FI59270B - Tuftningsanordning - Google Patents

Description

RSFH [β] (11,KUU«.UTUSJULKAISU γλλ«· niA lJ I ) UTLÄGGN INGSSKRIFT O 7 2. 7 0 C (45) Fa ton Iti ry>rv.Uy 1.0 07 1001 ^ ^ (51) Kv.ik.3/i«.ci.3 D 05 C 15/34, 15/18 SUOMI — Fl N LAND (2.1) Ht*nttlh»k«mu« —(^«nuiwekntng 75151*5 (22) Hikemispilvi — Ameitnlnpdti 27.05.75 (23) Alkuptlvi—GIW|h«*d»j 27.05.75 (41) Tulkit JulklMfcil — Bllvlt offwwllg 30.11 75 ^tantti, J» r«kist«rih»llltU8 (44) NihtWUulpeiKWkuByulketa<n ,„m._

Pfttant· och r*tiit«ntyr«lMn AraMcan utiagd oeh utljkrtften publicarad 31.03.8l

(32)(33)(31) (Vydetty •tuolk··*—e^lrti priorittt 29.05.7U

US A (US) U7U261* Toteennäytetty-Styrkt (71) Abram Nathaniel Spanel, 3l*l* Stockton Street, Princeton, New Jersey O85I+O, USA(US) (72) Abram Nathaniel Spanel, Princeton, New Jersey, David R. Jacobs, New Canaan, Connecticut, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (5l*) TuFtauslaite - Tuftningsanordning

Esillä oleva keksintö koskee entistä parempaa tuftauslaitetta, jossa käytetään Spanel-tuftausjärjestelmänä tunnetuksi tulleen tuftausme-netelmän periaatteita. Yleisesti sanottuna tässä järjestelmässä käytetään paineilmaa langan siirtämiseen tuftausasemalle (joko jatkuvan langan annospituuksina tai erillisinä pätkinä), minkä jälkeen lanka nukitetaan, mieluimmin monikertaneuloja käyttäen alustakerrokseen, niin että muodostuu tuftattu tuote.

Seuraavassa selityksessä käytetään "nukitus"-termiä nimityksessä ja vaatimuksissa käytetyn paremman "tuftaus"-termin sijasta.

Esillä oleva keksintö koskee parannuksia aikaisempien US-patenttien sovellutusmuotoihin, nimittäin US-patenttijulkaisun 3 554 147 ja uudelleen painetun US-patenttijulkaisun 27 165 sovellutusmuotoihin.

Edellä mainitussa julkaisussa 27 165 selitetään pneumaattinen langan kuljetusjärjestelmä, jossa lankasäikeitä ja/tai erillisiä langanpätkiä kuljetetaan paineilman avulla nukitusasemalle, jossa ne nukituselimillä kiinnitetään taustakerrokseen. Langan pätkien moni- 2 59270 värivalinta käy päinsä vaihtolipassovituksen avulla, jolla eriväristä lankaa toimitetaan kuhunkin ohjausputkeen, joita myöten lanka kuljetetaan nukituselimiin.

Edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 3 554 147 selitetään uudelleen painetun US-patenttijulkaisun 27 165 vaihtoehtoinen järjestelmä, jolla voidaan samanaikaisesti valita eriväristen lankojen pätkiä kutakin nukitusjaksoa varten kullakin erillisellä nukitus-asemalla. Uudelleen painetun US-patenttijulkaisun 27 165 mukaisen vaihtolipasrakenteen sijasta tässä käytetään kollaattorirakennetta, jossa erilliset kanavat kuljettavat lankaa yhteiseen kanavaan, joka on nukitusaseman kohdalla. Tässä on mahdollisuus leikata irti määräpituinen pätkä langasta ennen sen pujottamista nukituselimeen, tämän aikana tai tämän jälkeen, ja ennen varsinaista nukitusta tai tämän aikana. Koska katkaisutoiminta ensisijaisessa sovellutusmuo-dossa tapahtuu hyvin lähellä nukitusasemaa ja sen jälkeen kun valittu lankasäie on syötetty yhteiseen kanavaan, US-patenttijulkaisussa 3 354 1^7 selitetään takaisinvetojärjestelmä lankasäikeen poistamista varten yhteisestä kanavasta kun siitä on katkaistu irti langan pätkä.

Edellä mainittujen US-patenttien lisäksi tunnetaan nukituslaite, joka eräissä suhteissa on edellä mainituissa Spanel-rakenteissa selitettyjen kaltainen, mutta jossa käytetään leikkauslaitetta, johon kuuluu akselin suunnassa edestakaisin liikkuva kanavaosa, jonka avulla langan katkaisulaite pääsee katkaisemaan langan valittua kokoa oleviksi erillisiksi langan pätkiksi.

Lisätcsi US-patenttijulkaisussa 3 824 939 selitetään muunnettu nuki-tus laite, jolla voidaan suorittaa monivärivalinta ja jossa käytetään edestakaisin liikkuvaa pujotusputkea langan sovittamiseen neulan silmään ja poistumaan niin, että lanka jää silmään. Paineilmalait-teet täydentävät langan siirtojärjestelmää.

Kaikissa edellä mainituissa patenteissa on kyse periaatteista, joita esillä olevassa keksinnössä käytetään hyväksi, mutta siitä huolimatta esillä oleva keksintö tarjoaa laitteen, joka tuotannossa ja käyttöteholtaan on huomattavasti parempi kuin ennestään tunnettujen julkaisujen mukaiset laitteet.

3 59270

Esillä olevan keksinnön mukaisessa Spanel'in laitteessa käytetään langan syöttö- ja annostusjärjestelmää, joka käsittää langan syöt-töpyörän ja vastaavan käyttörullan, joka on sijoitettu niin, että se käyntiin pantuna siirtää pyörimisliikkeen käyttörullalta syöttö-pyörään valitun lankapituuden mittaamiseksi syötettäväksi paineilmalla nukitusasemalle. Kun ohjauselimelle eli valitsimelle, joka voi olla solenoidi, pneumaattinen käyttölaite tms. syötetään virtaa, se saattaa toimintaan välimekanismin, joka samanaikaisesti sekä poistaa jarrun syöttöpyörältä että käynnistää pyörintäliikkeen siirron käyttörullalta syöttöpyörään.

Tähän välimekanismiin kuuluu lisäksi komponentti, joka saattaa toimintaan langan takaisinveto- ja irrotuslaitteen, joka toiminnaltaan muistuttaa edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 3 55^ 1^7 selitettyä laitetta. Takaisin vedettäessä lankasäie vedetään taaksepäin yhteisestä kanavasta ja irtipäästettäessä se pääsee takaisin yhteiseen kanavaan, jolloin pneumaattinen langansiirto myös käynnistyy valitun lankasäikeen siirtämiseksi nukitusasemalle.

Erääseen sovellutusmuotoon kuuluu venttiilillä varustettu paineilma-johto, jonka välimekanismi saattaa toimintaan. Näin ollen osat pneumaattisesta siirtolaitteesta toimivat vain silloin kun lankaa tosiaankin siirretään, mikä edustaa huomattavaa käyttökustannusten säästöä.

Seuraavassa selitetään myös isosäteistä tyyppiä oleva langan takai-sinvetomekanismi, joka saa aikaan vähemmän langan deformoitumisia kuin aikaisempien patenttien mukaiset laitteet.

