FI78258C - Apparat foer bildande av en komprimerad skiva av loest, fiberartade avfallsmaterial. - Google Patents

Description

χ 78258

Laite tasaisesti kokoonpuristetun levyn muodostamiseksi irtonaisesta, kuitumaisesta jätemateriaalista Tämä keksintö koskee yleensä rakennusmateriaaleja 5 ja niiden valmistusta sekä myös maataloudessa ja metsäteollisuudessa esiintyvien, raakakuitua sisältävien jätteiden tehokasta hyväksikäyttöä. Lähinnä keksintö koskee kuitenkin patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista laitetta, jolla tällaisista runsaista luonnonjätteistä, esim. sokeriruo'os-10 ta, erilaisten viljalajien oljista tai käytännöllisesti katsoen mistä tahansa muusta kasvien raakakuidusta pystytään valmistamaan tehokkaasti käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisia kestäviä ja suhteellisen huokeita levyjä, joilla on verrattain suuri kysyntä sekä asuntotuotannossa 15 että yleensä rakennusteollisuudessa.

Menetelmä, jossa tällaisesta jätemateriaalista valmistetaan hyödyllisiä rakennustarvikkeita, käsittää kuitumateriaalin esikäsittelyn. Kuidut rikotaan tällöin useiksi säikeiksi, jotka ovat suunnilleen samankokoisia ja kuiduis-20 ta poistetaan erilaiset epäpuhtaudet. Lopuksi kuidut kuiva-taan niin, ettei niiden kosteuspitoisuus ylitä 15 painopro-I senttiä ja ne puristetaan sitten suhteellisen tiiviiksi massaksi, jolla on haluttu muoto ja koko.

Tällaisissa menetelmissä käytetään yleensä hyvin .. 25 paljon lämpöä ja painetta, joten lopullinen tuote on häm mästyttävän tiivis ja kestävä, mikä johtuu siitä, että erilliset säikeet lukkiutuvat mekaanisesti hyvin toisiinsa, ja kuiduissa olevat, sitovat luonnonhartsit pääsevät vapautumaan. Näin saatua tiivistä massaa voidaan jo sinänsä 30 käyttää määrättyihin tarkoituksiin. Hyvin usein se jalos-: : tetaan edelleen, jolloin se sopii myös rakennusmateriaalik- V: si, koska levyssä on samanlainen pintakerros sen molemmis sa pinnoissa ja reunoissa. Tätä varten monia eri materiaaleja, esimerkiksi vetolujuudeltaan hyvää raskasta paperia, *·· 35 liimataan eri liimoilla levyjen pintoihin.

2 78258 Tällainen puristelevy, jota varten voidaan valita erilaisia pintamateriaaleja, on huokea yhdistelmätuote rakennusteollisuutta varten ja sitä voidaan käyttää esim. katto- tai seinälevynä. Mikäli levyt ovat huokoista 5 tyyppiä, niitä voidaan käyttää lämpö- tai ääneneristys- levyinä. Materiaalista saadaan asianomaisilla käsittelyillä myös tulenkestävä. Se voidaan myös suojata lahoamista, homesieniä ja hyönteisiä vastaan.

Tällaisen materiaalin huomattavien etujen ymmär-10 tämiseksi - koska kyseessä on raakakuitu, joka muuten menisi kokonaan hukkaan - sen valmistuskoneiston on oltava sellainen, että se voidaan vähällä vaivalla sijoittaa lähelle asianomaista raaka-ainelähdettä. Suurien jätema-teriaalimäärien kuljettaminen kaukana sijaitsevaan teh-15 taaseen on tällöin nimittäin aivan liian kallista. Lisäksi laitteet on pystyttävä asentamaan helposti raaka-aine-ja valmistuspaikalle ja ne on myös voitava purkaa helposti materiaalilähteen ehtyessä. Kaikki tämä on pystyttävä suorittamaan myös mahdollisimman pientä teknistä valmiut-20 ta ja työvoimaa käyttäen.

Tähän mennessä käytettyjen laitteiden, joilla raakakuitumateriaaleista valmistetaan tiiviitä rakennus-levyjä, asentaminen vaatii paljon aikaa ja taitoa. Nyt V on kuitenkin huomattava, että tällaisista laitteista on 25 eniten hyötyä lähinnä sellaisilla maanviljelysvaltaisilla alueilla maailmassa, joilla ei ole teollisuusmaihin verrattavia mahdollisuuksia eikä ammattityövoimaa.

Jo jonkin aikaa on käytetty tämän tyyppisiä laitteita, joilla on pystytty valmistamaan monia erilaisia 30 ja myös laadultaan vaihtelevia rakennusmateriaaleja, jokaisessa tällaisessa laitteessa on kuitenkin ollut erilaisia puutteita. Jotkut puutteet vaikuttavat tuotteen koostu-; mukseen, ja jotkut liittyvät taas laitteen tehoon, sen luotettavaan toimintaan ja tuotteen valmistuskustannuk-35 siin.

3 78258

Kuten jo mainittiin, raakakuitu on esikäsiteltävä asianomaisilla menetelmillä, ts. se on leikattava, kuivattava ja siitä on poistettava suuremmat epäpuhtaudet, esim. kivet ja sora. Näin esikäsitelty kuitumassa on 5 ennen sen lopullista tiivistämistä suhteellisen löysää. Lisäksi se on koostumukseltaan verrattain epätasaista, koska siihen muodostuu toisiinsa tarttuvia kokkareita, mutta siinä voi olla myös irrallisia kuituja. Kuitumateriaali syötetään koneeseen yhtäjaksoisella nauhakuljetti-10 mella. Koneen alkupäähän kuljettimesta tulevan materiaalin tiiviys ja koostumus ovat tällöin yleensä sellaisia, että kone on varustettava mieluimmin esipuristus-laitteella.

Kun kuitumateriaali tulee kuljettimesta varsinai-15 seen valmistusvaiheeseen, se puristuu kokoon pieninä erinä melko painavan ja edestakaisin liikkuvan männän avulla. Mäntä tiivistää kuitumateriaalia hyvin paljon ja leikkaa siihen liittyvällä leikkuuterällä pois ylimääräisen materiaalin sekä siirtää kuidut koko valmis-20 tusprosessin läpi. Männän jokainen isku siis kokoaa, tiivistää ja katkaisee osan kuitumateriaalia sekä siirtää sen tunneliin, jonka poikkileikkaus vastaa lopullisen tuotteen poikkileikkausta. Tunnelissa tällainen materiaalierä puristuu siellä jo olevaan, edellisten 25 männänisku jen puristamaan materiaaliin. Puristettu massa ei pääse palaamaan takaisin männän paluusuuntaan, koska tunnelin seinämissä on sarja ulokelevyjä.

Puristustoiminnon suorittava mäntä liikkuu jatkuvasti ja joutuu tuntuvaan kuormitukseen. Sen vuoksi 30 se on tuettava laakereihin, jotka kestävät kovaa kuormi tusta ja jotka toimivat jatkuvasti luotettavasti ja minimikitkalla. Laakerit on suunniteltava ja konstruoitava myös niin, että ne vastaavat niille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi ne ovat valittava männän painon perus-35 teella.

