FI60247B - Framfoeringsanordning foer garn i en tuftiningsmaskin - Google Patents

Description

RSr^I ΓΒ1 ««vK^ULUTUSJULKAISU /·Π9Α7 lBJ (11) UTLAGG NI NGSSKRI FT 0UZ4/ c (45) r' :-Cl,il ^ v ^ (51) Kv.lk .3/lnt.CI.3 D 05 C Ί 5/3^ t 15/18 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patantansökntnf 771856 (22) HakemlspUrl — Ai»6knlnfsdag 13-06.77 ' ' (23) Alkupftlvt—Glltighetadaf 13.06.77 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllf 26.12.77

Patentti- ja rekisterihallitut .... .... . .. , ....

..________. ___,..__.__, (44) NlhtlvUulpanon ja kuuLjulkalsun pvm.— „

Patent- och registerttyrelsen ' Ansekan uti«fd oeh uti.tkriften pubikerad 31.08.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begirtf prloritet 2 5 - 06.76

USA(US) 69990U

(71) Abram Nathaniel Spanel, 3UU Stockton Street, Princeton, New Jersey-085110, USA(US) (72) P. Frank Eiland, Stamford, Connecticut, David R. Jacobs, New Caanan, Connecticut, USA(US) (7I1) Berggren Oy Ab (5l*) Tuftauslaitteen lankojen syöttölaite - Framföringsanordning för gam i en tuftningsmaskin

Esillä oleva keksintö koskee tuftauslaitteen lankojen syöttölaitetta, joka käsittää elimiä langanpätkien asettamiseksi perus-kankaaseen, langanmittauselimiä käsittäviä syöttöelimiä sekä pneumaattisia langankuljettimia langan viemiseksi tuftauseli-miin. Tässä selitettävä valintamekanismi ja -menetelmä sopivat erityisesti käytettäväksi järjestelmässä, joka on tullut tunnetuksi nimellä "Spaneltuftausjärjestelmä". Yleisesti sanottuna Spanel-järjestelmässä käytetään pneumaattisia keinoja langan kuljetukseen tuftausasemalle, joko annosteltuina pituuksina katkaisematonta lankaa tai erillisinä pätkinä. Kuljetuksen jälkeen lanka tuftataan neulalla tai muulla pätkänkiinnityselimellä taustakerrokseen tuftatun tuotteen kuten maton muodostamiseksi.

Esillä oleva keksintö kohdistuu valinta - ja syöttölaitteeseen, joka on erityisen hyödyllinen käytettynä US-patenttijulkaisussa 3 554 147, Spanel ja Brennan, selitetyssä järjestelmässä. Mainitussa julkaisussa selitetään yhtäaikainen eriväristen langanpät-käpituuksien valinta jokaista tuftausjaksoa varten jokaisella yksityisellä tuftausasemalla. Siinä käytetään yhteensovitinjärjestelmää, jossa yksityiset kanavat kuljettavat lankaa yhteiseen kanavaan lähelle tuftausasemaa.

2 60247

Edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 3 554 147 esimerkiksi jokaista tuftausasemaa varten, joissa on omat pätkänkiinnityselimensä, varataan kolme eri väriä. Pupiinikehäkkeiltä lankasäikeet johdetaan annostuslaitteeseen 12, joka, niin kuin piirustuksesta näkyy, käsittää useita jarruja ja langan vetimiä eli syöttimiä. Annostuslait-teesta 12 langat kulkevat monisäie-valintamekanismin 14 läpi. Jokaisesta valitsimesta lähtee putki, joka joko johtaa yhteen yhteensovit-timen 16 syöttökanavaan tai muodostaa sen. Kaikki nämä putket eli kulkutiet yhtyvät yhteiseksi, yhdeksi kanavaksi 18, niin että jokainen langanpätkä, riippumatta siitä mitä väriä se on, joutuu lopulta kuljetetuksi yhteiseen kanavaan 18, joka syöttää jokaista yksityistä pätkänkiinnityselintä eli neulaa. Annostuslaitteeseen edellä mainitun patentin 3 554 147 mukaan kuuluu lankajarrut 12A, 12B, 12C ja langanvetimet 12X ja 12Y, jotka kaikki ovat yksilökohtaisesti toimintaan saatettavissa, mutta toimivat yhdessä annostellakseen en-naltamäärätyn pätkäpituuden lankaa niin, että se on käytettävissä valintaa ja sen jälkeistä tuftausasemalle kuljetusta varten. Joskin esillä oleva keksintö on teoreettisesti samankaltainen toiminnaltaan kuin edellä mainittu US-patenttijulkaisun 3 554 147 kohde, se käsittää parannettua toimintatekniikkaa ja laitteita, jotka täydentävät edellä mainitun patenttijulkaisun 3 554 147 opetuksia ja myötävaikuttavat Spanelin tuftausjärjestelmän tehokkuuden parantamiseen.

Edellä mainitun US-patenttijulkaisun 3 554 147 lisäksi käsitellään siihen liittyviä tuftausmenetelmiä seuraavissa US-patenttijulkaisuissa Re 27 165, 3 937 157, 3 937 158, 3 937 159, 3 937 160, 3 824 939 ja 3 937 156.

Viitattakoon myös käsiteltävänä olevaan suomalaiseen patenttir hakemuksen n:o 771857, joka peittää eräitä tässä hakemuksessa selitettäviä perusmenetelmiä, sekä käsiteltävänä oleviin suomalaisiin patenttihakemuksiin n:ot 771859 ja 771858 joissa on selitetty samansukuisia toimintoja.

Esillä oleva keksintö kohdistuu monivärituftauskoneeseen ja se tunnetaan pääasiallisesti päävaatimuksessa esitetyistä tunnusmerkeistä. Siinä käytetään pneumaattisia keinoja valittujen lankasäikeiden kuljettamiseen tuftausasemalle. Valintalaite käsittää yksityisiä nauha-valintaelimiä, joita käytetään tarttumaan yksityisiin lankasäikeisiin annostus- ja langan takaisinvetotarkoituksessa. Kun jotakin tiettyä väriä oleva yksityinen lanka valitaan, solenoidilaite saatetaan 3 60247 toimintaan niin, että se saattaa jatkuvassa edestakaisessa kiertoliikkeessä olevan (oskilloivan) käyttöelimen tarttumaan asianomaiseen nauhaelimeen. Jokainen valintanauhaelin on suljettu mainitun oskilloivan elimen ympärille ja ulottuu tangentin suuntaisena suoraviivaisen kanavan puitteissa langan tartuntapäähän, joka on loitolla mainitusta oskilloivasta elimestä. Joutoakselia, yhdessä toisen nauhaelimen kanssa, joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen nauha-elimeen, voidaan käyttää halutun pätkäpituuden lankaa esisyöttämi-seen myöhempää annostusta varten.

