FI97459C - Yksikkölastilaiva - Google Patents

Description

97459

Yksikkölastilaiva

Keksintö kohdistuu rahtilaivaan erilaisten pyöräajoneuvojen, kuten autojen, junayk-5 siköiden ja muiden vaunujen, sekä lisäksi massatavaran tai konttien ja palletoidun kappaletavaran tai vastaavien rahtiyksiköiden kuljettamiseksi ainakin osittain samanaikaisesti, laivan käsittäessä pohjarakenteesta, laidoituksesta ja mahdollisesta lujuuskannesta muodostuvan rungon, joka kuorirakenteena kantaa laivaan kohdistuvat voimat pääosiltaan; laivan kulkukoneiston joko rungon sisällä tai sen ulkopuoli) lella; rahtitilan, joka ainakin osittain koostuu rahtilokeroita sisältävästä avaruusris-tikkorakenteesta; rungossa rahdinkäsittelyaukkoja rahtiyksiköiden viemiseksi rahtitilaan ja sieltä ulos; sekä rahdinkäsittelyvälineet koneistoineen rahtiyksiköiden liikuttamiseksi rahtitilassa. Keksintö kohdistuu myös menetelmään edellä kuvatun tyyppisten rahtitilojen rakentamiseksi rahtilaivaan ja menetelmään edellä kuvatun tyyp-15 pisten rahtiyksiköiden kuljettamiseksi kyseisen tyyppisessä rahtilaivassa.

Autojen merikuljetukset alkoivat lisääntyä 60-luvulla siinä määrin, että kuljetustar-koituksiin kehitettiin erillinen alustyyppi, jonka perusratkaisua käytetään edelleen. Alkuaan alukset kuljettivat etupäässä henkilö-ja pakettiautoja (PCC - Pure Car 20 Carrier- type) keskimäärin useita tuhansia kappaleita kerralla (n. 2000-4000 kpl). Alukset palasivat tyhjinä takaisin. Viime vuosina on entistä useammin otettu käyttöön monikäyttöisempi tyyppi (PCTC - Pure Car & Truck Carrier), jonka kuljetus-kyky on 4000 - yli 6500 henkilöautoa ja joiden kansipinta-alasta n. 20 % on mitoitettu vastaanottamaan raskaampaa pyörälastia tai kappaletavaralastia. Kun raskas-25 lastikannet ovat raskaan lastin käytössä, huononee jäljelle jäävien kevytkansien las-tinottokyky merkittävästi. Raskaslastikansien välinen korkeus on merkittävästi nor-'•y maalia autokuljetuskantta suurempi. Näissä erikoisaluksissa on yleensä 10-12 lasti- * kantta, joista kaksi on varattu etupäässä edellä mainitun raskaamman lastin kuljetuksiin. Raskaslastikannet joudutaan sijoittamaan konetilan yläpuolella olevan kan- ·· ' 30 nen tasolle, jos konetila on laivan peräosassa, ja siten suhteellisen korkealle, mikä ei aluksen vakavuuden kannalta ole hyvä ratkaisu.

• ·

Raskaslastikansille tai niiden osille voidaan sijoittaa myös kontteja, jotka on tuotava sinne pyörillä varustetuilla kuljetuslavoilla, jolloin lavat seuraavat alusta, tai erikois-35 trukeilla. Kansille kontit sijoitetaan 1-2 kerroksen pinoihin.

Lastaamisen ja purkamisen toimivuus edellyttää laivan rakenteeseen ajoväylien varaamista sekä kulkuaukkoja poikittaislaipioihin, kylkiin ja kansiin. Laiva on varus- 2 97459 tettava raskaalla peräramppisillalla, peräporteilla ja yleensä 1-2 sivuportilla. Poikit-taislaipioiden on oltava aukotettuja, erikoisvahvistettuja ja varustettuja kaukokäyt-töisillä toimilaitteilla. Lastikansien on oltava aukotettuja ja varustettuja nostettavilla ajoväylärampeilla, joista osa on kiinteitä, osa saranoituja tai nostettavia. Useimmiten 5 käytetään myös joitakin saksihissityyppisiä nostotasoja kahden kannen väliseen las-tinkäsittelyyn. Korkeammat kansivälit voidaan useimmiten puolittaa alaslaskettavi-en autotasojen avulla. On olemassa myös sivulaipioihin saranoituja autotasoja, jotka toimilaitteiden avulla käännetään käyttöasentoon. Kokonaisuutena rakenteita on jouduttu paljon aukottamaan ja vahvistamaan, alueilla on paljon kiinteitä tai liikutelta-10 via suuria varusteita, ja kuljetusväyliä varten on luotu omat tilanvarauksensa. Kansilla on yleensä 2-3 pituussuuntaista pilaririvistöä, joiden ansiosta runkopainoa kyetään keventämään, mutta samalla luodaan rajoitteita ajoneuvojen tai lastin sijoituksille.

15 Yleensä autojen omia moottoreita käytetään ajoneuvojen siirtelyyn laivan sisällä. Aluksen tuuletusjärjestelmän on oltava poikkeuksellisen tehokas pakokaasujen takia. Tuuletuskanavistojen suuri määrä pilkkoo myöskin kansialoja.

Autojenkuljetusalusten kokonaispaino on myös suhteellisessa vertailussa painava.

20 Autot sinänsä ovat kylläkin homogeenista kevyttä kuljetettavaa tavaraa, ahtausker-roin on keskimäärin neljä - viisi kertaa suurempi konttilastiin ja kappaletavaralastiin venattuna. Puhtaassa autojenkuljetusaluksessa autolastin paino edustaa n. 40-50 % laivan kuolleesta painosta, kun se PCTC-alustyypeissä on vain n. 20-25 % kuolleesta painosta. Kaikissa olosuhteissa joudutaan kuljettamaan vakavuuden takia 25 merkittävän paljon ns. painolastivettä, epäedullisimmillaan enemmän kuin autolas- • v, tin oma paino. Tämän seurauksena tarvitaan enemmän konetehoa, syntyy turhaa • · polttoainekulutusta eikä varustamo hyödy mitään "kuolleen vesilastin" kuljetukses- • · ’ ta. Kansirakenteet sijaitsevat korkealla ylimmällä kannella, samoin pelastusvene- asemat.

···': 30 «· · v : Alusrakenteen painopiste on korkealla, mikä on ollut rajoittava tekijä tilan korkeus- ·;··· suuntaisessa hyödyntämisessä. Tunnetun tekniikan mukainen rakenneratkaisu lastitiloissa perustuu teräslevykanteen, joka on vahvistettu jäykisteillä. Tällaisen paikal-lisrakenteen kokonaispaksuus saattaa olla 200 mm - yli 450 mm ja kiinteiden kevyi-35 den autokansien levypaksuudet ovat vähintään 5-6 mm, paljon yli lastin vaatiman paikallislujuuden paksuuden. Kannen levykentässä on kaariväleittäin matalampia jäykisteitä ja harvemmalla jaolla korkeita kehysjäykisteitä. Kansiaukkojen tai ajo-ramppien reunoissa on vahvat ja korkeat jäykisteet. Alaslaskettavien tai käännettä-

II

3 97459 vien tasojen rakenneratkaisut ovat kevyempiä, telakkakohtaisia ja yleisesti tunnettujen ratkaisujen mukaisia. Niilläkin on oltava omat tilavaraustarpeensa joko katossa tai seinillä ja lisäksi toimilaitteet vaativat omat tilansa.

5 Maailmanlaajuisesti ajoneuvojen kuljetuslogistiikka on muuttumassa. Suuret tuottajat ovat perustaneet ja perustavat entistä enemmän omia tehtaitaan päävientimai-hinsa, lähelle tuotteidensa loppukäyttäjiä. Kuljetusten sesonkiluontoisuus voimistuu ja autojen kuljetusvolyymit pienenevät. Auton osien ja komponenttien kuljetus-määrät lisääntyvät. Rahtimarkkinat edellyttävät tulevaisuuden aluksilta suurempaa 10 joustavuutta käsitellä erilaista kappaletavara- tai yksikkölastia, parempaa soveltuvuutta satama-ja asiakaskohtaisten pienerien käsittelyyn jne. Alusten taloudellinen käyttö edellyttää entistä parempaa kuljetustehokkuutta myös paluulastivaiheissa. Nykytyypeissä se on usein ongelma. Purkaminen ja lastaaminen ei enää tapahdu pelkästään kahden sataman välillä vaan alus saattaa joutua poikkeamaan 5-10 sata-15 massa.

Nykyisessä alustyypissä on heikkouksia myös tämän lastausjoustavuuden suhteen. Erityyppisten ja erisuuruisten asiakaskohtaisten erien sijoittelu usealle kiinteälle kannelle ja osin säädettäville kansille tai ajorampeille vie lastausvaiheessa huomat-20 tavasti aikaa eikä aina onnistu tyydyttävällä tavalla. Satamakohtaisten purkuerien hallinta saattaa johtaa myös satamissa uusiin välilastauksiin. Nykyisen perusratkaisun avulla näitä ongelmia on vaikea poistaa. Tällaiset alustyypit harjoittavat globaalista meriliikennettä liikkuen kaikilla merireiteillä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Myös RO-RO-aluksia on kehitetty monilastien käsittelyyn, jolloin ne voivat kuljet- 2 taa erilaista ajoneuvokalustoa osalastina. Näissä alustyypeissä lasti siirretään pyö- 3 *·;·, rillä varustetuilla vaunu- tai lavettialustoilla laivaan lavettien seuratessa lastin mu- 4 t « * 5 kana vastaanottosatamaan. Menetelmää sovelletaan erityisesti paperilastien kuljetuksissa. Lastausjoustavuuden lisäämiseksi samoille laveteille lastataan myös kontte- 6 ja. Konttien käsittelyssä käytetään myös lukkeja ja trukkeja. Korkea lastitila voidaan 7 » · · 8 ’ jakaa vertikaalisuunnassa kahteen tai kolmeen osaan alaslaskettavien ns. autokan- 9 *:*·· sien avulla. Laivan lastaus ja purkausteho on tyydyttävä. Menetelmä on kuitenkin 10 kokonaisuutena kallis terminaalivarusteiden ja laivan erikoisvarusteiden takia. Tilankäyttöjä ahtaustehokkuus eivät ole hyviä. Pyörälastin kiinnitys tukevasti paikoil- 11 leen vaatii asian huomioon ottamista laivan kiinteissä rakenteissa, erillisiä kiinnitys-varusteita ja runsaasti laivatyötä. Alusten peruskannet on mitoitettu raskaan pyörä-lastin akselikuormien ja pyöräkuormien mukaan, jolloin kansien paikallislujuus on 4 97459 keskimäärin 8-20 kertaa vahvempi kuin henkilö- ja pakettiautojen aiheuttama kuorma edellyttäisi.

Jäädytyslaivat muodostavat kolmannen merkittävän alusryhmän, joka kuljettaa ajo-5 neuvolastia vain paluulastina. Jäädytyslaivoissa lasti on sijoitettu perinteisen teknii kan mukaisesti lastikansille. Lasti tuodaan kansille ruumaluukkujen kautta nostamalla.

Patentin US-1 815 687 mukaan autot kuljetetaan rahtilaivassa, jossa on kiinteästi 10 tai säädettävästi asennettuja rahtikansia. Autot siirretään kansille ajoramppeja pitkin.

Patentti GB-2 406 105 kuvaa irtolastirahtilaivaa, joka on muunnettavissa kuljettamaan myös autoja. Alukseen on asennettu sarja säädettäviä välikansia ja jokaista kantta yhdistää ramppimoduuli. Autot ajetaan laiturin ja laivan välissä olevaa ramp-15 pia pitkin sisään ja sieltä ao. kannen paikoituspaikkaan.

Patentti SE-345 632 kuvaa alusta, joka kuljettaa autoja tai kappaletavaraa asennettuna konttimitoituksen mukaiselle kuljetusalustalle, jossa on nurkissa tukipilarit. Nämä kuljetusalustat nostetaan alukseen ylhäältä konttien tapaan kuiluihin. Tukipi-20 larit kannattavat yläpuolella olevaa kuljetusalustaa. Koska autojen pituus vaihtelee suuresti, tässäkin ratkaisussa autot joudutaan sijoittamaan tarpeettoman pitkälle konttien vakiopituutta pituudeltaan vastaavalle alustalle.

Hakemusjulkaisu SE-8304984-1 kuvaa rahtialusta, jonka ylimmälle kannelle on 25 asennettu siirrettävät kehyskaarirakenteet ja niihin liittyvät kansiponttonielementit.

; V. Autojen liikuttelu kannelta toiselle tapahtuu kansilelementtien väliin sijoitettujen • * siirrettävien ramppi-silta -rakenteiden avulla.

. Patentti US-4 106 640 kuvaa autojen siirtoa alukseen monimutkaista kiemuraista *;;** 30 kuljetinrullastoa pitkin, jolloin auto on sijoitettu pyöriensä varassa suoraan kuljetin-» # * ·) rullastolle. Autot sijoitetaan tässä normaaleille rahtikansille.