78258 4

Koska männän liikevoima on ainoa voima, joka kuljettaa kokoon puristetun materiaalin koneen läpi, kitkan minimointi on materiaalilevyn liikeradalla energiankäytön kannalta yhtä tärkeää kuin männän laakerien 5 rakenne. Kun esipuristettu materiaali on sille tarkoitetussa muodossaan, se menee puristimeen, jossa on riittävästi lämpöä ja painetta, niin että esim. rakenne-levyn mitanpitävyys on taattu. Koneesta tulee sitten ulos jatkuvalla syötöllä tarkoin etukäteen mitoitettua 10 yhtäjaksoista levyä.

Levy menee tämän jälkeen pintakäsittelyyn, jossa sen pintoihin ja reunoihin muodostetaan varsinainen pintakerros. Tässä yhteydessä käytetään jälleen lämpöä ja painetta, niin että pintamateriaali kiinnittyy hyvin 15 levyyn. Kitkasta johtuva energiahäviö saattaa olla tällöin melko suuri, mikäli koneessa ei ole sopivia laitteita, joilla valvotaan sitä osaa levyradasta, johon lämpö ja paine kohdistetaan. Lisäksi tuotteen laatua ja koostumusta voidaan parantaa ohjaamalla paremmin pu-20 ristuksen kohdistamista esipuristettuun levyyn sen pintakäsittelyvaiheen aikana.

Pintakäsittelyssä pintamateriaali, joka voi olla esim. raskasta paperia, jolla on hyvä vetolujuus, kiinnitetään puristetun levyn kumpaankin pintaan; pinta-25 materiaali syötetään levyn yläpintaan toisesta materi- aalilähteestä, rullasta ja toisesta lähteestä taas levyn alapintaan. Päällystysmateriaali toimitetaan yleensä suurina rullina, jotka vaihdetaan niiden tultua tyhjiksi. Aikaisemmissa koneissa jouduttiin päällystysmateriaali-30 rullan loppuessa kone pysäyttämään ainakin kerran päivässä rullanvaihtoa varten. Nyt selostettava verrattain kallis koneisto on kuitenkin tarkoitus pitää käynnissä melkein yhtäjaksoisesti, mikäli sen työtehon ja taloudellisuuden halutaan olevan optimaalisia.

5 78258

Kuten jo mainittiin/ päällystysmateriaali syötetään liikkuvan, tiivistetyn levyn ylä- ja alapintaan eri ratoina, mutta yhtenä työvaiheena ja samassa paikassa. Päällystysmateriaali on yleensä raskasta paperia, 5 jossa ei ole valmista liimakerrosta, joten liima on siveltävä siihen. Liimana voidaan käyttää esim. kuumassa kovettuvaa hartsiliimaa. Päällystysmateriaali on leveydeltään sellaista, että se peittää hyvin levyradan molemmat pinnat. Lisäksi päällystysmateriaaliradan le-10 veyden on pystyttävä peittämään levyradan molemmat reunat. Olisi luonnollisesti edullista, jos levyn ylä- ja alapinta voitaisiin päällystää samanaikaisesti, mutta laitteiston monimutkainen rakenne ja sen taipumus kerätä liimaa levyn reunaosiin edellyttävät käytännössä kui-15 tenkin toisenlaista rakenneratkaisua.

Tämänkertaisen keksinnön päätavoitteena on kehittää sellainen laite, jolla kuitumaisesta biologisesta jätemateriaalista pystytään valmistamaan rakenteellisesti luja ja tiiviiksi puristettu levy.

20 Keksinnön toisena tavoitteena on kehittää sellai nen laite, jolla on maksimiteho ja joka on sekä taloudellinen että varmakäyntinen. Lisäksi sillä valmistettu tuote on koostumukseltaan mahdollisimman hyvä.

;*-j Keksinnön kolmantena tavoitteena on kehittää sel- 25 lainen laite, joka pystyy toimimaan suunnilleen yhtäjak-soisesti, niin ettei sitä jouduta pysäyttämään usein päällystysmateriaalirullia vaihdettaessa.

Keksinnön neljäntenä tavoitteena on kehittää sellainen laite, joka on varustettu laitteella, jolla kui-30 tumateriaali pystytään esipuristamaan ennen sen lopul lista puristamista rakennuslevyksi.

Keksinnön viidentenä tavoitteena on kehittää sellainen laite, jolla päällystysmateriaali pystytään kiinnittämään nykyistä paremmin kuitumateriaalista valmis-35 tettuun levyyn.

Keksinnön kuudentena tavoitteena on kehittää sei- 6 78258 lainen levynpäällystystoimintoon liittyvä laite, jolla ohjataan lämmön ja paineen kohdistamista puristettuun levyyn, kun tähän kiinnitetään pintakerrokset.

Keksinnön seitsemäntenä tavoitteena on kehittää 5 sellainen parannettu päällystyslaite, jolla päällystysmateriaali kiinnitetään puristetusta materiaalista valmis-atetun levyn reunoihin.

Edellä mainittuihin ja myös muihin keksinnön mukaisiin tavoitteisiin päästää keksinnön mukaisella lait-10 teella, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnölle tunnusomaisten parannusten toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet voidaan kiteyttää seuraavasti:

Irtonainen kuitumateriaali, joka muodostaa valmis-15 tuksessa käytettävän raaka-aineen, siirretään valmistusprosessiin yhtäjaksoisesti toimivalla kuljettimella. Sen toisessa päässä on kouru, jota pitkin materiaali putoaa männän eteen. Kourun loppupään kohdalla on useita edestakaisin liikkuvia mäntiä. Ne siirtyvät vuorotellen kouruun 20 ja siitä pois sellaisia liikeratoja pitkin, jotka ovat suunnilleen samassa linjassa kourusta päämäntään johtavan .f radan akselin kanssa. Mäntien tehtävänä on esipuristaa käy tettävä materiaali niin, että se on tasalaatuisempi ja tiiviimpi kuin ilman tällaista esipuristusvaihetta käytet-25 tävä materiaali.

Päämäntä on tuettu alustaansa rullalaakereilla ja laakerikisiolla, johon rullalaakerit tukeutuvat painollaan ja männän edestakaiseen liikkeeseen liittyvillä muilla kuormituksilla. Jokainen laakeripari käsittää paino-30 rullan. Sen parina on laakerilohkoon liittyvä ohjausrul-la, joka tukee ja ohjaa mäntää ilman sanottavaa kitkaa. Laakerilohkon asentoa voidaan säätää, jolloin se ohjaa rullien ja laakerikiskon välystä kartiomaisen kiilan avulla. Painorulla ja laakerikiskon vastaava laakeripinta 35 ovat vaakasuuntaan nähden kaltevampia kuin ohjausrulla ja sen vastava laakeripinta niin, että alaspäin suuntautuva painovoima pystytään ottamaan paremmin vastaan.

7 78258 Päällystysmateriaali kiinnitetään levyyn tämän muotoa vastaavalla tavalla ja puristetaan siihen lii-mauspöydällä. Päällystysvaiheen aikana päällystysmateriaaliin sivellään nestemäistä liimaa, minkä jälkeen ma-5 teriaali puristetaan lämpöä apuna käyttäen. Levyjen ylä- ja alapinnan pintakäsittely tapahtuu erillisillä rullilla. Toinen rulla on levyn päällä ja toinen sen alla.

