FI117433B - Hissi ja hissin vetopyörä - Google Patents

Description

1 117433 HISSI JA HISSIN VETOPYÖRÄ ""

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty hissi ja patenttivaatimuksen 7 joh- ; 5 danto-osassa määritelty hissin vetopyörä.

Tavanomaisen vetopyörähissin toiminta perustuu ratkai- r suun, jossa nostoköysinä, samalla myös kannatusköysi-nä, olevia teräsköysiä liikutetaan hissin käyttö-10 koneiston pyörittämällä metallisella, usein valu-rautaisella, vetopyörällä. Nostoköysien liike aiheuttaa niistä kannatettujen vastapainon ja hissikorin liikkeen. Veto vetopyörästä nostoköysiin, samoin kuin ' myös vetopyörän välityksellä tapahtuva jarrutus, vä-15 littyy vetopyörän ja köysien välisen kitkan avulla.

S

Hisseissä käytettävien metallisten vetopyörien ja te- räsköysien välinen kitkakerroin on usein sinällään riittämätön ylläpitämään vetopyörän ja nostoköyden vä- .·*·. 20 lista riittävää tartuntaa hissien tavanomaisissa ajo- *·· ( tilanteissa. Kitkaa ja köyden välittämiä voimia lisä- • · ..*** tään muotoilemalla vetopyörän köysiuria. Vetopyörät on *, varustettu alileikatuin tai V-muotoisin köysiurin, * · * * " jotka rasittavat ja näin ollen myös kuluttavat nosto- • * · • · *...* 25 köysiä enemmän kuin muodoltaan edulliset puolipyöreät • · · köysiurat, joita käytetään mm. taittopyörissä. Köyden välittämää voimaa voidaan kasvattaa myös lisäämällä : :*.· vetopyörän ja köysien välistä tartuntakulmaa, esimer- • · · ;'**· kiksi käyttämällä niin sanottua "double wrap"- ’ * · · 30 järjestelyä.

• * • «· • · · ; *···* Teräksisen köyden ja valurautaisen tai valuteräksisen :*;*· vetopyörän tapauksessa käytetään lähes poikkeuksetta • · voiteluainetta köydessä vähentämään köyden kulumista.

35 Erityisesti voiteluaine vähentää köyden sisäistä kulu- mistä, joka on köyden säikeiden keskinäisistä vaiku- tuksista seuraavaa. Köyden ulkoinen kuluminen on pää- ' 2 '.·***.

117433 asiassa vetopyörän aikaansaamaa pintalankojen kulumista. Voiteluaineen vaikutus on myös merkittävä köyden pinnan ja vetopyörän välisessä kontaktissa.

5 Köysien kulumista aiheuttavaa vetopyörän köysiuran muotoa on yritetty korvata köysiuriin sijoitettavilla inserteillä, joilla saavutetaan suurempi kitkakerroin.

Tällaisia tunnetun tekniikan mukaisia insertteja on esitetty mm. julkaisuissa US3279762 ja US4198196. Esi-10 tetyt insertit ovat suhteellisen paksuja. Inserttien köysiurissa on poikittainen tai lähes poikittainen uritus, joka aiheuttaa insertin pintaosaan lisääntynyttä joustoa ja ikäänkuin pehmentää insertin pintaa.

Insertit kuluvat köysien niihin kohdistamien voimien 15 takia ja niitä joudutaan vaihtamaan aika-ajoin. Inser- tit kuluvat köysiurista, inserttien ja vetopyörän ra- % japinnasta ja sisäisesti. Julkaisusta JP 59-164450 A tunnetaan suhteellisen paksu vetopyörän uraan liimattu pinnoite. Julkaisun JP 59-164450 A vetopyörän uran 20 poikkileikkaus on kulmikas.

• · · « · *

Keksinnön tarkoitus on aikaansaada hissi, jossa veto- • · • *·· pyörän pito teräsköydestä on erinomainen ja jossa ve- 4 e · topyörä on kestävä ja köyttä kulumiselta säästävä. Sa- ;***; 2 5 moin keksinnön tarkoituksena on poistaa tai välttää * * * edellä mainitut tunnetun tekniikan epäkohdat ja saada *·· aikaan vetopyörä, jonka pito köydestä on erinomainen ja joka samalla on kestävä ja köyttä kulumiselta sääs- • * * jy tävä. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda • · *"* 30 esiin uudenlainen vetopyörän ja köyden välinen kytken- * * : *.. tä hississä. Keksinnön tarkoitus on myös soveltaa köy- :***: den ja vetopyörän välistä kytkentää hissin mahdolli- • · * .*» siin taittopyöriin.