Lanka, joka syötetään yhteiseen, lähellä tuftausasemaa olevaan kanavaan, on vedettävä pois yhteisestä kulkutiestä sen jälkeen kun siitä on katkaistu pätkäpituus lankaa, ja tähän tarkoitukseen käytetään takaisinvetolankaelintä siihen kuuluvine mäntälaitteineen, johon ta-kaisinvetonauhaan myös voi tarttua oskilloiva käyttöelin toimintaan saatettuna. Tätä takaisinvetorakennetta voidaan myös käyttää ilmanpaineen säätöön, koska, kun takaisinvetolaite lasketaan irti, ilmanpainetta on käytettävä lankasäikeen kuljettamiseen tuftaus-asemalle, koska langanannostuslaite toimii eri aikaan jaksossa kuin takaisinvetolaite. Näitä kahta yksikköä voidaan ohjata yhdellä ainoalla solenoidilla.

Keksintö selitetään seuraavassa tarkemmin oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa:

Kuvio 1 on kaaviollinen kuvanto tuftauskoneesta, kuvio 2 on isometrinen osakuvanto, joka esittää oskilloivaa elintä ja nauhan toimintaansaattamisrakennetta, kuvio 3 on poikkileikkaus-tasokuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista, solenoidi toimimattomassa tilassaan, kuvio 4 on poikkileikkaus-tasokuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista, solenoidi toimintatilassaan, kuvio 5 on tasokuvanto, joka esittää poikkileikkauksessa langan ta-kaisinvetolaitteen oskilloivaa elintä sekä langan takaisinveto-nauhalaitetta, kuvio 6 on samanlainen kuin kuvio 5 paitsi että takaisinvetonauha on esitetty toiminta-asennossaan, kuvio 6A on poikkileikkauskuvanto, joka on otettu oskilloivan elimen 14 osan läpi kuvion 6 viivaa 6A-6A myöten, kuvio 7 on isometrinen kuvanto, joka esittää langan annosteluja takaisinvetonauhoja mäntälaitteineen, 4 60247 kuvio 8 on isometrinen kuvanto, joka esittää oskilloivia elimiä ja solenoidi-toimilaitetta langan annostus- ja takaisinvetotoimin-toja varten, kuvio 9 on isometrinen kuvanto, joka esittää pneumaattista toimi-järjestelmää, kuvio 10 on isometrinen kuvanto, joka esittää langanpidintä, kuvio 11 on isometrinen kuvanto, joka esittää konekoteloa langan-pidin-, nauha- ja mäntärakennetta varten, kuviot 12-14 ovat perättäisiä poikkileikkauskuvantoja, jotka esittävät langan säätölaitteen toimintaa, ja kuvio 15 on kaaviollinen kuvanto nukituskoneen eräästä vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta.

Mitä kuvioon 1 tulee, siinä on esitetty kaaviollinen kuvanto moniväri-nukituskoneen yhdestä toimintayksiköstä. Kotelo 10 on muodostettu sisältämään oskilloivat käyttöelimet 12 ja 14. Käyttöelin 12 on langan syötön käyttöakseli ja käyttöelin 14 on takaisinvedon käyttölaite. Molemmat käyttöelimet 12 ja 14 oskilloivat jatkuvasti. Akseli 16 on joutoakseli, jota käytetään langan syöttöjärjestel-män yhteydessä. Elimien 1? ja 14 ja akselin 16 ja niitä ympäröivän kotelon 10 seinärakenteen väleissä on kehänmyötäiset uurteet eli kanavat 18, 20 ja vast. 22. Oskilloivat .elimet . 12 ja 14 voivat tarttua ohui-hin nauhamaisiin elimiin eli nauhoihin 24 ja vastaavasti 26 tavalla, jota jäljempänä käsitellään yksityiskohtaisesti. Nauhamaiset elimet 24 ja 26 on kiinnitetty langansyöttömäntiin 28 ja vast. 30, jotka toimivat langan syöttö- ja vast, langan takaisinvetomäntänä. Langan-syöttömäntään 28 on kiinnitetty myös nauhamainen elin eli nauha 32, joka ulottuu joutoakselin 16 yli uurretta 22 myöten ja päättyy toiseen langansyöttömäntään 34. Langansyöttökanava 38 ulottuu lanka-pupiinikehäkkeeltä (esittämättä) kotelon läpi syöttöputkeen eli -kanavaan 40, jota myöten lanka kuljetetaan pneumaattisesti yhteensovi-tusrakenteen kautta yhteiseen kanavaan 42. Niinkuin kaaviollisesti on esitetty, lankakanava 42 johtaa tuftausasemalle 44. Syöttöput-ken eli -kanavan 40 lisäksi kaksi muutakin syöttökanavaa 46 ja 48, jotka tulevat samanlaisista toimintayksiköistä, on esitetty yhteiseen kanavaan 42 johtavina. Tehtäköön selväksi, että langan annostus- ja syöttöyksiköitä voidaan käyttää mikä lukumäärä tahansa kuten 5 tai 8 jokaista nukitusasemaa kohti moniväri-mahdollisuuden antamiseksi jokaiselle neulasarjalle. Samanlainen langansyöttö- ja -takaisinvetojärjestelmä kuin edellä on selitetty.liittyy jokaiseen syöttö-kanavaan, joka johtaa yhteensovitusrakenteeseen.

5 60247

Tuftausasema 44 voi olla sellainen kuin edellämainitussa US-patentti-julkaisussa 3 554 147 on selitetty. Langan katkaisulaite 50 on esitetty nokkaelimen 52 ohjaamana, kun taas neulat 54 on esitetty nokkaelimen 56 käyttäminä. Neulat 54 voivat olla kaksoisruoti-neuloja, joissa on ojennuksessa olevat silmät, niin kuin edellä mainituissa US-patenttijulkaisuissa 3 554 147 ja Re 27 165 on selitetty. Edellä mainituissa patenttijulkaisuissa selitetyn toiminnan mukaisesti erillinen pätkäpituus lankaa pujotetaan neularuodeissa ojennuksessa olevien silmien läpi ja vedetään eli ajetaan alusta-kerroksen läpi neuloilla 54.

