FI106926B - Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi - Google Patents

Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI106926B
FI106926B FI991120A FI991120A FI106926B FI 106926 B FI106926 B FI 106926B FI 991120 A FI991120 A FI 991120A FI 991120 A FI991120 A FI 991120A FI 106926 B FI106926 B FI 106926B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
microparticles
solution
octreotide
polymer
emulsion
Prior art date
Application number
FI991120A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI991120A0 (fi
FI991120A (fi
Inventor
Thomas Kissel
David Bodmer
Jones Wing Fong
Hawkins Valliant Maulding
Oskar Nagele
Jane Edna Pearson
Original Assignee
Novartis Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from FI903429A external-priority patent/FI108611B/fi
Application filed by Novartis Ag filed Critical Novartis Ag
Publication of FI991120A0 publication Critical patent/FI991120A0/fi
Publication of FI991120A publication Critical patent/FI991120A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI106926B publication Critical patent/FI106926B/fi

Links

Landscapes

  • Medicines That Contain Protein Lipid Enzymes And Other Medicines (AREA)
  • Medicinal Preparation (AREA)

Description

106926
MENETELMÄ PITKÄAIKAISESTI VAPAUTUVAN KOOSTUMUKSEN MUODOSTAMISEKSI
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi, 5 joka koostumus sisältää oktreotidin tai sen suolan tai johdannaisen biohajoavassa ja bioyhteensopivassa polymeerisessä kantoaineessa.
Usein peptidilääkeaineilla on suun tai ruuansulatuskanavan ulkopuolisesti antamisen jälkeen heikko 10 biokäyttökelpoisuus veressä, esim. johtuen niiden lyhyestä biologisesta puoliintumisajasta, joka aiheutuu niiden metabolisesta epävakaisuudesta. Suun tai nenän kautta annettuna on niillä usein lisäksi heikko imeytyminen limakalvojen läpi. On vaikea saavuttaa pidem-15 män ajanjakson yli terapeuttisesti merkityksellistä pitoisuutta veressä. On ehdotettu antaa ruuansulatuskanavan ulkopuolisesti peptidilääkeaineita depotkoos-tumuksena biohajoavassa polymeerissä, esimerkiksi mik-ropartikkeleina tai implantteina, jolloin niiden pit-20 käaikainen vapautuminen on mahdollista viipymäajan jälkeen polymeerissä, joka suojaa peptidiä biologisen väliaineen entsymaattisia ja hydrolyyttisia vaikutuksia vastaan.
Vaikka joitakin ruuansulatuskanavan ulkopuo-25 lisiä peptidilääkeaineiden depotkoostumuksia polymee- *·'” rissä mikropartikkelin tai implantin muodossa tunne- taan, saavutetaan tyydyttäviä peptidin vapautumispro-fiileja käytännössä hyvin harvoissa tapauksissa. Jotta < saavutetaan jatkuva peptidin vapautuminen siten, että .···. 30 lääkeaineen seerumitaso on terapeuttisesti aktiivinen • · ja haluttaessa välttää liian korkeat lääkeaineen see-rumi väkevyydet, jotka aiheuttavat ei-toivottuja farmakologisia sivureaktioita, täytyy ryhtyä erikoistoimen-: piteisiin.
35 Peptidilääkeaineen vapautumismalli riippuu lukuisista tekijöistä, esimerkiksi peptidin tyypistä ja esimerkiksi onko se läsnä vapaana tai muussa muo- 2 106926 dossa, esimerkiksi suolana, joka voi vaikuttaa sen vesiliukoisuuteen. Toinen tärkeä tekijä on polymeerin valinta laajasta kirjallisuudessa kuvatusta mahdollisuuksien luettelosta.
5 Jokaisella polymeerityypillä on sille ominai nen biologinen hajoamisnopeus. Vapaita karboksyyliryhmiä voi syntyä, jotka vaikuttavat pH arvoon polymeerissä ja siten osaltaan vaikuttavat peptidin vesiliukoisuuteen ja siten sen vapautumismalliin.
