FI72698C - Transportanordning. - Google Patents

Description

72698

Kuljetinlaite - Transportanordning

Keksinnön kohteena on kuljetinlaite käsittäen radan, joka on järjestetty tukemaan tai kannattamaan useita tavarankuljet-timia siten, että niitä voidaan siirtää rataa pitkin, sekä käyttölaitteen tavarankuljettimien siirtämiseksi ainakin radan tiettyjä osia pitkin, jossa käyttölaitteessa on radalla edestakaisella liikkeellä toimivia vääntiöosia, jotka on sovitettu kuljettamaan yksi tai useampia tavarankuljettimia haluttuun kuljetussuuntaan ja liikkumaan vapaasti paluusuuntaan.

Tiettyjä kuljetustarpeita varten on olemassa sellaisia jaksottaisesti toimivia kuljettimia, joissa syöttöelin edestakaisella liikkeellä syöttää eteenpäin jonkin tyyppisen tavaran kannattimia tai kuljettimia. Tällaisilla kuljetinlaitteilla on etuja verrattuna yleisesti esiintyvään toisen tyyppiseen kuljettimeen, jossa on jatkuvasti kulkeva käyttöelementti ja erityisen edullisia ovat jaksottaiset kuljettimet yhtäältä silloin kun tavaran kuljetusrata on hyvin pitkä ja voidaan saman aikaisesti muodostaa tietyssä tapauksessa kattamaan huomattavia matkoja ja toisaalta silloin kun esiintyy voimakkaasti haarautuvia ratoja, joissa on useita sivulinjoja. Ensimmäisessä tapauksessa voidaan edestakaisin liikkuvat käyttöelimet sovittaa rajoitetuille matkoille, joissa esiintyy nousuja tai joissa nopeutta pitää säätää samalla kun muilla osuuksilla tavaran kantolaitteet voivat siirtyä painovoiman avulla. Jälkimmäisessä tapauksessa voi olla vaikeata järjestää jatkuvasti kulkevia käyttöelementtejä, koska tällaisten elementtien käyttö voi muodostua erittäin monimutkaiseksi useilla sivuradoilla. Saman aikaisesti tarvitaan usein monimutkaisia siirtolaitteita tavaran haarautumiskohdissa. Tästä syystä mainitun tyyppiset kuljettimet ovat edullisia ja tietyissä käyttötarkoituksissa niitä on vaikkea korvata muunlaisilla.

72698 Tällaisiin kuljettimiin liittyy kuitenkin myös haittapuolia. Edestakaisin kulkevat käyttöelimet pitää liittää erillisiin voimanlähteisiin, joita pitää järjestää radalle tarvittaviin kohtiin. Nämä voimanlähteet muodostuvat usein monimutkaisiksi ja vievät paljon tilaa sekä ovat rataan liittyviä erikoisyksikköjä, jotka vaativat erityisiä jalustoja ja kiinnitys-laitteita.

Keksinnön mukaisella laitteelle on tunnusomaista, että ainakin pääosaltaan rata muodostuu reikäprofiilin muodossa olevasta palkista, jossa on putkikanavia, jossa radan pituussuunnassa on yksi tai useampia kokonaan suljettuja osia ja yksi tai useampia sivuaukolla varustettuja osia, jolloin kokonaan suljettuun osaan tai osiin on sovitettu tulppia, joiden väliin muodostuu yksi tai useampia sylinteritiloja, joissa männän-varrella varustettu mäntä liikkuu, jolloin männänvarsi ulottuu sylinteritilan ulkopuolelle, että avoimeen osaan tai avoimiin osiin on järjestetty pitkittäisiä, edullisesti taipuisia ja putkikanavan pituussuuntaan liikkuvia ketjuja, jotka on yhdistetty männänvarteen ja varustettu mainituilla vääntiöosilla, jolloin vääntiöosat työntyvät sivuaukoista ulos ja että palkin ulkosivuun on sovitettu tavarankuljettimien rata sivuaukkoon liittyen siten, että vääntiöosat pääsevät kosketukseen tavarankul jettimien kanssa mainitun aukon kautta, jonka lisäksi sylinteritila on liitetty paineväliaineen johtoihin siten, että mäntää tai mäntiä voidaan siirtää edestakaisin syöttämällä paineväliainetta männän eri puolille, jolloin männänvarsi työntää ketjuja siten, että vääntiöosat siirtävät tavarankuljettimia haluttuun kuljetussuuntaan.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainitun tyyppisissä edestakaisin kulkevilla käyttöelimillä varustetuissa kuljettimissa tavaran kanto-osien radalle käyttölaitteet, joilla mahdollistetaan yksinkertaisempi ja vähemmän 3 72698 tilaa vievä rakenne sekä yksinkertaisempi asennus.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan mainitunlainen käyttölaite, jota voidaan monipuolisesti käyttää paitsi tavaran kanto-osien eteenpäin kuljetukseen myös muihin tehtäviin.

