FI60414B - Anordning foer att omvandla en fram och aoter svaengande roerelse till en fram och aoter gaoende linear roerelse - Google Patents

Description

rl rft1 .,.. KUULUTUSJULKAISU , Λ . . .

[] (11) utlAggni ngsskrift 6041 4 • C /45\ latentti myönnetty 11 01 1932 ' latent meddelat y (51) Kv.ik?/int.ci.3 D 05 c 15/26, F 16 H 21/44 SUOM I — FI N LAN D (21) PM*nttlh»k*i»Hi*-P»t*iK«n»öknlnX 771857 (22) Hikumlspllvt — AniBknlngtdag 13*06.77 * (23) Alkupiivt — GIKlgh*tsda( 13-06.77 (41) Tullut julklMktl — Bllvlt offentllj 26.12.77

Patentti· ja rekisterihallitus .... , ... , . .....

_ ^ ' . . . (44) NlhtivUulptnon a kuul. ulkiltun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen v ' Anrtkan utiaCd och utl.tkriftan publkand 30.09 - 8l (32)(33)(31) Pyydutty ttuoikaut — B«|lrd prlorltet 2 5.06.76 USA(US) 699905 (71) Abram Nathaniel Spanel, 3^ Stockton Street, Princeton, New Jersey 085^0, USA(US) (72) P. Frank Eiland, Stamford, Connecticut, David R. Jacobs, New Canaan, Connecticut, usa(us) (7*0 Berggren Oy Ab (5I+) Laite edestakaisen kiertoliikkeen muuttamiseksi suoraviivaiseksi edestakaiseksi liikkeeksi - Anordning för att omvandla en fram och ater svängande rörelse tili en fram och ater g&ende linear rörelse

Esillä oleva keksintö koskee laitetta edestakaisen kiertoliikkeen eli heilahtelevan liikkeen muuttamiseksi suoraviivaiseksi edestakaiseksi liikkeeksi, joka käsittää heilahtelevan elimen, ainakin tämän elimen osan ympäröivän kehäuran, nauhaelimen, joka on sovitettu tarttumaan heilahtelevaan elimeen ja joka erkanee heilahte-levasta elimestä oh jausuur teiden ohjaamana, sekä nauhaelimen hei lajitelevasta elimestä poispäin olevassa päässä olevan työpään, joka on sovitettu liikkumaan edestakaisin, kun nauhaelin on tartunnassa heilahtelevaan elimeen, ja se tarjoaa mahdollisuuden selektiivisesti kytkeä yksityisiä työelimiä joukosta käytettävissä olevia elimiä niin, että voidaan suorittaa monimutkaisia operaatioita, jotka vaativat tarkkoja liike- ja ajoitusfunktioita. Esillä olevasta keksinnöstä on hyötyä monilla aloilla, joista tekstiiliteolli-suusprosessit ovat yksi. Esimerkiksi lankaa voidaan tarkasti annostella ja syöttää langanlähteestä prosessiasemalle käyttämällä hyväksi esillä olevan keksinnön ajatuksia, jolloin työelimet toimivat mäntinä, jotka asettuvat pakkokosketukseen langan kanssa ja siirtävät sitä niin kuin syöttö- ja annostustoimitusta varten on toivottavaa.

6041 4

Lisäksi työelin eli käytetty elin voi olla lankaa upottava neula, katkaisulaite tai mikä tahansa monista erilaisista tekstiilityövai-heissa käytetyistä elimistä. Huomattakoon, että tekstiilikäyttö on vain yksi esimerkki ja että käyttöalat ovat itse asiassa täysin rajattomat käyttävän elimen, so. nauhamaisen elimen fysikaaliset ominaisuudet huomioonottaen. Varsinkin tämän nauhamaisen elimen kevyt paino ja se pieni pinta-ala mihin se mahtuu, tekevät sen soveltuvaksi moniin monimutkaisiin järjestelmiin.

Esillä olevan keksinnön erilaisiin käyttötapoihin tarkemmin perehtymiseksi on syytä tutustua käsiteltävänä oleviin suomalaisiin patenttihakemuksiin n:ot 771856, 771859 ja 771858.