Huomattakoon, että neulojen 54 sijasta US-patenttijulkaisun Re 27 165 mukaan voidaan käyttää iskumännän kaltaisia pätkänkiinnitys-elimiä langan erillisten pätkäpituuksien työntämiseen tartuntakoske-tukseen alustakerroksen kanssa.

Moottori 58 on esitetty käyttämässä tuftauslaitetta vaihteiston 60 välityksellä, joka voi olla hammasvaihteisto tai sentapainen mekanismi. Voimansiirtolaite 62 on kaaviollisesti esitetty kulkemassa kauttaaltaan sen laitteen läpi, josta käsin eri käyttömekanismit toimivat. Niin kuin näkyy, langan katkaisu-nokkalaite 52 ja neulan nokkalaite 56 toimivat erillään voimansiirtolaitteesta 62. Lisäksi huomattakoon, että käyttöelimet 12 ja 14 käyttävät nokat 61 ja 63.

Alustakerros L, jolle lanka nukitetaan, on esitetty ulottuvana tufta-usaseman 44 läpi. Alustakerrosta L syötetään joutotelalta 64 ja syöttötelalta 66 syöttötelan 70 yli keräystelalle 68. Syöttötela 70 on esitetty ohjattuna telkikoneistolla 71, 72, käydessään voiman-siirtolaitteen 62 käyttämänä.

Langanpitimet 74, 76 ja 78 on esitetty sijoitettuina langansyöttö-kanavaan 38 ja niitä käyttävät nokkaelimet 80, 82 ja vast. 84.

Niin kuin kuviosta 1 näkyy, männät 28, 30 ja 34 ja niiden asianomaiset nauhat ulottuvat kanaviin 86, 88 ja 90 ja toimivat niissä. Lan-kasäie S on esitetty ulottuvana langan syöttökanavan 38 läpi ja alas mäntäkanaviin 90 ja 88 niin kuin langan ohjaus- ja syöttötyövaihe-sarjan aikana on tarpeen. Langan ohjaus selitetään jäljempänä yksityiskohtaisesti .

6 60247

Valintatoimilaite, joka voi olla solenoidi 92, saa ohjaussignaaleja syöttö- ja takaisinvetotoimintojen selektiivistä toimintaansaatta-mista varten. Nauhalle, rummuille tai muille välineille tallennettu kuvioinformaatio muunnetaan sähköisiksi tai muun tyyppisiksi signaaleiksi, niin kuin kellosykkeinä on esitetty, jotka lähetetään valin-tatoimilaite-solenoidiin 92. Välielimiä 94, 96 ja 98 käytetään solenoidin olotiloille herkän käynnistystapin 100 liikuttamiseen. Normaalisti jousen 102 työntövaikutuksen johdosta käynnistystappi 100 joutuu olemaan kosketuksessa takaisinvetonauhan 26 kanssa, mikä, niin kuin jäljempänä selitetään, saattaa langan olemaan takaisin vedetyssä tilassa. Kun solenoidi 92 alkaa toimia, se voittaa jousen 102 jousivoiman ja toimintaansaattamistappi lOO irtoaa nauhasta 26 (siten päättäen langan takaisinvetotilan) ja tulee kosketukseen nauhan 24 kanssa, mikä niin kuin jäljempänä yksityiskohtaisesti selitetään, aiheuttaa langan syöttämisen.

Huomattakoon, että langan takaisinvetomännän 30 ohjaus on yhteydessä langansiirtojärjestelmän pneumatiikan ohjauksen kanssa. Ilmanjako-putki 104 toimittaa tarpeellisen ilman kompressorista (esittämättä) ilmajohtoa 106 varten sen mukaan kuin venttiililaite 108 sallii, joka venttiili on suljettuna silloin kun takaisinvetomäntä 30 on laskettuna alas langan vetämiseksi yhteisestä nielusta 42. Ilmajohto toimittaa ilmaa ilmakammioon 110, jonka kautta ilmaa toimitetaan lan-kaputkeen eli -kanavan 40 syöttösuulakkeen 112 läpi.

Kun esillä olevan keksinnön elimet edellä on tullut selitetyksi yleisesti, nämä elimet ja niiden komponentit selitetään nyt yksityiskohtaisesti .

Kuvioissa 2-4 on esitetty se mekanismi, joka aiheuttaa nauhamaisen elimen 24 kosketuksen oskilloivan käyttöelimen eli putken 12 kanssa. Nauhamainen elin eli nauha 24 on oskilloivan elimen kanavan 18 sisässä, ja joskin se voi liukua, sillä ei ole tilaa nurjahtaa joutuessaan alttiiksi puristusvoimille. Niin kuin kuviosta 1 muistetaan, nauha 24 ulottuu mäntään 28, joka on liikkumattomassa kanavassa 86 oskilloivan elimen 12 alapuolella. Nauha 24 ulottuu männästä 28 lähtien elimen 12 ympäri likimäärin 180° ja päättyy kenkään 114. Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 2, elin 12 sopii tiukasti koteloon 10 muodostettuun onteloon, ja uurre 18, jossa nauha 24 on itse asiassa matalin kolmesta, elimessä 12 olevasta uur- 60247 teestä. Keskisyvä uurre 116, joka ulottuu osaksi akselin ympäri (katso kuviota 1) tukee kenkää 114. Kolmannella, syvimmällä lovella eli uurteella 118 on tarkoitus, joka selitetään jäljempänä.

Kenkä 114 voi olla hitsattu, juotettu tai muulla tavalla kiinnitetty nauhaan 24. Käyttöjousi 120 on hitsattu tai juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty kengän 114 pohjaan ja ulottuu osalle kengän 114 pituutta. Huomattakoon, että nauhan 24 keskustasta on osa leikattu niin, että on saatu ulospistävä liuska 122. Tämä ulospistävä liuska-rakenne 122 on samanlainen kuin kuviossa 7 näkyvä taaksevetonauhan vastaava liuska. Kengässä 114 on reikä 124, jonka sisässä on kokoonpuristuva tappi 126, joka nojaa käyttöjousta 120 vasten ja ulottuu nauhan 24 liuskaleikkauksen läpi. Vaste-elin 128 on jäykästi kiinnitetty ja upotettu kotelorakenteeseen 10. Käynnistystapin 100 vasen kärki on esitetty joutoasennossaan kuvioissa 2 ja 3. Kun mäntä eli käynnistystappi 100 on kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti, nauha 24 on pidätettynä toimimasta sen johdosta, että ulospistävä liuska 122 vastaa kotelon 10 pintaan 130. Nauhaa 24 estää kulkemasta myötäpäivään vaste-elin 128 niin kuin kuvioista 2 ja 3 näkyy.

