FI109334B - Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi - Google Patents

Description

109334

MENETELMÄ PITKÄAIKAISESTI VAPAUTUVAN KOOSTUMUKSEN MUODOSTAMISEKSI

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määriteltyä menetelmää pitkä-5 aikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi.

Usein peptidilääkeaineilla on suun tai ruuansulatuskanavan ulkopuolisesta antamisen jälkeen heikko biokäyttökelpoisuus veressä, esim. johtuen niiden lyhyestä biologisesta puoliintumisajasta, joka aiheutuu 10 niiden metabolisesta epävakaisuudesta. Suun tai nenän kautta annettuna on niillä usein lisäksi heikko imeytyminen limakalvojen läpi. On vaikea saavuttaa pidemmän ajanjakson yli terapeuttisesti merkityksellistä pitoisuutta veressä. On ehdotettu antaa ruuansulatus-15 kanavan ulkopuolisesta peptidilääkeaineita depotkoos- tumuksena biohajoavassa polymeerissä, esimerkiksi mik-ropartikkeleina tai implantteina, jolloin niiden pitkäaikainen vapautuminen on mahdollista viipymäajan jälkeen polymeerissä, joka suojaa peptidiä biologisen 20 väliaineen entsymaattisia ja hydrolyyttisia vaikutuksia vastaan.

·...· Vaikka joitakin ruuansulatuskanavan ulkopuoli,· lisiä peptidilääkeaineiden depotkoostumuksia polymee- . : rissä mikropartikkelin tai implantin muodossa tunne- 25 taan, saavutetaan tyydyttäviä peptidin vapautumispro- fiileja käytännössä hyvin harvoissa tapauksissa. Jotta • > > .·*·. saavutetaan jatkuva peptidin vapautuminen siten, että • · lääkeaineen seerumitaso on terapeuttisesti aktiivinen ja haluttaessa välttää liian korkeat lääkeaineen see-3 0 rumi väkevyydet, jotka aiheuttavat ei-toivottuja farma- ...' kologisia sivureaktioita, täytyy ryhtyä erikoistoimen- .:· piteisiin.

.···. Peptidilääkeaineen vapautuma smal li riippuu • · ’’ lukuisista tekijöistä, esimerkiksi peptidin tyypistä ·. u 3 5 ja esimerkiksi onko se läsnä vapaana tai muussa muo-

» » I

dossa, esimerkiksi suolana, joka voi vaikuttaa sen vesiliukoisuuteen. Toinen tärkeä tekijä on polymeerin 2 109334 valinta laajasta kirjallisuudessa kuvatusta mahdollisuuksien luettelosta.

Jokaisella polymeerityypillä on sille ominainen biologinen hajoamisnopeus. Vapaita karboksyyliryh-5 miä voi syntyä, jotka vaikuttavat pH arvoon polymeerissä ja siten osaltaan vaikuttavat peptidin vesiliukoisuuteen ja siten sen vapautumismalliin.

Muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa de-potkoostumuksen vapautumismalliin, ovat lääkeaineen 10 pitoisuus sen polymeerisessä kantoaineessa, sen jakaantumistapa polymeerissä, partikkelikoko ja implantissa lisäksi sen muoto. Lisäksi vaikuttaa koostumuksen sijainti vaikutuksen alaisessa kehossa.

Tähän mennessä ei somatostatiinikoostumusta I 15 pitkäaikaisesti vapautuvassa muodossa ruuansulatus kanavan ulkopuolisesti annettavaksi ole tullut markkinoille johtuen ehkä siitä, että ei ole löydetty koostumusta, jolla olisi tyydyttävä seerumitasoprofiili.

Entuudestaan tunnetaan lääkeaineiden polymee-20 rikoostumuksia, jotka on suunniteltu antamaan pidennetty tai viivästetty lääkeaineen vapautuminen.

US-patentti nro 3773919 käsittää kontrol-. .·. loidut lääkeaineen vapautumiskoostumukset, joissa lää- keaine, esimerkiksi vesiliukoinen peptidi on disper-25 soitu biohajoavaan ja bioyhteensopivaan lineaariseen polylaktidi- tai polylaktidi-ko-glykolidipolymeeriin.

’···' Kuitenkaan lääkeaineen vapautumismalleja ei ole kuvat- ·...· tu eikä somatostatiiniin ole viitattu. US-patentissa 4293539 kuvataan bakteereja tappavia koostumuksia mik-30 ropartikkelimuodossa.

US-patentissa 4675189 kuvataan pitkäaikaises- * » * ti vapautuvia koostumuksia, joissa on LHRN analogista ·;;; dekapeptidinafareliinia ja samansukuisia LHRN analoge- ja polylaktidi-ko-glykolidi-polymeerissä. Vapautumis-35 mallia ei ole kuvattu.

Biologisten lääkeaineiden, entsyymien ja rokotteiden pitkäaikaista vapautumista mikropartikke- 3 109334 leista on kuvannut T. Chang, J. Bioeng., vol. 1, s. 25 32, 1976. Maitohapon polymeerejä/kopolymeerejä ja laktidi/glykolidikopolymeerejä ja niiden sukuisia koostumuksia käytettäväksi kirurgisissa sovellutuksis-5 sa pitkäaikaisesti vapautuen ja biohajoten on kuvattu US-patenteissa 3991776; 4076798 ja 4118470.

Euroopan patenttihakemuksissa 0203031 kuva taan somatostatiinioktapeptidi analogien ryhmä, esimerkiksi yhdiste RC-160, jolla on kaava: 10 * * D-Phe-Cys-Tyr-D-Trp-Lys-Val-Cys-Trp-NH2, jossa on silta -Cys-osien välillä, sarakkeissa 15 - 16.

Mahdollisuus, että somastotatiini on mikro-kapseloitu polyaktidi-ko-glykolidi polymeerin kanssa, 15 on mainittu patenttivaatimuksessa 18, mutta ohjeita kuinka saavutetaan jatkuvat terapeuttisesti aktiivinen seerumitaso ei ole annettu.

US patentissa nro 4011312 kuvataan, että jatkuva mikrobeja tappavan lääkeaineen vapautuminen, esi-20 merkiksi vesiliukoisen B polymyksiinin, alhaisen mole-kyylipainon (alle 2000) polylaktidi-ko-glykolidi side-aineesta ja suhteellisen korkea glykolidipitoisesta . .*. implantmuodosta, voidaan saavuttaa kun implantti si- ···. joitetaan lehmän utaretiehyeihin. Lääke vapautuu lyhy- 2 5 en ajan kuluessa johtuen korkeasta glykolidi pitoisuu- • · ;*; desta ja polymeerin alhaisesta molekyylipainosta, jot- '*·’ ka kumpikin stimuloivat polymeerin nopeaa biohajoamis- ta ja siten vaikuttavat lääkeaineen nopeaan vapautumiseen. Suhteellisen korkea lääkeaineen sisältöpitoisuus : 3 0 vaikuttaa lisäksi nopeaan lääkeaineen vapautumiseen.

Somastotiineja ja lääkeaineen vapautumismalleja ei ku- » · · vattu.

·;;; Euroopan patentissa nro 58481 kuvataan vesi- ···’ liukoisen peptidin jatkuvan vapautumisen polylaktidi- ·/·.! 35 polymeeri-implantista stimulointi alentamalla ainakin • · osan polymeerimolekyyleistä molekyylipainoa, lisäämällä glykolidiyksiköitä polymeerimolekyyliin, lisäämällä 4 109334 polymeerin segmenttipolymeeriluonnetta käytettäessä polylaktidi-ko-glykolidimolekyylejä, lisäämällä poly-meerimatriisin lääkeainepitoisuutta ja suurentamalla implantin pinta-alaa. Vaikka somatostatiinit mainitaan 5 vesiliukoisina peptideinä, ei somatostatiinin vapautu-mismalleja ole kuvattu eikä ole indikoitu kuinka nämä kaikki parametrit yhdistetään, jotta saavutetaan esimerkiksi jatkuva somatostatiinin seerumitaso vähintään viikon, esimerkiksi yhden kuukauden yli.