Keksintö on esitetty käyttöesimerkkinä oheisissa piirustuksissa, joihin viitataan seuraavassa keksinnön selityksissä ja joissa: kuvio 1 on perspektiivikuva osasta kuljetusrataa, johon keksintö on sovellettu? kuvio 2 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta käyttölaitteesta ? kuvio 3 esittää pitkittäisleikkausta käyttölaitteesta; ja kuviot 4 ja 5 esittävät käyttölaitteen käyttämää elintä.

Kuviossa 1 on esitetty kuljetusrata. Kuviossa näkyy palkki 1, joka muodostaa rullaradan useille tavarankuljettimille 2, jotka on tarkoitettu kannattamaan riippuvia tavaroita koukuilla 3. Palkkia 1 tukee esittämättä jätetty jalusta. Radan ensimmäinen rataosa 4 on viistossa kuljetussuuntaan, jolloin tavarankul-jettimet 2 rullaavat eteenpäin omalla painollaan. Rataosalle 4 on sovitettu askelsyöttösalpa 5, joka on järjestetty käyttö-elimien alaisena syöttämään tavarankuljettimia 2 eteenpäin halutussa järjestyksessä. Ne päätyvät tällöin radan alimpaan kohtaan 6, johon edellytetään sijoitettavaksi tavaran tauko-asema. Alimman pisteen 6 jälkeen seuraa radan nousu 7, jota ylös tavarankuljettimia 2 syötetään käyttölaitteella, johon kuuluu salpalaite 9. Palkin 1 muodostaman radan nousuosan 7 jälkeen seuraa jälleen kuljetussuuntaan alaspäin viisto-osa 10.

_____ -· __ 4 72698

Kuviossa 2 palkki 1 on esitetty poikkileikkauksena. Kuten kuviosta ilmenee, palkki on putkimainen ja siinä on halkaisijaltaan suuri putkikanava 11 ja kaksi halkaisijaltaan pienempää kanavaa 12 ja 13. Putkinavan 11 sisäänsä sulkevassa palkin 1 yläosassa on kaksin yhdensuuntaista sivupintaa 14, jotka ala-päistään päättyvät yläpinnoilla 16 varustettuihin laippoihin 15. Ylöspäin mentäessä palkki päättyy lyhyisiin laippoihin 17, jotka jäljempänä selvitettävällä tavalla voivat toimia syöttö-elinten ohjaimina. Laippojen 15 alla on molemmilla puolilla urat 18, joita esitetyllä tavalla voidaan toisella puolen käyttää esimerkiksi suojalistan tukemiseksi. Palkin 1 alapäässä on lohenpyrstömäinen ura 20, joka on tarkoitettu palkin kiinnittämiseksi ja tukemiseksi, jolloin palkki kiinnitetään jalustaan uraan 20 tarttuvilla pinneosilla.

Esitetty poikkileikkaus muodostaa keksinnön kannalta palkin 1 keskeisen osan. Palkin 1 ei kuitenkaan tarvitse muodostua vain tästä osasta, vaan muita käyttötarkoituksia silmällä pitäen siinä voi lisäksi olla osat esimerkiksi kiinnityselimien kiinnittämiseksi tai ripustuksen suorittamiseksi muulla tavoin kun esitetyllä uran 20 käsittävällä ratkaisulla.

