FI86128C - Foerfarande och anordning foer elektronisk bearbetning av inspelade videosignaler. - Google Patents

Description

I 86128

Menetelmä ja laitteisto tallennettujen kuvasignaalien elektroniseksi muokkaamiseksi

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen menetelmään kuvasignaalien elektroniseksi muokkaamiseksi ja laitteistoon menetelmän suorittamiseksi.

Julkaisusta US-A-4 334 247 on tunnettu johdannossa mainitun kaltainen menetelmä ja laitteisto, joista tässä yhteydessä voidaan käyttää kuitenkin vain toimenpiteitä synkronointivir-heiden ehkäisemiseksi.

Televisio/studiotekniikassa on tunnettua televisiokameran välittämien kuvasignaalien muokkaaminen joko käyttämällä trik-kitekniikkaa tai aiheuttamalla esivääristymä kuvan parantamiseksi vastaanottimessa. Kaikki nämä tunnetut toimenpiteet ovat erittäin kalliita ja tuskin sovellettavissa kotielektroniikkaan .

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan menetelmä ja laitteisto kuvasignaalien muokkaamiseksi, jotka ovat sovellettavissa myös kotielektroniikan hyödyksi. Keksintö koostuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesta menetelmästä ja patenttivaatimuksessa 1 mainittujen menetelmävaiheiden käytöstä. Keksinnön mukainen laitteisto menetelmän suorittamiseksi on määritelty patenttivaatimuksessa 13 kuvatuilla toimenpiteillä. Menetelmän ja laitteiston muut suoritusmuodot on kuvattu ali-vaatimuksissa.

Keksinnön perustana on tieto, että kotona käytetään kuvasignaalien muokkaamiseen aikaa enemmän kuin studiossa. Periaatteessa keksintöä käytetään siten, että muokattavat kuvasignaalit tallennetaan päämuistiin, esimerkiksi kuvanauhuriin, että tallennetut kuvasignaalit kootaaan kuvasekvenssiä varten tai kuva kuvaa varten tai kuvan osa kuvanosaa varten väli- 2 86128 muistiin, muokataan ne siellä elektronisin keinoin ennalta-määrätysti, erityisesti korjataan, muutetaan ja/tai pysytetään ennallaan ja kootaan ne lopuksi välimuistista samaan päämuistiin tai toiseen päämuistiin.

Muokkaamisen ajaksi keskeytetään muiden kuvasignaalien nauhalta luku ja/tai edelleenohjaus päämuistista. Päämuistia käytetään vaiheittain muokattaessa ennalta määrätty määrää kuvista koostuvaa sekvenssiä, esimerkiksi kuvanauhuria käytetään käynnistys-pysäytys-käytöllä. Ennalta määriteltyä muokkausta varten voidaan käyttää sopivaa sykliä, sävyasteikon muuntelua, mutta myös ohjelmoitavaa laskijaa, esimerkiksi koti- tai henkilökohtaista tietokonetta. Tallenteenkantimena voidaan käyttää magneettinauhoja, mutta myös muita taltioimi-seen sopivia tallenteenkantimia, kuten kuvalevyjä. Kuvasignaalit voidaan tallentaa analogisessa tai digitaalisessa muodossa. Myös seuraava ääni voidaan muokata, esim. kompandoida.

Keksinnön muut edut ja tunnusmerkit selviävät seuraavista edullisten suoritusesimerkkien piirroksista. Niissä esittävät osittain ei toistensa kanssa mittakaavassa: kuvio 1 lohkokaaviota laitteistosta menetelmän suorittamiseksi, kuvio 2 taltiointikuviota ensimmäisessä suoritusesimerkissä olevaa magneettinauhaa varten, kuvio 3 kuvion 2 osasuurennosta, kuvio 4 päällikuvaa ensimmäiseen suoritusmuotoon sovitetusta pääpyörä järjestelystä, kuvio 5 päällikuvaa toiseen suoritusmuotoon sovitetusta vino-juovamenetelmän mukaisesta pääpyörästä, kuvio 6 osittaista kuvion 5 pääpyörän sylinterivaipan tasoon-levitystä päiden alueella, kuvio 7 kuvion 5 pääpyörän kaksospään päällikuvaa, kuvio 8 kuvion 7 kaksospään sivukuvaa, kuvio 9 kuvion 5 pääpyörän kahden pään avulla taltioimaa juo-vamallia alkuperäistä kuvatietoa varten, 3 86128 kuvio 10 kuvion 9 mukaista juovamallia, jossa on lisäksi taltioitu muokattu kuvatieto, kuvio 11 päällikuvaa kolmanteen suoritusmuotoon sovitetusta vinojuovamenetelmän mukaisesta pääpyörästä, kuvio 12 kuvion 11 pääpyörän sylinterivaipan osittaista ta-soonlevitystä päiden alueella, kuvio 13 kuvion 11 pääpyörän kahden pään avulla taltioitua juovamallia, kuvio 14 kuvion 11 pääpyörän kahden muun pään avulla taltioitua juovamallia, kuvio 15 kuvion 13, sen jälkeen kuvion 14 mukaista toisiaan perättäin seuraavaa taltioinnin juovamallia, kuvio 16 neljänteen suoritusmuotoesimerkkiin sovitetun vino-juovamenetelmän mukaisen päärummun perspektiivikuvaa, kuvio 17 perspektiiviesitystä kuvion 16 päärummun ja osittain sen ympärille kierretyn magneettinauhan välisestä yhteistoiminnasta , kuvio 18 kuvion 16 mukaisen päärummun päiden avulla taltioitua juovamallia, ja kuvio 19 viidennen suoritusesimerkin mukaisesti vinojuovame-netelmällä taltioitua juovamallia.

