FI115136B - Uudet 4-bentsoyyli-isoksatsolijohdannaiset ja niiden käyttö - Google Patents

Description

115136

Uudet 4-bentsoyyli-isoksatsolijohdannaiset ja niiden käyttö Tämä keksintö koskee uusia 4-bentsoyyli-isoksatsolijohdan-5 naisia, niitä sisältäviä koostumuksia, ja niiden käyttöä herbisideinä. Tämä keksintö aikaansaa yleisen kaavan I mukaiset 4-bentsoyyli-isoksatsolit (md jossa:

Rl on syklopropyyli; 10 R2 on - S (0) nR ; R3 on kloori, bromi tai trifluorimetyyli; R on metyyli; ja n on 2; joilla on arvokkaita herbisidisiä ominaisuuksia.

15 Tämän vuoksi tämä keksintö aikaansaa seuraavat yhdisteet: · * · * 4 ’! A) 4-(4-kloori-2-metyylisulfonyylibentsoyyli)-5-syklopropyy- li-isoksatsoli; ;’··; 20 • » .·. : B) 5-syklopropyyli-4- (2-metyylisulfonyyli-4-trif luorimetyy- • · · • · libentsoyyli) isoksatsoli; ja • · · . C) 4-(4-bromi-2-metyylisulfonyylibentsoyyli)-5-syklopropyy- ·;;; 25 li-isoksatsoli. Kirjaimet A - C annetaan yllä oleville yh- » · disteille tämän jälkeen viittausta ja tunnistusta varten.

• t > i · i ·

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä nähdään tunnettuihin yhdis-, 1, teisiin verrattuna odottamaton ja merkittävän suuri herbisi- ; 3 0 dinen aktiivisuus tärkeitä rikkakasvilajeja kohtaan, mukaan lukien puntarpää (Setaria viridis ja Setaria faberii) , 115136 2

Echinochloa crus-galli (barnyard grass), verihirssi lDiqi-taria sanquinalisl ja Sorahum bicolor (shattercane).

Yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa sovel-5 tantalla tai mukailemalla tunnettuja menetelmiä (ts. aikaisemmin käytettyjä tai kirjallisuudessa kuvattuja), esimerkiksi tässä alla kuvattuja.

Seuraavassa kuvauksessa, kun kaavoissa ilmeneviä symboleja 10 ei ole erityisesti määritelty, on ymmärrettävä, että niitä pidetään "tässä edellä määriteltyinä” kunkin symbolin ensimmäisen määritelmän mukaan tässä julkaisussa.

On ymmärrettävä, että seuraavien menetelmien kuvauksessa 15 jaksot voidaan suorittaa erilaisia järjestyksissä, ja että haluttujen yhdisteiden saamiseksi voidaan vaatia sopivia suojaryhmiä.

Keksinnön erään ominaispiirteen mukaan yleisen kaavan I 20 mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa yleisen kaavan II mukaisen yhdisteen reaktiolla: p2 o o * -öV' » * · jossa L on poistuva ryhmä, hydroksyyliamiinin suolan kanssa. *# ·' Hydroksyyliamiinihydrokloridi on yleensä edullinen. Yleensä ’· 25 L on 0-alkyyli tai Ν,Ν-dialkyyliamino, esimerkiksi dimetyy- ’ liamino. Reaktio suoritetaan yleensä liuottimessa kuten eta noli tai asetonitriili, mahdollisesti emäksen tai happoakin· j septorin kuten trietyyliamiinin tai natriumasetaatin läsnä ollessa.

30 ! t »

I I I

I I I

* I » 115136 3

Keksinnön edelleen erään ominaispiirteen mukaisesti yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa hapettamalla yleisen kaavan III mukaisia yhdisteitä:

O SR

dii) 5 sulfenyyliryhmän muuttamiseksi sulfonyyliryhmäksi. Sulfenyy-liryhmän hapetus suoritetaan yleensä käyttämällä esimerkiksi 3-klooriperbentsoehappoa inertissä liuottimessa kuten di-kloorimetaanissa lämpötilassa -40 - 0 °C.

10 Keksinnön edelleen erään ominaispiirteen mukaisesti yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa yleisen kaavan IV mukaisen yhdisteen reaktiolla: y i—ί (IV) jossa Y on karboksiryhmä tai sen reaktiivinen johdannainen 15 (kuten karboksyylihappokloridi tai karboksyyliesteri) , tai . . syaaniryhmä, sopivan organometallisen reagenssin kuten Grig- ',;V nard-reagenssin tai organolitiumreagenssin kanssa. Reaktio \ suoritetaan yleensä inertissä liuottimessa kuten eetteri tai • tetrahydrofuraani lämpötilassa 0 °C - seoksen refluksointi- V : 20 lämpötila.

Välituotteet yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden valmis-tuksessa valmistetaan soveltamalla tai mukailemalla tunnet-,tuja menetelmiä.

:1/ 25 t t * 115136 4

Yleisen kaavan III mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa yleisen kaavan V mukaisen yhdisteen reaktiolla: o Ν'θ ^ R1 (V) yleisen kaavan VI mukaisen yhdisteen kanssa:

SR

(VO

5

Reaktio suoritetaan yleensä Lewis-happokatalysaattorin kuten aluminiumkloridin läsnä ollessa lämpötilassa välillä huoneenlämpötila ja 100 °C.

10 Yleisen kaavan III mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa yleisen kaavan VII mukaisen yhdisteen reaktiolla: I ......

· jossa L on poistuva ryhmä, hydroksyyliamiinin suolan kanssa.

V ' Hydroksyyliamiinihydrokloridi on yleensä edullinen. Yleensä 15 L on 0-alkyyli tai Ν,Ν-dialkyyliamino, esimerkiksi etoksi ’.· tai dimetyyliamiini. Reaktio suoritetaan yleensä liuottimes- ;sa kuten etanoli tai asetonitriili, mahdollisesti emäksen tai happoakseptorin kuten trietyyliamiinin tai natriumase-taatin läsnä ollessa.

115136 5

Yleisen kaavan III mukaiset yhdisteet voidaan myös valmistaa reaktiolla yleisen kaavan IV mukaisesta yhdisteestä, jossa Y on karboksiryhmä tai sen reaktiivinen johdannainen (kuten karboksyylihappokloridi tai karboksyyliesteri, tai syaani-5 ryhmä, sopivan organometallisen reagenssin kuten Grignard-reagenssin tai organolitiumreagenssin kanssa. Reaktio suoritetaan yleensä inertissä liuottimessa kuten eetteri tai tetrahydrofuraani lämpötilassa 0 °C seoksen refluksointiläm-pötilaan.

10

Yleisen kaavan II mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa yleisen kaavan VIII mukaisten yhdisteiden reaktiolla: P2 ° ° AXa, (Vili) joko trialkyyliortoformiaatin tai dimetyyliformamididialkyy-liasetaalin kanssa. Yleensä käytetään trimetyyliortoformi-15 aattia tai dimetyyliformamididialkyyliasetaalia. Reaktio trialkyyliortoformiaatin kanssa suoritetaan yleensä etikka-happoanhydridin läsnä ollessa seoksen refluksointilämpöti-lassa, ja reaktio dimetyyliformamididialkyyliasetaalin kanssa suoritetaan mahdollisesti inertin liuottimen läsnä olles- ; 20 sa lämpötilassa huoneenlämpötilasta seoksen refluksointiläm- * * » potilaan.