Kuvion 2 mukaisesti on laippojen 15 yläpinnat 16 järjestetty tukemaan aikaisemmin esitetyn tavarankuljettimen 2 pyöriä 21.

Sivupinnat 14 toimivat pyörien 21 ohjaimena. Pyörät on yhdistetty akselilla 22, josta toiselle puolelle lähtee varsi 23, joka alaspäin mentäessä päättyy aikaisemmin mainittuun koukkuun 3 (ei esitetty kuviossa 2). Kuten edelleen kuviosta 2 selviää, käytetään putkikanavaa 11 edestakaisin liikkuvan käyttöketjun 24 sijaintipaikkana, joka ketju selvitetään jäljempänä muiden putkikanavaan 11 järjestettyjen osien kanssa.

Kuvio 3 on pitkittäisleikkaus palkista 1 läheltä kuvion 1 mukaista nousuosaa 7. Tavarankuljettimien 2 kuljetussuunta 72698 nousuosaa ylöspäin on merkitty kuvioon 3 nuolella 25.

Kuviosta 3 löytyy uudelleen useita palkin 1 aikaisemmin kuvattuja osia, muunmuassa putkikanava 11 ja kanava 12. Kuviossa 3 palkki 1 on jaettu tilankäyttösyistä kahteen osaan, jolloin alaosa on tarkoitettu tulemaan yläosan perään oikealle. Kauempana vasemmalla yläosan esittämässä palkin 1 ensimmäisessä osassa on sylinterimäisen rungon muodossa oleva tulppa 26, joka on varustettu uraan sovitetulla O-renkaalla 27 sekä toiselta puolen puskurirenkaalla 28. Tulppa 26 lukitaan tarkoitetulle paikalleen putkikanavaan 11 siten, että laippojen 17 välistä on uran pohjan läpi porattu reikä, jonka läpi on työnnetty alaspäin meisselipäällä varustettu epäpyöreä puikko tai sokka, joka kääntöasennossa voidaan vapaasti työntää tulpassa 26 olevaan uraan 31, mutta joka toisessa kääntöasennossa puristuu vasten uran sivuja ja kiinnittyy paikalleen. Välimatkan päässä tulpasta 26 on toinen tulppa 32, joka kiinnitetään paikalleen samalla tavoin epäpyöreällä sokalla 30. Tulpassa 32 on kaksi O-rengasta 33 sekä yksi puskurirengas 28 suunnilleen samalla tavoin kuin tulpassa 26. Erona tulppaan 26 on kuitenkin se, että tulpan 32 läpi ulottuu reikä 34, jossa on tiivistysholkki 35. Tulppien 26 ja 32 puskurirenkaat 28 on käännetty toisiaan kohti ja niiden väliseen tilaan on sovitettu mäntä 36, jossa on kaksi varokerengasta 27 ja joka mäntä on kiinnitetty männän-varteen 38 sokalla 29. Männänvarsi 38 ulottuu reiän 34 läpi ja on tiivistetty tiivistysholkkia 35 vasten. Mäntä 36 on järjestetty liikkumaan edestakaisin siinä sylinteritilassa 40, jonka putkikanava 11 muodostaa tulppien 26 ja 32 väliin. Männän 36 liikkeen aikaansaamiseksi pitää sylinteritilaan päästää paine-väliainetta vaihdellen männän molemmin puolin. Tätä tarkoitusta varten käytetään kanavia 12 ja 13, jolloin toinen kanava on yhdistetty poratulla poikittiasreiällä 41 sylinteritilan 40 toiseen päähän tulpan 32 viereen ja toinen kanava on yhdistetty toisella poikittaisporauksella 42 sylinteritilan toiseen päähän 6 72698 tulpan 26 kohdalle. Koska reiät pitää porata ulkoa käsin, muodostuu palkin 1 ulkosivuun aukko, joka pitää tukkia. Kuvion 3 mukaisesti tämä tapahtuu puristamalla kuulat 43 reikien 41 ja 42 ulkopäihin. Edullisesti paineilmaa oleva paineväliaine voidaan syöttää kanavaan 12 letkunippojen 44 kautta. Palkin 1 päässä pitää kanavan 12 päät sulkea, joka samalla tavoin voi tapahtua sisäänpuristettujen kuulien (ei esitetty) avulla.

