FI102082B - Jäähdytysnestekoostumuksia - Google Patents

Jäähdytysnestekoostumuksia Download PDF

Info

Publication number
FI102082B
FI102082B FI906146A FI906146A FI102082B FI 102082 B FI102082 B FI 102082B FI 906146 A FI906146 A FI 906146A FI 906146 A FI906146 A FI 906146A FI 102082 B FI102082 B FI 102082B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
hydrocarbon
composition according
parts
coolant composition
mixture
Prior art date
Application number
FI906146A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI102082B1 (fi
FI906146A0 (fi
Inventor
Scott T Jolley
Original Assignee
Lubrizol Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=23344653&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI102082(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Lubrizol Corp filed Critical Lubrizol Corp
Publication of FI906146A0 publication Critical patent/FI906146A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI102082B1 publication Critical patent/FI102082B1/fi
Publication of FI102082B publication Critical patent/FI102082B/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M105/00—Lubricating compositions characterised by the base-material being a non-macromolecular organic compound
    • C10M105/08—Lubricating compositions characterised by the base-material being a non-macromolecular organic compound containing oxygen
    • C10M105/32—Esters
    • C10M105/38—Esters of polyhydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K5/00—Heat-transfer, heat-exchange or heat-storage materials, e.g. refrigerants; Materials for the production of heat or cold by chemical reactions other than by combustion
    • C09K5/02—Materials undergoing a change of physical state when used
    • C09K5/04—Materials undergoing a change of physical state when used the change of state being from liquid to vapour or vice versa
    • C09K5/041—Materials undergoing a change of physical state when used the change of state being from liquid to vapour or vice versa for compression-type refrigeration systems
    • C09K5/044—Materials undergoing a change of physical state when used the change of state being from liquid to vapour or vice versa for compression-type refrigeration systems comprising halogenated compounds
    • C09K5/045—Materials undergoing a change of physical state when used the change of state being from liquid to vapour or vice versa for compression-type refrigeration systems comprising halogenated compounds containing only fluorine as halogen
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M107/00—Lubricating compositions characterised by the base-material being a macromolecular compound
    • C10M107/20—Lubricating compositions characterised by the base-material being a macromolecular compound containing oxygen
    • C10M107/30—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions only involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10M107/32—Condensation polymers of aldehydes or ketones; Polyesters; Polyethers
    • C10M107/34—Polyoxyalkylenes
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M171/00—Lubricating compositions characterised by purely physical criteria, e.g. containing as base-material, thickener or additive, ingredients which are characterised exclusively by their numerically specified physical properties, i.e. containing ingredients which are physically well-defined but for which the chemical nature is either unspecified or only very vaguely indicated
    • C10M171/008—Lubricant compositions compatible with refrigerants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K2205/00—Aspects relating to compounds used in compression type refrigeration systems
    • C09K2205/24—Only one single fluoro component present
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/281—Esters of (cyclo)aliphatic monocarboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/282—Esters of (cyclo)aliphatic oolycarboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/283—Esters of polyhydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/286—Esters of polymerised unsaturated acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2209/00—Organic macromolecular compounds containing oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2209/10—Macromolecular compoundss obtained otherwise than by reactions only involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10M2209/103—Polyethers, i.e. containing di- or higher polyoxyalkylene groups
    • C10M2209/104—Polyethers, i.e. containing di- or higher polyoxyalkylene groups of alkylene oxides containing two carbon atoms only
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2209/00—Organic macromolecular compounds containing oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2209/10—Macromolecular compoundss obtained otherwise than by reactions only involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10M2209/103—Polyethers, i.e. containing di- or higher polyoxyalkylene groups
    • C10M2209/105—Polyethers, i.e. containing di- or higher polyoxyalkylene groups of alkylene oxides containing three carbon atoms only
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2211/00—Organic non-macromolecular compounds containing halogen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2211/02—Organic non-macromolecular compounds containing halogen as ingredients in lubricant compositions containing carbon, hydrogen and halogen only
    • C10M2211/022—Organic non-macromolecular compounds containing halogen as ingredients in lubricant compositions containing carbon, hydrogen and halogen only aliphatic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2211/00—Organic non-macromolecular compounds containing halogen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2211/06—Perfluorinated compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/30—Refrigerators lubricants or compressors lubricants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/32—Wires, ropes or cables lubricants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/34—Lubricating-sealants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/36—Release agents or mold release agents
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/38—Conveyors or chain belts
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/40—Generators or electric motors in oil or gas winning field
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/42—Flashing oils or marking oils
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/44—Super vacuum or supercritical use
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
    • C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
    • C10N2040/50—Medical uses