• * * · · • · · · · · 35 Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan. .

j ... i’ 3 117433 _ έ

Hissin, jossa on poikkileikkaukseltaan olennaisen pyöreät nostoköydet, nostoköysistön taivutusuunta voidaan 7 köysipyörän avulla vapaasti kääntää. Tällöin hissin perus-lay-out eli korin, vastapainon ja nostokoneiston ? 5 sijoittelu on varioitavissa suhteellisen vapaasti. Teräs lankaköy det tai köydet, joissa on terälankoista punottu kantava osa, muodostavat koetellun tavan koostaa hissin nostoköysistö, joka ripustaa vastapainon ja hissikorin. Vetopyörävetoisessa hississä voi olla ve- / 10 topyörän lisäksi muita taittopyöriä. Taittopyöriä käytetään kahteen eri tarkoitukseen: taittopyörillä tehdään haluttu hissikorin ja/tai vastapainon ripustus- : suhde ja taittopyörillä ohjataan köysistön kulkua. Kukin taittopyörä saattaa olla pääasiallisesti vain yh-15 dessä näitä tehtävistä , tai sitten selkästi olla sekä ripustussuhteeseen että köysistön ohjaamiseen vaikuttava. Käyttökoneiston käyttämä vetopyörä lisäksi liikuttaa nostoköysistöä. Vetopyörä ja muut mahdolliset j taittopyörät ovat köysiurin varustetut, jolloin kukin 20 nostoköysistön köysi on ohjattu erikseen.

• # • · ··* • * · • * t t *...* Kun köysipyörässä on teräsköyttä vasten suuren kitkan Λ * · ; *·· antava pinnoite, jossa köysiurat ovat, saavutetaan ϊ#*·| köysipyörän ja köyden välinen käytännössä luistamaton 25 kontakti. Tämä on edullinen erityisesti köysipyörän • * · ollessa vetopyörä. Pinnoitteen ollessa verrattain ohut •Il köysipyörän eri puolilla vaikuttavien köysivoimien . eroista johtuva voimaero ei aiheuta suurta pinnan tan- gentiaalista siirtymää, joka johtaa suureen vedon • » * * · *,*' 30 suuntaiseen venymään tai puristumaan köyden tullessa • · • *·. tai jättäessä pyörän. Suurin ero pyörän yli on veto- :[**: pyörän kohdalla johtuen tavallisesta vastapainon ja hissikorin painoerosta ja siitä, ettei vetopyörää ole ;; * * * ‘ *. vapaasti pyörivä, vaan aikaan saa ainakin kiihdyksissä ·*···' ·> 35 ja jarrutuksissa tasapainoerosta johtuviin köysivoi- .

miin joko lisäävän tai vähentävän tekijän riippuen ta- i sapainoeron ja hissin liikkeen suunnasta. Ohut pinnoi- k i .

117433

te on myös edullinen siten, että köyden ja vetopyörän väliin puristuksiin jäädessään pinnoitteeseen ei pääse syntymään suurta puristumaa, joka pyrkisi purkautumaan köysiuran sivuille. Tällainen puristuma työntessään 5 ainetta sivusuuntaan voisi vahingoittaa pinnoitetta ;..J

S

pinnotteeseen syntyvien suurien jännitysten takia. Tekemällä pinnoite paksummaksi uran pohjalta kuin uran reunaosista, saadaan uran pohja joustavammaksi kuin uran reuna. Näin köyteen kohdistuva pintapaine saadaan 10 jaettua tasaisemmin köyden pinnalle ja köysiuran pinnalle. Näin köysiura myös kannattaa köyttä tasaisem- i min, ja köyteen kohdistuva paine pitää paremmin yllä ‘ köyden poikkileikkausmuodon. Pinnoitteen tulee kuitenkin olla sen verran paksu, että ottaa vastaan köyden 15 jännityksestä johtuvat venymät ilman että köysi liukuisi ja siten kuluttaisi pinnoitetta. Samalla pin- * noitteen tulee olla sen verran pehmeä, että köyden ra- * kenteen rosoisuus, toisin sanoen pintalangat, ainakin osittain pääsevät tunkeutumaan pinnoitteeseen, mutta 20 kuitenkin sen verran kova, ettei pinnoite karkaa olen-• * * 1 *···* naisesti köyden rosoisuuden alta. t • * · • · • * 4 • * · *· • ’·· Pinnoitteen kovuus voidaan mitoittaa alle 6o:stä sho- • · :/.j reA aina noin 100:an shoreA asti alle 10 mm teräsköy- 25 sillä, joissa pintalankojen paksuus on kohtalaisen * • * · ;***. pieni. Käyttämällä tavanomaisia hissiköysiä ohuempi- - ··· pintalankaisia, eli vain noin 0,2 mm paksuin pintalan-, 4*t goin olevia, köysiä edullinen pinnoitteen kovuus on • i * III välillä noin 80...90 shoreA tai jopa kovempi. Suhteel-