Kun lanka saapuu nukitusasemalle, edestakaisia liikkuva nokkakappale liikkuu edestakaisin, niin että langan katkaisulaite pääsee yhteiseen kanavaan, kosketukseen alapuolisen alasimen kanssa, siten katkaisten lankasäikeen erilliseksi langanpätkäksi nukitusta varten.

Tämä keksintö koskee siis nukitus- eli tuftauslaitetta, joka sisältää tuftaus-elimen langanpätkien sovittamiseksi pohjakerrokseen, useita mittauslaitteita, joista jokainen käsittää pyörivän langansyöttölaitteen jarrutuslaitteineen edeltäkäsin määrättyjen lankapituuksien annos-tamiseksi aina yhdestä lankavarastosta, joita varastoja on useita, ja mitatun langan syöttämiseksi aina yhteen useista sisääntulokana-vista, jotka johtavat yhteiseen poistoaukkoon, kanavia langan pneu- “ 59270 maattiseksi syöttämiseksi tuftauselimiin, katkaisuelimiä langan katkaisemiseksi ennen tuftausta ja useita takaisinvetolaitteita lankojen siirtämiseksi pois yhteisestä poistoaukosta, ja se tunnetaan pääasiallisesti langanvalitsijalaitteesta, jossa on useita siirrettäviä varsia kulloinkin vastaavan mittauslaitteen aktivoimiseksi ja jarrutuslaitteen vapauttamiseksi sekä vastaavan takaisin-vetolaitteen aktivoimiseksi, jolloin kullakin siirrettävällä varrella on kaksi asentoa, ensimmäinen jossa se aktivoi siihen kuuluvan mittauslaitteen ja vapauttaa jarrutuslaitteen ja toinen jossa se aktivoi siihen kuuluvan takaisinvetolaitteen.

Seuraavassa selitetään keksinnön mukaista nukituslaitetta lähemmin edullisten esimerkkien muodossa ja oheisiin kuvioihin viitaten, joissa kuvio 1 on kaaviollinen kuvanto nukituslaitteen ensimmäisestä sovel-lutusmuodosta, kuvio 2 on perspektiivikuvanto langan annostus-, syöttö- ja takaisin-vetomekanismeista nukituslaitteen ensimmäisessä sovellutusmuodossa, kuvio 3 esittää pneumaattista kuljetusjärjestelmää ja keräyskartio-rakennetta, joita käytetään ensimmäisen sovellutusmuodon akselin suunnassa edestakaisin liikkuvassa sukkulanokkarakenteessa, kuviot 4-8 esittävät viittä perättäistä kuvioiden 1-3 mukaisen nukituslaitteen toimintavaihetta, kuvio 9 on kaaviollinen kuvanto, joka esittää pneumaattisen nukituslaitteen toista sovellutusmuotoa ja jossa näkyy kaksi viiden mekanismin sarjaan kuuluvaa syöttö- ja siirtomekanismia; keksintö ei kui- 5 59270 tenkaan ole rajoitettu viiteen tällaiseen mekanismiin (eli väriin) kutakin nukituselintä kohti.

Kuvio 10 on perspektiivikuvanto nukituslaitteen kuvion 9 mukaisen toisen sovellutusmuodon langanannostus-, syöttö- ja takaisinvetomekanis-mista.

Kuvio 11 on perspektiivikuvanto kuvion 9 mukaisen nukituslaitteen sukkulanokkarakenteesta, ja kuviot 12-16 esittävät viittä perättäistä kuvioiden 9~H mukaisen nukituslaitteen toimintavaihetta.

Kuten oheisesta piirustuksesta näkyy, kutakin nukitusasemaa varten on käytettävissä viisi lankasäiettä, jotka kukin edustavat eri väriä tai muuta muuttujaa, joskin tämä lukumäärä viisi ei ole tarkoitettu keksintöä rajoittavaksi.

Kuten kuviosta 1 näkyy, nukituskoneeseen kuuluu valinnan käynnistys-laite 11, langan annostus- ja syöttölaite 12, pneumaattinen kuljetus-laite 13, nukitusasema 14 ja langan takaisinvetolaite 15. Kunkin valinnan käynnistyslaitteen 11 toiminnan ohjaussignaalit voidaan saada monista erilaisista luentalaitteista. Halutun kuvion muodostamiseksi taustakerrokselle, nauhoille, rummuille tai muille välineille muistiinmerkitty kuvioinformaatio muutetaan sähköisiksi tai muun tyyppisiksi signaaleiksi, jotka koneen nukitusjaksoon nähden sopivaan aikaan, niin kuin kuviossa 1 katkoviivoilla esitetyillä kellosykkeil-lä on merkitty, lähetetään valinnan käynnistyslaitteeseen 11. Valinnan käynnistin voi olla useissa kuvioissa esitetty solenoidi 80 tai se voi olla mikä tahansa muu sopiva monista erilaisista sähköisistä, termisistä, pneumaattisista, hydraulisista jne. toimilaitteista.

Moottori 16 on esitetty käyttämässä konetta voimansiirtolaitteen 17 välityksellä, joka voi olla hammaspyöräsarja tai jokin muu mekanismi. Akseli 18 on kaaviollisesti esitetty ulottuvana koko laitteen läpi ja käyttävänä käyttömekanismeja, jotka selitetään jäljempänä.

Lyhyesti sanottuna spesifisiä värinvalintasignaaleja kehitetään halutun kuvion värivaatimusten mukaan, ja kutakin valintatoimilaitteeseen 11 lähetettyä värinvalintasignaalia kohti annostus- ja syöttölaite 12 annostelee ennaltamäärätyn pituuden valittua lankaa, joka sitten kuljetetaan pneumaattisella kuljetuslaitteella 13 niin, että valittu lankasäie ulottuu yhteistä kanavaa myöten nukitusasemalle 14, jossa 6 59270 se leikataan, ja näin saatu langanpätkä nukitetaan taustakerrokseen L. Takaisinvetolaite 15 poistaa viimeksi valitun lankasäikeen yhteisestä, nukitusaseman kohdalla olevasta kanavasta leikkaamisen jälkeen, niin että voidaan suorittaa seuraava lankavärin valinta ohjaussignaalien mukaan.

Yksityiskohtaisemmin selitettynä, ja niin kuin kuviosta 2 näkyy, pupiinikehäkeputket 20A-E ulottuvat pupiinikehäkkeiden sijoituspaikasta siihen kohtaan saakka, jossa ne on kiinnitetty jakolaattaan 22, jonka alla lankasäikeet A-E kulkevat kukin omansa kautta viidestä annostus- ja syöttökompleksista 12, joista yksi selitetään nyt yksityiskohtaisesti.

Kun lankasäie lähestyy asianomaista annostusasemaa 12, sen kanssa kosketukseen tulee langan kääntöohjain 24, joka saattaa sen ojennukseen langan syöttöpyörän 26 kanssa.

Syöttöpyörässä 26 on sivuun kiinnitetty kourumainen lankauurre 28 ja kehänmyötäinen käyttöuurre 30, jonka viimeksimainitun tarkoitus selitetään jäljempänä. Syöttöpyörä 26 on kiinnitetty pyöriväksi pallo-laakerin 36 tai muun sopivan laakerin avulla, liikkumattomaan asennus-akseliin 34, joka on koneen leveyssuuntainen (likimäärin yhdensuuntainen neula-alustan kanssa). Lankasäie kulkee langan syöttöpyörän 26 „ ympäri lankauurretta 28 myöten, jossa on kitkapinta, kohtaan, jossa sen vastaanottaa akselille 42 pyöriväksi asennetun langan ohjauspyörän 40 lankauurre 38. Kun lankasäie jättää ohjauspyörän 40, se kulkee takaisinvetolaitteen 15 kautta, ja johdetaan sitten pneumaattiseen kuljetuslaitteeseen 13.

