonsa. Toisessa asennossaan kääntöläppä 168 sallii tuoreen ilman 5 imemisen yhdysputkeen 171 puhaltimen 160 imun avulla kuumennettuna etukäteen määrättyyn lämpötilaan kuumentimen 164 avulla, sen kierrättämisen pestyjen ja huuhdeltujen, rummun 40 sisältämien tekstiilien lävitse ja tuulettamisen liikkumattomasta rummusta ulkoilmaan yhdysputken 170 kaut-10 ta. Kuten alan asiantuntijat havaitsevat, pyörivää rumpua 40 pyöritetään edullisesti pienellä nopeudella epäkeskises-ti asennetun käyttöhihnapyörän välityksellä koko kuivaus-jakson aikana tasaisemman ilmavirtauksen ja lämmön siirron saavuttamiseksi rummun sisältämien pestyjen ja huuhdeltujen 15 tekstiilien lävitse.

Kuten edellä esitettiin keksinnön kohteena on myös menetelmä tekstiilien pesemiseksi. Tässä menetelmässä käytetään pesuvaiheessa vesipitoisen, nestemäisen pesuliuoksen määriä, jotka ovat alueella määrästä, joka juuri riittää 20 jakautumaan oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiilien kaikkiin osiin, määrään, joka on korkeintaan noin viisi kertaa pestävien tekstiilien kuivapaino. Pesuliuos-määrä annostellaan tekstiileille pesuvaiheen aikana. On oleellista, että pesuliuos jakaantuu oleellisesti tasaises-25 ti ja täydellisesti tekstiileille. Menetelmän viimeisessä vaiheessa tai vaiheissa tekstiilit huuhdellaan vedellä sekä lian että pesuainekoostumuksen poistamiseksi.

Pesuliuosmäärät, joita voidaan käyttää pesuvaiheessa ovat alueella, joka on määrästä, joka juuri riittää jakau-30 tumaan oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiilien kaikkiin kohtiin, määrään, joka on korkeintaan noin 2% kertaa pestävien tekstiilien kuiva paino. Alarajan lähellä olevat pesuliuosmäärät vastaavat suunnilleen sitä tyypillisen, kaupallisesti saatavan, suuritehoisen, nestemäisen 35 pesuainekoostumuksen määrää, joka levitetään suoraan tekstiileille. Yllättävästi pesuliuosmäärän lisääminen, so.

Il 23 78933 sekä veden että pesuainekoostumuksen lisääminen pesuliuok-seen siten, että pesuliuoksen väkevyys pysyy vakiona ja niin, että yläraja ylitetään, ei aiheuta oleellisesti lian lisäpoistumista eikä vähäisempää lian uudelleensaostumista.

5 On huomattava, että riippuen tekstiilien luonteesta, lika-tyypistä, lian määrästä, pesuainekoostumuksen tasoista ja pesuainekoostumuksen kokoonpanosta, että yläraja voi vaihdella hieman. Jos käytetään pesuliuosmääriä, jotka ylittävät tekstiilien absorptiokyvyn, vain rajoitettuja mekaani-10 sen energian määriä saisi käyttää tekstiileihin pesuvaiheen aikana vaahtoamisen estämiseksi. Yllättävästi kuitenkin saavutetaan hyvä puhdistusteho siitä huolimatta. Siten pesu-liuosmäärien käyttö, jotka ylittävät tekstiilien absorptio-kyvyn, vaikka se on mahdollista, ei ole oleellista käytet-15 täessä keksinnön mukaista pesukonetta.

Täten suositeltavammassa toteutuksessa pesuliuoksen määrä, jota voidaan käyttää pesuvaiheessa, on alueella määrästä, joka juuri riittää oleellisesti tasaisesti ja täydellissti jakautumaan tekstiilien kaikkiin kohtiin, kor-20 keintaan määrään, joka ei ole lainkaan tai on vain minimimäärän yli sen määrän, joka vastaa tekstiilien absorptio-kykyä. Näitä määriä käytettäessä on korkeintaan minimimääriä "vapaata" pesuliuosta. Täten oleellisesti koko pesu-liuos ja siten oleellisesti koko pesuainekoostumus, mikä 25 sisältyy pesuliuokseen, on tehokkaassa kosketuksessa tekstiilien kanssa pesuvaiheen koko ajan. Tämä sallii huomattavan mekaanisen liikutuksen kohdistamisen tekstiileihin pesuvaiheen aikana ilman vaahtoamista, kuten seuraavassa esitetään.

30 Yllättävästi saavutetaan lukuisia muita etuja käytet täessä tämän suositeltavamman toteutuksen mukaisia pesuliuosmääriä. Esimerkiksi koska oleellisesti koko pesuaine-koostumus on tehokkaasti kosketuksessa tekstiilien kanssa, pesuainekoostumusta käytetään hyödyksi erittäin tehokkaas-35 ti. Myöskään ei ole läsnä oleellisesti lainkaan pesuliuosta tekstiilien väriaineiden vapautumista ja niiden siirtymistä varten sitten toisiin tekstiileihin. Täten värin siirty- 24 78933 minen pesuvaiheen aikana minimoituu ja siten ei yleensä ole välttämätöntä, että käyttäjä esilajittelisi tekstiilit. Tämä on erikoisen merkittävää, jos pestävä määrä sisältää tekstiilityyppejä, jotka yleensä tunnetaan värinlevittäji-5 nä, so. niitä, jotka sisältävät ylimäärin voimakkaasti liukenevia väriaineita. Toinen etu on, että pesuliuoksen li-säannostus, so. sekä veden että pesuainekoostumuksen lisääminen pesuliuokseen siten, että pesuliuoksen väkevyys säilyy vakiona, niin että saavutetaan yläraja, joka on noin 10 2½ kertaa pestävien tekstiilien paino, antaa minimaalisen lian lisäpoiston otettaessa huomioon käytetyn lisäpesuaine-koostumuksen hinta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä pesuliuoksen määrä, jota voidaan käyttää pesuvaiheessa, on määrästä, joka juu-15 ri riittää oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti jakautumaan tekstiileihin määrään, joka on 2½ kertaa tekstiilien kuivapaino ja edullisesti noin 3/4 - noin 1½ kertaa tekstiilien kuivapaino. Näillä alueilla saavutetaan pesuainekoostumuksen tehokkain käyttö. Tämä tarkoittaa, että 20 näillä alueilla annettua pesuainekoostumuksen määrää vastaavasti lian poistuminen on suurin ja lian saostuminen uudestaan on vähäisin. Yllättävästi veden lisääminen edelleen pesuliuokseen, so. pesuliuoksen laimentaminen siten, että ylitetään tämä yläraja, antaa heikomman lian poiston 25 tekstiileistä ja suuremman lian uudelleensaostumisen. Yllä mainittuja pesuliuosmääriä käytettäessä myös kosketusvärit-tyminen minimoituu. Kosketusvärittyminen on värin siirtymistä toisen tekstiilin pinnasta suoraan toisen tekstiilin pintaan. Pesuliuoksen edullinen käyttömäärä riippuu teks-30 tiilien luonteesta, likatyypistä, lian määrästä, pesuaine-koostumuksen määristä ja pesuainekoostumuksen kokoonpanoista .

Pesuliuos sisältää noin 40 - 99,9 %, edullisesti noin 85 - 99,5 % ja edullisimmin noin 95 - 98,7 % vettä ja 35 noin 1000 - 600 000 ppm, edullisesti noin 500 - 150 000 ppm ja edullisimmin noin 13 000 - 50 000 ppm pesuainekoos-tumusta. Pienempiä kuin noin 1000 ppm olevat pesuainekoos- 25 78933 tumuksen pitoisuudet pesuliuoksessa aiheuttavat lian huomattavasti vähäisemmän poistumisen tekstiileistä ja suuremmat kuin 600 000 ppm olevat pitoisuudet eivät anna riittävää lisäetua pesuainekoostumuksen suuremman määrän lisää-5 misen oikeuttamiseksi. Kuitenkin absoluuttisesti ilmaistuna, pesuliuoksen täytyy sisältää noin 5-200 g pesuainekoos-tumusta kg kohti pestävää materiaalia. Tässä käytettynä pesumäärä tarkoittaa tekstiilien kuivapainoa ellei toisin ole mainittu. Edullisesti pesuainekoostumuksen absoluutti-10 nen määrä pesuliuoksessa on noin 20 g:sta noin 60 g:aan kg kohti pestävää materiaalia. Kuitenkin edullisimmat pesuainekoostumuksen määrät ovat voimakkaasti riippuvia pesuaine-koostumuksen kokoonpanosta. On huomattava, että esillä olevan keksinnön mukainen pesuliuos on huomattavasti väkevöi-15 dympää kuin pesuliuos, jota käytetään tavanomaisissa, automaattisissa, päältä täytettävissä kodinpesukoneissa, vaikka käytetään samanlaisia pesuainekoostumusmääriä.

Pesuainekoostumus voi sisältää kaikki tavalliset pesuainekoostumuksen aineosat, esimerkiksi pesuaineen pinta-20 aktiiviset osat ja pesuaineen builder-aineosat. Sopiviin aineosiin kuuluvat ne, jotka on esitetty US-patenteissa 3 936 537 (Baskerville et ai., 3. helmikuuta 1976); 3 664 961 (Norris, 23. toukokuuta 1972); 3 919 678 (Laughlin et ai., 30. joulukuuta 1975); 4 222 905 25 (Cockrell, 16. syyskuuta 1980); ja 4 239 659 (Murphy, 16. joulukuuta 1980), mitkä kaikki tässä viitteenä mainittakoon .