• I

*;* 30 lisen kova pinnoite voidaan tehdä ohueksi. Jonkin ver- • • *· ran paksumpilankaista (noin 0.5 ... 1 mm) köyttä käy- :***: tettäessä hyvä pinnoitteen kovuus on välillä noin * * * t.\' 70...85 shoreA ja pinnoitteen on oltava myös paksumpi.

* *. Ohuemmilla langoilla pinnoite on siis kovempi ja ***** i- 35 ohuempi ja paksummilla langoilla pinnoite on pehmeämpi V·» ja paksumpi. Pinnoitteen ollessa tiukasti koko pyörää * vastaan olevalta pinnaltaan tartunnallisesti kiinni- i ; ; ' ·# 5 117433 tetty pyörään ei esiinny pinnoitteen ja pyörän välisiä ΐ: näitä kuluttavia liukumia. Tartunnallinen kiinnitys i voi olla esimerkiksi kumin vulkanointi kiinni metalli-sen köysipyöraan pintaan tai polyuretaanin tms. pin-5 noiteaineen valaminen kiinni köysipyörään käyttäen , .¾ kiinnitysainetta tai ilman tai pinoiteaineen sivelemi- i nen köysipyörään tai pinnoitekappaleen liimaaminen kiinni köysipyörään.

'."f 10 Näin siis yhtäältä köyden pinnoitteeseen aiheuttaman ' kokonaiskuorman tai keskimääräisen pintapaineen johdosta pinnoitteen tulisi olla kova ja ohut, ja toisaalta pinnoitteen tulisi olla riittävän pehmeä ja j paksu, jotta köyden epätasaisen pintarakenteen sopiva 15 tunkeutuminen pinnoitteeseen mahdollistaa riittävän köyden ja pinnoitteen välisen kitkan ja jotta epätasainen pintarakenne ei pääse puhkaisemaan pinnoitetta.

Erittäin edullinen keksinnön sovellusmuoto on pinnoit- ttt 20 teen käyttö vetopyörässä. Näin edullinen ratkaisu on • · *···* tehdä hissi, jossa ainakin vetopyörä on pinnoitettu.

• * · . r * * · · · * *...* Myös mahdollisissa hissin taittopyörissä pinnoite on • · ; *·· edullinen. Pinnoite toimii vaimentavana kerroksena me- j • · t £ ϊ/.ϊ tallisen köysipyörän ja nostoköysistön välillä.

25 • · · :1; Vetopyörän ja taittopyörän pinnoitteet voidaan mi toit- ··· taa toisistaan poikkeaviksi siten, että vetopyörän . ,·φ pinnoite mitoitetaan ottamaan huomioon suurempi voima- • * · ero pyörän yli. Mitoitettavia ominaisuuksia ovat pin- 30 noitteen paksuus ja materiaaliominaisuudet. Edullisia ♦ · • *·· pinnoiteaineita ovat kumi ja polyuretaani. Pinnoitin*: teelta edellytetään joustavuutta ja kestävyyttä, joten muutkin riittävän kestävät joustavat aineet voivat • · f ' tulla kyseeseen, kunhan ne voidaan tehdä riittävän • · · · Φ 35 kestäviksi kantamaan köyden aiheuttama pintapaine. <

Pinnoitteessa voidaan käyttää lujitteita, esimerkiksi hiilikuitua tai keraamisia tai metallisia täyteaineita i 6 .