Langansyöttöpyörään 26 siirretään pyörimisliike kosketuspyörällä 44, jossa on suppeneva ulkopinta 46, joka lomistuu langan syöttöpyörän 26 käyttöuurteeseen 30. Kosketuspyörä 44 on asennettu pyöriväksi akselille 48, jota kannattaa kannatusrakenne 50.

Kosketuspyörän 44 syöttöpyörään 26 nähden vastakkaiselle puolelle on sijoitettu käyttörulla 52. Käyttörulla 52 on asennettu käyttöakselil-le 54 ja siinä on käyttöuurre 56, joka aina on lomistuksessa kosketus-pyörän 44 suppenevan kehäpinnan 46 kanssa. Tämä on toisin kuin kosketuspyörän 44 ja syöttöpyörän 26 keskinäinen suhde, joka viimeksimainittu on lomistuksessa kosketuspyörän kanssa vain silloin kun kan- 7 59270 nätin 50 on siirrettynä niin kuin jäljempänä selitetään. Käyttöpyö-rää 54 pyöritetään jaksottain halutun kulman verran käyttörullan syöt-töhaalla 21 (katso kuviota 1).

Kuviossa 2, syöttöpyörän 26, kosketuspyörän 44 ja käyttörullan 52 alapuolella, on valitsintanko 58, johon kosketuspyörän kannatin 50 on niveltyvästi kiinnitetty niveltapilla 59. Vasemmalla kannattimesta 50 on valitsintangon 58 ensimmäinen laakeriohjain 60 ja oikealla käyttörullasta 52 on sen toinen laakeriohjain 62, jotka molemmat ovat tankomaisia elimiä, jotka ovat koneen leveyssuuntaisia ja joissa on alaspäin suunnatut kampamaiset uurteet kutakin perättäistä valitsin-tankoa 58 varten pitkin koneen riviä. Kannattimesta 50 laakeriohjai-meen 62 ulottuu palautusjousi 64, joka pyrkii viemään kannatinta 50 ja valitsintankoa 58 oikealle. Syöttöpyörän 26 alla on jarrukieli 68, joka lomistuessaan syöttöpyörään 26 pidättää sitä liikkumasta kunnes jarrukieli 68 irrotetaan. Jarrukielen 68 läpi pistää niveltap-pi 70, joka kiinnittää kielen kannatustangon 74 kampamaiseen loveen, joka tanko on koneen leveyssuuntainen. Vähäkitkainen kannatuspyörä 76 sijaitsee valitsintangon 58 alla ja kannattaa liukuvasti kannatus-tangon vasenta päätä. Vetojousi 78 yhdistää jarrukielen 68 kannatti-meen 50.

Rakenteen tähänastisesta selityksestä selviää, niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 6, että kun valitsintanko 58 liikkuu vasemmalle, tapahtuu kaksi asiaa, jotka vaikuttavat langan syöttöpyörään 26. Ensinnäkin, kun valitsintangon vino pää 72 koskettaa jarrukieltä 68, tämä kieli, joka tähän asti on ollut kosketuksessa langan syöttöpyörän 26 kanssa,eroaa siitä. Toiseksi niveltapin 59 paikan muuttuminen saa aikaan sen,että kannatin 50 siirtyy, saattaen kosketuspyörän 44 kosketukseen langan syöttöpyörän 26 kanssa ja siten tilaisuuteen ottaa vastaan ja siirtää pyörintäliike käyttörullasta 52 langan syöttöpyörään 26.

Niin kuin kuviosta 2 näkyy, kuvion 1 mukaisena valinnan käyntiinpano-laitteena 11 on solenoidi 80, joka on yhdistetty kulmavipuun 22 solenoidin vetolangalla 84. Kulmavivun 82 liike siirtyy toista veto-lankaa 86 myöten ohjaamaan välitsinkiilaa 88. Tämä valitsinkiila 88 on niveltyvästi kiinnitetty kannatustankoon 90 tapilla 92. Valit-sinkiilan 88 peräpuolella on työntötanko 94 laakerikappaleen 96 kannattamana, jota vuorostaan kannattaa kannatuspalkki 98, joka on koneen 8 59270 leveyssuuntainen. Niin kuin kuviosta 1 näkyy, työntötankoa 94 liikuttaa akselille 18 asennettu nokka 19· Kuviosta 2 näkyy, että valitsin-kiilan palautusjousi 100 pyrkii kääntämään valitsinkiilaa 88 alaspäin pidätystankoa 102 kohti, joka pistää alaspäin kannatuspalkista 98.

Niin kuin kuviosta 2 näkyy, valitsi-ntangon 58 alla oleva lukitustanko 104 on liukuvasti kannatettuna yhdessä laakBriohjaimen 106 uurteista. Välitsintangon 58 ja lukitustangon 104 välinen lukituskiekko 108 rajoittuu sekä oikealta että vasemmalta laakeriohjaimiin 110. Valit-sintangossa 58, sen alasyrjässä, on nokkalovi 112, ja lukitustangossa 104 on nokkalovi 114 yläsyrjässä; kummankin loven tarkoituksena on ottaa vastaan lukituskiekko 108 toiminnan tiettyinä aikoina, kuten jäljempänä selitetään sivuilla 15 ja 18. Lukitustangosta 104 pistää alas varsi 115 palautusjousen 116 kiinnittämistä varten, joka pyrkii vetämään tankoa 104 kiinnitystankoon 102 päin, johon se on kiinnitetty.

Langan ohjauspyörältä 40 lankasäie jatkuu alaspäin takaisinvetome-kanismin 15 läpi, joka selitetään nyt. Langan ohjauspyörältä 40 lanka kulkee langanohjaimen 118, langan takaisinvetosilmukan 132 ja langanohjaimen 130 kautta. Takaisinvetovipu 120 on niveltyvästi kiinnitetty tapilla 122 lukitustangon 104 etupäähän. Nivelakseli 124 on koneen leveyssuuntainen ja pistää takaisinvetovivun 120 läpi toimien sen tukipisteenä. Takaisinvetovivun 120 alapäästä ulottuu takaisinvetolanka 126 takaisinveto-ohjausrakenteen 128 läpi ylisen 118 ja alisen langanohjaimen 130 väliin ja päättyy langan takaisin-vetosilmukkaan 132.

Toiminnasta voidaan todeta, että kun solenoidi 80 saa virtaa ja kulma-vivun varsi 82 nousee, valitsinkiila 88 tulee kosketukseen valitsin-tangon 58 kanssa pannen sen liikkumaan vasemmalle. Tämä aiheuttaa sen, että jarrukieli 68 irtoaa ja kosketuspyörä 44 siirtyy niin kuin edellä on selitetty. Valitsinkiila 88 ohjaa myös lukitustangon 104 ja takaisinvetofunktion toimintaa niin kuin seuraavassa yksityiskohtaisesti selitetään kuvioiden 4-8 yhteydessä, jotka esittävät eri mekanismien perättäisiä asemia.