*: ·' Kuviossa 1 on esitetty vertauskuvallisesti kuvanauhuri 1, jossa on käyttörullalla 2 (Capstan) ja kumipuristusrullalla 3 siirrettävä tallenteenkantimena toimiva magneettinauha 4. Käyttörullaa käytetään moottorilla 5. Kuvasignaalien taltioi-miseksi, jotka signaalit vastaavat esimerkiksi yhtä kuvasek-venssiä, ja näiden taltioitujen signaalien toistamiseksi on sovitettu vertauskuvallisesti esitetty pää 6.

Taltiointi- ja toistojärjestelmä voi olla tavanomainen VHS-, Beta-, Video 2000- tai 8 mm -järjestelmän kuvanauhuri. Eräässä edullisessa suoritusesimerkissä, kuten seuraavaksi on ku- _____: vattu kuvioissa 2-4, käytetään saksalaisen patenttihakemuksen P 35 09 584.9 mukaista kuvanauhuria. Tällöin on otettava huo- 4 86128 mioon ennalta, että kuvasignaalit taltioituvat rajoitetun pituisina rinnakkain toistensa kanssa järjestettyinä pitkit-täisjuovina ja nämä pitkittäisjuovat seuraavat toisiaan ryhmittäin. Kuviossa 5-9 esitetään muita edullisia suoritusesi-merkkejä, joissa käytetään vinojuovamenetelmän mukaista kuva-nauhuria. On selvää, että keksintöä toteutettaessa voidaan käyttää myös kuvanauhureita, joissa kuvasignaalit taltioidaan juovina, jotka taltioituvat tallenteenkantimeen oleellisesti poikkisuuntaisesti kulkusuuntaan.

Nauhalta 4 päällä 6 luetut signaalit syötetään johdon 6' kautta päävahvistimeen 7 ja sieltä johdon 7' kautta muistiin 8, joka voi olla kuvanauhurin 1 osa. Muisti 8 on siten mitoitettu, että se voi tallentaa kuvaa tai kuvanosaa vastaavat kuvasignaalit. Muistina voidaan käyttää tyyppiä IDT 7201 tai IDT 7202.

Muisti 8 on yhdistetty prosessorin 9, esimerkiksi mikroprosessorin tai erikseen käytettävissä olevan koti- tai henkilökohtaisen tietokoneen, tulon kanssa siten, että prosessori 9 voi muokata tallennetut kuvasignaalit ennalta määrätyllä ta-: valla, esim. muuttaa osin ja jättää osin ennalleen, ja pitää muokattu tallenne samassa muistissa 8 (esim. samassa paikassa ; "on place") tai voi tallentaa sen toiseen muistiin 8a. Pro sessori 9 voi olla laskin- tai mikroprosessorikytkentä, siinä on edullisesti välineet ennalta valmistetun korjaus- ja/tai muutosohjelman vastaanottamiseksi ja se on yleensä ohjelmoitavissa näppäimistöllä.

Muistin 8 ja prosessorin 9 yhdistäminen tapahtuu DMA (Direct Memory Access)-leikkauskohdassa Dl, muisti 8a ja prosessori 9 voivat olla yhdistetty toisiinsa vastaavalla tavalla DMA-leikkauskohdan D2 kautta.

5 86128

Jos tallennetta pitää muokata, voi käyttäjä sijoittaa nauhan 4 kuvanauhuriin sen tavanomaisilla säätönäppäimillä paikalle, josta taltioitujen kuvasignaalien muokkaus pitää alkaa. Voi myös olla, että suoritetun sijoittamisen jälkeen välitetään nauhalle 4 kyseisessä tapauksessa yksinomaan mukaan tallennettu kuvanumero ja johdetaan se edelleen prosessorille 9. On selvää, että nämä kuvanumerot voidaan antaa prosessorille 9 myös näppäimistön kautta. Muokattavan näytöksen kesto tai siihen sisältyvien kuvien lukumäärä voidaan antaa myös näppäimistön kautta prosessoriin 9. Tämän asemasta voidaan kuitenkin antaa myös viimeisen kuvan numero samalla tavalla kuin muokattavan näytöksen ensimmäisen kuvan numero, vast, johtaa edelleen kuvanauhurilta prosessoriin.

Esimerkiksi manuaalisesti tai automaattisesti prosessorille annetun käynnistyskäskyn jälkeen se kontrolloi muokkauksen kokonaiskulkua, siis ennalta määrätyn kuvasignaalien elektronisen muokkauksen ohella kyseisessä tapauksessa myös kuvanauhurin periodisesti toistettua käynnistys-pysäytys-käyttöä. Käynnistys-pysäytys-syklien lukumäärä lasketaan tällöin osa-määränä muokattavien kuvien lukumäärästä ja kuvan osien luku-i - määrästä (tai kuvien lukumäärästä), jotka otetaan muistista 8, 8a syklin kuluessa.