Kuviossa 3 on esitetty kaksi syliteritilaa. Mikään ei kuitenkaan estä järjestämästä männänvarteen 38 useampia mäntiä, jotka voivat sijaita tulpan 32 kanssa samanlaisten tulppien välissä. Nämä sylinteritilat suljetaan samalla tavoin kuin sylinteritila 40 porausten 41 ja 42 tapaisten poikittaispora-usten avulla. Tällöin voidaan se mäntävoima, jota rajoittavat palkin rajoitetut mitat ja halu rajoittaa palkin sisäpaine, koska palkki sopivimmin muodostetaan suulakepuristetusta alumiini- tai muoviprofiilista. Tällöin ei tarvitse muodostaa kaikkia mäntiä siten, että ne kehittävät voimaa molempiin suuntiin. Tässä esitetyssä laitteessa tapahtuu kuljetustyö vain yhteen suuntaan (ks. nuoli 25), kun taas toiseen suuntaan tapahtuva liike on paluuisku, joka vaatii merkityksettömän vähän voimaa.

Ottaen huomioon yllämainitut edellytykset on esillä olevassa suoritusmuodoesimerkissä voima kuljetussuuntaan kaksinkertaistettu varustamalla männänvarren 38 pää (ks. alaosa kuivossa 3) toisella männällä 46, jossa on tiivisterenkaat 37. Myös tässä tapauksessa on männän varsi kiinnitetty sokalla 39. Myös tässä on mukana poikittaisporaus 47, joka on yhdistetty samaan kanavaan 12, josta poikittaisporaus 42 lähtee.

Sylinteritila tai sylinteritilat 40 muodostavat yhdessä männän 36 ja 46 sekä mahdollisesti lisämäntien kanssa pneumaattisen voimalaitteen. Vaihtoehtoisesti voimalaite voi olla hudrauli- 7 72698 nen, mutta tässä yhteydessä edellytetään, että käyttö tapahtuu paineilmalla. Voimalaitteen liike-elin on männänvarsi 38. Se kytketään käytettävään laitteeseen ja seuraavassa kuvataan tavarankuljettimien 2 eteenpäin siirtoelin. Tätä tarkoitusta varten on männänvarsi 38 varustettu päällä 48, joka muodostaa osan mäntää 46. Sen läpi ulottuu reikä 49, johon on sokan 50 avulla liitetty kuviossa 2 poikkileikkauksena esitetty käyttö-ketju 24. Tämä muodostuu päistään haarukkamaisista nivelistä 52. Ensimmäisen nivelen haarukkamainen pää ympäröi mainittua päätä 48 ja on yhdistetty siihen sokalla 50. Ketjun 24 toinen nivel 52 ympäröi ensimmäisen nivelen 52 haarukkamaista ulko-päätä, jonka jälkeen jäljellä oleva nivelet seuraavat samalla tavoin järjestyksessä. Tästä selvityksestä pitäisi ilmetä, että nivelen toinen haarukkamainen pää on leveämpi kuin toinen. Kussakin nivelessä on kapeamman, haarukkamaisen nivelen tai varren sisään laakeroitu pyörä 54 (ks. myös kuvio 2), jossa on keskiura 55 ja vierintäpinnat 56, joiden halkaisijala on jonkin verran pienempi kuin sylinteritilan 40 halkaisija. Tällöin käyttöketju 24 voidaan pyörineen 54 laakeroida tai sovittaa sylinteritilaan 40. Varren ulompi pää ja reiät 54, joissa siis kummassakin on kaksi vierintäpintaa 56, on laakeroitu varren sisäpäähän, jossa on tapit, jotka työntyvät ulospäin ja ulommassa varressa olevien reikien läpi sekä sisäänpäin pyörässä 54 olevien reikien läpi.