Monissa koneistotyypeissä valtavat voimat ovat tarpeen työelinten kuten esimerkiksi tuftauskoneen neulojen käyttöä varten. Tavanomaisesti neuloja, joita eräissä järjestelmissä on jopa yli tuhat, käytetään käyttölaitteilla, jotka tavallisesti käsittävät nokka-tai epäkeskoakseleilla käytettyjä elimiä, jotka ovat massiivisia kooltaan ja painoltaan. Alkaa käydä mahdottomaksi kehittää käyttövoimia yksityisiä neulayksiköitä varten tavanomaisin keinoin, koska niveljärjestelmä- ja käyttölaitteita yleensä ei voida sulkea riittävän pieneen tilaan, jotta tällaiset koneet tulisivat toteutuskelpoisiksi. Monia etuja saadaan kuitenkin siitä, että neulat voidaan sijoittaa sarjan muotoon, niin että eri neuloihin kussakin sarjassa toimitetaan eriväristä lankaa. Niinpä kuviointia tai kuvioiden toistoa varten värillisin langoin yksi neula neulasarjasta voidaan valita kerrallaan tuftaamaan haluttua väriä. Tällaisen järjestelmän kehittämiseksi valinta- ja käyttölaitteen kuitenkin on oltava verraten pieni ja keveä, niin että se voidaan mahduttaa pienelle alueelle. Tavanomainen kalusto suurine massoineen on sopimatonta.

Tässä mielessä esillä oleva keksintö tarjoaa laitteen, jolla edestakainen kiertoliike eli heilahteleva liike voidaan valinnaisesti muuttaa edestakaiseksi suoraviivaiseksi liikkeeksi, joka laite tunnetaan pääasiallisesti vaatimuksessa 1 esitetyistä tunnusmerkeistä.

Jokainen välikäyttöelin käsittää ohuen, taipuisan (ohjaamattomana ollessaan), mutta ei pysyvästi muotoaan muuttavan, nauhamaisen elimen, joka mieluimmin on terästä. Jokainen näistä nauhamaisista elimistä voi kytkeytyä edestakaisessa kiertoliikkeessä olevaan eli oskilloivaan elimeen. Nauhamainen elin ulkonee tangentin suunnassa elimestä ja sen on oltava ohjattuna kanavamaisessa rakanteessa niin, että kun se on eronnut elimen pinnasta, nauhan kulkutie pysyy suorana. Elimestä poispäin olevasta päästään nauha on kiinnitetty 3 6041 4 työelimeen, joka laitteen käydessä alkaa liikkua edestakaisessa suoraviivaisessa liikkeessä ja suorittaa mielivaltaisen lukumäärän haluttuja toimintoja. Työelintä voidaan käyttää tekemään isku työkohdetta vasten, mutta sen käyttö ei välttämättä rajoitu tämäntyyppiseen toimintaan, koska työelimenä voi olla veitsi tai muu elin, jota käytetään työkappaleen katkaisemiseen.

Nauhamainen elin pakotetaan tai ohjataan kytkeytymään akseliin eli oskilloivaan elimeen ja niin ollen nauha päättyy toisesta päästään salpalaitteeseen, joka on pakotettava kytkeytymään oskilloivaan elimeen solenoidilaitteen avulla. Pieni sähkösolenoidi on riittävä, koska tähän valintatoimeen, so. nauhamaisen elimen saattamiseen salpautumaan oskilloivan elimen vastaanottorakenteeseen, tarvitaan varsin vähän voimaa.

Säätösignaalit solenoidien selektiivistä käyttöä varten voidaan saada mistä tahansa monista tunnetuista luentalaitteista, jotka ovat sopivia muuntamaan informaatiota, kuten kuvioinformaatiota, joka on tallennettuna nauhoille, korteille, rummuille tai muille välineille, sähköisiksi signaaleiksi. Nämä signaalit annetaan synkronisesti koneen toiminnan kanssa.

Solenoidiin yhdistettyä mäntää voidaan käyttää saamaan aikaan mainittu kytkeytyminen ja heti kun solenoidi on saatettu toimintaan, nauhamainen elin ja sen työelin voivat jatkaa edestakaista liikettään kunnes solenoidi kytketään pois päältä.

Lisäksi nauhamaisessa elimessä voi olla muitakin salpauslaitteita, niin että solenoidia asianmukaisesti käyttämällä nauhamainen elin ja siihen liittyvä työelin voidaan asettaa toiseen liikkumattomaan asemaan sen alkuperäisen, ensimmäisen liikkumattoman aseman lisäksi. Näin ollen työelin on liikkumatta ennen kuin nauha kytkeytyy oskilloivaan elimeen ja voi tulla toiseen liikkumattomaan asemaan kun nauha on pakotettu kulkemaan ennaltamäärätty matka, ottaen huomioon, että työelin voi suorittaa tehtäviä kulkiessaan ensimmäisestä toiseen liikkumattomaan asemaansa.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa:

