FI60415B - Utvals- och drivanordning foer naolarna i en tuftningsmaskin - Google Patents

Description

fRl .... KUULUTUSJULKAISU . ~ . . r ^|3Γα ^ ( 1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6041 5 C Patentti eyännetty 11 01 1932 '45Wtent eeddelat

^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 D 05 C 15/3^, I5/2O

SUOM I — FI N LAN D (21) Ptt*nttlh»k*nHi,-PK*nttn*eicnln| 771859 (22) H»k*ml*pUvi — Aittflknlnpdaf 13· 06.77 (23) Alkuptivl—GMtlghattdag 13-06.77 (41) Tullut JulklMlul — Bllvlt ofTwKlig 26.12.77 _ ' (44) Nlhtivikilptnon ja kuul.|ulk«ltun pvm. — n

Patent* och registerstyrelsen ' Ainekin utltfd och utUkrifun pubikand 30.09· 8l (32)(33)(31) Pyydetty ituolkeui — Begird prloriut 25.o6.76 USA(US) 7001+13 (71) Abram Nathaniel Spanel, 31*1* Stockton Street, Princeton, New Jersey O85U0, USA(US) (72) P. Frank Eiland, Stamford, Connecticut, David R. Jacobs, New Canaan, Connecticut, USA(US) (7^) Berggren Oy Ab (5^+) Tuftauslaitteen neulojen valinta- ja käyttölaite - Utvals- och driv-anordning för nälama i en tuftningsmaskin

Keksintö koskee tuftauslaitteen neulojen valinta- ja käyttölaitetta. Tällainen kahdella valintaneulalla varustettu tuftauskone on hyödyllinen tuftausteollisuudessa, ja sitä voidaan käyttää vuodepeitteiden, pyyheliinojen ja sen tapaisten, sekä mattojen valmistamistukseen.

Valintaneula- eli ohjausneulakoneet ovat ennestään tunnettuja esimerkiksi US-patenttijulkaisuista n:ot 3 376 835 ja 3 361 096. Näitä koneita on käytetty pääasiassa vuodepeitteiden ja puolisametin kaltaisten kankaiden valmistukseen; näiden koneiden käyttö nukka-mattoteollisuudessa on kuitenkin myös tunnettua. Kun tavanomaisissa tuftauskoneissa luonteenomaisesti on yksi ainoa rivi neuloja, kaksoisvalintaneula-tuftauskoneissa on kaksi sarjaa neuloja ja tuftaus voidaan suorittaa kuvioittamalla, esimerkiksi jättämällä tuftattujen alueiden joukkoon joitakin alueita tuftaamatta yksinkertaisesti olemalla valitsematta jotakin neulaa ja syöttämällä eri neulasarjoihin eri värisiä lankoja, niin että saadaan tuftatuksi kaksivärisiä mattoja tai vuodepeitteitä. Neulatankorakenne tällaisia koneita varten on massiivinen ja käyttö- ja valintalaitteet tämän tyyppisiä koneita varten ovat samanlaiset kuin useimpia tavanomaisia tuftauskoneita varten.

6041 5

Esillä olevan patenttiselityksen lisäksi myös käsiteltävinä olevat suomalaiset patenttihakemukset n:ot 771856, 771858 ja 771857 sisältävät tälle keksinnölle läheistä aineistoa.

Esillä olevan keksinnön mukaan voidaan käyttää vakiotyyppistä, rakenteeltaan tavanomaista kaksoisvalintaneula-tuftauskonetta; esillä olevan keksinnön pohjana on sen sijaan modifioitu neulasovitus sekä neulan valinta- ja käyttölaite. Keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan entistä parempi neulasovitus, jossa voidaan käyttää entistä parempaa valinta- ja käyttölaitetta ja joka pystyy toimimaan paljon tehokkaammin kuin tähän mennessä tunnetut koneet. Alustakerroksen alapuoliset mekanismit kuten koukku- ja veitsiyh-distelmä ja alustan kuljetuslaite, voivat olla tavanomaiset.

