FI71522B - Foerfarande foer framstaellning av ett laminerat bituminoest flerskiktstakmembran - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU π^ΟΟ rSfet ^ ” UTLÄGG NIN GSSKRI FT f \ΟΔΔ C (45) Patentti myönnetty Τ' · ' ' * r-= 1 1-14 τα el I ''O «7 --fir / Α.νν,ν^·^ Ι|·ν Ί'ι.: V· Lla U J.J ui X V ( ν (51) Kv.lk.*/lnt.Cl.4 Β 32 Β 11/0Α, E D 5/10, D 06 N 5/00 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning i*6i*/73 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 16.02.7 3 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 6.02.73 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 20.08.73

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent- och registerstyrelsen Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 10.10.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 19-02.72 Japani-Japan(JP) 16306/72 (71) Tajima Roofing Co., Ltd., No. 1 -3”1» Odai, Adachi-ku, Tokyo,

Japan i-Japan(JP) (72) Eiichi Tajima, Tokyo, Kaname Yamamoto, Tokyo, Takayoshi Imai, Saitama-ken, Japan i-Japan(JP) (7*0 Berggren Oy Ab (5^) Menetelmä monikerroksisen kerrostetun bitumisen katekalvon valmistamiseksi -Förfarande för framstäl1 ning av ett laminerat bituminöst flerskiktstak- memb ran

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään monikerroksisen kerrostetun bitumisen katekalvon valmistamiseksi, joka katekalvo käsittää alustalevyn sekä ainakin yhden bitumisen pääl-lystekerroksen ainakin osalla alustalevyn pinnasta.

GB-patenttijulkaisussa 1 230 755 on esitetty monikerroksista materiaalia, johon on kerrostettu useita lujitusaineita, mutta jossa vedenpitävä puristukselle herkkä tartuntakerros käsittää suurimman osan materiaalin paksuudesta. Mitä paksumpi tartunta-kerros on, sitä parempi vedenpitävyys saavutetaan julkaisun mukaan. Vedenpitävyyden parantaminen tartuntakerrosta lisäämällä aiheuttaa kuitenkin joitakin haittoja. Ensiksi tämä kerros on huoneen lämpötilassakin verraten helposti juoksevaa, niin että sen joutuessa jollekin puristukselle alttiiksi, se ohenee paikallisesti ja vedenpitävyys heikkenee olennaisesti. Lisäksi paksu tartuntakerros luonnollisesti hankaloittaa materiaalin käsittelyä sitä paikoilleen sovitettaessa.

Esim. SE-kuulutusjulkaisussa 321 555 selostetaan katekalvoa, joka käsittää kahden metallikalvon väliin kerrostetun bitumi- 2 71522 materiaalin, joka on ympäröity kudoksella tai kuitukerroksella. Metallikalvot ovat rihlatut poikittaissuunnassa rullaksi kiertämisen helpottamiseksi ja alemman metallikerroksen päällä on lisäksi bitumikerros. Paitsi sitä, että kahden metallikerroksen käyttö luonnollisesti nostaa katekalvon kustannuksia sekä vaikeuttaa valmistusta, tekee tarttuva bitumikerros kalvon käsittelyn ennen asennusta hankalaksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannettu monikerroksisen katekalvon valmistusmenetelmä, jota voidaan käyttää osista kootussa järjestelmässä katettaessa tai tiivistettäessä vettä vastaan rakennusten kattoja, lattioita ja perustusten seiniä, ja alikäytävien ja maanalaisten käytävien, tunneleiden, varastojen, kanaalien ja vastaavien seiniä ympäröitäessä.

Termit "bituminen" ja "bitumi", joita on käytetty läpi koko tämän selityksen, voidaan korvata termillä "asfaltti", joka olennaisesti tarkoittaa vuoriöljyasfalttia.

Tavallisen tyyppinen bituminen katehuopa ja -kalvo, yleensä käsittää alustalevyn, joka muodostuu levymäisestä materiaalista kuten esimerkiksi paperista, huovasta, kankaasta, synteettisestä polymeerikäIvosta tai metallikalvosta; bitumikerroksesta, jolla on päällystetty alustalevyn toinen tai kumpikin puoli; ja mineraalirakeista tai -jauheesta kuten hienosta hiekasta, sorasta tai talkista, jota on pantu bitumikerroksen pinnalle.

Tavallisen tyyppistä bitumista katekalvoa valmistetaan tavallisesti seuraavalla tavalla.

Ensiksi alustalevy kuten esimerkiksi paperi, huopa, kudottu tai kutomaton kangas, lasivilla, synteettinen polymeerikalvo tai metallikalvo päällystetään sulatetulla bitumilla toiselta tai molemmilta puoliltaan sopivan paksuisen bitumisen pintakerroksen muodostamiseksi. Jos alustalevynä käytetään kuituista levyä kuten paperia, huopaa, kudottua tai kutomatonta kangasta tai lasivillaa, kuituinen levy voidaan impregnoida sulalla bitumilla 3 71522 ennen päällystämistä, niin että kuituisella levyllä olevat tyhjät tilat täyttyvät bitumilla. Jos käytetään synteettistä polymeerikalvoa tai metallikalvoa, alustalevylle voidaan antaa pintakäsittely ennen päällystämistä, jotta parannettaisiin sen affiniteettia bitumiin.

Toiseksi, jotta vähennettäisiin bitumin tarttuvuutta, mineraali-rakeita tai jauhetta kuten hienoa soraa tai hiekkaa tai talkkia pannaan bitumilla päällystetylle pinnalle. Vaihtoehtoisesti tartutetaan ohut kalvo synteettistä polymeeriä tai metallia bitu-misen peitekerroksen pinnalle. Ohuen kalvon käyttäminen pinnoitteena riippuu aiotusta käytöstä.

Lopuksi näin käsitelty levy jäähdytetään ympäröivän ilman lämpötilaan esimerkiksi saattamalla se kosketuksiin pyörivän jääh-dytysrummun kanssa bitumin jähmettämiseksi. Tuloksena oleva lopullinen tuote varastoidaan ja käsitellään rullien tai pilarien muodossa.

Mineraalirakeet tai jauhe tai ohut kalvopinnoite, jota käytetään yllä kuvatussa menetelmässä, ovat tarpeen, jotta estettäisiin bitumisia pintakerroksia tarttumasta toisiinsa varastoinnin ja käsittelyn aikana rullien tai pilarien muodossa. Joissakin tapauksissa tämä on myös hyödyllistä avoimen bitumisen pintakerroksen suojaamiseksi sen jälkeen, kun bituminen katekalvo on käytetty rakennuspaikalla.

Keksinnön mukainen valmistusmenetelmä tunnetaan siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: (a) bitumisen katekalvon alustalevyn ainakin toisen puolen päällystämisen kokonaan tai osittain sulalla bitumilla, (b) irrotuslevyn, jota on käsitelty sen venyvyyden parantamiseksi ja kalvon rullalle kelaamisen helpottamiseksi, irrotettavan pinnan päällystämisen sulalla bitumiseoksella, jonka tarttuvuutta on parannettu ja joka sisältää sekä bitumia että kumia ja/tai hartsia, ja sitten 4 71 522 (c) irrotuslevyn bitumiseoskerroksen pinnan yhdistämisen mainitun alustalevyn bitumilla päällystetylle pinnalle joko koko pinnalle tai sen osalle.

