FI115039B - Nastaton rengas - Google Patents

Description

115039 j 1

Nastaton rengas

Esillä oleva keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaiseen nastattomaan renkaaseen, joka takaa hyvät 5 ajo-ominaisuudet lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla tarvitsematta nastoja kulutuspinnalla.

Kulutuspintaan upotetuilla nastoilla varustettujen nastarenkaiden käyttö on ollut suosittua lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla ajavissa autoissa. Viime vuosina 10 kasvava määrä paikallisia viranomaisia on kuitenkin kieltänyt nastarenkaiden käytön, koska ne aiheuttavat ongelman kuluttamalla lumetonta tai jäätöntä kestopäällysteen pintaa nastojen esiintyöntyvällä päällä.

Näin ollen sellaisten nastattomien renkaiden käyttö on 15 lisääntymässä, jotka takaavat ajo-ominaisuuksissa parantumisen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla nastoja käyttämättä. Tällaisilla nastattomilla renkailla niiden ajo-ominaisuuksia lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla on parannettu varustamalla rengas lohkokuviolla, joka käsittää lu-20 kuisia lohkoja, missä kuhunkin lohkoon on muodostettu useita uurteita.

» ·

Suori tusominai suuksi in, jotka renkailla on oltava, kuuluvat kuitenkin liikkeellelähtö- ja kiihdytysominaisuudet, jarrutusominaisuudet, kaarreajo-ominaisuudet ja mäennousu-t 25 ominaisuudet, ja on välttämätöntä, että näiden suori- • i · ' ' • · tusominaisuuksien kesken saavutetaan hyvä tasapaino. Ta-vallisilla nastattomilla renkailla on kuitenkin painotettu

I I I

jarrutusominaisuuksien paranemista lumi- tai jääpeitteisillä , tienpinnoilla, ja niiden ei voi sanoa olevan täysin tyydyttä- I i · ;;; 30 viä muissa suorituskykyä koskevissa suhteissa.

Lisäksi tavanomaisilla nastattomilla renkailla on ol-lut se ongelma, että niiden ajo-ominaisuudet moottoriteillä tienpinnan ollessa lumeton tai jäätön ovat varsin huonot.

T Paremman tarttumisen lumi- ja jääpintoihin takaa- 35 miseksi nastattomien renkaiden reunat on muodostettu suo-rakulmaisiksi reunoiksi, mutta tämä aiheuttaa ajon epävaka-vuutta eli "vaeltelua" pyörän raiteisiin muodostuneissa kulu- 2 115039 misurissa.

Toisena ongelmana nastattomilla renkailla, jotka on suunniteltu erityisesti pitämään lämpötila alhaisena, on se, että niihin pyrkii muodostumaan kumimuodostumia, joilla on 5 taipumus aikaansaada heikompi tarttuminen paljaaseen kesto-päällysteeseen. Ajoneuvo, johon on asennettu tällaiset renkaat, pyrkii kaarreajossa olemaan lisääntyneessä määrin ali-ohj autuva.

Kun viime aikoina nastarenkaiden käytön kieltäneiden 10 paikallisviranomaisten määrä on kasvanut, niin on olemassa kasvava tarve sellaisten nastattomien renkaiden kehittämiselle, joilla on paremmat ajo-ominaisuudet lumettomalla tai jäättömällä moottoriteillä.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena siksi on aikaan-15 saada sellainen nastaton rengas, jonka ajo-ominaisuuksia on parannettu, erityisesti mitä tulee kaarreajo-ominaisuuksiin lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla.

Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada nastaton rengas, jonka ajo-ominaisuuksia on 20 parannettu ei ainoastaan lumi- tai jääpeitteisillä tien pinnoilla vaan myös lumettomilla tai jäättömillä moottoriteillä. !,’>· Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada nastaton rengas, jonka ajo-ominaisuuksia on j':‘; parannettu ei ainoastaan lumi- tai jääpeitteisillä tien * * : 25 pinnoilla vaan myös lumettomilla tai jäättömillä moottori- • · teillä.

Tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk- 1 » t kiosan mukaisella renkaalla. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti muodostetaan nastaton rengas, jonka kulutuspinta-30 kuvio käsittää lohkoja, joita rajaavat pitkittäis- ja poikit-taisurat ja joissa on ainakin yksi renkaan ympäryssuunnassa oleva lohkorivi. Ympäryssuunnassa olevat lohkot ovat sellai- » siä, että ainakin yksi alalohko on muodostettu kulutuspinta-kuvion yhteen jakoväliin viereisen lohkon ulkopuolelle ren-35 kaan pyörimisakselin suunnassa. Alalohkoa erottaa loh-·.' kosta aliura, jonka syvyys on pienempi kuin pitkittäis- 115039 3 ja poikittaisurien syvyys ja jonka pitempi sivu on ympä-ryssuunnassa ja lyhyempi sivu pyörimisakselin suunnassa.

Lisäksi mitkä tahansa kaksi alalohkoa, jotka on muodostettu keskiviivan vastakkaisille puolille maakoske-5 tusalueen kautta ja joita keskiviivasta erottavat yhtä suuret välit, vuorottelevat ympäryssuunnassa.

Lisäksi on edullista, mikäli kohoalueiden pinta-alan L suhde ura-alueiden pinta-alaan S on asetettu olemaan välillä L/S = (0,5 - 0,65)/(0,5 - 0,35).