Description

102082 Jäähdytysnestekoostumuksia Tämä keksintö koskee nestekoostumuksia, joissa pääosan muodostaa vähintään yksi fluoripitoinen hiilivety ja pienemmän osan vähintään yk-5 si voiteluaine. Tarkemmin sanoen keksintö koskee nestekoostumuksia, jotka ovat käyttökelpoisia jäähdytysnesteitä.
Kloorifluorihiiliyhdisteitä, joita teollisuudessa kutsutaan yleisesti CFC-yhdisteiksi on käytetty laajasti aerosolien ponneaineina, joskin niiden käyttö aerosoleissa on viime vuosina vähentynyt, koska luonnonsuojelijat ovat 10 vaatineet CFC-yhdisteiden käytön vähentämistä ellei peräti täydellistä kieltämistä CFC-yhdisteiden stratosfäärin otsonikerrokseen kohdistuvan haittavaikutuksen vuoksi. CFC-yhdisteitä on myös käytetty elektroniikka- ja avaruus-lentoteollisuudessa, koska niissä yhtyvät ainutlaatuisella tavalla jäähdytysai-ne-, vaahdotusaine- ja erikoisliuotinominaisuudet. Näihin tarkoituksiin käytet-15 tyjen CFC-yhdisteiden esimerkkejä ovat CFC-11, joka on klooritrifluorimetaa-ni, CFC-12, joka on diklooridifluorimetaani, ja CFC-113, joka on 1,2,2-trifluori- 1,1,2-trikloorietaani.
Vuodesta 1976 lähtien, jolloin aerosoliteollisuuteen alkoi kohdistua paineita CFC-yhdisteiden vähentämiseksi ellei peräti eliminoimiseksi, aeroso-20 liteollisuus on asteittain alkanut korvata CFC-ponneaineet hiilivetyponneai-neilla. Hiilivedyt kuten butaani ovat helposti saatavissa ja halpoja ja ponneai- • · · neiden vaihto ei ole yleensä vaikuttanut lopputuotteen laatuun. Mutta ongel-ma, joka liittyy CFC-jäähdytysaineiden ja vaahdotusaineiden turvallisten kor- vaajien löytämiseen, on ollut hankalampi ratkaista. On ehdotettu useita kor-25 vikkeita täysin halogenoitujen hiilivetyjen vaihtoehtoina ja niihin kuuluvat vä-hintään muutamia vetyatomeja sisältävät halogenoidut hiilivedyt kuten HCFC-22, joka on difluorikloorimetaani, HCFC-123, joka on 1,1-dikloori-2,2,2-trifluorietaani, HFC-134a, joka on 1,1,1,2-tetrafluorietaani ja HCFC-141b, joka on 1,1 -dikloori-1 -fluorietaani.
• · · s.’.' 30 Näiden ehdotettujen korvaajien otsonin tuhoamispotentiaali on *! * merkitsevästi pienempi kuin aikaisemmin käytettyjen CFC-yhdisteiden otsonin M.: tuhoamispotentiaali. Otsonin tuhoamispotentiaali on suhteellinen mitta materi- aalin kyvylle tuhota ilmakehän otsonikerros. Se on yhdistelmä kloorin .·!·. (otsonimolekyyliä hajottava atomi) paino-osuudesta ja eliniästä ilmakehässä.
35 Yhdisteitä HCFC-22 ja HFC-134a on ehdotettu jäähdytyssovellutuksiin ja • · · t · 2 102082 HFC-134a on erityisen kiinnostava, koska sen otsonin tuhoamispotentiaalin on raportoitu olevan nolla.
Jotta korvaavat materiaalit olisivat käyttökelpoisia jäähdytysaineita, materiaalien on sovittava yhteen kompressoreissa käytetyn voiteluaineen 5 kanssa. Nykyään käytetyt jäähdytysaineet kuten CFC-22 sopivat hyvin yhteen mineraalivoiteluöljyjen kanssa, joita käytetään voiteluaineena ilmastointikom-pressoreissa. Mutta yllä mainittujen jäähdytysaine-ehdotuksien liukoisuusar-vot eroavat nykyään käytettävien jäähdytysaineiden vastaavista ominaisuuksista. Esim. mineraalivoiteluöljy ei sovi yhteen HFC-134a:n kanssa (eli se ei 10 liukene siihen). Tällainen yhteensopimattomuus johtaa kompressorin käyttöiän lyhenemiseen painetyyppisissä jäähdytyslaitteissa, joihin kuuluvat jääkaapit ja ilmastointilaitteet, mm, autoissa, kotona ja teollisuudessa käytettävät ilmastointilaitteet. Ongelma on erityisen ilmeinen autojen ilmastointisystee-meissä, koska kompressoreita ei voidella erikseen ja jäähdytysaineen ja voi-15 teluaineen muodostama seos kiertää koko systeemissä.
Jotta jäähdytysaineen ja voiteluaineen muodostama seos toimisi tyydyttävästi jäähdytysnesteenä, seoksen on oltava yhteensopiva ja pysyvä laajalla lämpötila-alueella esim. noin 0 °C:sta yli 80 °C:een. Yleisesti ottaen on toivottavaa, että voiteluaineet liukenevat jäähdytysaineeseen konsentraationa 20 noin 5-15 % lämpötila-alueella -40 - 80 °C. Tällaiset lämpötilat vastaavat yleensä auton ilmastointikompressorin työskentelylämpötiloja. Lämpöstabiili-suuden lisäksi jäähdytysnesteiden viskositeettiarvojen on oltava hyväksyttä-···:' vänä alueella ja niiden on säilyttävä korkeissakin lämpötiloissa ja jäähdytys- ':: neste ei saa vahingoittaa kompressorien tiivistemateriaaleja.
25 Tetrafluorietaanista ja polyoksialkyleeniglykoleista muodostuvia koostumuksia on käsitelty US-patentissa 4 755 316, Koostumuksia voidaan käyttää jäähdytyssysteemeissä. Jäähdytysöljyjä on kuvattu US-patenteissa 4 248 726 ja 4 267 064. Ne muodostuvat seoksista, joissa on polyglykolia ja 0,1 -10 % glysidyylieetterityyppisiä epoksiyhdisteitä tai epoksoituja rasvahap- • · · l.l' 30 pomonoestereitä ja valinnaisesti epoksoitua kasviöljyä. Voiteluöljyjen on ra-\ ’ portoitu olevan käyttökelpoisia jääkaapeissa käytettäessä halogeenipitoista jäähdytysainetta kuten freoneja 11, 12, 13, 22, 113, 114, 500 ja 502 (valmistaja DuPont) ja erityisesti freonin 12 tai 22 kanssa.
US-patentissa 4 431 557 kuvataan nestekoostumuksia, jotka muo- • · · ! . 35 dostuvat fluori- ja klooripitoisesta jäähdytysaineesta, hiilivetyöljystä ja alkylee- nioksidilisäaineyhdisteestä, joka parantaa öljyn lämmönkestävyyttä jäähdy- 3 102082 tysaineen läsnä ollessa. Hiilivetyöljyjen esimerkkejä ovat mineraaliöljy, alkyyli-bentseeniöljy, kaksiemäksinen happoesteriöljy, polyglykolit jne. Koostumus voi sisältää muita lisäainetta, mm. kuormituksen kantavia lisäainetta kuten fosforihapoke-estereitä, fosforihappoestereitä jne. Hiilivetyjäähdytysaineiden 5 esimerkkejä ovat R-11, R-12, R-113, R-114, R-500 jne.
US-patentissa 4 428 854 kuvataan jäähdytyssysteemeissä käytettäviä absorptiojäähdytysainekoostumuksia, jotka muodostuvat 1,1,1,2-tetrafluorietaanista ja orgaanisesta liuottimesta, joka pystyy liuottamaan etaa-nia. Käsiteltyihin liuottimiin kuuluu orgaanisia amideja, asetonitriili, N-10 metyylipyrroleja, N-metyylipyrrolidiini, N-metyyli-2-pyrrolidoni, nitrometaani, erilaisia dioksaanijohdannaisia, glykolieettereitä, butyyliformiaatti, butyyliase-taatti, dietyylioksalaatti, dietyylimalonaatti, asetoni, metyylietyyliketoni, muita ketoneja ja aldehydejä, trietyylifosforitriamidi, trietyleenifosfaatti, trietyylifos-faatti jne.
15 Stabiloituja absorptiokoostumuksia, jotka käsittävät (a) halogenoi- tua hiilivetyjäähdytysainetta, (b) polyetyleeniglykolieetterinesteabsorbenttia ja (c) vähintään yhtä stabilointiainetta, on kuvattu US-patentissa 4 454 052. Stabilointiaineiden esimerkkejä ovat fosfaattiesterit, epoksiyhdisteet ja organoti-nayhdisteet. Polyetyleeniglykolieetterityyppisillä yhdisteillä on yleinen kaava 20
CH3- 0-(CH2H40)nR
jossa n on kokonaisluku 1-6 ja R on H, CH3 - tai CH3CO-. Julkaisussa kuvataan erilaisia halogenoituja hiilivetyjä, joihin kuuluvat 1,1-difluorimetaani, 25 1,1,1,2-tetrafluorietaani jne.
US-patentti 4 559 154 koskee absorptiolämpöpumppuja, joissa • · · käyttönesteenä käytetään tyydyttynyttä 3-5 hiiliatomia sisältävää fluorihiilive-tyä tai fluorihiilivetyeetteriä. Liuottimiin, joiden on raportoitu olevan käyttökel-poisia tällaisten fluorihiilivetyjen yhteydessä, kuuluu eettereitä kuten tet-30 raglyymi, amideja, jotka voivat olla laktaameja, kuten N-alkyylipyrrolidoneja, • · · * sulfonamideja ja ureoita, mm. syklisiä ureoita.
Esillä olevan keksinnön kohteena on jäähdytysnestekoostumus, jossa * · » .!. (A) pääosan muodostaa vähintään yksi fluoripitoinen hiilivety, joka sisältää 35 yksi tai kaksi hiiliatomia, jolloin mainittu hiilivety ei sisällä muita halogeeneja, '· ja 4 102082 (B) pienemmän osan muodostaa vähintään yksi liukoinen orgaaninen voiteluaine, jossa on vähintään yksi, ainakin 2 hydroksiryhmää sisältävän polyhyd-roksiyhdisteen karboksyylihappoesteri, jolla on yleinen kaava 5 R[0C(0)R1]n (I) jossa R on hiilivetypohjainen ryhmä, jokainen R1 on muista riippumatta vety, suoraketjuinen alempi-hiilivetypohjainen ryhmä, haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä tai suoraketjuinen, 8 - n. 22 hiiliatomia sisältävä hiilivetypohjainen 10 ryhmä edellyttäen, että vähintään yksi ryhmä R1 on vety, alempi suoraketjuinen hiilivetypohjainen tai haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä, tai karboksyyli-happo- tai karboksyylihappoesteripitoinen hiilivetypohjainen ryhmä ja n on vähintään 2.
Jäähdytysnestekoostumukset ovat käyttökelpoisia erityisesti jääh-15 dytysnesteinä jääkaapeissa ja ilmastointilaitteissa mukaanlukien autoissa, kotona ja teollisuudessa käytettävät ilmastointilaitteet.
Edullisten suoritusmuotojen kuvaus
Koko tässä patenttiselityksessä ja patenttivaatimuksissa kaikki osat ja prosenttiarvot ovat painon mukaan, lämpötilat ovat celsiusasteina ja paine 20 tarkoittaa normaali-ilmanpainetta tai lähellä sitä olevaa painetta, jollei muuta . ole selvästi ilmoitettu.
Tässä patenttiselityksessä ja patenttivaatimuksissa käytettyinä .. . :1 termi hiilivetypohjainen ryhmä tarkoittaa molekyyliryhmää, jossa hiiliatomi liit tyy suoraan polaariseen ryhmään ja jolla tämän keksinnön yhteydessä on hii-25 livety- tai pääasiassa hiilivetyluonne. Tällaisia ryhmiä ovat seuraavat: (1) Hiilivetyryhmät eli alifaattiset (esim. alkyyli tai alkenyyli), alisykli-set (esim. sykloalkyyli tai sykloalkenyyli) ja vastaavat ryhmät samoin kuin syk- « liset ryhmät, joissa muu osa molekyylistä täydentää renkaan (ts. mainituista substituenteista voivat mitkä tahansa muodostaa alisyklisen ryhmän). Tällai- • · e l.',' 30 set ryhmät ovat ammattimiehelle tuttuja. Esimerkkejä ovat metyyli, etyyli, ok- *. ’ tyyli, dekyyli, oktadekyyli, sykloheksyyli jne.
:.:V (2) Substituoidut hiilivetyryhmät eli ryhmät, joissa on ei - hiilive- :[[[: tysubstituentteja, jotka käytettyinä tämän keksinnön yhteydessä eivät muuta .•j.. ryhmän pääasiallista hiilivetyluonnetta. Ammattimies tuntee sopivat substitu- * · · 35 entit, Esimerkkejä ovat halogeeni, hydroksi, alkoksi jne.
5 102082 (3) Heteroryhmät eli ryhmät, jotka joskin ne ovat tämän keksinnön yhteydessä pääasiassa hiilivetymäisiä luonteeltaan, sisältävät muita atomeja kuin hiiliatomeja ketjussa tai renkaassa, joka muilta osin muodostuu hiiliatomeista. Ammattimies tuntee sopivia heteroatomeja, joiden esimerkkejä ovat 5 typpi, happi ja rikki.
Hiilivetypohjaisen ryhmän jokaista kymmentä hiiliatomia kohti on yleensä enintään noin kolme substituenttia tai heteroatomia ja edullisesti enintään yksi.
Termillä "alempi" käytettynä tässä termien kuten hiilivetypohjainen 10 ryhmä, alkyleeni, alkyyli, alkenyyli, alkoksi jne. yhteydessä halutaan kuvata ryhmiä jotka sisältävät yhteensä korkeintaan seitsemän hiiliatomia.
Kun yhdistettä tai komponenttia nimitetään tässä yhteydessä "liukoiseksi" yhdiste tai komponentti liukenee keksinnön nestekoostumuksiin, jotka muodostuvat fluoripitoisestahiilivedystä ja voiteluaineesta, Nestekoos-15 tunnuksiin liukenevaa yhdistettä tai komponenttia pidetään esim. "liuoksena", vaikka se saattaa olla liukenematon itse fluoripitoiseen hiilivetyyn.