Varret 52 ovat kaikki keskenään samanlaisia esitetyssä suori-tusmuotoesimerkissä ja niissä on myös reiät 57. Näihin on sokilla 58 laakeroitu salpavarret 59, joiden pinta 60 pääsee lyömään vastaavan varren nivelpuolet yhdistävää keskiosaa 61 vasten. Salpavarsi 59 ei siis pääse kaatumaan taaksepäin (vastapäivään kuviossa 3) pystyasennostaan, jossa varsi pyrkii pysymään esittämättä jätetyn vääntöjousen vaikutuksesta. Sitävastoin salpavarsi pääsee kaatumaan eteenpäin vipuvarren uloimpien osien eteen samoin kuin vierntäpintojen 8 72698 56 eteen. Tällöin salpavarsi sijaitsee lähimmän rullan urassa 55.

Kaikissa vipuvarsissa ei ole salpavartta, vaan ne sijaitsevat määrätyillä välimatkoilla, kuten seuraavasta selvityksestä ilmenee. Salpavarret pääsevät ulottumaan pois sylinteritilasta 40 siten, että keskelle sitä kohtaa, jossa on liikkuvat, on laippojen 17 väliin muodostunut lovi 62 (ks. kuvio 2).

Mainittu ketju on tarkoitettu salpavarsillaan syöttämään tavarankuljettimia 2 ylöspäin pitkin palkin 1 nousuosaa 7.

Tätä tarkoitusta varten käyttöketjun 24 salpavarret 59 liikkuvat siis edestakaisin siten, että ne pystyvät syöttämään tavarankul jettimia 2 vuorotellen ja järjestyksessä nousua ylös salpavarsien ollessa alaslasketussa asennossa kun taas paluu-iskussa salpavarret kääntyvät sisään mainitun jousen voimaa vasten päästäkseen tavarankuljettimien taakse uutta työiskua tai -vaihetta varten. Jotta tavarankuljettimet 2 eivät pääse liikkumaan paluuliikkeen mukana on järjestelmässä kuvion 1 yhteydessä mainittu salpalaite 9. Tämä ylälaippa 64 tukee laakeritappiin kääntyvästä laakeroitua vastetta tai salpaa 65, joka on jousikuormitettu siten, että se pääsee kääntymään pois tavarankuljettimien 2 tieltä näiden siirtyessä syöttösuuntaan, mutta joka nousee esiin tavarakuljettimien takana ja estää paluuliikkeen salvan ohi. Salpalaite 9 toimii siis automaattisesti sillä paineella, jonka vaunut muodostavat niitä siirrettäessä eteenpäin.

Sitä voimaelementtiä, jonka muodostavat puktimaisen palkkiin 1 sovitetut, kuvatut elementit, käytetään siis tavaran kuljettamiseksi eteenpäin rullaradaksi muodostetulla palkilla. Kuitenkin voidaan vastaavalla tavalla muodostettuja, palkin 1 kanssa intergroituja voimaelimiä käyttää muihinkin tehtäviin kuin suoraan eteenpäin kuljetukseen, kuten esimerkiksi eri ohjaus- 9 72698 tehtäviin. Esimerkkinä tällaisesta palkkiin integroidun voima-elimen käytöstä selostetaan seuraavassa askelsyöttösalpaa, joka kuviossa 1 on merkitty viitenumerolla 5. Tämän tehtävänä on syöttää tavarankuljettimia 2 eteenpäin vaiheittain yksi kerrallaan ennalta määrätyssä järjestyksessä riippumatta siitä tapahtuuko eteenpäinsyöttö radan kaltevaa osaa 4 pitkin eri järjestyksessä. Tavarankuljettimet voivat siis muodostaa jonon askelsyöttösalvan 5 eteen ja päästä siitä yksi kerrallaan radan alimpaan pisteeseen 6, johon tavaran taukoasema on sijoitettu.