Kuvio 1 on isometrinen kuvanto puheenaolevasta nauhakäyttölaittees-ta, käytettynä annostelemaan ja syöttämään lankaa tekstiilitarkoi-tuksiin, 6041 4 kuvio IA on poikkileikkauskuvanto kuvion 1 mukaisesta oskilloivasta elimestä, kuvio 2 on isometrinen osakuvanto, joka esittää oskilloivan elimen ja nauhan käsittävää käyttölaitetta, kuvio 3 on poikkileikkauskuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista solenoidin ollessa poissa päältä, kuvio 4 on poikkileikkauskuvanto kuvion 2 mukaisesta mekanismista solenoidin ollessa päällä, kuvio 5 on tasokuvanto, joka esittää poikkileikkauksena oskilloivaa elintä yhdessä nauhan käyttölaitteen kanssa, joka mahdollistaa työ-elimen sijoittamisen ensimmäiseen ja toiseen liikkumattomaan asemaan. Nauha ja mekanismi on esitetty ensimmäisessä liikkumattomassa asemassaan, kuvio 6 on samanlainen kuvanto kuin kuvio 5, nauhan ollessa toisessa liikkumattomassa asemassaan, kuvio 6A on poikkileikkauskuvanto otettuna osan poikki oskilloivasta elimestä kuvion 6 viivaa 6A-6A myöten, kuvio 7 on isometrinen kuvanto kuvion 5 mukaisesta nauhasta, kuvio 8 on isometrinen kuvanto kuviossa 5 käytetystä oskilloivasta elimestä, kuvio 9 on vaihtoehtoinen sovellutusmuoto nauhan käyttö- ja salpaus-laitteesta, kuvio 10 esittää erästä toista käyttö- ja salpauslaitteen modifikaatiota .

Niin kuin jo on mainittu, kuvio 1 on isometrinen kuvanto eräästä esillä olevan keksinnön sovellutusmuodosta. Tässä nimenomaisessa sovellutusmuodossa on esitetty langan annostus- ja syöttötoiminnot, sellaisena kuin niitä käytetään tekstiilikoneistossa, joskin on' selvää, että monia erilaisia, tekstiileihin liittymättömiäkin toimintoja voidaan suorittaa. Työalue ja käyttölaite sijaitsevat kotelon 10 sisässä. Elin 14, joka on oskilloiva luonteeltaan, on osaksi esitetty sijoitettuna onteloseinään 15 muodostetun ontelon sisään. Nauhamainen elin 28 näkyy ulottuvana elimen 14 alueelta alempana olevalle työalueelle, jossa se päättyy mäntäelimeen 30. Lankasäie S näkyy ulottuvana lankakanavan 38 läpi ja kosketuksessa männän 30 kanssa.

Käsitettäköön, että elin 14 pistää leveyssuunnassa koneen läpi ja että monia nauhamaisia elimiä 28 voidaan kytkeä samaan ainoaan eli- 5 60414 meen 14. Jokainen elimistä 28 ulottuu kehänmyötäisenä elimen 14 ympäri seinärakenteessa olevien aukkojen läpi. Nauhamaisen elimen 24 reunat ovat ohjattuina ohjausuurteissa 89, jotka pistävät ontelo-seinän 15 sisään niin, että nauhamaisia elimiä 28 voidaan ohjata näissä ohjausuurteissa niiden ulotessa tangentiaalisesti elimestä 14. Selvää on, että uurteita 89 on molemmin puolin seinärakennetta 17 ja että niin ollen nauhamainen elin 28 on ohjattuna molemmista reunoistaan.

Nauhamainen elin 28 on taipuisa elin, joka mieluimmin on ruostumatonta terästä, jonka paksuus on suuruusluokkaa 0,25 mm ja jolle ei voi tapahtua pysyvää muodonmuutosta. Sen on oltava taipuisa, niin että se voi sopeutua siihen ympyrämuotoon, jonka se saa kääriytyes-sään osaksi elimen 14 ympäri, mutta sen on myös pystyttävä kestämään puristusvoimia, joita siihen kohdistuu sen työntyessä alaspäin ollessaan kytkeytyneenä elimeen 14.

Elimen 14 käyttömoottori 58 on esitetty varustettuna laitteella 60, joka voi olla hammasvaihde tai sentapainen mekanismi, jolla voimaa voidaan siirtää kaaviollisesti esitettyyn voimansiirtolait-teeseen. Nokkaelin 63 muodostaa yhteyden elimiä 14 varten.

Huomattakoon, että mäntä 30 ulottuu ontelon 88 muodostamalle työalueelle. Ontelon seinien sisässä ohjausuurteet 89 ulottuvat niin, että ne pysyttävät nauhan 28 lujasti suoraviivaisella kulkutiellä, niin että elimen 14 oskilloiva liike voidaan muuttaa männän 30 edestakaiseksi suoraviivaiseksi liikkeeksi männän kulkiessa edestakaisin nauhaelimen 28 käyttämänä.