10 Muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa de- potkoostumuksen vapautumismalliin, ovat lääkeaineen pitoisuus sen polymeerisessä kantoaineessa, sen jakaantumistapa polymeerissä, partikkelikoko ja implantissa lisäksi sen muoto. Lisäksi vaikuttaa koostumuk-15 sen sijainti vaikutuksen alaisessa kehossa.
Tähän mennessä ei somatostatiinikoostumusta pitkäaikaisesti vapautuvassa muodossa ruuansulatuskanavan ulkopuolisesta annettavaksi ole tullut markkinoille johtuen ehkä siitä, että ei ole löydetty koos-20 tumusta, jolla olisi tyydyttävä seerumitasoprofiili.
Entuudestaan tunnetaan lääkeaineiden polymee-rikoostumuksia, jotka on suunniteltu antamaan piden- , netty tai viivästetty lääkeaineen vapautuminen.
US-patentti nro 3773919 käsittää kontrol-25 loidut lääkeaineen vapautumiskoostumukset, joissa lää-keaine, esimerkiksi vesiliukoinen peptidi on disper- • · ... soitu biohajoavaan ja bioyhteensopivaan lineaariseen • « v polylaktidi- tai polylaktidi-ko-glykolidipolymeeriin.
• ( · *** * Lääkeaineen vapautumismallej a ei ole kuitenkaan kuvat- 30 tu eikä somatostatiiniin ole viitattu. US-patentissa ·...“ 4293539 kuvataan bakteereja tappavia koostumuksia mik- • · · ropartikkelimuodossa.
, . · US-patentissa 4675189 kuvataan pitkäaikaises- . ti vapautuvia koostumuksia, joissa on LHRN analogista . 35 dekapeptidinafareliinia ja samansukuisia LHRN analoge- ja polylaktidi-ko-glykolidi-polymeerissä. Vapautumis-mallia ei ole kuvattu.
106926
Biologisten lääkeaineiden, entsyymien ja rokotteiden pitkäaikaista vapautumista mikropartukkeleista on kuvannut T. Chang, J. Bioeng., voi. 1, s. 25 32, 1976. Maitohapon polymeerejä/kopolymeerejä ja 5 laktidi/glykolidikopolymeerejä ja niiden sukuisia koostumuksia käytettäväksi kirurgisissa sovellutuksissa pitkäaikaisesti vapautuen ja biohajoten on kuvattu US-patenteissa 3991776; 4076798 ja 4118470.
Euroopan patenttihakemuksissa 0203031 kuva-10 taan somatostatiinioktapeptidi analogien ryhmä, esimerkiksi yhdiste RC-160, jolla on kaava: * * D-Phe-Cys-Tyr-D-Trp-Lys-Val-Cys-Trp-NH2, jossa on silta -Cys-osien välillä, sarakkeissa 15 - 16.
15 Mahdollisuus, että somastotatiini on mikro- kapseloitu polyaktidi-ko-glykolidi polymeerin kanssa, on mainittu patenttivaatimuksessa 18, mutta ohjeita kuinka saavutetaan jatkuvat terapeuttisesti aktiivinen seerumitaso ei ole annettu.
20 US patentissa nro 4011312 kuvataan, että jat kuva mikrobeja tappavan lääkeaineen vapautuminen, esimerkiksi vesiliukoisen B polymyksiinin, alhaisen mole-kyylipainon (alle 2000) polylaktidi-ko-glykolidi sideaineesta ja suhteellisen korkea glykolidipitoisesta 25 implantmuodosta, voidaan saavuttaa kun implantti si- ....; joitetaan lehmän utaretiehyeihin. Lääke vapautuu lyhy- en ajan kuluessa johtuen korkeasta glykolidi pitoisuu- • · * desta ja polymeerin alhaisesta molekyylipainosta, jot- • « · * ka kumpikin stimuloivat polymeerin nopeaa biohajoamis- 30 ta ja siten vaikuttavat lääkeaineen nopeaan vapautumi- seen. Suhteellisen korkea lääkeaineen sisältöpitoisuus • · · '...· vaikuttaa lisäksi nopeaan lääkeaineen vapautumiseen.