Yllä mainitussa vaiheessa (a), jos alustalevy koostuu kuituisesta materiaalista, jos halutaan, alustalevy voi olla impregnoitu sulalla bitumilla, ennen kuin alustalevy päällystetään edellä kuvatulla tavalla sulalla bitumilla. Jos alustalevy muodostuu synteettisestä polymeerikalvosta tai metallikalvosta, alusta-levylle voidaan suorittaa pintakäsittely ennen päällystämistä edellä kuvatulla tavalla.

Menetelmän erään suoritusmuodon mukaan osa sulalla bitumilla päällystetyn alustalevyn pinnasta kerrostetaan mineraalirakeilla tai -jauheella mainitun vaiheen (a) jälkeen, ja mainittu vaihe (c) suoritetaan yhdistämällä irrotuslevyn bitumiseoskerroksen pinta vain mainitun sulalla bitumilla päällystetyn alustalevyn kerrostamattoman pinnan kanssa.

Joitakin vesitiiviitä kalvoja, jotka ovat ilmeisesti samanlaisia kuin tässä keksinnössä, on ehdotettu aikaisemmin. Esimerkiksi eräs vesitiivis kalvo käsittää levyn synteettisestä kumista kuten butyylikumista (IIR), jossa on paineelle herkkä tarttuva ohut kerros, päällystettynä toiselta puolelta, ja tarttuvaan kerrokseen tartutetun irroituskerroksen. Toinen esimerkki käsittää kalvon synteettisestä polymeeristä kuten polyetyleenistä, jossa on vain yksi päällystekerros bitumista, joka on seostettu kumilla tai vastaavalla, toisella puolellaan, ja päällystekerrok-seen tartutetun irroituskerroksen.

Kuitenkin on suuri ero näiden tunnettujen kalvojen ja tämän keksinnön mukaisesti valmistetun kalvon välillä ei vain tuotteen rakenteessa ja valmistusmenetelmässä, vaan myös vesitiiviin kerroksen muodostamisen perusajatuksessa. Nämä tunnetut kalvot ja käyttömenetelmät on tarkoitettu niin kutsuttuun "yksikerroksiseen vesitiivistysjärjestelmään". Tämä tarkoittaa sitä, että osista koostuva kate- tai vesitiivistekerros on muodostettu yksin- * 5 71522 kertaisesta kerroksesta lukuunottamatta aluetta, jossa kalvot liittyvät toisiinsa.

Lisäksi näiden kalvojen paineelle herkkä tarttuva kerros tai bitumiseoskerros toimii vain kalvon liittämiseksi alustaan tai toiseen kalvoon alueella, jossa on päällekkäisyyttä, ja näiden osista koottujen kate- tai vesitiivistekerrosten vettä pysäyttävä toiminta riippuu yksinomaan kumilevystä tai synteettisestä polymeerikalvosta itsestään.

Tämän keksinnön mukaiseksi valmistettu vesitiivistekalvo ei menetä, vaikka se joutuisi ulkoa päin tulevan voiman rasittamaksi, vettä pidättävää toimintaansa, koska kalvossa on bitumi-seoskerroksen lisäksi tavallinen bitumikerros (kerrokset) alus-talevyllä pääasiallisena materiaalina, joka muodostaa vettä pidättävän substanssin samalla tavalla kuin tavanomaisen tyyppisissä osista kootuissa bitumisissa kate- tai vesitiivistekerrok-sissa. Tämän keksinnön mukaisessa monikerroksisessa kerrostetussa bitumisessa katekalvossa bitumiseoskerrosta käytetään vain liittämään keksinnön mukaisia kalvoja toisiinsa, ja niin muodoin se voidaan rajoittaa juuri sellaiseen ohueen kalvoon kuin vaaditaan tarkoitusta varten. Tämä etu, joka johtuu bitu-miseoskerroksen paksuudesta, koska bitumiseos on suhteellisen kallista, antaa määrätyn taloudellisen hyödyn keksinnöstä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetuilla kerrostetuilla bitumisilla katekalvoilla saadaan osista koottu kate- tai vesi-tiivistekerros, jolla on täysin sama hyvä toiminta ja luotettavuus kuin tavanomaisessa bitumisessa kate- tai vesitiivisteker-roksessa, joka käsittää useita vuorottain ladottuja bitumiker-roksia ja sen jäykistekalvoja. Tämä erinomainen toiminta ja riittävä luotettavuus ovat voimassa, vaikka ei käytetä sulaa tai nesteytettyä bitumia rakennuspaikalla.

piirustuksiin.

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät parhaina pidettyjä sovellutus- muotoja, mutta keksintö ei ole tarkoitettu rajoittumaan näihin 6 71522

Kuviot 1A, 1B, 1C ja 1D esittävät keksinnön mukaisesti valmistettujen bitumisten kerrostettujen katekalvojen rakenteita; kuviot 2A ja 2B esittävät irroituslevyjä, joita käytetään keksinnön mukaisesti valmistetussa kerrostetussa bitumisessa katekalvossa ; kuviot 3A ja 3B esittävät parhaina pidettyjä kerrostettuja bi-tumisia katekalvoja; kuviot 4A, 4B ja 4C esittävät keksinnön mukaisella menetelmällä kerrostettujen bitumisten katekalvojen erilaisia muunnettuja muotoja; kuvio 5 esittää keksinnön mukaista valmistusmenetelmää, ja; kuviot 6A ja 6B, 7A ja 7B, 8 ja 9 kuvaavat keksinnön mukaisesti valmistetun katekalvon käyttömenetelmiä.

Alustalevy, jota käytetään alustamateriaalina valmistettaessa keksinnön mukaista monikerroksista kerrostettua bitumista kate-kalvoa, voidaan valita niistä, jotka ovat äskettäin tulleet käyttöön tavallisissa bitumisissa katekalvoissa, kuten esimerkiksi lasivilla tai ei-kudottu kangas tai synteettinen kuitu, samoin kuin niistä, joita on laajalti käytetty tähän saakka samaan tarkoitukseen, kuten paperi, huopa, kangas tai orgaanisesta tai epäorgaanisesta kuidusta muodostuva kangas, esimerkiksi lumppuhuopa, asbestihuopa, puuvillakangas tai juuttikangas. Jos näitä kuituisia levyjä käytetään alustalevynä, ne on yleisen käytännön mukaan impregnoitu sulalla bitumilla, jolloin 7 71522 siinä olevat tyhjät tilat täyttyvät sulalla bitumilla, ennen kuin alustalevy päällystetään sulalla bitumilla keksinnön mukaisessa menetelmässä samoin kuin tavallisen bitumisen katekalvon tapauksessa. Alusta voidaan myös valita kalvolevyistä, jotka on valmistettu synteettisestä polymeeristä tai metallista kuten esimerkiksi polyesteri-kalvosta tai alumiini- tai kuparikaivosta, joita kaikkia on käytetty tähän saakka tavallisen bitumisen katekalvon pohjamateriaalina. Kun käytetään tällaisia kalvolevyjä, ei tarvita yllä kuvattua esi-inpreg-nointikäsittelyä, mutta tarvittaessa voidaan näitä levyjä käsitellä sopivasti fysikaalisesti tai kemiallisesti, kuten esimerkiksi suorittaa nk. hiekkapuhallus, syövyttäminen tai vastaava, jotta saataisiin niiden pinnoille hyvä affiniteetti bitumin suhteen, ennen kuin ne päällystetään sulalla bitumilla tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Kuten kuvioissa 1Λ, 13, 1C ja ID on esitetty, kerrostetun katekalvon 26 alustalevy 6 on päällystetty kokonaan tai osaksi kummaltakin tai toiselta puoleltaan bitumilla 8, ja kokonaan tai osaksi mainittu bituminen päällystekerros on kerrostettu bitumiseoksella 20, joka on denaturoitua bitumia, joka on valmistettu erityisesti antamaan korkean tarttuvuuden ympäröivässä lämpötilassa sulattamalla siihen luonnollista tai synteettistä kumia ja/tai synteettistä hartsia.