Valinnaisesti toimintaan saattava laite, ehkäpä solenoidi 92, saa ohjaussignaaleja nauhaelinten 28 ja niiden asianomaisten mäntien 30 saattamiseksi valinnaisesti toimintaan. Esimerkiksi työelimet eli männät 30 voivat ohjata eriväristen lankojen syöttämistä ja annostamista, jotka langat syötetään yhdelle ainoalle neula-asemalle tuftauskoneessa. Saattamalla selektiivisesti toimintaan jokin noin viidestä tai mistä tahansa lukumäärästä mäntiä asianomaisine väril-1 isine lankoineen, tuftauskoneeseen voidaan syöttää ja annostella valitunvärinen lanka, niin kuin käsiteltävänä olevassa suomalai -sessa patenttihakemuksessa n:o 771856 on selitetty. Kuvioinfor-maatio, esimerkiksi nauhalle, rummuille tai muille välineille 6 60414 tallennettuna, muunnetaan sähköisiksi tai muuntyyppisiksi signaaleiksi, jotka piirustuksessa on esitetty kellosykkeinä ja jotka sitten lähetetään solenoidi-käyttölaitteeseen 92. Välirakenne 93 johtaa käyttötappiin 100, jota solenoidin päältä poissa ollessa työntää akselista 14 poispäin jousi 102.

Niin kuin kuviosta IA näkyy, oskilloiva elin 14 on esitetty poikkileikkauksena, jolloin nauhamainen elin 28 päättyy salpausmeka-nismiin, joka kaaviollisesti on esitetty kohdassa 21, ja joka on sovitettu elimen 14 uurrerakenteeseen, joka selitetään yksityiskohtaisesti kuvioiden 2-4 yhteydessä. Huomattakoon kuitenkin, että eri syvyiset uurteet 18, 116 ja 118 on hiottu tai muulla tavoin muodostettu elimeen 14.

Kuvioissa 2-4 on esitetty kuvanto mekanismista, joka aiheuttaa nauhamaisen elimen 24 (joka voi olla olennaisesti samanlainen kuin nauhamainen elin 28 kuviossa 1) kytkeytymisen oskilloivaan käyttöelimeen eli putkeen 12 (joka voi olla olennaisesti samanlainen kuin kuvion 1 elin 14). Nauhamainen elin eli nauha 24 on oskilloivan elimen eli putken 12 kehäuran 18 sisässä, ja voi liukua siinä mutta sillä ei ole tilaa taipua sen joutuessa alttiiksi puristusvoimille. Nauha 24 saa ulottua elimen 12 ympäri likimäärin 180° (katso kuviota IA) ja sitten liikkumatonta kanavaa eli uurretta (kuten kuvion 1 uurre 89) myöten työelimeen, kuten kuvion 1 mäntään 30. Nauha 24 ulottuu näin ollen työelimestä 30 elimen 12 ympäri kunnes se päättyy kenkään 114. Niin kuin kuvion 2 osakuvannosta näkyy, elin 12 sopii tiukasti kotelossa 10 olevaan onteloon 15 (kuvio 1) ja kehäura 18, joka ohjaa nauhaa 24 on itse asiassa matalin elimessä olevista kolmesta kehäuras-ta. Kenkä 114 on sijoitettu keskisyvään kehäuraan 116, joka ulottuu osaksi elimen ympäri. Kolmannen, syvemmän kehäuran 118 tarkoitus selitetään jäljempänä.

Kenkä 114 voi olla hitsattu, juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty nauhaan 24. Käyttöjousi 120 on hitsattu tai juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty kengän 112 pohjaan ja ulottuu kengän 114 pohjaa myöten osalla tämän pituutta. Huomattakoon, että nauhasta 24 on keskeltä osa leikattu ulos, niin että on saatu ulospistävä "palkeenkieli" eli liuska 122. Tämä ulospistävä liuska 122 on samanlainen kuin kuviossa 7 esitetty nauhan 26 rakenne 132. Kengässä 114 on syvennys 124, jonka sisässä on kokoonpuristuva tappi 126, joka nojaa käyt- 7 60414 töjousta 120 vasten ja ulottuu nauhan 24 ulosleikatun keskustan läpi. Vaste-elin 128 on jäykästi kiinnitetty ja upotettu kotelo-rakenteeseen 10. Käynnistystapin 100 vasen kärki on esitetty ener-giattomassa asemassaan kuvioissa 2 ja 3. Kun mäntä eli käyttötappi 100 on kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa asemassaan, nauha 24 pysyy poissa toiminnasta ulospistävän liuskan 122 vaikutuksesta tämän vastatessa kotelon 10 pintaan 130. Vaste-elin 128 estää nauhaa 24 joutumasta pakotetusti liikkumaan myötäpäivään niin kuin kuvioista 2 ja 3 näkyy.