10 Lisäksi nastaton rengas täyttää vielä seuraavat ehdot: m/M = 0,025 - 0,050 a/c = 0,055 - 0,15 d/D = 0,40 - 0,80 15 0,2 < e/T < 0,8 missä M on jakovälin kohoalueiden pinta-ala yhdellä kulu-tuspintakuvion jakovälillä; m on yhden alalohkon pinta-ala; a on alalohkon leveys; c on alalohkon pituus; D on pitkittäis- tai poikittaisuran syvyys; d on aliuran sy-20 vyys; e on etäisyys keskiviivasta maakosketusalueen kautta alalohkoon; ja T on puolet maanpinnan kanssa kosketuksessa .·. : olevan kulutuspinnan alueen leveydestä.

t·*.] Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti muodos- • t !’! tetaan nastaton rengas, jonka kulutuspinnassa on lohkoja, • « · ) \ 25 joita rajaavat pitkittäis- ja poikittaisurat, missä kuhun- * * · ’· ’· kin reunaosaan sovitettujen reunalohkojen kulutuspinnan • · reunasta säteen suunnassa sisäänpäin olevaan tukiosaan on ·.·· muodostettu syvennykset ja että renkaan ollessa asennettu normaalille vanteelle ja täytetty ilmalla β/α = 0,05 -;* 30 0,15 ja γ/δ = 0,1 - 0,3, missä kirjain a edustaa sen kol- mion alaa, jonka rajaavat renkaan pyörimisakselin sisäl-. tävää tasoa pitkin otetun renkaan osan kulutuspinnan reu-

4 I

I nasta säteen suunnassa kulkeva pystysuora viiva, tukiosan sivuviiva ja suora viiva, joka on pyörimisakselin suuntai-35 nen etäisyydellä A, joka on neljännes renkaan korkeudesta i 115039 j 4 H, suorasta viivasta, joka on vedetty pyörimisakselin suuntaisesti renkaan ulkokehän reunasta, kirjain β edustaa kunkin mainitun syvennyksen poikkileikkauksen pinta-alaa, kirjain γ edustaa kussakin mainitussa syvennyksessä olevan 5 aukon pinta-alaa, kirjain δ edustaa tukiosan pinta-alaa ja kulma Θ edustaa sitä kulmaa, jonka mainitun kulutuspinnan reunasta säteen suunnassa oleva pystysuora viiva muodostaa kunkin tukiosan sivuviivan kanssa ja joka on asetettu olemaan välillä 10 - 40 astetta.

10 Tämän keksinnön aikaansaamat alalohkot myötävai kuttavat paitsi renkaan ajo-ominaisuuksien paranemiseen lumi- ja jääpeitteisillä tienpinnoilla ja myös suurentavat rengaskuvion poikittaisjäykkyyttä riittävällä määrällä sivuluisun estämiseksi ja kaarreajon rajanopeuden suurenta- 15 miseksi, samalla kun nämä alalohkot varmistavat, että ajo-! neuvon, mikäli se joutuu sivuluisuun, asentoa voidaan hel posti korjata, jolloin sen ohjattavuus paranee.

Ilman mitään alalohkoja kulutuspintakuvion yhdellä jakovälillä saadaan vain riittämätön sivuluisun estovaiku-{ 20 tus yhden jakovälin osuudella, ja rehkaan ympäryssuunnassa aikaansaatu luistonestovaikutus tulee niin epätasaiseksi, että se vaikuttaa haitallisesti lumi- tai jääpeitteisillä • · tienpinnoilla kulkevan ajoneuvon stabiilisuuteen.

Jos L/S on pienempi kuin 0,5/0,5 (= 1), niin koho- • * * 25 alueiden pinta-ala L on liian pieni ja siitä johtuen loh- • » · kot ovat niin pienet, että niiden jäykkyys pienenee, mikä *;;j pienentää tartuntavoimaa tienpinnassa. Jos L/S on suurempi * < · '·’ ‘ kuin 0, 65/0,35 (= 65/35), niin ura-alueiden pinta-ala S on liian pieni ja siitä johtuen urat ovat liian kapeat muo- , ·* 30 dostaakseen riittävän määrän lumipurseita lumisella pin- : nalla ajettaessa, jolloin renkaan ja tienpinnan välinen kitkavoima pienenee niin paljon, että se huonontaa sen ajo-ominaisuuksia lumisella pinnalla.

Jos m/M on pienempi kuin 0, 025, niin yksittäiset : 35 sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin pienet, että nii- 5 115039 den poikittaisjäykkyys on riittämätön tarkoitetun ohjattavuuden parannuksen aikaansaamiseksi.

Jos m/M on suurempi kuin 0,050, niin yksittäiset sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin suuret, että nii-5 den muoto muuttuu vain pienessä määrin, jolloin ne aikaansaavat alentuneen sivuluisunestovaikutuksen.

Jos a/c on pienempi kuin 0,055 alalohkot ovat niin kapeita, että niiden jäykkyys ei ole enää riittävä. Jos a/c on suurempi kuin 0,15, niin alalohkot muuttavat muoto-10 aan vain niin pienissä määrin, että luistonestovaikutus vähenee.

Jos d/D on pienempi kuin 0,40, niin aliurat ovat niin matalat, että ne aikaansaavat ainoastaan vähäisen vaikutuksen urina. Jos d/D on suurempi kuin 0,80, niin ! 15 aliurat ovat niin syvät, että alalohkojen jäykkyys piene nee .

Reunalohkojen tukiosiin muodostetut syvennykset pienentävät reunalohkojen jäykkyyttä ja absorboivat sen iskun, joka syntyy, kun kulutuspinnan reunat neliömäisissä 20 reunaosissa koskettavat kulumisuria, myötävaikuttaen siten i "vaeltelua" estävästi.

.·, ; Lisäksi poikittaisvoima, joka kohdistuu reunaosaan * * · kummankin etupyörän ulkosivulla ajoneuvon ajaessa kaar-teessä, absorboituu tehokkaasti etupyörien sivuluisun es- • # · * 25 tämiseksi, samalla kun aliohjautumisen esiintyminen vähe- '· '· nee.

Suhteiden β/α ja γ/δ arvot ovat mieluummin vastaa-V * vasti väleillä 0,05 - 0,15 ja 0,1 - 0,3. Jos vastaavien alueiden alarajoja ei saavuteta, niin tämän keksinnön tar-!· 30 koitettuja vaikutuksia ei saada aikaan. Jos ylärajat yli- tetään, niin paitsi että tartuntavoima pienenee, esiintyy , myös lisäongelma, kuten ilmasulkeumia renkaan valmistuksen aikana.