10 Euroopan patentissa nro 92918 kuvataan, että peptidien, edullisesti hydrofiilisten peptidien, jatkuva vapautuminen pidennetyn ajanjakson yli voidaan saavuttaa, kun peptidi on liitetty tavanomaiseen hydrofobiseen polymeerisideaineeseen, esimerkiksi poly-15 laktidiin, joka on tehty vettä imevämmäksi liittämällä sen molekyyliin hydrofiilinen yksikkö, esimerkiksi po-lyetyleeniglykoli, polyvinyylialkoholi, dekstraani, polymetakryyliamidi. Hydrofiilinen vaikutus amfapaattiseen polymeeriin annetaan kaikilla etyleenioksidi-20 ryhmillä kun kyseessä on polyetyleeniglykoliyksikkö, vapailla hydroksyyliryhmillä kun kyseessä on polyvi-nyylialkoholi tai dekstraaniyksikkö, tai amidiryhmillä . kun kyseessä on polymetakryyliamidiyksikkö. Johtuen .t hydrof iilisen yksikön läsnäolosta polymeerimolekyy- 25 leissä saa implantti hydrogeeliominaisuuksia veden ab- “* sorption jälkeen. Somatostatiini mainitaan hydrofiili- '···* senä peptidinä, mutta vapautumisprofiilia ei ole ku- ·...* vattu, eikä ole viitattu minkä tyyppinen polymeeri on edullinen tälle peptidille, tai mikä molekyylipaino ja 3 0 kuinka monta hydrofiilistä ryhmää sillä tulisi olla.

UK-patentissa GB 21454222 B on kuvattu, että monentyyppisten lääkeaineiden, esimerkiksi vitamiini-;;; en, entsyymien, antibioottien ja antigeenien jatkuva ’···' vapautuminen voidaan aikaansaada yli pidennetyn ajan- 35 jakson, kun lääkeaine liitetään esimerkiksi mikropar- tikkelikokoiseen implattiin, joka on tehty polyolipo-lymeeristä, esimerkiksi glukoosista tai mannitolista, j 109334 5 ja jolla on yksi tai useampi, edullisesti vähintään 3, polylaktidiesteriryhmää. Polylaktidiesteriryhmät sisältävät edullisesti esimerkiksi glykolidiyksiköt. Peptideitä, esimerkiksi somatostatiineja, ei mainita 5 lääkeaineina eikä seerumin lääkeainetasoja ole esitetty.

Tämä keksintö koskee menetelmää peptidin, joka on valittu ryhmästä kalsitoniini, lypressiini tai somatostatiini, kuten oktreotidin, pitkäaikaisesti va-10 pautuvan koostumuksen esimerkiksi mikropartikkelikoos-tumuksen muodostamiseksi, jotka antavat tyydyttävän lääkeaineen plasmatason ja ovat biohajoavassa, bioyh-teensopivassa polymeerissä, esimerkiksi kapseloituna polymeerisideaineeseen. Polymeerisideaine voi olla 15 synteettinen tai luonnossa esiintyvä polymeeri.

Mikropartikkeleita voidaan valmistaa tavanomaisella tekniikalla, esimerkiksi orgaanisen faasin erotustekniikalla, joissa polymeeri saostetaan yhdessä lääkeaineen kanssa, jonka jälkeen saatu tuote kovete-20 taan kun faasierotus- tai kolmoisemulsiotekniikkaa käytetään.

, Haluttaessa pitkäaikaisesti vapautuva koostu- mus voi olla implant muodossa.

··. Minkä tahansa lääkeaineen mikropartikkeli 25 voidaan valmistaa.

Esillä oleva keksintö käsittää menetelmän ;;; pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamisek- si, joka koostumus käsittää peptidin, joka on valittu ryhmästä kalsitoniini, lypressiini tai somatostatiini ’·.'·· 30 lineaarisessa 40/δο - 60Λο polyaktidi-ko-gly- ‘ : kolidipolymeerissä, jossa on molekyylipainoltaan Mw 25000 - 10000 ketjuja, ja jonka polydispersioaste Mw/Mn *!!! on 1,2 - 2 ja jossa on peptidiä pitoisuudessa 0,2 - 10 p-%, jossa liuotetaan polylaktidi-ko-glykolidi-35 polymeeri liuottimeen, esimerkiksi metyleenikloridiin, johon peptidi ei liukene, dispergoidaan peptidin alko-holinen liuos polymeeri-liuotinkoostumukseen, lisätään 109334 6 faasin indusoijaa, esim. silikoniöljyä, sekoitetaan valinnaisesti heksaanin kanssa, suodatetaan, pestään ja kuivataan mikrokapselin muodostamiseksi ja sekoitetaan mikrokapselituote sopivaan injektioapuaineeseen.

5 Olemme havainneet, että oktreotidin uusi suo la on pamoaatti, mikä on hyvin stabiili tällaisissa koostumuksissa. Oktreotidipamoaatin valmistusmenetelmässä annetaan oktreotidin reagoida embonihapon (tai sen reaktiivisen johdannaisen) kanssa.

10 Edellä määritellyn mukainen depotkoostumus annetaan erityisesti hoidettaessa liikakärkisyyttä tai rintasyöpää ruuansulatuskanavan ulkopuolisesta hoitoa tarvitsevalle kohteelle.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käy- 15 tetyt peptidit voivat olla kalsitoniini, kuten salmon kalsitoniin, lypressiini ja luonnossa esiintyvä soma-tostatiini ja sen synteettiset analogit.

Luonnossa esiintyvä somatostatiini on yksi edullisista yhdisteistä ja se on tetradekapeptidi, 20 jolla on kaava:

Ala-Gly-Cys-Lys-Asn-Phe-Phe-Trp

I I

·'·, Cys-Ser-Thr-Phe-Thr-Lys • t 25 • · ;;; Tätä hormonia valmistavat hypotalasmusrauha- t · “*·;* nen samoin kuin muut elimet, esimerkiksi maha-suoli- * · ·...’ seutu, ja se vaikuttaa yhdessä GRF:n kanssa, tutustu aivolisäkesyntyisen kasvuhormonivapauttajan hermosää-

• I

30 telyyn. Sen lisäksi, että somatostatiini estää GH va-pautumisen aivolisäkesyntyisesti, on se tehokas lukuisien järjestelmien estäjä, mukaan lukien keskus- ja f ·;;* ääreishermostollisen, mahalaukun ja ohutsuolen, ja *··’ suonen sileän lihaksen järjestelmät. Se myös estää in- :‘\i 35 suliinin ja glukagonin vapautumisen.

• ·

Termi 11 somatostatiini" käsittää sen analogit ja johdannaiset. Niillä ymmärretään suora ketjuisia, - I > 7 109334 siltaisia tai syklisiä polypeptidejä, joissa yksi tai useampi aminohappoyksikkö on jäänyt pois ja/tai on korvattu yhdellä tai useammalla aminoradikaalilla : ja/tai joissa yksi tai useampi reaktiokykyinen ryhmä 5 on korvattu yhdellä tai useammalla muulla reaktioky-! kyisellä ryhmällä ja/tai yksi tai useampi ryhmistä on korvattu yhdellä tai useammalla muulla isosteerisellä ryhmällä. Yleisesti termi kattaa kaikki ne biologisesti aktiivisen peptidin muunnetut johdannaiset, joilla 10 on laadullisesti vastaava vaikutus kuin muuttumattomalla somatostatiinipeptidillä.

Vaikuttavat somatostatiinin analogit ovat siten käyttökelpoisia korvaamaan luontaisen somatostatiinin vaikutusta fysiologisten toimintojen säätelys-15 sä. Edullisia tunnettuja somatostatiineja ovat: * * a) (D)Phe-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli (geneerinen nimi octreotidi) * * 20 b) (D)Phe-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys-ThrNH2 * * c) (D)Phe-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys-ThrNH2 * * *. d) (D)Trp-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Cys-ThrNH2 *,25 * * e) (D)Phe-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Cys-ThrNH2 * ’ * * f) 3- (2-naftyyli) - (D) Ala-Cys-Tyr- (D)Trp-Lys-Val-Cys-ThrNH2 » · 30 * * g) (D) Phe-Cys-Tyr-(D) Trp-Lys-Val-Cys-P-Nal-NH2 , ★ * s * · h) 3-(2-naftyyli)-Ala-Cys-Tyr-(D) Trp-Lys-Val-Cys-β-Nal-NH2 35 * * ; : i) (D)Phe-Cys-p-Nal-(D)Trp-Lys-Val-Cys-Thr-NH2 I 109334 ; 8 joissa kussakin yhdisteessä a) - i) on silta aminohappojen välillä, jotka on merkitty * kuten seuraavassa kaavassa on merkitty.