Keksinnön mukainen neulojen valinta- ja käyttölaite tunnetaan pääasiallisesti siitä, että laite käsittää jokaista neulaa varten edestakaisessa kiertoliikkeessä olevan heilahtelevan elimen ja taipuisan nauhamaisen elimen, joka ulottuu heilahtelevasta elimestä neulaan ja on kiinnitetty siihen, minkä ohessa nauhamainen elin sijaitsee ohjaimessa, joka estää nauhamaisen elimen menemästä mutkalle, kun siihen kohdistetaan puristusta sen pituussuuntaan, ja että laite käsittää elimiä nauhamaisen elimen saattamiseksi tartuntaan heilahtelevan elimen kanssa.

Joskin tässä selityksessä kauttaaltaan käsitellään kahden neulan käyttöä kullakin tuftausasemalla, on huomattava, että käyttämällä erilaisia sivullesiirtomenetelmiä kuvioon voidaan todellisuudessa sisällyttää neljä väriä.

Neulasovitus käsittää kahden, toisiinsa nähden kaltevan neulan käytön jokaisella neula-asemalla, niin että molemmat neulat osuvat olennaisesti samaan kohtaan siinä, missä ne tunkeutuvat alustakerroksen läpi edestakaisin liikkuessaan. Jokaiseen neulaan liittyy nauhamainen elin eli nauha, joka mieluimmin on terästä, ja nämä nauhat on kanavoitu niin, että ne liukuvat kun niihin kohdistetaan puristusvoima. Nämä nauhamaiset elimet ovat liikkumattomien kanavien sisässä ulottuessaan neuloista kaariviivamuotoisiin kanaviin, joita rajoittavat liikkumaton kotelorakenne ja edestakaisessa kiertoliikkeessä olevissa eli oskilloivissa elimissä 6041 5 olevat uurteet. Kukin nauhaelin ulottuu osaksi yhden oskilloivan elimen ympäri ja ne voidaan saattaa kytkeytymään oskilloiviin elimiin jokaisen nauhamaisen elimen päätekohdassa olevan kytkentä-mekanismin avulla. Solenoidimännät, jotka ovat herkkiä solenoideista tuleville signaaleille, saattavat nauhamaisten elinten kytkentä-mekanismin pakottumaan kytkentään oskilloivien elimien kanssa kun ne on valittu, jolloin nauhamaisten elinten tehtävänä on liikuttaa kukin omaa neulaansa, siten aikaansaaden nukkatöyhdön.

Heti kun tietty neula on valittu, tämä neula liikkuu edestakaisin kunnes solenoidi kytkeytyy päältä pois, aiheuttaen sen, että neuloja 6041 5 liikuttavat nauhamaiset elimet kytkeytyvät irti asianomaisesta os-killoivasta elimestä.

Kuvio 1 on kaaviollinen tasokuvanto, joka esittää kaksoisvalinta-neula tuftauskonetta; kuvio IA on isometrinen kuvanto, joka esittää neuloja sekä niiden 11 ikutusnauhoj a ; kuvio IB on isometrinen kuvanto neulan käyttöakseleista ja niiden käynnistyssolenoideista; kuvio 1C on isometrinen kuvanto neulan käyttö- ja valintamekanismin kotelosta} kuvio 2 on isometrinen osakuvanto oskilloivasta elimestä ja nauhan käynnistysrakenteesta; kuvio 3 on poikkileikkaus-tasokuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista solenoidimäntineen, joka on ei-toiminta-asennossaan; kuvio 4 on poikkileikkaus-tasokuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista solenoidimäntineen tämän ollessa toiminta-asennossaan; kuvio 5 on tasokuvanto neuloista ja esittää oikeanpuolista neulaa sen suorittaessa tuftaustoimitusta; kuvio 6 on tasokuvanto tuftausneuloista ja esittää oikeanpuolisen neulan tuftausjakson päättymistä ja vasemmanpuolisen neulan jakson alkamista; kuvio 7 on tasokuvanto vasemman neulan tuftausjakson myöhemmästä vaiheesta; kuvio 8 esittää nukkia, jotka on tuftattu kuvioissa 5-7 esitetyllä menetelmällä; ja kuvio 9 esittää kuvioissa 5-7 esitetyllä menetelmällä tuftatun maton etupuolta ja vastaavasti takapuolta.