• ·

Kuten edellä jo osittain on kuvattu, koostuu tunnetun tekniikan mukainen lastikansi levykentästä ja sen alapuolisista jäykisteistä. Kaikissa edellä kuvatuissa alustyy-35 peissä useimmat lastikannet on paikalliskuormien lisäksi suunniteltu kantamaan laivan kokonaislujuuden edellyttämiä kuormituksia. Tavallisesti kansilevyjen paksuudet kevyissä kansissa ovat vähintään 5-6 mm. Raskaammille akselikuormille kansi-levypaksuus on 15-16 mm. Mikäli painotettaisiin vain paikallislujuuden vaatimuksia 5 97459 ja tavanomaisen lastin aiheuttamaa kuormitusvaadetta, selvittäisiin merkittävästi ke-vyemmällä ja matalammalla rakenteella. Tunnettujen kansirakenteiden kokonaispaksuus kantavine palkkeineen on suuruusluokkaa 200 - yli 450 mm.

5 Patentti US-3 363 597 kuvaa laivan runkorakenteen, joka käsittää pohjan, laidoituk-sen ja lujuuskannen. Nämä rakenneosat muodostavat yhtenäisen kuorirakenteen, joka kantaa laivaan kohdistuvat voimat pääosiltaan. Tässä laivan kantavat osat siis koostuvat itsekantavasta kuoresta. Laivan sisäosiin on sijoitettu avaruusristikkora-kenne, joka kiinnitetään esimerkiksi hitsaamalla tähän kantavaan kuorirakenteeseen 10 ja tämän avaruusristikon lokeroihin on sijoitettu varsinaiset rahtitilayksiköt tai moduulit, jotka ovat yhtenäisiä tilayksiköitä. Kyse on siten yleisesti tunnetun modulaarisen rakenteen soveltamisesta laivaan. Kuvattu ratkaisu ei sovellu edellä käsiteltyihin kuljetustehtäviin sen paremmin kuin muutkaan tunnetut rakenteet, koska tuloksena on rahti ti 1 aj ärj e s te ly 1 tään tavanomainen rahtilaiva. Kuvattu ratkaisu ei lainkaan 15 sovellu autojen tms. suurimittaiseen kuljetukseen tai ainakin lastaustehokkuus on erittäin huono.

Keksinnön tavoitteena on rahtilaiva, joka soveltuu erityisen hyvin pyöräajoneuvo-jen, kuten ajoneuvojen, junayksiköiden tms, sekä palletoidun kappaletavaran, kont-20 tien ja/tai massatavaran samanaikaiseen kuljetukseen kulloinkin tarvittavissa suhteissa. Tavoitteena on hyödyntää maksimaalinen aluskohtainen lastinottokyky nykyisten mallien rajoitettua kykyä parantaen. Lastinottokyvyn paranemisen tulee kohdistua sekä ahtauskertoimen suurenemiseen että lastin osuuden suurenemiseen suhteessa laivan kuolleeseen painoon. Aluksella tulee olla kyky käsitellä materiaalia 25 suurerissä, mutta myös satamakohtaisten tai asiakaskohtaisten erien lastauksen ja purkauksen tulee olla joustavaa, tehokasta ja turhia työvaiheita välttävää. Edellä : *.: mainitun rahtijoustavuusvaatimuksen tulee johtaa myös tehokkaaseen lastinottoky- • · · : kyyn paluulasti-vaiheessa, samoin kuin sekä kevyen että raskaamman lastin lastaa miseen. Tavoitteena on myös mahdollistaa painavan rahdin saaminen lähemmäksi • · 30 aluksen pohjatasoa, jolloin voidaan ensinnäkin painolastin, kuten painolastiveden, • · · · määrän tarve kokonaisuutena minimoida ja toiseksi parantaa aluksen vakavuutta.

Keksinnön toisena tarkoituksena on luoda uusi menetelmä rahtitilan rakentamiseksi ja kokoonpanemiseksi, joilla toimenpiteillä on vaikutuksensa aluksen rakentamis-35 ajan lyhenemiseen. Tarkoituksena on myös saada sellainen rakentamismenetelmä ja konstruktiivinen ratkaisu, joka oleellisesti vähentää rahtitilojen painoa ja mahdollistaa samalla tilankäytön tehokkaamman hyödyntämisen erityisesti korkeussuunnassa.

97459 6

Kolmantena päätavoitteena on luoda edellytykset, jotka mahdollistavat lastaus-ja purkami s vaiheen mekanisoinnin ja automatisoinnin laajemman käyttöönoton. Täten nostetaan käsittelyn tehokkuutta ja vähennetään aluksen satamassaoloaikaa.

5 Edellä esitettyjen haittapuolien eliminoimiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle laivalle tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja menetelmälle tämän laivan rakentamiseksi se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa, sekä menetelmälle rahti-yksiköiden kuljettamiseksi tällaisessa laivassa se, mitä on esitetty patenttivaatimuk-10 sen 21 tunnusmerkkiosassa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

15 Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen aluksen erästä toteutusmuotoa pitkittäisleikkauksena yleiskuvana.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 alusta horisontaalileikkauksena yläkannen tasolta.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 alusta poikittaisleikkauksena, peräosasta.

Kuvio 4 esittää kuvion 1 alusta poikittaisleikkauksena, keskilaivasta.

20 Kuvio 5 esittää kuvion 1 alusta poikittaisleikkauksena, keularakenteen takaa.

Kuvio 6 esittää kuvion 1 alusta poikittaisleikkauksena, keulaosan rahtitilasta.

Kuvio 7A esittää keksinnön mukaisen avaruusristikkorakenteen kaksoiskattora- kenteen yhtä toteutusmuotoa.

Kuvio 7B esittää kaksoiskattorakenteen toista toteutusmuotoa.

25 Kuvio 7C esittää kaksoiskattorakenteen kolmatta toteutusmuotoa.

*;··’ Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisessa aluksessa nostotasojärjestelyä.

: ·' Kuvio 9 esittää kaaviomaisesti poikittaisleikkauksena keksinnön mukaista mene- ν' r telmää koota laivan runkoon avaruusristikkorakenteista rahtitilaa.

Kuvio 10 esittää menetelmää keksinnön mukaisen moduleista koostuvan avaruus-30 ristikkorakenteen rakentamiseksi ja kokoonpanemiseksi.

Kuvio 11 esittää avaruusristikon päämoduulia ja siihen liittyvää kattoristikkora-* . kennetta aksonometrisena kuvantona.

Kuvio 12 esittää päämoduulin yhtä toteutusmuotoa yksityiskohtaisemmin pitkittäisleikkauksena.

35 Kuvio 13 esittää kuvion 12 päämoduulia poikittaisleikkauksena.

Kuvio 14 esittää kuvion 12 päämoduulin kattoristikkorakenteen, ylhäältä katsottuna.

II

7 97459

Kuvio 15 esittää kuvion 12 päämoduulien vertikaaliprofiilien liittymisen toisiinsa ja kattoristikkoon.

Kuvio 16 esittää rahtipalletin kulkureitin laiturin lajittelutasolta nostotasolle ja siitä rahtikennoon.

5 Kuvio 17 esittää nostotasokuilua toimilaitteineen sivulta.

Kuvio 18 esittää nostotasoaukon ylhäältä katsottuna.

Kuvio 19 esittää yksityiskohtaa nostotason johdepyörien toimintatavasta.

Kuvio 20 esittää 2-tasoisen nostotason rakenteet poikittaisleikkauksena.

Kuvio 21 esittää kuvion 20 nostotason rakenteet sivuleikkauksena.

10 Kuvio 22 esittää "osasuurennuksen" keksinnön mukaisesta rahtikennosta, katsottuna päädystä, rahtipalletti ja henkilöauto paikoilleen sijoitettuna.

Kuvio 23 esittää kuvion 19 rahtikennoa, leikkauksena sivulta päin.

Kuvio 24 esittää keksinnön mukaista pituudeltaan säädettävää rahtipallettia autojen kuljetukseen, aksonometrisena kuvauksena.

15 Kuvio 25 esittää henkilöautoa sijoitettuna kuvion 24 rahtipalletille, sivukuvana. Kuvio 26 esittää poimulevyrakenteista kuormauspaneelia aksonometrisesti.

Kuvio 27 esittää kahden poimulevyisen kuormauspaneelin rinnakkaisasennuksen. Kuvio 28 esittää rinnakkaisasennuksessa käytetyn täyteprofiilin kolmea käyttötapaa.

20 Kuvio 29 esittää poimulevypaneelin poikkileikkauksen suuremmassa koossa. Kuvio 30 esittää rahtikennoon tulevan palletin vertikaalisen liikkeen rajoitinpro-fiilia poikkileikkauksena.

Kuvio 31 esittää kuvion 30 profiilia aksonometrisesti.

25 Keksinnön mukaisella ratkaisulla on seuraavat pääpiirteet.

• « • · · • · · : Keksinnön mukaisessa aluksessa on yksi tai useampi sellainen rahtitilaosuus 4, 5, 6, • » 10C usein pääasiallisesti keskittyneenä laivan keskiosiin, jonka rahtitilan runko on valmistettu itsekantavasta avaruusristikosta, jolla korvataan perinteinen jäykistein 30 varustettu kansilevyratkaisu. Toinen yleisjärjestelyyn liittyvä piirre on aluksen si-:':': vuissa sijaitsevat konttiruumat 7. Kevyen tilavuuslastin kuljettamiseen tarkoitettu avaruusristikkorakenteinen rahtitilaosuus 4, 5, 6, 10C rakennetaan kulloinkin mahdollisimman korkeaksi volyymiedun aikaansaamiseksi. Tämä avaruusristikkorakenteinen rahtitila voi olla laivan keskiosassa ja sen leveys 101 on ainakin osittain lai-35 van leveyttä 104 pienempi, jolloin konttiruumat 7 ovat laivan laitojen 3 vieressä, kuten kuvioissa on esitetty. Konttiruumat voivat olla myös laivan keskellä, jolloin avaruusristikkorakenteinen rahtitila on laivan laitojen 3 lähellä, jotta taataan luokse-päästävyys konttiruumaan edullisesti yläkautta. Tässäkin tapauksessa avaruusristik- 8 97459 korakenteisen rahtitilan leveys 101 on pienempi kuin laivan leveys 104. Rahtitilan leveys 101 ja laivan leveys 104 voivat olla yhtä suuret ellei kyseisellä kohdalla ole luoksepäästävyystarvetta, kuten itse asiassa on kuviossa 3, jossa kolmen rahtitilan 6 ja 10 yhteinen leveys vastaa laivan leveyttä. Avaruusristikkorakenteinen rahtitila 5 ylettyy edullisesti kantavan laitakorkeuden 102 yläpuolelle, kuten kuviossa 4 on esitetty. Rahdin vertikaalista painopistettä voidaan laskea merkittävästi alas sijoitetun raskaan konttilastin 100 ansiosta ja tämän lisäksi vaihtoehtoisesti alimmaisiin rahtikennoihin 110A voidaan sijoittaa raskaampaa kappaletavaralastia tai laivan alaosaan voidaan järjestää massatavaran kuljetustilat. Tämä kokonaisjärjestely tuo las-10 taukseen joustavuutta. Se mahdollistaa samanaikaisesti suunnilleen yhtä suuren konttikuorman ja palletoidun rahdin ottamisen kuin autolastin paino yhteensä, ja tarpeeton painolasti jää pois. Tämä uudentyyppinen rakenneperiaate ja yleisjärjestely hyödyntää erityisesti autokuormalle ominaista keveyttä sitä suosivan uudentyyppisen rahtitilan avulla, jolloin tuloksena on alustyyppi, joka soveltuu kuljettamaan 15 joustavasti massakuljetuksina autoja 58 ylemmissä rahtikennoissa 110B, mutta myös kontteja 100 ja palletoitua kappaletavaralastia 57 samanaikaisesti. Kontit ja palle-toitu kappaletavaralasti samoin kuin mahdollinen massatavara edustavat raskaampaa lastityyppiä ja sijoitettuna aluksen rahtitilojen alaosiin 38C luovat aluksen vakavuutta parantavan oleellisen vaikutuksen.

20

Lisäksi erityisten pitkien rahtikennojen 110 käyttö luo edellytykset käyttää rahdin käsittelyssä pitkälle vietyä siirtoautomaatiota ja rahtiyksiköiden tiivistä pakkausta tai sijoitusta rahtitasoille 108. Pilkkomalla rahdin sijoitus todella useisiin rahtikenno-putkiin luodaan samalla luonnollinen lajittelumahdollisuus asiakkaittain, satamittain 25 ja tuotetyypeittäin. Rahdin fyysinen sijainti pystytään tunnistamaan paikkakoordi-naattien puolesta tarkasti, mikä helpottaa tietotekniikan hyväksikäyttöä vakavuusti-: V lanteen valvonnassa ja rahtaustilanteen seurannassa. Rahtikennojen suuri pituus, jo-: : ka suurimmillaan voi olla lähellä laivan pituutta, taas mahdollistaa sen, että lastauk sessa ei jää tyhjiä kohtia, vaan täyttöaste saadaan korkeaksi.