Kuvasignaalin muokkausta suoritettaessa kytketään kuvanauhuriin sovitettu pysäytyskuvakäyttö kytkimellä St päälle. Nauhuria varten on sovitettu pysäytys-käynnistyslaitteisto 10, jolla samalla käynnistetään nauhan 4 ja pään 6 välinen suhteellinen käyttö ja signaalinsiirto päästä 6 muistiin 8. Laitteisto 10 kytketään päälle tai päältä pois ulkopuolelta käytettävissä olevalla käyttöelimellä 11 ja valmistetaan si-ten käskynvälitykseen. Laitteisto 10 saa käskyt pysäytys ja käynnistys ohjausjohdon 12 kautta. Muistin 8 rinnalle on kyt-‘ - ketty detektori 13, joka antaa kulloinkin viimeistä kuvaele- ,menttiä vastaavan nauhalta 4 tulevan kuvasignaalin tallenta-** misen jälkeen ohjausjohdon 12 kautta laitteistolle 10 signaa- • * « 6 86128

Iin, joka pysäyttää nauhan 4 ja pään 6 välisen suhteellisen käytön ja/tai signaalinsiirron. Samalla välitetään detektorista 13 ohjausjohdon 13' kautta prosessorille 9 kuvasignaa-limuokkauksen käynnistyskäsky. Muistin 8a rinnalle on kytketty samalla tavalla edelleen jäljempänä kuvatuista syistä detektori 13a, joka on yhdistetty ohjausjohdon 12a, vast. 13a', kautta laitteistoon 10, vast, prosessoriin 9.

Kuvasignaalimuokkauksena voi olla toimenpide kuvan parantamiseksi, siis sävynvoimistamisen, terävöittämisen ("crispening") tai niiden kaltaisten suorittaminen. Mutta on myös mahdollista muuttaa kuvaa mielivaltaisesti, esimerkiksi suorittamalla trikkimuokkaus. Tällöin tulevat kysymykseen mahdollisesti värjäys, vääräväriesitys tai myös grafiikan, esimerkiksi otsikon tai videopeleissä itsestään liikkuvien symbolien, kopioiminen kuviin. Muokkausmallin valinta voidaan suorittaa esim. painonäppäinjärjestelyllä 14. Mutta prosessori voi olla myös kotitietokone, jossa on syöttölaite ennalta valmistettuja ohjelmamoduleita, -kasetteja tai -levyjä varten.

Esitettyyn suoritusmuotoesimerkkiin on sovitettu toiseksi syöttölaitteeksi prosessoria 9 varten siihen liitetty valoherkkä detektori niin sanotun valokynän L-muodossa, joka on tunnettu esimerkiksi tyyppimerkinnällä "TO 7 (ref. UC 90.001)" varustetusta Thomsonin (Ranska) kotitietokoneesta. Järjestämällä valokynän L valoherkkä kärki kuvaruudun T kohtiin voidaan näiden paikkojen koordinaatit antaa prosessoriin 9, ilman että tarvitsee antaa koordinaattien numeerisia arvoja numeronäppäimillä tai niiden tarvitsematta olla käyttäjälle tunnettuja. Muokattavat kuvanosat voidaan antaa siten, esimerkiksi "tarttumalla" sen kuvaruudussa T esitettyyn kulloi-seen alku- ja loppupisteeseen, valokynän L avulla, yksinkertaisella tavalla prosessoriin 9. On selvää, että tähän voidaan käyttää sekä toimisto- että kotitietokonealalla tunnettua niin sanottua "hiirtä" yhdistettynä sillä ohjattuun kuvaruudussa T näkyvissä olevaan kursoriin.

7 86128

Kuvasignaalien muokkaamiseen otetaan kuva kuvaa varten tai kuvan osa kuvan osaa varten perättiin, jolloin käytetään paljon aikaa jokaista kuvaa, vast, jokaista kuvan osaa varten, verrattuna televisio/studiotekniikkaan. Jokaista kuvan osaa vastaava kuvasignaali siirretään pysäytyskuvatoistokäyttöti-lassa muistiin 8 ja lopuksi muokataan, jolloin pysäytetään suhteellinen käyttö nauha/pää ja jokaisen muistin sisällön muokkaamiseen prosessorin, esim. kotitietokoneen, avulla on käytettävissä aikaa lähes mielivaltaisen pituinen aika.

Heti kun muokkaus päättyy ja muokatut signaalit on tallennettu jälleen on-place-käytöllä samaan muistiin 8, toisessa tapauksessa muistiin 8a, saa laitteisto 10 ohjausjohdon 12 kautta detektorista 13, vast, ohjausjohdon 12a kautta detektorista 13a, käskyn kytkeä päälle suhteellinen käyttö nauha/-pää ja muistin sisältö tallennetaan nauhalle 4 tai muulle tallenteenkantimelle. Voi myös olla, että laitteisto 10 saa prosessorilta 9 ohjauskäskyt tavalla, jota tässä ei ole lähemmin esitetty. Myös tässä välttämättömät tiedot muistin 8, 8a "täyttötilasta" voidaan lähettää esimerkiksi DMA-leikkaus-kohtien Dl, D2 kautta tai myös detektoreilta 13, 13a ohjaus-johtojen 13', 13a' kautta prosessorille 9.