Niin kuin kuviosta 1 näkyy, kotelon 10 sisässä on neulan käyttöjä valintarakenne. Oskilloivat elimet 12 ja 13 on esitetty nauha-maisine elimineen eli nauhoineen 24 ja 25, jotka ulottuvat elimistä 12 ja 13 neuloihin 14 ja 16 saakka. Nauhaelimet eli teräsnauhat 24 ja 25 päättyvät neulojen 14 ja 16 ylisten pääteosien 20 ja vastaavasti 22 kohdalla eli niitä vasten. Yliset pääteosat 20 ja 22 voivat olla samaa kappaletta neulojen 14 ja 16 kanssa tai ne voivat olla elimiä, joihin neulat 14 ja 16 on pistetty sisään tai muulla tavoin kiinnitetty. Lankasäikeet SI ja S2 ulottuvat pupiinikehäkkeeltä (esittämättä) ja niitä ohjaavat langan ohjaimet 26 ja 27 säikeen SI osalta ja 28 ja 29 säikeen S2 osalta. Lankasäikeet SI ja S2 syötetään li- 5 6041 5 säksi reikäohjainten 30 ja 32 läpi, jotka sisältävät yksisuuntaiset nipistimet (salvat) ja jotka ulottuvat ylisten pääteosien 20 ja vastaavasti 22 läpi. Yksisuuntaisnipistinten tehtävänä on estää langan vetäminen neulojen silmistä sen jälkeen kun se on pujotettu.

Solenoidit 34 ja 36 muodostavat tuftausyksikön valintalaitteen, ja kun solenoidi 34 kytketään päälle, nauha 24 kytkeytyy oskilloivaan elimeen 12, niin että neula 14 alkaa käydä, ja kun solenoidi 36 kytketään päälle, nauha 25 kytkeytyy oskilloivaan elimeen 13, niin että neula 16 alkaa käydä. Väliniveljärjestelmät 38 ja 40 ulottuvat solenoidimäntiin 100 ja vast. 102, solenoideista 34 ja 36. Kytkentä-mekanismit 39 ja 41 on esitetty kaaviollisesti ja ne liittyvät nauhojen 24 ja vast. 25 päihin. Nämä mekanismit on esitetty kuvioissa 2-4, ja ne selitetään jäljempänä yksityiskohtaisesti.

Kuviosta 1 näkyy edelleen, että alustakerros L, johon lanka tufta-taan, syötetään telalle 42 alustan syöttötelan 44 ylitse syöttötelal-ta 46. Syöttötelaa 46 käyttää telkikoneisto 48, 50, jota niveltan-gon 52 välityksellä ohjaa epäkesko 58. Veitsilaite 62, sekin vakio-tyyppiä, liittyy ketlauskoneeseen ja sitä käyttää niveltangon 66 välityksellä epäkesko 64.

Joskaan sitä ei ole esitetty, on selvää, että moottori, sopivan voi-mansiirtolaitteen välityksellä, käyttää eri käyttömekanismeja kuten epäkeskoja 54, 58 ja 64, sekä elimien 12 ja 13 käyttömekanismeja. Solenoidit 34 ja 36 saavat ohjaussignaaleja neulojen 14 ja 16 valinnaista käynnistystä yarten. Kuvioinformaatio, joka on tallennettuna esimerkiksi nauhalle, rummuille tai muille välineille, muunnetaan sähköisiksi tai muun tyyppisiksi signaaleiksi, jotka sitten lähetetään solenoideihin 34 ja 36 synkronisesti koneen toiminnan kanssa.

Kuviossa IA nauhat 24 ja 25 on esitetty isometrisinä kuvantoina, ja niin kuin näkyy, ne on kiinnitetty neulojen 14 ja 16 ylisiin pääte-osiin 20 ja vastaavasti 22. Niin kuin edellä on mainittu, neulat 14 ja 16 voivat olla erillisiä ruotielimiä, jotka eivät ole samaa kappaletta ylisen rakenteen kanssa, vaan niitä pitelee jokin kiinnitys-rakenne (esittämättä) elimiin 20 ja 22 nähden, jotka voivat myös toimia pitiminä sen lisäksi että ne ovat neularakenteen ylisinä pääteosina. Kytkentämekanismeja 39 ja 41 käsitellään yksityiskohtaisesti kuvioita 2-4 selitettäessä.