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön erään suo-*; 35 ritusmuodon mukaista nastatonta rengasta, missä kulutus- i 6 115039 pinta on esitetty tasoon kuvattuna, kuvio 2 esittää kuviossa 1 esitetyn kulutuspinnan osaa suurennettuna, kuvio 3A on kuvion 2 poikkileikkaus A - A, 5 kuvio 3B on kuvion 2 poikkileikkaus B - B, kuvio 3C on kuvion 2 poikkileikkaus C - C, kuvio 3D on kuvion 2 poikkileikkaus D - D, kuvio 4 esittää esimerkin ja vertailuesimerkin 1 nastatonta rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon 10 kuvattuna, kuvio 5 esittää vertailuesimerkin 2 nastatonta rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna, kuvio 6 esittää vertailuesimerkin 3 nastatonta rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna, 15 ja kuvio 7 esittää vertailuesimerkin 4 nastatonta rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna.

Kuvio 8 on esillä olevan keksinnön ajatuksen toteuttavan nastattoman renkaan toisella sivulla olevan tu-20 kiosan perspektiivikuvanto, kuvio 9 on kuviossa 1 esitetyn nastattoman renkaan ,·, ; osittaispoikkileikkaus, • » · kuviot 10A - 10D esittävät perspektiivikuvantona • » y, tämän keksinnön mukaisen tukiosan neljää erilaista muotoa * · · '·'·* 25 ja • · -7 *· '· kuvio 10E esittää tavallisen nastattoman renkaan tukiosan muotoa.

V * Tämän keksinnön suoritusmuotoja on seuraavassa se litetty oheisiin piirustuksiin viitaten.

·* 30 Kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, kulutuspinnal- la 1 on ekvatoriaalitasossa keskellä oleva pitkittäisura 1 t 2, joka kulkee renkaan ympäryssuunnassa. Keskellä olevan > t '· pitkittäisuran 2 kummallekin puolelle on muodostettu pit- ‘ kittäinen väliura 3 ja ulompi pitkittäisura 4. Poikittais- ·'; 35 urat 5 on muodostettu siten, että ne ulottuvat kulutuspin- < » * 7 115039 nan toisesta reunasta la kulutuspinnan toiseen reunaan la renkaan leveyssuunnassa. Keskellä oleva pitkittäisura 2, pitkittäiset väliurat 3 ja poikittaisurat 5 rajaavat sisä-lohkot 6; pitkittäiset väliurat 3, ulommat pitkittäisurat 5 4 ja poikittaisurat 5 rajaavat ulkolohkot 7 ja ulommat pitkittäisurat 4, kulutuspinnan reunat la ja poikittaisurat 5 rajaavat reunalohkot 8.

Huomattakoon, että pitkittäiset väliurat 3 eivät ole ympäryssuunnassa samalla viivalla, vaan ne on porras-10 tettu leveyssuunnassa, joten pitkittäisten väliurien 3 ja poikittaisurien 5 risteyskohdissa sisälohkojen 6 ja ulko-lohkojen 7 reunat eivät sijaitse suorilla viivoilla ympäryssuunnassa, vaan ne ovat siirtyneet toistensa suhteen, jolloin saadaan aikaan tehostunut pureutuminen lumen tai i 15 jään pintaan paremman tarttumiskyvyn varmistamiseksi.

Kuhunkin sisälohkoon 6 on muodostettu uurteet 9 siten, että niiden vastakkaiset päät ovat yhteydessä keskellä olevaan pitkittäisuraan 2 ja pitkittäiseen väliuraan 3/ kuhunkin ulkolohkoon 7 on muodostettu uurteet 10 siten, 20 että niiden vastakkaiset päät ovat yhteydessä pitkittäiseen väliuraan 3 ja ulompaan pitkittäisuraan 4; kuhunkin .·, : reunalohkoon 8 on muodostettu uurteet 11 siten, että nii- den vastakkaiset päät ovat yhteydessä ulommaiseen pitkit- • · TI täisuraan 4 ja kulutuspinnan reunaan la. Kuhunkin lohkoon • · · • i t ; *t 25 muodostettavien uurteiden lukumäärä on tyypillisesti kol- '· '· mesta viiteen (tarkasteltavassa suoritusmuodossa neljä) ja muita uurteita tai kanavia ei tarvitse käyttää.

V * Nämä uurteet suurentavat kosketuspinta-alaa lohkon ja lumi- tai jääpintojen välillä, jotta saadaan aikaan pa-;· 30 rempi tarttuminen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla.

Lisäksi ne saavat aikaan lunta tai jäätä kyntävän vaikutuksen paremman vetovoiman aikaansaamiseksi lumi- tai jää- : peitteisillä tienpinnoilla. Lisäksi se, että uurteet ovat * » ‘ yhteydessä pitkittäisuriin, myötävaikuttaa urien näiden 35 vaikutusten huomattavaan paranemiseen.

i 8 115039

Jos kussakin lohkoista 6, 7 ja 8 on vähemmän kuin kolme uurretta, niin lohkojen jäykkyys on liian suuri parantaakseen ajo-ominaisuuksia lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla. Jos uurteiden lukumäärä on suurempi kuin 5 viisi, niin lohkojen jäykkyys pienenee niin paljon, että se vaikuttaa haitallisesti renkaan ohjattavuuteen erityisesti kuivilla teillä.

Näiden vaikutusten varmistamiseksi täydellisemmin on toivottavaa, että uurteet kulkevat sellaisen matkan, 10 joka on pitempi kuin lohkot akselin suunnassa. Tarkasteltavassa suoritusmuodossa tämä saadaan aikaan muodostamalla kunkin uurteen keskiosaan aaltomainen kuvio.

Sisälohkojen 6 (tai ulkolohkojen 7) kussakin ympä-ryssuuntaisessa rivissä joka toinen lohko on varustettu 15 sivuluisun estävällä sisemmällä alalohkolla 12 (ulommalla alalohkolla 13) renkaan pyörimisakselin suunnasta ulospäin ja aliuran 6a (tai 7a) erottamana, joka on muodostettu sellaiseksi, että sen syvyys on pienempi kuin urien 2, 3, 4 ja 5 syvyys (katso kuvio 4). Sisemmän alalohkon 12 (tai ! 20 ulomman alalohkon 13) pitempi sivu on ympäryssuuntainen ja lyhyempi sivu pyörimisakselin suuntainen. Kukin sisempi . . alalohko 12 on siirretty viereiseen ulompaan alalohkoon 13 • · · ).,* nähden ympäryssuunnassa yhtä lohkoa vastaavan matkan.

