FI60729C - Tuftningsanordning innefattande element foer frammatning och maetning av oenskade garnlaengder - Google Patents

Description

ΓβΙ m,KUULUTUSJULKAISU , Λ rj rs q IBJ 01) utlAggningsskrift 60/29 • C (patentti myönnetty 10 03 1932

Patent tceddelat ^ T ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 D 05 C 15/32, 15/18 SUOM I — FI N LAN D (21) Ptttnttlhtkemu* — P«ent»nteknlng 771858 (22) H*k*mi*pilvt — Ansekningtdtg 13 θ6.77 ' (23) Alkupilvi — Glltlghcudag 13-06.77 (41) Tullut Julkiseksi — Blivlt offcntllg 26-12-77

Patentti- ja rekisterihallitus .... ...... .. , , .

(44) Nlhtlvlk*lp*non ja kuul.)ulkaluin pvm. — _A , , βη

Patent- och registerstyrelsen ' ' Aruttkan utlagd och utl.tkriften publkerad 30.11. Ö1 (32)(33)(31) ·*“ο·Ι«βυ*—Begird prloritet 25-06-76 USA(US) 699906 (71) Abram Nathaniel Spanel, 3^ Stockton Street, Princeton, New Jersey O85UO, USA(US ) (72) P. Frank Eiland, Stamford, Connecticut, David R. Jacobs, New Canaan,

Connecticut, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Tuftauslaite, jossa on elimiä haluttujen lankapituuksien syöttämiseksi ja mittaamiseksi - Tuftningsanordning innefattande element för fram-matning och mätning av önskade garnlängder

Esillä oleva keksintö koskee tuftauslaitetta, jossa voidaan saada aikaan eri suuria nukkakorkeuksia tavanomaisilla tuftauskoneilla, modifioidun langansyöttömenetelmän avulla, lähemmin sanottuna tuf-tauslaitetta tai sentapaista, joka käsittää elimiä rullalta tulevien lankapituuksien mittaamiseksi ja niiden syöttämiseksi tufta-usneulaan, jotka elimet käsittävät syöttölaitteen, joka on sovitettu jaksottain syöttämään lankapituus rullalta ja tarttumaan lankaan ja päästämään se irti yhden syöttö- ja mittausjakson aikana, sekä mittauslaitteet nukan korkeudesta riippuvan lankapituuden mittaamiseksi. Tarkemmin selitettynä tavanomaisessa tuftauksessa vakio-neulat pakotetaan alustakerroksen läpi jollakin monentyyppisistä neulan käyttölaitteista niin, että alustakerrokseen voidaan sijoittaa lankasiImukoita ja pysyttää ne paikallaan ketlauslaitteella, joka sijaitsee alustakerroksen alapuolella, tuftausneulojen vetäytyessä pois. Jokainen neula vastaanottaa yhden ainoan lankasäikeen ja muodostuneen silmukan koon määrää se lankamäärä, joka on syötetty tuftausjakson aikana.

Nykyisin tunnetaan kaksikorkeustuftaus (tai monikorkeustuftaus); tällaiseen tuftaukseen käytetyt järjestelmät ovat kuitenkin varsin monimutkaisia. Tyypillisesti kaikki lanka, joka toimitetaan eri neuloille, toimitetaan yhdellä joukosta syöttöteloja, joista teloista jokaista käytetään magneettisten kytkinten avulla, jotka kytkevät 60729 kunkin syöttötelan yhteen joukosta akseleita. Akselit on sovitettu pyörimään eri suurilla kierrosluvuilla ja siten syöttötelan nopeutta vaihdellaan kytkimiä ohjaamalla. Tällainen koneisto isoine kyt-kimineen ja niihin liittyvine käyttöpyörästöineen on varsin kömpelö ja niin ollen mattojen kuviot rajoittuvat jokaisen nukitetun maton leveyden poikki tapahtuvien toistojen realistiseen lukumäärään.

Tyypillisesti tällaisia toistoja maton vakioleveyden poikki on kymmenen, mikä tietää sitä, että sama kuvio toistuu kymmenessä eri paikassa maton poikki. Koska jokaisessa kuviossa neula toimii samalla tavoin kuin vastaava neula jokaisessa muussa toistossa, lankoja jokaista tällaista saman kuvion muodostavaa neulaa varten syöttää yhteinen syöttötela. Näin ollen mistä tahansa syöttötelasta syötetään lankaa neuloihin, jotka sijaitsevat jaettuina maton leveydelle. Esimerkiksi jos neuloja on kaksitoistasataa ja toistoja kymmenen, valittu kuvio olisi 120 neulaa leveä, niin että neulat n:o 1, 121, 241, 361, 481, 601, 721, 841, 961 ja 1081 kaikki syötetään samalta syöttötelalta, koska jokainen näistä neuloista edustaa eli nukittaa ensimmäistä riviä jokaisessa kymmenessä toistuvassa kuviossa.

