FI83985B - Undertak foer med takplattor taeckta tak. - Google Patents

Description

1 83985

Aluskatto katelaatoilla katettuja kattoja varten. - Undertak för med takplattor täckta tak.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen aluskatto katelaatoilla katettuja kattoja varten.

Aluskaton rakentamiseksi tunnetaan jo lämmöneristyslevy (DE-GM 1 932 832), joka ripustetaan yläpuolisen nokan avulla kattoruoteeseen, jolloin räystään puolella jo oleva lämmöneristyslevy hieman peittyy yläosastaan. Kunkin lämmöneristys-levyn alaosassa on poikittaisporras kattotiilen nokkien ripustamista varten. Poikittaisportaat on katkaistu vedenohjaimien avulla. Lämmöneristyslevyjen sivureunoihin on järjestetty limittyvät profiilit, jotta sivusaumat saataisiin vesitiiviiksi.

Tunnetuilla lämmöneristyslevyillä toteutetussa aluskattoraken-teessa on epäkohtana, että jo kovan rakennusvaiheen aikana esiintyy lämmöneristyslevyjen rikkoutumisia esimerkiksi suhteellisten ohuiden limittyvien sivureunaosien murtumisia, mitkä johtavat kylmäsiltoihin ja aluskaton vesitiiveyden menetykseen. Tunnettu kattorakenne on mielekäs ainoastaan suhteellisen ohuilla lämmöneristyslevyillä: halutuilla, suuremmilla lämmön-eristyspaksuukeilla aikaansaataisiin koko lämnöneristye-paksuuden omaavien limittäiskohtien avulla porrasmainen pinta suurine porraskorkeuksineen vastaten lämmöneristyslevyn kerrospaksuutta, jolloin halutusta ja tasaisesta eristyksen kokonaispaksuudesta erityisesti limittäin olevissa kohdissa ei voida puhua. Toinen epäkohta muodostuu siitä, että suuremmilla kerrospaksuuksilla yksittäiset lämmöneristyelevyt hieman jyrkemmille katoille asennettaessa kallistuvat irti kattopinnasta erityisesti kattotiilejä paikalleen asennettaessa. Loivissa katoissa sitä vastoin esiintyy ongelma, että suurilla kerrospaksuuksilla lämmöneristyslevyjen päällekkäisyyden vuoksi esiintyy likimain vaakasuora asento, minkä vuoksi vesi voi 2 83985 painua takaisin ja näin ollen katolla ei enää ole tiiveyttä. Eräs epäkohta on nähtävissä puutteellisessa tuulitiiveydessä, koska päällekkäisyys poikittaissuunnassa on vähäistä.

Toisessa tunnetussa aluskattorakenteeseen tarkoitetussa lämmön-eristyslevyjen rakenteessa (DE-PS 23 49 710) tarttuvat levyt koko kohtisuoraeti räystästä vasten mitatulla leveydellään kattoruoteiden väliin ja tukeutuvat räystään puoleiselta sivupinnaltaan alemman kattoruoteen harjan puoleiseen sivupintaan. Lisäksi poikittaislimittäisyyden kohdalle on järjestetty porraskyntteet, minkä ansiosta muodostuu oleellisesti tasainen aluskaton alapinta. Epäkohtana tässä konstruktiossa on voimakkaasti profiloitujen sivureunojen helposti tapahtuva vahingoittuminen ja sen seurauksena vahingoittuneessa kohdissa epätiivis ja lämpöä eristämätön rakenne. Paksummissa lämmöneristys-levyissä on edelleen vaarana, että ne kattotiiliä asennettaessa kallistuvat irti kattopinnasta. Aluskaton vedenpoistoa varten on välttämätöntä järjestää porraskyntteen alimpaan pisteeseen vedenohjausurat, joiden on johdettava sieltä vinosti ylöspäin alla olevan lämmöneristyslevyn päälle. Suuremmilla levynpak-suuksilla ja vähemmän kallistetuissa kattopinnoissa näille vedenohjausurille muodostuu yhä enemmän vaakasuorassa oleva kallistus, jolloin vesi voi painua takaisin. Vesi- ja tuuli-tiiveys on kokonaisuudessaan tarkasteltuna aikaansaatava monimutkaisten, helposti vahingoittuvien ja päällekkäin olevien reuna-alue-rakenteiden avulla. Tällaisella lämmöneristyslevyllä toteutetussa katteessa on väliaikaisen myrskyvarmistuksen aikaansaaminen mahdollista ainoastaan kalliiden lisätarvikkeiden avulla.