Kun päällystysmateriaali on levyn kummassakin pinnassa, se kiinnitetään siihen puristamalla levyn pin-10 nat pöydän ja sen yläpuolella olevan ylälevyn väliin. Ylälevy on tuettu pantografitukiyksikköön, mikä takaa sen, että ylälevy liikkuu pöydän tasoon nähden kohtisuoraan. Ylälevy voidaan säätää tiettyyn kulmaan pöytään nähden, jolloin liimauslämmön ja -puristuksen alainen 15 puristelevyn osan pituus voi vaihdella.

Päällystysmateriaalin leveys on puristelevyn leveyttä hieman suurempi niin, että ylimääräinen materiaali voidaan kääntää levyn reunojen yli, joihin se liimataan, jolloin levy saadaan päällystetyksi kokonaan. Keksinnön 20 mukainen laite ja sen toiminta reunanliimausvaiheeseen nähden on saatu yksinkertaisemmaksi siten, ettei päällystysmateriaalin ylä- ja alakerrosta syötetä liikkuvaan levyyn samassa pisteessä, vaan jonkin matkan päässä toisistaan.

25 Koska päällystysmateriaalia käytetään koko ajan, on laitteen jatkuvan toiminnan kannalta välttämätöntä, että ylä- ja alapinnan päällystysmateriaalin rullanvaih-toa varten on järjestetty tähän tarvittava laite. Pääl-lystysmateriaalirullavarasto on sijoitettu päällystys-30 materiaalin syöttölaitteen kohdalle. Kaksi rullaa on lisäksi sijoitettu varsinaiseen syöttöpisteeseen niin, että täydennys on helppo suorittaa. Syöttö ei lopu, vaikka toinen rulla tuleekin tyhjäksi, koska uuden rullan alkupää on helppo kiinnittää tyhjenevän rullan loppupää-35 hän. Kun tyhjä rulla on siirretty pois syöttölaitteesta, täydennysrulla on helppo siirtää siihen varastosäiliöstä.

8 78258 Nämä ja myös muut keksinnön rakennepiirteet, tavoitteet ja edut sekä keksijän mielestä paras menetelmä keksinnön soveltamista varten käyvät selville seuraavasta selostuksesta, joka koskee keksinnön erästä 5 suositettavaa rakennetta, sekä oheisista piirustuksista, joissa kuva 1 on kaavioleikkaus laitteesta, jolla valmistetaan puristelevyjä irtonaisesta kuitumateriaalista keksinnön edellyttämällä tavalla, 10 kuva 2 on osittainen sivuleikkaus keksinnön mukai sesta esipuristuslaitteesta, kuva 3 on tasokuva keksinnön mukaisesta männästä sekä sen käyttömekanismista ja laakereista, kuva 4 on pituusleikkaus keksinnön mukaisen män-15 nän laakerirakenteen yksityiskohdista, kuva 5 on leikkaus kuvan 4 linjoja 5-5 pitkin ja esittää keksinnön mukaista säätöruuvia, kuva 6 on sivuleikkaus kuvassa 1 nuolella 6-6 merkitystä osasta, 20 kuva 7 on osittainen sivuleikkaus ja havainnollis taa keksinnön mukaista päällystysmateriaalin kiinnittämistä levyyn ja kuva 8 on kaavio keksinnön mukaisesta levyn katkaisu- ja sen päiden viimeistelylaitteesta.

25 Kuvassa 1 nähdään suurin osa keksinnön mukaisesta puristelevyn valmistuslaitteesta 1 siihen kohtaan saakka, jossa valmistetaan jatkuvasti etenevänä toimintona puristelevyrata, joka on päällystetty sekä pinnoistaan että reunoistaan tietyllä päällystysmateriaalilla. Ku-30 vassa 8 esitetään levyradan leikkaaminen halutun pituisiksi levyiksi sekä levyjen päiden viimeistely. Kumpikaan toiminto ei kuitenkaan liity nyt selostettavaan keksintöön.

Levyksi puristettava kuitumateriaali syötetään 35 koneeseen 1 tämän vasemmalla puolella olevasta materi-aalisiilosta (ei esitetty kuvassa). Kuitumateriaali 3 9 78258 voi olla esim. puristettua ja kuivattua sokeriruokoa (jätettä) tai muuta kasvikuitua, esim. olkea. Ennen kuin kuitumateriaali puristetaan laitteessa 1, se on kuivattava riittävästi niin, että sen kosteuspitoisuus 5 ei ylitä 15 painoprosenttia. Tämän jälkeen kuidut rikotaan pieneiksi säikeiksi, joiden halkaisija on suunnilleen sama, ja kuiduista poistetaan lika ja muut epäpuhtaudet .

Kuljetin 5 siirtää kuitumateriaalin kouruun 7, 10 joka suuntautuu alspäin laitteen puristusosastoon. Kul-jettimella kouruun 7 tuleva kuitumateriaali putoaa useita metrejä alaspäin ja vaihtelee tiiviydeltään ja koostumukseltaan. Koska tämän jälkeen männän avulla tapahtuva puristustoiminto kohdistuu männän joka iskulla vain 15 pieneen osaan kourussa 7 olevasta materiaalista, on erittäin tärkeää, että kourussa oleva materiaali on tiiviydeltään tasalaatuista.

Kuvassa 2 nähdään esipuristuslaite, jolla kourun 7 ulostulokohdassa oleva materiaali pystytään purista-20 maan tasaisesti. Keksinnön mukainen irtonaisen kuitumateriaalin esipuristin käsittää useita kaaren muotoisia mäntiä 9, jotka on järjestetty sarjakuitumateriaalis-ta 3 koostuvaan rataan, jona tässä tapauksessa on kouru 7. Mäntien lukumäärää voidaan vaihdella kourun le-25 veydestä riippuen. Kuvassa 2 on selvyyden vuoksi esitetty vain neljä mäntää.

Jokaisessa käyttöakselissa 11 (yhteensä 3 kpl) on useita tällaisia mäntiä 9, jotka on kiinnitetty akseliin sen koko pituuden osalle. Jokainen mäntä toimii 30 luonnollisesti yhdessä muiden samassa akselissa olevien mäntien kanssa, mutta jokainen mäntä voi kääntyä myös omassa akselissaan viereisen männän liikkeestä jonkin verran poiketen niin, että puristusteho saadaan parem-maksi.

10 78258 Tämän vuoksi käyttöakselit 11 voivat tarvittaessa toimia keskenään epätahdissa, jolloin kaikki männät 9 eivät mene kouruun 7 eivätkä tule siitä ulos samanaikai- -sesti. Erään edullisen rakenteen mukaan ylä- ja ala-5 akselit 11 toimivat synkronisesti, kun taas kuvassa 2 näkyvän keskiakselin käyttö tapahtuu eri aikaan kahteen muuhun akseliin nähden niin, että se tulee ulos kourusta silloin, kun ylä- ja alavarret liikkuvat kouruun 7.

Jokainen mäntä liikkuu siis edestakaisin tiettyä 10 rataa pitkin ensimmäisen asennon, jossa se vetäytyy takaisin joko kokonaan tai ainakin osittain kourusta 7, ja toisen asennon välillä, jossa se menee kouruun 7 tämän seinämässä olevan aukon läpi.

