FI78856B - Slaganordning foer spikar och motsvarande faestelement. - Google Patents

Description

1 78856

Lyöntilaite nauloja ja vastaavia kiinnityselementtejä varten -Slaganordning för spikar och motsvarande fästelement

Keksintö koskee lyöntilaitetta nauloja ja vastaavia kiinnitys-elementtejä varten, jossa laitteessa on puskin ja käyttömoot-torin pyörittämä käyttöelin, joka on kytkettävissä puskimeen iskuliikkeen välittämiseksi.

Moottorikäyttöinen laite naulojen tai sinkilöiden lyömiseksi on tunnettu. Aksiaalisesta siirtyvästi laakeroitua puskinta käyttää lyöntitapahtumaa varten käyttöelin, joka on muodostettu moottorin pyörittämästä vauhtipyörästä. Pyörimisliikkeen muuttaminen iskuliikkeeksi tapahtuu vierittämällä vauhtipyörää puskimessa. Tällöin viimeksi mainittua tukee säädettävä rulla.

Voimansiirto vauhtipyörästä puskimeen tapahtuu kitkan avulla. Vauhtipyörän ja puskimen välisistä kitkasuhteista riippuen, jotka toisaalta riippuvat materiaalilajista, materiaaliominaisuuksista ja toisaalta puristusvoimasta sekä ulkoisista tekijöistä, kuten kosteudesta jne., vaihtelevat siirrettävissä olevat voimat. Erityisesti lyöntitapahtumissa, joissa voimantarve on suuri, syntyy usein luistamishäviöitä, joten kiinni-tyselementtiä ei voida iskeä riittävästi.

Keksinnön pohjana on luoda alussa mainitunlainen lyöntilaite, jossa suuressa määrin häviöttömästi voidaan johtaa käyttömoot-torin antama teho puskimeen kiinnityselementin lyöntitapahtumaa varten.

Keksinnön mukaisesti tehtävä ratkaistaan siten, että käyttö-elimessä on pitkin iskuliikettä oleellisesti pitkittäisiiikettä suorittava terttuja, joka on järjestetty käyttöelimen pyörittämään ja tällöin sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän suhteen pyörivään planeettahammaspyörään, jolloin

____ - I

2 78856 planeettaharranaspyorän jakoympyrän halkaisija on puolet sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän jakoympyrän halkaisijasta, ja puskimessa on kytkinlaite tarttujan ja puskimen kytkemiseksi toisiinsa käyttöelimen kiertojakson aikana.

Tarttuja ottaa puskimen mukaansa kytkentätapahtuman jälkeen ainakin lyöntisuunnassa. Puskimen takaisinjohtaminen lyönti-suuntaa vasten lähtöasentoon voi tapahtua erillisellä palau-tuslaitteella, kuten jousilla ja vastaavilla, tai puskimen voi johtaa takaisin myös tarttuja. Siten ensimmäisessä tapauksessa irrottaminen tapahtuu jo noin puolen kiertojakson jälkeen, kun taas tarttujan avulla takaisinjohdettaessa kiertojakso käytetään lähes kokonaan. Käyttömoottorin antama teho on siten ilman luistamishäviöitä tai vastaavia käytettävissä kiinnityselementin lyömiseen.

Tarttujan pitkittäisliike voidaan saada aikaan esimerkiksi kampikäytöllä tai käyrävaihteella. Tarttuja voi olla järjestetty kämmen tai käyrän kannattajan suoraviivaiseen liikkeeseen saattamaan rakenneosaan.

Kaikki kuvatut ratkaisut aikaansaavat likimain sinimäisen ja siten ideaalisen tarttujan nopeusjakautuman, siten on mahdollista suorittaa kytkentä tai irrotus tarttujan nopeuden ollessa pienimmillään. Siten varmistetaan esteettömän kytkentätapahtuman ohella myös laitteen osien minimaalinen kuluminen.

Järjestämällä tarttuja planeettahammaspyörään voidaan saavuttaa laitteen suhteellisen pienikokoisella rakenteella tarttujan tai puskimen suuret liikkeet. Edelleen planeettahammaspyörän hammaskosketus esimerkiksi laitekoteloon tukeutuvan sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän kanssa varmistaa sen, että planeettahammaspyörän oman akselinsa ympäri vaikuttava pyörimisenergia lyöntitapahtuman aikana siirtyy pyörivän 5 78856 massan periaatteella myös puskimeen.