Kun jokin määrätty langan väri on valittava ja niin ollen sitä vastaavan yksikön nauha 24 on saatettava toimimaan, mäntä eli käynnis-tystappi 100 työntyy eteenpäin, siten poistaen jousen 122 salpauksesta pintaa 130 vasten. Jousi 122 irtoaa salpauksesta, se kohdistaa puristuksen puristustappiin 126, joka vuorostaan painaa alas käyttöjousen 120. Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 3 käyttöjousi 120 on kiinnitetty vain kengän 144 toiseen päähän, joten puristus-tappi 126 pystyy työntämään sen ulospäin kengästä sikäli kuin elimen 12 rakenne sallii. Elimen oskilloidessa se saavuttaa kuvion 3 mukaisen asennon, jolloin puristustappi 126 pakottaa käyttöjousen 120 alapään kosketukseen loven 118 kanssa. Elimen 12 tehdessä paluuliikettä käyttöjousi 120 pakottuu liikkumaan vastapäivään, täten käyttäen nauhaelintä 24. Kun nauha 24 etenee, sen ulospistävä osa eli liuska 122 joutuu loukkuun uurteen 18 sisään, joka on muodostunut akselin ja liikkumattoman kotelon 10 väliin (niin kuin kuviosta 4 näkyy), käyttöjousen 120 pidättyessä käyttöasentoonsa. Näin ollen, niin kuin kuviosta 4 näkyy, nauha 24 pakottuu niin pitkälle kuin el .lirien oskilloiva liike vie sen, koska käyttöjousi 120 on lomistu-neena käyttö- eli syvimpään loveen 118. Nauhan 24 liikkuessa näin vastapäivään, on selvää, että kuvion 1 mäntä 28 pakottuu alaspäin 8 60247 taskussa eli mäntäkanavassa 86, ja niin kuin jäljempänä selitetään, työntää mukanaan lankaa, johon se on kosketuksessa. Niin kuin kuviosta 1 edelleen näkyy, niin, koska nauha 32 on kiinnitetty molempiin mäntiin 28 ja 34, niin männän 28 laskeutuessa männän 34 \ täytyy nousta ja päinvastoin, kun mäntä 28 nousee irti kosketuksesta eli toiminta-asentoonsa. Kun elin 12 on kiertymässä myötäpäivään elimen 12 pinta 155 tulee kosketukseen kengän 114 pinnan 157 kanssa, minkä johdosta nauha 24 palautuu joutoasentoonsa, ja jos solenoi-dilaite on de-aktivoinut käynnistystapin 100 , niin ulospistävä liuska 122 pääsee palaamaan siihen asentoonsa, jossa se nojaa pintaa 130 vasten, ja puristustappi 126 pääsee laukaisemaan puristuksensa käyttöjousta 120 vasten, joka palaa joutoasentoonsa kenkää 114 vasten ja eroon kosketuksesta loven 118 kanssa. Näin ollen elimen 12 ollessa kiertymässä vastapäivään seuraavan kerran, nauha jää liikkumattomaan joutoasentoonsa. Toisaalta, jos samaa työelintä eli mäntää 30 on käytettävä toinen kerta perättäin, solenoidi pysyy toiminnassa ja käynnistystappi eli mäntä 100 pysyy kuvion 4 mukaisessa asennossaan, siten saattaen oskilloivan elimen 12 käyttämään nauhaa 24 toisen jakson ja haluttaessa seuraaviakin jaksoja.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty takaisinvetoelin 14 ja siihen liittyvä nauhamainen takaisinvetoelin eli nauha 26. Takaisinvetomekanis-mi eroaa siitä, mitä syöttömekanismista on selitetty, erilaisten toimintavaatimustensa puolesta. Takaisinvetolaitteen tapauksessa nauhamaisen elimen 26 on pakotettava mäntä 30 (katso kuviota 1) sen ala-asemaan mäntäkanavassa eli taskussa 88 ja salvata mäntä 30 tähän asemaan. Näin ollen nauha 26 on saatettava toimintaan männän työntämiseksi alas ja saatettava toimimat taiaksi männän 30 vetämiseksi takaisin sen yliseen, joutoasemaan.

Kuvio 5 on kaaviollinen kuvanto takaisinvetomekanismista solenoidin ollessa toiminnassa, niin että kuvion 1 mukainen käynnistystappi 100 on vasemmanpuolisessa asemassaan, irti kosketuksesta takaisinveto-mekanismin kanssa. Huomattakoon, että tällä hetkellä nauha 26 ei ole toiminnassa, ja että tilanne pysyy tällaisena kunnes kuvion 1 solenoidi 92 deaktivoidaan. Nauhassa 26 on esiinpistävä liuska 132, jonka rakenne parhaiten selviää kuvion 7 isometrisestä esityksestä. Nauha 26 päättyy toiseen ulospistävään liuskaan 134, joka voi sal-pautua salpajousen 136 kanssa, joka on hitsaamalla, juottamalla tai muulla tavoin kiinnitetty elimen 14 osaan 137. Pysäytysvaste 138 9 60247 ulkonee sisäänpäin kotelosta 10 estääkseen nauhaa 26 jatkamasta liikettään vastapäivään pitemmälle kuin kuviossa 5 on esitetty.

Niin kuin kuviosta 5 edelleen näkyy, nauhaan 26 on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty kenkä 140, jossa on reikä, johon on sovitettu samanlainen puristustappi kuin kuvioiden 2-4 yhteydessä on selitetty. Käyttöjousi 144 on juotettu tai hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty kengän 140 toiseen päähän ja toimii samalla tavoin kuin kuvioiden 2-4 yhteydessä käsitelty käyttöjousi 120.

Edelleen kuviota 5 tarkastellen, mekanismi on siinä esitetty asennossa, jossa mäntä 30 tulee olemaan ylös nostettuna (päin vastoin kuin kuviossa 1). Kun käynnistystappi 100 ei ole sitä estänyt, nauhan 26 ulospistävä liuska 132 on päässyt ponnahtamaan ulos loveen, jossa se vastaa seinän 10 pintaan 146. Liuskan 132 ollessa tässä asennossa, nauha 26 on loukussa toisaalta pinnan 146 ja toisaalta vasteen 138 välissä. Niin kuin näkyy, tappi 142 ei paina käyttöjousta 144 vasten, niin että käyttöjousi 144 pääsee koko pituudeltaan nojaamaan kenkää 140 vasten.

Oskilloivassa elimessä 14 on porras 148, joka vastapäiväiseen suuntaan pääsee kiertymään käyttöjousen 144 alapuolella olevaan kohtaan saakka.