Kun männät siirtyvät ensimmäisestä asennostaan 15 toiseen asentoonsa, niiden liikerata on kaareva niin, että mäntä puristaa kokoon löysää kuitumateriaalia ja siirtää sen kourun ulostulokohdan alla olevan päämännän eteen. Kuitumateriaali tulee tällöin tiiviydeltään paremmaksi ja yhtenäisemmäksi, ja päämännän kourusta ole-20 vasta materiaalista erottama materiaalierä on joka män-näniskulla suunnilleen sama.

: Jokaisessa männässä 9 on sen kourun 7 puoleisessa päässä takaisin vetäytyvä ja jousen käsittävä kärkiosa : 10, joka rajaa tällöin sellaisen aksiaalisen kuormituk- 25 sen, että sen ylittyessä kärkiosa työntyy sisään teleskooppi toimintona männän 9 varren suuntaan. Tämän vuoksi puristustoiminto saadaan yhtenäisemmäksi, ja mikäli kourussa 7 on joitakin materiaalin puristustoimintoa havaittavia esteitä, männät 9 eivät tällöin kuormitu liikaa.

30 Edestakaisena liikkeenä tapahtuvalla esipurista- misella on useita etuja, joista voidaan mainita esimerkkinä se, että kourun 7 sivuun joudutaan tekemään vain suhteellisen pienet reiät niin, että männät 9 pääsevät liikkumaan sisään ja ulos kuitumateriaalin 3 liikeradalla. 35 Aikaisemmissa rakenteissa, joissa oli kääntyvät männät, tarvittiin pitkänomaiset reiät, joissa puristimen siivet η 78258 pääsivät pyörimään kokonaan kourun 7 seinämän läpi. Tällaisista pitkistä rei'istä ja aikaisemman puristimen liikkeestä johtuen reikien läpi meni paljon materiaalia, mikä aiheutti luonnollisesti materiaalihävikkiä 5 ja puhdistusongelmia.

Kuvissa 2 ja 3 nähdään yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen männän konstruktio ja toiminta. On selvää, että mäntä on avainasemassa, kun on kysymys rakenteellisesti kestävän puristelevyn valmistamisesta löy-10 sästä kuitumateriaalista, koska mäntä puristaa kuidut kokoon pieninä erinä ja työntää ne levynmuodostuslait-teen läpi. Tämä muodostaa näistä pienistä, erillisistä kuitumääristä taas tiiviin levyn, joka siirtyy sitten eteenpäin tuotantolinjalla.

15 Kuvassa 3 nähdään keksinnön mukainen puristus- yksikkö 13, jossa on suuri, painava mäntä 15 (esitetty kuvassa ylhäältä katsottuna). Mäntä 15 on normaalia rakenneterästä ja käsittää rungon 17, joka on teräslevyä, sekä neliöteräsputkesta valmistetun reunakiskoparin 20 19. Männän muodostavat osat on liitetty yhteen hitsaa malla.

Männän alusta 21, joka on myös rakenneterästä ja valmistettu hitsaamalla, toimii runkona, joka tukee männän 15 laakerisarjaan 23, ja lisäksi edestakaisin 25 liikkuvan käyttöyksikön 25 yhteisenä asennusalustana.

Sähkömoottori, joka on esim. 50 hv vaihtovirtainduktio-moottori, pyörittää hihnakäytön välityksellä suurta vauhtipyörää 28, joka on yhdistetty paineilmakytkimellä kampi-akseliin 32 ja kiertokankeen 33 niin, että mäntä 15 30 liikkuu edestakaisin. Koska mäntä 15 puristaa levyksi valmistettavan kulttimateriaalin tiiviiksi ja leikkaa pois ylimääräiset kuidut, kuten myöhemmin kuvaan 6 viittaamalla selostetaan, männän 15 tukeen ja liikkeeseen liittyvät voimat ovat melko suuria, joten koneen lähi-35 ympäristössä olevan lian lisäksi laakerit 23 joutuvat myös tuntuvaan kuormitukseen.

12 7825 8

Kuvat 4 ja 5 havainnollistavat yksityiskohtaisesti näiden kuormitusten vastaanottamiseen tarvittavien laakerien 23 rakennetta ja sijaintia. Laakerit 23 käsittävät alemman painorullan 29 ja ylemmän ohjausrullan 31. Kum-5 pikin rulla on kiinnitetty akselilla 33 tukilaakeriin 35. Kummassakin akselissa 33 on voitelunippa 37, joka on ristilaippojen 39 avulla yhteydessä akselin 33 ulompaan lieriöpintaan niin, että kumpaankin rullaan (29 ja 31) tulee voiteluainetta.

10 Rullien 29 ja 31 ulommat lieriöpinnat liittyvät vastaavasti painotukipintaan 41 ja ohjauspintaan 43. Kuten kuvasta 4 voidaan todeta, pinnat 41 ja 43 on muodostettu tukikiskoon 45, joka on pituussuunnassa männän 15 ulkoreunassa ja kiinnitetty irrotettavana rakenteena 15 reunakiskoon 19 useilla pulteilla 47. Nämä pitävät tuki-kiskon 45 reunakiskon 19 ulkoreunaan hitsatussa kiinni-tyskanavassa 49. Pinnat 41 ja 43 voitaisiin tehdä myös mäntään 15 kiinteästi liittyvään osaan, mikäli kuluneen tukikiskon erillistä vaihtamista ei pidetä välttämättö-20 mänä.

Painotukirulla 29 ja ohjausrulla 31 toimivat rul-laparina, joka ottaa vastaan 15 painon ja ohjaa mäntää tämän liikkuessa alustallaan 21. Näitä rullia on yhteensä kahdeksan paria, neljä männän kummallakin puolella nel-25 jässä tukilaakerissa 35, kuten kuvasta 3 voidaan nähdä.

Koska mäntä 15 on kuitenkin hyvin painava, siitä kohdistuu liian suuri kuormitus kummankin edellä mainitun parin painotukirulliin, mikäli näitä kuormituksia ei tasoiteta.

30 Keksinnön mukaan rullien 29 ja 31 välistä kuor mitusta voidaan tasoittaa huomattavasti valitsemalla erittäin huolellisesti ne kulmat, joita käytetään laake-ripintoja 41 ja 43 muodostettaessa, ja samoin valitsemalla oikein ne kulmat, joissa rullat 29 ja 31 kiinni-35 tetään tukilaakeriin. Painovoima suuntautuu alaspäin 13 78258 kuvan 4 esittämällä tavalla, kun taas männän 15 ohjaamiseen liittyvät päävoimat ovat suorassa kulmassa pai-novoimakenttään nähden.

Koska vain alempi painotukirulla 29 on sijoitettu 5 niin, että se pystyy ottamaan vastaan painovoimia, ja koska sen on joka tapauksessa pystyttävä kestämään ne, sen (29) ja siihen liittyvän pinnan 41 käyttöikää voidaan pidentää sijoittamalla nämä osat niin, että pinta 41 ja rullan 29 pyörintäakseli ovat lähempänä painovoiman 10 suuntaan nähden kohtisuoraa asentoa kuin silloin, jos rullat 29 ja 31 olisivat symmetrisesti tietyssä vaakatasossa.