(A) Fluoripitoinen hiilivety Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumukset muodostuvat pääosin vähintään yhdestä fluoripitoisesta hiilivedystä. Tämä merkitsee sitä, 20 että fluoripitoisissa hiilivedyissä on vähintään yksi C-H -sidos ja C-F -sidoksia,
Koska käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumukset on ensisijaisesti ’··’· tarkoitettu käytettäviksi jäähdytysaineina, fluoripitoinen hiilivety sisältää edulli- « sesti yhden tai kaksi hiiliatomia ja edullisemmin kaksi hiiliatomia.
Kuten yllä mainittiin käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostu- 25 muksissa käyttökelpoiset fluoripitoiset hiilivedyt sisältävät vain hiiltä, vetyä ja :***: fluoria. Näitä yhdisteitä, jotka sisältävät vain hiiltä, vetyä ja fluoria, kutsutaan • · · tässä yhteydessä fluorihiilivedyiksi. Käsiteltävänä olevan keksinnön koostu-muksessa käyttökelpoiset fluoripitoiset hiilivedyt on erotettava täysin haloge-noiduista hiilivedyistä, joita on käytetty ja joita käytetään ponneaineina, jääh- • · · 1/. 30 dytysaineina ja vaahdotusaineina, esim. yhdisteistä CFC-11, CFC-12 ja ΟΡΟ 113, jotka on käsitelty johdannossa.
Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuksissa käyttökelpoisten fluori- pitoisten hiilivetyjen valikoituja esimerkkejä ja niiden raportoituja otsonin tuho-
•:. amispotentiaaleja on esitetty seuraavassa taulukossa I
• · · 6 102082
Taulukko I
Yhdisteen 5 merkintä Kaava ODP* HCFC-22 CHC1F2 0,05 HFC-134a CH2FCF3 0 10 * Otsonin tuhoamispotentiaali raportoituna julkaisussa Process En gineering, s. 33-34, heinäkuu, 1988.
Muiden fluoripitoisten hiilivetyjen, jotka voivat olla käyttökelpoisia käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuksissa, esimerkkejä ovat trifluorimetaani (HFC-23), 1,1,1 -trifluorietaani (HFC-143a), 1,1-difluorietaani 15 (HFC-152a), ja 1,1,2,2-tetrafluorietaani (HFC-134). Jäähdytysainealalla fluori- hiilivedyt identifioidaan usein pelkästään etuliitteen "R" avulla yllä esitettyjen kirjaimien asemasta. Esim, HFC-23 on R-23, HCFC-134 on R-134 jne.
Jäähdytysaineina yleisesti käytettävät fluoripitoiset hiilivedyt ovat fluorimetaaneja ja fluorietaaneja, jotka kiehuvat suhteellisen matalassa läm-20 pötilassa normaalipaineessa, esim. alle 30 °C:ssa. Voidaan käyttää fluoripitoisten hiilivetyjen seoksia ja kunkin fluorihiilivedyn määrä seoksessa voi vaih-: della halutulla tavalla. Aineena (A) käyttökelpoisen fluorihiilivetyseoksen esi merkkinä on 134(a)/23, jne. Käyttökelpoiset fluorihiilijäähdytysaineet siirtävät lämpöä jäähdytyssysteemissä haihduttamalla ja absorboimalla lämpöä mata-; 25 lassa lämpötilassa ja paineessa, esim. ympäristölämpötilassa ja normaalipai- neessa, ja vapauttamalla lämpöä tiivistymällä korkeammassa lämpötilassa ja ··« paineessa.
Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumukset muodostuvat tV4 pääosin fluoripitoisesta hiilivedystä. Tarkemmin ottaen nestekoostumukset si- 30 sältävät n. 50- n. 99 paino-% fluoripitoista hiilivetyä. Toisessa suoritusmuo- • · · dossaan nestekoostumukset sisältävät n. 70- n. 99 paino-% fluoripitoista hiili-vetyä.
:'": (B) Liukoinen orgaaninen voiteluaine
Yllä kuvattujen fluoripitoisten hiilivetyjen lisäksi käsiteltävänä ole- ; * 35 van keksinnön nestekoostumukset sisältävät myös pienen määrän jossa on * · « « · · • « 7 102082 vähintään yksi, ainakin 2 hydroksiryhmää sisältävän polyhydroksiyhdisteen karboksyylihappoesteriä, jolla on yleinen kaava R[0C(0)R1]n (I) 5 jossa R on hiilivetypohjainen ryhmä, jokainen R1 on muista riippumatta vety, suoraketjuinen alempi-hiilivetypohjainen ryhmä, haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä tai suoraketjuinen, 8 - n. 22 hiiliatomia sisältävä hiilivetypohjainen ryhmä edellyttäen, että vähintään yksi ryhmä R1 on vety, alempi suoraketjuinen 10 hiilivetypohjainen tai haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä, tai karboksyyli-happo- tai karboksyylihappoesteripitoinen hiilivetypohjainen ryhmä ja n on vähintään 2.
Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuksissa komponenttina (B) käytettävät karboksyylihappoesterivoiteluaineet ovat reaktiotuotteita, 15 jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta karboksyylihaposta (tai niiden alempi-estereistä kuten metyyli-, etyyli- jne.) ja polyhydroksiyhdisteistä, joissa on vähintään kaksi hydroksiryhmää. Polyhydroksiyhdisteet voidaan esittää yleisellä kaavalla 20 R(OH)n (II) :.i, jossa R on hiilivetypohjainen ryhmä ja n on vähintään 2. Hiilivetypohjainen ,, ryhmä voi sisältää 4- n. 20 hiiliatomia tai enemmän ja hiilivetypohjainen ryhmä voi myös sisältää yhden tai useamman typpi- ja/tai happoatomin. Polyhydrok-25 siyhdisteissä on yleensä n. 2 - n. 10 hydroksiryhmää ja edullisemmin n. 3 - n.
10 hydroksyyliryhmää. Polyhydroksiyhdisteessä voi olla yksi tai useampi ok- ·«· sialkyleeniryhmä ja siten polyhydroksiyhdisteisiin kuuluu yhdisteitä kuten po-lyeetteripolyoleja. Hiiliatomien lukumäärä ja hydroksiryhmien lukumäärä poly-eV> hydroksiyhdisteessä, joka käytetään karboksyylihappoesterien muodostuk- 30 sessa, voivat vaihdella laajalla alueella ja välttämätöntä on vain se, että poly- • · · **[ * hydroksiyhdisteiden kanssa muodostunut karboksyylihappoesteri liukenee : fluoripitoiseen hiilivetyyn (A).
Karboksyylihappoesterien (I) valmistuksessa käytetyt polyhydroksi- .:. yhdisteet voivat myös sisältää yhden tai useamman typpiatomin. Polyhydrok- Y ’ 35 siyhdisteenä voi esim. olla alkanoliamiini, joka sisältää 3-6 hydroksiryhmää.
• * * *· Eräässä edullisessa suoritusmuodossa polyhydroksiyhdisteenä on alkanolia- 8 102082 miini, jossa on vähintään kaksi hydroksiryhmää ja edullisemmin vähintään kolme hydroksiryhmää.
Käsiteltävänä olevassa keksinnössä käyttökelpoisten polyhydroksi-yhdisteiden valikoituja esimerkkejä ovat ety lee n ig ly köli, dietyleeniglykoli, trie-5 tyleeniglykoli, prodyleeniglykoli, dipropyleeniglykoli, glyseroli, neopentyyligly-koli, 1,2- 1,3- ja 1,4-butaanidiolit pentaerytritoli, dipentaerytritoli, tripentäeryt-ritoli, triglyseroli, trimetylolipropaani, sorbitoli, heksaglyseroli, 2,2,4-trimetyyli- 1,3-pentaanidioli jne. Voidaan käyttää seoksia, jotka muodostuvat mistä tahansa yllä mainituista polyhydroksiyhdisteistä.
10 Käsiteltävänä olevan keksinnön jäähdytysnestekoostumuksissa käyttökelpoisten karboksyylihappoesterien valmistuksessa käytetyillä karbok-syylihapoilla on seuraava yleinen kaava R1COOH (III) 15 jossa R' on (a), H, (b), suoraketjuinen alempihiilivetypohjainen ryhmä, (c) haa-raketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä tai (d) seos, joka muodostuu joko (b):stä tai (c):stä tai molemmista ja suoraketjuisesta, n. 8 - n. 22 hiiliatomia sisältävästä hiilivetypohjaisesta ryhmästä, tai (e) karboksyylihappo- tai karboksyyli- 20 happoesteripitoinen hiilivetypohjainen ryhmä. Kuten muualla mainitaan, vähintään yhdessä ryhmässä R1 kaavan I mukaisessa esterissä on oltava vety, alempi suoraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä tai haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä. Suoraketjuisessa alempi- hiilivetypohjaisessa ryhmässä (R1) on 1- n. 7 hiiliatomia ja edullisessa suoritusmuodossa 1 - n. 5 hiiliatomia.
25 Haaraketjuisen hiilivetypohjaisen ryhmän hiiliatomien määrä voi olla mikä ta-hansa ja yleensä se on 4 - n. 20 hiiliatomia. Eräässä edullisessa suoritus- • · · muodossa haaraketjuisessa hiilivetyryhmässä on 5 - 20 hiiliatomia ja edulli- semmassa suoritusmuodossa siinä on n. 5 - n. 14 hiiliatomia. Suuremman #v> molekyylipainon omaavassa suoraketjuisessa hiilivetypohjaisessa ryhmässä, li;’ 30 jossa on 8 - n, 22 hiiliatomia, on joissakin suoritusmuodoissa 8 - n. 18 hii-• · · * liatomia ja edullisemmissa suoritusmuodoissa 8 - n. 14 hiiliatomia.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa haaraketjuisilla hiilivety-: *": pohjaisilla ryhmillä on kaava V; 35 -C(R2) (R3) (R4) • « · « · 9 102082 jossa jokainen R2, R3 ja R4 ovat toisistaan riippumatta alkyyliryhmiä ja vähintään yhdessä alkyyliryhmässä on kaksi hiiliatomia tai enemmän. Näitä haara-ketjuisia alkyyliryhmiä liittyneinä karboksyyliryhmään kutsutaan teollisuudessa neoryhmiksi ja happoja kutsutaan neohapoiksi. Eräässä suoritusmuodossa R2 5 ja R3 ovat metyyliryhmiä ja R4 on alkyyliryhmä, jossa on kaksi hiiliatomia tai enemmän.
Mikä tahansa yllä mainituista hiilivetypohjaisista ryhmistä (R1) voi sisältää yhden tai useamman karboksiryhmän tai karboksiesteriryhmän kuten -COOR5, jossa R5 on alempi-alkyyli-, hydroksialkyyli- tai hydroksialkoksiryhmä.
10 Tällaisia substituoituja hydrokarboksyyliryhmiä on mukana esim. silloin, kun karboksyylihappona R1COOH (III) on dikarboksyylihappo tai dikarboksyyliha-pon monoesteri. Mutta yleisesti ottaen happona R1C00H (III) on monokarbok-syylihappo, koska polykarboksyylihapot pyrkivät muodostamaan polymeerisiä tuotteita, jollei reaktio-olosuhteita ja reaktanttien määriä säädellä huolella. 15 Esterien (I) valmistuksessa käyttökelpoisia ovat seokset, jotka muodostuvat monokarboksyylihapoista ja pienistä määristä dikarboksyylihappoja.
Suoraketjuisen alempi-hiilivetypohjaisen ryhmän sisältävien kar-boksyylihappojen esimerkkejä ovat muurahaishappo, etikkahappo, propioni-happo, voihappo, pentaanihappo, heksaanihappo ja heptaanihappo. Karbok-20 syylihappojen, joissa hydrokarbyyliryhmä on haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä, esimerkkejä ovat 2-etyyli-n-voihappo, 2-heksyylidekaanihappo, isos-teariinihappo, 2-metyyliheksaanihappo, 3,5,5-trimetyyliheksaanihappo, 2- ( ..!: etyyliheksaanihappo, neoheptaanihappo, neodekaanihappo ja haaraketjuisten karboksyylihappojen seokset, esim. seos nimellä Neo 1214 acid valmistaja : : . 25 Exxon.
··· :[**: Kolmas karboksyylihappoesterien valmistuksessa käyttökelpoinen karboksyylihappotyyppi muodostuu hapoista, joissa on suoraketjuinen, 8- n. 12 hiiliatomia sisältävä hiilivetypohjainen ryhmä. Kuten aikaisemmin on mai-nittu, näitä suurehkon molekyylipainon omaavia suoraketjuisia happoja voi- • · · l.'.' 30 daan käyttää vain yhdistelmänä jonkin muun yllä kuvatun hapon kanssa, kos- *\ * ka suurehkon molekyylipainon omaavat suoraketjuiset hapot eivät liukene hii- ·\:.ί livetyihin. Tällaisten suurehkon molekyylipainon omaavien suoraketjuisten happojen esimerkkejä ovat dekaanihappo, dodekaanihappo, steariinihappo, lauriinihappo, beheenihappo jne. Dikarboksyylihappojen esimerkkejä ovat • · · ! . 35 maleiinihappo, meripihkahappo jne.
• · · • · · • · 10 102082