» * ' 4 ·

Yleisen kaavan VII mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa * i yleisen kaavan IX mukaisten yhdisteiden reaktiolla: ςρ ° o j,· i; (IX) 25 9 * t 115136 6 trialkyyliortoformiaatin tai dimetyyliformamididialkyyli-asetaalin kanssa. Reaktio voidaan suorittaa tavalla, joka kuvataan tässä edellä kaavan II mukaisen yhdisteen valmistukselle kaavan VIII mukaisesta yhdisteestä.

5

Yleisten kaavojen IV, V, VI, VIII ja IX mukaisten välituotteiden valmistus kuvataan seikkaperäisesti kirjallisuudessa.

Seuraavat esimerkit kuvaavat yleisen kaavan I mukaisten 10 yhdisteiden valmistusta, ja viite-esimerkit kuvaavat keksinnön mukaisten välituotteiden valmistusta. Tässä julkaisussa kp. tarkoittaa kiehumispistettä; sp. tarkoittaa sulamispistettä. Kirjaimien NMR ilmetessä seuraavat protoni-NMR-spektrin ominaispiirteet.

15

Esimerkki 1

Natriumasetaattia (1,93 g) lisättiin sekoittaen seokseen, jossa oli l-(4-kloori-2-metyylisulfonyylifenyyli)-3-syklo-propyyli-2-etoksimetyleenipropaani-l,3-dionia (8,4 g) ja 20 hydroksyyliamiinihydrokloridia (1,64 g) etanolissa. Seosta sekoitettiin yön yli huoneenlämpötilassa. Se haihdutettiin, ja jäännös liuotettiin etyyliasetaattiin, pestiin vedellä, kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, ja jäännös uudelleenkiteytett-25 tiin eetteristä, jolloin saatiin 4-(4-kloori-2-metyylisul-fonyylibentsoyyli-5-syklopropyyli-isoksatsoli (4,4 g) li-kaisenvalkoisena kiiinteänä aineena, sp. 184-185 eC.

i * > * ,Y Etenemällä samalla tavalla valmistettiin seuraavat yhdisteet » , 30 sopivasti substituoiduista lähtöaineista: : : ; Yhdiste R1 R2 R3 sp.

no.

B syklopropyyli S02Me CF3 138-138,5 °C

C syklopropyyli S02Me Br 201-202 °C

Y : 35 115136 7

Viite-esimerkki 1

Seosta, jossa oli 1-(4-kloori-2-metyylisulfonyylifenyyli)-3-syklopropyylipropaani-1,3-dionia (7,1 g) ja trietyyliorto-formiaattia (6,9 g) etikkahappoanhydridissä, sekoitettiin ja 5 kuumennettiin refluksoiden 2 tunnin ajan. Seos haihdutettiin kuiviin, lisättiin tolueenia, ja seos haihdutettiin uudelleen, jolloin saatiin 1-(4-kloori-2-metyylisulfonyylifenyy-li)-3-syklopropyyli-2-etoksimetyleenipropaani-l,3-dioni (8,4 g) punaisena kumina, jota ei puhdistettu edelleen.

10

Etenemällä samalla lailla valmistettiin seuraavat yhdisteet sopivasti substituoiduista lähtöaineista: „2 0 0 R1 R2 R3 15 syklopropyyli S02Me CF3 syklopropyyli S02Me Br

Viite-esimerkki 2 t · · Seosta, jossa oli t-butyyli-2-(4-kloori-2-metyylisulfonyyli- ! * · I » ’ ' 20 bentsoyyli)-3-syklopropyyli-3-oksopropionaattia (9,5 g) ja t t ·.· ; 4-tolueenisulfonihappoa (1,5 g) tolueenissa, sekoitettiin ja • *·' kuumennettiin 3 tunnin ajan refluksoiden. Jäähdyttämisen jälkeen seos pestiin vedellä, kuivattiin (vedetön magnesium-sulfaatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, 25 jolloin saatiin l-(4-kloori-2-metyylisulfonyylifenyyli)-3-; syklopropyylipropaani-1,3-dioni (7,1 g) punaisena kumina, λ/ NMR (CDClj) : 0,8-1,2 (m, 4H), 1,5-1,9 (m, 1H), 3,3 (s, 3H), '!’ 5,8 (s, 1H), 7,3-7,6 (m, 2H), 7,9 (s, 1H).

> · I

30 » 115156 8

Etenemällä samalla tavalla valmistettiin seuraavat yhdisteet sopivasti substituoiduista lähtöaineista:

p2 ° O

R1 R2 R3 NHR

5 syklo- S02Me CF3 NMR(CDC13): 0,8-1,4 (m,4H) 1,5- propyyli 1,8(m,lH), 3,3(s,3H), 5,85 (s,1H), 7,5 (d, 1H), 7,8 (d,lH), 8,2 (s,lH) syklo- S02Me Br NMR(CDC13): 0,9-1,35 (m,4H), propyyli 1,5-1,9(m,1H), 3,45(s,3H), 6,0 (s,1H), 7,5 (d,lH), 7,95 (d,lH), 8,4(s,1H) 10 Viite-esimerkki 3

Hiilitetrakloridia (2 ml) lisättiin seokseen, jossa oli magnesiumia (0,57 g) ja t-butyyli-3-syklopropyyli-3-oksopro-pionaattia (4,97 g) metanolissa. Seosta sekoitettiin 0,5 ; tuntia. Se haihdutettiin kuiviin, ja jäännös liuotettiin ! 15 tolueeniin. Liuos haihdutettiin kuiviin, ja jäännös suspen- t 1 doitiin asetonitriiliin. Lisättiin 4-kloori-2-metyylisulfo- ;· · nyylibentsoyylikloridia (6,0 g), ja seosta sekoitettiin 3 I .1 tuntia. Se haihdutettiin kuiviin, ja jäännös liuotettiin * 1 ‘. ‘i etyyliasetaattiin. Seos pestiin suolahapon vesiliuoksella V 1 20 (2M), vedellä, kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin t-butyyli-2-(4-kloori-2-metyylisulfonyylibentsoyyli)-3-syk-lopropyyli-3-oksopropionaattia (9,6 g) ruskeana öljynä, jota ei puhdistettu edelleen.

25 115136 9

Etenemällä samalla tavalla valmistettiin seuraavat yhdisteet sopivasti substituoiduista lähtöaineista: K O O Bu R1 R2 R3 syklopropyyli S02Me CF3 5 syklopropyyli S02Me Br

Bentsoyylikloridit valmistettiin kuumentamalla sopivasti substituoituja bentsoehappoha refluksoiden tionyylikloridin kanssa 3 tunnin ajan. Ylimääräinen tionyylikloridi poistettiin haihduttamalla, ja näin saatuja bentsoyyliklorideja 10 käytettiin suoraan puhdistamatta enempää.

Viite-esimerkki 4

Kaliumpermanganaattia (316 g) lisättiin sekoittaen suspensioon, jossa oli 4-bromi-2-metyylisulfenyylitolueenia (90,5 g) 15 vedessä pitäen seoksen refluksoitumassa. Seosta sekoitettiin ja kuumennettiin refluksoiden 3 tunnin ajan. Seos suodatettiin, ja jäännös pestiin kuumalla vedellä. Suodos jäähdytet-: ,·, tiin huoneenlämpötilaan ja uutettiin etyyliasetaatilla.

Vesiliuos säädettiin happamaan pH-arvoon 1, kyllästettiin , , 20 natriumkloridilla ja uutettiin etyyliasetaatilla. Orgaaninen ;;·/· kerros pestiin vedellä, kuivattiin (vedetön magnesiumsul- ·’ faatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, jol- loin saatiin 4-bromi-2-metyylisulfonyylibentsoehappoa (44,6 * i t v · g) vaaleanruskeana kiinteänä aineena, sp. 220-220,5 eC.