Erityinen epäkohta muodostuu kuitenkin siitä, että erilaisille ruode-etäisyyksille on käytettävä erikokoisia lämmöneristys-levyjä. Ruode-etäisyydet poikkeavat tunnetusti eri kattotiili-valmisteissa ja ne ovat esimerkiksi kattotiilikatteissa välillä noin 32 cm - 36 cm. Sen vuoksi on välttämätöntä valmistaa li 3 83985 levyjä tällä alueella tihein portain, pitää niitä varastossa, ottaa huomioon suunniteltaessa ja tilattaessa, mikä on erittäin kallista. Ylijääneitä kappaleita on käyttäjän vaikea erottaa toisistaan, niiden varastoiminen on hankalaa ja samoin kuin niiden uudelleenkäyttö. Monimutkaisen reunarakenteen vuoksi jätepalat tai osittain leikatut lämmöneristyslevyt ovat harvoin uudelleenkäytettävissä, joten leikkaaminen aiheuttaa suhteellisen suuren jätemäärän.

Kulloistakin kattoruoteiden väliä sopivaa leveämpien lämmön-eristyslevyjen käyttö ei ole mahdollista. Mikäli sitä vastoin käytetään ei-sopivia lämmöneristyslevyjä, jotka ovat alimittaisia kattoruoteiden välin suhteen, syntyy porraskynten limitysten kohdalla rakoja ja näin ollen heikkoja kohtia eristeeseen.

Keksinnön tehtävänä on muodostaa aluskatto siten, että sen rakenteena toimivat lämmöneristyslevyt omaavat erityisen yksinkertaisen ja vahingoittumisen suhteen vähemmän aran muodon ja lisäksi ne antavat luotettavan tiiveyden.

Keksinnön kohteena oleva aluskatto katelaatoilla katettuja kattoja varten, joka katto muodostuu kaatosuunnassa keskenään limittyvistä suorakulmaisista lämmöneristyslevyistä, joissa on keskellä oleva tasainen ja taipuisa osa, johon harjan ja räystään puolella liittyy kiilamainen levyosa, jonka paksuus kasvaa levyn keskiosaa kohti, jolloin harjan puoleisen levyosan yläpinta on samassa tasossa keskellä olevan levyosan yläpinnan kanssa ja räystään puoleisen levyosan alapinta on samassa tasossa keskellä olevan levyosan alapinnan kanssa ja jolloin keskellä olevan osan ja räystään puoleisen levyosan pituuksien summa - kaatosuunnassa mitattuna - vastaa vähintään harjan puoleisen levyosan pituutta, on tunnettu siitä, että sekä harjan puoleisen että räystään puoleisen levyosan keskellä olevaa levyosaa kohti olevan reunan paksuus on suurempi kuin 4 83985 keskellä olevan levyosan paksuus, jolloin harjan puoleisen levyosan alapuolelle ja räystään puoleisen levyosan yläpuolelle muodostuu porras, ja että lämmöneristyslevyt on asennettu paikalleen siten, että aina ylemmän rivin levyt peittävät edellisen rivin levyjen väliset saumat ja levyt muodostavat kaksin- tai useammankertaisen katteen.

Lämmöneristyslevyjen leveydeksi voidaan valita mikä tahansa mitta, joka on valmistusteknisesti ja asennusteknisesti sovelias ja edullinen. Levyn pituus valitaan sen mukaan kuinka monia kiinnityspisteitä tai tukipisteitä, esim. ruoteita, yhden lämmöneristyslevyn tulee silloittaa; kuinka monia päällekkäisiä kerroksia halutaan; kuinka suuri lämmöneristyskerroksen paksuus halutaan; jne.

Keksinnön mukaisilla lämmöneristyslevyillä toteutetun aluskaton vesitiiveys saavutetaan toisaalta lämmöneristyslevyjen vähintään kaksinkertaisen katteen avulla ja toisaalta sivusaumojen vuorottaisen sovittamisen avulla. Erittäin pitkän ja laajan mahdollisen päällekkäisyyden avulla on myös hyvä tuulitiiveys varmistettu.