Muita edullisia somatostatiineja ovat: 5 *__________________________*

I I

H-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Phe-Cys-OH

(katso Vale et ai., Metabolism, 27, liite 1, 139 (1978)), 10 * *

Asn-Phe-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Phe-Gaba (katso Euroopan patenttijulkaisu nro 1295 ja hakemus 15 nro 78100994.9), * *

MeAla-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Phe (katso Verber et ai., Life Sciences, 34, 1371-1378 (1984) ja Euroopan patenttihakemus nro 82106205.6 20 (julkaistu numerona 70021)), joka tunnetaan myös syklo- (N-Me-Ala-Tyr-D-Trp-Lys-Val-Phe), *, * * > .·. NmePhe-His- (D) Trp-Lys-Val-Ala (katso R.F.Nutt et ai, Klin. Wochenschr. (1986) 64 25 (liite VII) , * * * i » H-Cys-His-Phe-Phe- (D) Trp-Lys-Thr-Phe-Thr-Ser-Cys-OH (katso EP-A-200,188), ★ * 30 X-Cys-Phe-D-Trp-Lys-Thr-Cys-Thr-NH2 ja ***** * * » *. X-Cys-Phe-D-Trp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli, ·;;; joissa X on kationinen ankkuri, * » ’*;·* erityisesti 35 * * • ·

Ac-hArg(Et2) -Gly-Cys-Phe-D-Trp-Lys-Thr-Cys-NH2 (katso EP 0363589A2), 9 109334 edellä mainituissa aminohapoissa on silta * merkittyjen aminohappojen välissä.

Kaikkien edellä mainittujen julkaisujen sisältä mukaan lukien tunnusomaiset yhdisteet on nimen-5 omaisesti liitetty tähän viittauksin.

Termi johdannainen käsittää myös vastaavat johdannaiset, joissa on sokerijäännös. Kun somatosta-tiinilla on sokerijäännös, se on edullisesti liitetty N-pääteaminoryhmään ja/tai vähintään yksi aminoryhmä 10 on läsnä peptidisivuketjussa; edullisemmin N-pääte-| aminoryhmään liitetty. Tällaisia yhdisteet ja niiden valmistaminen on kuvattu esimerkiksi WO 88/02756.

Termi oktreotidijohdannaiset käsittää sellaiset yhdisteet, joissa osalla 15 * * -D-Phe-Cys-Phe-DTrp-Lys-Thr-Cys-on silta Cys jäännösten välillä.

Erityisen edullisia johdannaisia ovat Na-[a-glu-kosyyli-(1-4-deoksifruktosyyli]-DPhe-Cys-Phe-DTrp-20 Lys-Thr-Cys-Thr-oli ja Na - [β-deoksifruktosyyli]-DPhe-Cys-Phe-DTrp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli, joissa -Cys- osien '..· välillä on silta, edullisesti asetaattisuolamuodossa ja jotka on kuvattu esimerkeissä 2 ja 1 vastaavasti • edellä mainitussa hakemuksessa.

25 Somatostatiinit voivat olla esimerkiksi va- paana, suolana tai niiden kompleksien muodossa. Happo-additiosuoloja voidaan muodostaa esimerkiksi orgaanisten, polymeeristen ja epäorgaanisten happojen kanssa.

. . Happoadditiosuolat käsittävät esimerkiksi hydroklori- • · · 3 0 dit ja asetaatit. Komplekseja muodostetaan somatosta-tiineista esimerkiksi lisäämällä epäorgaanisia ainei-··· ta, esimerkiksi epäorgaanisia suoloja tai hydroksideja e". kuten Ca- ja Zn-suoloja ja/tai lisäämällä polymeerisiä

• » I

,· , orgaanisia aineita.

'* 35 Tällaisille koostumuksille, erityisesti mik- '...* ropartikkeleissa, edullinen suola on asetaattisuola johtaen alentuneeseen lääkeaineen alkupurkaukseen. Pa- 10 109334 moaattisuola on käyttökelpoinen erityisesti implanteissa. Pamoaatti voidaan aikaansaada tavanomaisin menetelmin, esimerkiksi antamalla embonihapon (pamo-iinihapon) reagoida esimerkiksi oktreotidin vapaaemäs-5 muodon kanssa. Reaktio voidaan suorittaa polaarisessa liuottimessa esimerkiksi huoneen lämpötilassa.

Somatostatiinit on osoitettu käytettäväksi hoidettaessa sairauksia, jotka vaativat lääkeaineen pitkäaikaista käyttöä, esimerkiksi sairaudet, joiden 10 syyt käsittävät tai liittyvät liialliseen GH- eristykseen, esimerkiksi jättikärkisyyden hoitoon, mahalaukun ja ohutsuolen sairauksien hoitoon, esimerkiksi peptisen haavauman; suolen, ihon ja haiman avanteiden; ärtyväsuolisyndrooman; dumping"äkkityhjennys"- 15 syndrooman; vesiripulisyndrooman; akuutin haimatulehduksen ja mahasuolikanavan umpieristyskasvainten [esimerkiksi vipoomien, GRFomien, glukagonoomien, insu-linoomien, gastronoomien samoin kuin mahalaukun ja ohutsuolen vuodon; rintasyövän ja diabetekseen liitty-20 vien komplikaatioiden hoitoon ja ehkäisyyn.

Polymeerinen kantoaine voidaan valmistaa bio- » · » ·,..ί hajoavista ja bioyhteensopivista polymeereistä, kuten lineaarisista polyestereistä, haarautuneista polyeste-reistä, joilla on lineaariketjuja säteittäin poly-25 oliosasta, esimerkiksi glukoosi; muita estereitä ovat ,···. polyaktidihapon, polyglyko li hapon, polyhydroksivoiha- !!! pon, polykaprolaktonin, polyalkyleenioksalaatin, Kreb- sin kierron happojen, esimerkiksi sitruunahappokier-ron, polyalkyleeniglykoliesterit ja niiden kaltaiset ” 3 0 sekä kopolymeerit.

’...· Edullisia polymeerejä ovat lineaariset poly- esterit ja haaraketjuiset polyesterit. Lineaariset po-,··*, lyesterit voidaan valmistaa alfahydroksikarboksyyliha- posta, esimerkiksi maito- ja glykolihaposta, konden-35 soimalla laktonidimeerit, katso esimerkiksi US- patentti nro 3773919.

11 109334

Lineaariset polylaktidi-ko-glykolideilla käytettynä edullisesti keksinnön mukaisesti, on molekyy-lipaino 25,000 - 100,00 ja polydispersioaste Mw/Mn esimerkiksi 1,2 - 2.

5 Haarautuneet polyesterit voidaan valmistaa käyttäen polyhydroksiyhdisteitä, esimerkiksi polyolia esimerkiksi glukoosia tai mannitolia initaattorina.

Nämä polyolin esterit ovat tunnettuja ja ne on kuvattu UK-patentissa GB 2145422B. Polyolin molekyylipaino on 10 20,000 asti ja se sisältää vähintään 3 hydroksiryhmää siten, että vähintään 1, edullisesti vähintään 2, esimerkiksi keskimääräisesti 3 polyolin hydroksiryhmää on esteriryhmien muodossa, mitkä sisältävät polylaktidi-tai ko-polylaktidiketjuja. Tyypillisesti 0,2 % glu- 15 koosia käytetään polymerisäätiön alulle panemiseen. Haarautuneiden polyestereiden rakenne on tähden muotoinen. Käytetyt edulliset polyesteriketjut lineaarisissa ja tähden muotoisissa polymeeriyhdisteissä ovat alfakarboksyylihappo-osien, maito- ja glykolihapon, 20 tai laktonidimeerien kopolymeerejä. Molaarinen suhde laktidirglykolidi on noin 75:25 - 25:75, esimerkiksi 60:40 - 40:60 ja edullisimmin 55:45 - 25:75, esimer- kiksi 60:40 - 40:60 ja edullisimmin 55:45 - 45:55, • esimerkiksi 55:45 - 50:50. Tähtipolymeerit voidaan 25 valmistaa antamalla polyolin reagoida laktidin ja edullisesti myös glykolidin kanssa korkeassa lämpöti-.···. lassa katalyytin läsnä ollessa, mikä tekee renkaan au- keamispolymerisäätiön mahdolliseksi. Olemme havain-. . neet, että tähtipolymeerityypin etu esillä olevan kek- ;*· 30 sinnön mukaisissa koostumuksissa on, että sen molekyy- ···’ lipaino voi olla suhteellisen korkea, jolloin saadaan ··· fysikaalista stabiliteettia, esimerkiksi tiettyä ko- vuutta implantteihin ja mikropartikkeleihin, jolloin / , vältytään niiden tarttumiselta toisiinsa vaikkakin ’· 35 läsnä on suhteellisen lyhyitä polylaktidiketjuja, mikä johtaa polymeerin kontrolloivaan biohajoamisnopeuteen vaihdelleen useista viikoista yhteen tai kahteen kuu- 109334 12 kauteen ja vastaavasti pitkäaikaiseen peptidin vapautumiseen, mikä tekee siitä valmistetut depotkoostumuk-set sopiviksi esimerkiksi yhden kuukauden vapautumiseen.