117433 parantamaan sisäisten jännityksien kestoisuutta ja/tai pinnoitteen köyttä vasten olevan pinnan kulutus- tai i muita ominaisuuksia. i 5 Keksinnön avulla saavutetaan mm. seuraavat edut: suuri vetopyörän ja nostoköyden välinen kitka - uran pohjalta paksumpi pinnoite jakaa kuormituksen tasaisesti köysiuran poikkisuunnassa, jolloin vältetään uranpohjan reunaosia suurempi kuormitus 10 - tasainen köyden tuenta pienentää köyden sisäosien rasitusta pinnoite estää köysien abrasiivista kulutusta, joi- .

loin köyden pintalangoissa tarvitaan vähemmän kulu-misvaraa, joten köydet voidaan tehdä kauttaaltaan 15 ohuista ja aineeltaan lujista langoista '· koska köysien ohuet langat mahdollisia, ja koska ohuemmat langat voidaan tehdä suhteellisesti lujem- j • j ".'·* miksi, nostoköydet voivat olla vastaavasti ohuemmat, · / jolloin myös köysipyörät voivat olla pienemmät, mikä 20 taas mahdollistaa tilansäästön ja kustannuksiltaan *·.·* edullisemmat lay-out-ratkaisut * · · *...* - pinnoite kestää, koska ohuehkossa pinnoitteessa ei * * • *·, synny suuria sisäisiä venymiä : *.j - ohuessa pinnoitteessa muodonmuutokset ovat pieniä ja ς ·“*: 25 näin myös muodonmuutoksista johtuvat häviöt, jotka

• H

aiheuttavat pinnoitteen sisäistä lämpenemistä, ovat • « · " pienet ja ohuessa pinnoitteesta lämpö pääse helposti poistumaan, joten kuormituksesta johtuva pinnoitteen ······ lämpörasitus jää vähäiseksi • · ·”* 30 - köyden ollessa ohut ja köysipyörän pinnoiteen olles- a · : sa ohut ja kova köysipyörä rullaa sujuvasti köyttä- :***: vasten ··· - pinnoite ei kulu vetopyörän metalliosan ja pinnoite- • · · ’ \ aineen rajapinnasta ····· 35 - vetopyörän ja nostoköyden suuren keskinäisen kitkan ansiosta voidaan hissikori ja vastapaino tehdä suhteellisen keveiksi, mikä säästää kustannuksia.

v 117433 ^

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5 Kuva 1 esittää kaaviomaisesti erään keksinnön mukai- 1 nen hissin, jr kuva 2 esittää erään keksintöä soveltavan köysipyö-rän, kuva 3 esittää keksinnön mukaisen pinnoiteratkaisun lOja >· kuvat 4 ja 5 esittävät eräitä muita vaihtoehtoja kek- ; sinnön mukaiseksi pinnoiteratkaisuksi.

Kuvassa 1 on kaaviomaisesti esitetty hissin rakenne.

15 Edullisesti hissi on konehuoneeton hissi, jossa käyttö-koneisto 6 on sijoitettu hissikuiluun, vaikka keksintö on soveltuva myös konehuoneellisissa hisseissä käytet-tavaksi. Hissin nostoköysistön 3 kulku on seuraava: Yhdestä päästään köysistö on kiinni liikkumattomasti kui- ς .*··. 20 lun yläosassa vastapaino johteissa 11 liikkuvan vasta- > • » * · * .*··, painon 2 liikeradan yläpuolella olevassa kiinnityskoh- • · * · · ;·, dassa 13, josta se lähtee alaspäin kohdaten vastapainon ' • «·

• -,V

.·. ; ripustavat taittopyörät 9, jotka on pyörivästi kiinni- t t Φ a .