Keksinnön ehdotusta vastaten saavutetaan tiivis rakennetapa ja samanaikaisesti maksimaalinen iskupituus tarttujan piirtämälle liikeradalle siten, että planeetta-hammaspyörän akseliin nähden yhdensuuntaisesti kulkeva tarttujan akseli on planeettahammaspyörän jakoympyrän ulkopuolella. Tarttujan piirtämä liikerata muuttuu tällöin suorasta kapeaksi suoran pituussuuntaan ulottuvaksi ellipsiksi. Näin voidaan myös saavuttaa puskimen liikerata, jossa ei ole vaaraa kanttautumisesta. Tarttujan akselin siirtäminen planeettahammaspyörän jakoympyrän ulkopuolelle on sopivimmin suuruudeltaan korkeintaan 20 %, sopivimmin noin 10 % jakoympyrän halkaisijasta.

Edullisesti on käyttöelimeen yhdistetty vähintään yksi sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän suhteen vierivä tukipyörä. Tukipyörä poistaa toisaalta käyttöelimen laakerointikuormaa ja vaikuttaa sen lisäksi planeettavaih-teiston massatasapainotuksena siten, että saadaan kokonaisuudessaan aikaan tasainen kulku. Tukipyörä pyörii synkronisesti planeettahammaspyörän kanssa käyttöelimen pyörimisakselin ympäri ja muodostaa siten massoineen ylimääräisen kineettisen varaston. Tämä tukipyörän varastovaikutus hyödynnetään sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän hammas-kosketuksen kanssa täysin luistamattomasti, joten tukipyörän oman akselin ympäri vaikuttava pyörimisenergia on käytössä lyöntitapahtumaa varten.

Planeettahammaspyörän ja tukipyörän suuressa määrin esteettömän vierinnän aikaansaamiseksi on näissä pyöräkehä, jolla on likimain niiden jakoympyrän halkaisijaa vastaava halkaisija, jota pitin ne vierivät sisäpuolisella hammastuksel1 a varustetun hammaspyörän tasaista kehäpintaa pitkin.

Tarttuja voi olla muotoiltu eri tavoin. Se voi olla muotoiltu esimerkiksi kitamaisella aukolla varustetuksi taskuksi, 4 78856 jonka kanssa salpamaisen elimen käsittävä puskimen kytkinlaite kytkeytyy. Sopivammin tarttuja on muodostettu planeettahammas-pyörään järjestetyksi kampitapiksi. Tälle rakenteelle on ominaista toiminnallinen yksinkertaisuus, luotettavuus sekä lujuus.

Kytkentätapahtuman kannalta toimintavarmaksi ja yksinkertaiseksi on osoittautunut keksinnön erään toisen ehdotuksen mukaisesti kytkinlaitteessa oleva vastaanottoaukko tarttujaa varten.

Keksinnön edelleenkehittelyssä on vastaanottoaukko järjestetty kääntyvästi puskimen kanssa yhdistettyyn hakaan. Tarttuja joutuu takimmaisessa asennossa olevassa puskimessa haan vastaanottoaukkoon ja ottaa muotolukitteisesti puskimen ensiksi lyöntisuuntaan ja sen jälkeen paluusuuntaan mukaansa.

Haan kääntymisen avulla toteutetaan kytkentä tarttujan kanssa. Tätä varten on edullisesti järjestetty haan kääntävä käyttölaite, joka saattaa tarttujan ja puskimen kytkettyyn asentoon.

Viimeksi mainittu voi vaikuttaa esimerkiksi sähkömagneettisesta tai sähkömekaanisesti hakaan. Edulliseksi on kuitenkin osoittautunut mekaaninen käyttölaite. Se on muodostettu esimerkiksi suorasti tai epäsuorasti hakaan vaikuttavasta planeettahammaspyörän nokasta. Ohjausteknisesti luotettava ja myös yksinkertainen ratkaisu saadaan edullisesti kääntyvän vivun muodossa olevasta käyttölaitteesta. Tarkoituksenmukaisesti on sen ohjaukseen järjestetty käyttöelimeen käyrärata. Vivun kääntymisasentoa voidaan siten käyttöelimen kulloisestakin kiertoasennosta riippuen ohjata pakkotoimisesti. Käyttöelimen kiertoasento puolestaan määrää tarttujan kulloisenkin asennon. Käyrärata on järjestetty käyttöe1imeen siten, että tämä kääntää vipua tarttujan kytkemiseksi silloin, kun tarttuja tai puskin on takimmaisessa asennossa.

5 78856

Tarttuja kytketyy haan kanssa kulloinkin vähintään puskimen ulostuloiskun ajaksi. Koska käyttöelimen moottori pyörii jatkuvasti, on puskin irrotettava sopivalla hetkellä. Jos puskimen lähtöasentoon takaisinohjäämistä varten on erillinen takaisinohjause1 in, esimerkiksi jousi, tapahtuu irrottaminen eteenpäin tapahtuvan iskun lopussa. Jos sitä vastoin tarttuja suorittaa puskimen takaisinohjäämisen, tapahtuu irrottaminen paluutapahtuman lopussa. Tätä irrotamista varten on tarkoituksenmukaisesti haan kääntävä vetolaite, joka saattaa tarttujan ja puskimen irrotettuun asentoon. Tämä voi olla muodostettu vinoksi rampiksi koteloon, jota pitkin haka kulkee.