25

Menettelemällä samalla lailla valmistettiin seuraava yhdiste sopivasti substituoiduista lähtöaineista: 1 4-kloori-2-metyylisulfonyylibentsoehappo; NMR (CDC13 + DMSO- 30 6) : 3,35 (s,3H), 7,5-7,8(m,2H) , 7,9(s,lH), 8,2-8,6(bs, 1H) .

115136 10

Viite-esimerkki 5

Vetyperoksidia (30-%) lisättiin 2-metyylisulfenyyli-4-tri-fuorimetyylisulfonyylibentsoehapon (6,0 g) ja etikkahappoan-hydridin (3,6 ml) jäähdytettyyn liuokseen 10 °C:ssa. Seos 5 sai lämmetä hitaasti huoneenlämpötilaan, ja sekoitettiin 0,5 tuntia. Sitä saekoitettiin ja kuumennettiin 65 cC:ssa 3 tunnin ajan. Seos kaadettiin jäähdyttämisen jälkeen jäähän, ja uutettiin eetterillä. Orgaaninen kerros pestiin vedellä, rauta(II)sulfaatin vesiliuoksella, kuivattiin (vedetön mag-10 nesiumsulfaatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin 2-metyylisulfonyyli-4-trifluorimetyy-libentsoehappo (5,54 g) valkoisena kiinteänä aineena, sp.

155,5-156,5 eC.

15 Viite-esimerkki 6 n-butyylilitiumia (2,5 M liuos heksaanissa; 25 ml) lisättiin tipoittain inertissä ilmakehässä sekoitettuun liuokseeen, jossa oli 4-bromi-3-metyylisulfenyylibentsotrifluoridia (16,4 g) eetterissä pitäen lämpötilan alle -70 °Cissa 2 20 tunnin ajan, ja kaadettiin sitten hiilihappojääpelleteille. Seosta sekoitettiin 10 min ajan, ja lisättiin suolahapon vesiliuosta. Kerrokset erottuivat, ja vesikerros uutettiin eetterillä. Yhdistetyt orgaaniset kerrokset pestiin vedellä, kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti) ja suodatettiin.

25 Suodos haihdutettiin ja jäännös trituroitiin sykloheksaanil-·,· ; la ja suodatettiin, jolloin saatiin 2-metyylisulfenyyli-4- trifluorimetyylibentsoehappo (12,4 g) valkoisena kiinteänä • aineena, NMR (CDC13 + DMSO-d6): 2,45 (s, 3H), 7,2 (s, 1H), .·. 7,3 (s, 1H), 8,0 (d, 1H), 10,7-11,1 (bs, 1H) .

30 !.. ‘ Viite-esimerkki 7 t-butyylinitriiliä (4 ml) lisättiin seokseen, jossa oli 5-kloori-2-metyylianiliinia (4 g) ja dimetyylidisulfidia (26,3 g) kloroformissa. Kun reaktio käynnistyi, lisättiin samanai-35 kaisesti t-butyylinitriittiä (17,7 ml) ja 5-kloori-2-metyyli’; lianiliinia (16 g). Seosta sekoitettiin 2 tuntia huoneenläm- pötilassa ja jätettiin seisomaan yön yli. Seos pestiin ve- 115136 n della, suolahapon vesiliuoksella (2M), vedellä, kuivattiin (vedettömällä magnesiumsulfaatilla) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin 4-kloori-2-metyyli-sulfenyylitolueeni (24,6 g) punaisena öljynä, NMR (CDC13) : 5 2,2 (s,3H),6,85 (s,2H), 7,0 (s,lH).

Menettelemällä samalla lailla valmistettiin seuraava yhdiste sopivasti substituoiduista lähtöaineista: 10 4-bromi-3-metyy1isulfenyy1ibentsotrifluoridi, kp. 84 - 88 °C/267 Pa.

Viite-esimerkki 8

Natriumnitriitin (5,8 g) jäähdytettyä liuosta konsentroidus-15 sa rikkihapossa (50 ml) lisättiin tipoittain sekoitettuun liuokseen, jossa oli 4-metyyli-3-metyylisulfenyylianiliinia (12,8 g) jääetikassa 20 °C:ssa. Tulokseksi saatu suspensio lisättiin seokseen, jossa oli kupari(I)bromidia (12 g), bromivetyhapon vesiliuosta (48 - 50-%) ja jäätä. Seosta 20 sekoitettiin 3 tuntia huoneenlämpötilassa, ja laimennettiin vedellä ja uuitettiin etyyliasetaatilla. Orgaaninen kerros pestiin vedellä, natriumhydroksidin vesiliuoksella (2m), kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin. Jäännös trituroitiin kuumalla 25 sykloheksaanilla ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kui-j viin, jolloin saatiin 4-bromi-2-metyylisulfenyylitolueeni (8,6 g) ruskeana öljynä, NMR (CDC13) : 2,15 (s,3H), 2,2 : (s,3H) , 6,5-7,1 (m,3H) .

* * « » , : 30 Viite-esimerkki 9

Konsentroitua suolahappoa (128 ml) lisättiin hitaasti suspensioon, jossa oli 2-metyylisulfenyyli-4-nitrotolueenia (36,6 g) metanolissa. Lisättiin rautajauhetta (36 g) sekoittaen pitäen lämpötilan alle 50 °C:ssa. Seosta sekoitettiin 4 • ‘ 35 tuntia huoneenlämpötilassa. Seos kaadettiin veteen, säädet- , tiin neutraaliin pH-arvoon (lisäämällä natriumkarbonaattia), suodatettiin, ja jäännös uutettiin dikloorimetaanilla. Vesi- » * 115136 12 kerros uutettiin dikloorimetaanilla, ja yhdistetyt orgaaniset kerrokset pestiin natriumkloridin vesiliuoksella, kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti) ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin, ja jäännös puhdistettiin pylväskroma-5 tografialla silikageelillä etyyliasetaatin ja n-heksaanin seoksella, jolloin saatiin 4-metyyli-3-metyylisulfenyy-lianiliinia (12,8 g) oranssinvärisenä kiinteänä aineena, NMR (CDC13) 2,2 (s,3H), 2,35 (s,3H), 3,45 (s,2H), 6,1-6,9 (m,3H).

10

Keksinnön erään ominaispiirteen mukaisesti aikaansaadaan menetelmä rikkaruohojen (ts. ei-toivotun kasvillisuuden) kasvun kontrolloimiseksi paikassa, jossa menetelmässä paikkaan lisätään herbisidisesti tehokas määrä ainakin yhtä 15 yleisen kaavan I mukaista isoksatsolijohdannaista. Tähän tarkoitukseen isoksatsolijohdannaisia käytetään normaalisti herbisidisten koostumusten muodossa (ts. yhteensopivien laimennusaineiden tai väliaineiden ja/tai herbisidisissä koostumuksissa käyttöön sopivien pinta-aktiivisten aineiden 20 yhteydessä), esimerkiksi kuten tässä alla kuvataan.

Yleisen kaavan I mukaisilla yhdisteillä on herbisidistä aktiivisuutta kaksisirkkaisia (ts. leveälehtisiä) ja yk-sisirkkaisia (ts. ruoho-) rikkaruohoja vastaan esiinkasvua 25 edeltävällä ja/tai esiinkasvunjälkeisellä lisäyksellä.