Kiilamaisesti päällekkäin tulevien osien vuoksi tulee myös vesi johdetuksi levyn yläpinnalta välittömästi sen alla olevalle lämmöneristyslevylle, jolloin vesivirran kallistus vastaa likimain kattorakenteen kallistusta, toisin sanoen mitään ongelmia veden takaisinpainumisen suhteen ei esiinny myöskään suhteellisen loivilla katoilla. Edelleen kiilamaisen limittäisyyden vuoksi ei lämmöneristyslevyrivien kiilasuunnassa tapahtuvien siirtojen vuoksi esiinny mitään heikkoja eristyskohtia ja koko eristyskerrospaksuus muuttuu ainoastaan hyvin vähän. Erilaisia käyttötapauksia varten ei näin ollen tarvita useita pituudeltaan porrastettuja lämmöneristyslevyjä.

n s 83985

Laajan päällekkäisyyden vuoksi syntyy myös ainoastaan vähäisiä kippimomentteja, joten aluskatto soveltuu myös jyrkkiin kattoihin.

Koska lämmöneristyslevyn keskimmäinen levyosa asennettaessa tulee seuraavan päällä olevan lämmöneristyslevyn alle, voidaan siihen kiinnittää yksinkertaisten kiinnityselinten, esimerkiksi leveäkantaisten naulojen avulla lämmöneristyslevy ilman kylmä-siltoja tai korroosiovaaraa myrskyvarmasti. Näin on mahdollista rakentaa myös väliaikainen vesitiivis katto käyttäen ainoastaan lämmöneristyslevyjä, jotka levyt myöhemmin peitetään katele-vyillä, esimerkiksi kattotiilillä.

Läimnöneristyslevyissä olevat reiät tai murtuneet reunaosat eivät johda vesivuotoihin tai täydelliseen lämmöneristyksen häviämiseen tavallisessa kohdassa, koska tällöin on erittäin epätodennäköistä, että myös molemmissa muissa päällekkäiskohdan lämmöneristyslevyissä olisi vikoja tällä kohdalla. Tämä hyvä vedenpitävyys tai mahdollisuus suurten vesimäärien poisjohta-miseen näyttää mahdollistavan aluskaton käyttämisen absorptio-katoissa (aurinkolämmityslaitteiston lämmönvaihdin lämmöneris-tyskerroksen ja tiilen välissä).

Monimutkaisia ja helposti vahingoittuvia sivukynterakenteita veden ohjaamista varten ei tarvita lämmöneristyslevyjen vuorot-taisen ja laajan limittäisyyden vuoksi. Harjan puoleisen levy-osan tasainen alapinta mahdollistaa levyn sovittamisen suoraan laudoituksen tai vastaavalla leveydellä olevien kattoparrujen tai vastaavien päälle. Edelleen lämmöneristyslevyjä voidaan käyttää myös seinäverhouslevyinä. Räystään puoleisen levyosan pinnan ollessa tasainen voidaan tällöin muodostuvalle tasaiselle aluskaton yläpinnalle sovittaa liuske- tai asbestilevyjä, pahvia, metallilevyjä jne.

6 83985

Patenttivaatimuksen 2 mukaisesti on lämmöneristyslevyjen harjan puoleinen ja räystään puoleinen levyosa muodostettu niiden poikkileikkauksen suhteen identtiseksi ja järjestetty piste-symmetrisesti levyn keskiosaan nähden. Näin ollen näillä lämmöneristyslevyillä ei ole varsinaista sisä- tai ulkosivua ja näin ollen ne voidaan yksinkertaisesti valmistaa ja myös yksinkertaisesti pinota, pakata ja asentaa paikalleen.

Koska tavanomaisesti vaadittavat kattoruoteiden välit useimmille käytettäville kattotiileille ovat välillä 32 cm (kaksinkertaisessa majavanhäntäkatteessa 16 cm) ja 38 cm, ehdotetaan vaatimuksessa 3 näitä pituuksia yleisesti sopivien läimnön-eristyslevyjen pituudeksi sopivimmin pituutta noin 36 cm, harjan puoleista ja räystään puoleista osaa varten.

Keskimmäisen levyosan pituudeksi tulee valita kaksi ja puoli kertaista päällekkäisyyttä varten likimain puolet tästä pituudesta.

Erityisen edullinen sovellutusmuoto on esitetty vaatimuksessa 4, jossa lämmöneristyslevyn alasivu on muodostettu ripustettavaksi kattoruoteeseen ja katelevyt on järjestetty ripustettavaksi lämmöneristyslevyn yläsivulle.