Kuviossa 5 käynnistystappi 100 on työntyneenä mahdollisimman pitkälle vasemmalle (vastaa kuvion 4 tilannetta), mikä on tilanne silloin kun solenoidi 92 on toiminnassa. Kun solenoidi 92 kytkeytyy pois toiminnasta, käynnistystappi 100 työntää liuskaa 132 ja puris-tustappia 142, niin että puristus kohdistuu käyttöjouseen 144 ja liuska 132 irtoaa salpausasennostaan pintaa 146 vasten. Käyttöjousi 144 ulottuu tällöin sisäänpäin elintä 14 kohti sikäli kuin elimen 14 pintamuoto sen sallii. Kun elin 14 edestakaisin pyöriessään tulee kuvion 5 mukaiseen asentoon, käyttöjousi napsahtaa sisäänpäin asentoon, jossa se vastaa portaaseen 148, ja kun elin 14 muuttaa suuntaansa kiertääkseen myötäpäivään, nauha 26 tulee pakotetuksi elimen 14 vastakkaiseen suunnanvaihtoasentoon, niin kuin kuviosta 6 näkyy. Tässä asennossa käynnistystappi 100 (jatkoelimineen lOOA) työntyy nauhassa 26 olevaan rakoon 150 ja työntää säppijousta 136 niin, että sen salpa ei pysty tarttumaan raosta 150 ulos työntyvään liuskaan 134. Rako 150 näkyy parhaiten kuviosta 7. Niinpä vaikka elin 14 muuttaa suuntaansa ja kiertyy vastapäivään, nauha 26 10 60247 pysyy etuasennossaan männän (katso kuviota 1) ollessa ala-asennossaan, kunnes solenoidi 92 deaktivoidaan ja käynnistystappi 100 (ja sen jatkoelin 100A) on kuvion 6 mukaisessa asennossa. Kun solenoidi 92 aktivoituu, käynnistystappi 100 siirtyy vasemmalle (kuvion 6 mukaisesta asennostaan).

Mäntä 100 on esitetty varustettuna erillisellä jatkoelimellä 100A, joka on tarpeellinen sen vuoksi, että takaisinvetonauha 26 on estettävä liikkumasta vielä vähän aikaa sen jälkeen kun solenoidi 92 alkaa toimia. Tämä sen vuoksi, että solenoidi 92 alkaa toimia toisen puolijakson aikana takaisinvetoelimen 14 kiertyessä vastapäivään. Jos elin 100A poistetaan tänä aikana, ilmaventtiilin karan 108 mäntään 30 kohdistama paine saattaisi siirtää nauhaa 26 ja aiheuttaa ilman virtaamisen ennenaikaisesti ja takaisinvetolangan pienen etenemisen. Nauhan 26 lievä puristus erillisen elimen 100A yläpintaa vasten pysyttää erillisen elimen 100A paikallaan sen jälkeen kun mäntä 100 on siirtynyt vasemmalle, kunnes takaisinveto-säppi-jousi 36 työntää elimen 100A ulos raosta 150 seuraavan myötäpäiväi-sen kiertoliikkeen päättyessä (seuraavan puolijakson lopussa).

Koska elin 100A on irti männästä lOO, tappi ΙΟΙ, joka näkyy raossa 103, estää elintä 100A menemästä liian pitkälle oikealle männän 100 työntämänä männän 100 siirtyessä oikealle silloin kun solenoidi 92 (kuvio 1) on ensiksi deaktivoitu. Tapin 101 ja raon 103 käsittävän sovituksen sijasta voidaan käyttää jousta tai muutakin laitetta. Näin ollen männän 100 isku pakottaa elimen 100A oikealle kun solenoidi deaktivoituu, ja se pysyy oikeanpuolisessa ääriasennossaan (sikäli kuin tappi 101 sallii) kunnes säppijousi 136 työntää sen vasemmalle, mikä käy päinsä kun solenoidi 92 aktivoituu, saattaen männän 100 siirtymään vasemmalle, poispäin elimestä 100A.

Kun säppijousi 136 tulee kuvion 6 mukaiseen asentoon elimen 14 pyöriessä vastapäivään, säppijousi 136 pakottaa elimen 100A vasemmalle ja lukittuu raon 150 esiinpistävään liuskaan 134 aiheuttaen sen, että elin 14 vie nauhan 26 kuvion 5 mukaiseen asentoon.

Mitä kuvioon 6A tulee, siinä on esitetty poikkileikkaus-yläkuvanto osasta elintä 14 niin, että yksi asema (keskimmäinen) näkyy kokonaan ja kaksi asemaa osaksi. Asemia erottavat toisistaan elimen (pituus-keskiviivaan nähden) uloimmat osat 151. Näihin erotusosiin 151 liittyvät välittömästi olat 153, jotka on muodostettu tukemaan nauhamaisia elimiä 26.

11 60247

Kuviossa 7 nauhat 24, 26 ja 32 on esitetty isometrisestä. Niin kuin näkyy vastaavissa männissä 28, 30 ja 34 on langan vastaanotto-uurteet 152, 154 ja 156, joihin lanka lomistuu mäntien kulkiessa alaspäin. Huomattakoon, että nauhojen 24, 26 ja 32 leveys on suurempi kuin mäntien 28, 30 ja 34 leveys ja että niin ollen nauhat 24, 26 ja 32 ulottuvat kauemmaksi ulos leveyssuunnassa kuin männät.

Tämä näkyy selvästi niistä osista joissa nauhat ovat mäntien kanssa yhteisulotteiset. Tämän rakenteen merkitystä käsitellään kuviota 11 selitettäessä.

Kuviossa 8 käyttöelimet 12 ja 14 ja joutoakseli 16 on esitetty iso-metrisesti. Kuviosta 8 näkyy, että elimet ulottuvat leveyssuunnassa koneen poikki ja palvelevat vierettäisiä yksiköitä. Solenoidi 92 on esitetty yhdessä käynnistystapin 100 ja välielinten kanssa. Ryhmä käynnistystappeja 100 on esitetty vastaavine elimineen 98. Syöttöyksiköt voi olla sijoitettu monin eri tavoin, mutta ensisijaisessa sovellutusmuodossa eri yksiköt erilaisia värejä varten jokaista neula-asemaa kohti on sijoitettu pystysuoraan, niin että viiden tai kahdeksan yksikön pinoa käytetään silloin kun kullekin neula-asemalle halutaan viisi tai kahdeksan väriä. Näin ollen, edeten leveyssuunnassa koneen poikki jokainen tappi 100 käynnistää jokaisen perättäisen neula-aseman nauhat.