5 Tähtipolymeereillä on edullisesti päämolekyy- lipaino Mw välillä noin 10,000 - 200,000, edullisemmin 25,000 - 100,000, erityisesti 35,000 - 60,000 ja poly-dispersioaste on esimerkiksi 1,7 - 3,0, esim. 2,0 - 2,5. Tähtipolymeerin, jonka Mw 35,000 ja Mw on 60,000 10 sisäiset viskositeetit ovat 0,36 ja vastaavasti 0,51 dl/g kloroformissa. Tähtipolymeerillä, jonka Mw on 52,000, viskositeetti on 0,475 dl/g kloroformissa.

Termit mikropallo, mikrokapseli ja mikropar-tikkeli ovat suhteessa keksintöön toisiaan korvaavia 15 ja ilmaisevat peptidin kapseloimisen polymeerillä, edullisesti siten, että peptidi on tasaisesti jakautunut polymeeriin, joka on siis peptidin sideaine. Tässä tapauksessa edullisesti käytetään termiä mikropallo tai yleisemmin mikropartikkeli.

20 Käyttäen esillä olevan keksinnön mukaista faasierotustekniikkaa voidaan tämän keksinnön mukaiset * · · '···* koostumukset valmistaa esimerkiksi liuottamalla poly- meerinen kantoaine liuottimeen, joka ei ole peptidin liuotin, ja sen jälkeen lisäämällä ja dispersoimalla 25 peptidin liuosta polymeeri-liuotinkoostumuksessa. Sen /**; jälkeen lisätään faasin indusoija, esimerkiksi sili- konineste, joka indusoi peptidin kapseloinnin polymeerillä.

. . Lääkeaineen purkausvaikutusta voidaan huomat- 30 tavasti vähentää insitu saostamalla ultrahienoja lää- ·;·’ keaineen partikkeleita lisäämällä lääkeaineliuosta po- ·;· lymeeriliuokseen ennen faasin erottamista. Aiemman me- netelmän mukaan kuivat partikkelit lisättiin suoraan .* . polymeeri liuokseen.

* 35 Peptidin vapautumisen terapeuttista kestoa '··· voidaan lisätä kovettamalla/pesemällä mikropartikkelit puskuri/heptaani-emulsiolla. Tunnetun menetelmän mu- 13 109334 kaan kovettamisvaiheen jälkeen ei suoriteta pesua tai sitä seuraa erillinen vesipitoinen pesuvaihe.

Ö1jy/vesi-tyyppistä (=ö/v) emulsiota voidaan käyttää mikropallojen pesemiseen ja kovettamiseen ja 5 kapseloitumattoman peptidin poistamiseen. Pesu helpottaa kapseloitumattoman peptidin poistamista mikropallojen pinnalta. Peptidiylimäärän poistaminen mikropal-loista alentaa lääkeaineen alkupurkausta, joka on tunnusomainen monille tavanomaisille kapselointikoostu-10 muksille. Siten esillä olevilla mikropallokoostumuk-silla on tasaisempi lääkeaineen luovutus ajan funktiona. Emulsio helpottaa myös jäännöspolymeeriliuottimen ja silikoninesteen poistamista. Emulsio voidaan lisätä polymeeri-peptidiseokseen tai seos voidaan lisätä 15 emulsioon. On edullista, että polymeeri-peptidiseos lisätään emulsioon. Ö/v-emulsio voidaan valmistaa käyttäen emulgoimisainetta, kuten sorbitaanimono-oleaattia (Span 80 ICI Corp.) ja sen kaltaisia, stabiilin emulsion muodostamiseksi. Emulsio voidaan pus-20 kuroida puskurilla, joka ei ole haitallinen peptidille tai polymeerisideaineelle. Puskurin pH voi olla 2-8, ’···’ edullisesti 4. Puskuri voidaan valmistaa happamasta puskurista kuten fosfaatti- tai asetaattipuskurista tai niiden kaltaisista. Vesi yksinään voi toimia pus-25 kurin sijaisena. Heptaania, heksaania ja niiden kal-täisiä voidaan käyttää puskurin orgaanisena faasina.

» I *

Emulsio voi sisältää dispersioaineita kuten sili- I I » koniöljyä.

. . Edullinen emulsio voi käsittää heptaanin, pH

• » I

3 0 4 fosfaattipuskurin, silikoniöljyn ja sorbitaanimono- ·;·* oleaatin. Kun lääkeaineen alkuvapautuminen on haluttua ··· voi yksittäinen kovetusvaihe ilman liuotinta korvata

MM

elmulsiokovettamisen. Heptaania, heksaania ja niiden .* . kaltaisia voidaan käyttää liuottimena.

35 Mikrokapseleiden kovettamiseksi voidaan käyt- • · tää muita vaihtoehtoja ö/v-emulsiolle, kuten: liuotinta ja emulgoimisainetta mikrokapselien kovettamiseksi 14 109334 ilman pesua; ja liuotinta ja emulgoimisainetta kovet-tamiseksi jonka jälkeen pestään erikseen.

Ö/v-emulsiota voidaan käyttää ilman disper-sioainetta. Dispersioaine kuitenkin estää staattisesta 5 sähköstä johtuvan kuivien mikrokapselipartikkelin yhteen kasautumisen ja vaikuttaa alentavasti jäännösliu-ottimen määrään.

Esimerkkejä polymeerisideaineen liuottimista ovat metyleenikloridi, kloroformi, bentseeni, etyyli -10 asetaatti ja niiden kaltaiset. Edullisesti peptidi liuotetaan alkoholiliuottimeen, esimerkiksi me-tanoliin, joka on polymeeriliuottimeen sekoittuva.

Faasin indusoijät (koaservaatioaineet) ovat liuottimia, jotka sekoittuvat polymeeri-lääkeaineseok-15 seen ja aiheuttavat mikrokapselialkioiden muodostumisen ennen kovettumista; silikoniöljyt ovat edullisia faasin indusoijia.

Ö/v-emulsio voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla käyttäen heptaania, heksaania ja niiden kal-20 täisiä orgaaniseen faasiin.

Mikropartikkelit voidaan myös valmistaa ylei-sesti tunnetulla sumukuivausmenetelmällä. Tämän mene-.* : telmän mukaisesti somatostatiinia tai peptidin liuosta orgaanisessa liuottimessa (esimerkiksi metanolissa), ·”. 25 vedessä tai esimerkiksi pH 3 - 8 puskurissa ja poly- ··. meerin liuosta orgaanisessa liuottimessa (esimerkiksi metyleenikloridissa), joka ei sekoitu aiemmin mainittuun, sekoitetaan läpikotoisin.

Muodostunut liuos, suspensio tai emulsio su- ' '* 30 mutetaan ilmavirrassa, edullisesti lämpimässä ilmassa.

Syntyneet mikropartikkelit otetaan talteen esimerkiksi .|. sykloonilla ja pestään haluttaessa esimerkiksi pH 3,0 • iti ,···. - 8,0, edullisesti pH 4, puskuriliuoksessa tai tisla tulla vedellä ja kuivataan tyhjössä esimerkiksi lämpö-35 tilassa 20 - 40 °C. Pesu voidaan suorittaa, jos par- tikkeleilla ilmenee lääkeaineen purkautumista in vivo 15 109334 ja lääkeaineen purkautumisen määrä on ei-toivottu. Puskurina voidaan käyttää asetaattipuskuria.