6041 5

Kuvio IB esittää elimiä 12 ja 13 isometrisinä kuvantoina yhdessä niiden kummankin solenoidi-käynnistysyksikön kanssa, joihin kuuluvat solenoidit 34 ja 36. Huomattakoon, että molemmat elimet 12 ja 13 pistävät jatkuvina koneen läpi tämän leveyssuunnassa, ja että elimet 12 ja 13 ovat jatkuvassa edestakaisessa kiertoliikkeessä (oskilloivat jatkuvasti) koneen käynnin aikana. Rakenne 68 toimii erotuslaitteena jokaisen eri yksikön välillä, ja huomattakoon, että sarja mäntiä 100, 100A ja 100B sekä 102, 102A ja 102B palvelee kutakin näistä erillisistä yksiköistä, joista jokainen vastaa yhtä neula-asemaa, so. jokaisella neula-asemalla on kaksi neulaa 14 ja 16, jotka männät 100 ja 102 toisistaan riippumatta käynnistävät ja jotka muodostavat yhden tuftausaseman. Seuraavan neulaparin 14 ja 16 muodostamaa lähinnä seuraavaa tuftausasemaa ohjaavat toisistaan riippumattomasti männät 100A ja vast. 102A. Mäntiä 100A ja 102A liikuttavat toisistaan riippumattomat solenoidit (esittämättä).

Kuviossa 1C on esitetty osa kotelosta 10, nimittäin ontelot 70 ja 72, joiden sisässä elimet 12 ja vast. 13 ovat. Männät 100 ja 102 ovat onteloiden 74 ja vast. 76 sisässä, ja pystyt nivelelimet 38 ja 40 ovat pystyjen onteloiden 78 ja vast. 80 sisässä. Ohjausraot 82 ja 84 ulottuvat yksikön koteloon 10 ja ohjaavat nauhoja 24 ja vast. 25 niin, että ne eivät pääse taipumaan niihin puristusvoimia kohdistettaessa. Huomattakoon, että kotelo on leikattu niin, että neulojen yläpuolelle on muodostunut ontelomainen alue 86, jossa neulat ja niiden yliset pääteosat 20 ja 22 mahtuvat liikkumaan edestakaisin kotelon 10 yleisissä rajoissa, niin että nauhat 24 ja 25 voivat pysyä ohjattuina raoissaan 82 ja vast. 84.

Kuviot 2-4 esittävät kuvantoja niistä mekanismeista, jotka aiheuttavat nauhojen 24 ja 25 kytkeytymisen oskilloiviin käyttöelimiin eli -putkiin 12 ja 13. Vain nauha 24 ja elin 12 on esitetty; käsitettäköön kuitenkin, että täysin samanlaista rakennetta voidaan käyttää nauhaa 25 ja elintä 13 varten. Nauha 24 on suljettu kanavan 18 sisään, ja vaikka se voi liukua siinä, se ei taivu joutuessaan alttiiksi puristusvoimille. Niin kuin kuviosta 1 muistetaan, nauha 24 ulottuu neulan 14 yliseen pääteosaan 20, johon se on juotettu, hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty. Nauha 24 ulottuu tästä ylisestä pääteosasta 20 elimen 12 ympäri likimäärin 180° ja päättyy kenkään 114. Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 2, elin 12 sopii tiukasti koteloon 10 muodostettuun onteloon, ja uurre 18, 6041 5 jonka sisässä nauha 24 on, on itse asiassa matalin kolmesta elimessä 12 olevasta uurteesta eli lovesta. Keskisyvä uurre 116, joka ulottuu osaksi elimen ympäri, kainnattaa kenkää 114. Kolmannen, syvimmän loven eli uurteen 118 tarkoitus selitetään jäljempänä.

Kenkä 114 voi olla hitsattu, juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty nauhaan 24. Käyttöjousi 120 on hitsattu, juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty kengän 114 pohjaan ja ulottuu osaa myöten kengän 114 pituudesta. Huomattakoon, että nauhasta 24 on keskeltä osa leikattu ulos, niin että on syntynyt esiinpistävä liuska 122. Katso myös kuviota IA, jossa samanlainen rakenne on esitetty nauhan 25 yhteydessä. Kengässä 114 on ontelo 124, jonka sisässä on kokoonpuristuva jousi 126, joka nojaa käyttöjousta 120 vasten ja ulottuu nauhan 24 esiin-pistävän osan läpi. Vaste 128 on jäykästi kiinnitetty ja upotettu kotelorakenteeseen 10. Käynnistystapin 100 vasen kärki näkyy lepo-asennossaan kuvioissa 2 ja 3. Kun mäntä eli käynnistystappi 100 on kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa asennossa, nauha 24 pysyy toimimatta sen johdosta, että esiinpistävä liuska 122 vastaa kotelon 10 pintaan 130. Nauhan 24 pakottamisen liikkumaan myötäpäivään estää vaste 128, niin kuin kuvioista 2 ja 3 näkyy.