Toisessa suoritusmuodossa karboksyylihappoesterien valmistuksessa käytettävät karboksyylihapot voivat muodostua seoksesta jossa pääosa muodostuu monokarboksyylihapoista ja pienempi osa dikarboksyylihapoista. Dikarboksyylihappojen mukanaolo johtaa suuremman viskositeetin omaavien 5 esterien muodostumisen. On vältettävä suurehkoja dikarboksyylihappomääriä sisältävien seosten käyttöä, koska tämä johtaa polymeeristen esterien määrän kasvuun esterituotteessa ja tällaiset seokset voivat olla liukenemattomia fluorihiilivetyihin. Tällaisessa seoksessa on esim. 80 osaa neoheptaanihappoa ja 20 osaa meripihkahappoa.
10 Kuten yllä mainittiin, kaavan I mukaiset karboksyylihappoesterit valmistetaan antamalla vähintään yhden karboksyylihapon reagoida vähintään yhden polyhydroksiyhdisteen kanssa, jossa on kaksi hydroksiryhmää. Happo katalysoi karboksyylihappojen ja alkoholien reaktiota estereiksi rever-siibelissä prosessissa, joka voidaan saattaa loppuun käyttämällä suurta alko-15 holimäärää tai poistamalla reaktion aikana muodostuva vesi. Jos esteri muodostuu pienen molekyylipainon omaavan karboksyylihappoesterin vaihtoeste-röinnin avulla, reaktio voidaan saattaa loppuun poistamalla vaihtoesteröintire-aktiossa muodostunut pienimolekyylipainoinen alkoholi. Esteröintireaktio voidaan katalysoida joko orgaanisilla hapoilla tai epäorgaanisilla hapoilla. Epäor-20 gaanisten happojen esimerkkejä ovat rikkihapot ja hapotetut savet. Voidaan käyttää erilaisia orgaanisia happoja kuten paratolueenihappoa, happamia :-i.: hartseja kuten Amberiyst 15 jen. Organometallikatalyytteihin kuuluu esim. tet- raisopropoksiortotitanaatti.
Reaktioseokseen sisältyvien karboksyylihappojen ja polyhydroksi- : Λ 25 yhdisteiden määrät voivat vaihdella halutuista tuloksista riippuen. Haluttaessa :***: esteröidä kaikki polyhydroksiyhdisteiden hydroksyyliryhmät seoksessa on oi- ··· tava riittävästi karboksyylihappoa reagoimaan kaikkien hydroksyyliryhmien kanssa. Annettaessa alkoholiseosten reagoida käsiteltävänä olevan keksin->v> non polyhydroksiyhdisteen kanssa karboksyylihappojen voidaan antaa rea- 30 goida peräkkäin polyhydroksiyhdisteiden kanssa tai voidaan valmistaa kar- • · ♦ * boksyylihappojen seos ja antaa seoksen reagoida polyhydroksiyhdisteiden kanssa. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa, jossa käytetään happojen seoksia, annetaan polyhydroksiyhdisteen reagoida yhden karboksyylihapon kanssa, yleensä suurehkon molekyylipainon omaavan haaraketjuisen tai suo- Y *. 35 raketjuisen karboksyylihapon kanssa, ja annetaan sitten reagoida suoraketjui- • · « sen alempi-hiilivetypohjaisen karboksyylihapon kanssa. Patenttiselitys ja pa- 11 102082 tenttivaatimukset on kokonaisuudessaan käsitettävä siten, että esterit voivat myös muodostua antamalla polyhydroksiyhdisteen reagoida minkä tahansa yllä kuvatun karboksyylihapon anhydridin kanssa. Esterit valmistetaan helposti antamalla esim. polyhydroksiyhdisteiden reagoida joko etikkahapon tai 5 asetanhydridin kanssa.
Esterien muodostuminen karboksyylihappojen tai anhydridien rea-goissa yllä kuvattujen polyhydroksiyhdisteiden kanssa voidaan toteuttaa kuumentamalla hapot tai anhydridit, polyhydroksiyhdisteet ja happokatalyytti kohotettuun lämpötilaan samalla poistaen reaktiossa muodostunut vesi tai pie-10 nimolekyylipainoiset alkoholit. Reaktiossa ovat yleensä riittäviä lämpötilat n.
75 °C:sta n. 200 °C:seen tai korkeammat lämpötilat. Reaktio on päättynyt, kun ei enää muodostu vettä tai pienimolekyylipainoista alkoholia ja tällaisen päättymisen merkkinä on se, että vettä tai pienimolekyylipainoisia estereitä ei voida enää poistaa tislaamalla.
15 Joissakin tapauksissa on toivottavaa valmistaa karboksyylihappo- estereitä, joissa kaikki hydroksyyliryhmät eivät ole esteröityneet. Tällaiset osaesterit voidaan valmistaa yllä kuvatuin tekniikoin ja käyttäen hapon tai happojen määriä, jotka eivät riitä kaikkien hydroksyyliryhmien esteröintiin.
Seuraavat esimerkit valaisevat erilaisten karboksyylihappoesterien 20 valmistusta, jotka ovat käyttökelpoisia voiteluaineita (B) keksinnön neste-koostumuksissa.
Esimerkki 1 «
Valmistetaan ja kuumennetaan palautuslämpötilassa seos, jossa ' ": on 92,1 osaa (1 mol) glyserolia ja 316,2 osaa asetanhydridiä. Reaktio on ek- : 25 soterminen ja sitä jatketaan palautuspämpötilassa 130 °C:ssa n. 4,5 tuntia.
t · φ .**·. Sitten reaktioseosta pidetään palautuslämpötilassa kuumentamalla vielä 6 ··· tuntia. Reaktioseos stripataan kuumentamalla ja johtamalla siihen samalla typpeä ja suodatetaan suodatusapuaineen läpi, Suodos muodostaa halutun . . esterin.
• · · 30 Esimerkki 2 • 1 » *·] * Valmistetaan seos, jossa on 872 osaa (6,05 mol) 2- :es*s etyyliheksaanihappoa, 184 osaa (2 mol) glysetolia ja 200 osaa tolueenia, ja ;···. seokseen johdetaan typpeä ja kuumennetaan n. 60 °C:seen. Seokseen lisä- • · · tään para-tolueenisulfonihappoa (5 osaa) ja seos kuumennetaan palautus- • · « 35 lämpötilaan. Vesi/tolueeniatseotrooppi tislautuu n. 120 °C:ssa. Ylläpidetään « I » « * · « · 12 102082 lämpötila 125 - 130 °C, n. 8 tuntia ja sen jälkeen lämpötila 140 °C 2 tuntia samalla poistaen vettä. Jäännös on haluttu esteri.
Esimerkki 3
Reaktioastiaan panostetaan 600 osaa (2,5 mol) triglyserolia ja 5 1428 osaa (14 mol) asetanhydridiä. Seos kuumennetaan palautuslämpötilaan typpikehässä ja pidetään palautuslämpötilassa (123 - 130 °C) n. 9,5 tuntia. Reaktioseos stripataan typellä 150 °C :ssa ja paineessa15 mmHg. Jäännös suodatetaan suodatusapuaineen läpi ja suodos on haluttu esteri.
Esimerkki 4 10 Reaktioastiaan panostetaan 23 osaa (0,05 mol) heksaglyserolia ja 43,3 osaa (0,425 mol) asetanhydridiä. Seos kuumennetaan palautuslämpötilaan (n. 139 °C) ja pidetään tässä lämpötilassa kaikkiaan n. tuntia. Reaktio-seos stripataan typellä ja stripataan sitten vakuumissa 150 °C:seen saakka paineessa 15 mmHg. Jäännös suodatetaan suodatusapuaineen läpi ja suo-15 dos on haluttu esteri.
Esimerkki 5
Valmistetaan seos, jossa on 364 g (2 mol) sorbitolia ja 340 osaa (2 mol) kaupallista C810-suoraketjuista metyyliesteriä (Procter & Camble), ja kuumennetaan 180 °C:seen. Seos muodostaa kaksifaasisysteemin. Lisätään 20 para-tolueenisulfonihappoa (1 osa) ja seos kuumennetaan 150 °C:seen, jonka jälkeen reaktio käynnistyy ja syntyy vettä ja metanolia. Kun liuos on muuttunut homogeeniksi. lisätään sekoittaen 250 osaa (2,5 mol) asetanhydridiä. Sitten reaktioseos stripataan 150 °C:ssa ja suodatetaan. Suodos on haluttu sorbito-liesteri, ; ; ‘; 25 Esimerkki 6 • · · ;*··. Valmistetaan seos, jossa on 536 osaa (4 mol) trimetylolipropaania ja 680 osaa (4 mol) kaupallista C810-suoraketjuista metyyliesteriä, ja lisätään 5 • # « osaa tetraisopropoksiortotitanaattia. Seos kuumennetaan 200 °C:seen johta- . . en siihen typpeä. Reaktioseoksesta poistuu metanolia tislautumalla. Kun me- • * * 30 tanolin poistumista tislautumalla on täydennetty typpivirralla, reaktiolämpötila v : alennetaan 150 °C:seen ja lisätään hitaana virtauksena 408 osaa (4 mol) : asetanhydridiä. Lisättäessä 50 osaa tolueenia alkaa syntyä vesiatseotrooppi.
Kun on otettu talteen n. 75 osaa vesi/etikkahapposeosta, tislautuminen lak- •«· kaa. Lisätään etikkahappoa (50 osaa) ja saadaan talteen lisää ve- « ψ « ] 35 si/etikkahapposeosta. Etikkahappolisäys toistetaan kuumentaen, kunnes vettä 4 · · • · 13 102082 ei voida enää poistaa tislaamalla. Jäännös suodatetaan ja suodos on haluttu esteri.
Esimerkki 7 5 Valmistetaan seos, jossa on 402 osaa (3 mol) trimetylolipropaania, 660 osaa (3 mol) kaupallista suoraketjuista metyyliesteriä, jossa seoksena on n. 75 % C12-metyyliesteriä ja n. 25 % C14-metyyliesteriä (CE1270, valmistaja Procter & Gamble) ja tetraisopropoksiortotitanaattia ja seos kuumennetaan 200 °C:seen heikossa typpivirrassa. Reaktio saa jatkua yli yön tässä lämpöti-10 lassa ja 16 tunnissa saadaan talteen 110 osaa metanolia. Reaktioseos jäähdytetään 150 °C :seen ja lisätään 100 osaa etikkahappoa ja 50 osaa toluee-nia, jonka jälkeen lisätään vielä 260 osaa etikkahappoa, Seosta kuumennetaan n. 150 °C:ssa useita tunteja ja saadaan haluttu esteri.
Esimerkki 8 15 Valmistetaan seos, jossa on 408 osaa (3 mol) pentaerytritolia ja 660 osaa (3 mol) esimerkissä 7 käytettyä CE1270 metyyliesteriä 5 osan kera tetraisopropyyliortotitanaattia ja seos kuumennetaan 220 °C:seen typpivirrassa. Reagoimista ei tapahdu. Sitten seos jäähdytetään 130 °C:seen ja lisätään 250 osaa etikkahappoa. Lisätään pieni määrä para-tolueenisulfonihappoa ja 20 seosta sekoitetaan n. 200 °C:ssa 2 vrk ja poistetaan 60 osaa metanolia. Tänä aikana lisätään 450 osaa asetanhydridiä ja seosta sekoitetaan 150 °C:ssa, kunnes ei enää muodostu etikkahappo/vesiatseotrooppia. Jäännös suodatetaan suodatusapuaineen läpi ja suodos on haluttu pentaerytritoliesteri.
' Esimerkki 9 j 25 Valmistetaan seos, jossa on 850 osaa (6,25 mol) pentaerytritolia.
M· .··*. 3250 osaa (25 mol) neoheptaanihappoa ja 10 osaa tetraisopropoksiortotita- .···. naattia, ja seos kuumennetaan 170 °C:seen. Muodostuu vettä, joka poiste- • · · taan tislaamalla. Kun veden muodostuminen on lakannut, lisätään 50 osaa . . hapotettua savea ja muodostuu hieman lisää vettä. Reaktion aikana poiste- » · « 30 taan kaikkiaan n. 250 osaa vettä. Reaktioseos jäähdytetään huoneen lämpö- • · · tilaan ja lisätään 310 osaa asetanhydridiä jäljellä olevien hydroksyyliryhmien : esteröimiseksi. Saadaan haluttu esteri.
«· ·
Esimerkki 10 | « —
Valmistetaan seos, jossa on 544 osaa (4 mol) pentaerytritolia, 820 * « · t’ 35 osaa (4 mol) Neo 1241-happoa, kaupallinen happoseos, jota valmistaa Ex-'· *i xon, 408 osaa (4 mol) asetanhydridiä ja 50 osaa Amberlyst 15:ttä, ja seos 14 102082 kuumennetaan n. 120 °C:seen, jonka jälkeen vettä ja etikkahappoa alkaa tis-lautua. Kun on otettu talteen n. 150 osaa vesi/etikkahappoa, reaktiolämpötila kohoaa n. 200 °C:seen. Seosta pidetään tässä lämpötilassa useita vuorokausia ja stripataan, Lisätään asetanhydridiä jäljellä olevien hydroksyyliryhmien 5 esteröimiseksi. Tuote suodatetaan ja suodos on haluttu esteri.
Esimerkki 11
Valmistetaan seos, jossa on 1088 osaa (8 mol) pentaerytritolia, 1360 osaa (8 mol) kaupallista happoseosta, jossa on n. 55 % C8-, 40 % C10-ja 4 % C6-happojen metyyliesteriä ("CE810 Methyl Ester", Procter & Gamble), 10 816 osaa asetanhydridiä ja 10 osaa paratolueenisulfonihappoa, ja seos kuu mennetaan palautuslämpötilaan. Poistetaan n. 500 osaa Vaihtuvaa ainesta. Sitten tislautuu vesiatseotrooppiseos ja tällä tavoin poistuu n. 90 osaa vettä. Lisätään asetanhydridiä (700 osaa) ja seosta sekoitetaan samalla kun poistetaan vesi/etikkahapposeosta. Reaktio jatkuu, kunnes ei enää muodostu 15 vettä eikä vapaita hydroksiryhmiä ole jäljellä (IR-määritys). Reaktiotuote stripataan ja suodatetaan.
Esimerkki 12
Valmistetaan seos, jossa on 508 osaa (2 mol) dipentaerytritolia, 812 osaa (8 mol) asetanhydridiä, 10 osaa hapotettua savea katalyyttinä ja 20 100 osaa ksyleeniä, ja seos kuumennetaan 100 °C:seen. Ylläpidetään tämä lämpötila, kunnes kiinteä dipentaerytritoli on liuennut.