Nämä yhteensulatettavat materiaalit voidaan valita mistä tahansa hyvin tunnetuista materiaaleista, jotka on tarkoitettu denaturoimaan ja parantamaan tavallista bitumia (sen fysikaalisista ominaisuuksista varsinkin herkkyyttä lämpötilasta). Nimittäin, kuten kumia varten, ne sisältävät esimerkiksi vulkanoitua tai vulkanoimatonta kumia, jotka ovat erilaatuisia synteettisiä kumeja kuten styreeni-butadieenikumi (SBR), akrylonitriilibutadieenikumi (MBR), kloropreeni-kumi (CR), butadieenikumi (BR), isopreenikumi (IR), etyleenipropylee-nikumi (EPR), butyylikumi (HR), etyleeni-propyleenidieeni mar (EPDM), polyisobutyleeni (PI3), kloorattu polyetyleeni (CPE), jne; ja luonnollista kumia (NR), ja siitä regeneroitua kumia. Lähinnä, kuten luonnolliset ja synteettiset kumit, ne sisältävät esimerkiksi hartsia tai sen johdannaisia (esim. hartsiesteriä), mäntyöljyä, bumaroni-indeenihartsia, erilaisia vuoriöljyhartseja, polyolefiinia (esim. polybuteenia) jne.

Käytettäessä tätä keksintöä on havaittu, että vain hyvin pieni määrä kumia ja/tai hartsia tarvitaan olemaan läsnä bitumiseoskerrok-sessa, jotta saavutettaisiin ainakin pieni määrä etuja. Kuitenkin yleensä useimpiin tarkoituksiin halutaan suhteellisen korkeaa tarttuvuuden astetta. Tämän vuoksi yleensä ainakin noin 5 % las 71522 kettuna bitumiseoksen painosta, kumia ja/tai hartsia tulisi olla läsnä bitumiseoskerroksessa. Koska ei ilmeisesti ole mitään kriittistä rajaa kumin ja/tai hartsin määrän suhteen, joita voidaan käyttää tehokkaasti parantamaan tarttuvuutta, enintään noin 95 % painosta kumia ja/tai hartsia olisi edullista yleensä käyttää kerrostetun kate-kalvon tuotantomenetelmän helpottumisen ja kustannusten huomioon ottamisen vuoksi. Optimituloksen saavuttamiseksi on edullista, että kumin ja/tai hartsin kokonaismäärä, joka on .läsnä bitumiseoskerroksessa, on rajoissa 15-50 % painosta.

Edelleen, jos halutaan, nämä kumit tai hartsit voivat osaksi koostua eläin- tai kasvisrasvoista ja -öljyistä, koska yleensä nämä öljyt ja rasvat ovat varsin tehokkaita lisäämään bitumin tarttuvuutta. Nämä öljyt ja rasvat sisältävät esimerkiksi eläinöljyjä kuten kala-öljyä, valaanöljyä, naudan talia ja vastaavaa, ja kasvisöljyjä ja rasvoja kuten pellavaöljy, kiinanpuuöljy, rapsisiemenöljy, puuvillasiemen-Öljy, soijapapuöljy, valuriöljy ja vastaava. Nämä öljyt ja rasvat voivat olla esimerkiksi standöljyä, hapetettua öljyä ja siitä tehtyä keitettyä öljyä; rasvaista hapanta pihkaa tai sentapaista. Näiden öljyjen ja rasvojen määrä on sopivimmin noin 50 painoprosentin alapuolella laskettuna kumin ja/tai hartsin ja öljyjen ja rasvojen kokonaismäärästä.

Joitakin lisäaineita, esimerkiksi pehmennintä kuten vuoriöljyä, täyteaineita kuten kiillejauhetta, ja vastaavia voidaan myös sisällyttää bitumiseokseen.

Irroituskerroksilla 14 ja 15, jotka on pantu bitumiseoksen pinnoille, on vähän tai ei yhtään affiniteettia bitumiseoksen suhteen, ja ne on helposti poistettavissa bitumiseoskerrokselta kuorimalla ne käsin siitä tavallisessa ympäröivässä lämpötilassa. Käytännössä irrotuslevyt ovat esimerkiksi levyaineita, jotka ovat käsittelemättömän levyn muodossa, kuten sellofaani, polyvinyylialkoholikalvo ja alumiinikalvo, tai käsitellyn kalvon muodossa kuten kalvo, paperi ja vastaava, jota on pintakäsitelty, esim. päällystetty tai impregnoitu synteettisillä hartseilla, joilla on hyvät irrotusominaisuudet kuten silikonihartsilla, fluoria sisältävällä hartsilla tai pclyvinyli-deenikloridilla. Erityisesti pinnaltaan silikonihartsilla päällystetty tai impregnoitu levy on parhaimpana pidetty käytössä sen irrottuvuu-den ja kustannusten vuoksi.

Siinä tapauksessa, että irrotuslevyillä on huonot venymisomi-naisuudet, jos nämä irrotuslevyt; on pantu bitumiseoskerrosten päälle 9 71522 molemmin puolin kerrostettua bitumista katekalvoa, tuloksena saadusta kerrostetusta katekalvosta on hävinnyt joustavuus, ja se tulee käytännössä jäykäksi kuin pöytä. Sen johdosta siitä tulee erittäin vaikea kääriä tuotteeksi, joka on rullan muodossa, kuten tavallisen tyyppinen bituminen katekalvo tai -huopa on tavallisesti kääritty.

Jos tuotetta pannaan voimakkaasti rullalle, se poimuttuu syvältä useista kohdista epäsäännöllisille poimuille, taitteille ja/tai murtumille. Lisäksi, vaikka tällainen irrotuslevv on pantu bitumiseosker-roksen päälle kerrostetun katekalvon ainoastaan toisella sivulla, rypistymistä epäsäännöllisille poimuille ei voida välttää, vaikka poimut ovat verraten vähäisiä.

Tämän ongelman poistamiseksi on edullista lisätä irrotuslevyn venyvyyttä pituussuunnassa, ts. käärintäsuunnassa. Täten on edullista tätä tarkoitusta varten muodostaa useita lineaarisia taitteita tai ryppyjä itse irrotuslevylle pitkin suuntaa, joka on olennaisesti kohtisuorassa pituussuunnan kanssa, ja käytännössä on suositeltavaa käyttää esimerkiksi irrotuskerrosta, joka on pakotettu, jolloin levy on muutettu poimutettuun muotoon, kuten kuviossa 2A kohdassa 39 on esitetty, tai irrotuslevyä, joka on valmistettu kreppipaperin pohjalevystä, kuten on esitetty kuvion 2B kohdassa 40. Tässä tapauksessa, sen jälkeen kun irrotuskerrokselle on saatu riittävä venyvyys pituussuunnassa tällaisella menetelmällä, irrotuslevvllä päällystetty katekalvo kykenee säilyttämään riittävän joustavuuden kautta sovittamisensa laajentumiseen ja kutistumiseen rullattaessa sitä kerälle ja siltä pois, ja täten voidaan täydellisesti estää yllä mainittu ongelma.