Tämän mukaisesti voidaan aikaansaada mikro-partikkeleita, joilla on parannettu somatostatiinin 5 vapautusprofiili in vivo.

Somatostatiinin pitkäaikaisesti vapautuva koostumus voidaan valmistaa sekoittamalla somatosta-tiinia tai somatostatiinin liuosta metanolissa, vedessä tai puskurissa pH 3 - 8, ja polylaktidi-ko- 10 glykolidin liuosta metyleenikloridissa ja sumuttamalla muodostunut somatostatiinin liuos, emulsio tai suspensio polymeeriliuoksessa lämpimään ilmavirtaan, ottamalla mikropallot talteen ja pesemällä ne pH 3-8 puskuriliuoksessa tai tislatulla vedellä ja kuivaamal-15 la ne tyhjiössä lämpötilassa 20 - 40 °C. Verrattuna faasierotustekniikan mukaisesti valmistettuihin mikro-partikkeleihin ei niissä ole silikoniöljyä, ei edes rippeitä, sillä silikoniöljyä ei käytetä sumukuivaus-tekniikassa.

20 Koostumukset voidaan myös valmistaa käyttä mällä kolmoisemulsiomenetelmää. Tyypillisen tekniikan *...* mukaisesti peptidi, esimerkiksi oktreotidi, liuotetaan sopivaan liuottimeen, esimerkiksi veteen ja emulgoi-: daan voimakkaasti polymeerin, esimerkiksi 50/50 po- 25 ly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosin, liuokseen liu- ottimessa (esimerkiksi metyleenikloridissa), joka ei ole peptidin liuotin. Esimerkkejä polymeerisideaineen liuottimessa ovat metyleenikloridi, kloroformi, bent-, , seeni, etyyliasetaatti ja niiden kaltaiset. Saatu ve- // 30 si/öljy-emulsio (v/ö) edelleen emulgoidaan ylimäärään ·;·’ vettä, jossa on emulgointiainetta, esimerkiksi '·· anionista tai ionitonta pinta-aktiivista ainetta tai > · * · lesitiiniä tai suojaavaa kolloidia, esimerkiksi gela-. tiinia, dekstriiniä, karboksimetyyliselluloosaa, poly- 35 vinyylipyrrolidonia, polyvinyylialkoholia, jolloin '···* jatkuvasti muodostuu kolmois (v/ö/v) -emulsiota. Mikro- partikkelit muodostuvat polymeerin spontaanisti saos- 16 109334 tuessa ja ne kovetetaan haihduttamalla orgaaninen liuotin. Gelatiinilla voidaan estää mikropallojen keräytyminen kasaan. Mikropartikkelien sedimentoitumisen jälkeen sakan yllä oleva neste dekantoidaan ja mikro-5 partikkelit pestään vedellä ja sen jälkeen asetaatti-puskurilla. Sen jälkeen mikropartikkelit suodatetaan ja kuivataan.

Peptidi voidaan myös dispersoida suoraan polymeeri liuokseen, jonka jälkeen syntyvä suspensio se-10 koitetaan gelatiinia sisältävän vesifaasin kanssa. Kolmoisemulsiomenetelmä tunnetaan US-patentista nro 4652441. Tämän patentin mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa lääkeliuosta (1) liuottimessa, esimerkiksi so-matostatiinia vedessä (sarake 2, rivit 31 - 32), se-15 koitetaan läpikotaisin polylaktidi-ko-glykolidin liuoksen (2) ylimäärässä toisessa liuottimessa, esimerkiksi metyleenikloridissa, johon ensin mainittu liuotin ei ole liukoinen, jolloin saadaan lääkeainetta sisältäviä hienoja pisaroita (1) liuoksessa (2) ve-20 si/öljy(v/ö)-emulsiona (3). Liuokseen (1) liuotetaan edelleen niin kutsuttu lääkettä pidättävä aine (sarake 1, rivi 31) , esimerkiksi gelatiini, albumiini, pektii-ni tai agar. Toisessa vaiheessa sisäfaasin (1) visko-siteettia lisätään tarkoituksen mukaisilla keinoilla, 25 kuten kuumentamalla, jäähdyttämällä, pH muutoksella, lisäämällä metalli-ioneja tai ristikytkien esimerkiksi , ··. gelatiini aldehydien kanssa. Kolmannessa vaiheessa ylimäärä vettä sekoitetaan läpikotaisin v/ö-emulsion , . (3) kanssa (sarake 7, rivit 52 - 54) , jolloin syntyy ’’ 30 v/ö/v-tyyppinen kolmikerroksinen emulsio. Vesiylimää- ;·' rässä voi haluttaessa olla läsnä emulgoiva aine (sara- ··· ke 7, rivi 56) , kuten anioninen tai ioniton pinta- > · I * aktiivinen aine tai esimerkiksi polyvinyylipyrrolido-ni, polyvinyylialkoholi tai gelatiini. Neljännessä • 35 vaiheessa v/ö/v-emulsio käsitellään "vedessä kuivauk- ’...· sella" (rivi 52) . Tällä tarkoitetaan, että desorpoi- daan orgaaninen liuotin öljykerroksesta mikropartikke- 17 109334 lien saamiseksi. Desorptio suoritetaan sinänsä tunnetulla tavalla (sarake 8, rivit 3 - 5), esimerkiksi alentamalla painetta samalla sekoittaen (sarake 8, rivit 3 - 5) tai esimerkiksi puhaltamalla typpikaasua 5 öljykerroksen läpi (esimerkiksi metyleenikloridi) (rivi 19) . Muodostuneet mikropartikkelit otetaan talteen sentrifugoimalla tai suodattamalla (rivit 26 - 27) ja ainesosat, jotka eivät ole liittyneet polymeeriin, poistetaan pesemällä vedellä (rivi 29) . Haluttaessa 10 mikropartikkelit lämmitetään alennetussa paineessa paremman veden ja liuottimen poiston aikaansaamiseksi (esimerkiksi metyleenikloridi mikropartikkelin seinistä) (rivit 3 0 - 32) . Samalla kun edellä kuvattu menetelmä on tyydyttävä keksinnön mukaisten koostumuksien 15 valmistamiseksi on kuitenkin syntyneissä mikropartik-keleissa niin kutsuttua lääkeainetta pidättävää yllä mainittua ainetta, esimerkiksi gelatiinia, albumiinia, pektiiniä tai agaria.

Olemme havainneet, että kun lääkeainetta pi-20 dättävää ainetta ei lisätä (= liuokseen 1) eikä sisä-faasin viskositeettia lisätä ja emulsoiva aine tai suojaava kolloidi, kuten gelatiini, lisätään kolmiker-·,·’ roksiseen v/ö/v-emulsioon, jossa on ylimäärä vettä, : saadaan silti tyydyttäviä mikropartikkeleita, jotka 25 eivät sillä lääkeainetta pidättävää ainetta ja vain ”·. vähän metyleenikloridia.

·. Mikropartikkelit voidaan valmistamistaa se koittamalla voimakkaasti: . , a) lääkeaineen, edullisesti somatostatiinin ja erityi- ‘ 30 sesti oktreotidin, liuosta vesipitoisessa väliainees sa, edullisesti vedessä tai puskurissa, edullisesti ··· paino/tilavuus-suhteessa 0,8 - 4,0 g/l - 120 ml, eri- I I f · .“*. tyisesti 2,5/10 ja pH 3 - 8 puskurissa, erityisesti • , asetaattipuskurissa, ja ' ’·' 35 b) polymeerin, edullisesti polylaktidi-ko-glykolidin, liuosta kuten edellä on kuvattu orgaanisessa liuotti-messa, esimerkiksi metyleenikloridissa, joka ei sekoi- 18 109334 tu vesipitoiseen väliaineeseen edullisesti pai-no/tilavuus-suhteessa 40 g/90 - 400 ml, erityisesti 40/100, edullisesti siten, että lääkeaine/polymeerin paino/paino-suhde on 1/10-50, erityisesti 1/16 ja ve-5 sipitoisen väliaineen ja orgaanisen liuottimen tilavuus/ tilavuus -suhde on 1/1, 5 - 30, erityisesti 1/10, sekoitetaan voimakkaasti v/ö-emulsiota [a) :n b) :ssä] yhdessä c) ylimäärän kanssa vesipitoista väliainetta, edulli-10 sesti veden tai puskurin (edullisesti pH 3 - 8) , esimerkiksi asetaatti- tai fosfaattipuskurin, joissa on emulgoivaa ainetta tai suojaavaa kolloidia, erityisesti gelatiinia, edullisesti väkevyydessä 0,01 - 15,0 %, erityisesti väkevyydessä 0,1 - 3 %, nimenomaisesti 0,5 15 % painosta, kanssa edullisesti tilavuus/tilavuus- sekoitusnopeussuhteessa ab)/c) 1/10 - 100, erityisesti 1/40, lisäämättä lääkeainetta pidättävää ainetta vesi/öljy-emulsioon tai käyttämättä viskositeetin lisäämiseksi 20 välivaihetta, kovettamalla mikropartikkelialkiot muodostuneessa v/ö/v-emulsiossa desorpoimalla, edullises- 11 ti haihduttamalla orgaaninen liuotin, edullisesti me- * >,·’ tyleenikloridi ja ottamalla talteen, valinnaisesti pe- semällä ja kuivaamalla syntyneet mikropartikkelit.