'i Käsitteellä "esiinkasvua edeltävä" tarkoitetaan lisäämistä maaperään, jossa on läsnä rikkakasvin siemeniä tai taimia ennen rikkakasvien tuloa esiin maaperän pinnalle. Käsitteel-: 30 lä "esiinkasvun jälkeinen lisäys" tarkoitetaan lisäystä rikkakasvien osiin, jotka ovat ilmassa tai näkyvissä, ja jotka ovat tulleet esiin maaperän pinnan yläpuolelle. Yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan esimerkiksi käyttää kontrolloimaan seuraavien kasvien kasvua: leveälehtiset rikkakasvit, esimerkiksi Abutilon theophrasti. Amaranthus retroflexus. Bidens pilosa. Chenopodium album.

1 ' 1 · i l » 35 115136 13

Galium aparine. Ipomoea spp., esimerkiksi Ipomoea purpurea. Sesbania exaltata. Sinapis arvensis. Solanum nigrum ja Xant-hium strumarium. ja 5 ruohorikkakasvit, esimerkiksi Alopecurus myosuroides. Avena fatua. Dioitaria sanouinalis, Echinochloa crus-qalli. Eleu-sine indica ja Setaria spp., esimerkiksi Setaria faberii tai Setaria viridis, ja 10 saroja, esimerkiksi Cvperus esculentus.

Käytetyt kaavan I mukaisten yhdisteiden määrät vaihtelevat rikkakasvien luonteen, käytettyjen koostumusten, lisäysajan, sää- ja edafisten olosuhteiden, ja viljelykasvien luonteen 15 mukaan (käytettäessä kontrolloimaan rikkakasvien kasvua viljelykasvinkasvatusalueilla). Käytettäessä viljelykasvin-kasvatusalueella lisäysmäärän pitäisi olla riittävä kontrolloimaan rikkakasvien kasvua aiheuttamatta viljelykasville oleellista pysyvää haittaa. Yleisesti ottaen ottaen nämä 20 seikat huomioon, lisäysmäärät välillä 0,01 ja 5 kg aktiivista materiaalia/ha tuottavat hyviä tuloksia. On kuitenkin ymmärrettävä, että voidaan käyttää suurempia tai pienempiä määriä, riippuen erityisestä kohdatusta rikkakasvinkontrol-lointiongelmasta.

25 : Yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää kont- i * rolloimaan selektiivisesti rikkakasvien kasvua, esimerkiksi 1 kontrolloimnaan tässä edellä mainittujen lajien kasvua, esiinkasvua edeltävällä ja/tai esiinkasvunjälkeisellä li-,; 30 säyksellä suunnatulla tai ei-suunnatulla tavalla, esimerkik- / si suunnatulla tai ei-suunnatulla suihkutuksella, rikkakas- t i vien vaivaamaan paikkaan, joka on alue, jota käytetään, tai on määrä käyttää, viljelykasvin kasvatukseen, esimerkiksi viljakasvien, esimerkiksi vehnän, ohran, kauran, maissin ja • *’ 35 riisin, soijapapujen, pelto- ja kääpiöpapujen, herneiden, r, sinimailasen, puuvillan, maapähkinöiden, pellavan, sipulei- ·, den, porkkanoiden, kaalin, rapsin, auringonkukan, sokeri- 115136 14 ruo'on, ja pysyvä tai kylvetty nurmi, ennen viljelykasvin kylvämistä tai sen jälkeen, tai ennen viljelykasvin esiin-kasvua tai sen jälkeen. Rikkakasvien selektiiviseen kontrollointiin rikkakasvin vaivaamassa paikassa, joka on alue, 5 jota käytetään, tai on määrä käyttää, viljelykasvien kasvatukseen esimerkiksi edellä mainittujen viljelykasvien, li-säysmäärät välillä 0,01 ja 4,0 kg, ja edullisesti välillä 0,01 ja 2,0 kg aktiivista materiaalia/ha ovat erityisen sopivia.

10

Yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan myös käyttää kontrolloimaan rikkakasvien, erikoisesti edellä mainittujen kasvua esiinkasvua edeltävällä ja/tai esiinkasvunjälkeisellä lisäyksellä vakiintuneissa hedelmätarhoissa ja muilla puita 15 kasvavilla alueilla, esimerkiksi metsissä (forests), metsissä (woods) ja puistoissa ja plantaaseilla, esimerkiksi soke-riruoko- öljypalmu- ja kumipaltaaseilla. Tähän tarkoitukseen niitä voidaan lisätä suunnatulla tai ei-suunnatulla tavalla (esimerkiksi suunnatulla tai ei-suunnatulla suihkutuksella) 20 rikkakasveihin tai maaperään, jossa niiden odotetaan ilmenevän, ennen puiden istutusta tai sen jälkeen, tai plantaaseille, lisäysmäärillä välillä 0,25 ja 5,0 kg ja edullisesti välillä 0,5 ja 4,0 kg aktiivista materiaalia/ha.

25 Yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää kont- i • 1 rolloimaan rikkakasvien kasvua, erityisesti edellä mainittu- jen, paikoissa, jotka eivät ole hyötykasvinkasvatusalueita, vaan joissa rikkakasvien kontrollointi on siitä huolimatta •. toivottavaa.

· : 30 > < » t

Esimerkkejä tällaisista viljelykasveja kasvamattomista alu- t · eista ovat mm. lentokentät, teollisuusalueet, rautatiet, maantienreunat, jokien reunat, kastelu- ja muut vesireitit, -pensaikkomaat ja uudismaa tai kultivoimaton maa, erityisesti .' 1 35 alueet, joissa rikkakasvien kasvua on toivottavaa kontrol loida tulipalovaarojen vähentämiseksi. Käytettäessä sellaisiin tarkoituksiin joissa usein toivotaan kokonaisherbisi- i 115136 15 distä vaikutusta, aktiivisia yhdisteitä käytetään normaalisti määriä, jotka ovat suurempia kuin edellä kuvatut määrät, joita käytetään hyötykasveja kasvavilla alueilla. Täsmällinen annos riippuu käsiteltävän kasvuston luonteesta ja halu-5 tusta vaikutuksesta.

Esiinkasvua edeltävä ja/tai esiinkasvunjälkeinen lisäys, ja edullisesti esiinkasvua edeltävä lisäys, suunnatulla tai ei-suunnatulla tavalla (esimerkiksi suunnatulla tai ei-suunna-10 tulla suihkutuksella) lisäysmäärillä välillä 1,0 ja 20,0 kg, ja edullisesti välillä 5,0 ja 10,0 kg aktiivista materiaa-lia/ha ovat erityisen sopivia tähän tarkoitukseen.

Käytettäessä kontrolloimaan rikkakasvien kasvua esiinkasvua 15 edeltävällä lisäyksellä yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan sisällyttää maaperään jossa rikkakasvien odotetaan kasvavan esiin. Ymmärretään, että kun yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä käytetään kontrolloimaan rikkakasvien kasvua esiinkasvun jälkeisellä lisäyksellä, ts. lisäämällä 20 esiin kasvaneiden rikkakasvien ilmassa oleviin tai näkyviin osiin, yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet joutuvat normaalisti kontaktiin myös maaperän kanssa ja voivat myös tällöin harjoittaa maaperässä esiinkasvua edeltävää kontrollia myöhemmin itäviin rikkakasveihin.

25

Vaadittaessa erityisesti pidennettyä rikkakasvien kontrollia ,·. yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden lisäys voidaan tois- • V taa tarvittaessa.