Pesuliuoksen tulisi edullisesti sisältää noin 400 -150 000 ppm, edullisemmin noin 1500 - 10 000 ppm pinta-30 aktiivista pesuainetta ja absoluuttisesti mainittuna edullisesti noin 1-45 g yhtä kg kohti pestävää määrää. Pesu-liuoksen tulisi sisältää edullisesti myös noin 0 - 100 000 ppm, edullisemmin noin 1000 - 50 000 ppm builder-aineosia ja absoluuttisesti esitettynä noin 10-50 g yhtä kg kohti 35 pestävää määrää. On huomattava, että keksinnön mukaisen pesumenetelmän seuraava etu on, että käytettyjen pienten vesimäärien vuoksi veden kovuuden valvonta ei ole niin 2« 78933 kriittinen kuin tavanomaisissa pesumenetelmissä. Sopivia pinta-aktiivisia aineita ja builder-aineosia on esitetty välittömästi edellä mainituissa US-patenteissa. Pesuliuos voi lisäksi sisältää epäorgaanisia suoloja pinta-aktiivis-5 ten aineiden, saippuan muodostavien aineiden, entsyymien ja valkaisuaineiden lisäksi. Epäorgaanisten suolojen määrä on noin 0 - 150 000 ppm ja edullisesti noin 1500 - 50 000 ppm.

Tässä yhteydessä käytettävät suositeltavat entsyymit 10 valitaan ryhmästä, johon kuuluvat proteaasit, amylaasit ja niiden seokset. Pesuliuokseen sisältyvän entsyymin määrä on noin 0 - 3000 ppm, edullisesti noin 0 - 1500 ppm. Pesu-liuokseen sisältyvien proteaasien määrä on noin nollasta Anson-yksiköstä litraa kohti (Ay/1) määrään noin 10 Ay/1 ja 15 edullisesti välillä noin 0,03 Ay/1 - 0,7 Ay/1. Pesuliuokseen sisältyvien amylaasian määrä on noin nollasta amylaa-siyksikköä litraa kohti noin 26 000 amylaasiyksikköä litraa kohti pesuliuosta ja edullisesti välillä noin 200 amylaasi-yksiköstä litraa kohti pesuliuosta noin 13 000 amylaasiyk-20 sikköön litraa kohti pesuliuosta, jolloin amylaasiyksikkö on määritelty GB-patentissa 1 275 301 (Desforges, julkaistu 24. toukokuuta 1972) ja joka viiteenä tässä mainittakoon, valkaisuaineiden määrät pesuliuoksessa ovat noin 0 -6000 ppm ja edullisesti noin 500 - 2000 ppm. Myös valkaisu-25 aineiden määrät pesuliuoksessa ovat noin 0 - 2000 ppm, edullisesti noin 20 - 1000 ppm ja edullisimmin noin 50-750 ppm vapaasta kloorista laskettuna, jos kloorivalkaisuaineita käytetään ja noin 0 - 1500 ppm, edullisesti noin 100-500 ppm, jos happivalkaisuaineita käytetään.

30 Muita pesuliuoksen parametrejä ovat pH-arvo, viskosi teetti, öljy/vesirajapintajännitys ja osaskoko. Pesuliuoksen pH-arvo on alueella noin 5-12, edullisesti välillä noin 7 - 10,5 ja edullisemmin välillä noin 9 - 10,5. Yleisesti on havaittu, että erinomainen puhdistuminen voidaan saavut-35 taa keksinnön mukaisessa menetelmässä käyttämättä voimakkaasti aikalisiä pesuainekoostumuksia. Pesuliuoksen viskositeetti on edullisesti alueella veden viskositeetista noin 27 78933 250 senttipoiseen ja edullisemmin veden viskositeetista noin 50 senttipoiseen. On myös edullista, jos öljy/vesira-japintajännitys on korkeintaan noin 10 dyneä ja edullisemmin korkeintaan 5 dyneä ja edelleen on edullista, jos kiin-5 teiden aineosien osaskoko on korkeintaan noin 50 yum ja edullisemmin korkeintaan noin 10 yum. Tyypillisesti pesu-liuoksen määrä, jota käytetään keksinnön mukaisessa menetelmässä kodeissa esiintyvien pesumäärien yhteydessä, on alueella noin yhdestä litrasta noin 20 litraan ja edulli-10 sesti noin kahdesta litrasta noin viiteen litraan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetyn pesuaine-koostumuksen muoto voi olla mikä tahansa, kuten raemainen, tahnamainen, geelimäinen tai nestemäinen. Kuitenkin pesu-liuoksen helpon valmistamisen vuoksi nestemäiset pesuaine-15 koostumukset ja nopeasti liukenevat raemaiset pesuainekoos-tumukset ovat suositeltavia.

Olosuhteet ja pesuainekoostumukset keksinnön mukaista pesumenetelmää varten ovat lievät ja turvalliset useimpien arkojen kankaiden suhteen, joita kokemattominkin ku-20 luttuja puhdistaa ilman, että pesutehossa menetetään.

Pesuliuos keksinnön mukaista menetelmää varten voidaan valmistaa sekoittamalla keskenään pesuainekoostumus ja vesi. Raemaista pesuainekoostumusta käytettäessä rakeet täytyy liuottaa ja/tai dispergoida ennen saadun pesuliuok-25 sen annostelua tekstiileille. Esitetyssä toteutuksessa tämä esiliuotus ja/tai esidispergoiminen suoritetaan sijoittamalla etukäteen määrätyt määrät rakeita pesuliuossäiliöön 89, joka sitten täytetään vedellä vedensyöttöputkesta 80 säätöventtiilin 82 ja syöttöputken 96 kautta. Jos käytetään 30 erittäin väkevöityä nestemäistä pesuainekoostumusta, voidaan käyttää läpivirtaussekoituskennoa, esimerkiksi staattista sekoitinta vaihtoehtona pesuliuossäiliölle pesuaine-koostumuksen ja veden sekoittamiseksi keskenään. Kuitenkin käytettäessä minimimäärää vettä, sopiva väkevöity vesipi-35 toinen pesuainekoostumus voidaan annostella "sellaisenaan" laimentamatta.

Pesuliuosta levitetään vesipitoisena nesteenä suoraan tekstiileille, jotka ovat oleellisesti kuivia pesuliuosta 28 78933 levitettäessä. On myös oleellista, että pesuliuoksen annostelu on sellainen, että pesuliuos jakautuu oleellisesti täydellisesti ja tasaisesti tekstiileille. Jos pesuliuos ei jakaannu tasaisesti oleellisesti kaikille tekstiileille, 5 käsittelemättömät alueet eivät puhdistu yhtä hyvin ja/tai ne tekstiilien osat, joita käsitellään suuremmalla kuin niille tarkoitetulla pesuliuoksen osuudella, voivat näyttää "puhtailta" kohdilta pesumenetelmän suorittamisen jälkeen.

On huomattava, että käytettäessä suurempia pesuliuosmääriä, 10 on helpompaa suorittaa tällainen jakaminen. Näin on erikoisesti silloin, kun käytetään pesuliuosmääriä, jotka ylittävät tekstiilien absorptiokyvyn.

Edellä esitettyä yksityiskohtaista suositellun kone-toteutuksen kuvausta tämän menetelmän suorittamiseksi käy-15 tetään seuraavassa tarkastelussa, erikoisesti siten, ettei koneessa ole vapaata pesuliuosta.

Automaattisessa, edestä täytettävässä, edellä kuvatussa ja kuvioissa 1-5 esitetyssä kodinpesukoneessa pesu-liuosta pumpataan joko pesuliuossäiliöstä 89 tai sekoitus-20 astiasta (ei esitetty) syöttöputken 95 kautta, jonka päähän on kiinnitetty suuripaineinen ruiskusuutin 100. Suuttimen täytyisi sijaita koneen sisäpuolella sellaisessa asemassa, että saavutetaan optimaalinen, tasainen ja täydellinen pesuliuoksen levitys tekstiileille. Tämä voidaan tehdä kiin-25 nittämällä suutin 100 liikkumattoman rummun 15 putkimaiseen ulokkeeseen 19, kuten kuviossa 1 on yleisesti esitetty. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää useampaa kuin yhtä suutin-ta. Nämä monikertaiset suuttimet voidaan sijoittaa siten, että ne tehokkaasti suurentavat rummun sitä pinta-alaa, jo-30 ta suuttimilla ruiskutetaan ja siten takaavat pesuliuoksen täydellisemmän levittymisen tekstiileille. Vaihtoehtona suuttimelle voidaan käyttää sumutinta (ei esitetty). Sumuttimen oletetaan olevan erikoisen edullinen, jos käytetään minimimäärää vettä, koska pesuliuoksen täytyy olla erittäin 35 hienojakoisen tasaisen jakaantumisen saavuttamiseksi. On huomattava, että käytettäessä pesuliuosmääriä, jotka ylittävät tekstiilien asborptiokyvyn, mutta ovat vielä keksinnön puit- 29 78933 teissä, vähemmän monimutkaisia välineitä voidaan käyttää pesuliuoksen hyvän jakaantumisen muodostamiseksi tekstiileille .