Edelleen, jos irrotuskerrosta käytetään sellaisella tavalla, että useita kapeita suikaleita siitä laitetaan bitumiseoskerroksen päälle suoriin riveihin pitkittäissuunnassa, kuten on esitetty kuvion 3A kohdassa 1¾, tai yksinkertaisia tai moninkertaisia rei'itysten 30 tai lovien 31 rivejä on muodostettu levyyn, kuten on esitetty kuviossa 3B, jotta sallittaisiin irrotuslevyn osittainen poistaminen bitumiseoskerroksen pinnalta rakennuspaikalla tarpeen vaatiessa, käyttötyö on tehty sopivasti helpommaksi.

Keksinnön mukaista kerrostettua bitumista katekalvoa voidaan muunnella useihin muunnoksiin, kuten on esitetty kuvioissa 4A, 4B ja 4C, jotta se sopisi käytön eri kohteisiin ja järjestelmiin, sen lisäksi mitä edellä on kuvattu kuvion 1 yhteydessä. Kuviossa 4 viitenumerot 6, 8, 20 ja 14 tarkoittavat vastaavasti alustalevyä, tavallista bitumista päällystekerrosta, bitumiseoskerrosta, ja irrotuskerrosta, jotka ovat samanlaisia kuin vastaavat kuviossa 1. Viitenumerot 32, 33 ja 34 tarkoittavat vastaavasti hienoa hiekkaa tai talkkia, synteettistä 10 71 522 polymeerikalvoa tai metallikalvoa, ja karkeaa hiekkaa tai hienoa soraa.

Menetelmää keksinnön mukaisen kerrostetun katekalvon valmistamiseksi kuvataan nyt yksityiskohtaisesti viittaamalla kuvioon 5, joka esittää vain tyypillisen esimerkin tämän keksinnön mukaisesta valmistusmenetelmästä.

Kuten kuviossa 5 on esitetty, kuituista alustalevyä 1, jota käytetään tavallisen bitumisen katehuovan tai -kalvojen sydämenä, kuten paperia, huopaa, kudottua kangasta, ei-kudottua kangasta tai mattoa, kääritään rullalta, ja sitten upotetaan sulaan normaaliin tai hapetettuun bitumiin 2, jota pidetään noin 200°C:n lämpötilassa ammeessa 3. Sen jälkeen kun alustalevy 1 on impregnoitu sulalla bitumilla 2 sen ohittaessa useita ohjausrullia 4, ylimääräinen bitumi puserretaan puserrustelaparin 5 avulla ulos. Jos synteettistä polymeerikalvoa käytetään alustalevynä edellä mainitun kuituisen alustalevyn sijasta, bitumilla impregnoimisen vaihe jää pois.

Impregnoitu kuituinen levy tai kalvolevy 6 menee päällystys-telaparin 7 läpi, jonka telat on sijoitettu toistensa suuntaisiksi ja jätetty välitila, joka on suurempi kuin levyn 6 paksuus, esimerkiksi noin 2-3 mm, halutun päällystävän bitumin paksuuden mukaan. Täten kumpikin levyn 6 puoli päällystetään sulalla bitumilla, joka pidetään noin 220°C:ssa, jota bitumia jatkuvasti syötetään päällystysrullille 7. Varasto 9, pumppu 10, johto 11, ylivuotokouru 12 ja allas 13 muodostavat sarjan tavanomaisia lisälaitteita, jotka on tarkoitettu saamaan aikaan sulan bitumin 8 jatkuvan syötön päällystysrullille 7·

Toisaalta sekä irrotuslevyä l1! ja 15, kuten paperia tai kalvo-levyjä, joita on aikaisemmin käsitelty pinnaltaan päällystämällä tai impregnoimalla silikonihartsilla tai sentapaisella, kääritään pois rullilta. Näitä irrotuslevyjä 14 ja 15 johdetaan erikseen vastaaville riippumattomille telapäällystyslaitteille, jotka käsittävät altaan 16 tai 17 ja telat 18 tai 19, sulan bitumiseoksen 20 käyttämiseksi.

Sula bitumiseos 20 sisältää halutun määrän,esimerkiksi noin 20 paino-$ kumia ja/tai hartsia ja sitä pidetään noin 200°C:ssa. Täten irrotuskerrokset 14 ja 15 päällystetään irrotussivultaan bitumiseok-se.lla halutun paksuisten, esimerkiksi noin 0,3-0,5 mm paksuisten pääl-lystekerrosten muodostamiseksi. Nämä telapäällystyslaitteet voidaan korvata millä tahansa muilla päällystyslaitteilla, jotka ovat tunnettuja sopivina materiaalien päällystämiseen, joilla on korkea viskositeetti, kuten esimerkiksi moninkertainen telatyyppi tai kaavinterä-tyyppi. Sulan bitumiseoksen tuomiseksi päällystyslaitteille on järjestetty lisälaitteet (ei esitetty kuviossa), jotka ovat samanlaiset kuin lisälaitteet 9, 10 ja 11, jotka on kuvattu aikaisemmin.

11 71522

Alustakerros 21, joka on muodostettu päällystämällä alustalevy 6 bitumilla δ, kuten yllä on mainittu, kerrostetaan pinnoiltaan kahdella levyllä 22 ja 23, jotka liittyvät irrotuslevyihin 14 ja 15, joista kullakin on päällyste bitumiseoksesta. Tämä kerrostaminen on suoritettu sillä tavalla, että bituminen päällystekerros alusta-kerroksen 21 molemmilla sivuilla ja bitumiseoksesta muodostuva päällystekerros levyillä 22 ja 23 ovat vastakkain vastaavasti sillä tavalla, että ne muodostavat tiiviin kosketuksen, ja sitten, alustakerros 21 ja kaksi levyä 22 ja 23 menevät puristustelojen 24 ja 25 läpi, jossa ne yhdistyvät yhteen paksuutensa vaikutuksesta.

Täten bitumilla 8 päällystetty alustalevy 1 ja bitumiseoksella 20 päällystetyt irrotuslevyt 14 ja 15 on helposti ja varmasti kerrostettu toisiinsa ilman vaikutusta niiden yhdenmukaisuuteen, kuitenkin ne ovat sulassa tai nestemäisessä tilassa korkeassa lämpötilassa, "kantajien" riittävän vaikutuksen johdosta, ts. alustalevyn 1 ja irro -tuslevyjen 14 ja 15 vaikutuksen johdosta.

Sitten tuloksena oleva kerrostettu katekalvo 26, jossa on kerrostetut kerrokset sekä bitumia että bitumiseosta pinnallaan, menee vuorostaan useiden jäähdytysrumpujen 27 kautta ollen tiiviissä kosketuksessa niiden kanssa, jolloin se jäähtyy ja jähmettyy asteittain. Lopuksi kerrostettu katekalvo kääritään rullan muotoon.