On käsitettävissä, että ne lankasäikeet, jotka ulottuvat yhdeltä ainoalta syöttötelalta eri paikoissa oleviin neuloihin, ovat eri pituiset, mikä aiheuttaa kiristysprobleemoja. Nykyisessä kuviointi-koneessa, jossa voidaan vaihdella nukan korkeutta, se puute, että lanka toimitetaan eri kireyksissä osaksi voitetaan valmitsemalla lankojen kulkutiet huolellisesti jokaiselta syöttötelalta asianomaisiin neuloihin sillä tavoin, että keskinäisten välimatkatekijöiden aiheuttama näkyvä vaikutus minimoituu. Tämäntyyppiseen kulun ohjaukseen käytettyjä putkia nimitetään yleisesti "sikinsokin"-putkiksi.

Sikinsokin-putkiakin käyttämällä on vaikeata saada aikaan langan jännityksen säätöä korkea-matala-kuvioimiskoneessa siinä määrin kuin se saavutetaan tavanomaisessa, kuvioimattomassa koneessa, jossa langat voidaan syöttää suoraan syöttöteloilta tarvitsematta ohjailla niitä eri suuntiin, kuten esimerkiksi joitakin lankoja, jotka kak-sikorkeus-kuviointikoneessa päätyvät ohjatuiksi diagonaalisesti koneen toisesta päästä toiseen.

Toinen haittanäkökohta nykyisessä, tavanomaisessa korkea-matala-kuvioinnissa johtuu siitä, että kytkinten reagointi signaaleihin ei ole silmänräpäyksellinen, ja koska välimatka syöttötelasta voi olla 3 60729 jopa yhtä suuri kuin maton leveys, nukan korkeuden muutos ei tapahdu täydellisesti ennen kuin useita jaksoja sen jälkeen kun kytkimet on kytketty. On käsitettävissä, että tämän puutteen johdosta selvän kuvion aikaansaaminen on vaikeata.

Tavanomaisissa korkea-matala-kuvioimiskoneissa, yritettäessä eliminoida lankojen välinen kiristysero ja sen kautta saada aikaan terävämpi kuvio, käytetään teloja, joita yleisesti nimitetään vetote-loiksi ja jotka sijaitsevat "sikinsokin"-putkiryhmän alla. Tällöin kaikkiin lankoihin oletettavasti kohdistuu jännitys sillä tavoin, ^ että jännitys oletettavasti tasoittuu. Käytännössä tulos on kaukana parhaasta, ja heikot langat saattavat helposti katketa jostakin langassa olevasta heikosta kohdasta tai huonosta jatkoksesta.

✓

Lisäksi tavanomaisissa kuvioivissa tuftauskoneissa toistojen rajoittuminen esimerkiksi kymmeneen ilmeisesti rajoittaa niitä kuviotyyppejä, jotka voidaan tuftata. Tähän mennessä käytetyissä koneissa ei ole ollut mitään kaupallisesti käyttökelpoista keinoa säätää jokaisen tuftausneulan jokaisen nukan korkeutta kautta koko maton.

Useat tässä selityksessä käytetyt periaatteet ja eräät tässä käsitellyt laitteet ovat käsiteltävänä olevan suomalaisen patenttihakemuksen 771857 kohteina. Jossain määrin samansukuisia seikkoja on selitetty käsiteltävänä olevissa suomalaissa patenttihakemuksissa n:ot 771856 ja 771859.

Esillä olevan keksinnön mukainen laite tarjoaa keinon parantaa langan syöttöä tavanomaista korkea-matala-kuviotuftausta varten. Tähän mennessä käytetty kömpelö, monimutkainen koneisto voidaan eliminoida ja langan kulkutien suoremmuuden johdosta monet nykyisen korkea-matala-kuviotuf tauksen haitoista, jotka aiheuttavat huonolaatuisten mattojen valmistusta, voidaan eliminoida. Keksinnön mukaisen laitteen pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Syöttötela-kuviointi-ajatuksen ja siihen tarvittavan divergoivan langan syötön sijasta esillä olevassa keksinnössä käytetään langanveto-nipistystekniikkaa, jota helpottavat yksilökohtaisesti toimintaan saatettavissa olevat nauhakäyttöiset vetimet, jotka kytkeytyvät lankaan ja mittaavat ja annostelevat sen suoraan neuloille ilman sikin-sokin-putkien ja vetotelojen tarvetta. '' 4 60729

Eräässä ensisijaisessa sovellutusmuodossa, jokaista neulaa kohti, ensimmäinen langanvedin ulkonee nauhamaisesta elimestä jota jatkuvasti käyttää edestakaisessa kiertoliikkeessä oleva eli oskilloiva elin ja tämän nauhamaisen elimen jokaisen edestakaisen iskun aikana lankakehäkkeeltä tulee vedetyksi tietty pituus lankaa. Tämän langan pituus voidaan sitten selektiivisesti kuljettaa millä tahansa joukosta langanvetimiä, jotka kuljettavat vain halutun määrän lankaa. Tässä ensisijaisessa sovellutusmuodossa on esitetty kaksi tällaista langanvedintä ja niitä ohjataan sillä tavoin, että yhden langanvetimen toiminnan pysähtyminen aiheuttaa toisen langanvetimen käynnistymisen, niin että toinen kahdesta nukkakorkeudesta tulee aina valituksi. Kun tämä valinta on tehty, lanka nipistetään kiinni enemmän langan estämiseksi tulemasta vedetyksi kummaltakaan, kehäk-keeltä tai ensimmäisestä lankataskusta, jonne langan vedin luovuttaa kehäkkeeltä vedetyn langan. Kun vielä eräs kiinninipistyslaite avautuu, valittu, annostettu pituus lankaa voidaan sitten ottaa tuf-tausneulalle, langan ollessa yhdenmukaisesti jännitettynä muiden lankojen kanssa.