Otetaan talteen vesi/etikkahappoatseotrooppi ja kun muodostumis-, nopeus pienenee, seos stripataan typellä. Lisätään noin 100 - 200 osaa etik kahappoa ja reaktio saa jatkua ja samalla otetaan talteen lisää ve- ... 25 si/etikkahappo/ksyleeniatseotrooppia. Kun infrapuna-analyysi osoittaa vapai- ··· .···. den hydroksyyliryhmien määrän olevan minimaalisen, reaktioseos stripataan .···, ja suodatetaan. Suodos on haluttu tuote, joka jähmettyy.
• · t
Esimerkki 13 . , Valmistetaan seos, jossa jn 320 osaa (1,26 mol) dipentaerytritolia, ♦ · · 30 975 osaa (1,25 mol) neoheptaanihappoa ja 25 osaa Amberlyst-katalyyttiä ja v : seos kuumennetaan 130 °C:seen. Tässä lämpötilassa vettä muodostuu hi- : :’j taasti, mutta kun lämpötila kohotetaan 150 °C:seen, saadaan talteen noin 65 <l« % veden teoreettisesta määrästä laskettuna. Vesitähteet poistetaan kuu-mentamalla 200 °C :seen. Tuote on tumma, viskoosi neste.
« * · *·* * 35 Esimerkki 14 I i 1 • · « * I | • · 15 102082
Valmistetaan seos, jossa on 372 osaa (1 mol) tripentaerytritolia, 910 osaa (7 mol) neoheptaanihappoa ja 30 osaa Amberlyst 15-katalyyttiä, ja seos kuumennetaan 110 °C:een samalla poistaen vettä. Seosta kuumennetaan kaikkiaan 48 tuntia ja reagoimatta jäänyt happo poistetaan strippaamalla 5 seos. Jäännös on haluttu esteri.
Esimerkki 15
Valmistetaan seos, jossa on 1032 osaa (6 mol) neodekaanihap-poa, 450 osaa (3 mol) trietyleeniglykolia ja 60 osaa Amberlyst 15:ttä, ja seos kuumennetaan 130 °C:seen. Muodostuu vesiatseotrooppi, joka otetaan tallo teen. Jäännös on haluttu tuote.
Esimerkki 16
Valmistetaan seos, jossa on 1032 osaa (6 mol) neodekaanihappoa ja 318 osaa (3 mol) dietyleeniglykolia. ja kuumennetaan 130 °C:seen 20 osan kera Amberlyst 15:ttä. Kun on kuumennettu 24 tuntia ja poistettu noin 90 osaa 15 vettä, lisätään 20 osaa Amberlyst 15:ttä ja reaktio saa vielä jatkua 24 tuntia. Reaktio keskeytetään, kun on otettu talteen teoreettinen määrä vettä, ja jäännös on haluttu esteri.
Esimerkki 17
Seos, jossa on 200 osaa (2 mol) meripihkahappoanhydridiä ja 62 20 osaa (1 mol) etyleeniglykolia, kuumennetaan 120 °C:seen ja seos nesteytyy. Katalyyttinä lisätään viisi osaa hapotonta savea ja lämpötila kohoaa eksoter-: : ‘; misesti noin 180 °C:seen. Lisätään iso-oktanolia (260 osaa, 2 moolia) ja reak- tioseosta pidetään 130 °C:ssa vettä poistaen. Kun reaktioseos samenee, li- •«* t sätään pieni määrä propanolia ja seosta sekoitetaan 100 °C:ssa yli yön. Sitten ... 25 reaktioseos suodatetaan oligomeeritähteiden poistamiseksi ja suodos on ha- .··*. luttu esteri.
• · IV. Esimerkki 18 • · · ' '·* ' Valmistetaan seos, jossa on 200 osaa (2 mol) meripihkahappoan hydridiä, 62 osaa (1 mol) etyleenioksidia ja 1 osa paratolueenisulfonihappoa, v.: 30 ja seos kuumennetaan 80 - 90 °C:seen. Reaktio käynnistyy tässä lämpötilas- ♦ « · : sa ja lämpötila kohoaa eksotermisesti 140 °C:seen. Seosta sekoitetaan 130 - . ]·. 140 °C:ssa 15 minuuttia, jonka jälkeen lisätään 160 osaa (2 mol) 2,2,4- .···. trimetyylipentanolia. Muodostuu nopeasti vettä ja kun vesi on kokonaisuudes- • · ‘ j‘ saan poistettu, jäännös otetaan talteen haluttuna tuotteena.
·* 35 Esimerkki 19 • · • · · • · 16 102082
Valmistetaan seos, jossa on 294 osaa (3 mol) maleiinihappoanhyd-ridiä ja 91 osaa (1,5 osaa) etyleeniglykolia, ja seosta kuumennetaan noin 180 °C:ssa, jonka jälkeen tapahtuu voimakkaasti eksoterminen reaktio ja seoksen lämpötila kohoaa n. 120 °C:seen. Kun seoksen lämpötila on laskenut noin 5 100 °C:seen, lisätään 222 osaa ( 3 mol) n-butyylialkoholia ja 10 osaa Amber- lyst 15:ttä. Alkaa muodostua vettä ja se otetaan talteen, Reaktioseosta pidetään 120 °C:ssa, kunnes on saatu talteen 50 osaa vettä. Jäännös suodatetaan ja suodos on haluttu tuote.
Esimerkki 20 10 Valmistetaan seos, jossa on 1072 osaa (8 moi) trimetylolipropaa- nia, 2080 osaa (16 mol) neoheptaanihappoa ja 50 osaa Amberlyst 15:tta, ja seos kuumennetaan noin 130 °C:seen. Muodostuu vesi/happoatseotrooppi, joka poistetaan. Kun on poistettu noin 250 atseotrooppia, lisätään 584 osaa (4 mol) adipiinihappoa ja reaktio saa jatkua, jolloin muodostuu vielä 450 osaa 15 tislettä. Tässä kohdin seokseen lisätään 65 osaa trimetylolipropaani ja poistetaan lisää vettä. Jäännös suodatetaan ja suodos on haluttu esteri.
Kaavan I mukaiset orgaaniset voiteluaineet sisältävät edullisesti haarautuneita alkyyliryhmiä ja niissä ei ole asetyleenistä eikä aromaattista tyydyttymättömyyttä. Eräät kaavan I mukaiset yhdisteet, jotka ovat tällä tavoin 20 tyydyttymättömiä, saattavat olla liukenemattomia fluoripitoisiin hiilivetyihin. Tämän keksinnön liukoisissa voiteluaineissa ei edullisesti myöskään ole olefii-: nistä tyydyttymättömyyttä lukuunottamatta vähäistä olefiinista tyydyttymättö myyttä, joka on sallittu, mikäli voiteluaine liukenee.
Karboksyylihappoesterit (I) liukenevat fluoripitoisiin hiilivetyihin ja ; . ^ 25 erityisesti fluorihiilivetyihin kuten 1,1,1,1-tetrafluorietaaniin. Voiteluaineet liu- .···. kenevat laajalla lämpötila-alueella ja erityisesti matalissa lämpötiloissa. Voite- * · luaineiden liukoisuus fluorihiilivetyihin kuten 1,1,1,2-tetrafIuorietaaniin matalissa lämpötiloissa määritetään seuraavasti. Voiteluaine (0,5 grammaa) asetetaan paksuseinäiseen, poistettavalla painemittarilla varustettuun lasiastiaan.
vV 30 Tetrafluorietaani (4,5 grammaa) tiivistetään jäähdytettyyn (-40 °C) lasiastiaan »»» : ja astian sisältö lämmitetään haluttuun lämpötilaan ja sekoitetaan voiteluai- . .·. neen tetrafluorietaaniin liukoisuuden määrittämiseksi. Mikäli voiteluaine liuke- .···. nee, seoksen lämpötilaa alennetaan pisteeseen, jossa havaitaan erottumista • « [·] ja/tai saostumista. Tämä liukoisuustestin tulokset, joka suoritettiin useilla kä- v : 35 siteltävänä olevan keksinnön karboksyylihappoesterivoiteluaineiden esimer- • · keillä, ilmenevät yhteenvetona seuraavasta taulukosta II.
17 102082
Taulukko II
Nestettä sisältävä tuote esimerkistä Liukoisuus °C (ppt) 6 -45 10 -50 11 -40 12 -50 13 -15 15 -30 16 10 17 -25 _19_-10_ 5 Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuksissa pääosa muodostuu fluoripitoisesta hiilivedystä ja pienempi osa vähintään yhdestä liukoisesta orgaanisesta voiteluaineesta, joka muodostuu vähintään yhdestä karboksyylihappoesteristä (I). Sanonnalla "pääosa” tarkoitetaan määrää, joka on suurempi kuin 50 paino-%, esim. 50,5 %, 70 %, 99 % jne. Sanonnalla 10 "pienempi osa” tarkoitetaan määriä, jotka ovat alle 50 paino-%, esim. 1 %, 5 %, 20 %, 30 % ja 49,9 %:iin saakka. Eräässä suoritusmuodossa käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuksissa on n. 70 - n. 99 % fluoripitoista hiilivetyä ja n. 1 - n. 30 paino-% voiteluainetta. Muissa suoritusmuodoissa käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuksissa voi olla n. 5 - n. 20 paino-% ; ; ; 15 voiteluainetta.
• · · .···. Käsiteltävänä olevan keksinnön jäähdytysnestekoostumuksille on .···. tunnusomaista se, että niiden lämpö-ja kemiallinen stabiilisuus on parantunut • · ( laajalla lämpötila-alueella. Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumuk- . . siin voidaan lisätä muita apuaineita, joiden pitää liueta nesteeseen ja joiden • · « *·];* 20 tiedetään parantavan halogeenipitoisten hiilivetyjäähdytysaineiden ominai- • « « v * suuksia parantamaan nesteen tunnusarvoja jäähdytysaineena. Mutta keksin- : non nestekoostumuksiin ei yleensä lisätä hiilivetyöljyjä kuten mineraaliöljyä ja ; * * *; ne jätetään useimmiten pois nestekoostumuksista.
Apuaineisiin, jotka voidaan lisätä käsiteltävänä olevan keksinnön • · · '·’ [ 25 nestekoostumuksiin parantamaan nesteiden suorituskykyä, kuuluvat ääripai- ne-ja kulumisen estoaineet, hapettumus- ja lämpöstabiilisuuden parannusai- 18 102082 neet, korroosionestoaineet, viskositeetti-indeksi parannusaineet, jähmepis-teen ja/tai flokkautumispisteen alennusaineet. detergentit, dispergointiaineet, vaahdonestoaineet, viskositeetin säätöaineet jne. Kuten yllä mainittiin, näiden täydentävien apuaineiden on liuettava keksinnön nestekoostumuksiin. Ääri-5 paine- ja kulumisen estoaineina käyttökelpoisia materiaaleja ovat fosfaatit, fosfaattiesterit, fosfiitit, tiofosfaatit kuten sinkkidiorganoditiofosfaatit, klooratut vahat, Tikitetyt rasvat ja olefiinit, orgaaniset lyijy-yhdisteet, rasvahapot, moly-bdeenikompleksit, boraatit, halogeenisubstituoidut fosforiyhdisteet, Tikitetyt Diels-Alder-adduktit, orgaaniset sulfidit, orgaanisten happojen metallisuolat 10 jne. Hapettumis- ja lämpöstabiilisuuden parannusaineiden käyttökelpoisia esimerkkejä ovat steerisesti estetyt fenolit, aromaattiset amiinit, ditiofosfaatit, fosfiitit, sulfidit ja ditiohappojen metallisuolat. Korroosionestoaineina käyttökelpoisia yhdisteitä ovat orgaaniset hapot, orgaaniset amiinit, orgaaniset fosfaatit, orgaaniset alkoholit, metallisulfonaatit, orgaaniset fosfiitit jne. Viskosi-15 teetti-indeksin (VI) parannusaineita ovat polyolefiinit kuten polyesteributeeni, polymetakrylaatti, polyalkyylistyreenit jne. Jähmepisteen ja flokkautumispisteen alennusaineita ovat polymetakrylaatiti etyleeni-vinyyliasetaattikopoly-meerit, suksinamidihappo-olefiinikopolymeerit, etyleeni-alfaolefiinikopolymee-rit jne. Detergenttejä ovat sulfonaatit. pitkäketjuiset, alkyylisubstituoidut, aro-20 maattiset sulfonihapot, fosfonaatit, fenylaatit, alkyylifenolien metallisuolat, al-kyylifenoli-aldehydikondensaatiotuotteet, substituoitujen salisylaattien metalli-suolat jne. Silikonipolymeerit muodostavat tunnetun vaahdonestoainetyypin. Viskositeetin säätöaineiden esimerkkejä ovat polyisobutyleeni, polymetakry-laatit, polyalkyylistyreenit, nafteeniöljyt, alkyylibentseeniöljyt, polyesterit, poly-... 25 vinyylikloridi, polyfosfaatit jne.
Käsiteltävänä olevan keksinnön nestekoostumukset ovat erityisen • · IV.' käyttökelpoisia jäähdytysaineita erilaisissa jäähdytyssysteemeissä, jotka ovat kompressorityyppisiä systeemejä, esim. jääkaapeissa, pakastimissa ja ilmastointilaitteissa mukaanlukien autoissa, kotona ja teollisuudessa käytettävät il- :.v 30 mastointilaitteet. Seuraavat esimerkit valaisevat käsiteltävänä olevan keksin- • · « : nön nestekoostumuksia.
i « i • < ,« ·, Paino-osaa * >
* ·' Esimerkki A
v · 35 1,1,1,2-tetrafluorietaani (HCFC-134a) 90 V·· Esimerkin 2 voiteluaine 10 19 102082
Esimerkki B
1,2,2-tetrafluorietaani 85
Esimerkin 4 voiteluaine 15
Esimerkki C
5 HCFC-134a 95
Esimerkin 6 voiteluaine 5
Esimerkki D
HCFC-134a 80
Esimerkin 1 tuote 20
10 Esimerkki E
HCFC-134a 85
Esimerkin 4 tuote 15
Joskin keksintö on selitetty edullisten suoritusmuotojensa yhtey-15 dessä, on selvää, että sen erilaiset muunnokset ovat ammattimiehelle ilmeisiä patenttiselityksen perusteella. Niinpä on selvää, että käsiteltävänä oleva keksintö kattaa kaikki tällaiset muunnokset, jotka kuuluvat oheisten patenttivaatimusten suojapiiriin.
I 1 t liri t » · • · · • · · ««· • · · • · · • « » • · c • · • · · • · • · · • · · • · · • · · • · « • · · * · • « « • · · · · • · ·