Muistiin 8, vast. 8a', tallennetut muokatut kuvasignaalit saapuvat sieltä johdon 8', vast. 8a', kautta vahvistimen 7 palautuskanavaan, josta ne syötetään johdon 6' kautta päähän 6 ja esillä olevassa suoritusesimerkissä ne taltioidaan samalle nauhalle 4 korreloidulle alueelle. Tällöin on esimerkiksi nauhan 4 toinen puoli tai puolikas varattu muokattavalle ja toinen puoli tai puolikas muokatuille kuvasignaaleille. Muokattua signaalia voidaan tällä tavalla verrata jatkuvasti alkuperäiseen signaaliin. Tätä tarkoitusta varten taltioidaan alkuperäinen ja muokattu signaali nauhalle juovasuunnassa rinnattain ja päät asetetaan paikoilleen vastaavasti. Tätä tarkoitusta varten ovat edullisia taltiointimenetelmät, jotka Γ esitetään kuvioissa 2-4, vast. 5-19.

8 86128

Kuvio 2 esittää ei-mittakaavallisena esityksenä magneettinauhaa 4, jossa on digitaalisten kuvasignaalien taltioimiseen sopiva taltiointikuvio. Kuvasignaalit on taltioitu juoviksi 22, jotka on järjestetty lähes samansuuntaisesti nauhanreuno-jen 23 kanssa ja jotka ovat rajoitetun pituisia. Käytännön kokeessa osoittautui hyväksi suoritusmuoto, jossa kaltevuus-kulma beeta = arctan b/l, jolloin b on juovien 22 leveys (10 um) ja 1 pituus (15 mm). Juovat kulkevat täten siis /o , 0,04 :n kaltevuuskulmassa beeta ja siten lähes samansuuntaisesti nauhanreunojen 23 kanssa. Juovat 22 ovat kuviossa 2 ryhmittäin vierettäin ja ryhmän Bn (n = 1, 2, 3 ...) kaikki juovan alut, vast, juovan loput, yhdistävät rajalinjat 24, 25 ovat järjestetyt oleellisen kohtisuoraan nauhareunoihin 23.

Kuvio 3 esittää kuvion suurennosta. Juoville 22 on kuitenkin tunnusomaista alkuheräte 27 ja loppuheräte 28, jotta nauhalta luettaessa voidaan juovat 23 jälleen tunnistaa. Ryhmät Bn sijaitsevat käytännöllisesti ilman välitilaa vierettäin.

Kuvio 4 esittää pääpyörän 31 periaatekuvausta, jossa pyörässä on neljä päätä K1, K2, K3, K4 sekä nauhan kuvausta, joka nauha on viety ohjausrullien 29, 30 kautta pääpyörän ympäri ja o kiertää tätä pyörää noin 180 . Pääpyörä 31 voi olla rummun osa. Pääpyörän 31 akseli 32 on järjestetty kohtisuoraan nau-hankulkusuuntaan ja samansuuntaisesti nauhanpintaan nähden. Pääpyörä 31 liikkuu akselinsa 32 suunnassa edestakaisin. Kukin pää K1-K4 piirtää yhden juovan 22. Tämä juova kulkee pääpyörän 31 ja nauhan 4 jatkuvassa liikkessä nauhan liikkeen takia mitättömän kaltevasti, kuten jo aikaisemmin kuviossa 2 lähemmin selvitettiin.

Kuvioiden 2-4 mukainen kuvattu taltiointikuvio ei mahdollista pelkästään taltioitujen juovien 22 nopeaa löytämistä. Päiden K1-K4 ohjauksella on myös mahdollista piirtää ilman nauhan-liikettä korjatut kuvasignaalit suoraan alkuperäisten kuvasignaalien viereen ja siirtää vasta tapahtuman nauhalta luku 9 86128 - tallentaminen - korjaaminen - tallentaminen - taltioiminen jälkeen nauhansiirtoa esim. juovanpituus 1 eteenpäin.

Seuraavassa kuvataan kuvioiden 5-19 avulla muita edullisia suoritusesimerkkejä, joissa käytetään vinojuovamenetelmällä toimivaa kuvanauhuria muokattavan kuvatiedon keksinnön mukaiseen taltioimiseen ja toistamiseen.

Kuvioihin 5 ja 6 on sisällytetty toiseen suoritusesimerkkiin sovitettu pääpyörä 40 tunnettua vinojuovamenetelmää varten. Tämä voi olla esimerkiksi VHS-, Beta-, Video 2000- tai 8 mm -järjestelmän mukainen pääpyörä. Pääpyörässä 49 on kaksi keskenään diametraalisesti toisiaan vastakkain sijaitsevaa kak-sospäätä A ja B, joista kummallakin on kaksi yksittäistä päätä a, b, vast, c, d. Päiden aksiaalinen asento on siten säädetty, että päiden a ja c raoilla on sama aksiaalinen asento ("korkeus"). Sama pätee päihin b ja d, jolloin päiden a ja b sekä päiden c ja d rakojen väliset korkeuserot vastaavat noin puolta juovien etäisyydestä kyseiseen järjestelmään sopivassa magneettinauhassa 4', vrt. kuvio 9.