Edelleen esillä olevan keksinnön mukaan langanvetimet voivat olla ohuiden nauhamaisten elinten vetäminä, jotka mieluimmin ovat terästä ja joita vuorostaan käyttävät iskunpituudeltaan aseteltavat, edestakaisin kiertävät eli oskilloivat elimet. Nämä voivat olla sitä lajia, joka on selitetty käsiteltävänä olevassa suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 771857. Nämä nauhat jatkuvat tangentin suuntaisina asianomaisten elimien kehältä ja ovat ohjattuina uurremaisessa rakenteessa niin, että nauhan kulkutie pysyy suorana kun se on jättänyt akselin. Langanveto- eli mäntä-elimet on kiinnitetty nauhojen niihin päihin, jotka ovat vastakkaisessa oäässy siihen nauhapäähän nähden, joka on kytkettävissä oskilloivaan elimeen.

Kun on kyseessä se langanvedin, joka alunperin vetää lankaa kehäkkeeltä (koska tämä on jatkuvasti edestakaisin liikkuva elin) nauha on jatkuvasti kytkettynä oskilloivaan elimeen.

Valittavien langan annostusvetimien tapauksessa, jos näitä vetimiä käytetään kahta, ne voi olla kytketty nauhoihin, jotka ovat kytkettävissä asianomaisiin akseleihinsa ja jotka voidaan pakottaa kytkeytymään tai antaa olla kytkeytymättä asianomaisiin elimiin samalla ohjauslaitteella. Tämä voi olla mäntä, joka liikkuu edes- 5 60729 takaisin oikealle ja vasemmalle solenoidin tai muun laitteen vaikutuksesta. Näin ollen sykkeen saatuaan solenoidi saattaa panna männän kytkemään toisen nauhoista sen oskilloivaan elimeen. Kun solenoidi kytkeytyy pois päältä, mäntä palaa lepoasemaansa, ja niin tehdessään aiheuttaa ensimmäisen nauhan kytkeytymisen irti käyttö-elimestään ja samalla toisen nauhan pakottumisen kytkeytymään omaan oskilloivaan elimeensä. Elimet oskilloivat jatkuvasti, mutta nauhojen käyttämiseksi ainoastaan silloin, kun solenoidi-mäntälaite on saattanut nauhat kytkeytymään elimiin.

Keksintö selitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa: kuvio 1 on kaaviollinen kuvanto, joka esittää tavanomaista tuftaus-laitetta varustettuna keksinnön mukaisella langansyöttöjärjestelmällä, kuvio IA on isometrinen kuvanto, joka esittää langan pitelynipistin-tä, kuvio 2 on isometrinen osakuvanto, joka esittää edestakaisin kiertyvän eli oskilloivan elimen ja nauhaelimen käsittävää toimilaitetta, kuvio 3 on isometrinen poikkileikkaus-tasokuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista solenoidimännän ollessa toimintaan kytkemättömässä asennossaan, kuvio 4 on poikkileikkaus-tasokuvanto kuvion 2 mekanismista solenoidimännän ollessa toimintaan kytkeVä&s-ä ; asennossaan, kuvio 5 on isometrinen kuvanto, joka esittää esillä olevassa keksinnössä käytettävää nauharakennetta, kuvio 6 on isometrinen kuvanto, joka esittää akselirakennetta yhdessä solenoidi-toimilaitteen kanssa, kuvio 7 on isometrinen osakuvanto, joka esittää kotelorakennetta onteloineen keyttöelimiä ja mäntiä varten sekä lankakanavineen, kuvio 8 on osa-poikkileikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 9 viivaa 8-8 myöten, kuvio 9 esittää keksinnön mukaista langan syöttö- ja annostusjär-jestelmää ja on ensimmäinen sarjasta perättäisiä kuvantoja, jotka esittävät syöttö- ja annostusvaiheita, kuvio 10 on toinen tästä sarjasta perättäisiä kuvantoja, kuvio 11 on kolmas tästä sarjasta perättäisiä kuvantoja, ja kuvio 12 on neljäs tästä perättäisten kuvantojen sarjasta.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti tavanomaista tuftauskalustoa,johon on 6 60729 lisätty esillä olevan keksinnön mukainen langan syöttö- ja annostus-järjestelmä. Langan syöttö- ja annostuskomponentit on esitetty kaa-viollisesti sisällytettynä yksikkökoteloon 10. Syöttöelin 11 ja kaksi annostuselintä 12 ja 13 on esitetty. Mäntäkanavat 15, 16 ja 17 näkyvät elimistä 11, 12 ja 13 lähtevinä, minkä tarkoitus selitetään jäljempänä. Kuviosta näkyy myös solenoidi-toimilaite 19, joka asianmukaisen niveljärjestelmän välityksellä saattaa nauhat (esittämättä) kytkeytymään elimiin 12 ja 13, mikä myös selitetään jäljempänä. Pidätysnipistimet 20, 21 ja 22 näkyvät sijoitettuina pitkin lankakanavaa 14 ja niitä käytetään pidättämään kanavaa pitkin oleva lanka siellä täällä kautta koko syöttö-annostusprosessin.