25 Muunnoksessa lääkeaine dispersoidaan suoraan polymeeriliuokseen, jonka jälkeen saatua dispersiota ··, sekoitetaan gelatiinia sisältävän vesif aasin kanssa.

Näillä menetelmillä valmistetuissa mikropartikkeleissa . , samoin kuin sumukuivausmenetelmällä valmistetuissa t · t ' '· 30 mikropartikkeleissa, ei niissä ole silikoniöljyä. Ver- » · ..* rattuna tunnetuilla kolmoisemulsiomenetelmillä valmis- i >*· tettuihin mikropartikkeleihin eivät ne sisällä suojaa- «tt» vaa kolloidia.

* · •( Pitkäaikaisesti vapautuvat koostumukset voi- t · » 35 daan valmistaa myös muilla sinänsä tunnetuilla mene-telmillä, esimerkiksi, jos peptidi on riittävän stabiili implantin valmistamiseksi, kuumentamalla mikro- 19 109334 partikkeleita, jotka sisältävät peptidiä, esimerkiksi somatostatiinia polylaktidi-ko-glykolidissa, erityisesti kuten on kuvattu edellä, tai niiden seosta, joka on saatu sekoittamalla peptidi ja polymeeri, lämpöti-5 lassa esimerkiksi 70 - 100 °C ja suulakepuristamalla ja jäähdyttämällä kompakti massa, jonka jälkeen suula-kepuriste leikataan ja valinnaisesti pestään ja kuivataan.

Sopivasti keksinnön mukaisella menetelmällä 10 valmistetut koostumukset valmistetaan aseptisissa olosuhteissa .

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettuja koostumuksia voidaan käyttää depotmuodossa, esimerkiksi injektoitavina mikropalloina tai implanttei-15 na.

Ne voidaan antaa tavanomaisella tavalla, esi-... merkiksi ihonalaisena tai lihaksensisäisenä ruiskeena esimerkiksi oireisiin, joihin lääkeaineen tunnetaan t · '··* vaikuttavan.

• · · ·.·’ 20 Pitkäaikaisesti vapautuvia koostumuksia, ’...· joissa on oktreotidia, voidaan antaa oktreotidin ja "S sen johdannaisten indikaatioihin, esimerkiksi kuten on kuvattu GB 2199829 A, sivuilla 89 - 96, samoin kuin jättikärkisyyteen ja rintasyöpään.

,·. : 25 Esillä olevan keksinnön mukaisilla mikropar- tikkeleilla on halkaisijan kokoluokka 1 - 250 mikronia, edullisesti 10 - 200, erityisesti 10 - 130, esi-merkiksi 10 - 90 mikronia. Implantit voivat olla tila-: vuudeltaan esimerkiksi 1-10 mm3. Lääkeaineen eli * · · ,·* ; 30 peptidi määrä koostumuksessa riippuu halutusta päivit- • # * täin vapautuvasta annoksesta ja siten kapseloivan po-*“ lymeerin biohajoamisnopeudesta. Peptidin tarkka määrä voidaan todeta biokäyttökelpoisuuskokeilla. Koostumukset voivat sisältää peptidiä vähintään 0,2, edullises-35 ti 0,5 - 20, edullisemmin 2,0 - 10, erityisesti 3,0 -6 paino-% suhteessa polymeerisideaineeseen.

20 109334

Peptidin vapautumasaika mikropartikkelista voi olla yhdestä tai kahdesta viikosta noin 2 kuukauteen.

Käyttökelpoisesta pitkäaikaisesti vapautuva 5 koostumus käsittää somatostatiinin, esim. oktreotidin, biohajoavassa ja bioyhteensopivassa polymeerisessä kantoaineessa, joka annettuna rotalle ihonalaisesti 10 mg annoksena somatostatiinia eläimen ruumiin painokiloa kohti näyttää somatostatiinin väkevyytenä veri-10 plasmassa vähintään 0,3 ng/ml ja edullisesti vähemmän kuin 20 ng/ml 30 tai sopivasti 60 päivän jaksona.

Vaihtoehtoisesti pitkäaikaisesti vapautuva koostumus käsittää somatostatiinin, esim. oktreotidin, biohajoavassa ja bioyhteensopivassa polymeerisessä 15 kantoaineessa, joka annettuna kaniinille lihaksensisäisesti annostuksena 5 mg ruumiin painokiloa kohti näyttää somatostatiinin väkevyytenä vähintään 0,3 ng/ml 50 päivän jaksona ja sopivasti väkevyytenä kor-keintaan 20 ng/ml.

'···' 20 Muita saatujen somatostatiinien, esimerkiksi depot koostumuksien, jotka sisältävät oktreotidiä, edullisia ominaisuuksia ovat riippuen käytetystä vai-

I I I

i<#: mistusmenetelmästä:

Faasierotustekniikka: : 25 kaniini 5 mg somatostatiinia/kg lihaksensisäisesti ,···. hidastus (0-42 päivää) 76 % keskimääräinen plasmataso ··.: (Cp,ideaali) (0 - 42 päivää) 4 ng/ml AUC (0-42 päivää) 170 ng/ml : 30 x päivät ···, Sumukuivaustekniikka: rotta 10 mg somatostatiinia/kg ihonalaisesti hidastus (0-42 päivää)> 75 % keskimääräinen plasmataso 35 (Cp,ideaali) (0-42 päivää) 4-6 ng/ml AUC (0 - 42 päivää) 170 - 210 ng/ml x 21 109334 päivät kaniini 5 mg somatostatiinia/kg lihaksensisäisesti hidastus (0 - 43 päivää) > 75 % keskimääräinen plasmataso 5 (Cp,ideaali) (0 - 43 päivää) 4-6 ng/ml AUC (0 - 42 päivää) 200 - 240 ng/ml x päivät

Kolmoisemulsiotekniikka: 10 rotta 10 mg somatostatiinia/kg ihonalaisesti hidastus (0-42 päivää) > 75 % keskimääräinen plasmataso (Cp,ideaan) (0 - 42 päivää) 4-6,5 ng/ml AUC (0 - 42 päivää) 170 - 230 15 ng/ml x päivät ... kaniini 5 mg somatostatiinia/kg lihaksensisäisesti hidastus (0 - 42/43 päivää) > 75 % ! ♦ · *··;* keskimääräinen plasmataso ···' 20 (Cp,ideaali) (0 - 42/43 päivää) 3,5 - 6,5 ng/ml AUC (0 - 42/43 päivää) 160 - 270 ti<: ng/ml x päivät

Somatostatiinin, edullisesti oktreotidin ja sen analogien, koostumuksilla on seuraavat ominaisuu-·. : 25 det: 1. hidastus on vähintään 70 %, edullisesti vähintään 74 %, esimerkiksi vähintään 75, 80, 88 tai vähintään ,/·’ 89 % yli 0 - 42/43 päivän ajanjakson ja/tai, j : 2. keskimääräinen plasmataso (Cp,ideaali) on 2,5 - 6,5, ,·[ : 30 edullisesti 4-6,5 ng/ml yli 0-42 päivän ajanjakson rotalla kun annetaan 10 mg somatostatiinia ihonalai-*··* sesti ja/tai keskimääräinen plasmataso on 3,5 - 6,5, esimerkiksi 4 - 6,5 ng/ml yli 0 - 42/43 päivän ajanjakson kaniineilla kun 5 mg somatostatiinia annetaan 35 lihaksensisäisesti ja/tai 3. AUC yli 0 - 42 päivän ajanjakson on vähintään 160, edullisesti 170 - 230 ng/ml x päivät rotilla, kun an- 22 109334 netaan 10 mg somatostatiinia ihonalaisesti ja/tai AUC on vähintään 160, edullisesti 180 - 275, esimerkiksi 200 - 275 ng/ml x päivät yli 0 - 42/43 päivän ajanjakson kaniineilla kun 5 mg somatostatiinia annetaan li-5 haksensisäisesti.