Somastotiineja ja lääkeaineen vapautumismalleja ei ku-vattu.
• 35 Euroopan patentissa nro 58481 kuvataan vesi- liukoisen peptidin jatkuvan vapautumisen polylaktidi-'polymeeri-implantista stimulointi alentamalla ainakin 4 106926 osan polyraeerimolekyyleistä molekyylipainoa, lisäämällä glykolidiyksiköitä polymeerimolekyyliin, lisäämällä polymeerin segmenttipolymeeriluonnetta käytettäessä polylaktidi-ko-glykolidimolekyylejä, lisäämällä poly-5 meerimatriisin lääkeainepitoisuutta ja suurentamalla implantin pinta-alaa. Vaikka somatostatiinit mainitaan vesiliukoisina peptideinä, ei somatostatiinin vapautu-mismalleja ole kuvattu eikä ole indikoitu kuinka nämä kaikki parametrit yhdistetään, jotta saavutetaan esi-10 merkiksi jatkuva somatostatiinin seerumitaso vähintään viikon, esimerkiksi yhden kuukauden yli.
Euroopan patentissa nro 92918 kuvataan, että peptidien, edullisesti hydrofiilisten peptidien, jatkuva vapautuminen pidennetyn ajanjakson yli voidaan 15 saavuttaa, kun peptidi on liitetty tavanomaiseen hydrofobiseen polymeerisideaineeseen, esimerkiksi poly-laktidiin, joka on tehty vettä imevämmäksi liittämällä sen molekyyliin hydrofiilinen yksikkö, esimerkiksi po-lyetyleeniglykoli, polyvinyylialkoholi, dekstraani, 20 polymetakryyliamidi. Hydrofiilinen vaikutus amfapaattiseen polymeeriin annetaan kaikilla etyleenioksidi-ryhmillä kun kyseessä on polyetyleeniglykoliyksikkö, , : vapailla hydroksyyliryhmillä kun kyseessä on polyvi- nyylialkoholi tai dekstraaniyksikkö, tai amidiryhmillä 25 kun kyseessä on polymetakryyliamidiyksikkö. Johtuen hydrof iilisen yksikön läsnäolosta polymeerimolekyy- • · ... leissä saa implantti hydrogeeliominaisuuksia veden ab- • · · * · ♦ sorption jälkeen. Somatostatiini mainitaan hydrofiili- • « » *·' * senä peptidinä, mutta vapautumisprofiilia ei ole ku- 30 vattu, eikä ole viitattu minkä tyyppinen polymeeri on * « c edullinen tälle peptidille, tai mikä molekyylipaino ja • · ♦ kuinka monta hydrofiilistä ryhmää sillä tulisi olla.
UK-patentissa GB 21454222 B on kuvattu, että < t monentyyppisten lääkeaineiden, esimerkiksi vitamiini-. 35 en, entsyymien, antibioottien ja antigeenien jatkuva vapautuminen voidaan aikaansaada yli pidennetyn ajan-jakson, kun lääkeaine liitetään esimerkiksi mikropar- 5 106926 tikkelikokoiseen implattiin, joka on tehty polyolipo-lymeeristä, esimerkiksi glukoosista tai mannitolista, ja jolla on yksi tai useampi, edullisesti vähintään 3, polylaktidiesteriryhmää. Polylaktidiesteriryhmät si-5 sältävät edullisesti esimerkiksi glykolidiyksiköt.
Peptideitä, esimerkiksi somatostatiineja, ei mainita lääkeaineina eikä seerumin lääkeainetasoja ole esitetty.