Loppuosa kuvion 1 esittämästä tuftausyksiköstä edustaa tavanomaista tuftäuskonetta, jossa lanka S ulottuu neulaan varsin samankaltaisesta kuin tavanomaisessa, kuvioimattomassa koneessa. Kehys 30 näkyy kannattamassa neularakennetta. Kehysrakenteen 30 sisään laakeroitu neulaiskuakseli 32 ja tähän akseliin 32 on kiinnitetty epäkesko 34, joka liikuttaa kiertokankea 36. Kiertokanki 36 on kiinnitetty työntötankoon 38, joka puolestaan on kiinnitetty neulaan 40. Neula-langan ohjain 42 muodostaa alimman ohjaimen lankasäikeelle S, ja muitakin langanohjäimiä 44, 46 ja 48 on esitetty kiinnitettyinä kehysrakenteeseen 30.

Alustakerros L, johon lankaa tuftataan syötetään keräystelalle 50 joutotelan 56 ja syöttötelan 54 yli. Syöttötelaa 54 käyttää tel-kikoneisto 58, 60, jota ohjaa niveljärjestelmän 61 välityksellä epäkesko 62. Näkyy myös alustan kannatin 64, jonka alle on sijoitettu ketlauslaite 66 tarttumaan silmukoihin sikäli kun neula 40 niitä tuftaa. Keltauslaitetta 66 esittää epäkesko 70 niveljärjestelmän 68 välityksellä.

Joskaan sitä ei ole esitetty, käsitettäköön, että moottori, sopivan voi-mansiirtolaitteiston välityksellä käyttää mainittuja eri käyttömeka-nismeja kuten epäkeskoja 70, 62 ja 34, jotka käyttävät laitteen eri osia.

Edellä annetun keksinnön eri elementtien yleisen selityksen jälkeen nämä elementit ja niiden komponentit selitetään nyt yksityiskohtaisesti .

7 60729

Nauhavetimiä eli annostuselimiä, jotka liikkuvat edestakaisin kanavissa 16 ja 17, käyttävät nauhat, jotka ovat kytkeytyneinä elimiin 12 ja 13. Niin kuin kuviosta 9 näkyy, nauhamainen elin eli nauha 24 voidaan saattaa kytkeytymään elimeen 12, ja käyttämään männäntapaista mittauselintä 28 kanavassa 16, ja nauhamainen elin eli nauha 25 voidaan saattaa kytkeytymään elimeen 13 ja käyttämään män-näntapaista mittauselintä 29 kanavassa eli taskussa 17.

Mitä kuvioon IA tulee, siinä on esitetty pidätysnipistin 20, ja käsitettäköön, että samaa rakennetta voidaan käyttää nipistimissä 21 ja 22. Nipistin 20 käsittää sisäisen, täysiaineisen, sylinterinmuotoisen elimen 72, jonka läpi on porattu halkaisijanmyötäisiä reikiä 74 lankasäikeitä S varten. Ulkoisessa sylinterinmuotoisessa hoikissa 76 on reiät 78, jotka voidaan saattaa ojennukseen sisäisen, täysiaineisen sylinterinmuotoisen elimen 72 reikien 74 kanssa. Elimen 72 ja hoikin 76 välinen relatiivinen liike aiheuttaa sen, että lanka nipistyy kiinni, joskaan mainittu liike ei saa olla niin suuri, että se leikkaa lankasäikeitä. Kukin lankasäie S syötetään erillisen syöttöyksikön kautta eri neulaan 40, niin kuin seuraavasta selityksestä käy ilmi.

Kuviot 2-4 esittävät sitä mekanismia, joka aiheuttaa nauhan 24 (joka käyttää kanavassa 16 olevaa mittauselintä 28 kytkeytymisen oskilloi-vaan käyttöelimeen eli putkeen 12. Mainittu nauha on kanavan 18 sisässä, ja joskin se voi liukua siinä se ei pääse taipumaan joutuessaan alttiiksi puristusvoimille. Niin kuin kuvioista 5 ja 9 näkyy, nauha 24 ulottuu mittauselimeen 28, joka en liikkumaton kanavan 16 sisässä (katso kuvio 1) oskilloivan elimen 12 alla. Täten nauha 24 ulottuu ylöspäin mittauselimestä 28, elimen 12 ympäri noin 180°, ja päättyy kenkään 114. Niin kuin kuvion 2 osakuvannosta näkyy, elin 12 sopii tiukasti kotelossa 10 olevaan reikään, ja uurre 18, joka kannattaa nauhaa 24, on itse asiassa matalin kolmesta elimessä 12 olevasta uurteesta eli lovesta. Kenkä 114 on sijoitettu keskisy-vään uurteeseen 116, joka ulottuu osaksi akselin ympäri. Kolmannen, syvemmän loven eli uurteen 118 tarkoitus selitetään jäljempänä.