Kuvion 4 mukaisesti muodostuu askelsyöttösalvan jalusta U-muotoisesta palkista 66, joka on samanlainen kuin aikaisemmin mainittu palkki 63. Kuvion 5 mukaisesti sen ylälaipasta 67 lähtee alaspäin kaksi reunalaippaa 68, jotka muodostavat väliinsä uran 69. Palkin alalaippa 70 on kiinnitetty aikaisemmin mainitun palkin 1 uraan 20, jolloin tämä palkki ympäröi voimaelimiä ja muodostaa radan tavarankuljettimille 2. Uraan 69 on laakeroitu joustava vaste tai salpa 76, joka pääsee kääntymään akselin 77 ympäri ja joka pyrkii asettumaan kuviossa 4 esitettyyn ala-asentoon jousen 71 vaikutuksesta. Tästä asennosta voidaan salpa 76 saattaa yläasentoon. Ala-asennossa salpa 76 tulee vasten palkilla 1 siirtyvän tavarankuljettimen 2 akselia 22. Salvassa 76 on vastepinta 78, joka on niin jyrkkä, että tavarankuljettimen akseli 22 ei kykene nostamaan salpaa jousen 70 voimaa vasten, joka voima pyrkii kääntämään sen alaspäin kuviossa 4 esitettyyn pysäytysasentoon. Kuvion 4 mukaisesti on salvassa 76 ennen vastepintaa 78 pitkittäinen viistopinta 79, johon akseli ei kuitenkaan koskaa ulotu, koska sitä ympäröivät alaspäin työntyvät laipat 80.

Kuten kuvioista edelleen ilmenee, on keskelle askelsyöttö-laitetta 5 sovitettu aikaisemmin kuvattua tyyppiä oleva ketju 81, jota käytetään edellä kuvatulla tavalla syöttösuunnassa 10 72698 eteenpäin käännettävällä syöttövarrella 82. Ketjua voidaan ajaa edestakaisin kuvatun tyyppisen voimaelimen avulla. Tämä voimaelin voi olla erillinen haluttaessa ohjata vaiheittain syöttö salvan kautta riippumatta radan nousuosalla 7 tapahtuvasta syötöstä eteenpäin. Kuitenkin mikäli yleisesti ottaen yhtä monta tavarankuljetinta pitää kuljettaa pois taukoase-masta 6 kuin siihen vaiheittain syötetään, voidaan yksi ainoa mukana oleva voimalaite usein järjestää suorittamaan molemmat tehtävät, eli syöttämään vaunut vaiheittain askelsyöttösalvan 5 kautta ja edelleen ylöspäin pitkin nousuosaa 7. Tällöin voimaelimestä lähtee pitkittäinen ketju, jossa on eteenpäin-syöttövarsia sekä askelsyöttösalvan 5 että nousuosan kohdalla.

Esitetyllä syöttövarrella 82 on sellainen liikealue, että se siirtyy pinnan 79 ali salpaan 76. Koska varsi on niin pitkä, että se menee sopivasti pinnan 79 ylemmän, ensimmäisen osan alle, varren jatkuvan syöttösuuntaan tapahtuvan syötön aikana se itse nostaa salvan 76 siten, että tämä siirtyy myötäpäivään kuviossa 4 nähtynä. Tällöin vastapinta 78 siirtyy ylös akselin 22 päälle ja radan kaltevuuden johdosta vaunu ohittaa salvan 76. Varren 82 pääsee tavarankuljetin ohittamaan matkallaan askelsyöttölaitteeseen, koska tavarankuljetin kykenee kaatamaan varren eteenpäin (mutta ei taaksepäin), kuten edellä selvitettiin varren 59 yhteydessä.

Käytettäessä kuljetinta edellytetään, että rata, eli palkin 1 alaspäin viisto rataosa 4 on liitetty tavarankuljettimien 2 syöttökohtaan. Kuten johdannossa mainittiin, voi tällainen syöttökohta olla pääkuljetusradalta tuleva haaravaihde. Vaihtoehtoisesti se voi olla varastosta tai jostain muusta toimituspaikasta lähtevä syöttökohta. Koska rataosa 4 viettää alaspäin, tavarankuljettimet 2 rullaavat kunnes ne kohtaavat askelsyöttösalvan 5. Tässä ensimmäinen syöttösalvan saavuttava tavarankuljetin kiinnittyy salpaa 76 vasten. Mikäli muita 11 72 69 8 tavarankuljettimia tulee rataa pitkin ennen kuin salpaa vasten lepäävä tavarankuljetin on siirretty, nämä asettuvat jonoon ensin mainitun tavarankuljettimen taakse.