Patenttivaatimuksessa 5 esitetyllä räystään puoleisen osan yläsivulle muodostetulla ylimääräisellä listalla tai uralla aikaansaadaan yleisesti sopiva lämmöneristyslevy, joka soveltuu kaikille mahdollisille yksinkertaisesti peittäville kattotiileille, kuten aallotetuille kattolevyille, uurretuille tiilille jne. erilaisilla kattoruoteiden väleillä ja lisäksi myös majavanhäntäkatteeseen.

Vaatimuksessa 6 esitetyillä vedenpoistourilla saadaan aikaan se, että kiilaportaisiin ei jää vettä. Lisäksi vedenpoistourat tuulettavat päällä olevat katelevyt.

Il 7 83985

Vaatimuksen 7 mukaan vedenpoistourien tulee räystään puoleisesta päästään leventyä, jolloin saadaan suutinmainen vaikutus ja ilmavirran kiihtyminen katon tuuletusta varten.

Aluskaton tuulitiiveyden parantamiseksi ehdotetaan vaatimuksessa 8 varustamaan sivureunat ulokkeella, jotka katteessa tarttuvat viereisiin lämmöneristyslevyihin. Näin tuuli ei pääse suoraan puskusauman lävitse välittömästi ja rakennuksen sisälle.

Vielä eräs tuulitiiveyden parannus saadaan aikaan vaatimuksen 9 tunnusmerkkien avulla, jolloin lämmöneristyslevyjen sivu-reunoissa olevat ulokkeet on kaatosuunnassa hieman poikkeutettu toisistaan. Näin muodostuu hakamaisia liitoksia, jotka päälle-asennettujen kattotiilien vetokuormitukeen vuoksi puristuvat ilmatiiviisti yhteen.

Keksinnön sovellutusesimerkkiä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen.

Kuvio 1 esittää pitkittäisleikkausta (leikkaus A-A kuviosta 3) ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisesta lämmöneristyslevystä.

Kuvio 2 esittää sivukuvantoa toisen sovellutusmuodon mukaisesta lämmöneristyslevystä.

Kuvio 3 esittää lämmöneristyslevyn päällikuvantoa.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti lämmöneristyslevyn sivukuvannon perusmuotoa.

Kuvio 5 esittää päällikuvantoa paikalleen asennetuista lämmön-eristyslevyistä.

8 83985

Kuvio 6 esittää leikkausta ja sivukuvantoa (leikkaus B-B kuviosta 5) joukosta paikalleenasennettuja lämmöneristyslevyjä.

Kuviossa 1 on lämmöneristyslevyn 1 pitkittäisleikkaus. Siitä voidaan havaita Z-perusmuoto, joka vielä kuviossa 4 on uudelleen abstraktisesti esitetty.

Lämmöneristyslevy 1 muodostuu (ks. kuviossa 6 esitetyn jo katetun katon sivukuvanto) harjan puoleisesta levyosasta 2, keskellä olevasta levyosasta 3.ja räystään puoleisesta levy-osasta 4.

Harjan puoleinen levyosa 2 on kiilamainen ja sillä on alapinta 5 ja yläpinta 6. Samoin on kiilamainen räystään puoleinen levyosa 4, jossa on yläpinta 7 ja alapinta 8. Keskellä oleva levyosa 3 käsittää yläpinnan 9 ja sen kanssa yhdensuuntaisen alapinnan 10. Yläpinta 9 on yläpinnan 6 jatke ja alapinta 10 on alapinnan 8 jatke.

Kiilan paksun pään kohdalle on sekä alapinnalle 5 että myös yläpinnalle 7 porrasmaisten kiilapäiden kohdalle järjestetty kohouma portaiksi 11 ja 12. (Kuvion 4 stilisoidussa muodossa poikittaisportaiden kohoamista ei ole esitetty.) Nämä portaat 11, 12 voivat olla muodostettuja päällesovitetuiksi rimoiksi tai kuten kuviossa 1 on esitetty kaarevasti pinnoilta 5 ja 7 lähteviksi kohoumiksi.

Kuvion 2 mukainen toinen sovitusmuoto vastaa sekä perusmuodolta että myös harjan puoleisen levyosan 2 ja keskellä olevan levyosan 3 muodon puoleista kuvion 1 sovellutusmuotoa. Ainoastaan yläpinnalla 7 on portaan 12 ohella yläpinnan 7 keskiosassa lista 13.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota 1 vastaavan lämmöneristyslevyn 1 päällikuvanto. Jälleen voidaan havaita kolme aluetta eli harjan 9 83985 puoleinen levyosa 2, keskellä oleva levyosa 3 ja räystään puoleinen levyosa 4, jolloin nuoli 14 esittää kaatosuuntaa paikalleen asennetussa levyssä.