30 • ·« · . ·: ·. Keksinnön avulla vähennetään rahtitilan painoa korvaamalla painava perinteinen paikallisrakenne kevyemmällä avaruusristikkorakenteella 4, 5, 6, 10C, ja kuormaus-tasot 55, 107 voidaan valmistaa kevyistä mutta lujista poimu- tai kerroslevyistä tai ne omaavat muun kevyen rakenteen 5 6 A. Varusteina voida s*·. käyttää kevyempiä 35 teollisia valmistuotteita. Kokonaispainonsäästö on riippuvainen siitä, minkälaiset aluksen perusrakenteet ovat rahtitilojen ympäristössä. Rakenne mahdollistaa yhden rahtikerrosyksikön korkeuden H minimoinnin, jonka vaikutus kertautuu ja vastaavasti mahdollistaa yhdessä keventyneen painon kanssa useampien kuormavälitaso- 9 97459 jen käytön korkeussuunnassa uudessa avaruusristikkopohaisessa rahtitilassa. Rakenne on konstruktioltaan joustava. Alemmat lokerikot 110A; 38C voidaan kokonaisuuteen hyvin sopivina vahvistaa raskaamman palletti- tai ajoneuvolastin mukaan.

5 Autorahtitilan molemmilla sivuilla sijaitsevat avoimet tunnettujen tekniikoiden mukaiset konttiruumat 7, jotka on varustettu asianomaisilla johteilla ja konttien 100 kiinnitysvarusteilla. Vakavuuden ja rungon lujuuden salliessa voidaan kontteja lastata myöskin pääkannen 28 yläpuolelle.

10 Autolastin ja pallettitavaran kuljetusväylät laivaan on esitetty kuvioissa 2, 5 ja 16.

Alussovellutuksia luotaessa vaihtoehtoja on useita muitakin. Ratkaisuissa on myös arvioitava lastaus- ja purkausaikoihin saatavat hyödyt.

Autorahtitilat saattavat ulottua keskialueella perästä keulapiikkilaipioon 106 asti.

15 Rahtireitistä riippuen on harkittava, riittääkö pelkästään perästä lastaus nostotasoilla 17 ja aukon 10A kautta vai tarvitaanko muita nostotasokuiluja 15, 16 ratkaisun mukaisesti jossain välissä. Aluksen koneistoratkaisu vaikuttaa voimakkaasti kokonaisuuden optimoinnissa. 1 2 3 4 5 6

Aluksen avaruusristikko 4, 5, 6, 10C muodostuu teollisesti valmistetuista modu 2 loiduista profiileista 45, 46, 46A, joita varten on luotu erilaisia tunnettujen teknii 3 koiden mukaisia profiilien kiinnitystapoja. Autojen korkeudet ja leveydet vaihtele- 4 vat. Alusta lähtien voidaan suunnitella tietty yhdistelmä, esim. rahtitilassa ovat tie 5 tyn kategorian autot. Koska alus on pitkäaikainen investointi, on oleellista, että rah- 6 tikennojen korkeutta H on voitava myöhemminkin muuttaa kokonaisuutta särke- mättä. Rahtikennon kokonaispituus L on joustavuuden säilyttämiseksi suunniteltava tiettyjä tuotepituuksia ja tuotevaihtoehtoja varten ja on vähintään kahden ja edulli- ’·' ’ sesti ainakin viiden rahtiyksikön 58, 57 pituinen. Useissa tapauksissa on rahtikennon pituus tarkoituksenmukaista järjestää mahdollisimman pitkäksi. Voidaan myös aja- .. i: 30 telia, että avaruusristikkorakenne järjestetään sellaiseksi, että kaikkien tai joidenkin •« · : rahtikennojen pituutta voidaan asetella tarvittaessa vaikkapa kutakin matkaa varten erikseen. Rahtikennot voivat tietenkin sijaita laivan 1 pituussuunnassa tai poikki-suunnassa. Pituudeltaan säädettävän kuljetuspalletin 59 käyttö on oleellista, koska jäykällä lavapituudella menetetään merkittävä osa aluksen kuljetuspotentiaalista tai 35 haluttaessa säilyttää tietyn tasoinen kuljetuskapasiteetti olisi rakennettava merkittävästi pitempi alus.

97459 10

Avaruusristikkorakenteisten autorahtitilojen käytössä saadaan suurin tehokkuusetu vanhoihin rakenteisiin verrattuna, kun samanaikaisesti pystytään hyödyntämään lisä-korkeuden antamia etuja käytettäessä tätä rakenneratkaisua. Monikäyttöaluksessa uudenmalliset autorahtitilat voivat sijaita myös välitiloissa, esimerkiksi aluksen pe-5 räosan alakannet 103, 113 saattavat olla suunnitellut raskaamman pyöräajoneuvolas-tin kuljettamiseen, mutta yläosaa 6, 38A, 38B käytetään kevyemmän ajoneuvolastin kuljetukseen.

Kuvassa 6 on esitetty tilanne, jossa autorahtitiloja erottavat poikittaislaipiot ulottu-10 vat vertikaalisuunnassa vain osalle laitakorkeutta 102. Tässä tilanteessa nostotason voimalaitteet on sijoitettu siltapalkkirakenteeseen. Tietyissä tilanteissa on edullista käyttää samaa nostotasoa useamman rahtitilan kuormauksessa.

Rahtitilan 4, 5, 6, 10C kattorakenteeksi on esitetty ns. kaksoislaipiokattoa 2A-2C eli 15 homogeenista teräsrakennekonstruktiota. Kuvion 7A kattomallissa 2A on pitkittäissuuntainen vahvistus, mutta se voi olla myös poikittaissuuntaisesti valmistettu. Kuvioissa 7A, 7B ja 7C on tarkemmin esitelty eräitä sovellutusvaihtoehtoja pitkittäisistä ja yhdistetyistä pitkittäis-poikittaisyhdistelmistä vastaten kanavistomalleja 2A, 2B ja 2C. Keksinnön mukaiset sovellutukset eivät suinkaan rajoitu esitettyihin 20 malleihin. Lujuusteknisesti tästä on hyötyä, ja samalla katon kanavistot muodostavat luonnollisen tuuletusilmakanaviston rahtitilan kattoalueelle. Nämä kanavistot saadaan yhdistettyä alustyypin erääseen ominaispiirteeseen, erillisiin välitiloihin 26, 32, jotka on tarkoitettu ilmastointi- ja tuuletuslaitemoduuleille ym. varusteille. Homogeenista laipiota 2 voidaan myös käyttää korkean keskiosan rahtitilan sivulaipio-25 rakenteena, jolloin ainakin osa muodostuvista runkokanavista voisi toimia samalla tuuletuskanaviston 30 runkona tai tuuletuskanavarunkorakenteita käytetään normaa- « « « • ; ‘ Iin vertikaalikaarituksen, joka voi olla rahtitilan ulkopuolella tai sisäpuolella, yhteydessä kuvioiden 7A, 7B ja 7C mukaisesti.

. ‘ 30 Paljon tilaa vievät tuuletus-ja ilmastointilaitteet sekä ilman kuivaussuodattimet ja -kanavat voidaan keskittää omiin välitiloihin aluksen laitaosiin 32 tai keskiosiin 26, « . riippuen aluksen pääkaarityypistä. Keskiosan 26 välitila muodostaa samalla ylära kenteita sitovan ja laivan laitoja yhdistävän lujuuselementin. Raskaimpia laitteita voidaan sijoittaa alemmaksi ja samalla lähemmäksi kohdealueita. Aluksen teräsra-35 kenteisiin saadaan luotua myös luonnollisia runkorakenteita kanavistojen osiksi esim. homogeenisen rakenteen käyttö poikittaislaipioissa 109, 105 ja pitkittäislai-pion 2 tilojen hyödyntäminen esim. runkokanavistoiksi 30, 31, 33. Kanavistojen

II

11 97459 määrää voidaan pienentää, siirtää pois lastitasoilta ja varsinaisten ilmastointilaitteiden välitöntä vaikutusta tilan ilmankäsittelyssä voidaan lisätä.

Ajoneuvojen omien moottorien käyttö edellyttää erittäin tehokkaan tuuletuksen 5 asettamista kuljetuslaivoihin. Keksinnön mukaisesti on mahdollista siirtää ajoneuvoja myös ilman moottorikäyttöä, jolla ratkaisulla on vaikutusta aluksen kokonais-ilmastointiratkaisuun. Avaruusristikko-lokerikkorakenne on päädyistä hyvin avoin ja rahtikennoputkien lattiat 55, 107 ovat myös melko avoimia. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan rakentaa koko tilan levyinen "perästä keulaan" ja "pohjasta kat-10 toon" ulottuva tehokas läpivirtaustuuletusjärjestelmä pienin kanavistovedoin 2 A, 2B, 2C; 30, 31, 33, mikä vanhojen ratkaisujen yhteydessä ei ole näin selkeästi mahdollista.

Tällainen rahtitilakokonaisuus on myös teknisesti helposti varustettavissa säädettä-15 villä ilmastointi- tai ilmankuivainsuodatinyksiköillä, mikäli lastityypit niin vaativat. Paloturvallisuuden valvonta-ja sammutustekniikoiden soveltaminen tällaiseen korkeahkoon melko avoimeen tilaan mahdollistaa teknisesti tehokkaiden ratkaisujen käytön.

20 Ajoneuvokalusto voidaan tuoda aluksen rahtikennon sijoituspaikkaan usealla tavalla. Käyttämällä integroitua pitkälle automatisoitua kuljetusketjua on lasti tällöin sijoitettava kuljetusalustalle 59 ja sijoitettava laiturin lajittelupöydälle 19, josta lasti siirtyy tunnettuja kuljetinteknisiä ratkaisuja käyttävien laiteratkaisujen avulla ensin nosto/siirtotasolle 19, välitasolle 21, nostotasolle ja siitä rahtikennoon 110.

25

Ajoneuvo voidaan myös ajaa omin moottorein vanhan ratkaisun mallin mukaan lai- « · · '"l turilta nostotasolle ja siitä edelleen ajaen rahtikennoon. Ajoneuvo voidaan siirtää • » · '·* ’ myös poikittaisasennossa kuljetintoimilaitteiden työntämänä ilman rahtipallettia suoraan nostotasolle ja siitä ajaen rahtikennon sisään. Avatun nostokuilun 15, 16 ., ;·' ’ 30 kattoaukon kauttakin voidaan siirtää ajoneuvoja tai kappaletavararahtia, joita varten : : . tarvitaan tarkoitukseen sopivat nostotasot tai useampikerroksiset kennomaiset ristik-korakenteiset nostotasot.

• »

Keksinnön mukaisessa aluksessa käytetään pääasiallisesti monitasoista nostotasoa, 35 jotka tasot on sidottu toisiinsa kokonaisrakennetta keventävällä tukiristikolla. Kuvioissa 20, 21 on kaksitasoinen ratkaisu, jonka tasot ovat joka toisen rahtikennon las-taustason 108 kanssa samalla korkeudella. Lastaustehokkuus kasvaa oleellisesti, kun voidaan lastata ja purkaa useampi rahtikennotaso 108 yhtaikaa.

12 97459

Kansirakenteen 8 sijoittaminen keulaosaan luo yleisjärjestyksen kautta uusia mahdollisuuksia. Kansirakenne sitoo korkeaa keskellä olevaa rahtitilaa, samaten leveämpi peräsosan 106 rakenne. Kansirakenteen massa sijoittuu alemmaksi kuin pe-5 rinteisen ratkaisun mukaisissa aluksissa. Samaan suuntaan vaikuttaa pelastusvene-asemien 22 sijoittaminen yläkannelle kansirakenteen taakse. Suurissa laivoissa on kaksoisrunko 1, jonka yläosassa on vahvistettu vääntöä vastustava suuri kotelopalkki 28 ja usein sen alla on yli koko laivan ulottuva käytäväkotelo 29 sisäistä liikennettä, kaapeleita sekä kanavisto-ja putkilinjoja varten. Tietenkin laivan runko käsittää 10 myös pohjan 103 sekä kantavan laidoituksen 3. Nämä yhdessä muodostavat itsekan-tavan kuorirakenteen.

Laivan kokoonpanovaiheessa pyritään käyttämään mahdollisimman suuria ja pitkälle varusteltuja rakennekokonaisuuksia, joissa vuorostaan on käytetty mahdollisim-15 man paljon telakalla esivalmistettuja tai muutoin tehdasvalmistettuja komponentteja. Tavoitteena on ollut siirtää työtä pois sekavasta laivatilaympäristöstä. Päätavoitteena on saada lyhennettyä laivan kokonaisrakennusaikaa merkittävästi ja samalla pyrkiä tekemään työ kustannustehokkaasti. Nämä tavoitteet voidaan toteuttaa erityisen tehokkaasti avaruusristikkorakenteisessa 4, 5, 6, 10C, pitkälle moduloidussa tuottees-20 sa. Tuotteen laatutaso saadaan korkeaksi. Kun päärakenne on hyvin pitkälle moduloitu 38, on tästä erittäin paljon hyötyä myös huolto-ja korjaustilanteissa. Vioittuneiden osien tai komponenttien vaihtaminen on merkittävästi nopeampaa verrattuna ei-hierarkkisten rakenteiden korjauksiin tai paikalla tehtyjen "pysyvien rakenteiden" korjauksiin.

. .25 : V. Rahtitilojen kantava runko muodostuu avaruusristikkorakenteesta, joka on mitoitettu 9 9 kantamaan rahtikennoihin 110 sijoitettu lasti ja ottamaan huomioon laivan kallistelun aiheuttamat kiihtyvyysvoimat, mutta se ei ole rakenteena suunniteltu laivan ko-konaislujuuden kantamiseen. Rakenneteknisesti ristikkorakenteet ovat lujia ja kevei-30 tä.