Seuraavaa haluttua lyöntitapahtumaa varten työnnetään vipu käyräradan vaikutusosaan, jota varten sopivammin on järjestetty siirtäjä. Viimeksi mainittua käyttää sopivimmin mekaaninen tai sähkömekaaninen liipaisinmekanismi.

Keksintöä on seuraavassa selostettu tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa on esitetty eräs sovellutusesimerkki .

Kuvio 1 esittää lyöntila itet ta osittain leikattuna.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen puskimen osakuvantoa II .

Kuvio 3 esittää leikkausta III-III kuvion 2 mukaisesta puskimesta.

Kuviot 4-7 esittävät erilaisia 1iipaisinmekanismin toiminta-asentoja yhdessä tämän mekanismin käyttämien laiteosien kanssa, leikattuna analogisesti kuvion 1 kanssa, hieman suurennettuna.

Kuviot 8-13 esittävät puskimen ohjaus- ja käyttömekanismia kuvion 1 leikkauksen VIII mukaisesti.

6 78856

Kuviossa 1 esitetty lyöntilaite muodostuu oleellisesti kokonaisuudessaan numerolla 1 merkitystä kotelosta, moottorista, josta yksinkertaisuuden vuoksi on esitetty ainoastaan käyttöakseli 2, ja kokonaisuudessaan numerolla 3 merkitystä planeetta vaihteesta, joka muuttaa pyörimisliikkeen kokonaisuudessaan numerolla 4 merkityn puskimen isku 1iikkeeksi.

Puskin 4 muodostuu päästä 5 ja varresta 6, jonka avulla laitteen suuhun makasinoidusti tuodut naulat 7 on yksittäin lyötävä vastaanottavaan työkappaleeseen. Puskin 4 työntää tällöin myös sitä vasten kulloinkin samalla akselilla olevaa naulaa 7.

Puskin 4 suorittaa tämän iskuliikkeen kampitapiksi muodostetun tarttujan 8 vaikutuksesta. Tarttuja 8 on planeettavaihteen 3 planeettahammaspyörään 9 päin olevalla puskimen 4 otsapin-nalla. Planeettahammaspyörä 9 on pyörivästi laakeroitu oleellisesti kiekkomaiseen käyttoelimeen 11 ja se on hammas-kosketuksissa sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 kanssa. Käyttöelimeen 11 on edelleen, planeet-tahammaspyörän 9 vastapäätä, laakeroitu kiertyvästi tukipyörä 13. Sen ulkohammastus on hammaskosketuksissa myös sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 kanssa.

Planeettahammaspyörä 9 sekä tukipyörä 13 on laakeroitu käyttöelimen tappeihin 14, 15 ja ne tukeutuvat pyöräkehällä 16 tai 17 tasaiseen sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 kehäpintaan 18.

Käyttöelin 11 on puolestaan pyörivästi laakeroitu keskiakse-linsa suhteen koteloon 1. Käyttöä ja laakerointia varten käyttöelimessä on akselintynkä 19, joka kannattaa kierty-mättömästi hammaspyörää 21. Viimeksi mainitun kanssa on hammaskosketuksessa käyttöakselin 2 pieni hammaspyörä 22.

Planeettahammaspyörän 9 jakoympyrän halkaisija on puolet sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 7 78856 jakoympyrän halkaisijasta. Tappimaisen tarttujan 8 akseli on hieman planeettahammaspyörän 9 jakoympyrän ulkopuolella.

Näin järjestettynä terttuja 8 piirtää planeettavaihdetta 3 käytettäessä käyttöelimen 11 kierrosta kohden kapean elliptisen radan, jonka pitkittäisulottuma on yhdensuuntaisessa tasossa puskimen 4 pitkittaisakselin kanssa.

Käyttöelimessä 11 on edelleen vaippaosa 23, ,joka on jaettu kolmeen ympärikiertävään käyrärataan 24, 25, 26.

Jotta varmistettaisiin, että naulat 7 lähtevät laitteen suusta 27 ainoastaan silloin, kun laite on painettu vasten vastaanottavaa työkappaletta, on edelleen järjestetty laitteen suusta 27 lepoasennossa esiintyöntyvä varmistinhaarukka.

Se työntyy sisään painettaessa laitetta vasten puristusjousta 29 ja se työntää tällöin mukanaan siirtotankoa 31 vasten puristusjousta 32. Siirtotanko 31 vaikuttaa kokonaisuudessaan numerolla 33 merkittyyn liipaisimeen.