Ylöspäin esiinpistävän kiilaosan ja portaan 12 (tai myös listan 13) lävitse johtaa vedenpoistourat 15, 16 kaatosuuntaan 14. Tässä on esitetty ainoastaan kaksi vedenpoistouraa 15, 16, mutta tarvittaessa niitä voi olla enemmän, jolloin portaat 12, 13 voivat muodostua myös poikittaissuunnassa olevista kohoumista. Vedenpoistoura 15 on muodostettu suoraksi, kun taas vedenpoistoura 16 esittää toista suoritusmuotoa, jossa on alapäässä suutinmainen laajennus 17 ilmavirran kiihdyttämiseksi katon tuuletusta varten.

Lämmöneristyslevyn 1 sivureunat 18, 19 on muodostettu epä-keskeisesti tai vuorottaisesti, jolloin ylempi, päällikuvan-nossa oikeanpuoleinen sivuosa 20 on siirretty alemman, oikeanpuoleisen sivuosan 21 suhteen vasemmalle siten, että muodostuu vinot ulokkeet 22, 23. Kuviosta 3 nähdään, että uloke 23 on hieman lähempänä räystässivua kuin uloke 22. Kun toisen levyn uloke 23 tarttuu esitetyn levyn ulokkeeseen 22 ja kattokatteen kohdistaessa vedon toiseen levyyn puristuvat molemmat ulokkeet tiiviisti sisäkkäin.

Aluskaton asennustapa ja toiminta esitetään viittaamalla kuvioihin 5 ja 6.

Kuviossa 5 on esitetty lämmöneristyslevyjen neljä riviä 24, 25, 26, 27 sovitettuina kattoruoteiden 28 muodostaman aluerakenteen päälle (lämmöneristyslevyt on esitetty ilman sivuilla olevia ulokkeita 22, 23). Jo tästä esityksestä ilmenee, että harjan puoleinen levyosa 2 ja räystään puoleinen levyosa 4 ovat hieman pidempiä kuin kattoruoteiden väli 29 ja keskellä oleva levyosa 3 on likimain puolet kattoruoteiden välistä 29, joten seurauksena on kokonaisuudessaan laaja päällekkäisyys sekä välittö- 10 83985 mästi lämmöneristyslevyn alla olevan lämmöneristyslevyn että myös vielä sen alla olevan lämmöneristyslevyn välillä likimain puolella räystään puoleisesta levyosasta. Tämä on nähtävissä myös kuviosta 6, joka esittää leikkausta pitkin kuvion 5 viivaa B-B, jolloin tosin jo katelaatat 30 on asennettu lämmöneristys-levyrivien 24-27 päälle.

Kuviosta 5 voidaan edelleen havaita pitkittäissaumojen 31 vuorottaisuus lämmöneristyslevyissä 24-27, jolla yhdessä alla olevien lämmöneristyslevyjen laajan päällekkäisyyden kanssa varmistetaan, että koko aluskatto on vesitiivis.

Aluskatto asennetaan paikalleen alhaalta alkaen rivi riviltä, jolloin yksittäiset lämmöneristyslevyt voidaan kiinnittää ja naulata kiinnityselimillä, esim. leveäkantanauloilla 32 tarvittaessa myrskyvarmasti. Kiinnitys tapahtuu tällöin edullisesti likimain levyn keskellä, joten lämmöneristyslevyt eivät myöskään voimakkaalla tuulella kohoa ja murru irti. Kiinnitykset 32 peittyvät kylmäsiltojen ja korroosiovahinkojen estämiseksi seuraavan levyrivin levyjen alle.

Kuviosta 6 voidaan ilman muuta havaita, että yksittäiset lämmöneristyslevyrivit 24-27 voitaisiin kattoruoteiden välin 29 ollessa hieman suurempi tai pienempi työntää ulospäin tai kokoonpäin. Laajan kiilamaisen limityksen vuoksi muuttuisi keskimääräinen tehokas lämmöneristyspaksuus 33 käytännössä merkityksettömän vähän. Rakoja tai heikkoja kohtia ei tällaisen erilaisille kattoruoteiden väleille mahdollistavan sovituksen vuoksi esiinny.