Kuviot 7 ja 8 esittävät kaksospään a edullista suoritusmuotoa, joka vastaa tekniikan tasoa analogisissa video-magneettital-tioinneissa. Samankaltaisesti muodostettuja päitä voidaan ·’* käyttää esimerkiksi vaikeampien trikkimuotojen, kuten mahdol lisen pysäytyskuvan toteuttamiseen VHS-kuvanauhureissa.

Kuviossa 9 on esitetty taltioidun, ei vielä muokatun, siis alkuperäisen kuvatiedon "juovakuvio". Tämä kuvio taltioidaan ja toistetaan kuvion 6 mukaisilla päillä a ja c. Päiden a-d rakoleveys w, pääpyörän 40 pyörimisnopeus ja nauhansiirron nopeus ovat siten toisiinsa täsmätyt että, kuten kuviossa 9 esitetään, tällä tavalla taltioitavien ja toistettavien juovien 41, 42 etäisyys s, siis kahden vierekkäisen juovan toisiaan vastaavien pisteiden välinen etäisyys, esimerkiksi näiden juovien pituuskeskilinjojen etäisyys toisistaan, vastaavat kaksinkertaista juovaleveyttä.

ίο 86128

Kuviossa 10 on esitetty alkuperäisen ja muokatun kuvatiedon juovakuvio. Juovat 41 ja 42 on puolestaan taltioitu päillä a ja c ja ne sisältävät alkuperäisen tiedon. 43:11a ja 44:llä merkityt juovat taltioidaan kuviossa 6 esitetyillä päillä b ja d ja ne sisältävät muokatun tiedon. Juovien 43 ja 44 tal-tioimisen aikaisen juovien 41 ja 42 päällepiirtymisen välttämiseksi laajamittaisesti, on ensiksikin tärkeää, että päät a-d on sovitettu tarkasti edellä kuvatulle kulloisellekin aksiaaliselle korkeudelle ja että toiseksi ei vain juovien 41, 42 etäisyys, vaan myös toisen juovaleveyden juovien 43, 44 etäisyys käy yksiin. Jos vierekkäisten kanavien välisen ylikuulumisen vähentämiseen käytetään atsimuuttitekniikkaa, pitää ottaa huomioon, että päiden a ja c raoilla on sama atsi-muuttikulma ja päiden b ja d rakoja varten on sovitettu tätä varten ei-identtinen atsimuuttikulma.

Edellä kuvatun keksinnön mukaisen vinojuovajärjestelmäisen suoritusesimerkin oleellinen etu on siinä, että sitä voidaan käyttää tavanomaisen kuvanauhuristandardin, esimerkiksi VHS-, Beta-, Video 2000- tai 8 mm -järjestelmän mukaiseen, signaalin nauhoittamiseen ja toistamiseen, niin että saavutetaan täydellinen kompatibiliteetti. Tämä saavutetaan seuraavaksi kuvatuilla toimenpiteillä.

Kuvioon 6 viitaten otettakoon ennalta huomioon, että kaikissa päissä a-d vastaa juovanleveyden rakoväli tavanomaisen kuvanauhuristandardin mukaista. Tähän tarvitaan yksinomaan kaksi päätä, esimerkiksi päät a ja joko c tai d. Päällä c on kuitenkin tätä varten "väärä" atsimuutti päällä d väärä asento (aksiaalinen korkeus).

Mahdollinen ratkaisu on siinä, että kaksospäät a/b ja/tai c/d tai yksi tai useampi päistä a-d kiinnitetään yhteen tai useampaan säätölaitteeseen, jotta mahdollistetaan siten ak- il 86128 siaalisen korkeuden tarkka ohjaus. Pietsokeraamiset säätölaitteet, kuten Video 2000 -järjestelmässä, sopivat tähän parhaiten .

Toisena mahdollisuutena on käyttää ylimääräistä viidettä päätä, jossa on sopiva atsimuutti. Koska tätä viidettä päätä ei , o voida järjestää pääpyörään tarkalleen 180 vastapäätä päätä a kiinnitetyksi, sillä päät c ja d ovat sinne järjestetyt, täytyy tämän viidennen pään aksiaalisen korkeuden erota vähän pään a aksiaalisesta korkeudesta. Tällä tavoin saavutetaan kulloinkin optimaalinen juovansijoitus (tracking). Viidennen pään signaalien ajallinen viivästyminen, jonka aiheuttaa o 180 :sta poikkeava kulma-asento, voidaan korjata yksinkertaisella tavalla elektronisin keinoin.

Muut ratkaisut ovat myös mahdollisia kompatibiliteetin, jossa on jo olemassa olevat standardit, saavuttamiseksi. Ne perustuvat tunnettuun tosiasiaan, että nauhuri-päiden ja nauhojen parannettu laatu, joka johtaisi parannettuun signaali/-kohinasuhteeseen, mahdollistaa sen sijaan kapeampien juovien nauhoituksen ja toiston suunnilleen alkuperäisellä laadulla.