Puskimen 4 pää 5 kannattaa, kuten kuviosta 2 ilmenee, oleellisesti hgan 34 muodostamaa kytkinlaitetta. Tarttujan Θ tarttumista varten ori hakaan 34 järjestetty sivulta avoin vastaanottoaukko 35. Haka 34 on, kuten kuviossa 3 on selvitetty, kiertymättömästi laakeritapilla 36 ja kääntyy sen kanssa. Laakeritapin 36 ympärillä oleva vääntöjousi 37 kääntää tai pitää haan 34 vapaine päineen tarttujan 8 liikeradalla, ts. kuviossa 2 se vääntää vastapäivään. Vääntöjousen 37 päät 38, 39 tarttuvat tällöin tukitappiin 40 tai laakeri-tappiin 36 kiertymättömästi kiinnittyvään laattaan 41.

Kuvio 3 esittää edelleen pään 5 ohjauskiskossa 42 aksiaalisesti siirtyvää pidätinnastaa 3. Koteloon tuettu puristusjousi 44 painaa pidätinnastaa 43 siten, että sen sivuttain esiin-pistäva varsi 45 nojaa vasten päätä 5. Pään 5 vartta 45 päin oleva sivu on varustettu takaosassa ulottuvalla pitkit-täissyvennyksellä 46. Puskimen 4 kulkiessa eteenpäin voi varsi 45 pudota pitkittäissyvennykseen 46, jolloin pidätinnasta 8 78856 43 pistää esiin ohjainkiskosta 42, jotta se täyttäisi myöhemmin paikallisen pidätintehtävänsä. Pitkittäissyvennys 46 on portaaton, jotta pusk.imen 4 paluun aikana varmistettaisiin pidätinnastan 43 ta kaisintunkeutuminen kuviosta 3 ilmenevään asentoon.

Kuvioissa 4-7 suurennettuna esitetty liipaisin 33 muodostuu käyttövivusta 47, joka kääntyy koteloon laakeroidun tapin 48 ympäri kuvion 4 mukaisesta lepoasennosta kuvion 5 mukaiseen toiminta-asentoon. Tapin 48 varassa on käyttövipua 47 lepoasentoon työntävä vääntöjousi 49. Tappi 48 toimii myös nivellaake-rina kulmavivulle 51, jota puristusjousi 52 painaa myötäpäivään. Kulmavivun 51 vapaa olka 53 tukeutuu käyttövivun 47 puristetussa asennossa (kuvio 5) vasten kääntövipua 54, joka on pyörivästä laakeroitu käyttövivussa 47 olevan tapin 55 avulla. Kääntövivun 54 vapaa osa asettuu siten vasten tappia 48. Edelleen kääntövivun 54 vapaa osa paineen työntyy päästään nastamaiseksi laajennetun siirtotangon 31 liikeradalle. Kulmavipuun 51 on kääntyvästä laakeroitu tapin 56 avulla kiinnitysvipu 57. Tapin 56 varassa oleva vääntöjousi 58, joka yhdellä päällään tukeutuu kulmavipuun 51, painaa kiinnitysvivun 57 alapintaa vastapäivään.

Kiinnitysvipu 57 on vapaasta päästään muotoiltu sakaraksi 59. Kiinnitysvivun 57 yläpinnalla on ohjausnokka 61 ja päässä kohouma 62. Kotelosta 1 pistää esiin jousikuormitteinen nasta 63, joka määrätyssä kiinnitysvivun 57 toiminta-asennossa (kuviot 6, 7) vaikuttaa kohoumaan 62.

Koteloon 1 on laakeroitu tappimainen siirtäjä 64. Sen päällä on samankeskisesti ja aksiaa1isesti siirtyvästä kuppimainen holkki 65. Viimeksi mainitun hammasmainen kohouma 66 mahdollistaa sakaran pidättämisen. Puristusjousi 67, joka tukeutuu siirtäjän 64 laippaan 68, puristaa kuvion 4 esityksessä hoikkia 65 oikealle. Tällöin holkki 65 on renkaan 69 vieressä, jota puolestaan pitää paikallaan mutteri 71.

, 78856

Varmistusruuvi 72 työntyy siirtäjän 64 pitkittäissyvennykseen 73, jotta estettäisiin siirtäjän kiertyminen. Laitteen lepoasennossa (kuvio 4) lukitsee salpa 74 siirtäjän 64 aksiaalisen liikkeen tarttumalla siirtäjässä olevaaan uraan 75. Salpaa 74 puristaa tällöin levyjousi 76. Salvan 74 toinen pää 77 työntyy ohjausnokan 61 vaikutusalueelle.