» » ‘y;’ On erityisesti syytä mainita, että mitä tulee nii- t t i 25 hin sisälohkojen 6 ympäryssuuntaisiin riveihin, jotka on muodostettu keskiviivan OL molemmin puolin maakosketus-alueen kautta, sisemmät alalohkot 12, jotka on asetettu : yhtä suuren välin päähän keskiviivasta OL, vuorottelevat ympäryssuunnassa. Samoin, mitä tulee niihin ulkolohkojen 7 30 ympäryssuuntaisiin riveihin, jotka on muodostettu keski-. viivan OL molemmin puolin maakosketusalueen kautta, ulom mat alalohkot 13, jotka on asetettu yhtä suuren välin pää- » * ", hän keskiviivasta OL, vuorottelevat ympäryssuunnassa.

Nämä sisemmät alalohkot 12 ja ulommat alalohkot 13 35 myötävaikuttavat paitsi renkaan ajo-ominaisuuksien parane- 9 115039 miseen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla, myös kulu-tuspintakuvion poikittaisjäykkyyden suurenemiseen sellaisella määrällä, joka on riittävä estämään sivuluisun ja suurentamaan kaarreajon rajanopeutta samalla kun nämä ala-5 lohkot varmistavat, että ajoneuvon, mikäli se joutuu sivuluisuun, asentoa voidaan helposti korjata, jolloin sen ohjattavuus paranee.

Kunkin reunalohkon 8 kulutuspinnan reuna la on yhdistetty tukiosaan 14, joka ulottuu renkaan jompaankumpaan 10 sivuosaan 15 asti, ja tukiosaan 14 on muodostettu syvennykset 16. Syvennykset 16 pienentävät reunalohkojen 8 jäykkyyttä siten, että ne estävät paitsi "vaeltelun" ajettaessa moottoriteiden lumettomilla tai jäättömillä kesto-päällysteillä, myös aliohjautumisen ajoneuvon ajaessa 15 kaarteessa.

Suositeltavaa on, että kulutuspinnan toisella sivulla olevan reunan la ja kulutuspinnan toisella sivulla olevan reunan la välillä olevalla maakosketusalueella ko-hoalueiden pinta-alan L, joka on kaikkien lohkojen 6, 7, 20 8, 12 ja 13 pinta-alojen kokonaissumma renkaan koko kehäl lä, suhteen ura-alueiden pinta-alaan S, joka on kaikissa . . urissa 2, 3, 4, 5, 6a ja 7a olevien aukkojen pinta-alojen • · · kokonaissumma, tulisi olla välillä L/S = (0,5 - 0,65)/ *·*·’ (0,5 - 0,35), edellyttäen että maakosketusalueen koko- 25 naispinta-alan ilmaisee lauseke L + S = 1.

• · ·.*! Jos L/S on pienempi kuin 0,5/0,5 = 1, niin koho- » ttj·’ alueiden pinta-ala L on liian pieni ja siitä johtuen loh- kot ovat niin pieniä, että niiden jäykkyys pienenee, mikä t pienentää tartuntavoimaa tienpinnalla. Jos L/S on suurempi 30 kuin 0,65/0,35 (= 65/35), niin ura-alueiden pinta-ala S on liian pieni ja siitä johtuen urat ovat liian kapeat muodostaakseen riittävän määrän lumipurseita lumisella pin-ί nalla ajettaessa, jolloin renkaan ja tien pinnan välinen kitkavoima pienenee niin paljon, että se huonontaa sen 35 ajo-ominaisuuksia lumisella pinnalla.

ίο 115039

Suositeltavaa on myös, että jos M ilmaisee jalkovälillä oleva kohoalueiden pinta-alan, joka on lohkojen 6, 7, 8, 12 ja 13 pinta-alojen summa kulutuspintakuvion yh dellä jakovälillä, ja jos m ilmaisee yhden sisemmän ala-5 lohkon 12 tai yhden ulomman alalohkon pinta-alan, m:n ja M:n suhde tulisi asettaa olemaan välillä m/M = 0,025 -0,050.

Jos m/M on pienempi kuin 0, 025, niin joko yksittäiset sisemmät alalohkot 12 tai ulommat alalohkot 13 ovat 10 niin pienet, että niiden poikittaisjäykkyys on riittämätön tarkoitetun ohjattavuuden parannuksen takaamiseksi.

Jos m/M on suurempi kuin 0, 050, niin yksittäiset sisemmät alalohkot 12 tai ulommat alalohkot ovat niin suuret, että niiden muoto muuttuu vain pienessä määrin, joi-j ! 15 loin ne aikaansaavat alentuneen sivuluisunestovaikutuksen.

On myös toivottavaa, että kunkin sisemmän alalohkon 12 ja ulomman alalohkon 13 leveyden a suhde sen pituuteen c asetetaan välille a/c = 0,055 - 0,15. Jos a/c on pienempi kuin 0,055, niin alalohkot 12 ja 13 ovat niin ka-20 peat, että niiden jäykkyys on riittämätön. Jos a/c on suurempi kuin 0,15, niin kummatkin alalohkot 12 ja 13 muutta-. vat muotoaan vain pienessä määrin aikaansaaden alentuneen !.,* sivuluisunestovaikutuksen.

• · *;·;* Lisäsuosituksena on, että d/D on välillä 0,40 - • · · 25 0,80, missä D edustaa kunkin uran 2, 3, 4 ja 5 syvyyttä ja • » • · · *. d edustaa kunkin aliuran 6a ja 7a syvyyttä. Jos d/D on pienempi kuin 0,40, niin aliurat 6a ja 7a ovat liian mata-: : : lat toimiakseen urina tehokkaasti. Jos d/D on suurempi kuin 0,80, niin aliurat 6a ja 7a ovat niin syvät, että si-30 sempien alalohkojen 12 ja ulompien alalohkojen 13 jäykkyys , . pienenee.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksissa on olen-naista, että kulutuspintakuvion yhdelle jakovälille muodostetaan ainakin yksi sisempi alalohko 12 ja ainakin yksi 35 ulompi alalohko 13.