Rullan 29 ja pinnan 41 tällä sijoituksella pystytään alentamaan sitä tukivoiman määrää, jonka nämä 15 kaksi osaa kohdistavat toisiinsa männän 15 painosta riippuen. Tämä johtuu taas siitä, että pinnan 41 rullaan 29 kohdistama voima vaikuttaa pintaan 41 nähden kohtisuoraan suuntaan, kun taas tämän voiman pystykomponentin on vastattava mäntään 15 kohdistuvaa, alaspäin suuntau-20 tuvaa voimaa, kun kaikkien rullien 29 yhteisvaikutus otetaan huomioon. Mitä lähempänä pinta 41 on vaakatasoa, sitä suurempi on pystysuoraan suuntautuvan tukivoiman komponentti niin, että yhteenlaskettu tukivoima pienenee.

Tukilaakeri 35 on kiinnitetty männän alustaan * : 25 21 pulteilla 51, jotka menevät puristuslevyn 53 läpi tu- kilaakeriin 35. Jotta laakerin 35 ja männän 15 välys pystyttäisiin säätämään niin, että mäntä 15 saadaan liikkumaan suunnilleen kitkatta ja äänettömästi, jokaisessa laakerissa 35 on kartiomainen uloke 55, kuten kuvassa 5 30 esitetään. Kuva 5 on poikkileikkaus kuvan 4 linjan 5-5 rajaamasta tasosta ylöspäin katsottuna. Uloke 55 liikkuu alaspäin (kuva 5), jolloin tukilaakeri 35 siirtyy lähemmäksi mäntää 15, kun säätöruuvia kiristetään, ja taas kauemmaksi, kun sitä löysätään.

κ 78258

Tukilaakerin 35 päähän kuvan 5 alaosassa olevan poikkiviivan alapuolelle on järjestetty toinen uloke ja säätöruuvi (ei esitetty kuvassa 5) niin, että laakerin 35 ja männän alustaa 21 lähellä olevan osan välinen kul-5 ma voidaan säätää suunnilleen nollaksi, jolloin jokaisessa laakerissa 35 ja tukikiskossa 45 olevan kahden rullaparin välykset ovat yhtä suuret.

Kuviin 2 ja 6 viittaamalla selostetaan nyt lähemmin sitä prosessia, jossa valmistetaan yhtäjaksoinen, 10 puristettu kuitumateriaalilevyrata. Männän 15 kulkiessa kourun 7 ulostulopään kautta se työntää kouruun eteen pienen erän esipuristettua kuitumateriaalia 3, joka tulee kourun 7 ulostulopään alla olevaan tilaan kaarevien mäntien 9 avulla, kun päämäntä 15 siirtyy vasemmalle (kuva 2). 15 Mäntä 15 siirtää tämän pienen materiaalierän sit ten leikkuuterän 59 eteen, joka leikkaa männän 15 V-muo-toisen nokan kanssa kokoonpuristetusta kuitumateriaalista levysuikaleen, jonka korkeus vastaa männän 15 korkeutta tämän nokan kohdalla. Tämän jälkeen materiaalisuikale 20 siirtyy terän 59 taakse ja menee tunneliin 61, jossa se puristuu voimakkaasti männän 15 aikaisempien liikkeiden toimesta tunnelissa 61 jo olevaa kuitumateriaalia vasten.

: Kun mäntä 15 työntää aina uuden, pienen erän puris tettua kuitumateriaalia tunneliin 61, tällainen materi-25 aalierä liittyy tunnelissa 61 jo ennestään olevaan materiaaliin niin, että yhtäjaksoinen, kokoonpuristettua kuitumateriaalia oleva levy siirtyy alaspäin tunnelin 61 oikeanpuoleisesta päästä. Levynmuodostustunnelin 61 ylä-ja alapäähän on liitetty ulokelevyt 63, joissa on useita 30 ulokkeita 65. Jokaiseen tällaiseen ulokkeeseen kuuluu syvennys, joka estää kokoonpuristetun materiaalin liikkumisen terän 59 suuntaan, mutta päästää materiaalin siirtymään vastakkaiseen suuntaan. Ulokkeet 65 ohjaavat kuitumateriaalin siirtymistä takaisinpäin, sillä männän 15 35 puristama kuitumateriaali pyrkii laajenemaan kouruun 7 päin männän vetäytyessä takaisin. Ulokkeet 65 muotoillaan is 78258 mieluimmin niin, että ne muodostavat ulokelevyjen 63 tasossa olevia V-muotoisia osia (ei esitetty kuvissa).

Kun puristelevy on tältä osin valmis ja tulee ulos tunnelista 61, se menee levypuristimeen 67, joka 5 esitetään kuvissa 1 ja 7. Puristimessa 67 levyn pintoihin kohdistetaan tietty lämpö ja paine, jolloin kuidut kuumenevat riittävästi ja vapauttavat osan niissä olevia luonnonhartseja sekä lisäävät levyssä olevien erillisten kuitujen mekaanista kiinnittymistä toisiinsa.

10 Jokainen tällainen "mekanismi" edistää puristelevyn mitanpitävyyttä ja lujuutta.

Puristelevy, joka on nyt aivan lämmin ja jo mi-tanpitävä, siirtyy pintakäsittelyasemalle, jossa siihen kiinnitetään joka pintaan päällystysmateriaali mieluim-15 min lämmössä kovettuvalla hartsiliimalla. Päällystys- käsittely tapahtuu ohjaamalla levy tukipöydän 69 ja ylä-levyn 71 väliin.

Levy 71 on tuettu pöydän 69 tasopinnan yläpuolelle pantografituella 73, joka rajoittaa ylälevyn 71 20 liikkeen niin, ettei sen kulma-asento tukipöydän 69 tasoon nähden muutu. Näin ollen, jos ylälevy 71 olisi alunperin yhdensuuntainen tukipöydän 69 tason kanssa V ja sitä nostettaisiin sitten pöydän 69 pinnasta niin paljon, että puristelevy menisi näin syntyneeseen vä-25 liin, levy 71 olisi yhdensuuntainen pöydän 69 pinnan kanssa.

On kuitenkin useita syitä, joista johtuen ehdoton yhdensuuntaisuus ei ole edullista. Kuten seuraavasta käy selville, pöydän 69 yläpinnan ja ylälevyn 71 alapin-30 nan päätehtävänä on suunnata lämpöä ja painetta niin, että päällystysmateriaali voidaan kiinnittää puristele-vyyn tasaisena, tiiviinä kerroksena. Koska puristelevy liikkuu jatkuvasti liimaustoiminnon aikana, levyn 71 ja pöydän 69 siihen kohdistama puristus synnyttää siihen 35 huomattavan kitkavastuksen, joka männän 15 on voitettava, kun se siirtää levyä päällystysvaiheeseen.