Tämä keksintö koskee menetelmää somatostatii-10 nin analogin oktreotidin tai sen suolan tai johdannaisen pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen esimerkiksi mikropartikkelikoostumuksen muodostamiseksi, jotka antavat tyydyttävän lääkeaineen plasmatason ja ovat biohajoavassa, bioyhteensopivassa polymeerissä, esi-15 merkiksi kapseloituna polymeerisideaineeseen. Polymee- risideaine voi olla synteettinen tai luonnossa esiintyvä polymeeri.
Mikropartikkeleita voidaan valmistaa tavanomaisella tekniikalla, esimerkiksi orgaanisen faasin 20 erotustekniikalla, joissa polymeeri saostetaan yhdessä lääkeaineen kanssa, jonka jälkeen saatu tuote kovetetaan kun käytetään faasierotus- tai kolmoisemulsiotek-nilkkaa.
: Haluttaessa pitkäaikaisesti vapautuva koostu- 25 mus voi olla implantmuodossa.
·...: Esillä oleva keksintö käsittää menetelmän * · pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen, jossa oktre- • · e t*.. otidi tai sen suola tai johdannainen on biohajoavassa • · · ja bioyhteensopivassa polymeerisessä kantoaineessa, 30 jossa
♦ tl J
*·♦·* a) sekoitetaan lääkeyhdiste tai sen liuos metanolissa · · · tai vedessä tai puskurissa, jonka pH on 3-8 polylak- « • ;..r tidi-ko-glykolidin metyleenikloridi liuoksen kanssa,
Da • 35 b) sumutetaan muodostunut lääkeyhdisteen suspensioliuos tai emulsio polymeeriliuoksessa lämpimässä ilmavir-rassa, Ä 106926 6 c) otetaan talteen syntyneet mikropartikkelit tai mik-ropallot ja pestään ne puskuriliuoksella, jonka pH on 3,0 - 8,0 tai tislatulla vedellä, ja d) kuivataan ne tyhjössä lämpötilassa 20 °C - 40 °C.
5 Esillä oleva keksintö käsittää myös menetel män pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi, joka koostumus sisältää oktreotidin tai sen suolan polyol in 40/60 - 6%0 polylaktidi-ko-glykolidi- esterissä, polyoliyksikön ollessa joko (C3_6) -hiili-10 ketjun sisältävä alkoholi, jossa on 3 - 6 hydroksyyli-ryhmää ja mono- tai disakkaridi, ja esteröidyssä poly-olissa on vähintään 3 polylaktidi-ko-glykolidiketjua, jossa a) sekoitetaan oktreotidi tai sen liuos metanolissa tai 15 vedessä tai puskurissa, jonka pH on 3-8 polylaktidi- ko-glykolidi esterin metyleenikloridiliuoksen kanssa, ja b) sumutetaan muodostunut oktreotidin suspensioliuos tai emulsio polylaktidi-ko-glykolidiliuoksessa läm- 20 pimässä ilmavirrassa,
c) otetaan talteen syntyneet mikropartikkelit tai mik-ropallot ja pestään ne puskuriliuoksella, jonka pH
_ on 3,0 - 8,0 tai tislatulla vedellä, ja :d) kuivataan ne tyhjössä lämpötilassa 20 °C - 40 °C.
25 Olemme havainneet, että octreotidin uusi suo- la on pamoaatti, mikä on hyvin stabiili tällaisissa • · .·;·. koostumuksissa. Oktreotidipamoaatin valmistusmenetel- • · t mässä annetaan oktreotidin reagoida embonihapon (tai • · • · * sen reaktiivisen johdannaisen) kanssa.
30 Edellä määritellyn mukainen depotkoostumus • « < annetaan erityisesti hoidettaessa liikakärkisyyttä tai • · · rintasyöpää ruuansulatuskanavan ulkopuolisesta hoitoa tarvitsevalle kohteelle.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä 35 lääkeaine on edullisesti veteen liukeneva, esimerkiksi peptidi.