Claims (15)

  1. 20 102082
  2. 1. Jäähdytysnestekoostumus, tunnettu siitä, että sen (A) pääosan muodostaa vähintään yksi fluoripitoinen hiilivety, joka sisältää 1 tai 2 hii- 5 liatomia, jolloin mainittu hiilivety ei sisällä muita halogeeneja, ja (B) pienemmän osan muodostaa vähintään yksi liukoinen orgaaninen voiteluaine, jossa 6n vähintään yksi, ainakin 2 hydroksiryhmää sisältävän polyhydroksiyhdisteen kar-boksyylihappoesteri, jolla on yleinen kaava
  3. 10 R[0C(0)R1]„ (I) jossa R on hiilivetypohjainen ryhmä, jokainen R1 on muista riippumatta vety, suoraketjuinen alempi-hiilivetypohjainen ryhmä, haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä tai suoraketjuinen, 8 - n. 22 hiiliatomia sisältävä hiilivetypohjainen 15 ryhmä edellyttäen, että vähintään yksi ryhmä R1 on vety, alempi suoraketjuinen hiilivetypohjainen tai haaraketjuinen hiilivetypohjainen ryhmä, tai karboksyyli-happo- tai karboksyylihappoesteripitoinen hiilivetypohjainen ryhmä ja n on vähintään 2.
  4. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, t u n-20 n e 11 u siitä, että fluoripitoinen hiilivety (A) on 1,1,1,2-tetrafluorietaani.
  5. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, t u n-n e 11 u siitä, että siinä on n. 70 - n. 99 paino-% fluoripitoista hiilivetyä (A) ja n. 1. n. 30 paino-% liukoista orgaanista voiteluainetta (B).
  6. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, t u n- ... 25 n e 11 u siitä, että R1 kaavassa I on haaraketjuinen, n. 4 - n. 20 hiiliatomia si- • · · .1!! sältävä hiilivetypohjainen ryhmä. It;1 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, tu n- « « · *·1 1 n e 11 u siitä, että n kaavassa I on kokonaisluku 2 - n. 10.
  7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen jäähdytysnestekoostumus, t u n- • i v.: 30 n e 11 u siitä, että (B) on johdettu oksialkyleeniryhmiä sisältävästä polyhydrok- • · · v ! siyhdisteestä. . !·. 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen jäähdytysnestekoostumus, t u n- • · · .·1·. n e 11 u siitä, että (B) on johdettu polyhydroksiyhdisteestä, jona on vähintään 2 * · '! 1 hydroksiryhmää sisältävä alkanoliamiini. : 35 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, tuns'1·; n e 11 u siitä, että siinä ei ole alkyleenioksidiyhdistettä. 21 102082
  8. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, t u n-n e 11 u siitä, että R on hiilivetypohjainen ryhmä, jossa on vähintään yksi typpi-tai happiatomi.
  9. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, 5 tunnettu siitä, että (B) on pentaerytritolin, dipentaerytritolin tai tripentaeryt-ritolin karboksyylihappoesteri.
  10. 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, tunnettu siitä, että jokainen R1 on muista riippumatta metyyli- tai etyyliryh-mä.
  11. 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, tunnettu siitä, että jokainen R1 on haaraketjuinen, n. 5 - n. 14 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä.
  12. 13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäähdytysnestekoostumus, tunnettu siitä, että vähintään yksi ryhmistä R1 on vety tai metyyli- tai etyyli- 15 ryhmä ja muut ryhmät R1 ovat haaraketjuisia, 5 - n. 20 hiiliatomia sisältäviä al-kyyliryhmiä.
  13. 14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen jäähdytysnestekoostumus, tunnettu siitä, että haaraketjuisilla alkyyliryhmillä on kaava
  14. 20 -C(R2)(R3)(R4) jossa R2, R3 ja R4 ovat jokainen muista riippumatta alkyyliryhmiä ja vähintään yhdessä alkyyliryhmässä on 2 tai useampia hiiliatomeja.
  15. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen jäähdytysnestekoostumus, ... 25 tunnettu siitä, että R2 ja R3 ovat metyyliryhmiä. ··· • · · • · • · • · « ··· • ♦ ' • « · • · • « < • · c • · • · · • Φ t • · » 1 I ( C f t r 22 102082
FI906146A 1989-04-25 1990-12-13 Jäähdytysnestekoostumuksia FI102082B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US34308789A 1989-04-25 1989-04-25
US34308789 1989-04-25
PCT/US1990/002069 WO1990012849A1 (en) 1989-04-25 1990-04-17 Liquid compositions containing carboxylic esters
US9002069 1990-04-17