Kun jokin tietty työelin 30 (kuvio 1) on tarkoitus valita ja niin ollen tämän yksikön nauha 24 on saatettava toimintaan, mäntä eli käyttötappi 100 etenee, siten irrottaen jousen 122 salpauksestaan pinnan 130 kanssa. Kun jousi 122 on avattu salpauksestaan, se kohdistaa puristuksen kokoonpuristuvaan tappiin 126, joka vuorostaan painaa alas käyttöjousen 120. Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 3, käyttöjousi 120 on kiinnitetty vain toiseen päähän kenkää 114, niin että kokoonpuristuva tappi 126 voi pakottaa sen ulospäin kengästä, j sikäli kuin elimen 12 urarakenne sallii. Elimen oskilloidessa se saavuttaa kuvion 3 mukaisen asennon, jolloin kokoonpuristuva tappi 126 pakottaa käyttöjousen 120 alapään kytkentään uurteen 118 kanssa. Elimen 12 tehdessä paluuliikettä käyttöjousi 120 pakot-tuu vastapäiväiseen suuntaan, siten käyttäen nauhaelintä 24. Kun nauha 24 etenee, sen ulospistävä osa eli liuska 122 joutuu loukkuun kehäuraan 18, joka on muodostettu elimen 12 ja liikkumattoman kotelon 10 väliin (niin kuin kuviosta 4 näkyy), jolloin käyttöjousi 120 pysyy käyttöasennossaan. Näin ollen, niin kuin kuviosta 4 näkyy, nauha 24 tulee pakotetuksi niin pitkälle kuin elimen 12 oskilloiva liike sen kuljettaa, koska käyttöjousi 120 on kytkeytyneenä käyttö-loveen eli syvimpään loveen 118. Kun tämä vastapäiväissuuntainen nauhan 24 liike tapahtuu, on ilmeistä, että työelin tulee pakotetuksi alaspäin taskussa eli mäntäkanavassa 88 langansyöttötehtävän suorittamiseksi. Huomattakoon, että joskin kuviossa 1 nauha toimii myötäpäiväiseen suuntaan, niin kuvioissa 2-4 nauha on esitetty käytettynä vastapäiväiseen suuntaan.

Elimen 12 oskilloidessa myötäpäivään elimen 12 pinta 155 on kytkeytyneenä kengän 114 pintaan 157, minkä johdosta nauha 24 palautuu ei-toimivaan asentoonsa, ja jos solenoidilaite on deaktivoinut käyttö-tapin 100, niin ulospistävä kieleke 122 pääsee palaamaan siihen asentoonsa, jossa se vastaa pintaa 130 vasten, ja kokoonpuristuva tappi 8 60414 126 pääsee hellittämään puristuksensa käyttöjousta 120 vasten, joka tällöin palaa ei-käyttävään asentoonsa pitkin kenkää 114 ja irti kytkennästä loven 118 kanssa. Näin ollen elimen 12 oskilloidessa vastapäivään nauha 24 jää seuraavalla kerralla liikkumattomaan, ei-toimivaan asentoonsa. Toisaalta, jos samaa työvälinettä tullaan käyttämään toisen kerran perättäin, solenoidi pysyy päällä ja käyttö-tappi eli mäntä 100 pysyy kuvion 4 mukaisessa asemassaan aiheuttaen sen, että oskilloiva elin 12 käyttää nauhaa 24 toisen jakson ja seuraaviakin jaksoja jos niin halutaan.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty vaihtoehtoinen valinta- ja käyttömeka-nismin sovellutusmuoto. Kuvioiden 5 ja 6 mukainen mekanismi eroaa kuvioissa 2-4 selitetystä seuraavalla tavalla. Kuvioiden 5 ja 6 mukaisen mekanismin tapauksessa nauhamainen elin pakottaa männän 30 (esittämättä - katso kuviota 7) sen ala-asentoon mäntäkanavassa eli -taskussa 88 ja salpautuu pysyttäen männän 30 (katso kuviota 7) tässä asennossa sen sijaan että kuvioiden 2-4 mukaisessa mekanismissa työelin aina nousee elimen oskilloidessa eikä koskaan jää ala-asentoonsa. Näin ollen nauha 26 kuvioissa 5 ja 6 on valittava työntämään mäntää 30 alas ja deaktivoitava vetämään mäntä 30 takaisin sen yliseen deaktivoituun asemaan.