11 115039

Ilman mitään kulutuspintakuvion yhdellä jakovälil-lä olevia alalohkoja joko sisempien alalohkojen 12 tai ulompien alalohkojen 13 kysymyksessä ollen yhden jakovälin osuus saa aikaan vain riittämättömän sivuluisunestovaiku-5 tuksen, ja renkaan ympäryssuunnassa aikaansaatu luistones-tovaikutus tulee niin epätasaiseksi, että se vaikuttaa haitallisesti lumi- tai jääpeitteisellä tienpinnalla kulkevan ajoneuvon stabiilisuuteen.

Esillä olevassa keksinnössä on myös suositeltavaa, 10 että jos etäisyys keskiviivasta OL kulutuspinnan 1 maa-kosketusalueen kautta maakosketusalueen keskiviivaa lähempänä olevan sisemmän alalohkon 12 reunaviivaan ilmaistaan eiillä, kun taas etäisyys keskiviivasta OL maakosketusalueen kautta maakosketusalueen keskiviivaa lähempänä ole-15 van ulomman alalohkon 13 reunaviivaan ilmaistaan e2:lla, niin sisemmät alalohkot 12 ja ulommat alalohkot 13 tulisi muodostaa sellaiselle alueelle, joka täyttää ehdon 0,2 < e/T < 0,8, missä e edustaa ei:tä tai e2:ta ja T on puolet maakosketusalueen leveydestä, joka on yhtä kuin renkaan 20 vastakkaisilla sivuilla olevien kulutuspinnan reunojen la välinen etäisyys.

t. . Jos e/T on yhtä suuri tai pienempi kuin 0,2, niin sisempien alalohkojen 6 leveys pienenee renkaan pyörimis- » 1 akselin suunnassa ja niiden jäykkyys myös pienenee aiheut-25 taen haitallisia vaikutuksia renkaan suoritusominaisuuk-*. ·: siin, kuten veto-ominaisuuksiin ja lumi- tai jääpeittei- sillä tienpinnoilla ajon stabiilisuuteen.

: Jos e/T on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,8, niin reunalohkojen 8 leveys pienenee renkaan pyörimisakselin h 30 suunnassa ja niiden jäykkyys myös pienenee, mikä myöskin , ·, vaikuttaa haitallisesti renkaan suoritusominaisuuksiin, kuten veto-ominaisuuksiin ja lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla ajon stabiilisuuteen.

Keksinnön mukaisen koerenkaan (esimerkki 1; katso . 35 kuvio 4), kolmen vertailtavan koerenkaan (vertailuesimer- * > i 12 115039 kit 1-3), joissa oli alalohkot mutta jotka olivat rakenteellisesti tämän keksinnön piirin ulkopuolella yhden tai useamman näkökohdan mukaan, sekä yhden muun vertailtavan koerenkaan (vertailuesimerkki 4), jolla oli tekniikan ta-5 soa edustava rakenne, suorituskykyä testattiin. Testitulokset sekä asianomaisten renkaiden spesifikaatiot on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

Vertailuesimerkin 1 (katso kuvio 4) rengas oli tämän keksinnön piirin ulkopuolella ainoastaan suhteen d/D 10 osalta (= 0,34 < 0,40, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin alaraja).

Vertailuesimerkin 2 (katso kuvio 5) rengas oli tämän keksinnön piirin ulkopuolella suhteen m/M (= 0,0145 < 0,025, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin alara-15 ja) ja suhteen a/c osalta (= 0,050 < 0,055, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin alaraja) .

Vertailuesimerkin 3 (katso kuvio 6) rengas oli tämän keksinnön piirin ulkopuolella suhteen m/M (= 0,058 > 0,050, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin ylära-20 ja) ja suhteen a/c osalta (= 0,200 > 0,15, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin yläraja).

S, : Vertailuesimerkin 4 (katso kuvio 7) renkaalla oli I.,‘ tavanomainen sisempiä ja ulompia alalohkoja vailla oleva kulutuspintakuvio.

25 Mitä tulee taulukoiden 1 ja 2 indeksien esittämiin d suoritusarvoihin, kriteereinä ovat vertailuesimerkin 4 tiedot ja mitä suuremmat indeksit ovat, sitä parempi on · suorituskyky. 1 · 13 115039

Taulukko 1

Vertailu- Vertailu-Esimerkki 1 esimerkki 1 esimerkki 2 5 L/S 0,58/0,42 0,58/0,42 0,56/0,44 m/M 0,029 0,029 0,0145 10 a/c 0,100 0,100 0,050 d/D 0,588 0,34 0,588

Alalohkojen lukum. 222 15 yhdellä jakovälillä (e/T) ei/T 0,27 0,27 0,29 e2/T 0, 62 0, 62 0, 64 20 (Suorituskyky jäällä)

Kaarreajosuorituskyvyn 105 102 102 indeksi 25

Pujotteluaikaindeksi 106 102 101 (Suorituskyky lumella) 30 Koeajoradan läpiajoon 98,09 101,34 102,22 kulunut aika ; (sekuntia) ; Kaarreajonopeus, kun 32, 6 31,2 31,1 **; 35 R = 35 m (km/h) ; Stabiilisuusarvostelu 7 6 6 *. : kaistanvaihdon aikana ‘O; 40 Ohjattavuus sivuluisun 876 jälkeen > 5 14 115039

Taulukko 2

Vertailu- Vertailu-esimerkki 3 esimerkki 4 L/S 0,60/0,40 0,55/0,45 m/M 0,058 10 a/c 0,200 d/D 0,588

Alalohkojen lukum. 2 15 yhdellä jakovälillä (e/T) ei/T 0,25 e2/T 0,60 20 (Suorituskyky jäällä)

Kaarreajosuorituskyvyn 101 100 indeksi 25

Pujotteluaikaindeksi 103 100 (Suorituskyky lumella) 30 Koeajoradan läpiajoon 101,87 103,40 kulunut aika ,.t : (sekuntia)

Kaarreajonopeus, kun 30, 9 29,3 35 R = 35 m (km/h)

• · I

. . Stabiilisuusarvostelu 7 5 • * · *. kaistanvaihdon aikana 40 Ohjattavuus sivuluisun 5 5 : jälkeen

Kuten taulukoista 1 ja 2 nähdään, patenttivaatimuksen 1 mukaisten alalohkojen muodostaminen myötävaikutti • 45 renkaan suoritusominaisuuksien paranemiseen sekä lumella että jäällä; huomattakoon erityisesti, että muodostamalla ’’ sellaiset alalohkot, jotka täyttivät esillä olevan keksin- non mukaiset vaatimukset, suoritusominaisuuksia jäällä ja » : 115039 15 lumella, erityisesti kaarreajo-ominaisuuksia, voitiin edelleen parantaa.