• · 9 Ψ 1 · « *:·*: Avaruusristikko jaetaan suuruudesta riippuen vertikaali- ja horisontaalisuunnassa vähintään yhteen päämoduuliin 38A, 38B ja/tai 38C, joka on pääkokoonpanoyksik-kö laivavaiheessa. Samalla se on avaruusristikon sisäinen lujuusmoduuli tapauk-35 sissa, joissa päämoduuleja on useita. Laivateknisessä ratkaisussa on huomioitava olosuhteet, joissa alus toimii. Pitkittäissuunnassa moduulit 38 saattavat olla jopa 40 m pituisia. Moduulien vaakarajalla moduulit sidotaan erillisellä kattoristikolla 39, jossa on mm. pitkittäisprofiili 43. Pääasiallisesti sen tasosta on kiinnitykset rahtiti- li 13 97459 lasta keulalaipioon 105, perälaipioon ja sivulaipioon 2 tai laitaan 3 osittain joustavin liitoksin 112 ja tarvittaessa lisäkiinnitykset rahtikennojen lattiatasojen kohdalta. Moduulit lepäävät aluksen kantavan lattian kuten kaksoispohjan 103 tai muun kannen 113 päällä. Tämän tasoristikon 39, 39A on kestettävä tietty määrä pitkittäis-5 poikittaissuuntaisia voimia. Pääristikkotaso 39 on samalla päämoduulin kokoonpanovaiheessa tärkeä asennusjigi. Asennushallin lattiatasossa käytetään vastaavaa. Tämä on eräs keino saavuttaa päämoduulien hyvä mittatarkkuus.

Koska keksinnön eräät olennaiset piirteet keskittyvät yhden rahtitilan ympäristöön, 10 voidaan tällaista kokonaisratkaisua soveltaa myös muihin alustyyppeihin, osaratkaisuna tai kokonaisratkaisun puitteissa. Myös eräiden vanhojen alustyyppien rahdin kuljetusjoustoa voidaan lisätä ja lastinkäsittelyn teknologiatasoa nostaa, jopa kasvattaa kuljetuskapasiteettia saman kuolleen painon rajoissa. Myös uudistuotteessa rahtikennojen määrät saattavat vaihdella. Rahtikennojen käyttö osaratkaisuna ajo-15 neuvokaluston ja kappaletavaran kuljettamiseksi saattaa olla eräissä toisissa alus-tyypeissä taloudellisesti hyvinkin perusteltua.

Kuvioissa 9 ja 10 on esitetty eräs tapa suorittaa kokoonpano. Profiilien 43, 44, 42 käyttö on oleellista esitetyn kokoonpanotavan toteutuksessa. Teräskupit 43B ja 43A 20 muodostavat pystyprofiilien 45 alapään ja yläpään sijoituspaikan ja muodostavat mm. moduulien väliset jäykät tai osittain joustavat liitokset 41. Liitosten on oltava riittävän jäykkiä, jotta avaruusristikko on itsekantava, mutta tietty joustavuus tai liikkumavara näissä liitoksissa 41 pienentää ristikossa ilmeneviä jännityksiä, joita laivan kantavan rungon muodonmuutokset esim. merenkäynnissä muutoin siihen ai-25 heuttaisivat. Tasomaiset profiilielementit 39A, 39B, 39C jne. ovat alikokoonpano-{*.*. yksiköitä. Vastaavasti keskeinen kattoristikkoelementti 39 koostuu profiilin 43 9 » .•r. osista ja niiden väliset ristikkorakenteet on esikoottu kokonaisena ennen liittämistä

« 4 m J

profiiliin 43 kiinni.

;·· 30 Kuviossa 9 esitetään eräs sovellutus päämoduulin asentamisesta laivaan eli tuonti \ yläkautta paikalleen. Vastaavasti kuvassa 10 nähdään päämoduulin työntö rahtiti- laan avonaisen päädyn kautta. Valinta riippuu paljolti siitä, miten muu laiva kokonaisuutena kootaan. Päämoduulien lukumäärä vertikaali-ja horisontaalisuunnassa riippuu mm. aluksen päämitoista, rakentavan telakan laitteistoista ja laivasuunnitte-35 lun näkökohdista.

Pyrittäessä lyhyeen toimitusaikaan laivanrakennuksessa olennainen keino on lyhentää pääkokoonpanovaihetta. Sen on toisaalta koostuttuva riittävän suurista loppu- 14 97459 tuotteista ja koko kokoonpanoketjun alikokoonpanoyksiköihin ja peruskomponentteihin asti on oltava hyvin hierarkkinen. Avaruusristikoista koostuvat päämoduulit 38 tehdasvalmisteisine varusteineen mahdollistavat päämoduulien varustelun melko valmiiksi ennen laivaan nostoa. Ne luovat edellytykset siirtää työtä pois laivasta te-5 lakan tuotepajoille tai laitetoimittajille. Tällaiseen avaruusristikkoon kuuluu melko paljon kevyttä varustetta, mutta myös ohjausautomaatio- yms. laitteita. Eräs oleellinen varusteryhmä koostuu ryhmästä kaapelit, pienputkisto ja mahdolliset kanavat. Viimeistään päämoduulivaiheessa kaapelit tulee olla vedettyjä päämoduuleissa olevat toimilaitteet kytketty jne. Vastaavasti yli moduulirajojen menevissä systeemeissä 10 varaudutaan siihen, että esim. kaapelit on sijoitettu esikatkaistuna edellisen päämo-duulin sisään odottamaan jatkoasennusta. Toisinaan selvitään pelkillä jatkokappaleilla tai vastaavilla. Edellä mainitulla tavalla toimien on mahdollista kokeilla pää-moduulin 38 tiettyjä toimilaitteita ennen laivaan nostoa, jolloin mahdollistetaan koe-käyttöajan merkittävä lyhentyminen.

15

Nostokuilun vieressä olevat ns. huoltotasotilat 35 ovat toimVnallisesti tärkeitä. Mikäli ajoneuvot ajetaan omin moottorein rahtikennoihin, tämä ratkaisu antaa enemmän kääntötilaa. Näillä tasoilla sijaitsevat ensimmäiset rahtikennojen 110 rahdin siirron voimalaitteista, myöskin mekaanisesti toimilaiteohjauksella toimivat luki-20 tuslaitteet ja porrasyhteydet vertikaalisuunnassa voidaan keskittää tälle alueelle.

Manuaalisesti käytettäviä lukituslaitteita tarvittaneen myöskin. On useita tunnettujen tekniikoiden mukaisia ratkaisuja siihen, miten rahtipalletit liikkuvat rahtikennossa ja miten ne lukitaan paikoilleen. Kuvassa on esitetty eräs tekniikka, eli tiheästi sijoitetut pienet lattiarullaelementit 56 ja rahdin siirtoon tarkoitetut toimilaitteilla varuste-25 tut voimarullat 54. Huoltotason kaiteiden 35A on oltava toimilaiteohjauksella toi-mivia, kääntyviä tai vertikaalisesti siirtyviä konstruktioita. Nostotasolla on oltava ’.ohjauspaneeli, josta käsin kokonaistilannetta voidaan ohjata ja kontrolloida.

♦ « · ♦

Rahtikennon 110 lattiaelementeissä 55, 107 on käytetty pääasiallisesti kevytraken- . ’’ 30 teisia lattiaelementtejä, kerroslevyistä tehtyjä tai poimulevyrakenteisia paneeleja «' » V 55. Tässä tapauksessa siirtorullaelementit 54, 56 on sijoitettu lattiapaneelin uraan määrävälein. Vioittuneet siirtorullat voidaan vastaavasti poistaa ja korvata nopeasti uusilla. Sivuohjaimet ovat myös kompakteja tuotteita, jotka voidaan tarvittaessa korvata nopeasti uusilla. Muut lattiaelementit ovat verkkolevypintaisia 56A verti-35 kaalisen ilmanvaihdon takaamiseksi. Lattian rakenne riippuu valituista rahtipalletteja 57 liikuttavista voimansiirtotoimilaitteista.

li 15 97459

Rahtikennon lattiarakenteina käytetään pääasiallisesti poimulevyrakenteisia lattiapa-neeleja 55, joiden lujuusominaisuudet ovat hyvät ja joita käyttämällä paino saadaan kevyeksi. Poimulevyn poimuprofiilit ovat lujuusopissa tunnettuja: on esitetty paljon laskelmia lujuusopillisesti optimiviistouskulmista ja muista parametreista. Keksin-5 non mukaisessa kuormituspaneelissa on "alaslaskettu" keskiosa eli kuormituspinta 115 ja sivuilla korkeammat tukipoimut 116. Tähän profiilin muodostamaan kouruun on tarkoitus kiinnittää erilaisia lastin siirrossa tarvittavia varusteita esimerkiksi rul-laelementtejä, erilaisia lukituslaitteita jne. Nämä varusteet sijaitsevat osaksi suojatussa tilassa, ja ne ulottuvat tarvittavan verran yli lattiapaneelin ylätason. Tällaiset 10 moduloidut paneelit voidaan valmistaa teräsohutlevyistä, kevytmetallilevyistä, kuten sopivista alumiiniseoksista tehdyistä levyistä, tai muista tunnetuista kevyistä mutta lujista materiaaleista. Kuviossa 26 on esitetty erään kuormituspaneelin aksonometri-nen kuva, jonka mukaan sisällä oleva tukirakenne sisältää neljä poimua, mutta niitä voi olla yhdestä ylöspäin sovellutuksen mukaan. Levy valmistetaan kolmesta ήπιοί 5 toon puristetusta levystä 66, 67, 69, joiden keskinäinen paksuus voi vaihdella, mikä on lujuustekninen optimointikysymys ja siten sovellutuskohtainen. Levyjen kiinnitykseen voidaan käyttää tunnettuja valmistusteknisiä ratkaisuja esim. erilaisia hitsa-usteknisiä kiinnity stapoja, liimausta tai mittausta ja jotain muuta. Tällainen kiinni-tyslaipoilla varustettu paneeli voidaan kiinnittää alustaansa nopeasti. Rinnakkaisten 20 paneelien väliin jäävällä täyteprofiililla 65 on lattiatäytöksen lisäksi oleellinen merkitys esim. kaapeliputkien ja muiden pienputkien suojakotelona. Kaapelit voidaan ottaa ulos tarvittavan käyttölaitteen kohdalta jokaisen profiilin yläpinnassa tai alapinnassa olevan aukotuksen kautta ja liittää asianomaiseen toimilaitteeseen. Se soveltuu hyvin myös hydrauliputkien ja pneumatiikkaputkien suojakoteloksi. Näitä 25 energiamuotoja tarvitsevia toimilaitteita on useita. Poimulevypaneeleiden leveyttä : V voidaan helposti moduloida, mikä järkiperäistää teollista valmistusprosessia.

• · « • · «

Palletoidun autolastin ja kappaletavaralastin materiaalinkäsittelyketju muodostaa .;. integroidun kokonaisuuden. Palletoidun lastin siirtely voidaan suorittaa useilla tun- • * · · 30 netuilla tekniikoilla. Patenttiselityksessä on kuvattu eräs toimintaratkaisu. Lastauksen tehokkuus edellyttää, että itse laivassa suoritettavia työvaiheita vähennetään ja I · I · · * * lastia käsitellään suurempina kokonaisuuksina.

• · ·

Autojen siirtäminen satamaterminaalissa kuljetusalustalle ja auton kiinnitys termi-35 naalissa alustalleen siirtää kiinnitystyövaiheita pois 1 aivashi Keksintöön liittyy säädettävä autojen kuljetusalusta 59. Esitetty kuljetuspalletti 59 on samalla kevytra-kenneteknisin ratkaisuin saatu kevyeksi. Sen käyttö edellyttää toisaalta jatkuvaa "rullalta rullalle" siirtelyä tai vastaavaa. Kuljetuspalletti on kuitenkin jäykempi kuin 16 97459 lentokonerahtauksessa käytetty. Palletissa on keksinnön mukaan säädeltävä perä-osa, jota tarvitaan, jotta kaikki henkilöautot ja vastaavat voidaan mahduttaa kokonaispituudeltaan rahtipalletin mittojen M sisään. Rahtikennoissa 110 rahtipalletit 59 ovat toisissaan kiinni. Henkilö-ja pakettiautojen ja vastaavien pituusmitat vaihtele-5 vat runsaan metrin rajoissa eli 1,0-1,5 m rajoissa. Kuormapallettien luoma pituus-jousto on keskeinen, suorastaan oleellinen, tekijä aluksen tehokkaassa lastauksessa. Rahtikennostolle voidaan helpohkosti luoda erilaisia optimipituuksia, jotka mahdollistavat sopivasti eripituisten tuotteiden lastauksen samaan rahtikennoon.