16 78258 Näin ollen kitkavastusta käytetään muuttamaan hieman levyn liikkumisnopeutta halutulla tavalla niin, että kitkavastuksen ollessa huomattava ja levyn liikkeen luonnollisesti hitaampi puristustiiviys saadaan suurem-5 maksi, kun valmistetaan levyjä, joita on tarkoitus käyttää rakennekuormitusten tukemiseen. Sen sijaan, jos levyt on tarkoitus vain lämpö- tai ääneneristeiksi, kitkavas-tus voidaan muuttaa pienemmäksi, jolloin levyrata liikkuu nopeammin ja jää tästä johtuen luonnollisesti huokoi-10 semmaksi.

Nämä efektit saadaan aikaan aivan yksinkertaisesti järjestämällä ylälevy 71 niin, että sen on hieman kalteva tukipöydän 69 tasoon nähden, jolloin näiden rakenneosien välinen aukko vaihtelee levyn liikesuunnassa. Jos ylä-15 levyn 71 oikea pää (kuvat 6 ja 7) on jonkin verran ylöspäin kaltevassa asennossa, kitkavastus on pienempi, ja kitkavastus suurenee taas ylälevyn kallistuessa alaspäin.

Näiden vähäisten kaltevuusvaihteluiden tasoittamiseksi pantografituki 73 käsittää laitteen, jolla ylä-20 levyn kulma-asento voidaan säätää tukipöydän tasoon näh den niin, että niiden välinen aukko vaihtelee puristele-vyn liikesuunnassa.

Kuten kuvasta 7 voidaan todeta, pantografituki 73 käsittää polvivarret 75 ja 77, yhdystangon 79 ja hyd-25 raulisylinterin 81 ylälevyn 71 liikkeen ohjaamiseksi ja vaimentamiseksi. Kumpikin polvivarsi 75 ja 77 kääntyy akselissa, joka on polvivarren keskiosassa ja kiinnitetty kiinteään runko-osaan. Vastaavasti kumpikin polvivarsi on nivelletty vasemmasta päästään ylälevyyn 71, kun taas 30 polvivarsien 75 ja 77 yläpäät on varustettu tangolla 79, joka on nivelletty kumpaankin polvivarteen. Varret 75 ja 77 ovat geometrisesti identtisiä lukuunottamatta sitä, että varren 77 keskiosassa on nivelosa hydraulisylinteriä 81 varten.

i7 78258

Niin kauan kuin yhdystangon 79 keskiosien välinen pituus vastaa varsien 75 ja 77 keskitappien välistä pituutta, ylälevy 71 on yhdensuuntainen tukipöydän 69 kanssa myös silloin, kun levyä 71 nostetaan ja lasketaan.

5 Kuitenkin yhdystangon 79 pituutta voidaan säätää ja muuttaa näin ylälevyn 71 ja tukipöydän 69 välistä kulmaa. Nimenomaan, kun yhdystankoa 79 lyhennetään, ylälevyn 71 vasen pää nousee sen oikeaan päähän nähden. Vastaavasti tankoa 79 pidennettäessä, levyn 71 oikea pää nousee sen 10 vasempaan päähän nähden.

Kuten kuvassa 7 esitetään, päällystysmateriaali 83, joka voi olla raskasta paperia, esim. laineria (vahvuus enintään 0,15 mm) , menee suhteellisen monimutkaisen telayksikön läpi siirtyessään päällystysmateriaaliläh-15 teestä niihin kohtiin, joissa se kiinnitetään päällys-tysaseman läpi menevän puristelevyn ylä- ja alapintaan. Päällystysmateriaali syötetään erikseen ylä- ja alapintaan eri materiaalirullista, kuten myöhemmin selostetaan.

Kummassakin päällystysmateriaaliarkissa on oltava 20 liimakerros niin, että arkki saadaan kiinnittymään pu-ristelevyyn. Tätä varten käytetään liimauslaiteparia 85, jolla päällystysmateriaaliin 83 sivellään liimaker-·": ros, esim. lämmössä kovettuva karbamidiliimaa. Kumpikin ·>*; liimauslaite 85 käsittää kaksi rullaa 87, joiden välissä 25 materiaali liikkuu puristettuun levyyn liittyessään. Toinen rulla 87 pyörii liimaradan 89 läpi, jolloin se ottaa siitä jatkuvana toimintona ohuen 1ilmakerroksen ja siirtää sen sitten välittömästi materiaalin 83 pintaan.

Tukipöydän 69 yläpinnassa on aukko 91, jonka kaut-30 ta päällystysmateriaali, joka liimataan liikkuvan puristelevyn alapintaan, menee levyrataan. Ylälevyssä 71 on vastaava aukko 93, jonka kautta päällystysmateriaali -..: siirtyy puristelevyn yläpintaan.

Päällystysmateriaaliradan 83 leveys on sellainen, 35 että materiaali voidaan taivuttaa puristelevyn kummankin reunan ympäri niin, että valmiin levyn kaikki pinnat 18 78258 ovat päällystettyjä. Tätä varten tukipöydän 69 reunoihin on järjestetty kaksi reunanliimauslaitetta 95, vaikka kuvassa 7 näkyykin vain yksi tällainen laite. Toinen reunaniiimauslaite on sijoitettu puristelevyn vastakkai-5 seen reunaan. Ylälevyyn 71 on myös järjestetty kaksi reunanliimauslaitetta 97.

Liimauslaitteissa 95 ja 97 on kaareva sisäpinta (ei esitetty kuvassa), joka kääntää ylimääräisen päällystysmateriaalin 83 asteittain puristelevyn reunan yli le-10 vyn liikkuessa tällaisen liimauslaitteen ohi. Jokaisessa liimauslaitteessa on myös sähköllä toimiva kuumennusele-mentti (ei kuvassa), joka kiinnittää päällystysmateriaalin taivutetun reunan puristelevyn reunaan.

Kuvassa 7 näkyvät liimauslaitteet 95 ja 97 on si-15 joitettu toisistaan tietylle etäisyydelle päällystysmateriaalin liikesuunnassa niin , että toisen päällystysmate-riaallarkin reunat (ylempi arkki kuvassa 7) kääntyvät puristelevyn reunojen ympäri ja kiinnittyvät niihin ennen toisen päällystysmateriaaliarkin reunojen taivuttamista 20 ja liimaamista. Mikäli näin ei tapahtuisi, reunaniiimaus- laitteet olisi hyvin vaikea konstruoida ja lisäksi päällystysmateriaalin molempien reunojen mekaaninen kosketus todennäköisyystaivutus- ja liimausvaiheen aikana olisi paljon suurempi.

25 Aukot 91 ja 93 ovat vastaavasti tietyllä etäisyy dellä toisistaan. Tämä riippuu kuitenkin lähinnä siitä, että reunanliimauslaitteet 95 ja 97 on sijoitettava tietyn etäisyyden päähän toisistaan, koska päällystysmateriaalin ylä- ja alakerroksen samanaikainen kiinnittäminen 30 puristelevyyn ei tuota vaikeuksia. Reunan liimaaminen tapahtuu parhaiten samanaikaisesti puristelevyn pintoihin tapahtuvan päällystysmateriaalin liimaamisen kanssa.

Tällaisen yhdistelmätuotteen on liikuttava ainakin 30 cm, ennen kuin yläkerroksen (kuva 7) liimaaminen voi-35 daan suorittaa, minkä jälkeen puristelevyn pintaan ja reunoihin liimataan alakerros. Aukon 91 on siis oltava n. 30 cm aukon 93 alapuolella.