Kenkä 114 voi olla hitsattu, juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty nauhaan 24. Käyttöjousi 120 on hitsattu tai juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty kengän 114 pohjaan ja ulottuu pitkin osaa kengän 114 pituudesta. Huomattakoon, että nauhasta 24 on osa sen keskeltä 8 60729 leikattu ulos, niin että on saatu ulospistävä "palkeenkieli" (liuska) 122, (katso kuviota 5). Kengässä 114 on reikä 124, jonka sisässä on kokoonpuristuva tappi 126, joka nojaa käyttöjousta 120 vasten ja ulottuu nauhan 24 ulosleikatun osan läpi. Kokoonpuristuva tappi 126 voi olla jotakin kumimaista ainetta. Vaste-elin 128 on jäykästi kiinnitetty ja upotettu kotelorakenteeseen 10. Toimimännän 100 vasen pää näkyy toimettomassa asennossaan kuvioissa 2 ja 3. Kun mäntä eli toimitappi 100 on kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa asemassaan, nauha eli nauhamainen elin 24 pysyy toimettomana sen johdosta, että ulospistävä "palkeenkieli" 122, vastaa kotelon 10 pintaa 130 vasten. Nauhaa 24 estää joutumasta kulkemaan myötäpäivään vaste-elin 128, niin kuin kuvioista 2 ja 3 näkyy.

Kun on valittava tietty nukankorkeus ja niin ollen sen yksikön nauha 24 on saatava toimimaan, mäntä eli toimitappi 100 etenee, siten päästäen jousen 122 salpauksestaan pinnan 130 kanssa. Kun jousi 122 pääsee salpauksestaan se kohdistaa puristusta kokoonpuristavaan tappiin 126, joka vuorostaan painaa alas käyttöjousen 120. Niin kuin kuviosta 3 näkyy, käyttöjousi 120 on kiinnitetty vain toiseen päähän kengästä 114, niin että kokoonpuristuva tappi 126 voi pakottaa sen ulospäin kengästä, sikäli kuin elimen 12 uurrerakenne sen sallii.

Kun elin oskilloi, se saavuttaa kuviossa 3 esitetyn asennon, jolloin kokoonpuristuva tappi 126 pakottaa käyttöjousen 120 alapään kytkentäkosketukseen uurteen 118 kanssa. Kun elin 12 muuttaa kiertosuuntaansa, käyttöjousi 120 joutuu pakotetuksi liikkumaan vastapäi-väiseen suuntaan, niin että se käyttää nauhaelintä 24. Kun nauha 24 etenee, nauhan 24 ulospistävä osa eli liuska 122 joutuu loukkoon sen uurteen 18 sisään, joka on muodostettu elimen ja liikkumattoman kotelon 10 väliin (niin kuin kuviosta 4 näkyy) käyttöjousen 120 pysyessä käyttöasennossaan.

Näin ollen, niin kuin kuviosta 4 näkyy, nauha 24 pakottuu niin pitkälle kuin elimen oskilloiva liike sen kuljettaa, koska käyttöjousi 120 on kytkeytyneenä käyttö- eli syvimpään loveen 118. Kun tämä nauhan 24 vastapäiväinen liike tapahtuu, on selvää, että kuvion 9 mittauselin 26 pakottuu alaspäin mäntätaskussa eli -kanavassa 16 ja joutuu, niin kuin seuraavassa selitetään, kosketukseen langan kanssa.

Kun elin 12 oskilloi myötäpäiväiseen suuntaan, elimen 12 pinta 155 vastaa kengän 114 pintaa 157 vasten, minkä johdosta nauha 24 joutuu 9 60729 palaamaan toimimattomaan asentoonsa, ja, jos solenoidilaite on de-aktivoinut toimimännän 100, niin ulospistävä liuska 122 pääsee palaamaan siihen asentoonsa, jossa se vastaa pintaa 130 vasten. Kokoonpuristuva tappi 126 pääsee näin ollen puristuksesta käyttöjous-ta 120 vasten, joka sitten palaa toimettomaan asentoonsa kengän pintaa 114 vasten ja irti kosketuksesta loven 118 kanssa. Tällä tavoin, seuraavan kerran kun elin 12 oskilloi vastapäiväiseen suuntaan nauha 24 jää liikkumattomaan, toimimattomaan asentoonsa. Toisaalta, jos sama nukkakorkeus tarvitaan toisen kerran perättäin, solenoidi jätetään silleen, ja toimitappi eli -mäntä 100 jää kuvion 4 mukaiseen asemaansa, siten aiheuttaen sen, että oskilloiva elin 12 liikuttaa nauhaa 24 toisen jakson.

Kuviossa 5 nauhat 24 ja 25 on esitetty isometrisenä kuvantona, kiinnitettyinä mittauselimiin 28 ja vast. 29. Kytkentäellmet kuten kenkä 114, käyttöjousi 120 ja ulospistävä liuska 122 on esitetty samoin viitenumeroin varustettuina kummankin nauhan 24 ja 25 osalta.