Kuvio 5 on kaaviollinen kuvanto tästä mekanismista esitettynä silloin, kun solenoidi ei ole päällä, niin että kuvion 1 käynnistystappi 100 on vasemmassa asemassaan ja irti kosketuksesta kytkentämekanismin kanssa. Nauhamaisessa elimessä 26 on ulosleikattu kielekeosa 132, jonka rakenne parhaiten selviää tarkastelemalla kuvion 7 isometristä kuvantoa. Nauha 26 on esitetty päättyvänä toiseen ulosleikat-tuun kielekeosaan 134, joka voidaan saattaa kytkeytymään salpajouseen 136, joka on kiinnitetty elimen 13 osaan 137 hitsaamalla, juottamalla tai muulla kiinnityskeinolla. Pysäytysvaste 138 ulkonee sisään päin kotelosta 10 estäen nauhaa 26 jatkamasta matkaansa vastapäivään pitemmälle kuin kuviossa 5 on esitetty.

Niin kuin kuviosta 5 edelleen näkyy, nauhaan 26 on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty kenkä 140, jossa on reikä, johon on sovitettu kokoonpuristuva tappi 142, joka on samanlainen kuin se, joka on selitetty kuvioiden 2-4 yhteydessä. Käyttöjousi 144 on juotettu tai hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty kengän 140 toiseen päähän ja se toimii samalla tavoin kuin kuvioiden 2-4 yhteydessä käsitelty jousi 120.

6041 4

Niin kuin kuviosta 5 edelleen näkyy, mekanismi on siinä asennossa, jossa mäntä 30 on ylisessä asemassaan. Kun käynnistystapin 100 kärki ei sitä estä, nauhan 26 esiinpistävä kieleke 132 on päässyt ponnahtamaan ulos syvennykseen, jossa se vastaa seinän 10 pintaa 146 vasten. Kielekkeen 132 ollessa tässä asennossa, nauha 26 on loukussa toiselta puolen pinnan 146 ja toiselta puolen vasteen 138 välissä. Niin kuin näkyy, tappi 142 ei nojaa käyttöjousta 144 vasten ja käyt-töjousi 144 voi niin ollen jäädä koko pituudeltaan nojaamaan kenkää 140 vasten.

Oskilloivassa elimessä on porras 148, joka oskilloi vastapäivään käyttöjousen 144 alapuolella olevaan kohtaan saakka.

Kuvion 5 mukaisessa asennossa solenoidi 92 on poissa päältä ja käyn-nistystappi 100 vasemmalla. Kun solenoidi 92 kytketään päälle, käyn-nistystappi 100 työntää kielekettä 132 ja kokoonpuristuvaa tappia 142 kohdistamaan puristusta käyttöjouseen 144. Käyttöjousi 144 ulkonee tällöin sisäänpäin elintä 13 kohti sikäli kuin tämän pintamuoto sen sallii. Kun elin 13 oskilloi kuviossa 5 esitettyyn asentoonsa, käyttöjousi napsahtaa sisäänpäin asentoon, jossa se on portaan 148 tiellä, ja kun elin 13 muuttaa suuntaansa oskilloidakseen myötäpäivään, nauha 26 tulee pakotetuksi elimen 13 vastakkaiseen suunnan-muutosasentoon, niin kuin kuviosta 6 näkyy. Tässä asennossa käynnis-tystappi 100 tunkeutuu nauhassa 26 olevaan rakoon 150 ja työntää säp-pijousta 136 niin, että sen säppi ei voi tulla kosketukseen raon 150 esiinpistävän kielekkeen 134 kanssa. Rako 150 näkyy parhaiten kuviossa 7. Niinpä vaikka elin 13 muuttaa suuntaansa ja oskilloi vastapäivään, nauha 26 pysyy etuasemassaan niin, että mäntä eli työelin on alisessa asemassaan kunnes solenoidi 92 kytketään päälle ja käynnistystappi 100 siirtyy kuvion 6 mukaiseen asemaansa. Kun solenoidi 82 kytketään pois päältä, käynnistystappi 100 siirtyy vasemmalle (kuvion 6 mukaisesta asemastaan) ja siten paljastaa raon 150. Kun salpajousi 136 nyt tulee kuvion 6 mukaiseen asentoonsa elimen 13 oskilloidessa vastapäivään, salpajousi 136 tulee kosketukseen raon 150 esiinpistävän kielekkeen 134 kanssa ja aiheuttaa sen, että elin 13 pakottaa nauhan 26 kuvion 5 mukaiseen asemaan.

Kuviossa 6A on esitetty poikkileikkaus-yläkuvanto osasta elintä 13 siten, että yksi asema (keskinen) näkyy ja kaksi asemaa näkyy osaksi. Näitä asemia erottavat toisistaan elimen 13 uloimmat osat 151 10 6041 4 (mitattuna akselin pituuskeskiviivalta). Välittömästi näiden erotusosien 151 vieressä on olat 153, jotka on uurrettu tukemaan nauhamaisia elimiä 26.