7 106926 Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä ja koostumuksessa käytetty peptidi voi olla somatostatii-nin synteettinen analogi.
Luonnossa esiintyvä somatostatiini on tetra-5 dekapeptidi, jolla on kaava:
Ala-Gly-Cys-Lys-Asn-Phe-Phe-Trp
I I
Cys-Ser-Thr-Phe-Thr-Lys 10 Tätä hormonia valmistavat hypotaiasmusrauhanen samoin kuin muut elimet, esimerkiksi maha-suoli -seutu, ja se vaikuttaa yhdessä GRF:n kanssa, katso ai-volisäkesyntyisen kasvuhormonivapauttajan hermosääte-15 ly. Sen lisäksi, että somatostatiini estää GH vapautumisen aivolisäkesyntyisesti, on se tehokas lukuisien järjestelmien estäjä, mukaan lukien keskus- ja ääreishermoston isen, mahalaukun ja ohutsuolen, ja suonen sileän lihaksen järjestelmät. Se myös estää insuliinin 20 ja glukagonin vapautumisen.
Termi "somatostatiini" käsittää sen analogit ja johdannaiset. Niillä ymmärretään suoraketjuisia, siltaisia tai syklisiä polypeptidejä, joissa yksi tai : useampi aminohappoyksikkö on jäänyt pois ja/tai on ·; 25 korvattu yhdellä tai useammalla aminoradikaalilla ja/tai joissa yksi tai useampi reaktiokykyinen ryhmä on korvattu yhdellä tai useammalla muulla reaktioky- • · » kyisellä ryhmällä ja/tai yksi tai useampi ryhmistä on • 4 · * korvattu yhdellä tai useammalla muulla isosteerisellä 30 ryhmällä. Yleisesti termi kattaa kaikki ne biologises- ♦ c ti aktiivisen peptidin muunnetut johdannaiset, joilla *»« on laadullisesti vastaava vaikutus kuin muuttumatto- ♦ maila somatostatiinipeptidillä.
Vaikuttavat somatostatiinin analogit ovat si-35 ten käyttökelpoisia korvaamaan luontaisen somatosta-tiinin vaikutusta fysiologisten toimintojen säätelys-sä. Edullisia tunnettuja somatostatiineja ovat: 8 106926 * * a) (D)Phe-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli (geneerinen nimi octreotidi) * * 5 b) (D)Phe-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys-ThrNH2 * * c) (D)Phe-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys-ThrNH2 * * d) (D)Trp-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Cys-ThrNH2 10 * * e) (D)Phe-Cys-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Cys-ThrNH2 * + f) 3-(2-naftyyli)-(D)Ala-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys-ThrNH2 15 * * g) (D)Phe-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys~P-Nal-NH2 * * h) 3-(2-naftyyli)-Ala-Cys-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Cys-β-Nal-NH2 20 * * i) (D)Phe-Cys~P-Nal-(D)Trp-Lys-Val-Cys-Thr-NH2 joissa kussakin yhdisteessä a) - i) on silta aminohap- pojen välillä, jotka on merkitty * kuten seuraavassa 25 kaavassa on merkitty.