! Kuvioiden 11-15 avulla kuvataan nyt kolmas suoritusesimerkki, jossa käytetään puolestaan vinojuovamenetelmän mukaista kuva-. nauhuria, ja jossa edellä esitettyjä tietoja käytetään hyväk- si.

. . , . o

Kuvioissa 11 ja 12 esitetyillä toisiaan 180 vastatusten kiinnitetyillä pääpyörälle 40' järjestetyillä päillä e ja g on sama rakoväli ja niiden pään raoilla on toisilleen vastakkainen atsimuuttikulma, jolloin tämä kaikki vastaa tavanomaista kuvanauhuristandardia niin, että myös tällöin saadaan : ‘ aikaan taas täydellinen kompatibiliteetti kyseiseen kuvanau- : : huristandardiin.

« * i2 861 28

Kuvio 13 esittää juovia 45 ja 46, jotka on taltioitu pää e, vast, g avulla. Kuvion 12 päiden f ja h rakovälit, jotka päät on järjestetty pääpyörälle 40' myös toisiaan vastakkain o 180 kiinnitetyiksi, vastaavat puolta päiden e ja g rakovä-leistä. Ero, joka päillä f ja h on toisiinsa aksiaalisessa korkeudessa, vastaa noin niiden taltioimien ja toistamien juovien 47 ja vast. 48 etäisyyttä, kuten kuviossa 14 esitetään. Päät e ja f, vast, g ja h, on muodostettu, samoin kuin kuvioiden 5-8 kaksospää A, kaksospääksi C, vast. D. Päät e ja g ovat alkuperäisen kuvatiedon taltioimista ja toistamista varten ja päät f ja h vastaavasti ovat keksinnön mukaisesti muokattavaa kuvatietoa varten.

Jos nauhalle 4', jolle taltioitiin päillä e ja g tieto (kuvio 13), piirretään nyt päillä f ja h päälle (vrt. kuvio 14), niin tämä johtaa juovakuvioon, kuten kuvion 10 juovat 41-44, joka on esitetty kuviossa 15. Tällöin ovat nyt kuitenkin juovat 47 (kuvio 14) piirtyneet suureksi osaksi juovien 45 (kuvio 13) päälle, jolloin alkuperäisistä juovista 45 jää noin puoleen juovanleveyteen pienentyneet juovat 45'. Juovat 48 ovat piirtyneet vastaavalla tavalla juovien 46 päälle, jolloin alkuperäisistä juovista 46 jää noin puoleen juovanleveyteen pienentyneet juovat 46'. Kuviossa 15 on esitetty selvityksenä juovien 45, 46 nyt ylipiirtyneiden alueiden alku tai loppu pistelinjoina 46", 46, silloin kun tämä ei yhdisty juovien 48, 47 alun tai lopun kanssa. Päiden e-h asento suhteessa aksiaaliseen korkeuteen, kulma-asentoon pääpyörällä 40' ja atsi-muuttikulmaan on valittu esillä olevassa suoritusesimerkissä siten ottaen huomioon kyseessä olevat nauhuristandardit, että kahden alkuperäisen taltioidun juovan 45, 46 "jäännökset" 45', 46' seuraavat kahta uutta taltioitua juovaa 47, 48, sitten jälleen kaksi uutta taltioitua juovaa 47, 48, jne.

Toistettaessa lukevat päät e ja g, joiden rakoväli vastaa noin juovien 45', 46', 47', 48', kaksinkertaista juovaleveyt-tä signaalit juovista 45', vast. 46'. Vierekkäisten juovien i3 86 1 28 48, vast. 47, ylikuuluminen minimoidaan optimoimalla päiden f ja h atsimuuttikulma ja/tai modulointijärjestelmällä muokatun kuvatiedon vastaanottamista varten.

Kuvioiden 16-18 avulla kuvataan seuraavaksi neljäs suoritus-esimerkki. Myös tässä käytetään vinojuovaperiaatteen mukaista nauhoitus- ja toistojärjestelmää. Kuten kuvio 16 esittää, on tässä suoritusesimerkissä taltiointi- ja nauhalukululaitteis-tolla kaksi rummun 50 sylinterivaipalle 51 päälletysten järjestettyä vinojuovapääjärjestelmää A' ja B'. Rumpu 50 on laakeroitu kääntyvästä akselille 52 ei lähemmin esitetyllä tavalla. Muut rummun 50 ja pää järjestelmien A', B' suoritusmuodot voivat vastata tavanomaisten vinojuovanauhurijärjestelmien tekniikan tasoa, joissa järjestelmissä pää järjestelmät on järjestetty samalle tasolle pääpyörään tai sen kaltaiseen.

Kuviossa 17 on esitetty rumpua 50 ympäröivä, kahden rullan 53 ympäri ohjattu magneettinauha 54, jonka nauhareunat kulkevat o vinosti ei 90 :n kulmassa akseliin 52 nähden. Katkonaisina esitetyt linjat 58 ja 59 esittävät pääjärjestelmän A', vast. B', reittiä. Tähän kuuluvat juovakuviot on esitetty kuviossa 18, jolloin juovat 61 on rinnastettavissa pää järjestelmään A' ja juovat 62 pää järjestelmään B.