10 Rahti kiinnitetään satamaterminaalissa tai asiakkaan luona palletilleen 59 esim. tunnetun laajalti käytetyn tekniikan mukaisesti Tähtiverkolla tai rahtiliinoilla. Satama-terminaalissa lastatut kuljetusalustat syötetään laivan vieressä olevalle lastaustasolle 20 lastauksen edellyttämässä järjestyksessä. Siirtoon tarvitaan kuljetusrullilla varustetut kuljetusalustat. Tässä vaiheessa voidaan hyvin ottaa huomioon purkusatamat, 15 asiakasryhmät ja tuoteryhmät. Vastaavasti kappaletavara 57 voidaan sijoittaa autojen 58 kuljetukseen tarkoitetulle rahtipalletille, jossa on vain kouruosa, johon mahtuvat hyvin standardin mukaiset kuljetusalustat. Muuta kappaletavararahtia 57 voidaan sijoittaa myöskin säädettävälle kuljetuspalletille koko sen pituutta hyödyntäen. 1 2 3 4 5 6

Palletoitu rahti siirretään kuljetusalustoilla, joiden pohja on varustettu pallettien 2 siirtoon sopivilla toimilaitteilla. Näistä lasti siirretään lajittelutasolle 20. Lajittelu- 3 taso on bufferttipaikka ja samalla samanlevyinen kuin suurimpien alusten uudet 4 rahtitilat. Tämä järjestely mahdollistaa rahtikennojen "kertalatauksen" samalla ta 5 solla. Yhdistetylle nosto/siirtolavalle siirtyy rinnan asettuneina saman verran rahti- 6 palletteja kuin samassa tasossa on rahtikennon linjoja.

• · · • · • ·

Nostotaso täyttyy rahtipalleteista. Koska palleteilla on vakioleveys, ovat palletit melko tarkkaan rahtikennojen aukkojen linjalla.Tässä vaiheessa nostotasossa olevat . . lastin poikittaiset siirtolaitteet 49 toimivat eli siirto aluksen pituusakselin suuntai- tili . ·· 30 sena voi alkaa. Kerroksen pallettirivien käsitteleminen kerralla on oleellista lastaus-• · · tehokkuuden kannalta. Käyttämällä esitettyä kaksikerroksista tai useampikerroksista •" · nostotasoa lisätään lastaustehokkuutta, koska aikaavievä nostotasolta siirto tai rahti-kennoista nostotasolle siirto voi tapahtua yhtaikaa useamman tason kohdalla. Leve-ässä kuilussa voidaan tasata joka toisen rahtikennon lattiatasot nostotasojen vas-35 taaviin, ja korkeussuunnassa peräkkäiset rahtitasot 108 voidaan jo tasata kapeissa kuiluissa. Nostokuilussa voidaan luonnollisesti käyttää myös yksitasoratkaisuja 11.

17 97459

Kuvion mukaisesti keulimmaisen nostotason 12 toimilaitteet 34, 36 on sijoitettu ylimmälle kannelle nostokuilun läheisyyteen. Tällaiset toimilaitteet on synkronoitava toimimaan yhdessä, mikä nykyisellä säätötekniikalla onnistuu hyvin. Toimilaitteet voivat sijaita myös aluksen nostokuilun pohjatasossa. Perässä olevan matalam-5 man nostokuilun nostotason toimilaitteina voi olla sama tekniikka kuin keulimmai-sessa nostokuilussa, mutta siihen soveltuu myös hyvin toinen tunnettu perustekniikka, jolla liike saadaan aikaan.

Rahtausvaiheessa tämäntyyppinen alus viippaa ja kallistelee, mistä aiheutuneita 10 liikkeitä kompensoidaan mm. kallistustankkien toiminnalla. Teknisesti on kuitenkin lähdettävä siitä, että nostotason tulee pystyä toimimaan tietyn tasoisten viippaus-ja kallistuskulmien vallitessa. Johdekiskoilla 53 ja niihin tukeutuvilla johdepyörästöillä 56D on tässä tärkeä merkitys. Nostotason ollessa kaksi- tai useampitasoinen, paranee johdepyörien ohjaava vaikutus. Nostotaso on tuettava sekä pitkittäis- että poikit-15 taissuunnassa. Nostotason toimilaitteet voidaan varustaa tunnettujen teknii-koiden mukaisesti nopeuden ja kuormituksensäätöautomaatiolla. Raskaalla pallettilastilla joudutaan käyttämään hitaampia nopeuksia ja kevyellä autolastilla voidaan käyttää suurempia nostonopeuksia. Nostotason pinnalla ovat poikittaiset lastinsiirtotoimi-laitteet tunnettujen tekniikkojen mukaisia. Rahtipallettien ollessa nostotasolla käyte-20 tään aluksen pitkittäisakselin suuntaisia rahdin siirtolaitteita, joiden avulla lasti siirtyy rahtikennon toimilaitteiden piiriin.

Rahtikennon lattiatasossa on tunnettujen tekniikoiden mukaisia toimilaitteita, joiden avulla rahtipalletti siirtyy eteenpäin. Rahtikennon sivussa on myös ohjausrullia 50 25 määrävälein varmistamassa, että rahtipalletit 59 pääsevät esteettä siirtymään eteen-päin. Rahtipalletit voidaan ajaa toisiinsa kiinni. Kokonaisratkaisusta riippuen kes-kellä olevia erillisiä rahtipalletteja voidaan lukita alustaansa taikka suorittaa yhteinen lukitus eli viimeinen rahtipalletti nostotason puolelta lukitaan alustaansa. Tur-. vallisuussyistä tarvittaneen kaksin-kolminkertainen lukitusvarmennus rahtilinjalla.

·;;; 30 Osa voi olla automaattisesti kaukosäätöisten toimilaitteiden ohjaamia, ja osa voidaan • f · *·' ‘ suorittaa manuaalisesti.

• ·

Rahtikennossa on erikoisprofiili 72, jonka tehtävänä on estää kuormapallettia kaatumasta aluksen kallistuessa. Kun rahti oli vastaavasti terminaalivaiheessa sidottu 35 rahtipallettiin, on rahdin laivavaiheen kokonaiskiinnitysaika kaikkine vaiheineen uudessa järjestelmässä merkittävästi lyhyempi, sillä erillistä kiinnitystä laivavai-heessa ei enää tarvita. Erikoisprofiilin ensimmäinen tehtävä on siis rajoittaa kuorma-palletin vertikaalista liikettä ja viime kädessä estää kallistuminen ja toisena tehtä- 97459 18 vänä on toimia auton sivuohjaimena. Ajettaessa omin moottorein rahtikennossa si-vuprofiilin tehtävänä on rajoittaa kosketukset pystypilareihin 45 ja vastaavat törmäilyt ohjaamalla renkaiden sivujen kautta auton pitkittäistä ohjautumista poikkeustilanteessa. Lista on varustettu elastisella suojaprofiililla 73, jokh ei pilaa maalia.

5

Rahtipallettien ja autopallettien latausperiaate kuljetuslaitteille on sama. Käytännössä raskaammat kappaletavarapalletit lastataan alimpiin rahtikennoihin 110A ensin ja sen jälkeen kevyemmät autopalletit ylempiin rahtikennoihin 110B. Tämä tilanne on yleinen paluulastivaiheessa. Usein menolastivaiheessa rahtitilat ovat täyn-10 nä pelkästään autopalletteja.

Konttilastin lastaus ja purkaus konttiruumista 7 tapahtuu tunnetuilla tekniikoilla toimivilla konttinostureilla, jotka on varustettu kontin 100 yläpintaan kiinnittyvillä levitin-tarraintasoilla. Maailman satamissa voidaan havaita kehityssuunta, jossa sa-15 tamien on erikoistumisen lisäksi hallittava myös muiden materiaalimuotojen käsittelyt. Täten erityisesti konttien massamaiseen käsittelyyn erikoistuneet satamat pyrkivät nykyään myös saamaan muunkinlaisia rahtialuksia alueelleen.

Kuviossa 1 nähdään pitkittäisleikkaus keskiosan rahtitilasta 4 ja keulaosan rahtiti- 20 lasta 5 ja aluksen perätilaan sivuosiin sijoitetuista rahtitiloista 6. Aluksessa on runko 1 ja sen kansirakennus 8 on sijoitettu keulaan, konetilat 9 ovat perässä ja konetilojen yläpuolella on raskaalle pyörälastille tarkoitettu perinteisen tekniikan mukainen kansijärjestely 10. Savupiippuja 24 on kaksi sijoitettuna laidoituksen reunaan. Kui- luosat 23 on sijoitettu rungon kaksoislaidotuksen levyiseen tilaan pääkannen yläpuo- 25 lella. Kuilussa on pakoputket, äänenvaimentimia, huoltotasoja ja muita varusteita.

Alus on varustettu sivuun aukeavalla peräportilla 18. Peränostokuilun 16 sivuportti on merkitty viitteellä 13 ja keulanostokuilun sivuportti viitteellä 14. Tuuletusilman sisäänotot ovat kolmessa kohdassa 25. Keskellä olevan rahtitilan keulaosassa on ns.

. . poikittainen kofferdam-tila 26, johon on sijoitettu keskitilan tuuletukseen ja ilmas- ‘ · - 30 tointiin liittyvää laitteistoa ja suutinaukkoja. Peränostokuilun nostotaso on merkitty • » · \ viitteellä 11 ja keulassa näkyy keulanostokuilun 15 nostotaso 12.

• ·

Kuviossa 2 nähdään layout ylhäältä pääkannen tasolta katsottuna. Perimmäiset nos-totasot on merkitty 17, joista käsin päästään suoraan avonaisiin rahtitilojen päätyi-35 hin. Konehuoneen edessä oleva peränostotaso 11, jonne rahti tuodaan sivuportin 13 kautta tai vaihtoehtoisesti raskaslastikannella 113 olevan aukon 10A kautta ja koko laivan levyisen 104 keularahtitilan nostotaso on 12. Konekuilujen tilavaraus kohdissa 23. Konttiruumat 7 sijaitsevat aluksen sivuilla ja niiden edessä pelastusvene- li 19 97459 asemat 22. Konttiruumat jaetaan poikittaissuunnassa tunnetun tekniikan mukaisilla vertikaalisilla kiinteillä tai osin säädettävillä tukilaipiorakenteilla 109, joihin osa konttien 100 ohjausjohteista on kiinnitetty. Peräsivuportti alaslasketussa asennossa on merkitty 18. Tarpeesta riippuen keulaportti 14 on varustettu normaalilla toimilait-5 teillä varustetulla porttirakenteella tai se voidaan varustaa myös sivuportilla vaihtoehtoista käyttöä varten. Tunnetun tekniikan mukaisen sivuportin saranaosaa voidaan liu uttaa ylöspäin 1-2 perinteisen kansivälin korkeuden verran. Tämä mahdollistaa teknisesti patenttiselityksessä mainitun laiturilaitteiston käytön taikka erikseen sivu-portin käytön. Keskirahtitilan ja peräkuilun rahdinsiirto-ja laiturilaitteet ovat: 10 lajittelupöytä 20, joka on varustettu rullastolla tai muilla tunnetuilla rahdinsiirron toimilaitteilla, yhdistetty nosto-rahdinsiirtotaso 19, ja laivan sivuaukon alareunan päällä on kuljetintoimilaitteella varustettu välitaso 21, jonka kautta rahti siirtyy nostotasolle. Keula-aukon kohdalla on samat varusteet ja lisäksi on esitetty vaihtoehtoinen ratkaisu lajittelutason sijoitukselle 20A, jolloin saadaan suoraviivaisempi 15 kulku palleteille, mutta vastaavasti tarvitaan tässä suunnassa enemmän tilaa. Ilmas-tointimoduulien kofferdammi näkyy ylhäältäpäin 26.

Pääpiirteinä kuvioista 1 ja 2 on nähtävissä, että pääasiallisesti laivan auto-ja kappa-letavararahtitilat ovat rungon keskiosassa korkeassa tomimaisessa rahtitilassa 4, joka 20 on rakenteeltaan itsekantava avaruusristikko, joka on siten mitoitettu, että se ei varsinaisesti osallistu laivan kokonaislujuuden kantamiseen ja jonka sisällä oleviin pituussuuntaisiin putkimaisiin rahtikennoihin 110 autot ja palletoitu kappaletavara sijoitetaan näiden omin voimalaittein, rahtikennon omin tai ulkopuolisin käyttölaittein tai lihasvoimalla. Autorahtitilan molemmilla sivuilla on yläosastaan avoimet tunnet-25 tujen tekniikoiden mukaiset, mutta selvästi matalammat, konttiruumat 7, joihin : ’ ·[: kontit 100 lasketaan tai nostetaan yläkautta, joiden tilojen yläpinta rajautuu yläkan- teen 28 tai laitakorkeuteen 102 ja samalla usein lujuuskanteen. Autorahtitila saattaa ulottua L pääasiallisesti perästä 106 keulapiikkilaipioon 105 asti yhtenä osana tai useampaan osaan 10C, 6, 5, 4 jaettuna ja rahtitilat saattavat olla leveydeltään 101 30 laivan leveyttä 104 pienempiä tai leventyä ulottuen koko laivan leveydelle 104 • » « vaihtoehtotilanteissa esim. perän ja keulan alueilla samalla sitoen kapeaa keskiosan rahtitilaa. Avaruusristikkorakenteiset rahtitilaosuudet 4, 5, 6, 10C ulottuvat yleensä aluksen kaksoispohjasta 103 rahtitilan kattoon asti, mutta voivat ulottua myös vain osaan käytettävissä olevasta korkeudesta alkaen kantavasta välipohjasta 113,kuten 35 perän rahtitilaosuus (katso kuvio 3). Erottavat poikittaislaipiot 105, 109 ulottuvat joissakin tapauksissa vertikaalisuunnassa vain osalle laitakorkeutta 102 ja tilan yläosa on pituussuunnassa L avoin, jolloin on mahdollista kuljettaa nostotaso ja jopa rahtiakin rahtiosastolta toiseen. Konttiruumien sijasta tai lisäksi keksinnön mukai- 20 97459 sessa laivassa voi olla myös massatavaran säiliömäinen ruuma tai ruumia, jotka on edullisesti sijoitettu samalla tavoin kuin konttiruumat laivan alaosiin esim. kaksois-pohjan 103 tai muun kantavan kannen 113 päälle.