Muita edullisia somatostatiineja ovat: • · «4» 4> ··« Λ — — — — — — — — _ — — — — — — — Λ • · ·
’•"I I
* «
’** ‘ H-Cys-Phe- (D) Trp-Lys-Thr-Phe-Cys-OH
30 (katso Vale et ai., Metabolism, 27, liite 1, 139 • · « (1978)), ··· # J * * • · ·
Asn-Phe-Phe- (D) Trp-Lys-Thr-Phe-Gabä « < .. .. (katso Euroopan patenttijulkaisu nro 1295 ja hakemus 35 nro 78100994.9), * 2" * * ‘: MeAla-Tyr-(D)Trp-Lys-Val-Phe 9 106926 (katso Verber et ai., Life Sciences, 34, 1371-1378 (1984) ja Euroopan patenttihakemus nro 82106205.6 (julkaistu numerona 70021)), joka tunnetaan myös syklo-(N-Me-Ala-Tyr-D-Trp-Lys-Val-Phe), 5 * *
NmePhe-His-(D)Trp-Lys-Val-Ala (katso R.F.Nutt et ai, Klin. Wochenschr. (1986) 64 (liite VII), * * 10 H-Cys-His-Phe-Phe-(D)Trp-Lys-Thr-Phe-Thr-Ser-Cys-OH (katso EP-A-200,188), * * X-Cys-Phe-D-Trp-Lys-Thr-Cys-Thr-NH2 j a * * 15 X-Cys-Phe-D-Trp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli, joissa X on kationinen ankkuri, erityisesti * *
Ac-hArg (Et2) -Gly-Cys-Phe-D-Trp-Lys-Thr-Cys-NH2 20 (katso EP 0363589A2), edellä mainituissa aminohapoissa on silta * merkittyjen aminohappojen välissä.
,,,1 Kaikkien edellä mainittujen julkaisujen si- säitä mukaan lukien tunnusomaiset yhdisteet on nimen-:«· 25 omaisesti liitetty tähän viittauksin.
Termi johdannainen käsittää myös vastaavat johdannaiset, joissa on sokerijäännös. Kun somatosta- • · · <Γ..< tiinilla on sokeri jäännös, se on edullisesti liitetty • « » N-pääteaminoryhmään ja/tai vähintään yksi aminoryhmä 30 on läsnä peptidisivuketjussa; edullisemmin N-pääte-
• I
*···* aminoryhmään liitetty. Tällaisia yhdisteet ja niiden • · · valmistaminen on kuvattu esimerkiksi WO 88/02756.
Termi oktreotidijohdannaiset käsittää sellai-set yhdisteet, joissa osalla 35 * * « -D-Phe-Cys-Phe-DTrp-Lys-Thr-Cys-on silta Cys jäännösten välillä.
10 106926
Erityisen edullisia johdannaisia ovat Na-[oc-glu-kosyyli-(1-4-deoksifruktosyyli]-DPhe-Cys-Phe-DTrp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli ja Na -[β-deoksifruktosyyli]-DPhe-Cys-Phe-DTrp-Lys-Thr-Cys-Thr-oli, joissa -Cys- osien 5 välillä on silta, edullisesti asetaattisuolamuodossa ja jotka on kuvattu esimerkeissä 2 ja 1 vastaavasti edellä mainitussa hakemuksessa.
Somatostatiinit voivat olla esimerkiksi vapaana, suolana tai niiden kompleksien muodossa. Happo-10 additiosuoloja voidaan muodostaa esimerkiksi orgaanisten, polymeeristen ja epäorgaanisten happojen kanssa. Happoadditiosuolat käsittävät esimerkiksi hydroklori-dit ja asetaatit. Komplekseja muodostetaan somatosta-tiineista esimerkiksi lisäämällä epäorgaanisia ainei-15 ta, esimerkiksi epäorgaanisia suoloja tai hydroksideja kuten Ca- ja Zn-suoloja ja/tai lisäämällä polymeerisiä orgaanisia aineita.
Tällaisille koostumuksille, erityisesti mik-ropartikkeleissa, edullinen suola on asetaattisuola 20 johtaen alentuneeseen lääkeaineen alkupurkaukseen. Pa-moaattisuola, joka on käyttökelpoinen erityisesti implanteissa. Pamoaatti voidaan aikaansaada tavanomaisin . i menetelmin, esimerkiksi antamalla embonihapon (pamo- iinihapon) reagoida esimerkiksi oktreotidin vapaaemäs- 25 muodon kanssa. Reaktio voidaan suorittaa polaarisessa liuottimessa esimerkiksi huoneen lämpötilassa.