Kuten yleisesti edellä olevan laitteen kuvauksessa on 5 esitetty, ennen pesuliuoksen pumppaamista syottöputken 95 kautta suuttimen 100 lävitse pyöritetään edullisesti pyörivää rumpua 40. Pyörityksen tarkoituksena on poistaa tekstiilit rummun keskustasta niin, että ne eivät estä ruiskutusta suuttimesta 100 kohdistumasta oleellisesti tasaisesti 10 ulkokehälle 41 ja mahdollisimman suuren osan niiden pinta-alasta paljastamiseksi alkusuihkutukselle. Tämä suoritetaan edullisesti pyörittämällä aluksi pyörivää rumpua 40 samankeskisestä asennetun käyttöhihnapyörän 34 välityksellä vakionopeudella, joka riittää paikoittamaan tekstiilit pyöri-15 vän rummun 40 ulkokehää 41 vastaan ja pyörittäen sitten pyörivää rumpua 40 epäkeskisesti asennetun käyttöhihnapyörän 28 välityksellä alennetulla, vaihtelevalla nopeudella, mikä sallii tekstiilien pyörittämisen jatkuvasti suihkun lävitse.

Paineen syöttöputkessa 95 täytyy olla riittävän kor-20 kean oleellisesti litteän, viuhkamaisen suihkun muodostamiseksi pesuliuoksesta 230 suuttimen 100 lävitse, jolloin mainittu suihku edullisesti peittää pyörivän rummun koko sen syvyydeltä, kuten yleisesti kuviossa 3 on esitetty.

Tämä erikoisen edullinen pesuliuoksen levitysmene-25 telmä sallii tekstiilien oleellisesti täydellisen ja tasaisen kosketuksen pesuliuoksen kanssa. Tämä sallii erittäin tehokkaan pesuaine/lika-vuorovaikutuksen tapahtumisen tiivistetyssä pesumenetelmässä. Lisäksi tämä pesuliuoksen levi-tysmenetelmä on erikoisen tehokas, koska, kun käytetyn pe-30 suliuoksen määrä ei ylitä tekstiilien absorptiokykyä, oleellisesti pesuliuos kokonaisuudessaan on tekstiileillä.

Eräs keksinnön mukaisen menetelmän etu on, että tehokkaat puhdistustulokset voidaan saavuttaa laajalla pesuliuoksen lämpötila-alueella. Pesuliuoksen lämpötila voi olla 35 alueella noin 2-90°C, edullisesti noin 15-70°C ja edullisimmin alueella noin 25-50°C. Yllättävästi puhdistusteho lämpötila-alueella 25-50°C on yhtä hyvä kuin se, mikä 30 78933 saavutetaan 50°C yläpuolella olevissa lämpötiloissa. Nämä matalat lämpötilat ovat myös erikoisen turvallisia väritetyille ja/tai synteettisille tekstiileille. Värin siirtyminen minimoituu näissä lämpötiloissa, erikoisesti jos ei ole 5 "vapaata" pesuliuosta. Jos halutaan suorittaa pesuliuoksen levitys ympäristölämpötilan yläpuolella olevissa lämpötiloissa, joko pesuliuos tai saapuva vesi syöttöputkesta 80 voidaan lämmittää ennen pesuliuoksen levittämistä tekstiileille. On kuitenkin edullista, jos tekstiilien lämpötila 10 ei ole suurempi kuin noin 70°C, koska tämä voi aiheuttaa ylimääräistä rypistymistä ja kutistumista. Edelleen lämpö-tilaherkkiä, synteettisiä tekstiilejä ei saa kuumentaa niiden valmistajien suosittelemien pesulämpötilojen yläpuolelle .

15 Suositeltavassa toteutuksessa energiaa voidaan kohdis taa tekstiileille sen jälkeen, kun ne on saatettu kosketukseen pesuliuoksen kanssa. Tämä voi olla lämpöenergian ja/tai mekaanisen energian muodossa, vaikkakaan ne eivät ole täysin toisillaan korvattavissa, käsittelyäjän ollessa noin 20 1-30 minuuttia, edullisesti 5-15 minuuttia.

Lämpöenergian käyttö sallii kuluttajalle erinomaisen valkaisutehon saavuttamiseksi valkaisuaineilla, kuten nat-riumperboraatilla, natriumperkarbonaatilla ja vetyperoksidilla, jotka yleisesti ovat tehokkaampia kohotetuissa läm-25 pötiloissa. Tämä ei ole taloudellisesti edullista tavanomaisessa automaattisessa kodin pesumenetelmässä suurten pesu-liuosmäärien lämmittämisen aiheuttamien kustannusten vuoksi. Lisäksi, koska keksinnön mukaisesti käytetään pieniä vesimääriä valkaisuaineiden tavanomaisilla määrillä saavu-30 tetaan suurempia tehokkaita pitoisuuksia. Tämä myös edistää valkaisuaineiden tehokasta ja/tai suorituskykyistä käyttöä keksinnön mukaisessa pesumenetelmässä.

Suositeltavassa toteutuksessa lämpöenergiaa syötetään kierrättämällä kosteaa ilmaa, joka on kuumennettu lämmitys-35 elementin 165 kautta, tekstiilien lämpötilan nostamiseksi noin 60°C:seen, missä lämpötilassa vetyperoksidiin perustuvat valkaisuaineet ovat erikoisen reaktiivisia. Kuviossa 1 31 78933 esitetyn suljetun kostean ilman kierrätysjärjestelmän lisäksi voidaan käyttää lukuisia muita menettelyjä lämpöenergian syöttämiseksi. Eräitä esimerkkejä ovat mikroaallot, vesihöyry ja auringon energia.

5 Vaihtoehtona lämmön käyttämiselle valkaisuaineiden aktivoimiseksi voidaan käyttää epäorgaanisia peroksidisuola-aktivaattoreita tai matalassa lämpötilassa toimivia valkaisuaineita, kuten peroksihappoja. Nämä aktivoidut valkaisu-aineet ovat tehokkaita noin 50°C alapuolella. Orgaaniset 10 peroksidisuola-aktivaattorit ovat alalla hyvin tunnettuja ja niitä on kuvattu perusteellisesti kirjallisuudessa. Katso esimerkiksi US-patentteja 4 248 928 (Spadini et ai., julkaistu 3. helmikuuta 1981) ja 4 220 562 (Spadini et ai., julkaistu 12. syyskuuta 1980), jotka tässä viitteenä mainit-15 takoon. Aktiiviset valkaisuaineet, kuten orgaaniset peroksi-hapot ja niiden vesiliukoiset suolat ovat alalla hyvin tunnettuja. Näiden valkaisuaineiden tarkempaa esittelyä varten katso US-patentit 4 126 573 (Johnston, julkaistu 21. marraskuuta 1978) ja 4 100 095 (Hutchins et ai., julkaistu 11.

20 kesäkuuta 1978), jotka molemmat patentit mainittakoon tässä viitteinä.

Muita etuja lämpöenergian käyttämisellä ovat pesu-liuoksen jakaantumisen avustaminen tekstiileille ja lipidi/ öljy-lian poisto. Jos pesuliuoksen levitysvaiheen aikana 25 pesuliuos ei jakaudu oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiileille, lämpöenergian käyttö auttaa lisäjakautumisen muodostumiseksi. Myös kokeellisesti on todettu, että lämpöenergia auttaa hieman lipidi/öljy-lian poistossa.

Eräitä muita lämpöenergian käyttöön liittyvä etuja ovat 30 entsyymien tehokas käyttö ja edullisten pesuaineen pinta-aktiivisten faasien muodostuminen. Eri entsyymien teho on suurin eri lämpötiloissa. Täten tekstiilit täytyisi kuumentaa määrättyjen lämpötila-alueiden lävitse entsyymien tehon maksimoimiseksi. Kuitenkin kuten edellä on mainittu, lämpö-35 energian käyttö ei anna merkittävää hyötyä tehoon, paitsi mitä edellä on esitetty valkaisuaineiden yhteydessä, keksinnön mukaisessa menetelmässä. On edullista käyttää 32 78933 lämpöenergiaa siten, että tekstiilien lämpötila on edullisesti välillä noin 15-70°C ja edullisemmin välillä noin 25-50°C.

Mekaanisen energian käyttö antaa lukuisia etuja. Me-5 kaaninen energia auttaa pesuliuoksen levittämisessä, niin että se jakautuu tasaisemmin ja täydellisemmin tekstiileille. Täten jos pesuliuoksen levitysvaiheessa pesuliuos ei ole jakaantunut oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti tekstiileille, mekaanisen energian käyttö parantaa tätä jakaan-10 tumista. Mekaaninen energia minimoi myös sen ajan, jonka sama vaatekappale pysyy tehokkaassa kosketuksessa muitten kanssa. Siten kosketusvärittyminen minimoituu. Oletetaan myös, että mekaaninen energia vaikuttaa puhdistustehon paranemiseen. Kuitenkin käytettäessä pesuliuosmääriä, jotka 15 ylittävät tekstiilien absorptiokyvyn, vain rajoitettu määrä mekaanista energiaa olisi käytettävä vaahtoamisen estämi-miseksi. Tämä riippuu kuitenkin pesuliuoksessa olevan pe-suainekoostumuksen väkevyydestä ja luonteesta.

Kuvioissa 1-5 esitetyssä toteutuksessa mekaanista 20 energiaa voidaan syöttää pyörittämällä jatkuvasti pyörivää rumpua 40 sillä viimeisellä nopeudella, jolla pesuliuosta lisättiin. Tämä antaa pyöritysvaikutuksen tekstiileihin pyörivässä rummussa 40 ja muodostaa mekaanisen liikkeen tekstiileihin.