Edellä kuvattujen pitkäaikaisesti vapautuvien koostumusten kvantitatiiviseen määrittämiseen olemme käyttäneet aluepoikkeama(AD)-menetelmää, jonka ovat julkaisseet F. Nimmerfall ja J. Rosenthaler; Intern.

10 J. Pharmaceut. 32, 1-6 (1986). Lyhyesti AD-rnenetelmä laskee kokeellisen plasmaprofiilin aluepoikkeamat ide-aaliprofiilista, joka on vakio aikaansaatu keskimääräinen plasmataso (=CP, ideaali) muuttamalla kokeellisen plasmatason/aikakäyrän (AUC) alapuolinen alue vastaa-15 van pinta-alan omaavaksi suorakaiteeksi. Prosentuaalisesta aluepoikkeamasta (suhteessa AUC:hen) lasketaan ···. hidastus-% seuraavasti: Tällä menetelmällä koko mitattu plasmaprofiili yli en- • · naita valitun ajan voidaan määrittää yhdellä ainoalla ;;* 20 numeerisella indeksillä.

Kaavan ...' * * * · · ,..· D-Phe-Cys-Tyr-D-Trp-Lys-Val-Cys-Trp-NH2 ’·.· 25 mukaisen somatostatiinin oktapeptidianalogin plasma- * · tasoprofiili rotalla on kuvattu kaaviossa 4 julkaisussa Proc. natl. Acad. Sei. 85 (1988) 5699 - 5692.

I ;*: Kuitenkaan suoraa vertailua edellä kuvatun keksinnön plasmatasoarvoihin edellä mainituilla rotil-:\j 30 la ei voida tehdä, sillä kuvattu plasmatasoprofiili .**·. perustui toiseen antotapaan (lihaksensisäinen ruiske) ja mikä vielä tärkeämpää, mikrokapseleiden pitoisuutta (2 - 6 %) ja annosteluannosta (25 - 50 mg mikrokapse-liannoksina 30 päivän ajan, vaikkakin vähintään 45 35 päivän määrityksiä tehtiin) ei tarkasti ilmoitettu.

Lisäksi käytettyä poly(Dl-laktidi-ko-glykolidi)- tyyppiä ei tarkasti kuvattu.

23 109334

Julkaisun informaatioarvo on siten liian alhainen, jotta se olisi keksintöön vaikuttava ennakko-julkaisu.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksin- 5 töä.

Polymeerien Mw on keskiarvoinen molekyylipa!-no, joka on määritetty GLPCillä käyttäen polystyreeniä standardina.

Esimerkki 1 10 Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidia) (50/50 molaarinen, Mw = 45,000; polydispersioaste n. 1,7) liuotettiin 15 ml metyleenikloridia magneetilla sekoittaen, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreotide-asetaattia liuotettuna 0,5 ml metanolia. Polymeeri-15 peptidiseokseen lisättiin 15 ml silikoniöljyä (tavaramerkki Dow 360 Medical Fluid 1000 es) (silikonineste).

... Saatu seos lisättiin sekoitettuun emulsioon, jossa oli ··; 400 ml n-heptaania, 100 ml pH 4 fosfaattipuskuria, 40 '··'·’ ml Dow 360 Medical Fluid: ia 350 es ja 2 ml Span 80 '...* 20 (emulgoivaa ainetta) . Sekoittamista jatkettiin vähin- tään 10 minuuttia. Syntyneet mikropartikkelit otettiin : talteen tyhjösuodattamalla ja kuivattiin yli yön tyh- jöuunissa. Saanto oli noin 90 % mikropartikkeleita kokoluokaltaan 10 - 40 mikronia.

,·, : 25 Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 4 mg annoksena Octreotiderä valkoisille Uusi-Seelanti-kaniineille. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja : : 0,5-1,0 ng/ml 30 päivän ajan mitattuna radioimmuno- . 30 logia-analyysillä (RIA) .

‘ Esimerkki 2

Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosia (55/45 molaarinen valmistettu menetelmän GB 2145422 B mukaisesti; Mw = 45,000; polydispersioaste 35 n. 1,7; valmistettu 0,2 % glukoosista) liuotettiin 25 ml etyyliasetaattia magneetilla sekoittaen, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreotidi-asetaattia liuotettuna 24 109334 3 ml metanolia. Polymeeri-peptidiseokseen lisättiin 25 ml silikoniöljyä (tavaramerkki Dow 360 Medical Fluid 1000 es) . Saatu seos lisättiin esimerkeissä 1 kuvattuun emulsioon. Sekoittamista jatkettiin vähintään 10 5 minuuttia. Syntyneet mikropartikkelit otettiin talteen tyhj©suodattamalla ja kuivattiin yli yön tyhjöuunissa.

Saanto oli suurempi kuin 80 % mikropartikkeleita kokoluokaltaan 10 - 40 mikronia.

Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen 10 ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 4 mg annoksena oktreotidia valkoisille Uusi-Seelanti-kaniineille. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,5 - 2 ng/ml 21 päivän ajan mitattuna RIArlla.

Esimerkki 3 15 Liuos, jossa oli 1,5 g Octreotide-asetaattia 20 ml.-ssa metanolia, lisättiin sekoittaen liuokseen, jossa oli 18,5 g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoo- siä (50/50 molaarinen, Mw = 45,000) 500 ml: ssa mety- ;;;* leenikloridia. Faasit erotettiin lisäämällä 500 ml Dow 20 360 Medical Fluid.-ia (1000 es) ja 800 ml Dow 360 Medi- ...· cal Fluid: ia (350 es) peptidi-polymeerisuspensioon.

Saatu seos lisättiin sekoitettuun emulsioon, jossa oli 1800 ml n-heptaania, 2000 ml steriiliä vettä ja 40 ml

Span 80 (emulgoivaa ainetta). Sekoittamista jatkettiin *. : 25 10 minuuttia ja syntyneet mikropartikkelit otettiin • ♦ ·.·[ talteen tyhjösuodattamalla,

Puolet tuotteesta kuivattiin yli yön tyhjöuu-nissa 37 °C:ssa. Jäännös metyleenikloriditaso oli 1,2 %.

» * * '"S Toinen puoli tuotteesta pestiin sekoittamalla ,·’ ; 30 1000 ml etanolia, jossa oli 1 ml Span 80:tä. Tunnin sekoittamisen jälkeen etanoli dekantoitiin ja mikropartikkeleita sekoitettiin 1000 ml n-heptaanin kanssa, jossa oli 1 ml Span 80:tä. Kun sekoittamista oli jatkettu tunti otettiin mikropartikkelit talteen tyh-35 jösuodattamalla ja kuivattiin yli yön 37 °C:ssa. Näin pestyillä mikropartikkeleilla oli jäännösmetyleeniklori-ditaso laskenut 1,2 %:sta 0,12 5:iin.

25 109334

Yhdistetty tuotteen saanto oli 18,2 g (91 %) mikropartikkeleita, jotka sisälsivät 5,6 % Octreotide:ä, keskimääräinen halkaisija oli 24 mikronia, jäännöshep-taani 1,5 %.

5 Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti 5 mg annoksena Octreotide:ä valkoisille kaniineille. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,3 - 7,7 ng/ml 49 päivän ajan mitattuna RIA:lla.

Esimerkki 4

Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosia (50/50 molaarinen valmistettu menetelmän GB 2145422 B mukaisesti; Mw = 46,000; polydispersioaste n. 1,7; valmistettu 0,2 % glukoosista) liuotettiin 10 ml metyleeni--*5 kloridia magneetilla sekoittaen, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreotidiä liuotettuna 0,133 ml metanolia. Seosta 1 · « sekoitettiin voimakkaasti esimerkiksi Ultra-Turax: illa minuutin ajan 20,000 kierrosta per minuutti, jolloin saatiin hyvin pienien Octreotidi-kiteiden suspensio po-: **; lymeeriliuoksessa.