Siirtäjässä 64 on edelleen kaksi lovea 78. Laitteen lepotilassa työntyy rajoitin 79 vasemmanpuoleiseen kahdesta lovesta 78. Rajoitinta 79 pitää tässä asennossa puristusjousi 81, joka tukeutuu viittauksenomaisesti esitettyyn koteloon 1. Puristusjousen 81 vaikutussuunnassa rajoitin 79 on pidennetty ja siinä on ohjausura 82. Siihen työntyy koteloon kiinnitetty holkki 83, johon tappi 63 on siirtyvästi laakeroitu. Rajoittimen 79 päätä pitää vasten viittauksenomaisesti esitetyn käyttöelimen 11 käyrärataa 26 puristusjousi 81.

Sama-akse1isesti siirtäjän 64 kanssa on koteloon 1 laakeroitu myös kokonaisuudessaan numerolla 84 merkitty kääntyvä vipu haan 34 käyttölaitteeksi. Vipu 84 muodostuu kuvioissa 4 -7 lyhennettynä esitetystä varresta 85 ja sen kanssa yhdestä kappaleesta olevasta laakeriholkista 86. Viimeksi mainittu on järjestetty koteloon 1 aksiaalisesti siirtymättömästi. Laakeriholkin 86 läpäisevässä poikkileikkaukseltaan neliömäisessä reiässä 87 on puristusjousi 88, joka tukeutuu pohjaan 89 ja vaikuttaa aksiaalisesti siirtyvään tappiin 91, jolla on vastaava neliömäinen poikkileikkaus. Tappiin 91 on kiinteästi yhdistetty kääntövarsi 92, joka siten on kiertymättömästi kiinnitetty vipuun 84.

Kääntövarren 92 vapaa pää on laitteen lepoasennossa (kuvio 4) käyräradalla 25, jolla kiertosuunnassa on tasainen kulku. Puristusjousi 88 työntää tappia 91 ja siten myös kääntövartta 92 vasten aksiaalisesti salvatun siirtäjän 64 otsapintaa, jolloin kääntövarsi 92 pysyy käyräradan 25 kohdalla. Kääntö-varren 92 vapaata päätä puristaa vasten käyrärataa 25, kuten kuviosta 8 ilmenee, puristusjousi 93, joka tukeutuu 10 78856 koteloon 1 ja vaikuttaa vivussa 84 olevaan kyttyrään 94. Edelleen kuviossa 8 on esitetty vivussa 84 oleva taivutusjousi 95, joka vaikuttaa haan 34 selkään, kun puskin 4 on kuviosta 8 ilmenevässä taaemmassa asennossa. Haka 34 puristetaan näin nokan 96 avulla vasten varren 85 tuki pintaa 97.

Laitteen lepoasennossa tarttuu kitamainen syvennys 98 varressa 85 toiseen kahdesta päästä 5 kohoavista nastoista 99. Siten puskin 4 pidetään takimmaisessa asennossa vasten puristusjousen 101 voimaa, joka vaikuttaa painona stan 102 välityksellä eteenpäin mäntään, ts. painosuuntaan (kuvio 1). Lisäksi on järjestetty pidätinnastoja 103, jotka tarttuvat päähän 5 edestä kahdelta puolelta. Puristusjouset 104 saattavat pidätinnastat 103 esitettyyn pidätysasentoon (kuvio 8).

Kuvioon 8 on rakenteen ymmärtämisen helpottamiseksi otettu viittauksenomaisesti (pistekatkoviivoi1la esitettynä) eräitä konstruktioelementtejä, jotka ovat leikkaustason VIII takana. Siten on esitetty tasaisesti kulkeva käyrärata 25, käyrärata 24, jossa on hitaasti kohoavat ohjausnokat 105, sekä käyrärata 26, jossa on suhteellisen nopeasti kohoavat ohjausnokat 106.

Sisäpuolisella hammastuksella varustettu hammaspyörä 12 on esitetty jakoympyränsä avulla (joka sattumoisin peittyy käyräradan 25 ääriviivojen alle). Hammaspyörän 12 jakoympyrällä vierivät sen kanssa hammaskosketuksissa planeettahammaspyörä 9 sekä tukipyörä 13, jotka molemmat samoin on esitetty jakoympyröidensä avulla. Planeettahammaspyörän 9 jakoympyrän halkaisija on puolet sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 jakoympyrän halkaisijasta. Planeettahammaspyörän 9 kannattama tappimainen tarttuja 8 on järjestetty hieman planeettahammaspyörän jakoympyrän ulkopuolelle.