Kuviossa 5 esitetyssä järjestelyssä voidaan edullisesti käyttää tunnettuja kokoojavälineitä kuten koukkuja, ripustimia tai kelluvia koukkuja tietyissä paikoissa, esimerkiksi alustalevyn 1 ja impregnoin-tilaitteen välissä, joka käsittää kylvyn 2, siinä olevan sulan bitumin 3, ja ohjausrullat 4; puserrustelojen 5 ja päällystystelojen 7 välillä; ja viimeisen jäähdytysrummun 27 ja tuotteen rullan välillä, vaikka näitä kokoojavälineitä ei ole esitetty kuviossa 5. Näiden kokooj avälineiden käyttö on edullista menetelmän työn helpottamiseksi ja jäähtymisen kiihdyttämiseksi valmistusajan aikana.

Keksinnön valmistusmenetelmän muunnetussa sovellutusmuodossa kerrostettua katekalvoa, jossa bitumiseoskerroksella on päällystetty vain toinen puoli bitumilla päällystetystä alustalevystä 6, kuten kuviossa 4a on esitetty, valmistetaan seuraavalla tavalla. Kivennäis-rakeita tai -jauhetta 28 sijoitetaan sulalla bitumilla päällystetyn pohjakeroksen 21 jommalle kummalle puolelle sopivaksi tunnetulla laitteella, joka on kuviossa 5 esitetty viitenumerolla 29. Tässä menetelmässä yhden irrotuslevvn, joka kuviossa 5 on esitetty viitenumerolla 14, lisäämiseltä vältytään. Vaihtoehtoisesti ohut pinnoituslevy synteettistä polymeerikalvoa tai metallikalvoa voidaan kiinnittää tiiviistä sulalla bitumilla päällystetyn alustakerroksen 21 jommalle 71522 12 kummalle puolelle yllä mainitun mineraalirakeiden tai -jauheen sijaan, vaikka tätä sovellutusmuotoa ei ole esitetty kuviossa 5·

Keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän toisessa muunnetussa sovellutusmuodossa kerrostettu katekalvo, joka on päällystetty bitumi-seoskerroksella vain siltä osalta, joka ulottuu toisen tai kummankin bitumilla päällystetyn alustalevyn puolen pituussuunnassa, kuten on esitetty kuvioissa 4B ja 4c, voidaan valmistaa seuraavalla tavalla. Sulalla bitumiseoksella päällystetty irroituskerros, jonka laajuus on kapeampi kuin bitumilla päällystetyn alustalevyn, on kerrostettu bitumilla päällystetyn alustalevyn osalta, ja rakeita tai jauhetta on kerrostettu tai ohut levy on tartutettu tiiviisti bitumilla päällystetyn alustalevyn jäljelle jäävälle osalle.

Keksinnön mukaisessa valmistusmenetelmässä irrotuslevyjä 14 ja .lp voidaan edullisesti poimuttaa tai pakottaa ennen bitumiseoksen käyttämistä siihen muodostamaan tällöin lineaarisia poimuja tai ryppyjä suuntaan, joka on kohtisuorassa pituussuunnan suhteen. Täten tuloksena olevan kerrostetun katekalvon taipuisuutta on sopivasti lisätty estämään, että muodostuisi ei-toivottuja epäsäännöllisiä ryppyjä, poimuja ja/tai murtumia katteeseen käärittäessä sitä rullalle tai siltä pois, kuten edellä on mainittu.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistetuissa kerrostetuissa katekalvoissa on kerrosrakenne (tai kerrostettu rakenne), jossa sekä bituminen päällystekerros 8 että bitumiseoksesta muodostuva pääl-lystekerros 20 on sidottu toisiinsa ja jossa niillä on yhtäläinen paksuus, kuten on esitetty leikkauksessa kuvioissa 1C, ID, 4a, 4b ja 4C.

Keksinnön mukaisen menetelmän luonteenomaisia piirteitä selitetään verrattuna tavalliseen bitumiseen katehuopaan tai -kalvoon.

Tavallisen bitumisen katenuovan tai -kalvon valmistusmenetelmässä, kuten edellä on kuvattu, jos rakeiden tai jauheen kerrostaminen tai ohuen kalvopinnoitteen tartuttaminen on jäänyt pois, edellä mainittuja jäänaytysvälineitä kuten kontaktia pyörivien rumpujen kanssa ei voida käyttää sulan bitumin korkeassa lämpötilassa hyvin suuren takertu-vuuden johdosta. Sen vuoksi tässä tapauksessa vaaditaan vaihtoehtoisia jäähdytysvaiheita, joissa bitumikerros jätetään ympäröivään ilmaan jäähtymään itsestään, tai kylmää ilmaa puhalletaan bitumikerroksen päälle. Nämä vaiheet ovat ilmeisesti epäedullisia, koska tarvitaan hyvin suuri ala ja pitkä aika, jotka välttämättä johtavat tehokkuuden pienenemiseen ja tuotantokustannusten kasvamiseen.

Toisaalta on mahdotonta valmistaa (monikerroksista) kerrostettua tämän keksinnön raukaista bitumista katekalvoa menetelmällä, jossa suo- 13 71 522 raan levitetään kuumaa bitumiseosta sulana yhtenäiseen paksuuteen kuumalle bitumikerrokselle alustalevyllä, joka kerros on myös nestemäisessä tai puolinestemäisessä olomuodossa, tunnetuilla päällystysmenetel-millä, kuuman bitumikerroksen suuren juoksovuuden johdosta alustalevyllä. On myös mahdotonta suoraan levittää kuumaa bitumiseosta ruisku-tuslaitteilla sulan bitumiseoksen korkean viskositeetin vuoksi.

Päin vastoin, jos alustalevyllä oleva kuuma bitumikerros peitetään rakeilla, jauheella, kalvolla, ja sitten jäähdytetään, on mahdollista suoraan levittää kuumaa bitumiseosta sulassa tilassa jäähdytetylle pinnalle. Kuitenkaan tämä menetelmä ei aina ole vapaa siitä epäkohdasta, että mainittujen rakeiden, jauheen, tai kalvon läsnäolo muodostaa mahdollisuuden, että se estää molempien bitumikerrosten tiiviin kosketuksen tai että vaaditaan välttämättä lisämäärä bitumiseosta.

Sen tähden tämä menetelmä johtaa ei-toivottuihin vaikutuksiin kuten vesitiivistyskyvyn pienenemiseen ja tuotantokustannusten lisääntymiseen.

Jos alustalevylle levitetty kuuma bitumikerros jäähdytetään jähmeäksi etukäteen käyttämättä rakeita, jauhetta tai kalvoa sen päällä, on mahdollista peittää jäähdytetty pinta suoraan sulalla bitumi-seoksella tunnetuin välinein. Kuitenkaan tätä menetelmää ei voida käyttää käytännössä, koska kuuman bitumikerroksen itsensä jäähdyttäminen liittyy edellä kuvattuihin ongelmiin.