Kuviossa 8 kuvioiden 5 ja 6 mukainen elin 13 on esitetty yhdessä salpajousen 136 kanssa, joka tietenkin on kiinnitetty osaan 137.

Niin kuin näkyy, elin 13 on varustettu sarjalla nauhan sijoitus-alueita, jotka ulottuvat elimen pituussuunnassa elinosien 151 toisistaan erottamina. Mikä tahansa lukumäärä eri nauhoja voi olla kytkettävissä samaan akseliin, ja niin kuin kuviosta 6A näkyy, niitä kannattavat hyllyt eli olat 153.

Kuvio 9 esittää vaihtoehtoista sovellutusmuotoa edellisten kuvioiden nauhankytkentä- ja salpausmekanismista. Siinä näkyy kotelo 200, jonka sisään on sovitettu elin 202 siihen sopivaan reikään. Huomattakoon, että kotelo ulottuu sekä elimen ympäri että myös työkoh-dealueelle, jossa kuvion 1 ohjausuurteen 89 kaltainen kanava on ohjaamassa elimestä 202 ulkonevaa nauhamaista elintä eli nauhaa 204. Nauha-elin 204 on sijoitettu niin, että'sen ollessa ei-toiminnallisessa asennossaan sen kiinnittää elin 206, joka näkyy kosketuksessa nauhan 204 kanssa nauhan raon 208 sisässä. Huomattakoon, että nauha 204 ulottuu likimäärin 180° elimen 202 ympäri ja siitä samanlaiseen liikkumattomaan suoraviivaiseen uurteeseen kuin edellä on selitetty.

Nauha 204 päättyy koukkuosaan 210, joka on esitetty vastaamassa kotelon 200 seinäpintaa 212 vasten, joka toimii nauhan myötäpäiväisen liikkeen estävänä vasteena. Solenoidin (esittämättä) käynnistystapin 214 tehtävänä on työntää nauhan 204 koukkuosaa 210 silloin kun solenoidi on päällä tai poissa päältä riippuen laitteen rakenteesta.

Kun solenoidi kytkeytyy päälle, käynnistystappi 214 pakottaa nauhan 204 koukkuosan 210 elimen pintaa vasten, ja kun lovi 216 on suoraan koukun pään 210 alapuolella, nauha 204 kytkeytyy, ja koska nauhan lovi 208 selviytyy elimestä 206, nauha joutuu pakotetuksi vastapäivään elimen pyöriessä vastapäivään. Oskilloiva elin 202 jatkaa nauhan 204 käyttämistä niin kauan kuin käynnistystappi 214 on alhaalla, toiminta-asennossaan.

Kun solenoidi kytketään pois päältä, tappi 214 nousee, ja seuraavan jakson aikana kun elin 202 pyörii myötäpäivään, nauhan 204 koukku-osa 120 nousee käynnistystapin 214 salliessa tämän, ja nauhan kärki vastaa seinäpintaan 212 ja nauhan lovi lomistuu elimeen 206. Seu- 6041 4 raavan kierroksen aikana elin oskilloi ilman nauhaelintä 204, mikä tilanne pysyy kunnes solenoidi uudelleen kytkeytyy päälle.

Kuviossa 10 on esitetty vielä eräs salpaus- ja kytkentämekanismin sovellutusmuoto. Kotelo 200, käynnistystappi 214 ja salpauselin 206 ovat olennaisesti samanlaiset kuin kuviossa 9 esitetyt vastaavat elimet. Nauha 218 on halkaistu ja siinä on kaksi sivuhaaraa 220. Nauhan keskiosassa on samanlainen koukkupää kuin kuviossa 1 on esitetty. Siinä on myös lovi 224 salpaelimen 206 vastaanottamista varten. Kenkä 226 on hitsattu tai juotettu tai muulla tavalla kiinnitetty nauhan 218 sivuosiin 220. - Elin 228 on joko matkan päässä kotelosta 200, niin että muodostuu uurre 230 nauhaa 218 varten niille alueille, joille nauha ulottuu, tai elimeen 228 en tehty kehä-ura nauhatilan 230 saamiseksi. Syvempi kehäura232 ulottuu osaksi akselin kehän ympäri, ja salpauslovi 234 on myös osa elimen 228 rakennetta.

Kun tappi 214 saatetaan toimintaan, nauhan 218 koukkuosa 222 pakot-tuu alaspäin, ja kun elin 228 pyörii kuvion 10 mukaiseen asentoon, koukkuosa 222 lomistuu elimen 228 loveen 234. Koukkuosa 222 tulee työnnetyksi alas niin, että se selviää salpaelimestä 206 ja kun elin 228 pyörii vastapäivään, nauha 218 työntyy elimen mukana, koska koukun 222 kärki on lomistuksessa loveen 234. Kun elin oskilloi myötäpäivään, pinta 236 vetää kenkää 226, ja nauha 218 palautuu. Niin kauan kuin käynnistystappi 214 on painettuna alas, nauha 218 jatkaa oskilloimistaan elimen mukana. Kun käynnistys-tappi 214 nousee ylös, koukun 222 kärki irtoaa, ja elin 228 oskilloi nauhan 218 olematta siihen kytkettynä.