Planeettahammaspyörän 9 ja tukipyörän 13 vieriminen sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 suhteen saadaan aikaan käyttöelintä 11 pyörittämällä. Kuten kuvioissa 11 78856 8 nuolilla on esitetty, pyörii tolloin p1 aneettahammaspyörä 9 toisaalta käyttöe1ιmen 11 akselin ympäri, joka akseli vastaa myös sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän 12 keskiakselia, ja pyörii toisaalta oman akselinsa ympäri. Tarttuja 8 piirtää tällöin kapean elliptisen liikeradan 107. Pyörittämällä plan e etta hammaspyörää 9 tasaisesti on tarttumalla 8 liikeradallaan 107 sinimäinen nopeusjakautuma.

Laitteen käyttämiseksi kytketään moottori päälle, joka siten ; pyörii siitä lähtien jatkuvasti. Käyttöakseli 2 pitää siten käyttöelimen 11 yhdessä planeettahammaspyörän 9 ja tukipyörän 13 kanssa pyörimisliikkeessä. Tarttuja 8 piirtää elliptisen liikeratansa 107 suurella taajuudella, esimerkiksi 50 kertaa sekunnissa. Pyörivän käyttöelimen 11 mukana kulkevat myös sen käyräradat 24, 25, 26.

Kääntövarsi 92 on lepoasennossaan, kuten kuviosta 4 ilmenee, tasaisen käyräradan 25 kohdalla eikä siihen näin ollen aiheudu sivupoikkeamia. Rajoitin 79 sitä vastoin on vasten käyrärataa 26, jonka ohjausnokat 106 käyttöelimen 11 kullakin kierroksella kohottavat rajoittimen 79 vasten puristusjousta 81. Rajoitin 79 j'outuu kohotettaessa ulos lovesta 78; tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta siirtäjään 64, jota aksiaalisesti pidättää salpa 74. Tämän tyhjäkäytön aikana säilyvät muut konstruktio-osat kuvioista 4 ja 8 ilmenevissä lepoasennoissaan.

Jos käyttäjä tämän jälkeen vetää liipaisinta 33 ja laite on suuaukkoineen 27 painettuna vasten vastaanottavaa työkap-paletta, tapahtuu naulan 7 lyöntivaihe.

Puristamalla käyttövipua 47 joutuu tämä nivelöityine osineen 51, 54, 57 kuviosta 5 ilmenevään asentoon. Sitä seuraava laitteen suun 27 painaminen vaikuttaa varmistinhaarukan 28 ta kaisintyöntymi seen samoinkuin siirtotankoon 31. Viimeksi mainittu siirtyy tällöin vasten kääntövivun 54 vapaata osaa ja kohottaa sen tappinsa 55 ympäri vaakasuoraan asentoon (kuvio 6). Koska vapaa olka 53 tukeutuu kääntövipuun 54, 12 78856 kääntyy tällöin myös kulmavipu 51 tappinsa 48 ympäri vastapäivään. Tällä on puolestaan seurauksena tapin 56 siirtyminen kiinn itysvivun 57 kanssa kuvion 5 mukaisesta asennosta kuvion 6 mukaiseen asentoon eli vasemmalle. Kohouma 62 puristaa tällöin nastan 63 takaisin vasten jousivoimaa.

Mainittu· kiinn itysvivun 57 siirtyminen vasemmalle vaikuttaa aluksi kohouman 66 tarttumiseen sakaran 59 vaikutuksesta sekä sitä seuraajaan hoikin 65 siirtymiseen vasten puristus-jousta 67; puristusjousen 67 painamisen lopussa puristaa ohjausnokka 61 salvan 74 ulos. Siten siirtäjä 64 (kuvio 6) on jännitetty vasemmalle. Sen siirtymisen vasemmalle estää rajoitin 79, kunnes pyörivän käyttöelimen 11 ohjausnokka 106 kohottaa rajoittimen 79 vasten sen puristusjousta 81 ja siten työntää ulos vasemmasta lovesta 78. Jännitetty puristusjousi 67, joka tukeutuu hoikin 65 avulla kiinnitysvipuun 57, siirtää tämän jälkeen siirtäjän 64 vasemmalle ja ottaa siten myös tapin 91 ja kääntövarren 92 mukaansa vasten hieman heikompaa puristusjousta 88 vasemmalle. Kääntövarsi 92 joutuu näin tasaiselta käyräradalta 25 ohjausradalle 24, jossa on ohjausnokka 105.

Tässä kuviosta 7 ilmenevässä toiminta-asennossa laitetta pidetään rajoittimen 79 avulla, joka ohjausnokan 106 sivuuttamisen jälkeen, puristusjousen 81 käyttämänä, on puristettu oikeanpuoleiseen loveen 78.