:**·. Suspensio sumutettiin suurinopeuksisella tur- | .*··, biinilla (Niro Atomizer) ja pienet pisarat kuivattiin lämpimässä ilmavirrassa, jolloin saatiin mikropartikke-. . leita. Mikropartikkelit otettiin talteen sykloonilla ja 25 kuivattiin yli yön huoneen lämpötilassa tyhjöuunissa.

··’ Mikropartikkelit pestiin 1/15 molaarisella pH

_ ·*· 4 asetaattipuskurilla 5 minuutin ajan ja kuivattiin uu- delleen huoneen lämpötilassa tyhjöuunissa. Mikropartik-.* _ kelit siivilöitiin (0,125 mm seulakoko) 72 tunnin jäl- keen lopputuotteen saamiseksi. Mikropartikkelit suspen-’··.· soitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 5 mg annoksena oktreotidia valkoisille kaniineille (chinchilla sekasikiöille) ja ihonalaisesti (s.c.) 10 mg/kg annoksena urosrotille. Määräajoin otetut verinäyt-35 teet osoittivat plasmatasoja 0,3 - 10,0 ng/ml (5 mg annos) kaniineilla ja 0,5 - 7, 0 ng/ml rotilla 42 päivän ajan mitattuna RIA.-lla.

26 109334

Esimerkki 5

Mikropartikkelit valmistettiin sumukuivaamalla kuten esimerkissä 4 kuvattiin poiketen ainoastaan siten, että Octreotide suspensoitiin suoraan polymeeriliuokseen 5 käyttämättä metanolia.

Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen ja annettiin ihonalaisesti 10 mg/kg annoksena Octreotideä urosrotille. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,5 - 10,0 ng/ml rotilla 42 päivän ajan mi-10 tattuna RIA:lla.

Esimerkki 6

Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosia (50/50 molaarinen valmistettu menetelmän GB 2145422 B mukaisesti; Mw = 46,000; polydispersioaste n. 1,7; val-15 mistettu 0,2 % glukoosista) liuotettiin 2,5 ml mety- leenikloridia, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreoti-... di:ä liuotettuna 0,125 ml deionisoitua vettä. Seosta se koitettiin voimakkaasti esimerkiksi Ultra-Turax.-illa mi- • « · ;j·" nuutin ajan 20,000 kierrosta per minuutti (sisempi v/ö 20 faasi) .

• · · ·...· Yksi g Gelatine A:ta liuotettiin 200 ml deio- nisoitua vettä 50 °C:ssa ja liuos jäähdytettiin 20 °C:een (ulompi v-faasi). V/ö- ja v-faasit sekoitettiin voimakkaasti. Tällä tavalla sisempi v/ö-faasi erottui ·, : 25 pieninä pisaroina, jotka olivat dispersoituneet homo- ···’ geenisesti ulompaan v-faasiin. Saatua kolmoisemulsiota sekoitettiin hitaasti tunnin ajan. Näin metyleenikloridi haihtui ja mikrokapselit kovettuivat sisäf aasin pisa-roista. Mikropartikkelien sedimentoitumisen laskeutumi->’ ; 3 0 sen jälkeen päällä olevan neste imettiin pois ja mikro- i partikkelit otettiin talteen tyhjösuodattamalla ja huuh- ’·' dottiin vedellä gelatiinin eliminoimiseksi. Mikropartik kelien kuivaus, seulonta, pesu ja toinen kuivaus tehtiin kuten esimerkissä 4 kuvattiin. Mikropartikkelit suspen-35 soitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 5 mg annoksena oktreotidia valkoisille kaniineille (chinchilla sekasikiöille) ja ihonalaisesti (s.c.) 10 27 109334 mg/kg annoksena urosrotilla. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,3 - 15,0 ng/ml (5 mg annos) kaniineilla ja 0,5 - 8,0 ng/ml rotilla 42 päivän ajan mitattuna RIA:lla.

5 Esimerkki 7

Mikropartikkelit valmistettiin kolmoisemul-siotekniikalla samaan tapaan kuin esimerkissä 6 kuvattiin tehden kolme muutosta: 1. pH 4,0 asetaattipuskuria 0,25 ml käytettiin veden 10 0,125 ml sijasta sisä-w/ö-faasin valmistamiseksi.

2. mikropartikkelien talteen ottamien jälkeen suoritettiin huuhtominen 1/45 molaarisella asetaattipuskurilla pH 4,0 veden sijasta.

3. mikropartikkelien lisäpesusta luovuttiin.

15 Esimerkki 8

Mikropartikkelit valmistettiin kolmoisemul-... siotekniikalla samaan tapaan kuin esimerkissä 7 kuvat- tiin tehden sen muutoksen, että sisempi v/ö-faasi vai- » · ··' mistettiin käyttämällä vettä, jossa oli 0,7 % (p/t) 20 natriumkloridia asetaattipuskurin sijasta.

Esimerkki 9 < · t

Mikropartikkelit valmistettiin samaan tapaan kuin esimerkissä 6 kuvattiin tehden sen muutoksen, että lääkeaine dispersoitiin suoraan polymeeriliuokseen, , : 25 minkä jälkeen syntynyttä dispersiota sekoitettiin ge latiinia sisältävän vesifaasin kanssa.

Esimerkki 10 .,)·* Oktreotidipamoaatti

Oktreotidin vapaata emästä 10,19 g (10 mM) ja . 30 3,88 embononihappoa (10 mM) liuotettiin 1 litraan ve- • * si/-dioksaania (1:1). Reaktioseos suodatettiin ja lyo-·*·’ f iilisoitiin, jolloin saatiin keltaisena jauheena [O] 20D = +7,5° (C = 0,35, DMF: ssa) oktreotidipamoaattihyd-raatti. Tekijä = 1,4, jossa tekijä = lyofilisaatin pai-35 no/sen sisältämän oktreotidin paino.

28 109334

Pamoaatti voi korvata esimerkeissä 1-9 läsnä olevan oktreotidiasetaatin ja sillä on erinomainen stabiilisuus .

Esimerkki 11 5 Liuos, jossa oli 1 g poly(D,L-laktidi-ko- glykolidia) (50/50 molaarinen, Mw = 36,100) 20 ml:ssa metyleenikloridia lisättiin sekoittaen liuokseen, jossa oli 100 mg kalsitoniinia 1,5 ml:ssa metanolia. Faasit erotettiin lisäämällä 20 ml silikoninestettä (Dow 360 10 Medical Fluid 1000 es) . Saatu seos lisättiin sekoitettuun emulsioon, jossa oli 400 ml n-heptaania, 100 ml pH 4 fosfaattipuskuria, 40 ml silikoninestettä (Dow 360 Medical Fluid:ia 1000 es) ja 4 ml Span 80:ta. Kymmenen minuutin sekoittamisen jälkeen mikropartikkelit otettiin 15 talteen tyhjösuodattamalla ja kuivattiin yli yön tyhjö-uunissa 37 °C:ssa. Saanto oli 1,1 g mikropalloja, joissa ···. oli 5,9 % kalsitoniinia.

’ Esimerkki 12 * * -

Liuos, jossa oli 9,9 g poly (D, L-laktidi-ko- 20 glykolidia) (50/50 molaarinen, Mw = 44,300) 140 ml:ssa ’···’ metyleenikloridia lisättiin 100 mg lypressiinia. Disper- ..." siota sekoitettiin magneetilla yhden tunnin ajan ennen * * * | kuin lisättiin 140 ml silikoninestettä (Dow 360 Medical

Fluid 1000 es) ja 2,5 ml Span 80:ta. Seokseen lisättiin I '*,· 25 2000 ml heptaania ja sekoitettiin 10 minuutin ajan. Syn- ' · tyneet mikropartikkelit otettiin talteen tyhjösuodatta- » · f maila, pestiin kolme kertaa heptaanilla ja kuivattiin 10 minuuttia imussa. Puolet näytteestä pestiin sekoittamal-'...* la vedessä 10 minuutin ajan; toista puolta ei pesty. Mo- ;’.j 30 lemmat näytteet kuivattiin yli yön tyhjöuunissa 30 , ··. °C:ssa. Kokonaissaanto oli 10,65 g mikrokapseleita. Pes tyn näytteen analyysi oli 0,5 % lypressiiniä ja vedellä pesemättömän 0,6 %.

Claims (2)

109334