tetty vastapainoon 2, ja joilta taittopyöriltä 9 köy- • · 25 sistö 3 edelleen jatkuu ylöspäin käyttökoneiston 6 ve-topyörälle 7, jonka köysistö ylittää vetopyörän köysi-. uria myöten. Vetopyörältä 7 köysistö 3 jatkaa alaspäin • · i > * · * hissin kori johteissa 10 liikkuvalle hissikorille 1 Λ * · * · *" alittaen sen hissikorin köysistöön ripustavia taitto- * » Φ · i ·* 30 pyöriä 4 pitkin ja jatkaen sitten hissikorilta ylöspäin * · * kuilun yläosassa olevaan kiinnityskohtaan 14, johon * köysistö 3 on toisesta päästään liikkumattomasti kiin- • « ·.··*· nitetty. Edullisesti kiinnityskohta 13 kuilun yläosassa, vetopyörä 7 ja vastapainon köysistöön ripustava -/, 35 taittopyörä 9 on sijoitettu keskenään siten, että kiin- 8 117433 nityskohdasta 13 vastapainolle 2 oleva köysistön osa ja vastapainolta 2 vetopyörälle 7 oleva köysistön osa ovat kumpikin oleellisesti vastapainon 2 liikeradan suuntai- 1 set. Samoin on edullinen ratkaisu, että kiinnityskohta 5 14 kuilun yläosassa, vetopyörä 7 ja hissikorin köysis- j töön ripustavat taittopyörät 4 on sijoitettu keskenään siten, että kiinnityskohdasta 14 hissikorille 1 oleva köysistön osa ja hissikorilta 1 vetopyörälle 7 oleva köysistön osa ovat kumpikin oleellisesti hissikorin 1 10 liikeradan suuntaiset. Tällöin myöskään ei tarvita li-sätaittopyöriä köysistön kulun sijoittamiseksi kuilussa. Köysiripustuksen vaikutus hissikoriin 1 on oleellisesti keskeinen sikäli, kun hissikorin ripustavat köy-sipyörät 4 on sijoitettu oleellisen symmetrisesti his-15 sikorin 1 painopisteen kautta kulkevan pystysuuntaisen keskilinjan suhteen.

Edullisesti hissikuiluun sijoitettu käyttökoneisto 6 on .**·. litteä, toisin sanoen ohut leveyteensä ja/tai kor- * · *·* ,···. 20 keuteensa verrattuna, tai ainakin hoikka siten, että se • * " • ti ;·. mahtuu hissikorin ja hissikuilun seinän väliin. Sinänsä • ·· .·. ; . koneisto voidaan sijoittaa muutoinkin. Varsinkin hoikka • tl • * ,***. koneisto on melko helposti sovitettavissa hissikorin * » .·" yläpuolelle. Hissikuiluun on edullista sijoittaa veto- * · 25 pyörää 7 pyörittävän moottorin tehonsyötön edellyttämiä laitteita ja hissin ohjauksen edellyttämiä laitteita, • · * V.', jotka kummatkin voidaan sijoittaa yhteiseen kojepanee- ♦ * *" liin 8 tai sitten toisistaan erilleen tai integroida • · • * : ** osin tai kokonaan käyttökoneiston 6 yhteyteen. Käyttö- ··· 30 koneisto voi olla vaihteellinen tai vaihteeton. Edulli- : nen ratkaisu on kestomagnetoidun moottorin käsittävä • · *:··· vaihteeton koneisto. Käyttökoneisto voidaan kiinnittää .

paikoilleen hissikuilun seinään, kattoon, johteeseen tai johteisiin tai muuhun rakenteeseen, kuten palkkiin 9 Λ 117433 tai kehikkoon. Jos hissi tehtäisiin alakoneistoisena hissinä, niin vielä eräs kiinnityömahdollisuus on his- | sikuilun lattia. Kuva 1 selostaa edullista 2:1 ripustusta, mutta keksintö voidaan toteuttaa myös hississä, 5 jossa ripustussuhde 1:1, toisin sanoen hississä, jossa nostoköysistö kiinnittyy suoraan ilman taittopyörää vastapainoon ja hissikoriin, tai jollain muulla veto-pyörähissiin soveliaalla ripustusjärjestelyllä toteutetussa hississä.

10 ί

Kuvassa 2 on eräs keksintöä soveltava köysipyörä 100 osittain aukileikattuna. Köysiurat 101 ovat pinnoitteessa 102, joka on köysipyörän kehällä. Edullisesti köysipyörä on metallinen tai muovinen. Köysipyörän 15 keskiössä on tila 103 laakerille, josta köysipyörä ^ tuetaan paikalleen. Köysipyörässä on myös pultin reiät ; 105, jolloin köysipyörä voidaan kiinnittää lappeestaan vetopyöräksi 7 nostokoneistossa 6 olevaan kiinnityskohtaan, kuten pyörivään laippaan, jolloin noste- ··· r ·...! 20 koneistosta erillistä laakerointia ei tarvita.