Kuviossa 6 elimet 12 ja 13 on esitetty isometrisenä kuvantona, yhdessä solenoidi-toimilaitteen kanssa. Solenoidi 92 on esitetty kytkettynä toiminnallisesti mäntään eli toimitulppaan 100 välielimillä 94, 96 ja 98. Niin kuin kuviosta näkyy, toimimäntä 100 on sijoitettu niin, että sen ollessa "päältä pois" tilassa, jousi 102 painaa sitä oikealle päin, saattaen sen kosketukseen siitä oikealle olevan rakenteen kanssa. Tämä tarkoittaa nauhaa 25, joka näin tulee pakotetuksi kytkentään akselin 103 kanssa. Kun solenoidi 92 kytketään päälle, se voittaa jousen 102 voiman, niin että toimimäntä 100 vetäytyy irti sen oikealla olevasta rakenteesta ja aiheuttaa nauhan 24 kytkeytymisen toimimännän 100 vasemmalla puolella olevaan elimeen 12. Niin kuin kuvion 6 perspektiivisestä esi.ityksestä näkyy, toimimäntä 100 voidaan sijoittaa rinnakkain, joskin jokainen perättäinen yksikkö on yksilökohtaisesti toimintaan saatettavissa omalla solenoidiyksi-köllään,

Kuviossa 7 taas on esitetty osa kotelosta 10. Erityisesti siitä näkyvät reikä 200, jonka sisässä on pidätysnipistin 21 ja reikä 202, jonka sisässä on pidätysnipistin 22, molemmat langan kulkutien 14 varrella. Mäntäkanavat 16, 17 leikkaavat kanavaa 14, ja niiden sisässä ovat mittauselimet 28 ja vast. 29. Kummassakin kanavassa eli 10 60729 taskussa 16 ja 17 on pystysuora uurre 208 ja vast. 210. Nauhojen 24 ja 25 reunat on sovitettu ja pakotettu pysymään näissä pysty-uurteissa 208, 210, nauhojen ohjaamiseksi suoraviivaisesti, niiden ulotessa tangentinsuunnassa elimissä 12 ja vast. 13. Ohjaamalla nauhoja 23, 24 ja 25 näin, niin kuin jäljempänä selitetään, elimien edestakainen kiertoliike voidaan muuttaa mittauselimien 27, 28 ja 29 edestakaiseksi siirtymäliikkeeksi. Elimet 12 ja 13 on sovitettu reikiin 212 ja vast. 214, kun taas mäntä 100 liikkuu edestakaisin reiässä 216, joka jatkuu myös ylöspäin nivelliitoselintä 98 varten.

Kuvio 8 on poikkileikkauskuvanto kanavasta 15 katsottuna alaspäin männän 27 yläpuolelta. Niin kuin näkyy, nauha 23 on sovitettu oh-jausuurteisiin sen taipumisen tai muodonmuutoksen kokonaan estämiseksi .

Kuviossa 9 on esitetty yksityiskohtainen kuvanto langan syöttö- ja annostuslaitteesta. Lanka tulee pupiinikehäkkeeltä (esittämättä) laitteen vasemmalta puolelta ja ulottuu kanavaa 14 myöten (kotelon läpi) ohjaimiin 44, 46 ja 48 (katso kuviota 1) ja sen jälkeen neulaan 40. Niin kuin kuviosta 9 näkyy, oskilloiva elin 11 käyttää nauhaa 23, johon mittauselin 27 on kiinnitetty. Koska mittauselin 27 liikkuu edestakaisin lankapituuden vetämiseksi kehäkkeeltä jokaisella jaksolla, ei tarvita kuvioiden 2-4 mukaista kytkentämekanismia, sillä nauha 23 voidaan pysyttää jatkuvasti kytkettynä oskilloivaan elimeen 11 millä tahansa sopivalla kiinnitystavalla kuten niiteillä, ruuveilla tai muilla tavallisilla kiinnittimillä. Akselin 11 oikealla puolella näkyvät elimet 12 ja 13, joiden oskilloimisamplitudia voidaan asetella annostustehtävän suorittamiseksi. Nauhat 24 ja 25 näkyvät ulottuvina mittauselimiin 28 ja vast. 29. Langan veto- eli annostuselimet 28 ja 29 on tarkoitettu tunkeutumaan alaspäin eri tasoille, siten tarjoten mahdollisuuden eri suuriin annostuksiin ja niin ollen saadaan eri suuri nukan korkeus riippuen siitä kumpi yksikkö valitaan. Niin kuin näkyy, mittauselin 28 valitaan, se laskeutuu ennalta asetetulle tasolle, niin että suurin osa mittaus-elimen 27 kehäkkeeltä vetämästä langasta tulee käytetyksi. Toisaalta kun mittauselin 29 on valittu ja laskeutuu, elin 13 on normaalisti aseteltu käyttämään vain osan taskussa 15 olevasta langasta ja niin ollen mittauselimen 27 seuraavaan kerran laskeutuessa sen tarvitsee vetää pienempi määrä lankaa pupiinikehäkkeeltä. Pidätysnipistimet 20, 21 ja 22 ovat tärkeät langan syöttö- ja annostustoimituksessa, ja nipistimet 11 60729 ovat sulku-asennoissa kun ne on merkitty X:lla niin kuin nipistimet 21 ja 22 kuviossa 9.

Kuvion 9 yhteydessä mainittakoon edelleen, että kun solenoidi 92 on poissa päältä, jousi painaa mäntää 100 oikealle kytkemään nauhaa 25 elimeen 13, pannen siten mittauselimen 29 toimintaan. Koska mittauselin 29 on tarkoitettu lyhennän nukan annostuslaitteeksi, niin lyhyt nukka tulee valituksi siihen saakka kunnes solenoidi kytketään päälle ja mäntä 100 tulee vedetyksi kytkemään nauhan 24 elimeen 12, siten aiheuttaen sen yksikön valinnan, joka antaa suuremman korkeuden.