5 Kuviossa 3 nähdään poikkileikkaus aluksen perätilasta. Keskimmäinen rahtitila 4 ulottuu perään 106 asti ja tämän sivulla ovat sivuosien samalla tekniikalla varustetut rahtitilat 6. Tämän tilan osan tuuletus-ja ilmastointimoduulit on sijoitettu sivutiloihin 32, ja sivuosan etuosassa on tilanvaraukset konekuiluille 23. Tässä vaihtoehdossa on esitetty raskaslastikansi 113, jolle voidaan sijoittaa raskaammat ja kor-10 keammat ajoneuvot tai kappaletavarayksiköt. Rahtausajoneuvot ajavat sivuporttia pitkin kannelle. Nostotasojen 17 peräosa muodostaa suljetun laipiorakenteen.

Kuviossa 4 nähdään leikkaus konttiruumien kohdalta laivan keskikohdasta. Aluksessa on kaksoislaidoitus, joka sisältää kaksoispohjan 103 ja jonka yläpäässä on 15 vääntöä vastustava hyvin vahva kotelopalkkirakenne 28. Tämä rajaa tässä tapauksessa kantavan laitakorkeuden 102. Sen alapuolella nähdään toinen kotelopalkki 29, joka muodostaa sisäisen huoltokäytävän. Kontit 100 lastataan tunnetun nykyaikaisen tekniikan mukaan ilman ruuman luukkuja oleviin ruumiin. Konttiruumien 7 pituudet on mitoitettava ottaen huomioon 20' ja 40' peruskontit, mutta myöskin 45', 48' ja 20 49' konttien on mahduttava ainakin osaksi mukaan. Konttiruumissa on tunnetun teknii-kan mukaiset konttien väliin sijoittuvat kiinteät ja/tai osin säädettävät jako-laipiot 109, joissa osaltaan on johteet kontteja 100 varten. Normaalisti voidaan ottaa myöskin kontteja pääkannen 28 yläpuolelle eli kansilastiksi. Määrät riippuvat muun rahdin määrästä, sijoittumisesta ja ahtauskertoimesta. Kuvioista 1-4 on nähtävissä 25 myös avaruusristikkorakenne 4, siinä rahtikennot 110 samoin kuin avaruusristikon välyksellinen, periksiantava tai joustava tuenta 112 laivan runkoon 1. Joustava, : ·’ välyksellinen tai periksiantava tuenta laivan kantavaan runkoon 1 tarvitaan, jotta lai- V : van rungon esim. merenkäynnistä aiheutuvat muodonmuutokset siirtyisivät enintään joltain osin avaruusristikkorakenteisiin rahtitiloihin 4, 5, 6, 10C. Kuvioista on myös 30 nähtävissä avaruusristikkorakenteisen rahtitilan leveys vaihtoehtoja rungon 1 levey- . teen verrattuna samoin kuin tämän rahtitilan tyypillisiä kantavan laitakorkeuden 102 "\m. edullisesti yleensä ylittäviä korkeuksia.

Rahtitilan ns. "ristituuletus"-ilmastointiperiaate näkyy kuvasta selkeästi: 1) katossa 35 2A homogeeninen rakenne mahdollistaa hyvät runkokanavat 31, joiden alapintaan voidaan asentaa määrävälein tarvittavat suulakkeet; 2) kuvion esimerkissä keskitilaa 4 tukeva pitkittäislaipio 2 on sijoitettu tilan ulkopuolelle, josta laipiosta osan muodostavat kotelopalkit 30, joita voidaan hyödyntää myös tuuletusilmakanavina, si-

II

21 97459 vuissa paikat suuttimille; 3) pohjassa avaruusristikon alla on rahtikennokohtaiset ka-navalinjat 33 suulakkeineen.

Kuviossa 5 nähdään pelastusveneiden 22 sijoittuminen alas ns. lujuuskannelle.

5

Kuvio 6 on poikkileikkaus keulimmaisesta leveästä rahtitilasta. Kuviossa on monitasoinen nostotaso 12, joka on vähintään kaksitasoinen, sen toimilaitteet 34, 36 ovat ylimmällä kannella. Toimilaitteet voivat teknisesti sijaita kuilun alaosassakin. Laiturilla on yhdistetty rahdin nosto-siirtolaitemoduuli 19, 20, 21, jossa näkyy eräs 10 rahtipalletti lastausta varten sijoitettuna. Alkuaan palletti sijaitsee lajittelutasolla kohdassa 20. Alukseen kuuluva välitaso näkyy kuvion kohdassa 21. Kuviosta näkyvät kaaviomaisesti myös avaruusristikkorakenteen pystypilarit 45 samoin kuin rahti-kennot 110 ja niiden rahtitasot 108 kaksoispohjan 103 päällä. Avaruusristikkoraken-ne on siis mitoitettu kantamaan rahtikennoihin 110 sijoitettu lasti, mutta se ei raken-15 teenä osallistu laivan kokonaislujuuden kantamiseen ja se rakenteena tuetaan mm.

laivan sivulaipioihin pääasiallisesti osittain joustavin liitoksin 112, mutta tarvittaessa myös rahtikennojen lattiatasojen kohdalta.

Kuviossa 7 A on tarkempi esitys korkean rahtitilan kaksoiskattorakenteesta 2A. Ka-20 ton rakenne muodostuu pitkittäisten teräselementtien muodostamista kanavista, joita vahvistetaan määrävälein poikittaisjäykkääjillä 75. Poikittaisjäykkääjien kohdalla on yhteys korkean rahtitilan vertikaalisen jäykisteen muodostamaan runkokanavaan 30. Ilmayhteys tapahtuu aukkojen 74 kautta.

25 Kuviossa 7B on eräs sovellutusvaihtoehto, kaksoiskattorakenne 2B, jossa pääosa :*·*: kaksoisrakenteen kanavista on poikittaisessa suunnassa, vain keskellä on ilmaa ja- kava keskuskanava 77. Runkokanavien 30 kohdalla poikittaiset kanavat ovat myös vahvistettuja 80, mutta muualla kevyempiä 81. Runkokanavan 77 molemmilla puolilla ovat aukotukset 78, jotka yhdistävät poikittaiskanaviston, joista osa yhdistyy ’.’30 rahtitilaan ilmasuuttimien 76 välityksellä.

Kuviossa 7C esitetään myös eräs sovellutusvaihtoehto, kaksoiskattorakenne 2C, jossa keskellä on kaksi toisistaan erillään olevaa pitkittäistä runkokanavaa 79. Näin aluksen ilmatila voidaan jakaa kahteen osaan. Avaruusristikkorakenteen katto-osan 35 kotelorakenteen kanavisto 31, rahtitilan sivujäykkääjistä muodostetut kotelomaiset vertikaaliset runkokanavat 30 sekä rahtitilan pohjalle asennetut kanavalinjat 33 mahdollistavat tehokkaan vertikaali-ja horisontaalisuuntaisen ristituuletuksen poisto- ja sisäänpuhalluskanavien virtauksen suuntaaja tilavuusvirtoja säätämällä. Li- 22 97459 saksi ainakin osa näistä rahtitiloista on varustettavissa tuuletuksen lisäksi ilmastointijärjestelmällä eli sisäänpuhallettavan ilman lämmityksellä ja/tai kuivatuksella ja/tai kostutuksella.

5 Kuvio 8 esittää tapausta, jossa rahtitilojen yläosa on päistään avonainen. Nostotaso-jen toimilaitteet on järjestetty pyörillä 37A varustettuun siltapalkkirakenteeseen 37 ja nostotaso 12A on ripustettu tähän. Järjestelmä mahdollistaa saman nostotason käytön useissa nostotasokuiluissa.

10 Kuviossa 9 nähdään tapaus, jossa avaruusristikkorakenteisen rahtitilan päämoduulia 38A nostetaan keskikuiluun yläkautta. Samoin nähdään rahtikennoston jakautuminen kolmeen osaan vertikaalisuunnassa, päämoduuleihin 38A, 38B, 38C. Moduulien määrä riippuu mm. tilan koosta, se on yhdestä ylöspäin. Avaruusristikkorakenteen joustavat, välykselliset tai periksiantavat kiinnityskohdat sivurakenteisiin nähdään 15 kohdissa 112 ja jäykät tai osittain joustavat tai periksiantavat kiinnitykset pohjatasoon ja vastaavasti päämoduulien kattoristikoiden tasossa jäykkä kiinnitys toisiin moduuleihin kohdissa 41. Periksiantavat liitokset ainakin laivan runkoon 1 tarvitaan, jotta laivan rungon muodonmuuutokset eivät pääse ainakaan täysimääräisinä siirtymään ristikkoon. Tällöin ristikon on tarpeen kantaa ainoastaan ne kuormitukset, joita 20 siihen itseensä lastin ja osittain hitausvoimien vaikutuksesta kohdistuu. Koska kyse joka tapauksessa on jonkinasteisesta tuennasta, siirtyy osa hitausvoimien vaikutuksesta tukipisteiden 112 kautta laivan runkoon, mutta tuennan siis tulee olla sellainen, että käänteistä muodonmuutoksen siirtymää ei tapahtuisi.

25 Kuviossa 10 päämoduuli 38A työnnetään keskikuilun avoimesta päästä sisään erää-nä toisena sovellutusvaihtoehtona.

» * • I « f I f • · <

Kuviossa 11 nähdään aksonometrinen kuva päämoduulista, sen eräästä kokoonpano-. vaiheesta. Lujittava ja rakenteita sitova johdeprofiilit 43 sisältävä kattoristikko 39 30 "pudotetaan alas" vasta kun kaikki poikittaiset pilarielementit 39A, 39B, 39C, jne. ovat linjassa. Näihin tasoelementteihin kuuluvat pystypilarit 45 lasketaan lattiata-*:··: solia olevaan asennusjigiin kuuluvien "vastakuppien" 43A (katso kuvio 13) sisään, jolloin rakenne on sama kuin kattoristikon johdeprofiilin rakenne.

35 Kuviossa 12 nähdään avaruusristikon 4, 5, 6 tai 10C osa sivusta katsottuna. Pystypi-larien 45 välimatkaa rahtikennon pituus-ja leveyssuunnissa on merkitty viitteillä 11 IL ja vastaavasti 11 IB. Tässä vaiheessa vinotuet 46B on jo asennettu, ja kattoristikko 39 on valmis sijoitettavaksi paikalleen. Rahtikennon 110 varustellut lattiapa-

II

23 97459 neelielementit 55, 56A tai 107 työnnetään moduulien päästä sisään, jolloin rahti-kennon pituudeksi saadaan haluttu pituus L, joka on useiden rahtiyksiköiden 57, 58 pituuden M suuruinen.

5 Kuviossa 13 kuvataan sama tilanne edestä katsottuna. Kattoristikkoelementin 39 si-vukiinnityselementit sijaitsevat kohdissa 41. Pystypilarit 45 ovat asennettu asennus-jigin tai vastaavasti laivan kantavan kannen 103, 113 päälle, jonka eräänä osana toimii kattoristikkojohdeprofiilin malli.

10 Kuviossa 14 nähdään kattoristikkoelementti 39 ylhäältä. Johdeprofiileja sitovat esim. osista 40, 42 muodostuvat ristikot ovat osaltaan alielementtejä 39A. Tällä tavoin moduuli 38, joka muodoltaan siis yleensä vastaa suuntaissärmiötä, saadaan edullisesti jäykistettyä sen ainakin kahdella sivulla olevalla tai kaksi sivua, jotka ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan, muodostavalla tasomaisella jäykistysrakenteel-15 la, kuten ristikolla tai levyrakenteella tai vastaavalla. Moduuli voidaan tietenkin jäykistää muillakin keinoilla, kuten erilaisilla diagonaalisesti kulkevilla palkeilla, tangoilla, ristikoilla tai levyrakenteilla.

Kuviossa 15 nähdään yksityiskohta tärkeästä johdeprofiilista 43 ja siihen liittyvistä 20 rakenteista. Johdeprofiili, joka on raskaampaa rakennetta, sitoo monia rakenteita ja sen kautta välittyy pitkittäisiä ja poikittaisia voimia. Erikoisprofiilin 44 sisään on sijoitettu pystypilareiden naaraskappaleet 43B. Kiinnitystapansa vuoksi naaraskappaleet voidaan sijoittaa tarkasti oikeisiin kohtiin. Sitä ympäröivä profiili 44 vuorostaan sitoo pystypilarien 45 jalkaosat ja yläosat linjaan. Johdeprofiilin alapintaan 25 suoraan on kiinnitetty pilareiden yläpäiden naaraskappaleet 43 A. Johdeprofiileja j'·': vaakatasossa toisiinsa sitova ristikkorakenne selviää kuviosta 14. Kuvioista näkyy, .* · ’ ♦ että ajatuksena on valmistaa kaikki komponentit teollisesti ja käyttää hierarkkista t modulaarista rakennetta. Tällainen tapa edellyttää erittäin hyvää valmistuksen tark-kuuden hallintaa lähtien laivan rungon tarkkuudesta ulottuen pienimpiin varustelu-30 moduuleihin ja komponentteihin asti. Kuitenkin kun käytetään rakenteessa irrotetta- • · *, via liitoksia, ovat varsinkin vaakatukien 46, 46A paikat korkeussuunnassa helposti muutettavissa, jolloin myös rahtitasojen 108 asema pystysuunnassa, ts. edelleen rahtitasojen väimatkat H ovat aseteltavissa tarpeen mukaan. Tämä pystypilarien 45 väljä tai joustava sijoitus kappaleissa 43 A, 43B mahdollistaa halutulla tavalla jous-35 tavan tai periksiantavan tuennan 112 laivan runkoon 1 tai jäykemmän liitoksen 41 toiseen päämoduuliin.