• · · • · • · • * · Γ·.. Kuva 3 esittää ratkaisun, jossa köysiura 201 on pin- ;*.€ϊ noitteessa 202, joka on ohuempi köysiuran sivuilla • · ,···, kuin köysiuran pohjalla. Tällaisessa ratkaisussa pin- • · 25 noite on tuettu köysipyörässä 200 olevaan perusuraan

• S

220 siten, että köyden pinnoitteeseen kohdistamasta paineesta johtuvat pinnoitteen muodonmuutokset ovat • · · *·ί·* vähäiset ja rajoittuvat pääasissa vain köyden pintaku- ·· « • * vion pinnoitteeseen painautumisesta. Tällainen ratkai- ί*·%> 30 su johtaa käytännössä usein siihen, että köysipyörän * .···. pinnoite muodostuu toisistaan erillisistä köysiurakoh- ♦ ♦ • I» * täisistä osapinnoitteista, mutta ei keksinnöllinen • « • · a ' „ *·*.· ajatus ei poissulje vaihtoehtoa, jossa köysipyörän pinnoite ulottuu yhtenäisesti useampaan uraan.

35 "Λ 117433 ίο :ι

Tekemällä pinnoite uran reunoilta ohuemmaksi kuin uran pohjalta vältetään tai ainakin vähennetään köysiuraan i painautuvan köyden köysiuran pohjaan kohdistamaa rasitusta. Kun paine ei pääse purkautumaan sivulle vaan 5 ohjataan perusuran 220 muodon ja pinnoitteen 202 paksuuden vaihtelun yhteisvaikutuksen avulla tukemaan köyttä köysiuraan 201, niin päästään möös pienempiin köyteen ja pinoitteeseen vaikutaviin enimmäispintapai-neisiin. Eräs tapa tehdä tällainen urallinen pinoite 10 202 on täyttää pyöräpohjäinen perusura 220 pinnoiteai neella ja sitten työstää puolipyöreä köysiura 201 tähän perusuran pinnnoiteainetäytteeseen. Köysiurien ·..

muoto on hyvin tuettu ja köyden alla kantava pinnoi-tekerros vastustaa paremmin köysien synnyttämän puris-15 tusjännityksen leviämistä köysierien sivusuuntaan.

Paineesta johtuvaa pinnoitteen leviämistä tai oikeammin tasaamista sivulle edistää pinnoitteen paksuus ja joustavuus ja vähentää pinnoitteen kovuus sekä mahdolliset lujitteet. Pinnoitteen paksuus köysiuran pohjal- ... 20 la voidaan mitoittaa suureksi, jopa puolen köyden pak- • · *;··* suuden paksuiseksi, jolloin tarvitaan kovaa ja jousta- • i matonta pinnoitetta, Jos taas pinnoite tehdään vain { *·· noin köyden paksuuden kymmenesosan paksuiseksi, voi * * i/.j pinnoitemateriaali voi olla selvästi pehmeämpi. Kah- ;***: 25 deksan hengen hissi voitaisiin toteuttaa käyttäen pin- • · * ;***. noitteen paksuutena uran pohjassa noin viidesosaa köy- ··· den paksuudesta, kun köydet ja köysikuorma valitaan , sopivasti. Pinnoitteen paksuuden tulisi olla vähintään .i· • « · V.l 2-3 kertaa köyden pintalankoista johtuvan köyden pin- *** 30 takuviönnin syvyys. Tällainen hyvin ohut, jopa alle • · • *.· nostoköyden pintalangan paksuuden paksuinen pinnoite ei välttämättä kestä siihen kohdistuvaa kuormitusta.

···'· Käytännönnössä pinnoitteen paksuuden on oltava tätä T4 ί ϊ : < * *, minimipaksuuttaa suurempi, sillä pinnoitteen pitää ot- 35 taa vastaan myös pintakuviointia karkeammat köyden pinnan poikkeamat. Tällaisen karkeamman kohdan muodostaa esimerkiksi köyden säikeiden väli, jonka pinnan- 117433 , :. ii ,,v . ^ korkeuserot ovat suuremmat kuin lankojen välissä ole- .n vat. Käytännössä pinnoitteen sopiva vähimmäispaksuus ΐ on noin 1-3 kertaa pintalangan paksuus. Tämä mitoitus ^ johtaa hisseissä tavanomaisesti käytettävillä köysil-5 lä, jotka on suunniteltu kontaktiin metallisen köy- siuran kanssa ja joiden paksuus on 8-10 mm, vähintään noin 1 mm paksuiseen pinnoitteeseen. Koska vetopyörän, joka on hissin köysipyöristä köyttä eniten kuluttava, pinnoittaminen vähentää köyden kulumista ja siten myös *; 10 tarvetta tehdä köyteen paksut pintalangat, niin köysi voidaan tehdä sileämmäksi. Ohuiden lankojen ansiosta köysi itsessään voi olla myös ohuempi, sillä ohuet te-räslangat voidaan tehdä aineeltaan lujemmiksi paksum- .*