Kukin lankasäie A-E (kuvio 1), jota vetää eteenpäin kutakin omansa rivissä olevista annostus- ja syöttölaitteista 12 ja erillinen takai-sinvetolaitteensa 15 niin kuin edellä on selitetty, jatkaa matkaansa 9 59270 alaspäin putkisarjaan 134 (kuvio 4). Vaikka kuviossa 4 näkyykin vain yksi lanka menemässä sisään putkisarjaan 134, on tietenkin selvää, että tähän putkisarjaan menee sisään viisi lankasäiettä kutakin nuki-tusasemaa kohti, ja tässäkin tapauksessa likimäärin yhdensuuntaisina ojennuksessa. Putkisarjan kannattimen 134 alapuolella putki 136 (yksi putki kutakin lankaa kohti) jatkuu putkisarjan aliselle kannat-timelle 138 (kuvio 3), jossa ne on järjestetty ympyrän muotoon. Tästä muodosta, niin kuin kuviosta 3 näkyy, säikeet syötetään kuljetus-harkkoon 140, jossa ne tulevat primäärin pneumaattisen kuljettimen 146 vaikutuksen alaisiksi. Niin kuin kuviosta 3 ja 4 näkyy, lankasäikeet menevät kukin sisään lankakohtaiseen sisääntulokartioon 141, jossa on kaasukammio 142, josta virtaa kaasua yhteiseen kuljetusputkeen (keräys kartioon) 143 kaasukanavia 144 myöten. Lankasäie ulottuu keräyskar-tiosta 143 langan ohjausjouseen ja poistokaasun hajoittimeen 150, mikä kaikki edellä oleva muodostaa osan primääristä pneumaattisesta kuljettimesta 146. Hajoittimen 150 poistopään perässä on sekundääri pneumaattinen kuljetuslaite, kaasukammio 152, josta kaasua virtaa kaasukanavia 156 myöten kanavaan 158, joka ulottuu sukkulanokan 160 läpi. Sekä primääriin että sekundääriin pneumaattiseen järjestelmään voidaan toimittaa kaasua kompressorista 152, joka on kaaviollisesti esitetty kuviossa 1, venttiileiden kautta, joita ohjataan nokilla 154. Nämä venttiilit muuttelevat kaasuvirtaa konejakson aikana koneen tarpeiden mukaan.

Katkaisuelin 162 toimii nokan 163 (kuvio 1) ohjaamana ja on ojennuksessa sukkulanokan 160 alapuolella olevan alasinelimen 164 kanssa, joka sukkulanokka voi liikkua akselin suunnassa edestakaisin langan paljastamiseksi katkaisua varten. Niin kuin kuviosta 3 näkyy, kaksi neulaa 166, joiden silmät 168 ovat ojennuksessa, ottavat vastaan lankasäikeet niiden tullessa ulos kanavasta 158. Neulat 166 on kiinnitetty neula-alustaan 170, joka on kannatettuna työntötangon 174 jalalla 172, joka työntötanko 174 nokan 176 välityksellä (katso kuviota 1) saattaa neula-alustan 170 ja neulat 166 edestakaiseen liikkeeseen .

Kuviosta 3 näkyy nastatela 177, joka toimii alustakerroksen L ohjaimena. Alusta voidaan vaihtoehtoisesti syöttää varastorullalta 178 tukielimen 180 yli (katso kuviota 1). Kuviosta 3 näkyy U-muoto.isia nukkia T pujotettuina alustakerrokseen edellämainituissa US-patentis-sa 3 554 147 ja uudelleen painetussa US-patenttijulkaisussa 27 165 selitetyllä tavalla. Joutotela 182 (kuvio 1) ohjaa nukitetun tuotteen 10 59270 keräys-nastatelalle 184 jota käyttää telkikoneisto 186.

Niin kuin kuviosta 7 näkyy, kun lankasäie on saapunut latausasemaan, sukkulanokka 160 siirtyy vasemmalle ja teräelin 162 laskeutuu alasinta 164 vasten katkaisten langan ennaltamäärätyn pituiseksi erilliseksi langan pätkäksi. Sitten, niin kuin kuviosta 8 näkyy, neulat 166 laskeutuvat, pujottaen langan pätkän alustakerrokseen niin että sen haarat muodostavat U-nukan.

Selvää on, että kun lankasäie on katkaistu ja langan pätkä on pujotettu nukaksi, tämä nimenomainen lankasäie voidaan vetää takaisin (katso kuviota 8) takaisinvetolaitteella 15, jolloin yhteinen kanava 158 jää vapaaksi, niin että siihen voidaan syöttää toinen lankasäie seu-raavan langanpätkän nukaksi pujottamista varten.

Nukituslaitteen yleisen toiminnan ja mekaanisten elinten edelläole-vaa selitystä seuraa nyt vaiheittainen perättäisselitys kuvioiden 4-8 yhteydessä. Kuten kuviosta 4 näkyy, signaali, joka kutsuu tiettyä väriä olevan säikeen seuraavana nukitettavaksi, siirtyy asianomaiseen valitsimen toimilaitteeseen (solenoidiin 80), joka on yhteydessä sen annostus- ja syöttölaitteen 12 kanssa, joka ohjaa kyseessä olevaa säiettä. Solenoidi 80 siirtää liikkeensä vetolankojen 84 ja 86 ja niiden välisen kulmavivun 82 välityksellä välit sinkillään 88. Valit-sinkiila 88 nousee valinta- eli toiminta-asentoonsa voittaen palautus-jousen 100 vastuksen ja siirtyy sitten vasemmalle valitsintankoa 58 kohti. Tällöin käyttörulla 52 on liikkumatta eikä tartuntapyörän 44 ja langan syöttöpyörän 26 välillä ole kosketusta. Huomattakoon, että jousi 64 pysyttää tartuntapyörän 44 ja käyttörullan 52 kaikkina aikoina lomistuksessa keskenään. Huomattakoon myös, että jarrutusvipukie-li 68 tällä hetkellä on kosketuksessa langan syöttöpyörän 26 kanssa täysin estäen sitä liikkumasta. Tällä hetkellä myös se pujotuskana-vassa 158 oleva lanka, jota käytettiin edellisessä nukituksessa, vedetään valmiusasentoon tämän nimenomaisen langan takaisinvetomekanis-milla 15 (ei näy kuviossa 4). Tämä takaisinveto selitetään jäljempänä. Nyt valitussa langan annostus- ja syöttölaitteessa, joka näkyy kuviossa 4, oleva lanka on tällä hetkellä valmiusasennossa primäärissä pneumaattisessa kuljetuskanavassaan.

Tultuaan kosketukseen valitsintangon 58 kanssa valitsinkiila 88 pakottaa sitä vasemmalle voittaen palautusjousen 64 voiman. Valitsintan- 59270 gon 58 vino pää 72 tulee kosketukseen jarruvipukielen 68 kanssa ja alkaa siirtää sitä eroon kosketuksesta syöttöpyörän 26 käyttöuurteen 32 kanssa. Tämän liikkeen aikana syntyy kosketus kosketuspyörän 46 ja langan syöttöpyörän 26 välillä. Nukitusneulat 166 jatkavat laskeutumistaan suorittaen edellisen nukan pujotuksen valmiiksi.

Niin kuin kuviosta 5 näkyy, tällöin tapahtuu seuraavat muutokset.