Kun jokin neula kuten neula 14 on valittava ja niin ollen tämän yksikön nauha 24 on saatettava toimintaan, mäntä eli käynnistystappi 100 etenee, siten työntäen jousen 122 salpauksestaan pintaa 130 vasten. Salpauksestaan irtikääntyessään jousi 122 kohdistaa puristuksen kokoonpuristuvaan tappiin 126, joka vuorostaan painaa alas käyttöjousen 120. Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 3, käyttöjousi 120 on vain toisesta päästään kiinnitetty kenkään 114, niin että kokoonpuristuva tappi 126 pystyy pakottamaan sen ulospäin kengästä sikäli kuin elimen 12 rakenne sallii. Elimen oskilloidessa se saavuttaa kuviossa 3 esitetyn asennon, jolloin kokoonpuristuva tappi 126 pakottaa käyttöjousen 120 alapään kosketukseen loven 128 kanssa. Elimen 12 vastakkaiseen suuntaan kiertyessä käyttöjousi 120 joutuu kiertämään vastapäivään siten käyttäen nauhaa 24. Kun nauha 24 etenee ja nauhan 24 ulos pistävä osa eli liuska 122 joutuu loukkuun akselin ja liikkumattoman kotelon 10 väliseen uurteeseen 18 (katso kuviota 4), tämä pysyttää käyttöjousen sen käyttöasennossa. Näin ollen, niin kuin kuviosta 4 näkyy, nauha 24 joutuu kulkemaan niin pitkälle kuin elimen oskilloiva liike kuljettaa sen, koska käyttöjousi 120 on lomistuneena käyttö- eli syvimpään loveen 118. Nauhan 6041 5 24 tämän vastapäiväisen liikkeen tapahtuessa on selvää, että kuvion 1 neula 14 pakottuu alaspäin tunkeutuen alustakerroksen läpi ja jättää siihen nukkia.

Elimen 12 oskilloidessa myötäpäivään, elimen 12 pinta 155 vastaa kengän 114 pintaan 157, jolloin nauha 24 palaa lepoasentoonsa, ja jos solenoidilaite on palauttanut käynnistystapin 100 sen lepoasentoon, niin ulospistävä liuska 122 pääsee palaamaan siihen asentoonsa, jossa se nojaa pintaa 130 vasten, ja kokoonpuristuva tappi 126 pääsee laukaisemaan puristuksensa käyttöjousta 120 vasten, joka tällöin palaa lepoasentoonsa, jossa se on kenkää 14 vasten sen myötäisenä ja irti lomistuksesta loven 118 kanssa. Näin ollen elimen 12 oskilloidessa seuraavan kerran vastapäivään, nauha 24 pysyy paikallaan lepoasennossaan. Toisaalta josa samaa neulaa on käytettävä toisen kerran perättäin, solenoidi jätetään päälle ja käynnistystappi eli -mäntä 100 jää kuvion 4 mukaiseen asemaansa aiheuttaen siten sen, että oskilloiva elin 12 vie sen mukanaan niin monen jakson aikana kuin halutaan.

Kuvio 5 esittää neulaa 14 tunkeutumassa alustakerroksen L läpi jät-tääkseen siihen nukkia. Valittu neula kuten 14 jatkaa tuftaamista niin kauan kuin solenoidi 34 on toiminta-asennossaan saattaen kyt-kentämekanismin 39 pysyttämään nauhan 24 kytkettynä sen käyttöakse-liin 12.

Huomattakoon, että kun neula tuftaa lankasäiettä SI, nukkasilmu-kat muodostuvat ketlauslaitteen 56 avulla niin, että veitsilaite 62 (katso kuviota 1) voi leikata lankasilmukat poikki vakiotapaan U-muotoisen nukan muodostamiseksi. Kunkin tuftausjakson alkaessa, so. kun neulan ensimmäinen isku aloittaa tuftausjakson, katkaistu lankasäikeen pätkä eli epätäydellinen nukka IT muodostuu. Näillä epätäydellisillä nukilla IT ei ole haitallista merkitystä syistä, joita käsitellään jäljempänä, ja ne voidaan helposti poistaa alustakerroksesta imuroimalla, harjalla tai muulla keinoin.