• ·
Somatostatiinit on osoitettu käytettäväksi * · « hoidettaessa sairauksia, jotka vaativat lääkeaineen • · · * * pitkäaikaista käyttöä, esimerkiksi sairaudet, joiden 30 syyt käsittävät tai liittyvät liialliseen GH- • · · eristykseen, esimerkiksi jättikärkisyyden hoitoon, ma- • ♦ · halaukun ja ohutsuolen sairauksien hoitoon, esimerkik-si peptisen haavauman; suolen, ihon ja haiman avantei-den; ärtyväsuoli syndrooman; dumping" äkki tyhj ennys" - • · 35 syndrooman; vesiripulisyndrooman; akuutin haimatuleh-duksen ja mahasuolikanavan umpieristyskasvainten [esi- merkiksi vipoomien, GRFomien, glukagonoomien, insu- 4 106926 linoomien, gastronooraien samoin kuin mahalaukun ja ohutsuolen vuodon; rintasyövän ja diabetekseen liittyvien komplikaatioiden hoitoon ja ehkäisyyn.
Polymeerinen kantoaine voidaan valmistaa bio-5 hajoavista ja bioyhteensopivista polymeereistä, kuten lineaarisista polyestereistä, haarautuneista polyestereistä, joilla on lineaariketjuja säteittäin poly-oliosasta, esimerkiksi glukoosi; muita estereitä ovat polyaktidihapon, polyglykolihapon, polyhydroksivoiha-10 pon, polykaprolaktonin, polyalkyleenioksalaatin, Kreb-sin kierron happojen, esimerkiksi sitruunahappokier-ron, polyalkyleeniglykoliesterit ja niiden kaltaiset sekä kopolymeerit.
Edullisia tämän keksinnön mukaisia polymeere-15 jä ovat lineaariset polyesterit ja haaraketjuiset polyesterit. Lineaariset polyesterit voidaan valmistaa alfahydroksikarboksyylihaposta, esimerkiksi maito- ja glykolihaposta, kondensoimalla laktonidimeerit, katso esimerkiksi US-patentti nro 3773919.
20 Lineaariset polylaktidi-ko-glykolideilla käy tettynä edullisesti keksinnön mukaisesti, on molekyy-lipaino 25,000 - 100,00 ja polydispersioaste M„/Mn esi-. : merkiksi 1,2 - 2.
I I I
Edullisesti haarautuneet polyesterit voidaan 25 valmistaa käyttäen polyhydroksiyhdisteitä, esimerkiksi polyolia esimerkiksi glukoosia tai mannitolia initaat- • · ... torina. Nämä polyolin esterit ovat tunnettuja ja ne on kuvattu UK-patentissa GB 2145422B. Polyolin molekyyli- • · { *·* * paino on 20,000 asti ja se sisältää vähintään 3 hyd- 30 roksiryhmää siten, että vähintään 1, edullisesti vä- • * < hintaan 2, esimerkiksi keskimääräisesti 3 polyolin • · · hydroksiryhmää on esteriryhmien muodossa, mitkä sisäl-tävät polylaktidi- tai ko-polylaktidiket juja. Tyypil- « « (i. lisesti käytetään 0,2 % glukoosia polymerisaation ( 4 . 35 alulle panemiseen. Haarautuneiden polyestereiden ra- « kenne on tähden muotoinen. Käytetyt edulliset polyes-teriketjut lineaarisissa ja tähden muotoisissa poly- 12 106926 meeriyhdisteissä ovat alfakarboksyylihappo-osien, maito- ja glykolihapon, tai laktonidimeerien kopolymeere-jä. Molaarinen suhde laktidi:glykolidi on noin 75:25 -25:75, esimerkiksi 60:40 - 40:60 ja edullisimmin 55:45 5 - 25:75, esimerkiksi 60:40 - 40:60 ja edullisimmin 55:45 - 45:55, esimerkiksi 55:45 - 50:50. Tähtipoly- meerit voidaan valmistaa antamalla polyolin reagoida laktidin ja edullisesti myös glykolidin kanssa korkeassa lämpötilassa katalyytin läsnä ollessa, mikä tekee 10 renkaan aukeamispolymerisäätiön mahdolliseksi. Olemme havainneet, että tähtipolymeerityypin etu esillä olevan keksinnön mukaisissa koostumuksissa on, että sen molekyylipaino voi olla suhteellisen korkea, jolloin saadaan fysikaalista stabiliteettia, esimerkiksi tiet-15 tyä kovuutta implantteihin ja mikropartikkeleihin, jolloin vältytään niiden tarttumiselta toisiinsa vaikkakin läsnä on suhteellisen lyhyitä polylaktidiketju-ja, mikä johtaa polymeerin kontrolloivaan biohajoamis-nopeuteen vaihdelleen useista viikoista yhteen tai 20 kahteen kuukauteen ja vastaavasti pitkäaikaiseen peptidin vapautumiseen, mikä tekee siitä valmistetut de-potkoostumukset sopiviksi esimerkiksi yhden kuukauden vapautumiseen.