Erityisen tunnusomaista keksinnön mukaiselle valmistusmenetelmälle on se seikka, että kaikki yllä mainitut ongelmat on ratkaistu täydellisesti erillisellä ja yhtenäisellä sulalla bitumilla ja sulalla bitumiseoksella päällystämisellä, alustalevylle ja irrotuslevvlle vastaavasti, ja sen jälkeen kerrostamalla bitumikerros alustalevylle ja bitumiseoskerros irrotuslevylle niiden saattamiseksi tiiviiseen kosketukseen toistensa kanssa. Toisin sanoen bitumiseosta ei ole suoraan viety kuumalle bitumikerrokselle alustalevyllä, vaan ensin päällystetty yhtenäiseen paksuuteen irrotuslevyllä, ja sitten kerrostettu bitumikerroksen kanssa alustalevyllä.

On erittäin tärkeää, että sulaa bitumiseosta voidaan edullisesti viedä irrotuslevylle tunnetuilla päällystysmenetelmillä, vaikka irrotuslevyllä sinänsä on vähän tai ei yhtään affiniteettia bitumiseoksen suhteen. Näin on sen vuoksi , että bitumiseos omaa sulassa tilassa korkeassa lämpötilassa verraten paljon lisääntyneen tarttuvuuden, joka on riittävä aiheuttamaan sen tarttumisen irrotuskerrokseen. Edelleen niin pian kuin bitumiseoskerroksen ja irrotuskerroksen lami-naatti on jäähtynyt ympäröivään lämpötilaan, irrotuskerros voidaan helposti poistaa bitumiseoskerrokselta, koska irrotuslevy on menettänyt 14 71522 a^-2-r-iteettinsa bitumiin. Irrotvrl^vyn ja bitumin affiniteettiomi- raisuuksia samoin kuin niiden kykenevyyttä olla yhdessä on edullisesti Käytetty hyväksi keksinnön mukaisessa valmistusmenetelmässä.

Kaiken kaikkiaan valmistusmenetelmä on hyvin merkityksellinen siinä suhteessa, että kerrostaminen sulassa muodossa oleviin eri bitumityyppeihin voidaan suorittaa helposti ja taloudellisesti. Tällaisen kerrostamisen voitaisiin odottaa olevan nyvin vaikean suorittaa käyttämällä tähän saakka tunnettuja edellä kuvattuja menetelmiä.

Keksinnön mukaisen käyttömenetelmän ydin on siinä, että muodostetaan integroitu ja jatkuva vesitiivis kerros tavallisessa ympäröivässä lämpötilassa käyttämällä hyväksi kerrostettujen bitumisten kate-raivojen bitumiseoskerrosten yhteisiä koheesio-ominaisuuksia.

Keksinnön mukaisesti valmistetun katekalvon käyttämistä kuvataan seuraavassa viittaamalla kuvioihin, 6A, 6B, 7A, 7B, 8 ja 9.

Kuten on esitetty kuvioissa 6a, 6b, 7A ja 73, kerrostettu kate-kalvo 26 pannaan alustan 33 päälle, johon on pantu bitumista pohjus-tinta etukäteen ja joka on kuivattu. Kuvio 6A esittää yhden käyttöjärjestelmän kahteen kerrokseen päättyvälle ladontamallille, ja kuvio oB esittää saman käyttöjärjestelmän kolmeen kerrokseen päättyvälle ladontamallille. Tätä järjestelmää voidaan samoin käyttää neljään, viiteen tai useampaan kerrokseen päättyvälle ladontamallille.

Kuvio 7A esittää toisen käyttöjärjestelmän kahteen kerrokseen päättyvälle ladontamallille, ja kuvio 7B esittää samaa käyttöjärjestelmää kolmeen kerrokseen päättyvälle ladontamallille. Tätä järjestelmää voidaan käyttää samoin neljään, viiteen tai useampaan kerrokseen päättyvälle ladontamallille.

Molemmissa kuvioissa 6 ja 7 näytetyissä tapauksissa kerrostettujen katekalvojen vastakkaiset pinnat ovat periaatteessa niin muodostetut , että nämä pinnat voidaan päällystää bitumiseoksella. Niin muodoin käytön aikana siirrettäessä näiltä pinnoilta irrotuslevyjä, jotka on pantu bitumiseoksen päälle, pinnat saatetaan suoraan kosketukseen toistensa kanssa. Kuitenkaan kerrostettujen katekalvojen pinnan,joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa alustan kanssa ei tarvitse olla bitumiseoksella päällystetty kerros. Erityisesti tapauksessa, jossa halutaan välttää saamasta pinta-adheesiota lopullisen kate- tai vesitiivistekerroksen ja alustan välillä , olosuhteista riippuen, alustan kanssa kosketuksiin tarkoitettu katekalvojen pinta voi olla esimerkiksi mineraalirakeilla tai jauheella kerrostettu bitumi-kerros. Tässä tapauksessa sopivaa tartut intä kuten bitumista sementtiä voidaan käyttää sijoittamalla sitä kohdittain alustalle osittaisen 15 71522 tarttumistehon aikaansaamiseksi, jos halutaan. Jos käytetään ker-nostettua katekalvoa, jossa on bitumiseoskerrokset sen molemmin ρ’αθ*-1Γ> katekalvo voidaan panna alustalle siirtämättä kokonaan tai osittain irrotuslevyä siltä osalta, joka tulee kosketuksiin alustan kanssa, jotta saataisiin sama vaikutus kuin yllä.

Nämä kerrostetut katekalvot, jotka on siten pantu ja kääritty alustalle yllä mainitun menetelmän keinoin, jos ulkoiset olosuhteet kuten lämpötila, aika ja katekalvoihin käytetty kuorma on täytetty, on täydellisesti tartutettu ja liitetty toisiinsa bitumiseoskerrokser. alueella, jossa on päällekkäisyyttä, ilman että on vaadittu lisävai'101*-· otettavaksi mukaan niille itselleen luonnostaan kuuluvan suuren tarttuvuuden johdosta, jolloin on muodostettu alustalle useista kerroksista muodostuva jatkuva ja kokonaisuudeksi yhdistetty vesitiivis kerros.

Kuviot 3 ja 9 esittävät niiden käyttöjärjestelmien muunnoksia, joita on esitetty vastaavasti kuvioissa 6 ja 7. Kussakin muunnoksessa on tarkoituksena lisätä vesitiiviyttä laitosalueella 36 panemalla vesi-tiiviiden kalvojen osa osittain päällekkäin. Näissä muunnelmissa kerrostettujen katekalvojen molempien vastakkain olevien pintojen, jotka sijaitsevat vain päällekkäisillä osilla laitosalueella 36, ei tarvitse olla päällystettyjä bitumiseoksella, mutta jompikumpi kerrostettujen katekalvojen pinta voi olla bitumilla päällystetty kerros, jolle on kerrostettu rakeita ja jauhetta tai johon on kiinnitetty ohut levy. Sivumennen sanoen tässä tapauksessa on käytännöllisempää ja parempana pidettyä, että mainittu toinen pinta on alla olevan kerrostetun katekalvon ylempi puoli. Jos jompi kumpi pinta ei sisällä bitumiseoskerrosta liitoksen päällekkäisellä alueella 36 ja päällekkäisellä alueella 37 pitkittäissuunnassa kerrostettuja kate-kalvoja, on edullista lisätä tällaisten alueiden tarttuvuutta kuumentamalla tämä pinta paikallisesti polttoliekillä tai kuumalla ilmalla bitumin sulattamiseksi tai päällystämällä tämä kerros paikallisesti bitumisella sementillä 33· Myös silloin, kun vaaditaan kate- tai vesi-tiivistekerroksen päättävän käsittelyn suorittamista sen marginaali-osassa tai osissa, jotka ympäröivät reikiä, nurkkia tai vastaavia, on edullista lisätä tällaisten osien tarttuvuutta samoilla käsittely-keinoilla, kuin edellä mainittiin. Kuitenkin tällaisten toimenpiteiden käyttö tarttuvuuden lisäämiseksi on erittäin paikallistettu tarvittaessa, ja muut kuin tällaiset osat, keksinnön mukaisen menetelmän käytössä melkein kalvojen kaikki pinnat, kuten on kuvattu, ovat täydellisesti tarttuneet toisiinsa ilman erityistä käsittelyä.