mat langat. Esimerkiksi noin 0.2 mm langoista saadaan I

15 aikaan varsin hyvärakenteinen 4 mm paksu hissin nosto- tT

köysi. Tällaiselle köydelle hyvin sopiva vetopyörän pinnoite on jo selvästi alle 1 mm paksu. Pinnoitteen ? tulisi olla kuitenkin niin paksu, ettei se aivan hei- ? posti naarmutu pois tai puhkea esimerkiksi satunnaisen 20 hiekanjyvän tai muun sellaisen roskan jouduttua köy- • · *···* siuran ja nostoköyden väliin. Näin pinnoitteen paksuu- ·«· * · *...* den tulisi mielellään olla käytettäessä ohutlankaisia- ·» ♦ *·· kin nostoköysiä vähintään noin 0.5...1 mm. Nostoköy- ^ ♦ · *5 ί#*.ί sille, joissa on pienet pintalangat ja joiden pinta on - | 25 muutoinkin suhteellisen sileä, sopii hyvin pinnoite, ♦ · ♦ ·**·. jonka paksuus on muotoa A+Bcosa. Tällainen pinta so- l *·» veltuu kuitenkin myös köysille, joiden pintasäikeet • vastaavat köysiuraan etäisyyden päässä toisistaan, "I sillä riittävän kovalla pinnoiteaineella kukin köy- • /0 • · .> 30 siuraan vastaava säie on ikäänkuin erikseen tuettu ja «« • *·· tuenta on olennaisen saman- ja/tai halutunvoimainen.

;***; Kaavassa A+Bcosa ovat A ja B vakioita siten, että A+B

• · · 4·)* on pinnoitteen paksuus köysiuran 201 pohjalla ja kulma • * ♦ * *. a on köysiuran poikkileikkauksen kaarevuuskeskipis- 4 ····*· .·.«> 35 teestä mitattu kulmaetäisyys köysiuran pohjasta. Vakio A suurempi tai yhtäsuuri kuin nolla ja vakio B on aina nollaa suurempi. Reunoille päin ohenevan pinnoit- 12 :, 1 1 7433 ;· teen paksuus voidaan mitoittaa muutoinkin kuin kaavalla A+Bcosa siten, että joustavuus vähenee siirryttäessä kohti köysiuran reunoja. Kuvissa 4 ja 5 on esillä poikkileikkauskuvat köysiurista, joissa köysiuran kes-5 kiosan joustavuutta on lisätty erityisesti. Kuvassa 4 oleva köysiura on alileikattu. Kuvassa 5 köysiuran pohjalla on pinnoitteessa eriaineinen erityisen joustava kohta 221, jossa joustavuutta on lisätty aines-paksuuden kasvattamisen lisäksi muuta pinnotetta peh-10 meämmän materiaalin käytöllä. d

Edellä keksintöä on selostettu esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen avulla keksinnön eri sovellusten : < ollessa mahdollisia patenttivaatimusten rajaamaan kek-15 sinnöllisen ajatuksen puitteissa. Keksinnön ajatuksen puitteissa on selvää, että ohut köysi kasvattaa köy-siuraan kohdistuvaa keskimääräistä pintapainetta, jos köyden jännitys ei muutu. Tämä voidaan helposti huomioida sovittamalla pinnoitteen paksuus ja kovuus, sillä ... 20 ohuessa köydessä pintalangat ovat ohuita, jolloin esi- * * *···* merkiksi kovemman ja/tai ohuemman pinnoitteen käyttö ·*· • « *...* ei aiheuta ongelmia. Ammattimiehelle on myös selvää, i ; *·· että puolipyöreän köysiuran kantava pinta voi olla vä- • · ί hemmän kuin 180 astetta.