25 Edellä esitettyjen vaiheiden päätyttyä tekstiilit huuhdellaan huuhteluliuoksessa, joka edullisesti muodostuu puhtaasta vedestä. Tavanomaisesta automaattisesta pesumenetelmästä poiketen, missä huuhtelun tarkoitus on pääasiassa poistaa pesuainekoostumuksen jäännökset, esillä olevan huuh-30 telun tarkoitus on poistaa kokonaisuudessaan pesuainekoos-tumus sekä lika. Täten tämä huuhteluvaihe samanaikaisesti suorittaa lian ja pesuainekoostumuksen siirtotoiminnat, jotka tavallisesti suoritetaan peräkkäin tavanomaisissa pesu- ja huuhteluvaiheissa. Yllättävästi on havaittu, että 35 huuhteluvaiheen aikana lian uudelleensaostuminen ja värin siirtyminen ovat minimaaliset. Myös on havaittu, että huuh-teluliuos sisältää stabiileja emulsio-osasia, kun taas 33 78933 huuhteluliuos tavanomaisessa automaattisessa pesumenetelmässä ei sisällä tällaisia emulsio-osasia.

Kuvioissa 1-5 esitetyssä suositeltavassa pesulaittees-sa lisätään huuhteluliuosta pyörivän rummun 40 sisäosaan ve-5 den syöttöputkesta 80 säätöventtiilin 83, syöttöputken 110 ja levityssuuttimen 120 kautta. Pyörivää rumpua 40 pyöritetään edullisesti muuttuvalla nopeudella epäkeskisesti asennetun käyttöhihnapyörän 28 välityksellä siten, että huuhdeltavat tekstiilit saadaan vyörymään samalla tavalla kuin pe-10 suliuoksen syöttövaiheessa. Huuhdeltavien kappaleiden liikkeen parantamiseksi voidaan pyörivä rumpu 40 pysäyttää ja sen kiertosuunta vaihtaa useita kertoja huuhtelujakson aikana. Alkuhuuhtelun päätyttyä poistetaan huuhteluliuos pyörivästä rummusta 40 edullisesti pumppaamalla pumpun 140 kautta 15 kiihdyttämättä pyörivän rummun pyörimistä. Tämä menettely voidaan toistaa useita kertoja, kunnes pesuainekoostumus ja lika ovat poistuneet. Tekstiilejä ei kuitenkaan tarvise lingota suurella pyörivän rummun 40 nopeudella huuhtelujen välissä. Tämä vähentää mahdollisuutta tekstiilien rypisty-20 miseksi, jos tekstiilit ovat lämpimiä ja vähentää myös mahdollisuutta lian saostumiseksi uudestaan huuhteluveden "suodattuessa" tekstiilien lävitse. Haluttaessa voidaan huuhteluun lisätä apuaineita, kuten optisia kirkastajia, kankaan pehmentimiä ja hajusteita tai niitä voidaan lisätä levitys-25 suuttimen 120 kautta viimeisen huuhtelun jälkeen ja levittää pyörittämällä tekstiilejä. Kovettavia aineita, kuten tärkkelystä, voidaan myös lisätä ruiskuttamalla viimeisen huuhtelun jälkeen. Tekstiilit voidaan viimeisen huuhtelun jälkeen lingota käyttäen suurta pyörivän rummun 40 pyörimis-30 nopeutta.

Tehokas huuhtelu voidaan suorittaa tämän keksinnön avulla pienentyneellä veden kulutuksella ja siten, jos käytetään lämmitettyä vettä, alentuneella energian kulutuksella. Huuhteluveden määrä kg kohti pestävää pyykkiä on noin 35 4-32 litraa, edullisesti noin 5-10 litraa huuhtelujaksoa koh ti. Tätä määrää pienemmät huuhteluliuosmäärät eivät muodosta riittävästi vapaata vettä tekstiilien pinnalle lian ja 34 78933 pesuainekoostumuksen suspendoimiseksi riittävästi. Yleensä vaaditaan useampia kuin yksi huuhtelujakso kaiken lian ja pesuainekoostumuksen poistamiseksi tekstiileistä. Näin pienien huuhteluliuosmäärien käyttö sallii kuluttajan suorit-5 taa tämän keksinnön mukaisen pesujakson kokonaisuudessaan noin 25 litralla tai pienemmällä määrällä vettä yhtä kg kohti pestävää pyykkiä. Huuhteluliuoksen lämpötila on noin 15-55°C ja edullisesti noin 25-45°C.

Esillä olevan keksinnön erikoisen edullisessa toteu-10 tuksessa suoritettuna kuvioiden 1-5 mukaisessa laitteessa täydellinen huuhtelu käsittää kaksi tai kolme jaksoa, jotka voidaan suorittaa joko kylmällä tai lämpimällä puhtaalla vedellä. Jokaisen jakson pituus voi olla välillä noin 1-10 minuuttia, jolloin kunkin jakson ei tarvitse olla samanpi-15 tuisen.

Esillä olevan keksinnön erikoisen edullisessa toteutuksessa kuivan pestävän määrän paino määrätään automaattisen painoanturin (ei esitetty) avulla ja pesuliuoksen, pesu-ainekoostumuksen ja huuhteluliuoksen määriä säädetään auto-20 maattisesti sitten alalla tunnettujen säätövälineiden avulla eikä niitä siten tässä esitetä.

Viimeisen huuhtelun jälkeen pestyt tekstiilit voidaan haluttaessa kuivata kuvioissa 1-5 esitetyssä laitteessa.

Tämä tehdään sijoittamalla kääntöläppä 168 siten, että ulko-25 ilmaa imetään yhdysputkeen 171 puhaltimen 160 avulla kuumennettuna lämmityselementin 165 avulla, kierrätetään pyörivien tekstiilien lävitse pyörivässä rummussa 40, poistetaan rummusta 40 kosteana yhdysputken 167 kautta ja tuuletetaan ulkoilmaan yhdysputken 170 kautta. Tämän vaihtoehdon käyttä-30 minen sallii kuluttajan suorittaa pesu- ja kuivausmenetelmän kokonaisuudessaan yhdessä laitteessa ja jatkuvalla tavalla.

Keksinnön mukaista pesumenetelmää voidaan käyttää jopa mitä likaisimpien tekstiilien ja erikoisesti synteettisten tekstiilien puhdistamiseen useissa pesuvaiheissa.

35 Jos käytetään tehokasta valkaisuainetta, tähän tarkoitukseen vaadittavien pesujaksojen lukumäärää voidaan vähentää. Tämän oletetaan aiheutuvan lian erinomaisen poiston ja liiallisen 35 78933 värin siirtymisen ja lian uudelleensaosturaisen tehokkaan eston yhdistymisestä. On myös havaittu, että keksinnön mukainen pesumenetelmä pidentää tekstiilien käyttökelpoista ikää. Tämän oletetaan aiheutuvan pesuliuoksen voiteluvaiku-5 tuksesta tekstiilikuituihin.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edullisesti raemaista, tahnamaista, geelimäistä tai nestemäistä pesuainekoostumusta, joka on pakattu ohjeiden mukaan käytettäväksi tässä pesumenetelmässä. Kun tämä pesuainekoos-10 tumus yhdistetään veden kanssa, se muodostaa pesuliuosta juuri sellaisen määrän, joka jakaantuu oleellisesti tasaisesti ja täydellisesti pestävälle pyykkimäärälle, jolloin saadaan noin 2½ kg asti pesuliuosta yhtä kg kohti pestäviä tekstiilejä, joka pesuliuos sisältää noin 10-60 g pesuaine-15 koostumusta yhtä kg kohti pestäviä tekstiilejä.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä soveltuu ensi sijassa kotitalouspesuihin, jotka muodostuvat pääasiassa tekstiileistä muodostuvista pesumääristä, so. pieniin panospro-sesseihin, jolloin tyypillisesti puhdistetaan korkeintaan 20 noin 10 kg likaantuneita tekstiilejä, jotka ovat eri tekstiili- ja värityyppien seoksia. Vaikka keksinnön mukaista pesumenetelmää on kuvattu yksityiskohtaisesti suositeltavan kotipesukoneen yhteydessä, on alan asiantuntijoille ilmeistä, että menetelmää voidaan soveltaa myös teollisessa mit-25 takaavassa, jos käytetään asianmukaisia menetelmiä pesu-liuoksen jakamiseksi tekstiileille ja vältetään huomattavan vapaan pesuliuoksen määrän pääsemästä kosketukseen tekstiilien kanssa.

Seuraavat esimerkit kuvailevat keksintöä.