16 71522

Lisäksi jos kerrostettua katekalvoa, jonka pinnalle on kerrostettu mineraalisia rakeita tai tartutettu ohut levy, käytetään tämä puoli ulkopintana, valmista kerrosta ei tarvitse peittää ja suojata toisella materiaalilla, joten saadaan taloudellisesti muodostetuksi säänkestävä tai vesitiivis kerros, joka painoltaan on kevyt.

Tämän käyttömenetelmän ydin on siinä, että integroitu vesitiivis kerros on muodostettu bitumiseoksen pelkän keskinäisen koheesion avulla, jota seosta on käytetty kerrostettujen katekalvojen pintakerrokseen, kuten edellä on kuvattu. Täten menetelmätekniikkaa, jossa sulaa tai nesteytettyä bitumia käytetään rakennuspaikalla, ei vaadita keksinnön mukaisessa käyttömenetelmässä,kun taas mainittu menetelmätekniikka on välttämätön tavanomaisessa käyttömenetelmässä. Tämän vuoksi keksinnön mukainen käyttömenetelmä voi täydellisesti poistaa tavanomaisten käyttömenetelmien erilaiset ongelmat, esimerkiksi eri epäkohdat, jotka liittyvät vaiheeseen, jossa bitumia sulatetaan kuumentamalla kuumassa menetelmässä, tai teknilliset ja taloudelliset pullonkaulat kylmässä menetelmässä, joita molempia on kuvattu edellä, ja lisäksi keksintö voi huomattavasti helpottaa ja jouduttaa varsinaista käyttö-menetelmään kuuluvaa työtä.

Molemmissa tavanomaisissa käyttömenetelmissä, ts. kuumamenetel-mässä ja kylmämenetelmässä, bitumikerros, joka on pääasiallinen osa vesitiiviistä kerroksesta, on yleensä muodostettu käsityönä rakennuspaikalla ja sen vuoksi sen paksuuden ja yhtenäisyyden valvonta riippuu pääasiassa työntekijän taidosta ja näkemyksestä, täten on tullut vaara, että ei saavuteta tyydyttäviä tuloksia valmiissa kerroksessa.

Toisaalta keksinnön mukaisessa käyttömenetelmässä ei ole yllä mainittua vaaraa. Näin on sen vuoksi, että tässä keksinnössä sekä bitumikerros että bitumiseoskerros on muodostettu mekaanisesti edeltä määrättyyn vakiopaksuuteen ja tiiviisti kerrostettuna toisiinsa hyvin valvottuna tehtaassa ennen käyttämistä rakennuspaikalla, sitten ne on edelleen kiinnitetty rakennuspaikalla ilman tarttuvaa kerrosta sellaisen integroidun bitumikerroksen muodostamiseksi, jolla on jatkuva yhtäläinen paksuus rakennuspaikalla käyttämisen jälkeen. Tämän vuoksi on varmistettu, että tämä menetelmä ei johda epäsäännöllisyyteen tai vajaukseen paksuudessa eikä aukkoihin päällysteeksi muodostetussa tai valetussa bitumikerroksessa, mikä on väistämätöntä, jos kerros on tehty käsityönä tavanomaisen käyttömenetelmän tapauksessa. Lisäksi tässä käyttömenetelmässä ei ole minkäänlaista vaaraa bitumin ominaisuuksien huononemisesta, mikä on usein tuloksena ylikuumentamisesta bitumin sulatusvaiheessa rakennuspaikalla ja sen vuoksi tällä käyttömenetel-mällä on etuna, että siinä muodostetaan vesitiivis kerros tilassa, jossa materiaalin parhaat ominaisuudet aina ovat läsnä.

17 71 522

Tarkasteltaessa tätä käyttömenetelmää taloudellisuuden kannalta havaitaan, että se on kalliimpi kuin tavanomainen käyttömenetelmä sen vuoksi, että se vaatii uusia lisäelementtejä, ts. bitumiseoskerroksen ja irroituslevyn tässä menetelmässä käytettävää katekalvoa varten. Kuitenkin tämä ehdotettu käyttömenetelmä voi korvata enemmän kuin tarpeeksi tällaisen epäkohdan kustannusten lisääntymisestä, koska sen ansiosta saadaan suuri säästö työssä verrattuna tavanomaisiin menetelmiin, joka pienentyminen johtuu edellä kuvattujen kahden menetelmän aivan erilaisista käyttömenetelmistä.

Erityisesti toimenpiteenä pysyä sen viime vuosien kehityssuunnan mukana, että työtä vähennetään, tämä käyttömenetelmä on hyvin sopiva ja edullinen. Sen vuoksi, toisin sanoen, voidaan sanoa, että tämän keksinnön päätehtävä on muodostaa edeltä käsin valmistettu vesitiivis kerros auttamaan tässä työn vähentämissuuntauksessa.

Esimerkki .1

Kerrostettu bituminen katekalvo valmistettiin seuraavalla tavalla.

. 2

Ei-kudottu kangas painoltaan 200 g/m valmistettiin kuivamuodos- tusmenetelmällä asetaloidusta po.lyvinyylialkoholikuidusta, jonka pää-pituus oli 40 mm ja paksuus 2 denieriä.

Käyttämällä kuviossa 5 esitettyä laitetta, 1 metrin levyinen ei-kudottu kangas, joka kerättiin rullalta 1, meni läpi impregnointi-kylvyn 2, joka sisälsi sulaa puhallettua bitumia 100/45 kuumennettuna lämpötilaan 200°C, bitumin pehmenemispiste (rengas ja kuula-menetelmä) oli 100°C ja tunkeutumisaste 45 lämpötilassa 25°C, ja sitten puserrettiin teloilla 5· Bitumilla impregnoitu kangas päällystettiin kahdella päällystystelalla 7 samalla puhalletulla bitumilla kuin yllä molemmilta puoliltaan noin 1 mm:n paksuudelta.

Irrotuskerros valmistettiin seuraavalla tavalla. Kreppivoima- 2 paperi painoltaan 90 g/m kerrostettiin toiselta Duoleltaan, polyetv-leenikalvolla, jonka paksuus oli 0,015 mm, ja sitten päällystettiin silikonihartsin laimennetulla liuoksella mainitulta polyetyleenillä kerrostetulta puolelta ja lopuksi kuivattiin.