Välit sinkillä 88 on saavuttanut liikkeensä vasemman ääriaseman, työntäen valitsintangon sen vasempaan ääriasemaan, niin että lukituskiekko 108 joutuu tangon alasyrjässä olevan loven 112 kohdalle. Palautusjou-sen ll6 lukitustankoon 104 kohdistama voima nostaa lukituskiekon 108 ylös valitsintangon loveen 112, pakottaen lukitustangon 104 siirtymään oikeaan ääriasemaansa. Kun tämä tapahtuu, takaisinvetovipu 120 kääntyy irrotusasentoonsa ja takaisinvetolanka 126 siirtyy vasemmalle, siten päästäen irti takaisinvetosilmukan 132 tähän asti pidättämän langan. Kun tämä lanka pääsee irti, kaasuvirta primäärissä pneumaattisessa langan kuljettimessa työntää lankasäikeen yhteiseen kanavaan 143, josta sekundääri pneumaattinen langan kuljetuslaite siirtää sen sukkulanokan 160 pujotuskanavaan 158. Tällä välin valitsintangon 58 pää on täysin irrottanut jarrukielen 68 syöttöpyörästä 26, jolloin kosketuspyörä 44 pakottuu lujaan kosketukseen langan syöttöpyörän 26 Käyttöuurteen 30 kanssa.

Tällä hetkellä neulat 166 ovat saavuttaneet alisen ääriasemansa, ja alustakerros L alkaa liikkua vastaanottaakseen seuraavan nukan. Huomattakoon, että teräelin 162 on vielä ala-asemassaan.

Kun komponentit ovat saavuttaneet kuvion 5 mukaiset asemansa, valitsin-kiila 88 ja kannatustanko 90 alkavat liikkua oikealle. Syöttöpyörä 26 ja käyttörulla 52 eivät tässä vaiheessa vielä liiku.

Niin kuin kuviosta 6 näkyy, solenoidi 80 on vailla virtaa ja jousi 100 saattaa valitsinkiilan 88 laskeutumaan ja lepäämään lukitustangolla 104, neulat 166 nousevat alustan L läpi yliseen ääriasemaansa, terä 162 siirtyy ylöspäin ja sukkulanokka l60 siirtyy nojaamaan vasenta neulaa 166 vasten, siten että kanava 158 on ojennuksessa neulansilmien 168 kanssa.

Myös käyttörulla 52 alkaa pyöriä ja tämä liike siirtyy syöttöpyörään 56 kosketuspyörän 44 välityksellä. Näin ollen syöttöpyörä 26 vetää 12 59270 lankaa pupiinikehäkkeestä eteenpäin, annostelee sen ja primääri ja sekundääri pneumaattinen langankuljetin kuljettavat sen kanavaa 136 myöten kanavaan 158.

Niin kuin kuviosta 7 näkyy, kuviossa 6 aloitettu langansyöttö jatkuu, kunnes käyttörulla lakkaa pyörimästä, jolloin lankasäie ulottuu täysin neulansilmien 168 läpi. Neulat 166 alkavat tällöin liikkeensä alaspäin vetäen lankaa alustakerrosta L vasten. Sukkulanokka 160 ja pneumaattisen siirtojärjestelmän osat liikkuvat vasemmalle, vapauttaen terän 162 tien alas. Sitten teräelin 162 laskeutuu, leikaten langan erilliseksi langan pätkäksi törmäämällä alasinelintä 164 vasten.

Tähän mennessä valitsinkiila 88 on kääntynyt alaspäin, irti lukitus-tangon 104 päästä, ja palautusjousi 100 on vetänyt sen täysin alas eli "irti"-asemaan. Tämä tapahtuu kun valitsinkiila 88 ja sen kan-natustanko 90 saavuttavat oikean ääriasemansa.

Niin kuin viimeisestä perättäiskuviosta 8 näkyy, neulat 166 jatkavat liikettään alaspäin pujottaen lankanukan alustakerrokseen L. Valitsinkiila 88 kulkee vasempaan ääriasemaansa, työntäen lukitustangon 104 vasemmalle, siten siirtäen takaisinvetovivun 120 sen äärimmäiseen takaisinvetoasentoon. Tämä aiheuttaa takaisinvetolangan 126 siirtymisen oikealle, mistä seuraa langan poistuminen yhteisestä lankakana-vasta 158 niin kuin lanka 136 kuviossa 4, jolloin yhteinen kanava 158 jää vapaaksi seuraavaa lankasäiettä varten.

Kun lukitustanko 104 saavuttaa vasemman ääriasemansa, sen lukitus-lovi 114 on lukituskiekon 108 kohdalla, niin että palautusjousen 64 valitsintangolle antama veto oikealle pääsee työntämään lukituskiekon 108 alas lukitustangon 104 lukitusloveen 114. Tämä lukituskiekon 108 liike vapauttaa valitsintangon 58 liikkumaan oikealle palautusjousen 64 vaikutuksesta. Tämä liike oikealle vapauttaa jarrukielen 68 palaamaan lomistusasemaansa syöttöpyörän 26 kanssa vetojousen 78 vaikutuksesta ja myös irrottaa toisistaan pyörän 44 ja syöttöpyörän 26. Jakso on nyt päättynyt, ja komponentit ovat palanneet likimäärin kuvion 4 mukaisiin asemiinsa.

Kuvioiden 1-8 yhteydessä selitetyn sovellutusmuodon lisäksi voidaan käyttää myös vaihtoehtoista mutta samankaltaista nukituslaitetta, joka on esitetty kuvioissa 9-16. Näissä kuvioissa käytetään uutta sarjaa osien viitenumerolta, joista eräät ovat samoja kuin edellisessä sovellutusmuodossa käytetyt.

13 59270

Niin kuin kuvioista 9 ja 10 näkyy,pupiinakehäkeputket 200 (200A-200E kuviossa 10) ohjaavat langan pupiinakehäkkeistä tai muista lähteistä (esittämättä). Kannatuslaatta 202 asettaa langan syötöt välimatkojen päähän toisistaan. Lankasäikeitä on tässäkin identifioitu kirjaimilla A, B, C, D ja E ja edustavat tässä viittä lankaa, jotka kaikki ovat toisiinsa nähden erilaisia värin tai muun ominaisuutensa puolesta. Putkien ja ominaisuuksiltaan erilaisten lankojen luku on mielivaltainen eikä tietenkään rajoitettu viiteen. Tässä sovellutusmuodossa samoin kuin edellisessä, kuvioissa 1-8 selitetyssä sovellutusmuodos sa voidaan jokaista neula-asemaa varten valita mikä tahansa viidestä värillisestä säikeestä kutakin alustakerrokseen L pujotettavaa nukkaa varten. Annostusjärjestelmä toimii samankaltaisesti kuin edellä selitetty järjestelmä, mutta eräitä tärkeitä erilaisuuksiakin on. Selvyyden vuoksi kuviossa 9 on esitetty kaksi langan valinta-, annostus-, syöttö- ja takaisinvetoyksikköä; joista ylinen yksikkö on "valinta"-eli aktiivisessa asemassa ja alinen yksikkö on valmiusasemassa.

Niin kuin kuvioista 9 ja 10 näkyy, kutakin lankaa ohjaa langanohjaus-kääntötanko 211, jolta lanka viedään asianomaiselle langanohjauste-lalle 204, joka pyörii kannatusakselilla 206, ja sitten asianomaiselle syöttöpyörälle 208. Kuviosta 10 näkyy, että langan syöttöpyörässä 208 on käyttöpinta 212, laakeripallot 214, laakerialuslevy 216, joka on sovitettu liukumaan sivuttain pitkin asennustankoa 218, ja kuormi-tusjousi 220, jolla sitä kuormitetaan.