.··. On selvää, että pää järjestelmiä A' ja B' niihin kuuluvine juovakuvioineen voidaan käyttää alkuperäisen kuvatiedon nauhoittamiseen ja toistoon ja toista pää järjestelmää muokattavaa tietoa varten.

Viides suoritusesimerkki, jossa käytetään samoin vinojuova-järjestelmää , kuvataan kuvion 19 avulla. Siinä on esitetty juovakuvio, joka on taltioitu vinojuovamenetelmällä, esimerkiksi joka vastaa VHS-, Beta-, Video 2000- tai 8 mm -standar-dia. Yksittäiset juovat on kuitenkin jaettu rinnakkain toistensa vieressä kulkevista juovista 71, 71' muodostettuun en- i4 861 28 sinunäiseen osaan magneettinauhan 4' toisella puoliskolla muokkaamatonta tietoa varten ja toiseen rinnakkain toistensa kanssa kulkevista juovista 72, 72' muodostettuun osaan toisella nauhanpuoliskolla muokattavaa tietoa varten. Tällöin juovat 71, 72 taltioidaan toisella atsimuutilla kuin välittömästi niiden vieressä olevat juovat 71', 72'. Juovat 71, 72, jotka, kuten myös juovat 71', 72' yhdistyvät toisiinsa, ovat yleensä erillään toisistaan noin nauhanleveyden puolivälissä olevalla alueella 73. Tämä alue 73 voi olla merkitty magneettisesti nauhalle 4' ennalta määrätyllä HF-tunnistussignaalil-la, joka välitetään juovien 71, 72, 71', 72' taltioimiseen ja toistamiseen sovitetuilla päillä.

Kaikissa mainituissa suoritusesimerkeissä on mahdollista lukea, korjata ja uudelleen taltioida juova juovalta. On myös mahdollista täsmätä lukemisen kestoa muistin 8, 8a kulloiseen kapasiteettiin ja täten kyseessä olevassa tapauksessa esimerkiksi lukea kaikki kokonaiseen kuvaan kuuluvat juovat koko-naiskuvamuistiin.

Claims (19)

1. Menetelmä tallennusvälineelle, erityisesti magneettinauhalle tai magneettiselle tai optiselle levylle, tallennettujen kuvasignaalien elektroniseksi muokkaamiseksi, jolloin a. tallennetaan muokattavat kuvasignaalit ensimmäiselle tallennusvälineelle (4), tunnettu siitä, että kuvasignaalien muokkaamiseksi niiden sisältämien kuvatietojen suhteen (luminanssi, krominanssi) b. luetaan kuvasignaalit, jotka edustavat ennalta määrättyä määrää kuvasekvenssejä, kuvia tai kuvan osia, ensimmäiseltä tallennusvälineeltä (4) välimuistiin (8), c. tämän jälkeen keskeytetään muiden kuvasignaalien lukeminen ensimmäiseltä tallennusvälineeltä ja/tai niiden edelleentoimittaminen välimuistiin (8), d. välimuistiin (8) luetut kuvasignaalit muokataan prosessorilla (9) ennalta määrätysti, erityisesti korjataan, muutetaan ja/tai pysytetään ennallaan, e. luetaan muokatut kuvasignaalit samaan välimuistiin (8) tai toiseen muistiin (8a), f. taltioidaan muokatut kuvasignaalit välimuistista (8, 8a) siten toiselle tallennusvälineelle, joka voi olla myös sama tallennusväline (4), että toistettaessa täten tuotetut kuvasekvenssit, kuvat tai kuvan osat ottavat ennalta määrätyn paikallisen ja ajallisen aseman, g. tämän jälkeen keskeytetään taltioiminen toiselle tallennusvälineelle (4), h. toistetaan menetelmävaiheet b - g ennalta määrätty määrä kertoja muita muokattavia kuvasignaaleja varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiselle tallennusvälineelle (4) taltioidut --- kuvasignaalit edustavat yhtä kuvasekvenssiä, että kuvasek-venssin kuvaa tai kuvan osaa edustavaa kuvasignaalia varten ‘ on määritetty yksiselitteisesti jokaisen kuvan tai kuvan osan avaruudellinen ja ajallinen asema kuvasekvenssin sisällä ja että muokatut kuvasignaalit taltioidaan siten, että ne säi- ie 86128 lyttävät edelleen täydellisesti muokatun kuvasignaalin sisällä ennalta määrätyn aseman.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muokattu kuvasignaali taltioidaan vaiheittain samalla taltiointilaitteella (1), joka suorittaa alkuperäisten kuvasignaalien vaiheittaisen lukemisen ja/tai että alkuperäinen ja muokattu kuvasignaali taltioidaan samalle tallennusvälineelle (4).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen muokattu kuvasignaali taltioidaan määrätyssä avaruudellisessa järjestyksessä muokattaviin kuvasignaali jaksoihin .

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi kuvasekvenssin muokattavaa osaa vastaava kuvasignaali piirtyy kulloinkin vastaavan muokatun kuvasignaalin kanssa oleellisesti täysin tai vain osittain .2 päällekkäin.