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI906146A0 FI906146A0 (fi) 1990-12-13
FI102082B1 FI102082B1 (fi) 1998-10-15
FI102082B true FI102082B (fi) 1998-10-15

Family

ID=23344653

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI906146A FI102082B (fi) 1989-04-25 1990-12-13 Jäähdytysnestekoostumuksia

Country Status (16)

Country Link
EP (1) EP0422185B2 (fi)
JP (3) JP2624893B2 (fi)
AT (1) ATE123797T1 (fi)
AU (1) AU638710B2 (fi)
BR (1) BR9006748A (fi)
CA (1) CA2015204C (fi)
DE (2) DE422185T1 (fi)
DK (1) DK0422185T4 (fi)
ES (1) ES2034938T5 (fi)
FI (1) FI102082B (fi)
HK (1) HK53896A (fi)
IL (1) IL94139A0 (fi)
MX (1) MX172846B (fi)
NO (1) NO300739B1 (fi)
WO (1) WO1990012849A1 (fi)
ZA (1) ZA903096B (fi)

Families Citing this family (74)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE422185T1 (de) * 1989-04-25 1992-11-26 The Lubrizol Corp., Wickliffe, Ohio, Us Karboxilester enthaltende fluessige zusammensetzungen.
KR950005694B1 (ko) * 1989-07-05 1995-05-29 가부시끼가이샤 교오세끼 세이힝기주쓰 겡뀨쇼 냉각윤활제
US6582621B1 (en) * 1989-12-28 2003-06-24 Nippon Mitsubishi Oil Corporation Refrigerator oils for use with chlorine-free fluorocarbon refrigerants
US6153118A (en) * 1989-12-28 2000-11-28 Nippon Mitsubishi Oil Corp. Fluid compositions containing refrigerator oils and chlorine-free fluorocarbon refrigerants
US7052626B1 (en) * 1989-12-28 2006-05-30 Nippon Mitsubishi Oil Corporation Fluid compositions containing refrigeration oils and chlorine-free fluorocarbon refrigerants
US6998065B1 (en) * 1989-12-28 2006-02-14 Nippon Mitsubishi Oil Corporation Fluid compositions containing refrigerator oils and chlorine-free fluorocarbon refrigerants
EP0435253B1 (en) * 1989-12-28 1994-03-09 Nippon Oil Company, Limited Refrigerator oils for use with hydrogen-containing halogenocarbon refrigerants
JPH03217494A (ja) * 1990-01-22 1991-09-25 Kao Corp 冷凍機油
EP0629687A1 (en) * 1990-01-31 1994-12-21 Tonen Corporation Esters as lubricants for a haloalkane refrigerant
DE4006827A1 (de) * 1990-03-05 1991-09-12 Hoechst Ag Verwendung von esteroelen als schmiermittel fuer kaeltemittelverdichter
DE4006828A1 (de) * 1990-03-05 1991-09-12 Hoechst Ag Verwendung von komplexen esteroelen als schmiermittel fuer kaeltemittelverdichter
JPH03275799A (ja) * 1990-03-23 1991-12-06 Asahi Denka Kogyo Kk 冷凍機油組成物
AU640019B2 (en) * 1990-05-22 1993-08-12 Unichema Chemie Bv Lubricants
US5021179A (en) * 1990-07-12 1991-06-04 Henkel Corporation Lubrication for refrigerant heat transfer fluids
GB2247466B (en) * 1990-07-23 1994-11-16 Castrol Ltd Retrofilling mechanical vapour recompression heat transfer devices
JP2958383B2 (ja) * 1990-08-07 1999-10-06 日本石油株式会社 合成潤滑油
JP2573111B2 (ja) * 1990-09-12 1997-01-22 花王 株式会社 冷凍機作動流体用組成物
GB9021921D0 (en) * 1990-10-09 1990-11-21 Ici Plc Lubricants
JP2967574B2 (ja) * 1990-11-16 1999-10-25 株式会社日立製作所 冷凍装置
JPH04225095A (ja) * 1990-12-27 1992-08-14 Matsushita Refrig Co Ltd 冷蔵庫用冷凍装置
DE69220392T2 (de) * 1991-01-17 1998-01-29 Cpi Eng Services Inc Schmierzusammensetzung für fluorierte Kühlmittel
US5066412A (en) * 1991-02-01 1991-11-19 Texaco Inc. Friction modifier additive and lubricating oil composition containing same
DK0499994T3 (da) * 1991-02-19 1997-11-03 Dea Mineraloel Ag Smøremidler til kølemaskiner
EP0501440A1 (en) * 1991-02-26 1992-09-02 Kao Corporation Composition for refrigerator working fluid use
JP2911629B2 (ja) * 1991-03-29 1999-06-23 出光興産株式会社 冷凍機油組成物
GB9110837D0 (en) * 1991-05-20 1991-07-10 Shell Int Research Fluid composition for compression refrigeration
DE4128646A1 (de) * 1991-08-29 1993-03-04 Henkel Kgaa Estermischungen von stark verzweigten carbonsaeuren
DE4128647A1 (de) * 1991-08-29 1993-03-11 Henkel Kgaa Verwendung von isopalmitinsaeureestern als schmiermittel fuer zweitaktmotoren
AU781207B2 (en) * 1991-10-11 2005-05-12 Lubrizol Corporation, The Working fluid compositions
DK0536940T3 (da) 1991-10-11 2002-05-21 Ici Plc Arbejdsvlsker
ZA928934B (en) * 1991-12-06 1994-05-19 Exxon Chemical Patents Inc Refrigeration working fluid compositions
US5399279A (en) * 1991-12-23 1995-03-21 Albemarle Corporation Refrigeration compositions
JPH05255680A (ja) * 1992-01-13 1993-10-05 Mitsui Petrochem Ind Ltd ポリカーボネートおよびその用途
US5374366A (en) * 1992-04-15 1994-12-20 Sanken Chemical Co., Ltd. Synthetic lubricating oil
JPH08503975A (ja) * 1992-06-03 1996-04-30 ヘンケル・コーポレイション 冷媒の熱媒液用ポリオールエステル潤滑剤
EP0643761B1 (en) * 1992-06-03 2000-02-23 Henkel Corporation Polyol ester lubricants for refrigerator compressors operating at high temperatures
US6183662B1 (en) * 1992-06-03 2001-02-06 Henkel Corporation Polyol ester lubricants, especially those compatible with mineral oils, for refrigerating compressors operating at high temperatures
WO1993024597A1 (en) * 1992-06-03 1993-12-09 Henkel Corporation Polyol ester lubricants for hermetically sealed refrigerating compressors
JP2613526B2 (ja) 1992-07-04 1997-05-28 花王株式会社 冷凍機作動流体用組成物
US5830833A (en) * 1992-08-18 1998-11-03 Rwe-Dea Aktiengesellschaft Fur Mineraloel Und Chemie And Texaco Deutschland Gmbh Synthetic ester lubricants for refrigerator systems
ZA938322B (en) * 1992-12-17 1994-06-07 Exxon Chemical Patents Inc Refrigeration working fluid compositions containing trifluoroethane
IL108066A0 (en) * 1993-01-07 1994-04-12 Exxon Chemical Patents Inc Refrigeration working fluid compositions containing difluoroethane or pentafluoroethane
US5538661A (en) * 1993-03-22 1996-07-23 Albemarle Corporation Ester lubricants
US5804096A (en) * 1993-05-27 1998-09-08 Tonen Corporation Refrigerating machine oil
EP0632124B1 (en) * 1993-06-30 1998-10-28 Nof Corporation Synthetic lubricating oil and working fluid composition for refrigerating machine
CA2175693C (en) * 1993-11-09 2004-09-21 Nicholas E. Schnur Polyol ester lubricants, especially those compatible with mineral oils, for refrigerating compressors operating at high temperatures
CA2154109C (en) 1994-07-19 2004-06-29 Katsuya Takigawa Fluid compositon comprising hfc refrigerant and alkylbenzene-based refrigerator oil
CA2155166C (en) 1994-08-03 2005-04-26 Katsuya Takigawa Refrigerator oil composition and fluid composition for refrigerator
US5720895A (en) 1994-08-11 1998-02-24 Kao Corporation Polyol ether derivatives and production methods therefor
US5792383A (en) * 1994-09-07 1998-08-11 Witco Corporation Reduction of enterfacial tension between hydrocarbon lubricant and immiscible liquid refrigerant
US5866030A (en) * 1994-09-07 1999-02-02 Witco Corporation Enhanced hydrocarbon lubricants for use with immiscible refrigerants
US5746933A (en) 1994-11-07 1998-05-05 Nippon Oil Co., Ltd. Lubricating oil and composition for refrigerating machine, and refrigerating machine
US5711895A (en) 1994-12-12 1998-01-27 Nippon Oil Co., Ltd. Fluid composition for use in a refrigerating machine in which the refrigerating machine oil is at least one hydrocarbon compound of a formula consisting of two phenyl groups joined through an alkylene or alkenylene group
CN1062593C (zh) * 1995-03-01 2001-02-28 三菱瓦斯化学株式会社 多羟基酯基润滑剂及其生产方法
TW349119B (en) * 1996-04-09 1999-01-01 Mitsubishi Gas Chemical Co Polyol ester based-lubricant
US5705086A (en) * 1996-04-16 1998-01-06 Mobil Oil Corporation Refrigeration oils comprising esters of hindered alcohols
CA2251388A1 (en) * 1997-10-30 1999-04-30 The Lubrizol Corporation Low viscosity energy efficient polyol-ester based refrigerant containing polyether and antioxidant with or without a phosphate
JP4564111B2 (ja) 1998-09-02 2010-10-20 Ｊｘ日鉱日石エネルギー株式会社 冷凍機油
US6374629B1 (en) * 1999-01-25 2002-04-23 The Lubrizol Corporation Lubricant refrigerant composition for hydrofluorocarbon (HFC) refrigerants
JP2000273479A (ja) 1999-03-26 2000-10-03 Nippon Mitsubishi Oil Corp 冷凍機油組成物
EP1184446A4 (en) 1999-03-26 2008-06-25 Nippon Mitsubishi Oil Corp OIL COMPOSITION FOR COOLING MACHINE
US6355186B1 (en) 1999-07-05 2002-03-12 Nippon Mitsubishi Oil Corporation Refrigerating machine oil composition
JP4171575B2 (ja) 2000-07-24 2008-10-22 新日本石油株式会社 冷凍機油組成物
JP2002038174A (ja) 2000-07-24 2002-02-06 Nippon Mitsubishi Oil Corp 冷凍機油組成物
EP2077314A1 (en) 2001-11-19 2009-07-08 The Lubrizol Corporation A lubricating composition containing a blend of a polyol ester and an alkylbenzene
WO2005012469A1 (ja) 2003-08-01 2005-02-10 Nippon Oil Corporation 冷凍機油組成物
US8796193B2 (en) 2003-08-01 2014-08-05 Nippon Oil Corporation Refrigerating machine oil compositions
US7307054B2 (en) 2004-01-20 2007-12-11 E.I. Du Pont De Nemours And Company Vapor compression air conditioning or refrigeration system cleaning compositions and methods
JP5572284B2 (ja) 2007-02-27 2014-08-13 Ｊｘ日鉱日石エネルギー株式会社 冷凍機油および冷凍機用作動流体組成物
JP5193485B2 (ja) * 2007-03-27 2013-05-08 Ｊｘ日鉱日石エネルギー株式会社 冷凍機油及び冷凍機用作動流体組成物
US9187682B2 (en) 2011-06-24 2015-11-17 Emerson Climate Technologies, Inc. Refrigeration compressor lubricant
DE102012013969B4 (de) 2012-07-13 2017-09-14 Oxea Gmbh Verfahren zur Herstellung eines Gemisches stellungsisomerer aliphatischer Isononansäuren ausgehend von 2-Ethylhexanol
DE102012013968A1 (de) 2012-07-13 2014-04-03 Oxea Gmbh Carbonsäureester der Isononansäure ausgehend von 2-Ethylhexanol, Verfahren zu ihrer Herstellung sowie ihre Verwendung
CN105505540A (zh) * 2016-01-04 2016-04-20 武汉杰生润滑科技有限公司 一种冷冻机油组合物及其应用