Kuviosta 6 näkyy, että neula 14 on vetäytynyt pois ja tässä vaiheessa ohjattu jäämään lepoon solenoidin 34 pois kytkemisen kautta, kun taas neula 16 on valittu toimintaan solenoidin 36 päälle kytkeytymisen kautta. Näin ollen neula 14 on suorittanut loppuun sarjansa viimeisen tuftausiskun, kun taas neula 16 elimen 13 nauha- 6041 5 maisen elimen 25 välityksellä käyttämänä on tunkeutunut alustaker-roksen läpi ensimmäisen kerran, alkaen tuftaussarjansa.

Kuviossa 7 neula 16 näkyy päättämässä kolmatta läpitunkeutumistaan joka saattaa päättää tai olla päättämättä sen tuftaussarjän, riippuen solenoidista 36 tulevista signaaleista. Huomattakoon, että ket-lauslaite 56 toimii tavanomaiseen tapaan ja veitsenterä 62 (ei esitetty kuviosarjassa 5-7) toimii sen kanssa yhdessä, saaden aikaan piirustuksessa esitetyt leikatut nukat. Heti kun nukat on leikattu, epätäydellisillä nukilla IT, kuten edellä on mainittu, ei ole mitään merkitystä, ja ne voidaan poistaa matosta imuroimalla tai muilla keinoin.

Kuvio 8 selvittää epätäydellisten nukkien IT kysymystä. Epätäydellinen nukka IT syntyy joka kerta kun tapahtuu neulan vaihto; kuitenkin, kun tämä nukka IT on poistettu, nukat Tl neulasta 14 ja nukat T2 langasta S2, jota on syöttänyt neula 16, jäävät jäljelle. Jokaisessa nukassa Tl ja T2. on, niin kuin näkyy, U-haarat LI, jotka muodostavat valmiin tuotteen nukaston. Niin kuin kuviosta 8 näkyy, säikeen SI roikkuva osa vetäytyy alustakerroksesta lankajännityksen johdosta sen jälkeen kun veitsi 62 on tehnyt leikkauksensa ja alustakerros etenee. Lanka SI jää pujotukseensa neulan 14 silmään, valmiiksi seuraavaa neulan 14 läpitunkeutumista varten. Tällainen tuftaustekniikka on täysin hyväksyttävä ja epätäydellisen nukan IT poistamisella ei ole mitään todellista merkitystä, koska se enintään vaikuttaa neuloja vaihdettaessa tapahtuvan langan värin tai denie-rin vaihdosta korostavasta.

Kuviossa 9 yläosa esittää alustan alapuolta, jolla U-muotoiset nukkien kantaosa on. Niin kuin näkyy, lankaosat Tl ja T2 ovat peräisin neuloista 14 ja vastaavasti 16, kun taas T1A ja T2A edustavat niitä nukkia, jotka on upottanut seuraava neuloja 14 ja 16 vastaava neulapari. Kuvion 9 alaosassa nukkahaarat Li ovat peräisin neulasta 14 ja nukkahaarat L2 neulasta 16 niin kuin kuvioista 5-8 selviää. Nukkahaarat LlA ja L2A vastaavat nukkia Li ja L2 ja ovat peräisin seuraavasta tuftausneulaparista, joka vastaa neuloja 14 ja 16. Niin kuin kuviosta 9 näkyy, neulan vaihdot niistä, jotka ovat tuftan-neet Tl:n ja T2:n, niihin neuloihin, jotka ovat tuftanneet 'PIA:n ja T2A:n, on suoritettu yhtäaikaa; kuitenkin on huomattava, että kukin neula voidaan saattaa toimintaan muista riippumatta ja niin 10 6041 5 ollen ei ole mitenkään välttämätöntä, että neulat perättäisissä riveissä vaihtuvat synkronisesti. Itse asiassa on selvästi tunnustettava se, että varsinkin vuodepeitteitä ja sen tapaisia valmistettaessa saattaa olla ajanjaksoja, jolloin toivotaan välejä, ja niin ollen tiettyinä koneen jaksoina kumpienkin neulojen 14 tai 16 ei tarvitse tuftata.