Edellä kuvatun siirtyjän 64 vasemmalle siirtymisen lopussa kulkee renkaan 69 vapaa otsapinta impulssimaisesti aksiaalisesti paikallaan olevan hoikin 65 pohjaan ja ottaa tämän mukaansa pienen matkan vasemmalle. Tällöin ulkonema 66 painuu pois sakarasta 59. Kiinnitysvipu 57 kääntyy nyt, kuten myös kuviosta 7 ilmenee, takaisin jännitetystä nastasta 63 myötäpäivään. Puristusjousi 67 on siten tämän jälkeen jälleen neutraalisti siirtäjän 64 varassa.

Jatkuvasti kiertävä käyttöelin 11 vaikuttaa sen jälkeen, 13 78856 kun kääntövarsi 92 on puristettu käyräradalle 24 ohjausnokan 105 avulla, kääntövarren 92 kääntymiseen tai siten kiertymät-tömästi yhdistetyn vivun 84 kääntymiseen kuvion 8 lepoasennosta kuvion 9 poikkeama-asentoon. Puristusjousta 93 jännitetään tällöin voimakkaammin, jolloin tapahtuu kääntövarren 92 iskumainen kohoaminen käyräradalta 24. Tässä kääntymistapah-tumassa poistuu t.uk ipinta 97 haan 34 kiertymispisteestä.

Taivutusjousen 95 puristaman haan 34 nokka 96 liukuu pitkin tukipintaa 97. Tällöin haka 34 kääntyy tarttujan 8 elliptiselle liikeradalle 107. Tämä heilahdustapahtuma on pakko-ohjattu käyräradan 24 ja kääntövarren 92 tai vivun 84 yhteisvaikutuksen avulla siten, että tarttuja 8 yhdessä kääntyvän haan 34 kanssa ei missään tapauksessa törmää; lisäksi tarttuja 8 kulkee pakko-ohjatusti haan 34 vastaanottoaukkoon 35.

Liikeradalla nuolen kulun mukaisesti edelleen kiirehtivä tarttuja 8 ottaa mukaansa eteenpäin nyt haan 34 vastaanottoaukon 35 alemman olan 108 avulla ja siten myös puskimen 4 (kuvio 9). Tämän mahdollistamiseksi on vipu 84 tai sen kitamainen syvennys 98 vapauttanut nastan 99. Pidätinnastat 103 vedetään takaisin ennen puskimen 4 liikkeen alkamista.

Kuvio 10 esittää liikkuvan puskimen 4 osakuvantoa. Haka 34 vapaine päineen kulkee pitkin kotelossa olevaa tukikylkeä 109, jonka ääriviivat on sovitettu haan kääntymisen mukaisesti lyönti-iskun aikana. Kääntövarsi 92 saavuttaa yhdessä vivun 84 kanssa (kuvio 10) nyt suurimman poikkeaman ohjausnokan 105 avulla. Varren 85 vapaa pää on ohittanut pidätinnastan 43, joka, koska ohimenevä puskin 4 ei enää pidätä sitä, työntyy varren 85 kääntymisalueelle. Pidätinnasta 43 pitää siten vartta 85 maksimaalisesti kääntyneessä asennossa.

Kuvio 11 esittää tarttujan 8 etummaisen kääntötapahtuman. Eteenpäin tapahtuvan iskun aikana tarttuja 8 ottaa mukaansa haan 34 sen etummaisen olan 108 avulla, kun taas tarttuja nyt paluuiskun suorittamiseksi tarttuu haan taaempaan olkaan 111. Olka 111 on muotoiltu siten, että tarttuva tarttuja 14 78856 8 paluuiskun suuntaisen kiihtyvyysvoiman ohella kohdistaa myös myötäpäivään vaikuttavan momentin hakaan 34. Näin aikaansaatu haan 34 kääntöliike pysäytetään oikeanpuolisen nastan 99 avulla, jota vasten haan 34 vapaa pää joutuu. Näin on tarttujan 8 luotettava tarttuminen taaempaan olkaan 111 varmistettu.

Kuvion 11 mukaisesta kääntöasennosta tarttuja 8 kiihtyy sinimäisesti noin puoleen väliin elliptisen liikeradan 107 ulottumaa. Suurimman paluuiskunopeuden saavuttamiseen saakka on tarttuja 8 tarttuneena takimmaiseen olkaan 111. Sitä seuraava sinimäinen tarttujan 8 hidastuminen vaikuttaa puskimen 4 nopeamman jatkoliikkeen vuoksi tarttujan asemanvaihtoon kohti etummaista olkaa 108, kuten kuviosta 12 ilmenee. Kuvioista 2 ja 3 ilmenevä vääntöjousi 37 pitää paluuiskun aikana haan 34 kääntyneenä kosketuksiin tarttujan 8 kanssa.

Puskin 4 kulkee nyt hidastuvan tarttujan 8 jarruttamana edelleen taaksepäin. Paluuiskun lopussa haan 34 nokka 96 joutuu vasten kotelossa olevaa viistettyä vastetta 112.