Edelleen kuviossa 9 pysyäksemme on lisäksi käsitettävä, että kahden eri suuren lankapituuden annostaminen ja syöttö tapahtuu kahden perättäisen konejakson aikana. Koska langan syötön suunnittelu voidaan tehdä mitan mukaan, jokaisella neulalla on oma riippumattomasti ohjattu syöttönsä ja niin ollen mitään kuviorajoituksia ei ole.

Lisäksi on huomattava, että mittauselin 27 aina vetää kehäkkeeltä ja panee talteen lankapituuden, joka voi olla jonkin verran suurempi kuin korkeimman nukan mittauselin 28 tarvitsee.Tämä varmistaa sen, että kun se pidätysnipistin, joka eristää taskun 15, annostelutas-kuista 16 ja 17, so. nipistin 21, avataan, ja jännitys laskee nollaan, lankaa tulee aina olemaan tarpeeksi siirrettäväksi annostus-taskuihin 16 tai 17 nolla-jännityksessä.

Nipistimen 20 eli kehäkenipistimen tehtävänä on eristää kehäke ja sen jännitys annostustaskuista 16 ja 17. Se ei ole nipistettynä silloin kun mittauselin 27 liikkuu alaspäin, mutta on nipistettynä kun mittauselin 27 liikkuu ylöspäin.

Keskisellä nipistimellä 21 on kaksi päätehtävää. Se eristää langan alavirran puolella niin, että mittauselin 27 vetää lankaa vain ylävirran puolelta (kehäkkeestä) eikä päästä kehäkkeen jännitystä vaikuttamaan annostusosaan. Toiseksi se vapauttaa kehäkkeeltä vedetyn langan vasta sen jälkeen kun kehäkenipistin 20 on nipistyksissä.

Syöttönipistin 22 estää lankaa tulemasta vedetyksi neuloilta sillä aikaa kun sitä siirretään kehäketaskusta 15 jompaan kumpaan annostustaskuista 16 tai 17 ja se on myös ajoitettu sopivasti päästämään annostettua lankaa neuloihin sen jälkeen kun annostusnipistin 21 on suljettu.

12 60729

Kuviota 9 tarkasteltakoon nyt ensimmäisenä kuviona perättäisistä kuvioista 9-12. Niin kuin kuviosta 9 näkyy, kehäkkeeltä veto on lähes päättynyt, mikä tapahtuu silloin kun mittauselin 27 saapuu alinpaan asemaansa. Nipistin 20 on auki eli nipistämättä, päästäen lankaa tulemaan kehäkkeeltä, kun taas nipistin 21 on nipistyksessä estäen lankaa tulemasta vedetyksi annostus- ja neula-alueilta mittauselimeen 27 päin. Keskimmäinen annostin (korkea nukka) on valittava korkeata nukkaa varten ja näin ollen solenoidi 92 on päällä.

Kuviossa 10 nipistin 20 on nipistysasennossaan ja lankaa kehäkkeeltä vetävä mäntä 27 nousee. Nipistin 21 on käännettynä päästämään kun taas nipistin 22 edelleen on nipistyksissä. Mittauselin 28 laskeutuu, vetäen lankaa kehäketaskusta 15 annostustaskuun 16.

Kuviossa 11 kytkin 21 on käännettynä nipistämään kun taas nipistin 22 on auki, niin että neulat pääsevät vetämään taskuun 16 annostetun langan edelleen läpi. Lyhyesti, koska nipistin 21 nipistää, langanvedin 27 voi nyt laskeutua vetääkseen seuraavan lankapituuden kehäkkeeltä, koska nipistin 22 nyt on avattuna.

Kuviossa 12 nipistin 20 on jälleen nipistämässä ja mittauBelin 27 ylhäällä. Nipistin 21 on avattu, ja matalanukka on valittu seuraavaa tupsua varten ja niin ollen mittauselin 29 on laskeutunut, koska solenoidi 92 on poissa päältä aiheuttaen sen, että nauha 25 on kytkeytynyt oskil-loivaan elimeen 13. Solenoidin kytkeminen päältä pois voidaan tehdä milloin tahansa kuviossa 10 saavutetun aseman jälkeen mutta ennen kuviossa 11 saavutettua asemaa.

Näin ollen keksinnön mukaisen järjestelmän monia etuja voidaan nyt tarkastella. Nukkakorkeuden muutos tapahtuu keksinnön mukaisessa järjestelmässä ilman sitä vähittäistä liukumaa, joka on ollut probleemana muissa tähän mennessä käytetyissä korkea-matala-kuviointi-järjestelmissä. Ei ole tarpeen suorittaa muutoksia kytkimien välityksellä, ja niin ollen ei ole mitään merkitystä sillä, että kytkinten vaikutukset eivät ole silmänräpäyksellisiä ja että täydet muutokset eivät tapahdu kokonaan ennen kuin useita jaksoja sen jälkeen kun kytkimet on vaihdettu.

Jännitys voidaan edellä selitetyssä järjestelmässä pysyttää yhdenmukaisempana, koska välimatka annostusalueelta neuloihin pysyy sa- 13 60729 mana kaikilla langoilla. Puheena olevassa järjestelmässä ei tarvitse käyttää syöttöteloja lankojen ollessa venytettynä "sikinsokin"-putkien läpi tuftauskoneen kaikille alueille kuvion toiston mahdollistamiseksi .