30 Esimerkki 1

Valmistettiin kolme ryhmää polyesteri- ja puuvilla-kuitukääröjä, jotka sisälsivät seuraavia likatyyppeejä: keinotekoista ihon rasva-ainetta, trioleiinia, CRISCO-öljyä ja epäorgaanisen hienojakoisen lian ja lipidilian seosta. Kol-35 melle kääröryhmälle yhdessä kolmen puhtaan käärön kanssa, joita käytettiin lian uudelleensaostumisen mittaamiseen, ruiskutettiin sitten pesuliuosta, joka sisälsi 1,92 g 36 78933 ARIEL-pesuainetta (kaupallinen pesuainekoostumus, joka sisältää noin 10 % pinta-aktiivista ainetta, noin 45 % nat-riumtripolyfosfaattia saippuan muodostavana aineena, noin 12 % natriumperboraatti-valkaisuainetta ja noin 1/4 % ent-5 syymikoostumusta) pienikokoisessa pesulaitteessa, joka jäljitteli suositeltavan laitteen kuvauksessa esiteltyä esi-merkkipesukonetta. Tämä ARIEL-pesuaineen määrä vastaa noin 32 g:n pesuainekoostumusta yhtä kg kohti pestävää pyykkiä. Miniatyyripesukoneen pyörivän rummun läpimitta oli 23 cm ja 10 syvyys 23 cm. Kääröjä liikutettiin sitten mekaanisesti huoneen lämpötilassa seitsemän minuuttia pyörittämällä pyörivää rumpua. Kääröt huuhdeltiin sitten toisessa miniatyyripesu-konessa, jonka pyörivän rummun läpimitta oli 15 cm ja syvyys 10 cm yhdessä 0,462 litran kanssa vesijohtovettä kahden mi-15 nuutin aikana. (Huuhteluun käytetyn pyörivän rummun koko valittiin vastaamaan tekstiilimäärää, vaikka pesuliuoksen levittämiseen käytetyn pyörivän rummun koko oli suurempi, koska ruiskutus ei ollut mahdollista pienemmässä, 15 cm kokoisessa rummussa.) Huuhteluvaihe suoritettiin kolme kertaa. 20 Edellä esitetty menettely toistettiin käyttäen pesuliuok-sia, jotka sisälsivät vaihtelevia määriä vettä ja 1,92 g ARIEL-pesuainetta. Kääröt mitattiin sitten erojen saamiseksi Hunter Whiteness Units Filtered (AHWUF) yksiköissä. Tämä mittaus vastaa kääröistä poistettua likamäärää, jolloin 25 suuremmat luvut tarkoittavat suurempaa lian poistumista. HWUF-mittauksissa ei käytetä kirkastimien vaikutuksen määritystä, jolloin mitataan vain poistunut likamäärä. Tulokset olivat seuraavat: 37 78933

HWUF

Pesuliuoksen ja kääröjen painosuhde 1:1 2,5:1 3,5:1 5 Keinotekoinen ihorasva, polyesteri 9,4 6,9 4,6

Keinotekoinen ihorasva, puuvilla 20,1 14,7 12,0 CRISCO, polyesteri 6,1 3,7 2,5 CRISCO, puuvilla 8,7 6,2 0,9

Trioleiini, polyesteri 8,9 5,1 5,3 10 Trioleiini, puuvilla 16,3 6,6 6,4

Liattu polyesteri 27,4 20,5 12,0

Liattu puuvilla 33,1 28,8 19,4

Uudelleensaostuminen, polyesteri -9,0 -11,5 -17,2

Uudelleensaostuminen, puuvilla -2,7 -4,0 -7,3 15 Arvot osoittavat, että jos veden määrä pesuliuokses- sa nostetaan suuremmaksi kuin mitä pesuliuoksen ja käärön suhde noin 2,5:1 vastaa, lian poisto on pienempi ja esiintyy enemmän lian uudelleensaostumista.

Esimerkki 2 20 Valmistettiin pesuannos esimerkin 1 mukaiseen minia- tyyripesukoneeseen, käyttäen seuraavia tekstiilejä: 20 kpl 8,9 x 8,9 cm suuruista valkoista puuvillakääröä, 15 kpl 10 x 10 cm suuruista valkoista polyesterikääröä, 4 kpl 15 x 15 cm suuruista valkoista nukkakangaspyyhettä.

25 Yhtä 15 x 15 cm suuruista punaista nukkapuuvillapyyhettä, joka on voimakkaasti värjäävä, käytettiin värilähteenä. Tekstiilien kuivapainot olivat seuraavat:

Tekstiilien kuivapaino (g) 4 valkoista nukkapyyhettä 36 30 1 punainen nukkapyyhe ^9 15 valkoista polyesterikääröä 32,2 20 valkoista puuvillakääröä 26,4 kaikkiaan M03,6

Pesuliuos valmistettiin liuottamalla 3,3 g ARIEL-35 pesuainetta 200 ml:aan vesijohtovettä. Pyörivää rumpua pyöritettiin sitten ja pesuliuosta ruiskutettiin tekstiileille, kunnes visuaalisesti havaittiin kosketusvärjäytyminen 38 7 8 9 33

Kosteiden tekstii- Tekstiileihin ab-lien paino (g) sorboituneen pe- suliuoksen paino (g) 5 4 valkoista nukkapyyhettä 108,3 72,3 1 punainen nukkapyyhe ^27,1 *»18,1 15 valkoista polyesteri- kääröä 82,2 50,0 20 valkoista puuvillakääröä 50,8 24,4 10 kaikkiaan */268,8 *Ί65,2

Sitten laskettiin tekstiileihin absorboituneen pesu-liuoksen painon suhde tekstiilien kuivapainoon.

Absorboituneen pesuliuoksen painon suhde tekstiilien 15 kuivapainoon 4 valkoista nukkapyyhettä 2,0 1 punainen nukkapyyhe *>2,0 15 valkoista polyesterikääröä 1,6 20 valkoista puuvillakääröä 0,9 20 keskiarvo ^1,6 Nämä arvot osoittavat, että jos ylimäärä väriä luovuttavaa materiaalia lisätään tyypilliseen pesuannokseen, esiintyy kosketusvärjäytymistä, jos pesuliuoksen paino on suurempi kuin noin 1 i kertaa tekstiilien kokonaispaino.

25 Esimerkki 3

Valmistettiin kaksi ryhmää puuvillakääröjä, joista jokainen käärö sisälsi yhtä seuraavista neljästä tahrasta: ruskea kastike, kahvi, viinirypälemehu ja tee. Valmistettiin kaksi ryhmää polyesteri- ja puuvillakääröjä, joista 30 kumpikin sisälsi yhtä seuraavista likatyypeistä: keinotekoista ihon rasva-ainetta, keinotekoista ihon rasva-ainetta sekä hienojakoista likaa ja trioleiinia. Sitten valmistettiin 24 erittäin likaista kääröä, joista puolet muodostui puuvillaisista T-paidoista ja puolet puuvillalakanoista.

35 Kaikki edellä mainituista kääröistä kiinnitettiin kahteen puuvillapyyhkeeseen kokonaispainon ollessa 272 g. 2,5 kg:n painonen "tyhjä" pyykkimäärä, joka muodostui puhtaista.

39 7 8 9 3 3 lämpötilalle herkistä synteettisistä tekstiileistä ja kääröt sijoitettiin laitteeseen, joka oli samanlainen kuin kuviossa 1 esitetty. Tekstiilejä pyöritettiin sitten ja pesu-liuosta, joka sisälsi 96 g ARIEL-pesuainetta liuotettuna 5 2,84 litraan vesijohtovettä, ruiskutettiin tekstiileille.

Tekstiilejä kierrätettiin sitten huoneen lämpötilassa 10 minuuttia ja huuhdeltiin sitten noin 20 litralla vettä. Huuhteluvaihe toistettiin kahdesti. Edellä esitetty käsittely toistettiin vielä kolme kertaa, jolloin vain pestävän 10 pyykin lämpötilaa 10 minuutin pyöritysajan aikana muutettiin. Arvot saatiin ΔΕ-yksikköinä ja AHWUF-yksikköinä. ΔΕ-yksikkö on mitta värin muutokselle käärössä, mikä tapahtuu pesujakson aikana. Värinmuutos on verrannollinen poistetun lian määrään, jolloin suuremmat ΔΕ-arvot vastaavat 15 suurempaa lian poistoa. Edellä esitetty menettely toistettiin ja kahden toiston tulosten keskiarvot ovat seuraavat: ΔΕ

Huo- neen- läm-

20 7,2°C* pö 49°C 65,5°C 82,2°C

Ruskea kastike 2,2 4,9 4,9 8,6 7,6

Kahvi 3,8 5,8 6,5 6,2 6,3

Viinimarjamehu 3,1 6,4 7,9 10,6 10,6

Tee 2,0 5,5 7,2 8,9 8,4 25 Keinotekoinen ihon rasva polyesteri 6,4 13,1 11,4 14,6 12,4

Keinotekoinen ihon rasva puuvilla 6,5 11,2 11,0 10,6 10,3

Trioleiini, polyesteri 4,7 5,0 7,0 6,0 7,3 30 Trioleiini, puuvilla 6,3 7,6 8,6 7,5 8,5

AHWUF

Liattu polyesteri 27,3 42,9 43,9 44,1 40,3

Liattu puuvilla 35,2 48,6 48,6 48,0 48,5 *Sama pyykkimäärä kuin esimerkissä 1 ja vain yksi toisto.

35 Arvot osoittavat, että tiivistetty pesumenetelmä on vain vähän lämpötilasta riippuva. Korkeat lämpötilat olivat merkittäviä lian poistossa, mutta tämä johtuu pääasiassa 40 78933 ARIAL-pesuaineen valkaisuaineesta, joka tehostuu korkeissa lämpötiloissa.

Visuaalisesti havaittiin, että 65,5°C ja 82,2°C lämpötiloissa herkissä synteettisissä tekstiileissä esiin-5 tyi runsaasti rypistymistä ja kutistumista. On yllättävää, että puhdistusteho "kylmissä" lämpötiloissa, so. noin 40°C alapuolella, on erittäin hyvä. Ennen tätä keksintöä oletettiin mahdottomaksi saada näin hyvää puhdistumista näissä lämpötiloissa.