Kaksi irrotuslevyä päällystettiin erillisesti päällystys-teloilla 18 ja 19 sulalla l80°C:n lämpötilassa olevalla bitumiseoksel-la, joka muodostui 80 osasta puhallettua bitumia 80/45 (pehmenemispiste 80, tunkeutuvuus 45) 12 osasta SBR ja 8 osasta öljyhartsia, kaikki laskettuina painon suhteen, noin 0,4 mm:n paksuudelta. Bitumi-seoksella päällystetty irrotuslevy tartutettiin sitten tiiviisti molemmille puolille bitumilla päällystettyä kangasta teloilla 24 ja 25· Kiinnitetty kalvo jäähdytettiin rumpusarjalla 27 ja käärittiin rullille.

71522 18 esimerkki 2

Katekalvo valmistettiin seuraavalla tavalla. Käyttämällä samanlaista laitetta kuin kuviossa 5 on esitetty, 1 metrin levyinen ja rO g/n painava lasivilla impregnoitiin sulalla puhalletulla bitumilla 110/30 kuumennettuna 210°C:een, sitten kerrostettiin polyesterikalvol-le, jonka leveys oli 1 m ja paksuus 0,1 mm, jota syötettiin etummaiseen puserrusteloista 5, jossa kaksi levyä kiinnitettiin toisiinsa mainitulla sulalla bitumilla, ja edelleen päällystettiin päällystys-teloilla 7 samalla sulalla bitumilla toiselta puoleltaan paksuuteen 0,8 mm ja toiselta puoleltaan paksuuteen 1,0 mm, ja sitten kerrostettiin syöttämällä 27 10-20 meshin liuskakivellä 28 siltä puolelta, jossa oli 0,8 mm:n bituminen päällystekerros.

Toisaalta sama irrotuskerros kuin esimerkissä 1 päällystettiin bitumiseoksella, joka koostui 75 osasta mainittua puhallettua bitumia, 12 osasta IIR, 8 osasta hartsiesteriä ja 5 osasta standöljyä tehtynä pääasiallisesti pellavansiemenöljystä, kaikki laskettuna painon suhteen, noin 190°C:ssa käyttäen telapäällystimiä 17 ja 19· Sitten irrotuslevy kiinnitettiin tiiviisti 1,0 mm:n bitumiseen päällyste-pintaan, ja tulokseksi saatu kiinnitetty kalvo jäähdytettiin ja käärittiin rullille samalla tavalla kuin esimerkissä 1.

Esimerkki 3

Kaksipuolisesti itsestään tarttuvaa tyyppiä olevat bitumiset katekalvot, jotka oli valmistettu esimerkissä 1, purettiin rullilta ja pantiin teräsbetonisen katon päälle sillä tavalla, että jokainen kalvo meni toisen kalvon päälle, kuten on näytetty kuviossa 7A. Kat- p to päällystettiin bitumivaluttimella määrän ollessa 0,3 1/m edellisenä päivänä ja kuivattiin. Katekalvot menivät osittain päällekkäin toistensa kanssa noin 15 cm tai enemmän kalvojen liitososissa pituussuunnassa. Jokainen irrotuslevy poistettiin kalvoilta asennusvaiheessa lukuunottamatta sen paljastettua pintaa.

Sitten esimerkissä 2 valmistetut, toispuoleisesti itsetarttu-vaa tyyppiä olevat kerrostetut bitumiset katekalvot päällystettiin osittain päällekkäisessä menetelmässä yläpinnaltaan murskatulla liuskakivellä kerrostetut puolet ylöspäin ja liitoksissa päällekkäiset noin 10 cm:n alueet sekä pituus- että poikkisuunnassa. Jokainen kalvojen irrotuslevy ja jäävät irrotuslevyt mainittujen kaksipuolista tyyppiä olevien kalvojen paljastetulla pinnalla, jotka kalvot oli pantu paikoilleen aikaisemmin, poistettiin näiltä kalvoilta asennusvaiheessa.

71522 19 Päällekkäiseltä osaltaan pinta, joka oli päällystetty murskatulla liuskakivellä, kuumennettiin kaasupolttimen liekillä ja puristettiin, jolloin murskatulla liuskekivellä päällystetty pinta tarttui päällä olevaan bitumiseoskerrokseen. Tässä kuumennusvaiheessa huomattiin olevan edullista hyvää lopputulosta varten päällekkäisten osien lisäksi kostuttaa murskatulla liuskakivellä päällystetty pinta vedellä ennen kuumentamista.

Kun nämä vaiheet oli suoritettu, bitumiseoskerrosten pintojen kiinnittyminen toisiinsa tarkistettiin kolmessa eri tilanteessa. ‘leikein koko bitumiseoskerrosten pinta, jossa pinnat olivat vastakkain, oli täydellisesti sitoutunut toisiinsa välittömästi 25°C:ssa ja 2*] tunnissa 0°C:ssa kuormittamattomana, ja yhden tunnin aikana 0°C:ssa 2 kuorman ollessa 0,01 k£/cm . Täten oli saavutettu jatkuva osista koottu bituminen katekerros paksuudeltaan keskimäärin 10,5 mm, olennaisesti koostuneena kalvojen kolmesta kerroksesta.

Samalla kun joitakin keksinnön sovellutusmuotoja on kuvattu yksityiskohtaisesti, on ilman muuta ymmärrettävää, että keksintö ei ole rajoittunut näihin eikä näiden rajoittama.

Claims (4)

20 7 1 5 2 2 Patentti, vaatimukset

1. Menetelmä monikerroksisen kerrostetun bi.tumisen katekalvon valmistamiseksi, joka katekalvo käsittää alustalevyn (6) sekä ainakin yhden bitumisen päällystekerroksen (8) ainakin osalla alustalevyn pinnasta, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: (a) bi.tumisen katekalvon alustalevyn (6) ainakin toisen puolen päällystämisen kokonaan tai osittain sulalla bitumilla (8), (b) i.rrotuslevyn (14, 15), jota on käsitelty sen venyvyyden parantamiseksi ja kalvon rullalle kelaamisen helpottamiseksi, irrotettavan pi nnan päällystämi sen sulalla bitumi seoksella (20), jonka tarttuvuutta on parannettu ja joka sisältää sekä bitumia että kumia ja/tai hartsia, ja sitten (c) irrotuslevyn (14, 15) bitumi.seoskerroksen (20) pinnan yhdistämisen mainitun alustalevyn (6) bitumilla (8) päällystetylle pinnalle joko koko pinnalle tai sen osalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa sulalla bitumilla (8) päällystetyn alustalevyn (6) pinnasta kerrostetaan mineraali rakeilla tai -jauheella (28? 32? 34) mainitun vaiheen (a) jälkeen, ja mainittu vaihe (c) suoritetaan yhdistämällä i.rrotuslevyn (14, 15) bitumi.seoskerroksen (20) pinta vain mainitun sulalla bitumilla (8) päällystetyn alustalevyn (6) kerrostamattoman pinnan kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulalla bitumilla (8) päällystetyn alustalevyn (6) pinnan osaan kiinnitetään synteettinen polymeeri kalvo (33) tai. metalli-kalvo mainitun vaiheen (a) jälkeen, ja mainittu vaihe (c) suoritetaan yhdistämällä irrotuslevyn (14, 15) bitumi.seoskerroksen (20) pinta vain mainitun sulalla bitumilla (8) päällystetyn alustalevyn (6) ei-kiinnitettyyn pintaan.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiduista muodostettu alustalevy (6) impregnoidaan sulalla bitumilla (8) ennen mainittua vaihetta (a).