Tarkoituksena on syöttää tavarankuljettimet 2 yksi kerrallaan ja haluttuna ajankohtana syötetään sopivalla tavalla ohjatun, esimerkiksi käsin ohjatun venttiilin kautta paineväliainetta nippojen 44 läpi kanavaan 12 ja edelleen poikittaisreikien 42 ja 47 kautta mäntien 36 ja 46 taakse. Samanaikaisesti liitetään reiän 41 ja kanavan 13 kautta männän 36 edessä oleva tila ilmanpoistokohtaan. Ilma on jo poistettu männän 46 etupuolelta, koska se on yhteydessä aukkoon 62. Tämä tilanne johtaa siihen, että männät ja niiden mukana männän varsi 38 siirtyvät syöttösuuntaan (nuoli 25 kuviossa 3). Tässä siirtymisessä on mukana ketju 24 ja sen mukana myös syöttövarsi 82 (kuviossa 3 viitenumero 59). Syöttövarsi 82 tulee tällöin salvan 76 pinnan 79 alle ja nostaa salvan siten, että tavarankuljettimen akseli 22 voi ohittaa pinnan 78. Tavarankuljetin jatkaa pois askel-syöttösalvasta 5 radan kaltevuuden johdosta ja saavuttaa alimman pisteen 6.

Esitetyssä suoritusmuotoesimerkissä ketju 24 jatkaa alimman pisteen 26 ohi ja edelleen nousuosaan 7. Tällöin ketjussa on tällä osuudella salpavarsia 59. Nämä salpavarret liikkuvat eteenpäin eivätkä pääse kaatumaan taaksepäin johtuen pintojen 61 tuesta poikittaisosaa 60 vasten, jolloin ne kuljettavat mukana eteenpäin siirtyvän tavarankuljettimen ja edelleen ohi salpalaitteessa 64 olevan paluuliikkeen estävän salvan 65.

Kulun tapahtuessa taaksepäin pääsevät salpavarret sitä vastoin kääntymään alas kuviossa 3 pistekatkoviivoin esitettyyn asentoon. Salpaa 65 vasten kiinnittynyt tavarankuljetin ei siis pääse siirtymään alas pitkin rataosaa 7. Kun ketjua 24 ja sen mukana salpavarsia 59 siirretään seuraavan kerran pääsee tavarakuljetin siis uudelleen siirtymään ylöspäin. Tällä 12 72698 tavoin tavarankuljettimia voidaan siirtää ketjussa 24 kiinni olevilla salpavarsilla 59 ylöspäin pitkin osaa 7 palkissa 1 olevasta sylinterilaitteesta tulevan käyttövoiman avulla.

Iskun pituudesta, salpalaitteiden rakenteesta ja salpavarsien lukumäärästä sekä nousuosan pituudesta riippuen voidaan tava-rankuljettimia siirtää nousuosaa ylös yhden tai useamman toistuvan vaiheen sylinterilaitteen avulla seuraavaan alaspäin viistoon osaan 10. Tämän jälkeen tavarankuljettimet rullaavat tästä osasta omalla painollaan purkauskohtaan, toiseen tauko-asemaan tai tavarankuljettimien toiseen vastaanottokohtaan.

Eräs keksinnön huomattava etu on se, että ainakin pääosiltaan rata voidaan rakentaa yhdenmuotoiseksi, tasakulkuiseksi palkiksi. Sen kulkuun nähden merkityksettömillä muutoksilla voidaan muodostaa pneumaattiset tai mahdollisesti hydrauliset käyttöelimet sekä tavaran kantolaitteiden vaihtoehtoiset ohjainelimet lisävarusteiden, kuten vaihesalpojen ja vastaavien ohjaamiseksi radalla. Suoritusesimerkin mukaisesti on palkki samanaikaisesti muodostettu tavaran kuljetuslaitteiden rullaradaksi ja muodostaa sitä paitsi tuen tai kiinnitysosan lisävarusteille, joita ovat esimerkiksi salpalaitteet. Sopiva suulakepuristettuna profiilina valmistettu palkki täyttää siis erittäin monia toimintavaatimuksia yhdellä tavanomaisella rakenteella. Keksinnölliseen ajatukseen sisältyy kuitenkin se, että rata kokonaisuudessaan voidaan muodostaa myös muulla tavoin järjestetyistä rataosista. Esimerkiksi pitkissä radoissa voidaan muodostaa rajoitettuja osia, jotka sisältävät käyttövarusteet ja lisävarusteet tässä esitetyllä tavalla, kun taas muulla tavoin voidaan muodostaa muut osat, jotka muodostavat käyttölaitteita vailla olevat kuljetusosat.