10 Esimerkki 4 12 vanhaa, likaista T-paitaa ja tyynynpäällistä pestiin yhdessä perhepyykin kanssa esimerkissä 3 esitettyä menettelyä käyttäen. Pesupanoksen lämpötila 10 minuutin kierrätysvaiheen aikana oli 62,8°C. T-paitoja ja tyynynpäällisiä 15 käytettiin normaalisti pesujaksojen välillä . Hunter-valkoi-suusyksiköt mitattiin ennen esitettyä pesujaksoa ja sen jälkeen erojen saamiseksi Hunter-valkoisuusyksiköihin (AHWU). Tulokset olivat seuraavat:

Tyynynpäällinen AHWU Pesujaksojen lukumäärä 20 1 26,1 15 2 37,0 16 3 58,6 6 4 55,1 6 5 51,0 6 25 6 49,0 6 7 13,9 7 8 12,8 7 9 11,3 3 10 10,0 3 30 11 39,6 9 12 41,6 9 41 78933 T-paita AHWU Pesujaksojen lukumäärä 1 14,2 17 2 13,9 17 3 34,2 11 5 4 27,8 11 5 17,6 12 6 17,5 10 7 18,3 15 8 14,2 15 10 9 19,5 6 10 14,9 7 11 16,3 6 12 17,5 5

Arvot osoittavat, että lian poistuminen oli huomatta-15 van suuri sekä tyynynpäällisistä että T-paidoista ja että niiden puhdas tila säilyi. Tällaista suorituskykyä ei voida saavuttaa tavanomaisessa automaattisessa pesumenetelmässä.

Esimerkki 5

Valmistettiin 2,7 kg:n pyykkimäärä, joka muodostui 20 2,5 kg:sta tavallista kotitalouspyykkiä ja 0,2 kg:sta pyyk kiä, joka oli tehty puuvilla-, polyesteri- ja polypuuvilla-kääröistä kiinnitettyinä kahteen puuvillapyyhkeeseen. Jokainen puuvillakäärö sisälsi yhtä seuraavista tahroista: ruskea kastike, kahvi, viinimarja ja tee. Jokainen polyesteri-25 ja polypuuvillakäärö sisälsi jotain seuraavista lioista: keinotekoinen ihon rasva, trioleiini ja epäorgaanisen, hienojakoisen lian ja lipidilian seos. Pesupanos pestiin sitten esimerkissä 3 esitetyn menettelyn mukaisesti. Pestävän pyykin lämpötila 10 minuutin kierrätysjakson aikana oli noin 30 62,8°C. Edellä esitetty menettely toistettiin vielä kahdesti pienennettyjä ARIEL-määriä käyttäen.

Edellä esitetty pesumenettely toistettiin seuraavia pesuainekoostumuksia käyttäen: TOP (kaupallinen entsyymejä sisältävä pesuainekoostumus) ja ZAB (entsyymejä sisältävä 35 kaupallinen pesuainekoostumus). Tämä menettely toistettiin myös käyttäen pienennettyjä määriä pesuainekoostumuksia.

42 78933

Arvot määrättiin ΔΕ-yksiköissä ja ÄHWUF-yksiköissä. Tulokset olivat seuraavat: ΔΕ

ARIEL

5 96 48 5,0 (g pesuainetta)

Ruskea kastike 14,5 7,0 5,0

Kahvi 12,6 5,6 6,2

Viinirypäle 14,8 2,8 5,3 10 Tee 14,3 5,7 2,5

Keinotekoinen ihon rasva, polyesteri 9,0 8,0 3,9

Keinotekoinen ihon rasva, polypuuvilla 8,2 6,9 4,3

Trioleiini, polyesteri 7,6 5,3 3,8

Trioleiini, polypuuvilla 10,8 7,2 3,7

15 AHWUF

Liattu polyesteri 40,2 17,2 4,0

Liattu polypuuvilla 51,3 34,8 21,7 ΔΕ

TOP

20 96 48 (g pesuainetta)

Ruskea kastike 8,8 6,2

Kahvi 8,1 5,1

Viinirypäle 7,8 2,3 25 Tee 4,4 2,9

Keinotekoinen ihon rasva, polyesteri 9,3 5,4

Keinotekoinen ihon rasva, polypuuvilla 10,5 8,2

Trioleiini, polyesteri 5,7 4,0

Trioleiini, polypuuvilla 10,5 8,2

30 AHWUF

Liattu polyesteri 38,3 21,0

Liattu polypuuvilla 43,7 34,2 43 78933 ΔΕ ΖΑΒ 96 48 (g pesuainekoostu- 5 musta)

Ruskea kastike 9,6 6,1

Kahvi 8,4 5,3

Viinirypäle 5,8 2,1

Tee 5,2 2,7 10 Keinotekoinen ihon rasva, polyesteri 6,2 4,0

Keinotekoinen ihon rasva, polypuuvilla 7,7 4,2

Trioleiini, polyesteri 8,3 4,1

Trioleiini, polypuuvilla 10,2 6,7

AHWUF

15 Liattu polyesteri 34,7 19,8

Liattu polypuuvilla 42,3 30,9

Arvot osoittavat, että jos pesuaineen määrää pesuliuok-sessa alennetaan, lian poisto kääröistä alenee myös.

Esimerkki 6 20 Valmistettiin seuraava, tyypillinen, raemainen pesu- ainekoostumus : %

Natrium-C16_18-alkyylisulfaattia 5,5

Lineaarista natrium-C^ 2“alkyylibentseenisulfo-25 naattia 3,5 C^^-alkyylipolyetoksilaattia 5,5

Natriumtripolyfosfaattia 24,4

Zeoliitti A 17,6

Natriumkarbonaattia 10,5 30 Natriumsilikaattia (2,0 r) 1,9

Natriumsulfaattia 21,0

Vettä 8,9

Sekalaisia 1,2

Valmistettiin kaksi ryhmää polyesteri- ja polypuuvil-35 lakääröjä, jotka sisälsivät seuraavia likatyyppejä: keinotekoista ihon rasvaa, trioleiinia, CRISCO-öljyä, naudan talia lia ja epäorgaanisen, hienojakoisen lian sekä 44 78933 lipidilian seosta. Näitä kahta kääröryhmää yhdessä kahden puhtaan polyesterikäärön ja kahden puhtaan polypuuvillakää-rön kanssa käytettiin lian uudelleensaostumisen mittaamiseen ja 14 puhdasta polyesterikääröä ja 15 puhdasta polypuu-5 villakääröä, jotka muodostivat "puhtaan" pyykin, sijoitettiin miniatyyripesukoneeseen, joka jäljitteli suositeltavan laitteen kuvauksen yhteydessä esitettyä esimerkkipesukonet-ta. Kääröille ruiskutettiin sitten pesuliuosta, joka sisälsi 2,29 g edellä esitettyä raemaista pesuainekoostumusta. Pesu-10 liuoksen määrä vastasi noin kaksinkertaista kaikkien kääröjen painoa ja pesuainekoostumuksen määrä vastasi noin 17,6 g kg kohti kääröjä. Pyörivän rummun läpimitta miniatyyripesu-koneessa oli 23 cm ja syvyys 23 cm. Kääröjä liikuteltiin sitten mekaanisesti huoneen lämpötilassa 10 minuutin ajan 15 pyörittämällä pyörivää rumpua. Kääröt huuhdeltiin sitten yhdessä litrassa vesijohtovettä kahden minuutin aikana ja kuivattiin sitten tavanomaisessa automaattisessa kuivaajassa. Tämä käsittely toistettiin kolme kertaa. Laskettiin AHWUF-arvot.

20 Edellä esitetty menettely toistettiin käyttäen suu rennettuja pesuliuosmääriä, mutta vakiollista pesuliuospi-toisuutta. Kuitenkin pesuliuoksen painosuhteen kääröihin ollessa 5 ja 7, pyörivää rumpua pyöritettiin varovasti 10 minuutin mekaanisen liikutusjakson aikana ylisaippuoitumisen 25 estämiseksi. Tulokset olivat seuraavat:

Pesuliuoksen ja kuivien kääröjen AHWUF Merkitsevyys* painosuhde

Keinotekoinen ihon 2 15,51 B C

30 rasva, polyesteri 3 14,24 C

5 16,93 A B

7 17,47 A

Keinotekoinen ihon 2 12,42 B

rasva, polypuuvilla 3 12,97 B

35 5 16,22 A

7 18,07 A

45 78933

CRISCO, polyesteri 2 8,53 A

3 6,52 A

5 8,01 A

7 9,48 A

5 CRISCO, polypuuvilla 2 10,70 B

3 10,36 B

5 13,94 A

7 15,57 A

Trioleiini, polyesteri 2 12,41 B

10 3 13,08 B

5 15,58 A

7 14,34 A B

Trioleiini, polypuuvilla 2 13,02 B

3 13,24 B

15 5 16,48 A

7 18,30 A

Naudan tali, polyesteri 2 10,84 B

3 10,99 B

5 14,12 A

20 7 15,02 A

Naudan tali, polypuuvilla 2 9,41 B

3 9,77 B

5 13,99 A

7 15,31 A

25 Liattu polyesteri 2 24,43 B

3 25,40 B

5 28,51 A

7 29,99 A

Liattu polypuuvilla 2 29,83 B

30 3 32,25 A B

5 35,97 A

7 35,48 A

Uudelleensaostuma, 2 -1,21 B

polyesteri 3 -1,35 B

35 5 0,49 A

7 0,92 A

46 78933

Uudellensaostuma, 2 -1,99 B

polypuuvilla 3 -1,97 B

5 -0,93 A

7 -1,09 A B

5 *Merkitsevyys määritettiin varianssianalyysin avulla, jolloin kirjaimet A, B ja C tarkoittavat merkittävää eroa 95 % luotettavuustasolla. Esimerkiksi keinotekoisella ihon rasvalla liatuissa polyesterikääröissä oli merkittävä ero painosuhteiden 2 ja 7, 3 ja 5, 3 ja 7 välillä, mutta ei merkit-10 tävää eroa painosuhteiden 2 ja 3, 2 ja 5 sekä 5 ja 7 välillä.