I « 30 Tämän keksinnön edelleen erään ominaispiirteen mukaisesti aikaansaadaan herbisidiseen käyttöön soveltuvia koostumuksia, jotka sisältävät 1 tai useaa yleisen kaavan I mukaista ,·· isoksatsolijohdannaista, yhden tai usean yhteensopivan maa taloudellisesta hyväksyttävän laimennusaineen tai väliaineen 35 ja/tai pinta-aktiivisen aineen yhteydessä, ja edullisiesti homogeenisesti siihen dispergoituna [ts. laimennusaineiden tai väliaineiden ja/tai pinta-aktiivisten aineiden, jotka 115136 16 ovat tyyppiä, joka on yleisesti hyväksytty tekniikan tasolla sopivana herbisidisinä koostumuksissa käytettäväksi ja jotka ovat yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden kanssa yhteensopivia]. Käsitettä "homogeenisesti dispergoitu" käytetään 5 lukien mukaan koostumukset, joissa yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet ovat liuenneina muihin komponentteihin. Käsitettä "herbisidiset koostumukset" käytetään laajassa mielessä lukien mukaan ei ainoastaan koostumuksia, jotka ovat käyttövalmiita herbisideinä, vaan myös konsentraatit, jotka on 10 laimennettava ennen käyttöä. Koostumukset sisältävät edullisesti 0,05 - 90 paino-% yhtä tai useaa yleisen kaavan I mukaista yhdistettä.

Herbisidiset koostumukset voivat sisältää sekä laimen-15 nusainetta tai väliainetta, että pinta-aktiivista (esimerkiksi kostutus-, dispergointi- tai emulgoimis)ainetta. Pin-ta-aktiiviset aineet, joita voi olla läsnä tämän keksinnön mukaisissa herbisidisissä koostumuksissa, voivat olla ionista tai ei-ionista tyyppiä, esimerkiksi sulforisinoleaatteja, 20 kvaternäärisiä ammoniumjohdannaisia, tuotteita, jotka perustuvat etyleenioksidin kondensaatteihin alkyyli- ja polyaryy-lifenolien, esimerkiksi nonyyli- tai oktyylifenolien kanssa, tai anhydrosorbitolien karboksyylihappoestereitä, jotka on tehty liukoisiksi eetteröimällä vapaat hydroksiryhmät kon-25 densoimalla etyleenioksidin kanssa, rikkihappoestereiden ja sulfonihappojen alkali- ja maa-alkalimetallisuolat kuten dinonyyli- ja dioktyyli-natriumsulfosukkinaatit, ja suurimo-lekyylipainoisten sulfonihappojohdannaisten alkali- ja maa-, alkalimetallisuolat, kuten natrium- ja kalsiumlignosulfonaa- 30 tit ja natrium- ja kalsiumalkyylibentseenisulfonaatit.

Keksinnön mukaiset herbisidiset koostumukset voivat sopivasti ti sisältää jopa 10 paino-%, esimerkiksi 0,05 - 10 paino-% pinta-aktiivista ainetta, mutta haluttaessa keksinnön mukai-35 set koostumukset voivat sisältää suurempia pinta-aktiivisen aineen osuuksia, esimerkiksi jopa 15 paino-% nestemäisessä emulgoitavissa suspensiokonentraateissa ja jopa 25 paino-% 115136 17 nestemäisissä vesiliukoisissa konsentraateissa.

Esimerkkejä sopivista kiinteistä laimennusaineista tai väliaineista ovat mm. alumiinisilikaatti, talkki, kalsinoitu 5 magnesiumoksidi, piimää, trikalsiumfosfaatti, jauhettu korkki, absorbenttihiilimusta ja savet, kuten kaoliini ja ben-toniitti. Kiinteät koostumukset (jotka voivat olla tomujen, rakeiden tai kostutettavien jauheiden muodossa) valmistetaan edullisesti jauhamalla yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet 10 kiinteiden laimennusaineiden kanssa tai kyllästämällä kiinteitä laimennusaineita tai kantajia yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden liuoksilla haihtuvissa liuottimissa, haihduttamalla liuottimet, ja mikäli välttämätöntä, jauhamalla tuotteet jauheiden saamiseksi. Rakeisia formulaatioita voi-15 daan valmistaa absorboimalla yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä (liuotettuna sopiviin liuottimiin, jotka voivat, tarvittaessa, olla haihtuvia) kiinteille laimennusaineille tai väliaineille rakeisessa muodossa, ja toivottaessa, haihduttamalla liuottimet, tai rakeistamalla edellä kuvatulla 20 tavalla saatuja jauhemuotoisia koostumuksia. Kiinteät her- bisidiset koostumukset, erityisesti kostutettavat jauheet ja rakeet, voivat sisältää kostutus- tai dispergoimisaineita (esimerekiksi edellä kuvatun tyyppisiä), jotka voivat, kiinteitä ollessaan, toimia myös laimennusaineina tai väliainei-25 na.

Keksinnön mukaiset nestemäiset koostumukset voivat olla V vesipohjaisten, orgaanisten tai vesipohjaisten/orgaanisten , liuosten, suspensioiden ja emulsioiden muodossa, jotka voi- 30 vat sisältää pinta-aktiivista ainetta. Sopivia nestemäisiä laimennusaineita nestemäisiin koostumuksiin sisällytettäväksi ovat mm. vesi, glykolit, tetrahydrofurfuryylialkoholi, ί asetofenoni, sykloheksanoni, isoforoni, tolueeni, ksyleeni, mineraali-, eläin- ja kasvisöljyt ja maaöljyn keveät aro-35 maattiset ja nafteenijakeet (ja näiden laimennusaineiden seokset). Pinta-aktiiviset aineet, joita voi olla läsnä nestemäisissä koostumuksissa, voivat olla ionisia tai ei- 11 £ 136 18 ionisia (esimerkiksi edellä kuvatun tyyppisiä), ja ne voivat, nesteitä ollessaan, myös toimia laimennusaineina tai väliaineina.

5 Konsentraattien muodossa olevat jauheet, dispergoitavat rakeet ja nestekoostumukset voidaan laimentaa vedellä tai muilla sopivilla laimennusaineilla, esimerkiksi mineraali-tai kasvisöljyillä, erityisesti nestekonsentraattien muodossa, joissa laimennusaine tai väliaine on öljy, antamaan 10 käyttövalmiita koostumuksia.

Yleisen kaavan I mukaisen yhdisteen nestekoostumuksia voidaan haluttaessa käyttää itse-emulgoituvien konsentraattien muodossa, jotka sisältävät aktiivisia aineita liuenneina 15 emulgoimisaineissa tai liuottimissa, jotka sisältävät emul-goimisaineita, jotka ovat aktiivisten aineiden kanssa yhteensopivia, jolloin yksinkertainen veden lisääminen tällaisiin konsentraatteihin tuottaa käyttövalmiita koostumuksia.

20 Nestekonsentraatteja, joissa laimennusaine tai väliaine on öljy, voidaan käyttää elektrostaattista suihkutustekniikkaa käyttämällä enempää laimentamatta.

Keksinnön mukaiset herbisidiset koostumukset voivat halutta-25 essa sisältää myös tavanomaisia apuaineita, kuten tarttumis-aineita, suojakolloideja, sakeutusaineita, tunkeutumisainei-. ta, stabilointiaineita, sekvestrausaineita, paakkuuntumi- ;*.’ senestoaineita, väriaineita ja korroosionestoaineita. Nämä * t ** apuaineet voivat myös toimia väliaineina tai laimennusainei- / 30 na.