:*’* 6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, ·/' tunnettu siitä, että jokainen muokattu kuvasignaali taltioidaan saman tallennusvälineen sellaiselle pinnalle tai pinnanosille, joita ei peitä muokattava kuvasignaali.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muokattujen kuvasignaalien taltiointi -sen jälkeen tallennusvälineelle (4) pinnat tai pinnan osat, joissa on muokattavia, ja pinnat tai pinnan osat, joissa on muokattuja kuvasignaaleja, vuorottelevat oleellisesti.

» · -·· 8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, T. tunnettu siitä, että tallennusvälineelle (4) jää muokatta- via kuvasignaaleja vastaavien juovien väliin kulloinkin väli-tila ja muokattuja kuvasignaaleja vastaavat juovat taltioidaan oleellisesti näihin välitiloihin. i7 861 28

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvasekvenssin muokattavia osia vastaavat kuvasignaalit piirtyvät tallennusvälineelle (4) oleellisesti kokonaisjuovaleveyden tai erityisesti alkuperäistä taltiointia vastaavan juovanleveyden osan juovanpuolikkaan päälle vastaavien muokattujen kuvasignaalien kanssa.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen juova on järjestetty osoitteeseen tai varustettu osoitteella.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välimuisti (8, 8a) on kotikuvanau-hurin osa.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että on järjestetty välineet tallennus-välineen jokaisen paikan valitsemiseksi muokattavan signaalin nauhalta lukua varten.

— 13. Laitteisto tallennusvälineelle, erityisesti magneetti nauhalle tai magneettiselle tai optiselle levylle tallennettujen kuvasignaalien elektroniseksi muokkaamiseksi, jolloin laitteisto käsittää ensimmäisen tallennusvälineen (4) muokattavien kuvasignaalien tallentamista varten, tunnettu siitä, että laitteistoon on edelleen järjestetty nauhuri, jossa on pysäytyskuvatoisto, jossa on ohjattavissa oleva käynnistys-pysäytyslaitteisto (10) ja jossa on nauhoittamisen ja toiston välissä ohjattava pääjärjestely (31), että pääjärjestely (31) on yhdistetty muistiin (8) nauhaa luettaessa ja syöttää siihen kuvasignaaleja, jotka vastaavat yhtä kuvasekvenssiä, kuvaa tai kuvan osaa ja jotka prosessori (9) voi muuttaa, että pääjär-.. jestely (31) on yhteydessä taltioitaessa muokattuja kuvasig-naaleita muistiin (8, 8a), jossa prosessorin (9) ennalta määrätysti muokkaamat, erityisesti korjaamat, muuttamat ja/tai sellaisenaan pitämät kuvasignaalit ovat tallennettuna ja että is 86128 pääjärjestelyn (31) ja tallennusvälineen (4) välinen signaa-lisiirto on keskeytettynä kuvasignaalin muokkauksen aikana.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pääjärjestelyn (31) ja tallennusvälineen (4) välinen suhteellinen käyttö on kytketty päältä kuvasignaalien muokkauksen aikana.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että saavutettaessa ennalta määrätty muistin (8, 8a) täyttötila annetaan käynnistys-pysäytyslaitteis-tolle (10) ohjaussignaali, joka ohjaa suhteellista käyttöä pysähtymään tallennettaessa päästä tulevaa kuvasignaalia ja käynnistymään tallennettaesa muokattua signaalia.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kaikkien muistin (8, 8a) sisältämien muokattujen kuvanauhurin signaalien taltioimisen jälkeen vaihdetaan toimintasuuntaa taltioinnista nauhalta lukuun ja pääjärjestely sijoitetaan seuraavan vielä muokattavan kuvasignaalin ennalta määrättyyn alkuun.

;;; 17. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 16 mukainen lait teisto, tunnettu siitä, että pääjärjestelyssä on yksi tai useampia päitä, joiden näennäinen radiaalinen kulma-asento pääpyörän tai päärummun ympärillä on muutettavissa elektronisin keinoin, erityisesti signaalinsiirron hidastamiseksi, ilman että sen tosiasiallinen kulma-asento muuttuu.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 17 mukainen lait teisto, tunnettu siitä, että pääjärjestelyllä (40') on lisäksi erästä kuvanauhuristandardia vastaavien päiden (e, g) lisäksi toiset, yleensä tätä kuvanauhuristandardia vastaavat, päät (f, h), joiden rakoväli vastaa suunnilleen ensiksi mainittujen päiden (e, g) puolta rakoväliä ja ne on järjestetty aksiaalisen korkeutensa suhteen pääpyörälle (40') siten, että ne pyyhkivät raoillaan ensiksi mainittujen päiden (e, g) mag- i9 861 28 neettinauhalle (4') taltioitavista juovista (45, 46) ensimmäisen, vast, toisen puoliskon (juovat 48, 49).

19. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 17 mukainen lait teisto, tunnettu siitä, että kuvanauhurin päärummulla (50) on sen sylinterivalpalle (51) kaksi aksiaalisesti päälletysten järjestettyä pääjärjestelmää (A', B'), joista toinen tai molemmat vastaavat kuvanauhuristandardia ja ne on järjestetty aksiaaliseen korkeuteensa siten, että ensimmäinen pääjärjestelmä (A') pyyhkäisee ensimmäisen ja toinen pääjärjestel-mä (B') pyyhkäisee toisen magneettinauhan puoliskon (54).