Näin ollen on selvää, että käyttämällä edellä selitettyjä käyttöjä valintalaitteita jokaisessa jaksossa tuftaamaan voidaan valita kunkin neulaparin jompi kumpi neula tai ei kumpaakaan.

Huomattakoon, että esillä olevan keksinnön mukaista valinta- ja käyt-tösovitusta voidaan soveltaa moniin erilaisiin neulasovitustyyppei-hin. Esimerkiksi voidaan käyttää yksinäisten neulojen riviä, jossa joka toiseen neulaan on pujotettu erilainen lanka; so. parillisnu-meroisiin neuloihin yhtä väriä ja parittomiin neuloihin toista väriä. Värjeä voidaan vaihtaa, ja kun nukan korkeus on tarpeeksi suuri, näin aiheutuva sivulle siirtyminen ei haittaa ulkonäköä. Vaihtoehtoisesti neulaparinkin neulat voivat olla siirtyneinä, niin kuin kuviosta 1 selviää, niin että kullakin neulalla 14 ja 16 on eri väri, samalla kun vierettäisillä neuloilla seuraavassa neulaparissa on kaksi lisäväriä, niin että yhteensä on neljä neulaa, joita voidaan tehokkaasti käyttää kuvion ohjaukseen.

On huomattava, että mitä tulee nauhamaisten elinten ja oskilloivan elimen rakenteeseen niin, että mitä pienempi oskillojva elin on, sitä oheum-pi on nauhan oltava. Koska nauhalle ei saa tapahtua pysyvää muodonmuutosta, Hook'in jännityslakia ei saa ylittää. Joskin karkaistu ruostumaton teräs on nauhamaisen elimen aineeksi sopivinta, myös muovisia ja muusta metallista tehtyjä nauhoja voidaan käyttää kunhan niille ei tapahdu pysyvää muodonmuutosta. On esimerkiksi todettu, että ruostumatonta terästä olevat nauhat, joiden paksuus on suuruusluokkaa 0,25 mm ovat hyväksyttäviä edellä käsiteltyihin tehtäviin, kun käytetään 12,7 cm käyttöakselia.

Esillä oleva keksintö voidaa toteuttaa muissakin erikoismuodoissa poikkeamatta keksinnön hengestä ja olennaisista ominaisuuksista, ja niin ollen suoja-alueen määrittävätkin oheiset patenttivaatimukset eikä edellä oleva patenttiselitys.

Claims (7)

11 6041 5

1. Tuftauslaitteen neulojen valinta- ja käyttölaite, tunnet-t u siitä, että laite käsittää jokaista neulaa (14, 16) varten edestakaisessa kiertoliikkeessä olevan heilahtelevan elimen (12, 13) ja taipuisan nauhamaisen elimen (24, 25), joka ulottuu heilahtele-vasta elimestä neulaan ja on kiinnitetty siihen, minkä ohessa nauhamainen elin sijaitsee ohjaimessa (82, 84), joka estää nauhamaisen elimen menemästä mutkalle, kun siihen kohdistetaan puristusta sen pituussuuntaan, ja että laite käsittää elimiä (100) nauhamaisen elimen saattamiseksi tartuntaan heilahtelevan elimen kanssa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuftausasemat käsittävät kaksi neulaa (14, 16) sekä valintaelimiä (100, 102) kummankin neulan ohjaamiseksi.

3. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen valintaelin käsittää solenoidin (34, 36) jokaista nauhamaista elintä (24, 25) varten.

4. Jonkin vaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää elimiä nauhamaisessa elimessä olevan ulkoneman (114) viemiseksi heilahtelevan elimen loveen (118) näiden elimien ynteenkytkemiseksi.

5. Jonkin vaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelossa (10), jossa heilahteleva elin sijaitsee, on vaste (130), ja että nauhamainen elin käsittää osan (122), joka voidaan saattaa tarttumaan vasteeseen nauhamaisen elimen liikkeen estämiseksi, kun sitä ei käytetä.

6. Vaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet ulkoneman (114) saattamiseksi loveen (118) irrottavat myös nauhamaisen elimen mainitun osan (122) vasteesta (130), kun nauhamainen elin on tartunnassa hei lajitelevaan elimeen.

7. Jonkin vaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen nauhamainen elin on kiinnitetty siihen kuuluvaan neulaan (14, 16) osalla (20, 22), jonka läpi neulaan johtava lanka juoksee. 12 6041 5