Kuviossa 9 on esitetty järjestelmä ilman syöttämiseksi langan kuljetusta varten. Ilmanjakoputkeen 104 kuuluu ilmakammio 158, joka ulottuu leveyssuunnassa koneen poikki. Mäntään 30 liittyy jatko-kappale, joka on kosketuksessa venttiililaitteen 108 kanssa, jonka nostaminen ja laskeminen aiheuttaa ilman päästämisen ja sen pääsyn sulkemisen ilmajohtoon 106, joka johtaa ilmakammaoon 110. Venttiilin laitteistoa täydentää vielä ontelo 162, jonka sisässä kiekkoelin 164 liikkuu pidätettynä niin, että se asettaa rajat venttiilielimen 108 edestakaiselle liikkeelle.

Kuviossa 10 on esitetty pidinelin 74, ja selvää on, että samaa rakennetta voidaan käyttää pidinelimiä 76 ja 78 varten. Pidinelin 74 käsittää sisäisen, kiinteän, sylinterimäisen elimen 166, jonka läpi on tehty halkaisijan myötäisiä reikiä 168 lankasäikeitä S varten. Ulkoisessa, sylinterimäisessä hoikissa 170 on reiät 172, jotka voidaan saattaa ojennukseen sisäisen, kiinteän sylinterielimen 166 reikien 168 kanssa. Elimen 166 ja hoikin 170 relatiivinen liike aiheut- i2 6 02 4 7 taa langan nipistymisen kiinni, joskaan liike ei saa olla niin suuri, että se leikkaa lankasäikeet poikki. Sopivin tapa nipistää langat kiinni on työntää sisäistä, kiinteää, sylinterimäistä elintä 166 oikealle tai vasemmalle pieni matka, jolloin kaikkia kolmea langanpidintä 74, 76 ja 78 käytetään tällä tavoin säännöllisin aikavälein kautta koko lankatoimintajakson, riippumatta siitä tarvitaanko jonkin tietyn yksikön jotakin tiettyä lankaa kulloisenkin jakson aikana.

Kuvio 11 esittää osaa kotelosta 10. Siinä näkyy ontelot 174, joiden sisässä langanpitimet 74, 76 ja 78 ovat. Mäntäkanavat, eli taskut 86 ja 90, joiden sisässä on männät 28 ja vast. 34, näkyvät yhteyksineen lankakanavaan 38, joka näkyy kotelon 10 läpi ulottuvana. Huomattakoon, että mäntäkanavissa eli -taskuissa 86 ja 90 on pystysuorat uurteet 175 ja 176, jotka ulottuvat lähes niiden koko korkeudelle. Näitä pystyuurteita 175 ja 176 on perättäisten yksiköiden välisen seinän 178 molemmin puolin. Nauhojen, esimerkiksi nauhan 32 reunat on pujotettu pystyuurteisiin 176 nauhojen pysyttämiseksi suorassa suunnassa niiden ulotessa tangentiaalisesti poispäin elinnistä, tässä tapauksessa akselista 16. Ohjaamalla nauhoja 24, 28 ja 32 tällä tavoin saadaan elimien edestakainen pyörimisliike muutetuksi mäntien 28, 30 ja 34 edestakaiseksi siirtymäliik-keeksi.

Huomattakoon, että uurteen 175 paksuus on kaksinkertainen jotta se voisi ohjata molempia nauhoja 24, 32, jotka mäntään 28 johtaessaan tulevat yhteisulotteisiksi. Onteloseinä 177 rajoittaa sitä onteloa, jonka sisässä akseli 16 on, ja nauha 32 menee ontelon sisään kehän-myötäisesti akselin 16 ympäri seinien 179 rajoittamien aukkojen kautta.

Selvää on, että nauhamainen elin 26 on ohjattuna samalla tavoin kuin nauhamaiset elimet 24 ja 32, eli kuten edellä on selitetty. Jokainen nauha on ohjattuna uurremaisessa kulkutiessään siitä lähtien missä ne eroavat asianomaisista elimistään samalla tavoin kuin nauhojen 24 ja 32 osalta on esitetty.

Mitä edellä selitetyn laitteen toimintaan tulee, kuvio 1 ja kuviot 12-14 toimivat perättäiskuvantoina, jotka esittävät langan syöttöjä -annostustoimien eri vaiheita. Kuviossa 1 yksikkö on esitetty 13 60247 valmiusasennossa, samalla kun toinen yksikkö (esittämättä) toimittaa lankaa neuloille 54. Solenoidi 92 on poissa päältä ja käynnis-tystappi 100 on lomistuksessa nauhan 26 kanssa, niin että mäntä 88 on ala-asennossaan. Mäntä 34 on aikaisemmin vetänyt ja pidättänyt ylimäärän lankaa pupiinikehäkkeeltä ja mäntä 30 vetänyt takaisin ja pidättänyt langan syöttöputkesta eli yhteisestä kanavasta 42. Männän 30 sijainti ala-asennossa estää myös ilmaa pääsemästä Venturi-suulakkeeseen 112, koska venttiililaite 108 on sulkuasennos-saan. Langanpidin 76 on toiminnassa ja nipistää, niin kuin pitimeen merkitty X osoittaa.

Solenoidi 92 voidaan valita toimintaan millä hetkellä tahansa edellisen jakson toisen puolikkaan aikana. Kuvio 12 esittää yksikköä sen jälkeen kun se on valittu solenoidin 92 toimintaansaattamisella ja sen jälkeen kun ensimmäinen puolijakso on päättynyt. Tämän ensimmäisen puolijakson aikana se yksikkö joka edellisenä on syöttänyt lankaa, on vetänyt takaisin lankansa syöttöputkesta eli yhteisestä kanavasta 42. Mitä langanpitimiin tulee, tämän ensimmäisen puoli-jakson aikana, langanpidin 74 nipistää, langanpidin 76 on joutilas ja langanpidin 78 nipistää. Lanka annostellaan taskusta 90 taskuun 86 löysänä männän 34 noustessa ja männän 28 laskiessa. Tämän aiheuttaa se, että solenoidin käynnistystappi 100 pakottaa käyttöjousen 120 kosketukseen oskilloivan elimen 12 kanssa (katso kuviota 1)elimen 12 pyöriessä vastapäivään.