< t

Ellei toisin olla määritelty, seuraavat %-osuudet ovat pai-‘ | non mukaan. Keksinnön mukaisia edullisia herbisidiä koostu- : muksia ovat: 35 vesipohjaiset suspensiokonsentraatit, jotka sisältävät 10 -70 % yhtä tai useaa yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, 19 115156 2 - 10 % pinta-aktiivista ainetta, 0,1 - 5 % sakeutusainetta ja 15 - 87,9 % vettä; kostutettavat jauheet, jotka sisältävät 10 - 90 % yhtä tai 5 useaa yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, 2 - 10 % pinta-aktiivista ainetta ja 8 - 88 % kiinteää laimennusainetta tai laimennusainetta; vesiliukoiset tai veteen dispergoitavat jauheet, jotka si-10 sältävät 10 - 90 % yhtä tai useaa yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, 2 - 40 % natriumkarbonaattia ja 0 - 88 % kiinteää laimennusainetta; nestemäiset vesiliukoiset konsentraatit, jotka sisältävät 15 5 - 50 %, esimerkiksi 10 - 30 % yhtä tai useaa yleisen kaa van I mukaista yhdistettä, 5 - 25 % pinta-aktiivista ainetta ja 25 - 90 %, esimerkiksi 45 - 85 % veteensekoittuvaa liuotinta, esimerkiksi dimetyyliformamidia, tai veteensekoittu-van liuottimen ja veden seosta; 20 nestemäiset emulgoitavat suspensiokonsentraatit, jotka sisältävät 10 - 70 % yhtä tai useaa yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, 5 - 15 % pinta-aktiivista ainetta, 0,1 - 5 % sakeutusainetta ja 10 - 84,9 orgaanista liuotinta; 25 rakeet, jotka sisältävät 1 - 90 %, esimerkiksi 2 - 10 % yhtä ,·, tai useaa yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, 0,5 - 7 %, •V esimnerkiksi 0,5 - 2,0 % pinta-aktiivista ainetta ja 3 - 98,5 %, esimerkiksi 88 - 97,5 % rakeista väliainetta; ja 30 emulgoitavat konsentraatit, jotka sisältävät 0,05 - 90 %, ja edullisesti 1 - 60 % yhtä tai useaa yleisen kaavan I mukais-

> I

ta yhdistettä, 0,01 - 10 %, ja edullisesti 1 - 10 % pinta-aktiivista ainetta ja 9,99 - 99,94 % ja edullisesti 39 -35 98,99 % orgaanista liuotinta.

115136 20

Keksinnön mukaiset herbisidiset koostumukset voivat myös sisältää yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä yhden tai usean muun pestisidisesti aktiivisen yhdisteen yhteydessä, ja edullisesti homogeenisesti dispergoituna siihen, ja yhden 5 tai usean pestisidisesti yhteensopivan laimennusaineen tai väliaineen, pinta-aktiivisten aineiden ja tavanomaisten apuaineiden kuten tässä edellä kuvattujen yhteydessä. Esimerkkejä muista pestisidisesti aktiivisista yhdisteistä, joita voidaan sisällyttää keksinnön mukaisiin koostumuksiin, 10 tai käyttää niiden yhteydessä, ovat mm. herbisidit, esimerkiksi laajentamaan kontrolloitujen rikkakasvilajien aluetta, esimerkiksi alaklori [2-kloori-2,6'-dietytyli-N-(metoksime-tyyli)asetanilidi], atratsiini [2-kloori-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-l,3,5-triatsiini], bromoksiniili [3,5-dib-15 romi-4-hydroksibentsonitriili], klooritoluroni [N'-(3-kloo-ri-4-metyylifenyyli)-Ν,Ν-dimetyyliurea], syaaniatsiini [2-kloori-4-(1-syaani-l-metyylietyyliamini)-6-etyyliamino- 1,3,5-triatsiini], 2,4-D [2,4-dikloorifenoksietikkahappo], dikamba [3,6-dikloori-2-metoksibentsoehappo], difentsokvaat-20 ti [l,2-dimetyyli-3,5-difenyylipyratsoliumsuoloja], flamp-ropmetyyli [metyyli-N-2-(N-bentsoyyli-3-kloori-4-fluo-rianilino)propionaatti], fluometuroni [N'-(3-trifluorimetyy-lifenyyli)-Ν,Ν-dimetyyliurea], isoproturoni [Ν'-(4-isopro-pyylifenyyli)-Ν,Ν-dimetyyliurea], insektisidit, esimerkiksi 25 synteettiset pyretroidit, esimerkiksi permetriini ja kyper-: metriini, ja fungisidit, esimerkiksi karbamaatit, esimerkik si metyyli-N-(l-butyylikarbamoyylibentsimidatsol-2-yyli)kar-• V bamaatti, ja triatsolit, esimerkiksi 1-(4-kloorifenoksi)- 3,3-dimetyyli-l-(1,2,4-triatsol-1-yyli)butan-2-oni.

,/ 30

Pestisidisesti aktiivisia yhdisteitä ja muita biologisesti aktiivisia materiaaleja, jotka voidaan sisällyttää keksinnön • mukaisiin herbisidisiin koostumuksiin tai käyttää näiden .: · yhteydessä, esimerkiksi tässä edellä mainitut, ja jotka ovat 35 happoja, voidaan haluttaessa käyttää tavanomaisten johdannaisten, esimerkiksi alkalimetalli- ja amiinisuolojen ja t esterien muodossa.

115136 21

Keksinnön edelleen errän ominaispiirteen mukaisesti aikaansaadaan valmiste, joka sisältää ainakin yhtä yleisen kaavan I mukaista isoksatsolijohdannaista, tai, kuten on edullista, tässä edellä kuvattu herbisidinen koostumus, ja edullisesti 5 herbisidinen konsentraatti, joka on laimennettava ennen käyttöä, sisältäen ainakin yhtä yleisen kaavan I mukaista isoksatsolijohdannaista edellä mainittu(j)a yleisen kaavan I mukaista johdannaista/johdannaisia tai mainittua herbisidis-tä koostumusta varten tarkoitetussa astiassa, ja edellä 10 mainittuun astiaan fysikaalisesti liittyvät ohjeet, joissa esitetään kuinka siihen sisältyvää/sisältyviä edellä mainit-tu(j)a yleisen kaavan I mukaista johdannaista johdannaista/ johdannaisia tai herbisidistä koostumusta on käytettävä rikkakasvien kasvun kontrolliin. Astiat ovat normaalisti 15 tyyppejä, joita tavanomaisesti käytetään varastoitaessa kemiallisia aineita, jotka ovat kiinteitä normaaleissa ympäristön lämpötiloissa, ja herbisidisiä koostumuksia erityisesti konsentraattien muodossa, esimerkiksi purkkeja tai rumpuja metallista, joka voi olla sisäpuolelta maalattua, ja 20 muovimateriaaleista, lasi- ja muovipulloja, ja kun astian sisältö on kiinteää, esimerkiksi raemaisia herbisidisiä koostumuksia, laatikkoja, esimerkiksi kartongista, muovista ja metallista, tai säkkejä. Astialla on normaalisti riittävä vetoisuus sisältämään isoksatsolijohdannaisen tai her- ·. 25 bisidisten koostumusten määriä, jotka ovat riittäviä ainakin • * ’’ 0,405 ha:n maa-alan käsittelemiseen rikkakasvien kasvun kontrolloimiseksi sillä, mutta astian koko ei ole suurempi * « ·* kuin koko, joka on tavanomaisiin käsittelymenetelmiin sopi- • « ·' va. Nämä ohjeet liittyvät astiaan fysikaalisesti, jolloin ne : 30 on esimerkiksi painettu suoraan sille, tai sille kiinnite- : tylle etiketille tai lapulle. Ohjeissa mainitaan normaalis ti, että astian sisältöä, tarvittaessa laimentamisen jäl-keen, on lisättävä lisättävä kasvien kasvun kontrolloimisek-si kuvatulla tavalla ja tarkoituksiin lisäysmääriä välillä 35 0,1 ja 20 kg aktiivista materiaalia/ha.