Käyttörulla 224 on asennettu syöttöpyörän 208 viereen käyttöakselille 226 ja siinä on kitkapäällyste 228, joka voidaan saattaa kosketukseen syöttöpyörän 208 käyttöpinnan 212 kanssa.

Modifioitu valitsintanko 230 on sijoitettu langan syöttöpyörän 208 ja käyttörullan 224 alle ja siinä on käyttölovi 232, joka on kosketuksessa jarruvivun 234 alapään kanssa. Jarruvipu 234 on niveltyvästä kiinnitetty tapilla 236 jarruvivun kannatustankoon 238.

Vaiitsintangossa 230 on palautusjousi 240, jonka toinen pää on kiinnitetty laakeriohjaimeen 242 välitsintangon 230 pakottamiseksi oikeal- m le. Valitsintankoon 230 on jäykästi kiinnitetty putken käyttökanna-tin 244 jäljempänä selitettävää tarkoitusta varten, ja sen yläpinnassa ^ 59270 on lukituslovi 246. Lukitustanko 248 on tässä sovellutusmuodossa välit sintangon 230 yläpuolella. Sen pohjapinnassa on lovi 250, joka on tarkoitettu lomistumaan lukituskiekon 252 kanssa. Lukitustangon 248 yläpinnassa on ylinen varsi 254, johon on kiinnitetty palautusjousi 256, joka ulottuu laakeriohjaimeen 258.

Lukitustangosta vasemmalla on samanlainen valitsinkiila 260 kuin edellisen sovellutusmuodon yhteydessä on selitetty, joka kiila on kosketuksessa lukitustangon 248 kanssa "valinta"- eli "toiminta"-asennossa ja näkyy kuvion 9 ylisessä yksikössä ja kuviossa 10. Valitsinkiila 26Ο on niveltyvästi kiinnitetty tapilla 262 ja siinä on palautusjousi 264, joka on kosketuksessa pidätyslaatan 266 kanssa. Lähellä valitsin-kiilaa 260 on valitsinkiilan kannatuspalkki 268, joka toimii samalla tavalla kuin edellisen sovellutusmuodon kannatuspalkki.

Kuten edellisen sovellutusmuodon yhteydessä on selitetty, langan valinta-toimielimenä voidaan käyttää eri tyyppiä olevia laitteita, ja niin kuin siinä oli esimerkkinä, niin tässäkin on toimielimenä esitetty solenoidi 270. Solenoidissa 270 on uppomäntä 274, joka on ni- ♦ veltyvästi kiinnitetty solenoidin vipuvarteen 272, jonka toista päätä kannattaa pönkkä 271- Solenoidin vaappuvarsi 276 on yhdistetty liikkumattomaan vaappuvarsiharkkoon 278 niveltapilla 280. Solenoidin ve-tolanka 281 ulottuu vipuvarresta 272 vaappuvarteen 276 ja toinen veto-lanka 282, johon sisältyy jousiosa 284, ulottuu vaappuvarresta 280 valitsinkiilaan 260.

Kun lankasäie jättää langan syöttöpyörän 208, se otetetaan vastaan puolamaiselle langan ohjaimelle 286 ja ohjataan siitä pneumaattiseen kuljetusputkeen 288. Langan ohjain 286 on jäykästi kiinnitetty valit-sintankoon 230 ja se toimii takaisinvetolaitteena,joka toiminnaltaan vastaa edellisen sovellutusmuodon yhteydessä selitettyä takaisinveto-laitetta.

Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin selitetään, valitsinkiila 260 ohjaa valitsintangon 230 edestakaista liikettä, joka saattaa jarrun 23^ lomistukseen ja irti lomistuksesta syöttöpyörän 208 kanssa ja samaan aikaan saattaa takaisinveto-ohjaimen 286 liikkumaan vasemmalle ja oikealle; ja vasemmalle liikkuessaan vetämään takaisin ohjaimen 286 kanssa kosketuksessa olevan lankasäikeen.

15 59270

Niin kuin kuviosta 10 näkyy, primääriin paineilmakuljettimeen kuuluu langankuljetusharkko 290 kaasukanavineen 292. Sisääntuloputkessa 288 on kaasutiivis laakeripinta 296 sen edestakaista liikettä varten ja se ulottuu vastaanottoputken kaasuvaippaan 298, jonka ulkopinnassa on ohitusuurteet 300 kaasua varten. Kussakin uurteessa 300 on kaasu-venttiiliaukko 301, jonka avaa ja sulkee sisäpuolelta kaasuventtiili-elin 302, joka on sisääntuloputken 288 päässä. Ilmakuljetusharkon 290 äärimmäisessä oikeassa päässä ilmavaipan 298 ilmansyöttönokka 303 johtaa langankuljetusputkeen 304, joka yhtyy samanlaisiin putkiin neljästä muusta yksiköstä laatalla 306 (katso kuviota 11). Putket 304, joista vain yksi näkyy kuviossa 10, johtavat sitten kuviossa 11 näkyviin keräyskartioihin 308, jotka ovat osia kuljetusharkkorakenteesta 310.

Niin kuin kuvioista 11 ja 12 näkyy, kuljetusharkko 310 sisältää se-kundäärit paineilma-langankuljettimet, jotka päättyvät yhteiseen kanavaan 316. Kuljetusharkossa 310 olevat sekundääri-kaasukammiot 311 (kuvio 11) toimittavat kaasua yhteisen kanavan 316 pneumaattiseen kul-jetusnokkaan 314. Teräelin 318 on sijoitettu harkon 310 sukkulanokan 320 yläpuolelle leikkaamaan lankaa kun harkko 310 ja sen sukkulanokka 320 siirtyvät vasemmalle niin kuin edellisen sovellutusmuodon yhteydessä on selitetty. Neulat 322 silmineen 323 on kiinnitetty neula-alustaan 324, jota työntötangon jalka 326 (kuvio 11) ja työntötanko 328 (kuvio 11) liikuttavat niin kuin edellisessäkin sovellutusmuodos-sa.

Sekundääriä pneumaattista langan kuljetinta (joka sisältyy harkkoon 310, kuvio 12) tässä jälkimmäisessä sovellutusmuodossa voidaan ohjata nokan 153 liikuttamilla venttiileillä, niin kuin kuviosta 1 näkyy, mutta primääriä pneumaattista langankuljet intä, joka sisältyy harkkoon 29Ο ja putkeen 288, (kuvio 12) ohjataan edestakaisin liikkuvalla si-sääntuloputkella 288, joka liikkuu edestakaisin välitsintangon 230 mukana, johon se on jäykästi kiinnitetty ja siten on kuvion 1 mukaisen nokan 19 ohjaamana aina kun kyseessä oleva yksikkö toimii solenoidin 270, kuvio 12, joka vastaa kuvion 1 solenoidia 80, saadessa virtaa.

Kuviot 12-16 esittävät koko nukitusjärjestelmän toisen sovellutus-muodon eri toimintavaiheita. Niin kuin kuviosta 12, joka on ensimmäinen näistä perättäisistä kuvioista, näkyy, solenoidi 270 saa virtaa saattaen toimintaan asianomaisen lankasäikeen kuvion mukaisen 16 59270 valitsinsyöttöyksikön ohjaamana. Solenoidimännän 274 liike siirretään valitsinkiilaan 260 välimekanismin 272-282 kautta, minkä johdosta valitsinkiila 260 nousee, voittaen jousen 264 alaspäin vetävän voiman.