Nämä arvot osoittavat, että painosuhteen kasvaessa arvosta 5 arvoon 7, ei tapahdu merkittävää kasvua lian poistossa huolimatta, että 40 % enemmän pesuainekoostumusta levitettiin kääröille. Myöskään ei havaittu kovin suurta kas-15 vua lian poistossa, kun painosuhde kasvoi arvosta 2 arvoon 3 ja sitten arvoon 5 huomioitaessa tekstiileille levitetyn pesuainekoostumuksen määrän lisäys.

Vaikka on kuvattu ja esitetty tämän keksinnön määrättyjä toteutuksia, on alan asiantuntijoille ilmeistä, et-20 tä erilaisia muutoksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä ja alueesta. Esimerkiksi pesuliuosta voidaan levittää tekstiileille harjojen, telojen, pesuliuosta läpäisevän rakenteen avulla asennettuna pyörivän rummun sisäpinnalle ja sallien kosketuksen tekstiilien ja läpäisevän rakenteen 25 läpi kulkeneen pesuliuoksen kanssa tai painovoimasyöttöjär-jestelmän avulla, joka sallii pesuliuoksen tippumisen liikkuville tekstiileille tai jonkin muun menetelmän avulla, joka levittää tarvittavan määrän pesuliuosta tasaisesti ja täydellisesti tekstiileille; muilla pesuainekoostumuksilla 30 voidaan korvata edellä esitetyt pesuainekoostumukset jne.

Keksinnön mukaisessa pesumenetelmässä voidaan käyttää tehokkaasti pesuainekoostumuksia, jotka sisältävät valkaisuaineita ja entsyymejä sellaisina määrinä, jotka eivät anna mitään oleellista etua, jos näitä pesuainekoostumuksia 35 käytetään tavanomaisina käyttömäärinä tavallisissa automaattisissa pesumenetelmissä. Tavanomaiset käyttömäärät tavallisissa 47 78933 automaattisissa menetelmissä ovat yleensä (a) Yhdysvalloissa 96 g pesuainekoostumusta 64 litrassa vettä 40°C lämpötilassa, (b) Euroopassa 146 g pesuainekoostumusta 20 litrassa vettä 75°C lämpötilassa ja (c) Japanissa 40 g pesuaine-5 koostumusta 30 litrassa vettä 25°C lämpötilassa.

Valkaisuaineet, joita voidaan käyttää pesuainekoos-tumuksissa, ovat peroksivalkaisuyhdisteitä, jotka pystyvät vapauttamaan vetyperoksidia vesiliuoksessa. Nämä yhdisteet ovat alalla hyvin tunnettuja ja kuuluvat niihin vetyperok-10 sidi ja alkalimetalliperoksidit, orgaaniset peroksidivalkai-suyhdisteet, kuten ureaperoksidi ja epäorgaaniset persuola-valkaisuyhdisteet, kuten alkalimetalliperboraatit, perkarbo-naatit, perfosfaatit ja vastaavat. Myös voidaan käyttää kahden tai useamman tällaisen valkaisuyhdisteen seoksia halut-15 taessa. Suositeltaviin perhappivalkaisuyhdisteisiin kuuluvat natriumperboraatti, jota on kaupallisesti saatavana mono- ja tetrahydraattina, natriumkarbonaattiperoksihydraatti, nat-riumpyrofosfaattiperoksihydraatti, ureaperoksihydraatti ja natriumperoksidi. Näiden valkaisuaineiden pitoisuus pesuai-20 nekoostumuksessa on noin 0,01 - 0,5 % ja edullisesti noin 0,1 - 0,5 % käytettävästä hapesta laskettuna.

Muita käyttökelpoisia valkaisuaineita ovat aktivoidut valkaisuaineet, kuten perhapot tai perhappivalkaisuaine-yhdisteet, jotka pystyvät vapauttamaan vetyperoksidia vesi-25 liuoksessa sekä valkaisuaktivaattori, joka voi reagoida muodostaen perhappoa. Nämä perhapot ja valkaisuaktivaatto-rit ovat alalla hyvin tunnettuja. Katso esimerkiksi US-pa-tentteja 4 126 573 (Johnston, 21. marraskuuta 1978) ja 4 100 095 (Johnston, 11. kesäkuuta 1978), jotka käsittele-30 vät perhappoja sekä US-patentit 4 248 928 (Spadini et ai., 3. helmikuuta 1981) ja 4 220 562 (Spadini et ai., 12. syyskuuta 1980), jotka käsittelevät valkaisuaktivaattoreita, mitkä kaikki on tähän viitteeksi liitetty. Suositeltava perhappo on magnesiummonoperoksiftalaattiheksahydraatti, 35 kuten eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 0 027 693 on esitetty. Pesuainekoostumukset voivat sisältää noin 0,03 - 48 78933 0,3 % ja edullisesti noin 0,1 - 0,25 % vapaata happea, joka voidaan potentiaalisesti muodostaa perhapon avulla.

Seuraavana vaihtoehtona voivat pesuainekoostumukset sisältää kloorivalkaisuainetta. Kloorivalkaisuaineet ovat 5 alalla hyvin tunnettuja. Suositeltava kloorivalkaisuaine on natriumdikloorisyanuraattidihydraatti. Muita sopivia kloori-valkaisuaineita ovat natrium- ja kaliumdikloorisyanuraatti, dikloorisyanuurihappo, 1,3-dikloori-5,5-dimetyylihydantoii-ni, Ν,Ν'-diklooribentsoyleeniurea, n-klooriammeliini, n-kloo-10 rimeripihkahappoimidi, N,N'-diklooribiureetti, kloorattu disyaanidiamini, natriumhypokloriitti, kalsiumhypokloriitti ja litiumhypokloriitti. Pesuainekoostumukset voivat sisältää noin 0,03 - 1,2 % ja edullisesti noin 0,1 - 0,6 % vapaata klooria.

15 Entsyymejä, joita voidaan käyttää pesuainekoostumuk- sissa, ovat proteaasit, amylaasit ja niiden seokset. Pesu-ainekoostumukseen sisältyvän proteaasin määrä on arvosta noin 0,01 Anson-yksikköä (Ay) 100 g kohti arvoon noin 0,27 Ay/100 g ja edullisesti arvosta noin 0,06 Ay/100 g ar-20 voon noin 0,25 Ay/100 g. Pesuainekoostumukseen sisältyvän amylaasin määrä on noin 150 amylaasiyksiköstä 100 g kohti pesuainekoostumusta noin 24 000 amylaasiyksikköön 100 g kohti pesuainekoostumusta ja edullisesti noin 1 200 amylaasiyksiköstä 100 g kohti pesuainekoostumusta noin 6 000 amy-25 laasiyksikköön 100 g kohti pesuainekoostumusta, jolloin amylaasiyksikkö on määritelty GB-patentissa 1 275 301 (Desforges, julkaistu 24. toukokuuta 1972).

Keksinnön mukaisessa pesumenetelmässä voidaan tehokkaasti käyttää myös pesuainekoostumuksia, jotka sisältä-30 vät muita edullisia lisäaineita määrinä, jotka eivät anna mitään kuluttajan oleellisesti havaitsemaa etua käytettyinä tavanomaisina määrinä normaaleissa automaattisissa pesumenetelmissä. Näihin aineosiin kuuluvat optiset kirkastajat, likaa irrottavat aineet, antistaattiset aineet, väriaineet, 35 hajusteet, pH-arvon säätöaineet, saippuan rakennusaineet, antibakteeriset aineet jne. Edullisesti näitä aineosia käytetään pesuainekoostumuksessa määrinä, jotka eivät anna 49 78933 merkittävää kuluttajan havaitsemaa etua, jos pesuainekoos-tumusta käytetään tavanomaisessa automaattisessa kodin pe-sukonemenetelmässä normaaleilla annostasoilla.

"Kuluttajan havaitsema etu" perustuu edustavaan luku-5 määrään kuluttajia, edun ollessa sellaisen, että kuluttajien enemmistö havaitsee sen 95 %:n luotettavuustasolla. Vielä edullisemmin näitä aineosia käytetään vähemmän kuin 3/4 siitä määrästä, jolla kuluttaja havaitsee edun, edullisimmin vähemmän kuin i mainitusta määrästä.