Lämmöneristyslevyrivissä 25 (kuvio 6) on esitetty lämmöneristyslevy, jossa on lista 13. Käytettäessä tällaisia kuvion 2 mukaisen toisen sovellutusmuodon lämmöneristyslevyjä havaitaan, että kaksinkertainen majavanhäntäkate on mahdollinen.

I: li 8 3985

Yhteenvetona voidaan todeta, että suhteellisen yksinkertaisesti muotoilluilla lämmöneristyslevyillä on aikaansaatavissa vesi-tiivis aluskatto, joka soveltuu sekä loiville että myös jyrkille katoille, joissa on erilaiset kattoruoteiden välit.

Claims (9)

12 83985

1. Aluskatto katelaatoilLa katettuja kattoja varten, joka katto muodostuu kaatosuunnassa keskenään limittyvistä suorakulmaisista lämmöneristyslevyistä (1), joissa on keskellä oleva tasainen ja taipuisa osa (3), johon harjan ja räystään puolella liittyy kiilamainen levyosa (2,4), jonka paksuus kasvaa levyn keskiosaa (3) kohti, jolloin harjan puoleisen levyosan (2) yläpinta (6) on samassa tasossa keskellä olevan levyosan (3) yläpinnan (9) kanssa ja räystään puoleisen levyosan (4) alapinta (8) on samassa tasossa keskellä olevan levyosan (3) alapinnan (10) kanssa ja jolloin keskellä olevan osan (3) ja räystään puoleisen levyosan (4) pituuksien summa - kaatosuunnassa mitattuna -vastaa vähintään harjan puoleisen levyosan (2) pituutta, tunnettu siitä, että sekä harjan puoleisen että räystään puoleisen levyosan (2, 4) keskellä olevaa levyosaa (3) kohti olevan reunan paksuus on suurempi kuin keskellä olevan levyosan (3) paksuus, jolloin harjan puoleisen levyosan (2) alapuolelle ja räystään puoleisen levyosan (4) yläpuolelle muodostuu porras (11, 12), ja että lämmöneristyslevyt (1) on asennettu paikalleen siten, että aina ylemmän rivin levyt peittävät edellisen rivin levyjen väliset saumat ja levyt muodostavat kaksin- tai useammankertaisen katteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että lämmöneristyslevyjen (1) harjan puoleinen ja räystään puoleinen osa (2, 4) on muodostettu poikkileikkaukseltaan (leikkaus A-A, Fig. 3) identtisiksi ja järjestetty pistesymmetrisesti levyn keskipisteeseen nähden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että lämmöneristyslevyjen (1) harjan puoleisen ja räystään puoleisen osan (2, 4) pituus on välillä 32 - 38 cm, ja että keskellä olevan levyosan (3) pituus on noin puolet tästä arvosta. 13 83985

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että alapuolinen porras (11) lämmön-eristyslevyjen (1) harjan puoleisen osan (2) ja keskellä olevan osan (3) rajakohdalla on muodostettu kiinnittämään levyt kat-toruoteisiin (28) ja yläpuolinen porras (12) lämmöneristys-levyjen (1) keskellä olevan osan (3) ja räystään puoleisen osan (4) rajakohdalla on muodostettu katelaattojen (30) ripustamista varten.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että lämmöneristyslevyjen (1) räystään puoleinen osa (4) on yläpinnaltaan (7) varustettu lisäkatelaattojen (30) kiinnittämistä varten muodostetulla listalla (13).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että lämmöneristyslevyjen (1) räystään puoleisessa osassa (4) on sen yläpinnalla (7) portaasta (12) kohti räystään puoleista levynreunaa ulottuvat vedenpoistourat (15, 16).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että vedenpoistourissa (16) on niiden räystään puoleisessa päässä laajennus (17).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että lämmöneristyslevyjen (1) sivureu-noissa (18, 19) on ulokkeet (22, 23), jotka on muodostettu siten, että ne ovat tartunnassa viereisten lämmöneristyslevyjen (1) sivureunojen (19, 18) vastaavien ulokkeiden (23, 22) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen aluskatto, tunnettu siitä, että ulokkeet (22, 23) lämmöneristyslevyjen (1) sivu-reunoissa (18, 19) on kaatosuunnassa siirretty hieman toisiinsa nähden. 14 83985 P^tentkrav