Kuvio 13 esittää yksikköä lähellä toisen puolijakson loppua, jonka puolijakson aikana langanpidin 74 on joutilas, pidin 76 nipistää ja pidin 78 nipistää. Mäntä 34 on laskeutunut kun elin 12 on kiertynyt takaisin myötäpäivään ja on saattanut lähes loppuun langan vetämisen pupiinikehäkkeestä, kun taas mäntä 28 on jättänyt vapaaksi langan suoraviivaisen kulkutien kanavaa 38 myöten. Mäntä 30 on päästänyt irti takaisinvedetyn langan taskussa 88 nousemalla, ja niin tehdessään se on kytkenyt ilmanpaineen päälle, nostamalla venttiili-laitetta 108 niin, että ilma pääsee virtaamaan Venturi-suulakkeeseen 112, siten saattaen langan etenemään yhteiseen kanavaan 42.

Kuvio 14 on samanlainen kuin kuvio 13; langanpitimet 74 ja 76 kuitenkin nipistävät ja langanpidin 78 on joutilas eli avoimessa asennossa, niin että se päästää taskuun 86 annostellun langan etenemään oikealle sen ilmavedon johdosta, jonka aiheuttaa Venturin 112 ja syöttö- 14 602 4 7 putken 40 läpi virtaava ilma. Tässä vaiheessa lankasäikeen S vapaa pää puhalletaan neulojen 54 silmien läpi tai minkä tahansa tapaisten pätkänkiinnityselinten vastaanottoasentoon, minkä jälkeen lanka leikataan erilliseksi pätkäksi veitsellä eli leikkauslaitteella 50.

Jos on tuftattava toinen nukka samaa väriä samasta yksiköstä, solenoidi 92 (kuvio 1) jää toimimaan, aiheuttaen sen ,että käynnistystap-pi 100 pysyy asemassaan vasemmalla, käynnistäen kuvioiden 12-14 vaiheiden toistumisen, paitsi takaisinvetomännän 30 toimintaa, joka jää yläasentoonsa, koska kuvion 5 tilanne pysyy, kunnes solenoidi 72 kytkeytyy pois päältä, mikä aiheuttaisi solenoiditapin 100 siirtymisen oikealle, siten saattaen takaisinvetomännän 30 vetämään lankaa yhteisestä nielusta 42.

Kun viimeinen haluttu lankapituus tietystä yksiköstä on tuftattu, solenoidi 92 kytkeytyy pois päältä, saattaen tapin 100 pakottamaan nauhan 28 kosketukseen elimen 14 kanssa, siten aiheuttaen sen, että lanka vedetään takaisin yhteisestä kanavasta 42. Takaisinveto-toimitus tapahtuu seuraavan jakson ensimmäisen puolikkaan aikana, ja kuvion 1 mukainen valmiustilanne on jälleen saavutettu.

Huomattakoon, että ne voimat, jotka ovat tarpeen käynnistystapin 100 siirtämiseen, ovat hyvin pienet ja voidaan helposti saada aikaan pienellä sähkösolenoidilla. Nauhan 24, joka mieluimmin on ohut, muotoaan muuttamaton mutta taipuisa teräsnauha, ja elimen 12 aikaansaamia voimia rajoittaa ainoastaan käyttöjousen 120 puristuslujuus. Näin ollen edellä selitetyllä laitteella voidaan saada suoritetuksi lukuisia toiminnallisia tehtäviä. Niinpä on mahdollista vetää ylimäärä lankaa jännitettynä pupiinikehäkkeeltä likimäärin nukitusjak-son puolikkaan aikana ja pidättää sitä kunnes sitä tarvitaan. On myös mahdollista annostella tarkka määrä lankaa tästä ylimäärästä jännitettyä lankaa likimäärin puolijakson aikana ja pidättää se kunnes se tarvitaan saman jakson toisen puolikkaan aikana. Näin annosteltu lanka voidaan päästää irti ohjelmoituna ajankohtana ja kaikki edellä mainitut vaiheet voidaan toistaa kunnes ne ohjataan päättymään. Kun syötön pysäytyskomento (solenoidi päältä pois) annetaan milloin tahansa langan irtipäästöä edeltävän jakson toisen puolikkaan kuluessa, toiminnat pysähtyvät, kun irtipäästö on tapahtunut. Sen jälkeen kun ohjatusta pysäytyksestä on lähetetty signaali ja lanka on päästetty irti, vakio, muuttumaton lankapituus 15 ό C 2 4 7 vedetään takaisin säiliöön ja pidätetään siellä kunnes s^uraavasta syötön käynnistyksestä tulee signaali. Uuden syöttöjakson toisen puolikkaan aikana takaisin vedetty lanka etenee yhteiseen nieluun, siihen asemaan josta se oli vedetty pois sitä takaisin vedettäessä.

Huomattakoon, että mitä tulee nauhamaisen elimen ja oskilloivan elimen rakenteeseen, niin mitä pienempi elin on, sitä ohuempi nauhan on oltava. Koska nauhalle ei saa tapahtua pysyvää muodonmuutosta, Hook'in jännityslakia ei saa ylittää. Joskin karkaistua ruostumatonta terästä pidetään sopivimpana aineena nauhamaista elintä varten, muovinauhoja ja muuta metallia olevia nauhoja voidaan myös käyttää, kunhan niille ei tapahdu pysyvää muodonmuutosta. On esimerkiksi todettu, että ruostumatonteräsnauhat, joiden paksuus on suuruusluokkaa 0,25 mm, ovat kelvollisia edellä käsiteltyjä toimintoja varten, kun käytetään 12,7 cm:n käyttöakselia.

Kuvioon 15 viitaten selitetään vielä eräs esillä olevan keksinnön modifioitu sovellutusmuoto. Huomattakoon, että kuvion 1 mukaisessa sovellutusmuodossa lanka ulottuu yhteistä kanavaa 42 myöten asemaan, jossa veitsi 50 voi leikata langan pätkiksi. Koska katkaisematon lankapituus ulottui yhteiseen nieluun eli yhteiseen kanavaan 42, oli välttämätöntä käyttää takaisinvetolaitetta langan katkaisematta olevan osan peräyttämiseksi erivärisen langan valintaan eri yksiköstä valmistautumiseksi.

Kuviossa 15 yhteinen nielu eli -kanavarakenne 42 on jätetty pois, niin että on voitu jättää pois myös takaisinvetolaite, joka käsittää takaisinvetoakselin 14 takaisinvetonauhan 26 ja takaisinvetomännän 30.