Kun solenoidi alkaa saada virtaa, käyttörulla 224 ei liiku eikä ole kosketuksessa langansyöttöpyörän 208 kanssa. Jarruvipu 234 on kosketuksessa langansyöttöpyörän 208 kanssa täysin estäen tätä pyörimästä. Primääri ilmakuljetusjärjestelmä on asennossaan "kaasu poissa" , jolloin sisääntuloputken 288 kaasuventtiilipinta 302 peittää ilmavaipas-sa 298 olevan kaasuaukon 301.

Lanka kuvion mukaisesta asianomaisesta langan annostus- ja syöttö-yksiköstä on syöttöputkessaan 304 valmiusasennossa samalla kun toinen lankasäie, jonka toinen langan annostus- ja syöttöyksikkö on aikaisemmin syöttänyt, on pujottimen yhteisessä kanavassa 316 ja vedetään takaisin valmiusasentoon.

Tällöin kannatuspalkki 268 kulkee jakson mukaisesti vasemmalle niin kuin edellisen sovellutusmuodon yhteydessä on selitetty nokan 19, kuvio 1, vaikutuksesta, niin että kannattimen valitsinkiila 260 kulkee vasemmalle, kosketukseen lukitustangon 248 kanssa.

Niin kuin toisesta perättäiskuviosta 13 näkyy, valitsinkiilan 260 jatkuva kulku vasemmalle, sen jälkeen kun kosketus on syntynyt lukitustangon 248 kanssa, työntää lukitustangon 248 asemaan, jossa tangon 248 alasyrjässä oleva lovi 250 on lukituskiekon 252 kohdalla.

Lukituskiekon 252 akselinsuuntaisen liikkeen estää lukituskiekon laakeriohjain 255·

Lukituskiekko 252 nousee lukitusloveen 250, täten sallien valitsin-tangon 230 kulkea oikealle palautusjousen 240 vaikutuksesta.

Tämä valitsintangon 230 liike oikealle saattaa jarruvivun 234, joka on lomistuksessa käyttöloven 232 kanssa, siirtymään oikealle yhdessä ilmakuljetusputken 288 kanssa.

Kun ilmakuljetusputki 288 kulkee oikealle, venttiilipinta 302 siirtyy kaasunpoistoasennostaan putkivaipassa 298 kaasun syöttöasentoon- 17 59270 sa kaasuaukon 301 oikealle puolelle. Kaasu pääsee nyt virtaamaan paine-kaasukammiosta 292 kaasuvaippaan 298 jokaisen kaasuaukon 301 kautta ja pitkin kaasuvaipan 298 ulkosivua kaasun ohitusuurteita 300 myöten ja nokan 303 kautta putkeen 304, jossa kaasuvirta kohdistaa putkessa 304 olevaan lankasäikeeseen työnnön oikealle päin.

Samaan aikaan, valitsintangon 230 siirtyessä oikealle se kuljettaa mukanaan langan takaisinveto-ohjainta 286. Tämä elimen 286 liike vasemmalta oikealle vapauttaa langan sen kuvion 12 mukaisesta alkuperäisestä takaisinvetoasennosta niin kuin kuviossa 13 on katkoviivoilla esitetty.

Primäärin pneumaattisen langankuljett imen elinten 288 ja 304 läpi virtaava kaasu työntää oikealle päin lankaa, joka on vapautunut elimen 286 oikealle tapahtuneen liikkeen ansiosta, ja siten kuljettaa valitun langan pään putkessa 304 sen valmiusasennosta (katso kuviota 12) keräyskartioon 308, joka puolestaan sekundäärin pneumaattisen langankuljettimen avulla, joka toimii nokasta 314 virtaavalla kaasulla, työntää langan sen koko pituudelta yhteiseen pujotuskanavaan 316.

Kun jarruvipu 234 siirtyy oikealle, se sallii langan syöttöpyörän 208 siirtyä mukana oikealle kunnes käyttöpinta 212 tulee kosketukseen käyttörullan 224 kitkapinnan 228 kanssa, jolloin jarru 234 eroaa pyörästä 208.

Huomattakoon, että jarruvivun 234, syöttöpyörän 208 ja käyttörullan 224 vasta selitetty mekaaninen toimintasarja varmistaa sen, että syöttöpyörä on jatkuvasti pakko-ohjattuna, so. että käyttöpinta 212 on aina kosketuksessa joko jarruvivun 234 tai käyttörullan 224 kitka-pinnan 228 kanssa.

Tässä vaiheessa neulat 322 alkavat siirtyä ylöspäin alisesta ääri-asemastaan ja alusta L alkaa kulkea portaattaan oikealle.

Terä 318 siirtyy nyt ylöspäin ja kannatusharkko 310 siirtyy oikealle pujotusasemaansa kohti.

Hiin kuin seuraavassa perättäiskuviossa 14 on esitetty, alustan por-taattainen liike on lakannut ja neulat 322 ovat tunkeutuneet ylöspäin 59270 18 alustakerroksen L läpi ja ovat ylisessä ääriasemassaan. Kannatushark-ko 310 on saapunut pujotusasemaansa, jolloin pujotusnokka 320 nojaa vasenta neulaa vasten ja on ojennuksessa neulan silmien 323 kanssa.

Valitsinkiilan kannatin 268 on nyt siirtynyt takaisin oikealle ja solenoidi 270 lakannut saamasta virtaa, niin että palautusjousi 26^ pääsee työntämään valitsinkiilan 260 alas välitsintankoa 230 vasten.

Käyttörulla 224 alkaa nyt pyöriä annoksittain,pyörittäen syöttöpyörää 208, joka kitkakosketuksella uurteessa 210 olevan langan kanssa vetää lankaa pupiinikehikosta ja luovuttaa annospituuden lankaa takai-sinveto-ohjaimen 286 ympäri ilmakuljetusputken 288, lankaputken 304, kannatusharkon 310 kautta ja vihdoin neulojen 322 silmien 323 läpi.

Seuraavassa perättäiskuviossa 15 valitsinkiilan kannatin 268 on saavuttanut ääriasemansa oikealla, niin että valitsinkiila 260 pääsee eroon kosketuksesta valitsintangon 230 kanssa. Kannatusharkko 310 on siirtynyt vasemmalle vapauttaen terälle 318 tien liikkua alas katkaisemaan langan kosketuksella alasimeen 312. Juuri ennen langan katkaisua neulat 322 ovat alkaneet laskeutua, vetäen langanpätkän alustaa vasten.

Neulat 322 jatkavat sitten laskeutumistaan, valitsinkiilan kannatus-palkki 268 siirtyy vasemmalle ja valitsinkiila 260 tulee kosketukseen valitsintangon 230 kanssa ja siirtää sitä vasemmalle, siten saattaen langanohjaimen 286 vetämään langan takaisin pujotuskanavasta 316.

Valitsintangon 230 siirtyessä vasemmalle primääri ilmakuljetusputki 288 tulee vedetyksi vasemmalle ja myös jarruvipu 234 siirtyy vasemmalle käyttöloven 232 vaikutuksesta.

Viimeisessä perättäiskuviossa 16 valitsinkiilan kannatuspalkki 268 on saavuttanut vasemman ääriasemansa yhdessä kannatustangon 230 kanssa. Takaisinveto-ohjain 286 on vetänyt langan täysin takaisin sen valmius-asemaan. Valitsintangon lovi 246 on lukituskiekon 252 kohdalla ja palautusjousen 256 lukitustankoon 248 kohdistama työntö oikealle työntää lukituskiekon 252 alas valitsintangon lukitusloveen 246, siten vapauttaen lukitustangon 248 liikkumaan oikealle jousen 256 vaikutuksesta .