Täydentävää lisälaitteistoa kuten vetoteloja, joita käytetään mahdollisten lankajännityksessä esiintyvien erojen eliminoimiseksi, ei tarvita keksinnön mukaisessa järjestelmässä. Lisäksi ja erittäin tärkeänä tulee se, että keksinnön mukaista laitetta käytettäessä mitään kuviorajoituksia ei ole. Koko koneessa on vain kolme käyttöelintä, so. 11, 12 ja 13, ja jokaisella neulalla on oma riippumattomasti ohjattu syöttönsä, joka voi olla ohjattuna jokaista neulaniskua varten. Tämä mahdollistaa laajemmat vaihtelut kuvioinnissa ilman ennaltamäärättyjen toistojen tarvetta.

Selvää on, että solenoidi 92 saa ohjaussignaaleja mittaus-elimen 28, 29 selektiivistä toimintaansaattamista varten.

Kuvioinformaatio tallennettuna esim. nauhalle, rummulle tai muille välineille, muunnetaan sähköisiksi tai muuntyyppisiksi signaaleiksi, jotka sitten lähetetään solenoideihin 92 synkronismissa koneen toiminnan kanssa.

Huomattakoon, että mitä tulee nauhamaisen elimen ja oskilloivan elimen rakenteeseen, niin mitä pienempi akseli on, sitä ohuempi on nauhan oltava. Koska nauhalle ei saa tapahtua pysyvää muodonmuutosta, Hook'en jännityslakia ei saa ylittää. Joskin karkaistu ruostumaton teräs on ensisijainen aines nauhamaiseen elimeen käytettäväksi, myös muovisia ja muuta metallia olevia nauhoja voidaan käyttää yhtä hyvin, kunhan niille ei tapahdu jpysyvää muodonmuutosta. Esimerkkinä sanottakoon, että on todettu, että paksuudeltaan suuruusluokkaa 0,25 mm olevat ruostumatonteräsnauhat ovat kelvollisia tässä käsiteltyjä toimontoja varten, kun käytetään 12,7 cm:n käyttöakselia.

Claims (6)

60729 14

1. Tuftauslaite tai sentapainen, joka käsittää elimiä rullalta tulevien lankapituuksien mittaamiseksi ja niiden syöttämiseksi tuftausneulaan (40), jotka elimet käsittävät syöttölaitteen (11, 27), joka on sovitettu jaksottain syöttämään lankapituus rullalta ja tarttumaan lankaan ja päästämään se irti yhden syöttö- ja mittaus jakson aikana, sekä mittauslaitteet nukan korkeudesta riippuvan lankapituuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, että mittauslaitteet käsittävät ensimmäisen mittauslaitteen (12, 24, 28) edeltä määrätyn, tuftausneulaan syötettävän lankapituuden valinnaiseksi mittaamiseksi ja syöttämiseksi syöttölaitteen syöttämästä lankapituudesta ja toisen mittauslaitteen- (13, 25, 29) toisen edeltä määrätyn, tuftausneulaan (40) syötettävän lankapituuden valinnaiseksi mittaamiseksi ja syöttämiseksi syöttölaitteen syöttämästä lankapituudesta ja että yhden mittauslaitteen aktivoiminen sulkee pois toisen mittauslaitteen samanaikaisen aktivoimisen.

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin toista mittauslaitetta käyttää edestakaisessa kiertoliikkeessä heilahteleva elin (12, 13), että heilahtelevan elimen kanssa voidaan saattaa tartuntaan taipuisa nauhamainen elin (24, 25), että nauhamaista elintä voidaan liikutella pitkin rataa, joka johtaa heilahtelevasta elimestä mittauselimeen (28, 29) ja estää nauhamaisen elimen ei-halutun taipumisen pois radalta, ja että mittaus-elin (28, 29) saa edestakaisen liikkeen nauhamaisesta elimestä (24, 25) kun tämä on tartunnassa heilahtelevaan elimeen.

3. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että heilahtelevassa elimessä (12, 13) tai nauhamaisessa elimessä (24, 25) on loven tapainen rakenne (118) ja toisessa niistä vastaavasti ulkoneman tapainen rakenne (114) ja että laitteessa lisäksi on elimiä (100) ulkoneman tapaisen rakenteen pakottamiseksi loven tapaiseen rakenteeseen, nauhamaisen elimen saattamiseksi tarttumaan heilahtelevaan elimeen.

4. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että heilahtelevan elimen radan varrella on vastepinta (130) ja että nauhamaisessa elimessä on osa (122), joka voidaan saattaa tarttumaan vastepintaan nauhamaisen elimen liikkeen estämiseksi· kun se ei ole aktivoitu. 15 60729

5. Vaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että painin (100) on sovitettu saattamaan nauhamaisen elimen pidätetty osa (122) irti vastepinnasta (130) ja nauhamainen elin tartuntaan heilahtelevan elimen kanssa.

6. Vaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että nauhamaisen elimen (24, 25) ja heilahtelevan elimen (12, 13) välisen tartunnan aikaansaavat elimet käsittävät solenoidin (92) ja solenoidin aktivoiman elimen (100).