19 78258

Kuvaan 1 viittaamalla selostetaan nyt keksinnön niitä rakenteita, joilla päällystysmateriaalin 83 syöttö tapahtuu yhtäjaksoisena toimintona. Päällystysmateriaali toimitetaan melko suurina ja painavina rullina 96, jotka 5 on sijoitettu eri kohtiin puristelevyradan ylä- ja alapuolelle levyn ylä- ja alapinnan päällystämistä varten.

Kun päällystysmateriaali syötetään päällystysase-malle, rullien on luonnollisesti pyörittävä. Vaikkakin tukilaite sitä rullaa varten, josta materiaali syötetään, 10 voidaan konstruoida pyörivänä akselina, joka menee rullan keskustan läpi, vaikeuttaa tällainen rakenne tyhjän rullan vaihtamista uuteen.

Keksinnön mukaan rullat 96 voidaan tukea niiden pyörimistä varten rullakaukalolla 98 niin, että rulla 15 pääsee pyörimään akselissaan päällystysmateriaalia syötettäessä. Lisäksi rulla on helppo vaihtaa konetta pysäyttämättä. Rullakaukalo 98 käsittää kaksi suurta pää-syöttörullaa 99, joiden välissä on kaksi pientä pääsyöttö-rullaa 101, ja lisärullan 103.

20 Rulla 96, josta päällystysmateriaali syötetään koneeseen, on sijoitettu rullakaukaloon 96 kahden pää-syöttörullan väliin. Täysinäinen rulla 95 on tuettu suurilla pääsyöttörullilla 99, kun taas sama rulla, kun se on osittain käytetty, tukeutuu pienempään rullakaukaloon, 25 joka on muodostettu pienien pääsyöttörullien 101 väliin.

Kun päällystysmateriaalirulla on melkein tyhjä, uusi rulla siirretään varastoalueelta syöttöpaikalle ja sijoitetaan apurullan 103 ja sen vieressä olevan suuren pääsyöttörullan 99 väliin muodostettuun rullakaukaloon.

30 Kun koneessa oleva rulla on tyhjä, uuden rullan syöttö-materiaalin pää kiinnitetään laitteeseen syötettävään materiaaliin teipillä, tyhjä rulla otetaan pois ja uusi rulla pannaan paikalleen pääsyöttörullien väliin koneen ollessa koko ajan käynnissä.

35 Pitkittäiskiskopari 102, jonka toinen kisko näh dään kuvassa 1, toimii koko laiteyksikön päärakenneosana 20 78258 ja lisäksi, koska kiskot on sijoitettu sopivalle etäisyydelle toisistaan, myös kätevänä kuljetuslaitteena, jolla uusi rulla siirretään päällystysmateriaalin syöttöasen-toon pyörittämällä rullaa käsin kiskoja 102 pitkin.

5 Vastaavasti, kun apurulla 103 kiinnitetään kahteen kääntövarteen 100, rulla 103 voidaan nostaa ja laskea vivulla 104, mikä helpottaa suuresti uuden rullan alkusi-joittamista rullien 103 ja 99 väliin. Tämän jälkeen rulla siirretään kahden pääsyöttörullan 99 muodostamaan kaukalo loon.

Kuvassa 8 nähdään puristelevyradan katkaisu- ja päänkäsittelyasema 105, joka on edellä selostetun laitteen alapuolella ja esimerkiksi kuvassa 1 näkyvän radan oikeanpuoleisessa päässä. Asema 105 käsittää katkaisu-15 laitteet, joilla yhtäjaksoinen puristelevyrata katkaistaan pituussuunnassa rakennusteollisuudessa käytettäviksi standardilevyiksi. Levyn katkaistut päät peitetään joko liimanauhalla tai suikaleella/ joka on edellä selostettua päällystysmateriaalia. Valmis levy on siis pääl-20 lystetty joka puolelta päällystysmateriaalilla, joka voi olla esim. painavaa paperia, kuten jo mainittiin.

Asema 105 on periaatteessa pyörillä varustettu trukki 107, jossa on tukialusta 109 samalla korkeudella kuin puristelevyradassa olevat muut tukipinnat. Lisäksi 25 trukissa on nivelletty alustajatke 111, jota selostetaan - vielä lähemmin levyjen päiden käsittelyn yhteydessä.

Ylempi moottorikäyttöinen pyörösaha (sirkkeli) 113 on tuettu poikittaistukiin 115 niin, että se pääsee liikkumaan levyssä tätä katkaistaessa.

30 Vastaavasti alempi moottorikäyttöinen pyörösaha (sirkkeli) 117, joka on alustan 109 alla, on tuettu poi-kittaisliikettä varten niin, että se seuraa tiiviisti sahaa 113 katkaisutoiminnon aikana. Saha 113 ja saha 117 liikkuvat pystysuunnassa kahdessa pystyjohteessa 119 35 hydraulisen kaksoissylinterin 121 avulla.

2i 78258

Molemmat sahat liikkuvat samanaikaisesti katkaistavan levyn suuntaan. Kun ne ovat leikanneet levyn haluttuun syvyyteen, ne siirtyvät levyn yli samanaikaisesti ja suorittavat loppuun katkaisutoiminnon. Vaikka yksi 5 saha tuntuisikin riittävän tähän tarkoitukseen, niin levyn ollessa joskus jopa 75 mm vahvuinen ja hyvin tiivis ja pihkainen on edullista käyttää kahta sahaa, jotka kumpikin leikkaavat levyn vain puoliväliin. Koska puris-televy liikkuu katkaisutoiminnon aikana jatkuvasti 2-3 10 cm sekuntinopeudella, sahojen on liikuttava sen mukana.

Tätä varten käytetään useita hydraulisia reunapuristimia (ei kuvassa), jotka lukitsevat trukin 107 tilapäisesti levyyn niin, että levy ja trukki liikkuvat samanaikaisesti oikealle (kuva 8).

15 Levyn pään käsittelevä laite 123 kiinnittää ka pean päällystysmateriaalisuikaleen levyn katkaistuun päähän, kuten jo mainittiin. Samanlainen päänkäsittelylaite, joka sijaitsee aseman 105 alapuolella (ei näy kuvassa 8), suorittaa saman toiminnon levyn toiseen katkaistuun pää-20 hän, joten levy on päällystetty joka puolelta ja soveltuu moniin erilaisiin rakennustarkoituksiin. Koska kumpikin päänkäsittelylaite suorittaa aivan samanlaisen toiminnon, seuraavassa kuvataan vain laitetta 123.

Laite 123 on nivelletty akseliin 125, niin että 25 se voidaan nostaa kuvassa 8 esitettyyn asentoon päänkäsit-telytoimintoa varten ja laskea sitten alas levyradasta, niin että katkaisematon levy pääsee menemään laitteen 123 yli ennen katkaisutoimintoa. Tätä varten hydrauli-sylinteri 127 on varustettu laitteeseen 123 kiinnitetyllä 30 haarukkaosalla 129. Asianomaisen hydraulisen ohjausjär-; . jestelmän avulla (ei kuvassa) päänkäsittelylaite 123 voi daan nostaa käsittelyasentoon vasta sitten, kun levy on katkaistu haluttuun pituuteen ja siirtynyt päänkäsittely-asentoon.