19 59270

Jarruvipu 234 on siirtynyt vasempaan ääriasentoonsa valitsintangon 230 käyttöloven 232 vaikutuksesta. Tämän vasemmalle suunnatun liikkeen aikana jarruvipu 234 on ensiksi ollut kosketuksessa syöttöpyörän 208 käyttöpinnan 212 kanssa, minkä jälkeen pyörä 208 on työntynyt vasemmalle, siten päästäen irti käyttöpinnan 212 käyttörullan 224 kitka-pinnasta 228.

Primääri ilmakuljetusputki 288 on siirtynyt täysin vasemmalle ja kaa-suventtiilipinta 302 peittää kaasuaukon 301, siten sulkien kaasuvir-ran. Tällöin lankanukka on pujotettu paikalleen ja neulat ovat alisessa ääriasemassaan. Toimintajakso on täten päättynyt ja kaikki nu-kitusmekanismit ovat palanneet olennaisesti niihin asentoihin, joissa ne olivat kuvion 12 mukaan, valmiiksi toistamaan jakson.

Kuvioiden 9-16 mukaisen sovellutusmuodon takaisinvetolaite aiheuttaa vähemmän langan muodonmuutosta takaisinvedon ja irrotuksen aikana, mikä merkitsee huomattavaa parannusta ennestään tunnettuihin takaisin-vetomekanismeihin nähden.

Kummassakin sovellutusmuodossa primääri ja sekundääri pneumaattinen langan kuljetus tarjoavat huomattavasti paremman toiminnan kuin aikaisemmin käytetty yksi pneumaattinen langan kuljetus.

mitä valitsinkiilarakenteeseen tulee, on tärkeätä huomata, että kiila 260 toimii todellisena liipaisimena, sikäli että se ainoastaan kytkee päälle tai irti energiaa, jonka koneen käyttömoottori toimittaa, langan annostus- ja syöttömekanismien käyttämiseksi, eikä sen tarvitse itse toimittaa tätä energiaa. Tämä pienentää valitsimen toimilaitteen kokoa ja vähentää sen monimutkaisuutta ja toimintaan saattamisen tehontarvetta .

Huomattakoon, että alasin 312 muotonsa ja sijoituksena ansiosta toimii tehokkaasti myös puristuskenkänä alustakerrosta vasten, mikä helpottaa neulojen poisvetämistä ja vähentää alustan muodonmuutoksen vaaraa.

Mitä kuvioiden 9-16 mukaiseen sovellutusmuotoon tulee, huomattakoon, että syöttöpyörän jarruttamiseen ja käyttämiseen käytetyillä pinnoilla ei ole lainkaan relatiivista liikettä (liukua) missään vaiheessa lomistus-toiminta-irrotusjakson aikana; tästä on tuloksena se, että 20 5 9 2 7 0 annostusjärjestelmän kestoikä ja tehokkuus huomattavasti paranee ja että langan annostus saadaan tarkemmaksi kuin aikaisemmin on ollut mahdollista.

Venttiiliohjattu pneumaattinen langan kuljetuslaite, joka käsittää ilmaharkon 290 ja siihen liittyvät rakenteet, tarjoaa selviä etuja ennestään tunnettuihin järjestelmiin verrattuna sikäli, että paineilmaa tai muuta kaasua päästetään ainoastaan siihen nimenomaiseen ilma-kuljetusputkeen, jossa lankaa kuljetetaan, sen sijaan, että ennestään tunnetussa järjestelmässä ilmaa tai muuta kaasua positiivisessa ja/tai negatiivisessa paineessa päästettiin kaikkiin pneumaattisiin kuljetus-putkiin, mukaanluettuna ne putket, missä lankaa ei ollut kuljetettavana .

Edellä selitettyihin keksinnön sovellutusmuotoihin voidaan tietenkin tehdä modifikaatioita. Näin ollen oheiset patenttivaatimukset on tarkoitettu määrittämään keksinnön puitteet.

Claims (5)

21 59270

1. Tuftauslaite, joka sisältää tuftauselimen (166, 322) langanpätkien sovittamiseksi pohjakerrokseen (L), useita mittauslaitteita (12, 208), joista jokainen käsittää pyörivän langansyöttölait-teen jarrutuslaitteineen edeltäkäsin määrättyjen lankapituuksien annostamiseksi aina yhdestä lankavarastosta, joita varastoja (C) on useita, ja mitatun langan syöttämiseksi aina yhteen useista si-sääntulokanavista (136, 3011), jotka johtavat yhteiseen poistoauk-koon (158, 316) j kanavia (152) langan pneumaattiseksi syöttämiseksi tuftauselimiin (166, 322), katkaisuelimiä (162, 318) langan katkaisemiseksi ennen tuftausta ja useita takaisinvetolaitteita (15, 286) lankojen siirtämiseksi pois yhteisestä poistoaukosta, tunnet-t u langanvalitsijalaitteesta, jossa on useita siirrettäviä varsia (58, 230) kulloinkin vastaavan mittauslaitteen (12, 208) aktivoimiseksi ja jarrutuslaitteen vapauttamiseksi sekä vastaavan takaisin-vetolaitteen (15, 286) aktivoimiseksi, jolloin kullakin siirrettävällä varrella (58, 230) on kaksi asentoa, ensimmäinen jossa se aktivoi siihen kuuluvan mittauslaitteen (12, 208) ja vapauttaa jarrutuslaitteen ja toinen jossa se aktivoi siihen kuuluvan takaisin-vetolaitteen (15, 286).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tuftauslaite, tunnettu siitä, että langansyöttökanava (152) on sovitettu aktivoitavaksi samanaikaisesti kuin vastaava jarrutuslaite (68, 232) vapautetaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tuftauslaite, tunnettu siitä, että kuhunkin mittauslaitteeseen kuuluu pyörivän langansyöttöelimen (26, 208) käyttöelin (52, 222), että mainittu jarrutuslaite (68, 2310 on saatettavissa tartuntaan pyörivän langansyöttöelimen (26, 208) kanssa ja että joko käyttöelin (52, 2214 ) tai jarrutuslaite (68, 2311) on tartuntayhteydessä pyörivän langansyöttöelimen (26, 208) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tuftauslaite, tunnettu siitä, että käyttöelimen (52) pyörivä liike siirretään mainittuun pyörivään langansyöttöelimeen (26) siirrettävän pyörivän tartunta-elimen (1414) välityksellä saattamalla mainittu tartuntaelin (1»2) samanaikaisesti tartuntaan käyttöelimen (52) ja langansyöttöelimen 2 (26) kanssa, ja että tartuntaelin on jatkuvassa tartunnassa käyttö-elimen kanssa. 22 59270

5. Patenttivaatimuksen M mukainen tuftauslaite, tunnettu siitä, että tartuntaelin (44) on asennettu kannatintangolle (50) ja on liikkuva toisen kuin oman akselinsa ympäri ja että kannatin-tanko (50) on asennettu mainitulle siirrettävälle varrelle (58), jolloin siirrettävän varren (58) siirtyessä kannatintanko siirtää tartuntaelimen (44) samanaikaiseen tartuntaan pyörivän langan-syöttöelimen (26) ja sen käyttöelimen (52) kanssa ja tartunnasta pois.