Kuten kuviosta 13 ilmenee, on haka 34 tällöin kääntynyt vastapäivään tarttujan liikeradasta 107 ja irronnut tarttujasta 8. Viimeksi mainittu jatkaa edelleen pitkin liikerataa 107.

Ennen puskimen 4 takimmaisen asennon saavuttamista työntää sen pää 5 vartta 45 ja siten pidätinnastaa 43 jälleen takaisin vasten puristusjousta 44 (kuviot 2, 3), jolloin varren 85 ja siten vivun 84 takaisinkääntymisliike vapautuu. Puskimen 4 takareuna lyö tällöin, kuten jälleen kuviosta 13 ilmenee, säteittäisesti esiintyöntyvään jatko-osaan 113 siten, että vipu 84 palaa takaisin vastapäivään lepoasentoonsa (kuvio 8). Puskin 4 siirtyy tämän jälkeen painonastan 102 vaikutuksesta hieman eteenpäin kohti päätä 5 jälleen pitävää pidätinnastaa 103 lepoasentoon. Nasta 99 hakeutuu kitamaiseen varren 85 syvennykseen 98 ja pitää siten puskimen 4 lepoasennossa.

Välittömästi vivun 84 suurimman poikkeaman saavuttamisen 15 78856 jälkeen (kuvio 10) on ohjausnokka 106 jälleen kohottanut rajoittimen 79 siten, että tämä joutuu ulos oikeanpuolisesta lovesta 78 (kuvio 7). Puristusjousi 88 on tämän lisäksi tapin 91 avulla palauttanut kääntövarren 92 ja siirtäjän 64 niiden lepoasentoon oikealle. Kääntövarsi 92 on siten jälleen, kuten kuviossa 4, käyräradalla 25. Rajoitin 79 on ohjausnokan 106 ohittamisen jälkeen jälleen vasemmanpuoleisessa lovessa 78 ja samoin levyjousi 76 on painanut salvan 74 uraan 75. Siirtäjä 64 on siten aksiaa1isesti pidätettynä lepoasennossaan.

Sen jälkeen, kun laite on nostettu vastaanottavan työkappaleen päältä, työntävät puristusjouset 29 tai 32 varmistinhaarukan 28 ja siirtotangon 31 kuviosta 1 ilmenevään lepoasentoon.

Jos käyttäjä vapauttaa liipaisimen 33, on jälleen saavutettu lyöntilaitteen kuvioiden 1, 4 ja 8 mukainen asento.

Claims (8)

1. Lyöntilaite nauloja ja vastaavia kiinnityselementtejä varten, jossa laitteessa on puskin (4) ja käyttömoottorin pyörittämä käyttöelin (11), joka on kytkettävissä puskimeen iskuliikkeen välittämiseksi, tunnettu siitä, että käyttöelimessä (11) on pitkin iskuliikettä oleellisesti pitkittäisliikettä suorittava tarttuja (8), joka on järjestetty käyttöelimen (11) pyörittämään ja tällöin sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän (12) suhteen pyörivään planeettahammaspyörään (9), jolloin planeetta-hammaspyörän (9) jakoympyrän halkaisija on puolet sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän (12) jako-ympyrän halkaisijasta, ja puskimessa (4) on kytkinlaite tarttujan (8) ja puskimen (4) kytkemiseksi toisiinsa käyttö-elimen (11) kiertojakson aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lyöntilaite, tunnettu siitä, että planeettahammaspyörän akseliin nähden yhdensuuntaisesti kulkeva tarttujan (8) akseli on planeettahammaspyörän (9) jakoympyrän ulkopuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lyöntilaite, tunnettu siitä, että käyttöelimen (11) kanssa on yhdistetty ainakin yksi sisäpuolisella hammastuksella varustetun hammaspyörän (12) suhteen vierivä tukipyörä (13).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lyöntilaite, tunnettu siitä, että tarttuja (8) on muodostettu planeettahammaspyörään (9) järjestetyksi kampitapiksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen lyöntilaite, tunnettu siitä, että kytkinlaitteessa on vastaan-ottoaukko (35) tarttujaa (8) varten. 17 78856

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lyöntilaite, tunnettu siitä, että vastaanottoaukko (35) on järjestetty kääntyvästi puskimen (4) kanssa yhdistettyyn hakaan (34).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lyöntilaite, tunnettu haan (34) kääntävästä käyttölaitteesta (84), joka saattaa tarttujan (8) ja puskimen (4) kytkettyyn asentoon.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen lyöntilaite, tunnettu haan (34) kääntävästä vastelaitteesta (112), joka saattaa tarttujan (8) ja puskimen (4) irrotettuun asentoon. » 18 78856