Huomattakoon, että mitä nauhamaisen elimen ja oskilloivan elimen rakenteeseen tulee, niin, mitä pienempi elin on, sitä ohuempi on nauhan oltava. Koska nauha ei saa muuttaa pysyvästi muotoaan, Hook'en jännityslakia ei saa ylittää. Joskin karkaistu ruostumaton teräs on sopivinta ainesta nauhamaista elintä varten, myös muovinau-hoja ja muuta metallia olevia nauhoja voidaan käyttää, kunhan niille ei tapahdu pysyvää muodonmuutosta. Esimerkkinä mainittakoon, että on todettu, että ruostumatonteräksiset nauhat, joiden paksuus on suuruusluokkaa 0,25 mm, ovat kelvollisia tässä käsiteltyihin tehtäviin silloin kun käytetään 12,7 cm:n käyttöelintä.

Claims (13)

1. Laite edestakaisen kiertoliikkeen eli heilahtelevan liikkeen muuttamiseksi suoraviivaiseksi edestakaiseksi liikkeeksi, joka käsittää heilahtelevan elimen (12, 13, 14), ainakin tämän elimen osan ympäröivän kehäuran (18), nauhaelimen (24, 26, 28), joka on sovitettu tarttumaan heilahtelevaan elimeen ja joka erkanee hei-lahtelevasta elimestä ohjausuurteiden ohjaamana, sekä nauhaelimen heilahtelevasta elimestä poispäin olevassa päässä olevan työpään (30), joka on sovitettu liikkumaan edestakaisin, kun nauhaelin on tartunnassa heilahtelevaan elimeen, tunnettu siitä, että laite käsittää elimiä, jotka saattavat nauhaelimen (24, 26, 28) valinnaisesti tarttumaan heilahtelevaan elimeen (12, 13, 14).

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on useita nauhaelimiä (24, 26, 28) ja että se käsittää elimiä ainakin yhden nauhaelimen saattamiseksi valinnaisesti tarttumaan heilahtelevaan elimeen (12, 13, 14).

3. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että joko heilahtelevassa elimessä tai nauhaelimessä on lovi (118) ja toisessa niistä ulkonema (114), ja että laitteessa on elimiä (100) ulkoneman pakottamiseksi loveen nauhaelimen siten saattamiseksi tarttumaan heilahtelevaan elimeen.

4. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kehäurassa (18) on vasteosa (130) ja että nauhaelimessä on tar-tuntaosa (122), joka voidaan saattaa tarttumaan vasteosaan nauha-elimen liikkeen estämiseksi, kun sitä ei käytetä.

5. Vaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu painimesta (100) nauhaelimen tartuntaosan (122) painamiseksi irti tartunnasta vasteosaan ja nauhaelimen painamiseksi tartuntaan heilahtelevan elimen kanssa.

6. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu elimistä nauha-elimen pitämiseksi ulkoasennossaan, kun heilahteleva elin jatkaa heilahteluaan.

7. Vaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet nauhaelimen pitämiseksi liilkoasennossaan käsittävät nauha-elimessä olevan raon (150), joka on sovitettu tarttumaan ulkopuo- 13 6041 4 liseen rakenteeseen.

8. Vaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu elimistä nauha-elimen vapauttamiseksi ulkoasennostaan.

9. Vaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet nauhaelimen (202) vapauttamiseksi käsittävät ulkopuolisen rakenteen (100), jonka vaikutuksesta joustava salpahaka (136), joka on kiinnitetty heilahtelevan elimen (13) osaan, pääsee tarttumaan nauhaelimen rakoon (150) .

10. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nauhaelin päättyy kytkentäosaan (210) ja että heilahtelevassa elimessä on rako (216) kytkentäosan vastaanottamiseksi, kun nauhaelin on tartunnassa heilahtelevään elimeen.

11. Vaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu elimistä (214) nauhaelimen kytkentäosan (210) pakottamiseksi tarttumaan heilahtelevan elimen rakoon (216) .

12. Vaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu kiinteästä salpaelimestä (206) ja nauhaelimessä olevasta raosta (208; 224) salpaelimen vastaanottamiseksi, kun nauhaelin ei ole tartunnassa heilahtelevaan elimeen.

12 6041 4 Patenttivaatimukset τ τ

13. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tartunnan aikaansaavat elimet käsittävät solenoidin (92) ja sole-noidipainimen (100).