24 97459

Kuviossa 16 nähdään ylhäältäpäin katsottuna rahtipalletin kulku laiturin lajitteluta-solta omaan rahtikennoon. Lajittelutaso 20, nostotaso 19, välitaso 21 ja laivan nos-totaso 12 ovat varustetut tunnetun tekniikan mukaisilla rahdin siirron aikaansaavilla toimilaitteilla. Nostotaso laivassa on varustettava lisäksi poikittaisen siirron mah-5 dollistavilla toimilaitteilla 49, joiden avulla rahtipalletti saadaan rahtikennon omien toimilaitteiden ulottuville.

Kuvio 17 esittää keulimmaista rahtikennon nostokuilua, aluksen keula on vasempaan. Rahtikennoja, rahtitasoja ja vinotukia ei ole esitetty selvyyden vuoksi. Rahti-10 kennojen päissä näkyvät huoltotasot 35 ja toimilaittein varustetut kaide-elementit 35A. Rahtikennojen pohjalla ovat tuuletuskanavat 33. Kuviosta näkyy kaksitasoinen nostotaso 12, nostotasoja ohjaavat johdelinjat 53, tässä tapauksessa annettavat vaijerit 53 A, toimilaitteet 34, 36 ylimmällä kannella ja nostokuilun siirrettävä suojakatos 27.

15

Kuvio 18 esittää nostokuilun ympäristöä ylimmän kannen tasolta. Toimilaitteita 34, 36 on esitetty kuusi kappaletta. Johdeprofiilit 51, 52 näkyvät nurkissa ja peräosan keskellä. Siirrettävä katos 27 ja sen siirtokiskot ovat kannessa. Kofferdam-tuuletus-kojeiden ilman sisäänottokammiot on merkitty kohtaan 25.

20

Kuvio 19 esittää johdepyöristä 56D periaatekuvaa. Johdepyörät ohjaavat sekä pitkittäis- että poikittaissuuntaista liikettä.

Kuvio 20 esittää nostotason rakennetta 54 katsottuna poikittaissuunnassa kuilun ta-25 kalaipion puolelta. Leveässä kuilussa tulee hyödyntää ristikkorakenteiden antamat : lujuusopilliset edut rakenteen keventämiseksi ja taipumien hallitsemiseksi.

• · · • · «

Kuvio 21 esittää edellistä rakennetta 55 sivusta. Kuviossa näkyvät myös johdepyörät 56D· :T- 30 ’ . Kuvio 22 esittää yksityiskohtaa edestä katsottuna rahtikennon 110 sisältä. Ylim-mässä kennossa on kappaletavararahti 57 palletilla ja rahtitasolla 108 Tähtiverkolla 57 sidottuna. Alemmassa kennossa rahtitasolla nähdään henkilöauto 58 säädettävän autopalletin 59 päälle sijoitettuna. Kuviossa nähdään toimilaite esim. voimanilla 54, 35 joka on eräs tekninen vaihtolaite lastin siirtämiseksi rahtikennossa, tavalliset liuku-rullaelementit 56, poimulevyrakenteinen lattiaelementti 55 ja tavallinen verkkopin-tainen lattiapaneeli 56A. Pallettien sivuohjausrullat 50 on sijoitettu pitkittäiseen pys-typilareita sitovaan kannattimeen. Kaatumista estää erikoisprofiili 46D, joka samalla l! 25 97459 toimii sivuohjaimena auton renkaille. Kaikki palletit työnnetään pitkään rahtiken-noon sen pituussuunnassa L. Rahtikennojen korkeus H on aseteltavissa muuttamalla esim. kuvioissa 12-15 näkyvien rahtitasojen välimatkaa.

5 Kuviossa 23 näkyy edellisen kuvan tilanne sivulta katsottui.a. Ainakin autot on sijoitettu pituudeltaan säädettäville kuljetuspalletille 59, jolloin autot tai muu rahti voidaan työntää tiiviisti peräkkäin rahtikennoon, ts. rahtiyksikön pituus, eikä esim. palletin kiinteä pituus, määrää pakkaustiheyden. Tämän rahtitilan muodostava ava-ruusristikko koostuu korkeus-ja leveyssuunnassa säädettävistä rahtitasoista 108, 10 joiden kantavia osia 45, 46, 46A, 46B vaihtamalla tai säätämällä voidaan ainakin rahtikennojen 110 leveyttä 11 IB ja mahdollisesti rahtikennojen korkeutta H joustavasti muuttaa käyttämällä tunnettujen tekniikoiden mukaisia konstruktioita ja tapoja.

Kuvio 24 on aksonometrinen kuvio säädettävästä kuljetuspalletista 59.

15

Kuvio 25 osoittaa auton sijoituksen kuljetuspalletilla 59. Pyörät sijoittuvat kokonaan kiinteälle osalle. Säädettävä peräosa ulottuu juuri äärimitan ulkopuolelle, jolloin koko palletin pituus on M.

20 Kuviossa 26 on esitetty poimulevyrakenteinen kuormauspanedi, josta voidaan muodostaa rahtitason lattiaa 107.

Kuviossa 27 on esitetty tapa kahden poimulevyrakenteisen kuormauspaneelin 107 asentamiseksi rinnakkain. Kuormauspaneelissa on keskellä alempana oleva kuor-25 mauspinta 66, kuormauspinnan alla ovat tukipoimutettu levy 67, jossa on tässä tapa-: V uksessa neljä poimua rinnakkain, ja pohjalevy 69 sekä sivussa ovat korkeammat : kannatinpoimut 68. Kuormauspaneelien välissä on täyteprofiili 65, jonka sisässä voi olla esimerkiksi kaapeliputki tai muu pienputki 70. Kuormituspinnalle asennettu . toimilaite 71 ulottuu jonkin verran yli kuormituspaneelin sivuosan yläpintojen keski- «Ml 30 osan.

• 1 Kuvio 28 esittää väliin sijoittuvan täyteprofiilin 65 muita muotoja.

• · ·

Kuvio 29 esittää poikkileikkauksen poimulevyrakenteisesta kuormauspaneelista 35 107, joka valmistetaan kolmesta osasta 66, 69 ja 67+68.

26 97459

Kuvio 30 esittää rahtikennoon 110 sijoitettua kuormapalletin vertikaalisen liikkeen rajoitinprofiilia 72, jonka alla kuormapalletin 59 reuna pysyy, sekä elastisen suoja-nauhan 73, joka suojaa autoja.

5 Kuvio 31 esittää samaa profiilia 73, mutta aksonometrisena kuvana.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten rajoissa eikä keksintö siis rajoitu esitettyihin sovellutusmuotoihin ja laivatyyppeihin.

« · · • · · • , • · « • « · • « « · • 4 i 1

II

·

Claims (24)