Langansyöttöputki 200 on kanavan 38 jatke ja johtaa kokoojayksikköön 202 yhdessä toisista yksiköistä tulevien syöttöputkien 204 ja 206 kanssa. Putket eli kanavat 200, 204, 206 ovat taipuisat tai niissä on taipuisia osia, niin että kokoojayksikköä 202 voidaan siirtää sivuttain. Kokoojayksikön 202 käyttövipua 208 ohjataan nokalla 212 niveltangon 210 välityksellä, niin että kokoojayksikköä 202 voidaan siirtää sivuttain oikealle, niin että veitsielin 214 voi katkoa lankaa pätkiksi, niin kuin jäljempänä selitetään.

Kanavat eli tiehyet 236, 238 ja 240 ulottuvat kokoojayksikön 202 läpi ja ohjaavat langan yhteen langan ohjausrakenteen 222 vastaavis- 16 60247 ta kanavista 228,230 ja 232. Heti kun lankasäie on syötetty langan ohjausrakenteeseen 222, kokoojayksikkö 202 siirretään vasemmalle, niin että veitsielin 214 pääsee katkaisemaan langan. Langan ohjausrakenteen 222 etupinta 216 voi toimia alasimena, jota vasten langat leikataan pätkiksi.

Kun kokoojayksikkö 202 siirtyy vasemmalle, ulkonema 234 aiheuttaa ilmaventtiilin 108 sulkeutumisen ilman virtauksen estämiseksi ilma-putkea 106A myöten. Elimet 104A ja 108A ovat samanlaiset kuin aikaisemmin selitetyt elimet 104 ja 158, niin kuin kaikki muutkin samoilla viitenumeroilla merkityt elimet kuviossa 15 vastaavat aikaisemmin selitettyjä samoilla viitenumeroilla merkittyjä elimiä. Näin ollen ilman tulo suljetaan, niin että veitsielin 214 pääsee katkaisemaan langan pätkän tuftausta varten ilman että langan pätkää tarvitsee pidellä sen estämiseksi joutumasta puhalletuksi pois paikaltaan katkaisun jälkeen.

Kuvion 15 mukaisen sovellutusmuodon tuftausasemalla näkyy iskumäntä-elin 218, jota käyttää tankoelin 220, joka on samanlainen kuin tavanomainen neulatanko, ja johon kaikki iskumännät 218 on kiinnitetty. Ohjausrakenteen 222 kanavat 228, 230, 232 kanavoivat langat kaikista kolmesta yksiköstä asemiin iskumännän 218 alle, jolloin ne voidaan pakottaa kiinni alustakerrokseen L kunhan ne on ladattu ja katkaistu. Alustakerrosta L kannattaa alustan kannatin 224, ja liimanlevitysyksikkö 226 näkyy alustakerroksen L yläsivulla liiman kerrostamista varten alustan yläsivulle, jolle langanpätkät otetaan vastaan. Kun langanpätkä on tuftattu, kokoojayksikkö 202 siirretään oikealle veitsen pääsysolan sulkemiseksi,josta veitsi 214 on peräytynyt, suoritettuaan katkaisuvaiheen, seuraavan lankasäikeen syöttöön valmistautumiseksi.

Vaikka kokoojayksikkö 202 piirustuksen mukaan vastaanottaa lankoja kolmesta yksiköstä, on selvää, että tämä lukumäärä voi vaihdella ja että useampiakin lankoja, jotka mahdollistavat enemmän värejä, voidaan ottaa vastaan.

Esillä oleva keksintö voidaan toteuttaa muunkinlaisissa nimenomaisissa muodoissa poikkeamatta sen hengestä tai olennaisista ominaisuuksista, ja niin ollen keksinnön suoja-alueen määrittävätkin oheiset patenttivaatimukset eikä edellä oleva patenttiselitys.

Claims (7)

17 60247

1. Tuftauslaitteen lankojen syöttölaite, joka käsittää elimiä langanpätkien asettamiseksi peruskankaaseen, langanmittauselimiä (12, 24, 28) käsittäviä syöttöelimiä sekä pneumaattisia langan-kuljettimia langan viemiseksi tuftauselimiin, tunnettu siitä, että syöttöelimet käsittävät edestakaisessa kiertoliikkeessä olevan heilahtelevan elimen (12), taipuisan syöttönauhan (24), joka voidaan saattaa tarttumaan heilahtelevaan elimeen, minkä ohessa syöttönauha on siirreltävissä ohjausradan sisällä siten, että ei-haluttu radalta ulospäin tapahtuva taipuminen estyy/ joka rata johtaa langan kanssa kosketuksiin saatettavaan langanpainimeen (28), sekä elimiä syöttönauhan (24) saattamiseksi tarttumaan heilahtelevaan elimeen siten, että syöttönauha saa edestakaisen liikkeen heilahtelevasta elimestä (12).

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu useista syöttönauhoista (24) ja käsittäen elimiä (92, 94, 96, 98, 100) ainakin yhden syöttönauhan saattamiseksi tartuntakosketukseen heilahtelevan elimen (12) kanssa valintasignaaleista riippuvasti.

3. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että joko heilahtelevassa elimessä (12) tai syöttönauhassa (24) on ura (118) ja toisessa näistä vastaavasti ulkonema (120), ja että laitteessa on elimiä ulkoneman työntämiseksi uraan ja siten syöttö-nauhan saattamiseksi tartuntaan heilahtelevan elimen kanssa.

4. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että heilahtelevaa elintä (12) ympäröivässä seinämäosassa on ura (18, 20, 22), joka ympäröi ainakin heilahtelevan elimen osaa, minkä ohessa urassa on vaste (130) ja syöttönauha käsittää tartunta-osan (122), joka voidaan saattaa tukeutumaan vasteeseen syöttö-nauhan liikkeen estämiseksi, kun sitä ei käytetä.

5. Vaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu painimista (100), jotka pakottavat syöttönauhan (24) tartuntaosan (122) irti vasteesta (130) ja pakottavat syöttönauhan tarttumaan heilahtelevaan elimeen (12).

6. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tartuntaelimet käsittävät solenoidin (92) ja solenoidin aktivoiman elimen (100) . 13 60247

7. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöelimet käsittävät elimiä, joihin etukäteen on tuotu lankaa ja jotka käsittävät etukäteissyöttönauhan yhdistettynä toisesta päästään syöttönauhan (24) langanpainimeen (28) , etukäteissyöttö-painimen (34) yhdistettynä etukäteissyöttönauhan toiseen päähän, sekä akselin, jonka yli etukäteissyöttönauha ulottuu, siten että syöttönauhan langanpainimen (28) eteen- ja taaksepäin tapahtuva liike on suunnattu pääasiallisesti etukäteissyöttöpainimen (34) eteen- ja taaksepäin tapahtuvan liikkeen vastaisesti.