Family Cites Families (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US19265A (en) * 1858-02-02 Saw-gthychek
US2807155A (en) 1956-02-02 1957-09-24 Gen Motors Corp Working fluids in refrigeration apparatus
JPS55155093A (en) * 1979-05-21 1980-12-03 Nippon Oil & Fats Co Ltd Synthetic refrigerator oil
JPS56131548A (en) * 1980-03-18 1981-10-15 Nippon Oil & Fats Co Ltd Neopentylpolyol ester, and flon-resistant oil containing said ester as base oil
JPS56133241A (en) * 1980-03-24 1981-10-19 Nippon Oil & Fats Co Ltd Neopentyl polyol ester and refrigerator oil containing the same as base oil
JPS5815592A (ja) * 1981-07-20 1983-01-28 Nippon Oil & Fats Co Ltd 耐フロン性油
JPS61181895A (ja) * 1985-02-06 1986-08-14 Nippon Oil & Fats Co Ltd 耐フロン性冷凍機油
US4758366A (en) * 1985-02-25 1988-07-19 Widger Chemical Corporation Polyhalogenated hydrocarbon refrigerants and refrigerant oils colored with fluorescent dyes and method for their use as leak detectors
JPH0670237B2 (ja) * 1986-06-13 1994-09-07 日本油脂株式会社 冷凍機油
JP2545887B2 (ja) * 1987-11-02 1996-10-23 ダイキン工業株式会社 冷 媒
GB8806923D0 (en) * 1988-03-23 1988-04-27 Ici Plc Lubricants
JP2696542B2 (ja) * 1988-12-13 1998-01-14 出光興産株式会社 フッ化アルカン系冷媒用冷凍機油組成物
US4851144A (en) * 1989-01-10 1989-07-25 The Dow Chemical Company Lubricants for refrigeration compressors
DE422185T1 (de) * 1989-04-25 1992-11-26 The Lubrizol Corp., Wickliffe, Ohio, Us Karboxilester enthaltende fluessige zusammensetzungen.

Also Published As

Publication number Publication date
ZA903096B (en) 1991-02-27
HK53896A (en) 1996-04-03
BR9006748A (pt) 1991-08-06
MX172846B (es) 1994-01-17
JP2895001B2 (ja) 1999-05-24
ES2034938T1 (es) 1993-04-16
ES2034938T3 (es) 1995-10-16
DK0422185T3 (da) 1995-08-14
WO1990012849A1 (en) 1990-11-01
JPH10251678A (ja) 1998-09-22
JPH03505602A (ja) 1991-12-05
ATE123797T1 (de) 1995-06-15
JPH09111229A (ja) 1997-04-28
ES2034938T5 (es) 2009-01-16
CA2015204C (en) 1998-02-10
AU638710B2 (en) 1993-07-08
FI102082B1 (fi) 1998-10-15
FI906146A0 (fi) 1990-12-13
NO300739B1 (no) 1997-07-14
DK0422185T4 (da) 2008-11-10
IL94139A0 (en) 1991-01-31
DE422185T1 (de) 1992-11-26
JP2624893B2 (ja) 1997-06-25
AU5448090A (en) 1990-11-16
DE69020085T2 (de) 1995-12-21
CA2015204A1 (en) 1990-10-25
EP0422185B2 (en) 2008-08-06
EP0422185B1 (en) 1995-06-14
NO905529L (no) 1991-02-14
NO905529D0 (no) 1990-12-20
EP0422185A1 (en) 1991-04-17
DE69020085D1 (de) 1995-07-20
DE69020085T3 (de) 2010-04-22

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI102082B (fi) Jäähdytysnestekoostumuksia
US5158698A (en) Liquid compositions containing thiocarbamates and polyoxyalkylene glycols or carboxylic esters
US5008028A (en) Liquid compositions containing carboxylic esters
EP0416045B1 (en) Liquid refrigerant compositions
US4992188A (en) Tertiary amide-containing compositions for refrigeration systems
US4927554A (en) Liquid compositions containing organic sulfones and sulfoxides
KR100256770B1 (ko) 카르복실산 에스테르를 함유하는 액체 조성물
US5405546A (en) Phosphorus-containing compositions for refrigeration systems
RU2042710C1 (ru) Охлаждающая жидкость
JPH06108081A (ja) カルボン酸エステルを含有する液状組成物
US5194171A (en) Tertiary amide-containing compositions for refrigeration systems
JPH11228984A (ja) ポリエーテルおよび酸化防止剤を含有しリン酸エステルを含むかまたは含まない低粘度良燃費ポリオールエステルベース冷却剤
JPH04220497A (ja) 冷媒圧縮機用潤滑剤としての錯エステル油の用途
US5094768A (en) Liquid compositions for refrigeration systems containing boron compositions
FI101484B (fi) Jäähdytysnestekoostumuksia, jotka sisältävät fluoripitoista hiilivetyä ja karboksyyliestereitä
CA2094855C (en) Liquid compositions containing blends of carboxylic esters
JPH06501518A (ja) 錯体カルボン酸エステルを含有する液状組成物
EP0568349A1 (en) Liquid compositions containing carboxylic esters

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Owner name: THE LUBRIZOL CORPORATION