Kun tämän keksinnön mukaisella nastattomalla renkaalla on tässä selitetyt rakennepiirteet, sillä on seu-5 raavat hyvät puolet.

Alalohkojen muodostaminen vaikuttaa paitsi renkaan ajo-ominaisuuksia lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla parantavasti, myös kulutuspintakuvion poikittaisjäykkyyttä riittävällä määrällä suurentavasta estääkseen sivuluisun 10 ja suurentaakseen kaarreajon rajanopeutta, samalla kun nämä alalohkot varmistavat, että ajoneuvon, mikäli se joutuu sivuluisuun, asentoa voidaan helposti korjata, jolloin sen ohjattavuus paranee.

Ilman mitään kulutuspintakuvion yhdellä jako-15 välillä olevia alalohkoja joko sisempien alalohkojen 12 tai ulompien alalohkojen 13 kysymyksessä ollen yhden jako-välin osuus saa aikaan vain riittämätön sivuluisunesto- vaikutuksen, ja renkaan ympäryssuunnassa aikaansaatu luis-tonestovaikutus tulee niin epätasaiseksi, että se vaikut-i 20 taa haitallisesti lumi- tai jääpeitteisellä tienpinnalla kulkevan ajoneuvon stabiilisuuteen.

; Jos L/S on pienempi kuin 0,5/0,5 (= 1), niin koho- alueiden pinta-ala L on liian pieni ja siitä johtuen lohkot ovat niin pienet, että niiden jäykkyys pienenee, mikä 25 pienentää tartuntavoimaa tienpinnassa. Jos L/S on suurempi *. : kuin 0,65/0,35 (65/35), niin ura-alueiden pinta-ala S on liian pieni ja siitä johtuen urat ovat liian kapeat muo- '/· : dostaakseen riittävän määrän lumipurseita lumisella pin nalla ajettaessa, jolloin renkaan ja tien pinnan välinen .* 30 kitkavoima pienenee niin paljon, että se huonontaa sen * I I t ajo-ominaisuuksia lumisella pinnalla.

Jos m/M on pienempi kuin 0, 025, niin yksittäiset • · sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin pienet, että nii-den poikittaisjäykkyys on riittämätön tarkoitetun ohjatta-35 vuuden parannuksen saavuttamiseksi lumi- tai jääpeittei- * » » ! 16 115039 sillä tienpinnoilla.

Jos m/M on suurempi kuin 0,050, niin yksittäiset sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin suuret, että niiden muoto muuttuu vain pienessä määrin, jolloin ne aikaan-5 saavat sivuluisunestovaikutuksen vähenemisen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla.

Jos d/D on pienempi kuin 0,40, niin aliurat ovat liian matalat siten, että ne saavat urina aikaan vain vähäisen vaikutuksen. Jos d/D on suurempi kuin 0,80, niin 10 aliurat ovat niin syvät, että alalohkojen jäykkyys pienenee .

Tämän keksinnön muita suoritusmuotoja on selitetty seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä nastattomassa renkaas-15 sa kunkin reunalohkon 8 kulutuspinnan reuna la on yhdistetty tukiosaan 4, joka ulottuu renkaan jompaankumpaan sivuosaan 15, ja tukiosaan 14 on muodostettu syvennykset 16 (katso kuviot 3 ja 8).

: Kuten kuviossa 9 on esitetty, ilmalla täytetyn 20 renkaan kulutuspinnan reunasta la säteen suunnassa kulkevan pystysuoran viivan VL tukiosan 14 sivuvirvan SL kanssa ; muodostama kulma Θ asetetaan välille 10 - 40 astetta (tar- i..’ kasteltavassa suoritusmuodossa Θ = 32°) .

• ·

Tarkastellaan kolmiota S, jonka muodostavat pysty-’ 25 suora viiva VL, sivuviiva SL ja suora viiva HL, joka on '· ’ renkaan pyörimisakselin suuntainen etäisyydellä A (A = * I · H/4) suorasta viivasta, joka on vedetty pyörimisakselin V ’ suuntaisena renkaan ulommasta kehäreunasta OL, missä H on renkaan korkeus, jonka määrittelee etäisyys perusviivasta *;* 30 BL (vanteen vertailutasosta) OL:ään. Tarkastellaan myös kunkin tukiosassa 14 olevan syvennyksen 16 poikkileikkaus-, ta s (tässä suoritusmuodossa kolmion muotoinen) pyörimis- • ; akselin sisältävää tasoa myöten otettuna. Jos kolmion S ja t · · 4 · poikkileikkauksen s pinta-aloja merkitään vastaavasti kir-35 jäimillä a ja B, niin on välttämätöntä, että suhde β/α on ♦ » 17 115039 välillä 0,05 - 0,15 (tässä suoritusmuodossa β/α = 0,13).

Syvennykset 16 pienentävät reunalohkojen 8 jäykkyyttä estäen "vaeltelun" ja aliohjautumisen.

Jos β/α on pienempi kuin 0,05, niin syvennykset 16 5 ovat liian pienet saadakseen aikaan tarkoitetut vaikutukset; jos β/α on suurempi kuin 0,15, niin paitsi että tar-tuntavoima pienenee, esiintyy myös ongelmia, kuten ilma-sulkeumia renkaan valmistuksen aikana.