1. 27 97459
2. 1. Rahtilaiva erilaisten pyöräajoneuvojen, kuten autojen (58), junayksiköiden ja muiden vaunujen, sekä lisäksi massatavaran tai konttien (100) ja palletoidun kappaletavaran (57) tai vastaavien rahtiyksiköiden kuljettamiseksi ainakin osittain saman- 5 aikaisesti, laivan käsittäessä: pohjarakenteesta (103), laidoituksesta (3, 28, 29) ja mahdollisesta lujuuskannesta muodostuvan rungon (1), joka kuorirakenteena kantaa laivaan kohdistuvat voimat pääosiltaan; laivan kulkukoneiston (9) joko rungon sisällä tai sen ulkopuolella; rahtitilan, joka ainakin osittain koostuu rahtilokeroita sisältävästä ja laivan rakenteellisen osan muodostavassta avaruusristikkorakenteesta 10 (4, 5, 6, 10C); rungossa rahdinkäsittelyaukkoja (10A, 13, 14) rahtiyksiköiden viemi seksi rahtitilaan ja sieltä ulos; sekä rahdinkäsittelyvälineet koneistoineen rahtiyksiköiden liikuttamiseksi rahtitilassa, tunnettu siitä, että mainittu rahtitila koostuu vähintään kahdesta erityyppisestä rahtitilaosuudesta ensimmäisen rahti tilaosuuden muodostuessa yhdestä tai useammasta mainitusta avaruusristikkorakenteesta (4, 5, 15 6,1 OC), joka on itsekantava kokonaisuus ja on sillä tavoin joustavasti tuettu laivan runkoon (1), että kulunaikaiset rungon muodonmuutokset eivät kokonaisuudessaan välity avaruusristikkorakenteeseen; ja toisen rahtitilaosuuden muodostuessa kontti-lastiruumista (7) ja/tai johteilla varustetuista pallettilavalastiruumista, joihin kontit (100) ja vastaavasti pallettilavoilla oleva raskas rahti lastataan ja puretaan pääasiassa 20 pystysuunnassa ja/tai massatavaran säiliömäisestä ruumasta; ja että nämä ensimmäiset rahtitilaosuudet ja toiset rahtitilaosuudet sijaitsevat ainakin osittain vierekkäin pyöräajoneuvojen (58) muodostaman kevyen kuorman järjestämiseksi ylös ja konttien (100) sekä kappale-ja massatavaran muodostaman raskaan kuorman sijoittamiseksi laivan alaosiin sekä painolastiveden ainakin osittaiseksi välttämiseksi. 25
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että ensimmäisen ’ rahtitilaosuuden muodostava avaruusristikkorakenne (4, 5, 6, 10C) ulottuu laivan kaksoispohjasta (103) tai muusta kantavasta kannesta (113) ylöspäin ja oleellisesti laivan rungon kantavan laitakorkeuden (102) yläpuolelle, ja että tämän ensimmäisen 30 rahtitilaosuuden leveys (101) on ainakin osittain laivan leveyttä (104) oleellisesti ^ . pienempi ja sijaitsee edullisesti laivan keskiosissa, jolloin toiset rahtitilaosuudet (7) :' : sijaitsevat laivan kylkien (3) lähellä, tai vaihtoehtoisesti ensimmäiset rahtitilaosuu det sijaitsevat laivan kylkien lähellä ja toiset rahtitilaosuudet laivan keskiosissa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että toinen rahtitila- osuus, edullisesti massatavaran säiliömäinen ruuma, sijaitsee laivan alaosissa, kuten kaksoispohjan (103) päällä, ja että ensimmäisen rahtitilaosuuden muodostava ava- 28 97459 ruusristikkorakenne (4, 5, 6, 10C) ulottuu tämän säiliömäisen ruuman yläpuolelta ylöspäin edullisesti laivan koko leveydeltä.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että ensimmäinen 5 rahtitilaosuus ulottuu edullisesti likimain laivan perästä (106) keulapiikkilaipioon (105) saakka tai vaihtoehtoisesti vain osalle tätä pituutta yhtenäisenä rahtitilaosuu-tena tai useaan toisistaan erilliseen rahtitilaosuuteen (4, 5, 6 ja 10C) jaettuna.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että ensimmäisen 10 rahtitilaosuuden muodostavassa kussakin avaruusristikkorakenteessa (4, 5, 6, 10C) mainitut rahtilokerot muodostuvat suhteellisen pitkistä putkimaisista rahtikennoista (110), joissa on kennon pituussuuntaiset rahtitasot (108), kuten lattiat (55, 107) tai kiskot tai vastaavat, joita pitkin pyöräajoneuvot (58) ja/tai kappaletavarapalletit (57) sijoitetaan rahtitilaan tiiviisti peräkkäin, ja että rahtitasot (108) ovat ainakin pysty-15 suunnassa aseteltavia tai vaihdettavia putkimaisen rahtikennon (110) korkeuden (H) saamiseksi kulloisenkin lastin mittoja vastaavaksi.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että putkimaiset rahtikennol (110) sijaitsevat edullisesti laivan pituussuunnassa ja niiden pituus (L) 20 vastaa vähintään kahden ja edullisesti ainakin viiden rahtiyksikön (58, 57) pituutta (M).
8. 7. Patenttivaatimuksen 1, 5 tai 6 mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että laivan poikittaislaipiot (109) ainakin niissä kohdissa, joissa laipiot jakavat ensimmäistä 25 rahtitilaosuutta (4, 5. 6, 10C) tai erottavat jotakin ensimmäisistä rahtitilaosuuksista muusta rahtitilasta tai lastinkäsittelytiloista (10, 13, 12), ulottuvat vain osalle laivan rungon kantavaa laitakorkeutta (102). jolloin rungon (1) yläosa jää vapaaksi lastin siirtoa varten, ja että rungon sisällä on ainakin nostokuiluja (15. 16) nostolaitteilleen rahtiyksiköiden siirtämiseksi pystysuunnassa tarkoitetun rahtikennon (110) kohdalle. 30
9. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rahtilaiva, tunnettu siitä, että ensimmäisen rahtitilaosuuden (4, 5. 6. 10C) muodostavan avaruusristikkorakenteen katto (2A-2C) on homogeeninen kotelorakenne, joka muod' siuu kaksoisvaippara-kenteestu. jonka sisällä on vaippapintoihin kiinnitetyt jäykistyspalkit tai vastaavat, 35 jolloin vaippojen ja palkkien väliin muodostuu mnkokanavia (31), että avaruusristikkorakenteen (4, 5, 6. 10C) pohjaosaan on sijoitettu kotelopalkkeja tai vastaavia, jotka muodostavat avaruusristikon pystypilarien (45) alle tai väliin runkokanavia (53), ja että avaruusristikon pysty pilarit (45) tai sivujäykisteet (39A) koostuvat ai- II 29 97459 nakin osittain kotelopalkeista tai kaksoisvaipparakenteesta, jotka muodostavat pystysuuntaisia runkokanavia (30), jolloin saadaan oleelliset virtausreitit rahtitilaosuu-den eri kohtiin tehokasta ilmanvaihtoa varten.
10. 9. Menetelmä avaruusristikkorakenteisen rahtitilan rakentamiseksi patenttivaati muksen 1 mukaiseen ja erilaisten pyöräajoneuvojen, kuten autojen (58), junayksi-köiden ja muiden vaunujen, sekä lisäksi massatavaran tai konttien (100) ja palletoi-dun kappaletavaran (57) tai vastaavien rahtiyksiköiden ainakin osittain samanaikaiseen kuljettamiseen soveltuvaan rahtilaivaan, joka käsittää: pohjarakenteesta (103), 10 laidoituksesta (3, 28, 29) ja mahdollisesta lujuuskannesta muodostuvan rungon (1), joka kuorirakenteena kantaa laivaan kohdistuvat voimat pääosiltaan; laivan kulkuko-neiston (9) joko rungon sisällä tai sen ulkopuolella; rahtitilan, joka ainakin osittain koostuu rahtilokeroita sisältävästä ja laivan rakenteellisen osan muodostavasta avaruusristikkorakenteesta (4, 5, 6, 10C); rungossa rahdinkäsittelyaukkoja (10A, 13, 15 14) rahtiyksiköiden viemiseksi rahtitilaan ja sieltä ulos; sekä rahdinkäsittelyvälineet koneistoineen rahtiyksiköiden liikuttamiseksi rahtitilassa, tunnettu siitä, että kunkin erillisen rahtitilan muodostava avaruusristikkorakenne (4, 5, 6, 10C) kootaan yhdestä tai useammasta kolmiulotteisesta mainitun avaruusristikon osan muodostavasta päämoduulista ( 38A, 38B, 38C); kunkin päämoduulin koostuessa pystypilareista 20 (45) sekä pitkittäis- (46) ja poikittaisvaakapalkeista (46A), joka avaruusosaristikko (38) jäykistetään vähintään sen kahdella erisuuntaisella sivupinnalla olevalla taso-ristikolla (39, 39A tai 46B) tai vastaavalla jäykisteellä; kunkin päämoduulin sisältäessä useita rahtitasoja (108) pitkien putkimaisten rahtikennojen (110) aikaansaamiseksi; ja että aikaansaatu avaruusristikko on järjestetty lepäämään painollaan laivan 25 kulloisenkin kantavan kansirakenteen (103 tai 113) päällä ja samalla tukeutumaan ‘.. \ laivan runkoon (1) siten, että kulunaikaiset rungon muodon muutokset eivät koko-*·* naisuudessaan välity avaruusristikkorakenteeseen.
11. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnet-30 tu siitä, että avaruusristikon (4, 5, 6, 10C) alimpien päämoduulien (38C) kantavat .rakenneosat on toisistaan välimatkan (11 IL, 11 IB) päässä olevista kohdista, kuten : ’: · pystypilarien (45) alapäistä, liitetty nivelletysti alapuoliseen laivan kantavaan kansi-rakenteeseen (103, 113).
12. 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnet tu siitä, että päämoduulista tai -moduuleista (38) koostuva avaruusristikkorakenne (4, 5, 6, 10C) tuetaan joustavasti laivan rungon (1) poikittaislaipioihin (105, 109) 30 97459 ja/tai pitkittäislaipioihin, kuten sivulaipioihin, välyksellisillä tai elastisilla liitoksilla (112), jotka joustavasti tukevat avaruusristikkoa vaakasuunnissa.
13. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tun- 5 nettu siitä, että päämoduulit (38) tuetaan laivan runkoon (1) joustavasti ja mahdolliseen yläpuoliseen ja viereiseen päämoduuliin jäykillä tai osittain joustavilla liitoksilla (41) pystypilarien (45) yläpäistä ja edullisesti putkimaisten rahtikennojen (110) pituussuuntaisen järeän profiilipalkin (43) välityksellä, jossa on pystypilarien päät vastaanottavat kiinnitysosat (43A, 43B). 10
14. 13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnettu siitä, että mainitut päämoduulit (38) ovat itsenäisiä varustettuja kokoonpanoyksi-köitä, jotka laivaa koottaessa siirretään sellaisinaan laivaan joko laivan kulloisenkin kantavan rakenteen, kuten kaksoispohjan (103) tai muun ylempänä olevan lujan kan- 15 nen (113), päälle tai toisen laivaan jo asennetun päämoduulin päälle tai viereen.
15. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnettu siitä, että päämoduuli (38) sisältää viimeistään sen viimeistelyvaiheessa asennettuna tarvittavat kaapeloinnit, sähkövarusteet ja putkistot ja kanavat, jotka myös 20 käsittävät päämoduulin raja-alueilla tarvittavat jatkokappaleet, yhdysliittimet tai vastaavat.
16. 15. Patenttivaatimuksen 9 tai 13 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnettu siitä, että päämoduulien (38) kiinnitysosat (43A, 43B) ovat sellaiset, että 25 ne muodostavat ei-kiinteät liitokset, jolloin ne ovat laivan rungosta (1) samoin kuin • · I alemmista ja viereisistä päämoduuleista irrotettavia avaruusristikkorakenteesta (4, 5, • · *·’ 6, 10C) muodostuvan rahtitilaosuuden poistamiseksi ja/tai muuttamiseksi toisensuu- ruiseksi tai toisentyyppiseksi. 1 2 3 4 5 6 Il
17. 16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnet- 2 e tu siitä, että päämoduulit (38) kootaan alikokoonpanoyksiköistä, kuten profiiliraken- 3 : teisista pystypilarien (45) ja vaakatukien (46 tai 46A) muodostamista tasoelemen- 4 teistä (39A, 39B, 39C), jotka sidotaan viereisiin vastaaviin tasoelemetteihin vaaka- 5 kannattimilla (46 A tai 46) sekä vinotuilla (46B), tasomaisilla jäykisty segmenteillä 6 tai vastaavilla, ja näiden päälle sijoitetaan ja kiinnitetään jäykkä kattoelementti (39) kuten kotelorakenne tai ristikko. 31 97459
18. 17. Patenttivaatimuksen 9 tai 16 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnettu siitä, että joko suoraan pystypilareihin (45) kiinnitetään tai vaihtoehtoisesti pystypilareita yhdistävien vaakatukien tai -kannattimien (46, 46A) varaan asennetaan rahtitasot (108), että rahtitasojen kiinnitykset pystypilareihin tai vastaavasti 5 vaakatukien tai -kannattimien (46A, 46) kiinnitykset pystypilareihin ovat siten uudelleen irrotettavia ja uudelleen kimitettäviä, että rahtitasojen (108) asemaa ainakin pystysuunnassa voidaan tarvittaessa asetella rahtitasojen välimatkojen (H) säätämiseksi lastin korkeuden mukaiseksi.
19. 18. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnet tu siitä, että rahtikennoissa (110) rahtitasoina (108) on lattia (107), joka kokonaan tai osittain koostuu sandwich-rakenteisesta lattiapaneelista, joka on valmistettu kolmesta muotoon taivutetusta ja ainakin osittain päällekkäin sijaitsevasta levyosasta (66, 67, 69), joista pystysuunnassa ainakin keskimmäinen (67) on poimulevy ja jot- 15 ka on liitetty toisiinsa hitsaamalla, liimaamalla, niittaamalla tai muulla vastaavalla tavalla, tai joka vaihtoehtoisesti koostuu muuntyyppisestä kerrosrakenteesta.
20. 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnettu siitä, että lattiapaneelissa (107) keskiosan kuormapinta (115) on alempana 20 kuin pitkittäisten reunoissa olevien kannatinpoimujen (116) yläpinta.
21. 20. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä rahtitilan rakentamiseksi, tunnettu siitä, että avaruusristikko (4, 5, 6) käsittää rahtikennon (110) rahtitasolla (108) sen pituuden (L) suuntaisen ja rahtitason sivuilla esimerkiksi pystypilareihin kiinni- 25 tetyn ulkonevan profiilin (72), joka toimii ainakin pallettien kaatumisen estäjänä ! sekä mahdollisten pyöräajoneuvojen pyörien sivuohjaimena. • · 1 Menetelmä erilaisten pyöräajoneuvojen, kuten autojen (58), junayksiköiden ja muiden vaunujen, sekä lisäksi massatavaran tai konttien (100) ja palletoidun kappa- 30 letavaran (57) tai vastaavien rahtiyksiköiden kuljettamiseksi ainakin osittain saman-aikaisesti, jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukaisessa laivassa, joka käsittää: pohja-rakenteesta (103), laidoituksesta (3, 28, 29) ja mahdollisesta lujuuskannesta muodostuvan rungon (1), joka kuorirakenteena kantaa laivaan kohdistuvat voimat pääosiltaan; laivan kulkukoneiston (9) joko rungon sisällä tai sen ulkopuolella; rahtiti- 35 lan, joka ainakin osittain koostuu rahtilokeroita sisältävästä ja laivan rakenteellisen osan muodostavasta avaruusristikkorakenteesta (4, 5, 6, 10C); rungossa rahdinkäsit-telyaukkoja rahtiyksiköiden viemiseksi rahtitilaan ja sieltä ulos; sekä rahdinkäsitte-lyvälineet koneistoineen rahtiyksiköiden liikuttamiseksi rahtitilassa, tunnettu siitä, 32 97459 että pyöräajoneuvot (58) tai kappaletavara (57) sijoitetaan pituudeltaan säädettäville kuljetuspalleteille (59), jotka lasteineen työnnetään ensimmäisen rahtitilaosuuden muodostavan avaruusristikkorakenteen (4, 5, 6, 10C) edullisesti putkimaisiin rahti-kennoihin (110) niiden päistä rahtitasot (108) muodostavien > talien, kuljettimien tai 5 vastaavien päällä; tai vaihtoehtoisesti pyöräajoneuvot (58) siirretään putkimaisiin rahtikennoihin (110) niiden päistä omien pyörien varassa kulkien.
22. 22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä rahtiyksiköiden kuljettamiseksi, jolloin avaruusristikkorakenteinen rahtitila (4, 5, 6, 10C) käsittää rahtikuilun tai 10 kuiluja (15, 16) ja niissä nostotasot (11, 12, 17) ja mahdolliset sivuportit (13, 14) joko laivan sisällä, kannella ja/tai sivulla rahtitilan alueella ja edelleen laiturialueella toimivat tarvittavat rahdinsiirtovälineet (18, 19, 20, 21), tunnettu siitä, että mainituille säädettäville kuljetuspalleteille (59) sijoitettu lasti ohjataan automaattisesti laiturilta tarvittaessa jollekin nostotasolle (17, 12, 11) ja/tai edelleen ennalta valit-15 tuun rahtikennoon (110) mainitun kuljetuspalletin säädettävä pituussuunta (M) kyseisen rahtikennon pituuden (L) suuntaisena ja rahtikennon toimilaitteiden avulla paikalleen rahtikennossa kukin palletti (59) toinen toisensa perässä.
23. 23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen menetelmä rah* .yksiköiden kuljettami-20 seksi, tunnettu siitä, että nostotasoina käytetään vähintään kaksitasoisia nostotasoja (11, 12, 17).
24. 24. Patenttivatimuksen 21 mukainen menetelmä rahtiyksiköiden kuljettamiseksi, tunnettu siitä, että raskaat mainituilla kuljetuspalleteilla (59) olevat kappaletavarat 25 (57) sijoitetaan avaruusristikkorakenteisessa ensimmäisessä rahtitilaosuudessa (4, 5, *. * 6, 10C) sen alaosiin, kuten alimpaan päämoduuliin (38C), ja kevyemmät kuljetus- • · *·' palleteilla (59) olevat kappaletavarat samoin kuin pyöräajoneuvot (58) sijoitetaan vastaavasti ensimmäisen rahtitilaosuuden yläosiin, kuten ylimpiin päämoduuleihin (38A, 38B), ja että kontit (100) sekä raskas pallettilavoilla sijoitettu rahti kuorma-30 taan toisen rahtitilaosuuden muodostaviin konttilastiruumiin (7) tai vastaavasti joh-" I teillä varustettuihin pallettilavalastiruumiin. • · li 33 97459