> 115136 22

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksinnön mukaisia herbisidisiä koostumuksia:

Esimerkki Cl 5 Muodostetaan liukoinen konsentraatti, joka sisältää: aktiivinen valmistusaine 20 % paino/tilavuus (yhdiste A) kaliumhydroksidiliuos 10 % tilavuus/tilavuus 33-% paino/tilavuus 10 tetrahydrofurfuryylialkoholi 10 % tilavuus/tilavuus (THFA) vesi 100 tilavuuteen sekoittamalla THFAtn, aktiivisen valmistusaineen (yhdiste A) 15 ja 90 tilavuus-% vettä ja lisäämällä hitaasti kaliumhydrok-sidiliuosta, kunnes saavutetaan vakio-pH 7-8, ja säätämällä sitten tilavuuden vedellä.

Samanlaisia edellä kuvattuja liukoisia konsentraatteja voi-20 daan valmistaa korvaamalla isoksatsolin (yhdiste A) muilla yleisen kaavan I mukaisilla yhdisteillä.

Esimerkki C2

Muodostetaan kostutettava jauhe, joka sisältää: 25 aktiivinen valmistusaine (yhdiste A) 50 % paino/paino natriumdodekyylibentseenisulfonaatti 3 % paino/paino natriumlignosulfonaatti 5 % paino/paino natriumformaldehydialkyyli- naftaleenisulfonaatti 2 % paino/paino 30 mikrohieno piidioksidi 3 % paino/paino ja ‘ ’ kaoliini 37 % paino/paino J sekoittamalla yllä olevat valmistusaineet yhteen ja jauha- maila seoksen ilmasuihkumyllyssä.

' , 35 115136 23

Samanlaisia edellä kuvattuja kostutettavia jauheita voidaan valmistaa korvaamalla isoksatsolin (yhdiste A) muilla yleisen kaavan I mukaisilla yhdisteillä.

5 Esimerkki C3

Muodostetaan vesiliukoinen jauhe, joka sisältää: aktiivinen valmistusaine (yhdiste A) 50 % paino/paino natriumdodekyylibentseenisulfonaatti 1 % paino/paino mikrohieno piidioksidi 2 % paino/paino 10 natriumbikarbonaatti 47 % paino/paino sekoittamalla yllä olevat valmistusaineet yhteen ja jauhamalla edellä olevan seoksen vasaramyllyssä.

15 Samanlaisia edellä kuvattuja vesiliukoisia jauheita voidaan valmistaa korvaamalla isoksatsolin (yhdiste A) muilla yleisen kaavan I mukaisilla yhdisteillä.

Keksinnön mukaisia edustavia yhdisteitä on käytetty seuraa-20 vien menettelytapojen mukaisesti herbisidisiin sovellutuksiin.

Menetelmä herbisidisten yhdisteiden käyttämiseksi: a) Yleistä 25 Kasvien käsittelyyn käytetyt sopivat määrät yhdisteitä liuo-..»* tettiin asetoniin tuottamaan liuoksia, jotka vastasivat lisäysmääriä jopa 4000 g testiyhdistettä/ha (g/ha). Nämä V liuokset lisättiin vakiolaboratorioherbisidisuihkuttimista, jotka vapauttavat määrän 290 1 suihkutusnestettä/ha.

30 b) Rikkakasvin kontrolli: Esiinkasvua edeltävä Siemenet kylvettiin ei-steriiliin maahan muodoltaan ne- , ; liömäisiin 70 mm x 70 mm muoviruukkuihin, joiden syvyys oli * ·' 75 mm. Siemenmäärät ruukkua kohden olivat seuraavat: 35 t 115136 24 likimääräinen siementen Rikkakasvilaji lukumäärä/ruukku_ 1) Leveälehtiset rikkakasvit

Abutilon theophrasti 10 5 Amaranthus retroflexus 20

Galium aparine 10

Ipomoea purpurea 10

Sinapis arvensis 15

Xanthium strumarium 2.

10 2) Ruohorikkakasvit

Alopecurus myosuroides 15

Avena fatua 10

Echinochloa crus-galli 15 15 Setaria viridis 20.

3) Sarat

Cyperus esculentus 3.

20 Hyötykasvit 1) Leveälehtiset puuvilla 3 soija 3.

,·, 25 2) Ruoho ' < maissi 2 riisi 6 i I t ', ’ vehnä 6.

! f > • 30 Keksinnön mukaista yhdistettä lisättiin siemenet sisältävän · maan pinnalle kohdassa (a) kuvatulla tavalla. Yksi ainoa ruukku kutakin hyötykasvia ja kutakin rikkakasvia jaettiin ‘ : kuhunkin käsittelyyn, suihkuttamattomien kontrollien kanssa, ;'; ja kontrollien kanssa, jotka oli suihkutettu ainoastaan 35 asetonilla.

f 115136 25 Käsittelyn jälkeen ruukut sijoitettiin kapilläärimatolle, jota pidettiin kasvihuoneessa, ja kasteltiin päältä päin. Visuaalinen hyötykasvien vaurion arviointi suoritettiin 20 -24 päivää suihkutuksen jälkeen. Tulokset ilmaistiin kasvun 5 prosentuaalisena vähenemisenä tai vaurio-%:na hyötykasveille tai rikkaruohoille, verrattuna kasveihin kontrolliruukuissa.

c) Rikkakasvin kontrolli; Esiinkasvun jälkeen tapahtuva Rikkakasvit ja hyötykasvit kylvettiin suoraan John Innes-10 ruukkukompostiin muodoltaan neliömäisiin 70 mm x 70 mm ruukkuihin, joiden syvyys oli 75 mm, lukuun ottamatta Amarant-husta, joka istutettiin taimivaiheessa ja siirrettiin ruukkuihin 1 viikko ennen suihkuttamista. Sitten taimia kasvatettiin kasvihuoneessa kunnes ne olivat valmiita suihkutet-15 taviksi taimien käsittelyyn käytetyillä yhdisteillä. Siemen-määrät ruukkua kohden olivat seuraavat:

Rikkakasvilaji 1) Leveälehtiset rikkakasvit 2 0 taimien luku-

Rikkakasvilaj i määrä/ruukku Kasvuvaihe

Abutilon theophrasti 3 1-2 lehteä

Amaranthus retroflexus 4 1-2 lehteä

Galium aparine 3 1. kiehkura 25 Ipomoea purpurea 3 1-2 lehteä j Sinapis arvensis 4 2 lehteä • ;..j Xanthium strumarium 1 2-3 lehteä.

;' ] · t 2) Ruohorikkakasvit 30 taimien luku-

Rikkakasvilaji määrä / ruukku Kasvuvaihe

Alopecurus myosuroides 8-12 1-2 lehteä

Avena fatua 12-18 1-2 lehteä , i Echinochloa crus-galli 4 2-3 lehteä 35 Setaria viridis 15-25 1-2 lehteä.

5 115136 26 3) Sarat taimien luku-

Rikkakasvilai i määrä/ruukku Kasvuvaihe

Cyperus esculentus 3 3 lehteä.

1) Leveälehtiset taimien luku-

Hvötvkasvit määrä/ruukku Kasvuvaihe puuvilla 2 1 lehti soija 2 2 lehteä.

10 2) Ruoho taimien luku-

Hvötvkasvit määrä/ruukku Kasvuvaihe maissi 2 2-3 lehteä riisi 4 2-3 lehteä 15 vehnä 5 2-3 lehteä.