Oletetaan, että kussakin syvennyksessä 16 olevan 10 aukon pinta-alaa merkitään kirjaimella γ (katso kuvio 2); oletetaan myös, että reunalohkon 8, jota ympäröi tukipin-nan 17 sivuviiva, pinta-ala (mukaan luettuna syvennyksessä 16 olevan aukon pinta-ala) on pinta-ala δ. Keksinnön mukaan suhteen γ/δ on määritelty olevan välillä 0,1 - 0,3 15 (tässä suoritusmuodossa γ/δ = 0,21) ja kulma Θ, jonka säteen suunnassa kulutuspinnan sivureunasta lähtevä pystysuora viiva muodostaa tukiosan sivuviivan kanssa, asetetaan välille 10 - 40 astetta.

Nämä ehdot ovat välttämättömät parempien ajo-omi-20 naisuuksien aikaansaamiseksi lumettomilla tai jäättömillä moottoriteillä, kuten esimerkiksi kaarreajo-ominaisuuksien ja stabiilisuuden parantamiseksi tien kulumisurissa ajet-taessa. Jos γ/δ on pienempi kuin 0,1, niin syvennykset 16 • · » ovat liian pienet saadakseen aikaan halutut vaikutukset; .·. ; 25 jos γ/δ on suurempi kuin 0,3, niin paitsi että tartunta- • » » • · voima pienenee, esiintyy myös ongelmia, kuten ilmasulkeu-mia renkaan valmistuksen aikana.

t * · * » *

Esillä olevan keksinnön mukaan konstruoitiin koe-renkaita ja niiden suorituskykyä testattiin ja verrattiin 30 tavalliseen renkaaseen. Testitulokset on esitetty taulu-* koissa 3 ja 4.

: Ensimmäisessä tämän keksinnön mukaisessa koeren- » kaassa (esimerkki 2) ei lohkoissa ollut uurteita renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja tukiosissa 14 olevien syven-35 nysten 16 poikkileikkaus oli kolmion muotoinen (katso ku- 18 115039 vio 10A).

Toisessa tämän keksinnön mukaisessa koerenkaassa (esimerkki 3) ei lohkoissa ollut uurteita renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja syvennysten 16 poikkileikkaus oli 5 suorakulmion muotoinen (katso kuvio 10B).

Kolmannessa tämän keksinnön mukaisessa koerenkaassa (esimerkki 4) lohkoissa oli uurteet renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja syvennysten 16 poikkileikkaus oli kolmion muotoinen (katso edellä olevissa kappaleissa seli-10 tetty suoritusmuoto).

Neljännessä tämän keksinnön mukaisessa koerenkaassa (esimerkki 5) lohkoissa oli uurteet renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja syvennysten 16 poikkileikkaus oli suorakulmion muotoinen (katso kuvio 10D).

15 Vertailukohteena olevassa tavanomaisessa renkaassa (vertailuesimerkki 5) lohkoissa oli uurteet renkaan pyörimisakselin suunnassa, mutta tukiosissa 14 ei ollut mitään syvennyksiä (katso kuvio 10E).

* * • ' · • · • · • · • * · • > · • * i • « 1 ·- t · * » » * l · - » · » (

♦ * I

• »

Taulukko 3 19 115039

Esimerkki 2 Esimerkki 3 Esimerkki 4 5 β/α 0,078 0,18 0,13 γ/δ 0,17 0,17 0,21 θ 17° 17° 32° 10

Suoritusominaisuudet lumettomilla tai jäättömillä moottoriteillä 15 (stabiilisuus suoraan 7 77 ajettaessa) (stabiilisuus kaistan- 8 67 vaihdon aikana) 20 (kaarreajo-ominaisuudet) 7 68

Koeajoradan läpiajoaika 63,21 67,01 62,54 25 Ajaminen tien kulumisurissa (kulumisurissa) 878 (ajo pois kulumisurista) 7 68 30

Suoritusominaisuudet lumi-; tai jääpinnalla (jarrutus lumella) 102 102 103 .v, 35 ·,·,· (jarrutus jäällä) 104 101 100 ’· ‘ (kaarreajo jäällä; 105 102 100 ·;· R = 25 m) »41» ♦ * · j 20 i 115039 I Taulukko 4

Vertailu-

Esimerkki 5 Esimerkki 6 esimerkki 5 5 β/α 0,13 0,042 γ/δ 0,34 0,21 10 θ 32° 32° 32°

Suoritusominaisuudet lumettomilla tai jäättömillä moottoriteillä 15 (stabiilisuus suoraan 7 66 aj ettaessa) (stabiilisuus kaistan- 6 65 20 vaihdon aikana) (kaarreajo-ominaisuudet) 6 65

Koeajoradan läpiajoaika 65,89 67,01 68,70 25

Ajaminen tien kulumisurissa (kulumisurissa) 7 76 30 (ajo pois kulumisurista) 7 66 • '<· Suoritusominaisuudet lumi- • · .···, tai jääpinnalla • · 35 (jarrutus lumella) 102 100 100 (jarrutus jäällä) 101 101 100 ··-·’ (kaarreajo jäällä; 102 100 100 40 R = 25 m)

Kuten taulukoista 3 ja 4 nähdään, tämän keksinnön ^ mukaisten koerenkaiden suorituskyky lumettomilla tai jäät- tömillä moottoriteillä oli parempi kuin vertailukohteena • 45 olevalla renkaalla, ilman että ajo-ominaisuudet olisivat huonontuneet lumi- ja jääpeitteisillä tienpinnoilla ajettaessa.

21 115039

Kun tämän keksinnön mukaisella nastattomalla renkaalla on tässä selitetyt rakennepiirteet, sillä on seu-raavat hyvät puolet.

Reunalohkojen tukiosiin muodostetut syvennykset 5 pienentävät reunalohkojen jäykkyyttä ja absorboivat sen iskun, joka kehittyy, kun kulutuspinnan reunat nelikulmaisissa reunoissa koskettavat tien kulumisuria, jolloin ne osaltaan vaikuttavat "vaeltelua" estävästi.

Lisäksi poikittaisvoima, joka kohdistuu reunaosaan 10 kummankin etupyörän ulkosivulla ajoneuvon ajaessa kaarteessa, absorboituu tehokkaasti etupyörien sivuluisun estämiseksi, samalla kun aliohjautumisen esiintyminen vähenee .