Claims

1. Pesukone lian poistamiseksi lajiteltujen tekstiilien erillisista eristä entistä suuremmalla pesuaineen 5 tehokkuudella, joka pesukone käsittää ensimmäisen osaston (15) likaisten tekstiilien säilyttämiseksi pesumenetelmän aikana; välineet (81, 82, 84, 87 - 89, 91 - 94, 96, 97, 99, 101, 105 ja 106) konsentroidun vesipitoisen pesuliuos-määrän valmistamiseksi, joka pesuliuos sisältää 40 -10 99,9 % vettä ja 1000 - 600 000 ppm pesuainekoostumusta; jakovälineet (100) konsentroidun vesipitoisen pesuliuoksen jakamiseksi tekstiileille; välineet (85, 86, 88 ja 95) konsentroidun pesuliuoksen johtamiseksi jakovälineisiin (100); huuhteluvälineet (83, 110 ja 120) tekstiilien saat-15 tamiseksi kosketukseen vesipitoisen huuhtelunestemäärän kanssa sen jälkeen, kun pesuliuoksen on annettu olla kosketuksessa tekstiilien kanssa ennalta määrätty aika, jolloin huuhtelunestemäärä on riittävä tuomaan tekstiilien pinnalle sellaisen määrän vettä, että se suspendoi lian 20 ja pesuainekoostumuksen; ja erotusvälineet pesuliuoksen ja huuhtelunesteen ja lian erottamiseksi tekstiileistä, tunnettu siitä, että a) jakovälineet (100) ovat pesuliuokseen upottamat-tomat ja ne jakavat ensimmäisessä osastossa (15) ja oleel- 25 lisesti kuivassa tilassa olevien likaisten tekstiilien pinnoille mainittua konsentroitua pesuliuosta määrän, joka on korkeintaan 2,5 kertaa likaisten tekstiilien kuivapaino, jolloin ensimmäisessä osastossa (15) on enintään hyvin pieniä määriä vapaata pesuliuosta sen jälkeen, kun pesu-30 liuos on kokonaan jaettu tekstiileille; ja että b) pesukone käsittää myös kosketusvälineet (28, 36, 38, 40 ja 47) oleellisesti kaikkien likaisten tekstiilien pintojen altistamiseksi jakovälineille (100) jaettaessa konsentroitua pesuliuosta ensimmäiseen osastoon (15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pesukone, t u n- si 78933 n e t t u siitä, että jakovälineet (100) pesuliuoksen jakamiseksi tekstiileille muodostuvat ruiskutusvälineistä, edullisesti sumutusvälineistä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pesukone, t u n-5 n e t t u siitä, että välineisiin pesuliuoksen levittämiseksi tekstiileille kuuluu pyörivä rumpu (40), johon mainitut ruiskutusvälineet (100) on suunnattu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että ruiskutusvälineet (100) käsittävät 10 vähintään yhden ruiskutussuuttimen, joka on suunnattu pyörivän rummun (40) takaseinään (42) ja ulkokehälle (41).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet (47) tekstiilien siirtämiseksi toistuvasti ruiskutusväli- 15 neiden (100) eteen pesuliuoksen jakautumisen saamiseksi tasaisemmaksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että välineet tekstiilien saamiseksi kosketukseen huuhteluliuoksen kanssa muodostu- 20 vat välineistä mainittujen tekstiilien upottamiseksi huuh-teluliuokseen.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen pesukone, tunnettu siitä että pyörivä rumpu (40) läpäisee kosteutta ja on asennettu kosteutta läpäisemättö- 25 mään, liikkumattomaan kammioon (15), jolloin liikkumattomaan kammioon (15) sisältyy välineet (21, 142, 140) konsentroidun pesuliuoksen, lian ja huuhteluliuoksen poistamiseksi samanaikaisesti kosteutta läpäisevästä rummusta (40) ja kosteutta läpäisevä rumpu (40) on yhdistetty voi- 30 malaitteeseen (60), joka on sovitettu poistamaan mahdollinen huuhteluliuoksen määrä, joka on jäänyt kosketukseen pestyjen tekstiilien kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet (60), jotka 35 on yhdistetty kosteutta läpäisevään rumpuun (40) ja jotka 52 78933 kohdistavat mekaanista energiaa pesuliuosta sisältäviin tekstiileihin.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että voimalaite ja/tai välineet 5 mekaanisen energian kohdistamiseksi pesuliuosta sisältäviin tekstiileihin muodostuvat käyttömoottorista, joka on kytketty kosteutta läpäisevään pyörivään rumpuun (40).

10. Jonkin patenttivaatimuksista 6-9 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että siihen sisältyy väli- 10 neet (160, 164, 166) lämpöenergian kohdistamiseksi pesu-liuosta sisältäviin tekstiileihin, jotka sijaitsevat kosteutta läpäisevän rummun (40) sisällä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että välineet lämpöenergian koh- 15 distamiseksi pesuliuosta sisältäville tekstiileille muodostuvat suljetun ilmakierron muodostavista välineistä (167, 172, 160, 163, 164, 166), mukaan luettuina kuumen-nusvälineet (164) ja käsittelylaitteet (160), jolloin kierrätysvälineiden vastakkaiset päät (180, 190) on yhdis- 20 tetty liikkumattomaan rumpuun (15), jolloin ilma, jota kierrätetään kierrätysjärjestelmän lävitse, pakotetaan kulkemaan jatkuvasti kosteutta läpäisevän rummun (40) ja sen sisältämien tekstiilien lävitse.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen pesukone, 25 tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet (168-171) suljetun kiertojärjestelmän tuulettamiseksi ulkoilmaan, jolloin kuumentamatonta ulkoilmaa imetään järjestelmään ilman käsittelylaitteiden (160) avulla, johdetaan kuumennusvälineiden (164) kautta, pakotetaan siirtymään 30 kosteutta läpäisevään rumpuun (40), johdetaan tekstiilien lävitse ja poistetaan ulkoilmaan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen pesukone, tunnettu siitä, että välineet suljetun kiertojärjestelmän tuulettamiseksi ulkoilmaan käsittävät kääntölä- 35 pän (168), jolloin pesukonetta voidaan käyttää kuivaamaan 53 7 8 9 3 3 lämmön avulla pestyt tekstiilit, jotka sijaitsevat kosteutta läpäisevässä rummussa (40).

14. Menetelmä lajiteltujen tekstiilien erillisen erän pesemiseksi, jossa menetelmässä valmistetaan konsent- 5 roitu vesipitoinen pesuliuosmäärä, joka sisältää noin 40 - 99,9 % vettä ja noin 1000 - 600 000 ppm pesuainekoostumus-ta, saatetaan tekstiilit kosketukseen tämän pesuaineliuok-sen kanssa, jota käytetään määrä, joka vaihtelee määrästä, joka on juuri riittävä liuoksen jakamiseen oleellisen ta- 10 saisesti ja täydellisesti tekstiileille, määrään, joka on enintään 2,5 kertaa tekstiilien kuivapaino (tavallisesti määrä, joka on noin 0,75 - 1,5 kertaa tekstiilien kuiva-paino) jolloin pesuliuos sisältää noin 5 - 200 grammaa pesuainekoostumusta tekstiilien yhtä kilogrammaa kohden, 15 ja tekstiilit huuhdotaan pesuliuoksen poistamiseksi, tunnettu siitä, että a) oleellisesti kuivassa tilassa oleville tekstiileille jaetaan pesuliuokseen upottamattomilla jakoväli-neillä oleellisen tasaisesti ja täydellisesti mainittu 20 määrä pesuliuosta, b) pesuliuoksen annetaan olla kosketuksessa tekstiileihin ajanjakso, jonka kuluessa tekstiileihin viedään vain rajoitettuja määriä mekaanista energiaa ylivaahtoa-misen estämiseksi, mikäli vapaata pesuliuosta on enemmän 25 kuin erittäin pieni ylimäärä tekstiilien absorptiokapasi-teettiin nähden, c) tekstiilit huuhdotaan vesipitoisen huuhtelunesteen määrällä, joka riittää tuomaan tekstiilien pinnoille riittävästi vapaata vettä lian ja pesuainekoostumuksen 30 suspendoimiseksi, ja d) pesuliuoksen ja lian sisältävä huuhteluneste erotetaan tekstiileistä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos jaetaan tekstii- 35 leille ruiskutusta, edullisesti sumutusta käyttäen. 54 7 8 9 3 3

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että tekstiilit pidetään kosketuksessa niille levitetyn pesuliuoksen kanssa 1-30 minuuttia, edullisesti 5-15 minuuttia ennen tekstiilien 5 huuhtelemista.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 14-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekstiilejä pyöritetään pyörivässä, vaakasuorassa rummussa, kun niille levitetään pesuliuosta.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 14-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuoksen lämpötila on 15-70eC, edullisesti 25-50eC.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 14-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekstiilejä huuh- 15 dellaan 4-32 litralla, edullisesti 5-10 litralla vettä tekstiilien yhtä kilogrammaa ja yhtä huuhtelua kohti.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 14-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekstiileihin kohdistetaan 2-3 huuhtelua.

21. Jonkin patenttivaatimuksista 14-20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että huuhteluliuoksen lämpötila on 15-55°C, edullisesti 25-45°C.

22. Jonkin patenttivaatimuksista 14-21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos sisältää 25 400-15 000 ppm pinta-aktiivista pesuainetta.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 14-22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos sisältää 1500 - 10 000 ppm pinta-aktiivista pesuainetta ja 1000 -50 000 ppm pesuaineen builder-aineosia.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos sisältää mainittua pinta-aktiivista pesuainetta 1-45 g yhtä kilogrammaa kohti tekstiilejä ja pesuaineen builder-aineosia 10-50 g yhtä kilogrammaa kohti tekstiilejä.

25. Jonkin patenttivaatimuksista 14-24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos sisältää 55 78933 500 - 2000 ppm valkaisuainetta, jonka teho on suurin 55eC:n yläpuolella ja tekstiilien lämpötila yhdessä niille levitetyn pesuliuoksen kanssa on vähintään 60°C.

26. Jonkin patenttivaatimuksista 14-24 mukainen 5 menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos sisältää lisäksi 500 - 2000 ppm aktivoitua valkaisuainetta tai 50eC olevan lämpötilan alapuolella tehokasta valkaisuainetta ja tekstiilien lämpötila yhdessä niille levitetyn pesu-liuoksen kanssa on välillä 25-50°C.

27. Jonkin patenttivaatimuksista 14-24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuos sisältää lisäksi enintään 1500 ppm entsyymiä, joka on valittu pro-teaasien, amylaasien, lipaasien ja niiden seosten joukosta. 56 78 933