22 7 8 2 5 8

Vastaavasti sama hydraulinen ohjausjärjestelmä nostaa ja laskee pöytäosan 111 vuorotellen niin, että pöytä nousee ylös vain päänkäsittelytoiminnon aikana ja laskee muulloin alas, jolloin alapuolella oleva 5 laite (ei kuvassa) voidaan siirtää lähelle sahoja 113 ja 117, mikä on välttämätöntä lyhyitä (esim 1,2 m) levyjä valmistettaessa.

Hydraulinen sylinteri 131 saa aikaan molempien päänkäsittelylaitteiden etukäteen määrätyn keskinäisen 10 liikkeen ja sitä ohjataan edellä kuvatulla hydraulisella ohjausjärjestelmällä niin, että heti levyn tultua katkaistuksi sylinteri 131 siirtää alapuolella olevan pään-käsittelylaitteen pois asemalta 105 ja vetää katkaistun levyn, joka on nyt puristettuna alapuolella olevaan 15 päänkäsittelyasemaan, pois sahoista 113 ja 117. Näin syntyvä liike pystyy antamaan päänkäsittelylaitteelle 123 niin suuren tilan, että se pääsee nousemaan työasentoonsa ja kohdistamaan levyn siten, että laite 123 voi päällystää levyn katkaistun pään.

20 Vaikkakin keksintöä on selostettu edellä viittaa malla vain tiettyyn rakenneryhmään, joka muodostaa keksijän mielestä kuitenkin parhaan tavan keksinnön soveltamiseksi käytäntöön, niin alan asiantuntijat ymmärtävät hyvin, että näistä rakenteista voidaan tehdä monia 30 muunnelmia ja kehittää monia eri rakennevaihtoehtoja tällöin kuitenkaan poikkeamatta keksinnön suojapiiristä, jonka siis vain seuraavat patenttivaatimukset rajaavat.

Claims (6)

23 7 8 2 5 8

1. Laite (1) tasaisesti kokoonpuristetun levyn muodostamiseksi irtonaisesta, kuitumaisesta jätemateriaalis-5 ta (3), johon laitteeseen (1) kuuluu: - erotin tietyn kuitumaisen jätemateriaalimäärän (3) erottamiseksi materiaalin pääosasta, - puristuslaitteet (13) erotetun kuitumateriaalin (3) puristamiseksi ja sen työntämiseksi muotoiluvälinei- 10 den (61, 67) läpi, joihin puristuslaitteisiin (13) kuuluu edestakaisin liikkuva mäntä (15), käyttölaite (27) männän (15) liikuttamiseksi edestakaisin, männän alusta (21) männän (15) tukemiseksi ja sen liikkeiden ohjaamiseksi, ja tukilaitteet männässä (15) ja männän alustassa (21), 15 jolloin tukilaitteisiin kuuluu rullat (23) ja rulla, joka kiinnittyy pintoihin (19) ja joka on sovitettu kannattamaan männän (15) tai männän alustan (21) painoa, ohjaamaan männän (15) liikettä suhteessa alustaan ja sallimaan olennaisesti häiriöttömän männän (15) liikkeen männän 20 alustaa (21) pitkin, tunnettu siitä, että tukilaitteisiin kuuluu useita painontukirullia (29) yhdessä mäntä- (15) tai alustaosassa (21), ensimmäinen pituussuun-taan ulottuva painontukipinta (41) toisessa mäntä- (15) tai alustaosassa (21) ensimmäisessä terävässä kulmassa 25 painovoimakenttään nähden, useita ohjausrullia (31) yhdes-V sä mäntä- (15) tai alustaosassa (21) ja toinen pituussuun taan ulottuva ohjauspinta (43) toisessa mäntä- (15) tai alustaosassa (21) toisessa terävässä kulmassa painovoima-kentän suuntaan nähden, jolloin toinen kulma on pienempi 30 kuin ensimmäinen kulma; jolloin painontukirullat (29) ja ;·. ohjausrullat (31) on sijoitettu liittämään painontukipin ta (41) ja ohjaava pinta (43) vastaavasti kun mäntää (15) kannattaa männän alusta (21), painontuki- ja ohjausrullien : (29, 31) akselien ollessa suuntautuneina oleellisesti sa- 35 mansuuntaisesti painontuki- ja ohjauspintaan (41, 43) nähden . 24 78258

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mäntä (15) on varustettu tukikis-kolla (19), joka on kiinnitetty sen sivureunaan ja ulottuu sivureunaa pitkin ja jossa tukipinnat (41, 43) on 5 muodostettu tukikiskon (19) ulommalle sivureunalle V-muo-toiseen sovitelmaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että yksi painontukirullista (29) ja yksi ohjausrullista (31) on kiinnitetty yhdessä tuki- 10 lohkoon (35), joka on sijoitettu männälle tai männän alustalle, ja siinä on lisäksi laite tukilohkon asennon säätämiseksi männän (15) liikkeen akselin suuntaan nähden poikittain tukipintojen (41, 43) ja rullien (29, 31) välyksen säätämiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun nettu siitä, että säätölaitteeseen kuuluu kiilanmuo-toinen uloke (55).

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 20 esipuristava syöttölaite kuitumaisen materiaalin (3) syöttämiseksi olennaisesti yhtenäisessä esipuristetussa tiheydessä, jolloin esipuristavaan syöttölaitteeseen kuuluu : kouru (7), joka määrittelee virtauksen suunnan kuitumai sen materiaalin (3) ollessa ohjattavissa virtauksen syöttö-25 päästä virtauksen poistopäähän; useita edestakaisin liikku-: via tiivistäjiä, jotka on sijoitettu erilleen toisistaan pitkin virtausreittiä lähelle poistopäätä kuitumaisen materiaalin (3) esipuristamiseksi kunkin puristimen ollessa edestakaisin liikutettavissa liikerataa pitkin ensimmäi-30 sen, virtauksesta poisvedetyn asennon ja toisen, virtauk seen ulottuvan asennon välillä, jolloin puristimien liikkeen määrittelemä liikerata ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon pakottaa kuitumaista materiaalia (3) kohti poistopäätä; ja käyttölaite (11) puristinten edestakaisen 35 liikkeen aikaansaamiseksi ensimmäisen ja toisen asennon välillä. 25 7 8 2 5 8

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite (1), tunnettu siitä, että siinä on lisäksi laitteet lämmön ja puristuksen kohdistamiseksi, joihin kuuluu: 5. tukipöytä (69), jossa on suunnilleen tasainen ylä pinta, joka on likipitäen saman suuntainen levyn alapinnan kanssa, kun levy tulee ulos muotoiluvälineistä (61, 67), suunnilleen tasainen ylälevy (71), joka on likipitäen saman suuntainen levyn yläpinnan ja tukipöydän (69) kanssa? 10. pantografitukilaite (73) ylälevyn (71) tukemiseksi tukipöydän (69) yläpuolelle ja ylälevyn (71) ja tukipöydän (69) välisen liikkeen rajoittamiseksi akselille, joka on likipitäen kohtisuorassa tukipöydän (69) pintaan nähden. « ·» K ·» • « 78258 26