• * * » I t t

Claims (4)

22 115039

1. Nastaton rengas, jonka kulutuspinta käsittää useita pitkittäisuria (2, 3, 4) ja useita poikittaisuria 5 (5) , jotka määrittävät ainakin kaksi lohkoriviä, jolloin ainakin yksi pitkittäinen väliura (3) ja yksi ulompi pit-kittäisura (4) on aikaansaatu keskellä olevan pitkit-täisuran molemmille puolille, joka keskellä oleva pitkittää sura (2) jatkuu renkaan ympäryssuunnassa (OL), kun taas 10 poikittaisurat (5) on aikaansaatu siten, että ne jatkuvat kulutuspinnan toisesta reunasta (la) kulutuspinnan toiseen reunaan (la) renkaan leveyssuunnassa, tunnettu siitä, että pitkittäinen väliura (3) on muodostettu kahden tyyp-15 pisistä pitkittäisurista, jotka on järjestetty porrastetusti siten, että niitä on poikkeutettu toisistaan renkaan leveys suunnan suuntaan, renkaan kussakin lohkossa on useita uurteita (9, 10) , jotka jatkuvat olennaisesti yhdensuuntaisina renkaan 20 leveys suuntaan, ,·, ; joka toinen lohko sisemmässä lohkojoukossa (6) tai • I t ulommassa lohkojoukossa (7) , jotka lohkojoukot on järjes- • · tetty ympäryssuuntaan, on erotettu renkaan akselin suuntaan • * · ';*·[ ulospäin olevasta alalohkosta (12, 13) aliuralla (6a, 7a), • · · '· 25 joka on pitkittäisen väliuran (3) ja ainakin toisen ulom masta pitkittäisurasta (4) ja keskellä olevasta pitkit- v : täisurasta (2) välissä, jolloin missään alalohkossa (12, 13. ei ole uraa, kunkin aliuran (6a, 7a) ollessa matalampi ·*· kuin pitkittäisurat (2, 3, 4) ja poikittaisurat (5), jol- 30 loin kullakin alalohkolla (12, 13) on renkaan ympäryssuun-’ , nassa pidempi sivu (c) , joka on olennaisesti renkaan ympä- j ryssuunnan kanssa, ja renkaan leveyssuunnassa lyhyempi sivu (a) , ja alalohkot (12, 13), jotka vuorottelevat renkaan ym- ’ : 35 päryssuunnassa sisemmässä lohkojoukossa (6 - 6) ja ulommas sa lohkojoukossa (7 - 7), on sijoitettu ennalta määritellyn 23 115039 etäisyyden (el, e2) päähän keskellä olevan pitkittäisuran (2) keskiviivasta (OL), jolloin sisemmät lohkot (6) ja ulommat lohkot (7) määrittävät lohkojärjestelyn keskellä olevan pitkittäisuran (2) molemmille puolille, sisempien 5 lohkojen (6) ja ulompien lohkojen (7) kunkin sivun ollessa järjestetty keskellä olevan pitkittäisuran (2) ja pitkittäisen väliuran (3), tai pitkittäisen väliuran (3) ja ulomman pitkittäisuran (4) väliin, vastaavasti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nastaton rengas, 10 tunnettu siitä, että mainittu nastaton rengas täyttää seuraavat ehdot: 0,5/0,5 < L/S < 0,65/0,35; ja L + S = 1, 15 missä L tarkoittaa renkaan kulutuspinnan leveyssuuntaisten reunojen välillä olevalla maakosketusalueella olevien kaikkien kohoalueiden (6, 7, 8, 12, 13) pinta-alaa, joka on kaikkien lohkojen ja alalohkojen kokonaispinta-ala renkaan koko kehällä, ja S tarkoittaa renkaan kulutuspinnan leveys-20 suuntaisten reunojen välillä olevalla maakosketusalueella • · · *· ’· olevien kaikkien ura-alueiden (2, 3, 4, 5, 6a, 7a) pinta- alaa, joka on kaikkien urien ja aliurien kokonais-pinta-ala renkaan koko kehällä.

/· 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nastaton rengas, i* 25 tunnettu siitä, että se lisäksi täyttää seuraavat ; ‘; ehdot: 0,025 < m/M < 0,050; 0,055 < a/c < 0,15; 0,40 < d/D < 0,80; ‘ 30 ja ! 0,2 < e/T < 0,8, missä M on kaikkien lohkojen ja alalohkojen jakovälin koho-: alueiden (6,7,8,12,13) pinta-ala kulutuspintakuvioinnin (1) yhdessä jakovälissä, m on yhden alalohkon (12, 13) pinta- 35 ala, a on yhden alalohkon (12, 13) leveys, c on yhden ala- 24 115039 lohkon (12, 13) pituus, D on yhden pitkittäis- (2) tai poi-kittaisuran (5) syvyys, d on yhden aliuran (6a, 7a) syvyys, e on etäisyys keskiviivasta yhteen alalohkoon (12, 13) ja T on puolet aksiaalisten kulutuspinnan päiden välisten etäi-5 syyden leveydestä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nastaton rengas, tunnettu siitä, että se lisäksi täyttää seuraavat ehdot: 0,025 < m/M < 0,050, 10 0,055 < a/c < 0,15, 0,40 < d/D <0,80 ja 0,2 < e/T < 0,8, missä M on kaikkien lohkojen ja alalohkojen jakovälin koho-15 alueiden (6,7,8,12,13) pinta-ala kulutuspintakuvioinnin (1) yhdessä jakovälissä, m on yhden alalohkon (12, 13) pinta- ala, a on yhden alalohkon (12, 13) leveys, c on yhden ala-lohkon (12, 13) pituus, D on yhden pitkittäis- (2) tai poi-kittaisuran (5) syvyys, d on yhden aliuran (6a, 7a) syvyys, 20 e on etäisyys keskiviivasta yhteen alalohkoon (12, 13) ja T on puolet aksiaalisten kulutuspinnan päiden välisten etäi-syyden leveydestä. » I t * » * ' ! · ' · » 25 115039