Keksinnön mukaista yhdistettä lisättiin kasveihin kohdassa (a) kuvatulla tavalla. Yksi ainoa ruukku kutakin hyötykasvia ja kutakin rikkakasvia jaettiin kuhunkin käsittelyyn, suih-20 kuttamattomien kontrollien kanssa, ja kontrollien kanssa, jotka oli suihkutettu ainoastaan asetonilla.

Käsittelyn jälkeen ruukut sijoitettiin kapilläärimatolle, jota pidettiin kasvihuoneessa, ja kasteltiin päältä kerran 25 24 tunnin kuluttua, ja sitten kotrolloidusti alta päin • tapahtuvalla kastelulla. Visuaalinen hyötykasvien vaurion ja rikkakasvikontrollin arviointi suoritettiin 20 - 24 päivää ; suihkutuksen jälkeen. Tulokset ilmaistiin kasvun prosentuaa- ;<V lisena vähenemisenä tai vaurio-%:na hyötykasveille tai rik- 30 karuohoille, verrattuna kasveihin kontrolliruukuissa.

’ Keksinnön mukaisilla yhdisteillä nähdään erinomainen her- bisidisen aktiivisuuden taso yhdessä hyötykasvien tolerans-.' · sin kanssa edellä olevissa kokeissa käytettyjä yhdisteitä ! 35 kohtaan.

115136 27

Lisättäessä ennen esiinkasvua tai esiinkasvun jälkeen tasolla 1000 g/ha, yhdisteet A, B ja C antoivat ainakin 90-% vähenemisen yhdellä tai usealla rikkakasvilajilla.

Claims (12)

115136

1. Yleisen kaavan (I) mukaiset 4-bentsoyyli-isoksatsoli-j ohdannaiset O R2 S , (i) n-0'^r1 5 jossa: R1 on syklopropyyli; R2 on -S (0)nR; R3 on kloori, bromi tai trifluorimetyyli; 10. on metyyli; ja n on 2.

2. Förening enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den är 4-(4-klor-2-metylsulfonylbensoyl)-5-cyklopropylisoxazol.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 4-(4-kloori-2-metyylisulfonyylibentsoyyli)-5-syk- 15 lopropyyli-isoksatsoli.

3. Förening enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den 5 är 5-cyklopropyl-4-(2-metylsulfonyl-4-trifluormetylbenso- yl)isoxazol.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 5-syklopropyyli-4-(2-metyylisulfonyyli-4-tri- > I ; f luorimetyylibentsoyyli) isoksatsoli. 20 • 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, . ·. että se on 4-(4-bromi-2-metyylisulfonyylibentsoyyli)-5-syk- , : lopropyyli-isoksatsoli. ^ t *

4. Förening enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den är 4-(4-brom-2-metylsulfonylbensoyl)-5-cyklopropylisoxazol. 10

5. Förfarande för framställning av en förening enligt patentkrav 1, kannetecknat av a) en förening med den allmänna formeln (II): p2 ° o ,ύΥ- - 15. vilken L är en avgäende grupp, fär reagera med sait av hydroxylamin; • , b) föreningar med den allmänna formeln (III): : : o sr n 3 , : N-0 ' ' r' ^.......K i · dll) oxideras för att omvandla sulfenylgruppen tili en sulfonyl- I » "... 2 0 grupp. i « , 6. Herbicid sammansättning, kännetecknad av att den som i .< i aktivt framställningsämne innehäller en som herbicid verksam mängd av isoxazolderivatet med den allmänna formeln (I) som l· 25 definieras i patentkrav 1 i samband med ett inom jordbruket < i I i 11 5156 användbart utspädningsmedel eller medium och/eller ett ytak-tivt ämne.

5. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen yhdisteen val mistamiseksi, tunnettu siitä, että: 115136 a) yleisen kaavan (II) mukainen yhdiste: o o ..... jossa L on poistuva ryhmä, saatetaan reagoimaan hydroksyyli-amiinin suolan kanssa; 5 b) yleisen kaavan (III) mukaiset yhdisteet: O SR dll) hapetetaan sulfenyyliryhmän muuttamiseksi sulfonyyliryhmäksi .

6. Herbisidinen koostumus, tunnettu siitä, että se sisäl-10 tää aktiivisena valmistusaineena herbisidisesti tehokkaan määrän patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä yleisen kaavan ; (I) mukaista isoksatsolijohdannaista maataloudellisesti hy- väksyttävän laimennusaineen tai väliaineen ja/tai pinta-ak-; *, tiivisen aineen yhteydessä. 15 1, 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen herbisidinen koostumus, » » *· '· tunnettu siitä, että se sisältää 0,05 - 90 paino-% aktiivis- ’ ‘ ta valmistusainetta.

7. Herbicid sammansättning enligt patentkrav 6, känneteck-5 nad av att den innehaller 0,05 - 90 vikt-% aktivt framställ- ningsämne.

8. Herbicid sammansättning enligt patentkrav 6 eller 7, kannetecknad av att den är i flytande form och innehaller 10 0,05-25 vikt-% ytaktivt ämne.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen herbisidinen koos- : tumus, tunnettu siitä, että se on nestemuodossa ja sisältää 0,05 - 25 paino-% pinta-aktiivista ainetta.

9. Patenttivaatimuksen 6, 7 tai 8 mukainen herbisidinen 25 koostumus, tunnettu siitä, että se on vesipohjaisen suspen- t 115136 siokonsentraatin, kostutettavan jauheen, vesiliukoisen tai veteen dispergoitavan jauheen, nestemäisen vesiliukoisen konsentraatin, nestemäisen, emulgoitavan suspensiokonsent-raatin, rakeen tai emulgoitavan konsentraatin muodossa. 5

10. Menetelmä rikkakasvien kasvun kontrolloimiseksi paikassa, tunnettu siitä, että paikkaan lisätään herbisidisesti tehokas määrä patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä yleisen kaavan (I) mukaista isoksatsolijohdannaista. 10

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikka on ala, jota käytetään, tai on määrä käyttää, hyötykasvien kasvatukseen, ja yhdistettä lisätään lisäystasolla 0,01 - 4,0 kg/ha. 15

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikka on ala, joka ei ole hyötykasvien kasvatukseen tarkoitettu alue, ja yhdistettä lisätään lisäys-tasolla 1,0 - 20,0 kg/ha. 20 1. 4-bensoyl-isoxazolderivat enligt den allmänna formeln : : (I) : : OR2 °—..c tr1 ji.., (i) * 25 . l vilken: R1 är cyklopropyl; R2 är - S (O) nR; : R3 är klor, brom eller trifluormetyl; ’ 30 R är metyl; och n är 2. 115136

9. Herbicid sammansättning enligt patentkrav 6, 7 eller 8, kännetecknad av att den har formen av ett vattenbaserat suspensionskoncentrat, ett fuktbart pulver, ett vattenlös- 15 ligt eller i vatten dispergerande pulver, ett flytande vat-tenlösligt koncentrat, ett flytande, emulgerande suspensionskoncentrat, ett granulat eller ett emulgerande koncentrat . 20

10. Förfarande för att reglera ogrästillväxt pä ett ställe, kännetecknat av att pä stället sprids en som herbicid verk-sam mängd isoxazolderivat enligt formel (I) säsom definieras i patentkrav 1. 25

11. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att stället är en areal som används eller skall användas för · odling av nyttoväxter, och föreningen sprids i en mängd inom ·' ·' intervallen 0,01 - 4,0 kg/ha. V ‘ 30

12. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att stället är en areal som inte avsetts för odling av nytto-växter, och föreningen sprids i en mängd inom intervallen 1,0-20,0 kg/ha. > * · * I · ♦