25 ··· ·** 1 • · • · ··· *·« 9 9 · ··· 9 9 m 9 m ··* ····.· • · • »· ··· • · 9 · • · · 9 ' *··'··'.· • · · • » *····

Claims (11)

1. Hissi, jossa poikkileikkaukseltaan olennaisen pyöreistä nostoköysistä koostuva nostoköysistö 5 (3)ripustaa vastapainon (2) ja hissikorin (1), ja jossa on yksi tai useampi köysiurallinen köysipyörä ;/ (4,7,9,100,200), joista yksi on käyttökoneiston (6)käyttämä vetopyörä (7), joka liikuttaa nostoköysis-töä, ja jossa hississä ainakin yhdessä köysipyörässä .¾ 10 on nostoköyttä vasten köysipyörässä köysipyörän perusurassa (220) tartunnallisesti kiinni oleva pinnoite *- (102,202), jossa köysiurat (101,201) ovat ja jonka ·Γ joustavuus on pienempi köysiuran reunaosissa kuin lähellä köysiuran pohjaa tunnettu siitä, että pinnoit- ··, 15 teen (102,202) paksuus köysiuran pohjalla on enintään noin puolet nostoköyden paksuudesta, ja että pinnoitteen (102,202)perusuran (220) suuntaan oleva pinta on poikkileikkaukseltaan ainakin osin kaareva. ··* ' • · ' • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissi, tunnettu sii- ··· tä, että vetopyörässä (7) on pinnoite (102,202). • · • * · • · ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissi, tunnettu sii- • · • · *" tä, että kaikissa köysipyörissä (4,7,9,100,200) on • ♦ **··* 25 pinnoite (102,202) .

\·.· 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissi, tunnettu sii- tä, että pinnoite (102,202) on köysiuran (101,201) ;·. reunaosissa ohuempi kuin köysiuran pohjalla. ···.' *... 30 ♦ * • · 'V

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen his- • · :.V si, tunnettu siitä, että pinnoitteen (102,202) paksuus *:**: on köysiuran pohjassa oleellisesti vähemmän kuin puolet köysiuraan tulevan köyden paksuudesta ja kovuus : £ 117433 pienempi kuin noin 100 shoreA ja suurempi kuin noin 60 shoreA.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen his- 5 si, tunnettu siitä, että nostoköysissä on teräslan- j goista punottu kantava osa.

7. Hissin vetopyörä (7) poikkileikkaukseltaan olennaisen pyöreitä nostoköysiä varten, jossa vetopyörässä 10 olevassa perusurassa (220) on kiinni nostoköyttä vasten pinnoite (102,202), jossa köysiurat (101,201) ovat ja jonka joustavuus on pienempi köysiuran reunaosissa kuin lähellä köysiuran pohjaa, tunnettu siitä, että pinnoitteen (102,202) paksuus köysiuran pohjalla on 15 enintään noin puolet nostoköyden paksuudesta, ja että pinnoitteen perusuran suuntaan oleva pinta on poikki- .-Γ leikkaukseltaan ainakin osin kaareva.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vetopyörä, tunnettu 20 siitä, että pinnoitteen (102,202) paksuus on köysiuran Ml • · *...· (101,2 01) pohjassa on oleellisesti vähemmän kuin puo- • « * let köysiuraan tulevan köyden paksuudesta ja kovuus : pienempi kuin noin 100 shoreA ja suurempi kuin noin 60 , ;*·.· shoreA. 25 • · ··· .···.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 7-8 mukainen veto- • · pyörä, tunnettu siitä, että pinnoite (102,202) on ku- . mia, polyuretaania tai muuta joustavaa ainetta. ( • · · * · « *· · · ♦ ·· • I

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen veto- ·*·.. pyörä, tunnettu siitä, että pinnoite (102,202) on köy- .***. siuran (101,201) reunaosissa ohuempi kuin köysiuran f • * « pohjalla. • · · ···'· ***** 35

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mukainen veto- pyörä, tunnettu siitä, että pinnoitteen (102,202) pak- . suus on mitoittu kaavan A+Bcosa mukaisesti, jossa kaa- ; 15 ; : 117433 ; vassa A ja B ovat vakioita siten, että A+B on pinnoitteen paksuus köysiuran pohjalla ja kulma a on köy-siuran poikkileikkauksen kaarevuuskeskipisteestä mitattu kulmaetäisyys köysiuran (101,201)pohjasta, 5 • · · « · • · ··· • « · • · • · ''..»f ··· . ·· • · • · • · · ··· • · ·♦· • ♦ • · ·«· •e#;'-* · ♦ · ... .W ··· ·♦·.·· ♦ * » ·♦· • · • · ··♦ • · • · ♦ ·· ·*« ♦ · • · ··· • · • · · • · · • · «·*·« • « 16 1 1 7433