I!

Claims (6)

72698 13

1. Kuljetinlaite käsittäen radan, joka on järjestetty tukemaan tai kannattamaan useita tavarankuljettimia (2) siten, että niitä voidaan siirtää rataa pitkin, sekä käyttölaitteen tavarankul jettimien siirtämiseksi ainakin radan tiettyjä osia pitkin, jossa käyttölaitteessa on radalla edestakaisella liikkeellä toimivia vääntiöosia (59), jotka on sovitettu kuljettamaan yksi tai useampia tavarankuljettimia (2) haluttuun kuljetussuuntaan ja liikkumaan vapaasti paluusuuntaan, tunnettu siitä, että ainakin pääosaltaan rata muodostuu reikäprofiilin muodossa olevasta palkista (1), jossa on putkikanavia (11), jossa radan pituussuunnassa on yksi tai useampia kokonaan suljettuja osia ja yksi tai useampia sivu-aukolla (62) varustettuja osia, jolloin kokonaan suljettuun osaan tai osiin on sovitettu tulppia (26, 32), joiden väliin muodostuu yksi tai useampia sylinteritiloja (40), joissa männänvarrella (38) varustettu mäntä (36) liikkuu, jolloin männänvarsi ulottuu sylinteritilan ulkopuolelle, että avoimeen osaan tai avoimiin osiin on järjestetty pitkittäisiä, edullisesti taipuisia ja putkikanavan (11) pituussuuntaan liikkuvia ketjuja (24), jotka on yhdistetty männänvarteen (38) ja varustettu mainituilla vääntiöosilla (59), jolloin vääntiöosat (53) työntyvät sivuaukoista (62) ulos ja että palkin (1) ulkosivuun on sovitettu tavarankuljettimien (2) rata (16) sivuaukkoon (62) liittyen siten, että vääntiöosat (59) pääsevät kosketukseen tavarankuljettimien kanssa mainitun aukon (62) kautta, jonka lisäksi sylinteritila (40) on liitetty paineväliaineen johtoihin siten, että mäntää (36) tai mäntiä voidaan siirtää .edestakaisin syöttämällä paineväliainetta männän eri puolille, jolloin männänvarsi (38) työntää ketjuja (24) siten, että vääntiöosat (59) siirtävät tavarankuljettimia (2) haluttuun kuljetussuuntaan. 14 72 698

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkikanavan (11) lisäksi palkissa (1) on ainakin kaksi pitkittäistä kanavaa (12, 13), jotka on järjestetty-liittymään putkikanavaan (11) sylinteritilassa (40) ja toisaalta liittymään paineväliaineen syöttölähteeseen, jolloin kanavat (12, 13) toimivat paineväliaineen yhdysjohtoina.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että vääntiöosa (59) vaikuttaa salapalaitteisiin (5).

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että useita mäntiä (36, 46) on liitetty samaan männänvarteen (38) paineväliaineen paineen ja putkikanavan (11) mittaa vastaavan mäntäalan määräämän voiman moninkertaistamiseksi.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ketjun (24) nivelet on varustettu putkikanavassa (11) kulkemaan sovitetuilla rullaosilla (54) ja ketjussa ainakin tietyt nivelet on järjestetty tukemaan salpavarsia (59).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että vääntiöosa (59) on ketjusta (24) aukon (62) kautta ulostyöntyvän salpavarren (59) muodossa, joka varsi on halutussa eteenpäinsiirtosuunnassa lukittu esiintyöntyvään asentoon, mutta joka on järjestetty kääntymään liikkeen tapahtuessa paluusuuntaan. Il 15 . 72698