Tähtipolymeereillä on edullisesti päämolekyy- 25 lipaino M„ välillä noin 10,000 - 200,000, edullisemmin <tt<; 25,000 - 100,000, erityisesti 35,000 - 60,000 ja poly- • · ... dispersioaste on esimerkiksi 1,7 - 3,0, esim. 2,0 - • ♦ * 2,5. Tähtipolymeerin, jonka Mw on 35,000 ja M„ on • t * V * 60,000 sisäiset viskositeetit ovat 0,36 ja vastaavasti 30 0,51 dl/g kloroformissa. Tähtipolymeerillä, jonka Μ„ on llf ί.,,ί 52,000, viskositeetti on 0,475 dl/g kloroformissa.
** 'i Termit mikropallo, mikrokapseli ja mikropar- xi’'. tikkeli ovat suhteessa keksintöön toisiaan korvaavia . ja ilmaisevat peptidin kapseloimisen polymeerillä, « * t - « , * 35 edullisesti siten, että peptidi on tasaisesti jakautu- i(]j' nut polymeeriin, joka on siis peptidin sideaine. Tässä < 1 « 1 · I · 13 106926 tapauksessa edullisesti käytetään termiä mikropallo tai yleisemmin mikropartikkeli.
Käyttäen esillä olevan keksinnön mukaista faasierotustekniikkaa voidaan tämän keksinnön mukaiset 5 koostumukset valmistaa esimerkiksi liuottamalla polymeerinen kantoaine liuottimeen, joka ei ole peptidin liuotin, ja sen jälkeen lisäämällä ja dispersoimalla peptidin liuosta polymeeri-liuotinkoostumuksessa. Sen jälkeen lisätään faasin indusoija, esimerkiksi sili-10 konineste, joka indusoi peptidin kapseloinnin polymeerillä .
Lääkeaineen purkausvaikutusta voidaan huomattavasti vähentää insitu saostamalla ultrahienoja lääkeaineen partikkeleita lisäämällä lääkeaineliuosta po-15 lymeeriliuokseen ennen faasin erottamista. Aiemman menetelmän mukaan kuivat partikkelit lisättiin suoraan polymeeriliuokseen.
Peptidin vapautumisen terapeuttista kestoa voidaan lisätä kovettamalla/pesemällä mikropartikkelit 20 puskuri/heptaani-emulsiolla. Tunnetun menetelmän mukaan kovettamisvaiheen jälkeen ei suoriteta pesua tai sitä seuraa erillinen vesipitoinen pesuvaihe.
Öljy/vesi-tyyppistä (=ö/v) emulsiota voidaan käyttää mikropallojen pesemiseen ja kovettamiseen ja : 25 kapseloitumattoman peptidin poistamiseen. Pesu helpot- ' ♦ taa kapseloitumattoman peptidin poistamista mikropal- • · . lojen pinnalta. Peptidiylimäärän poistaminen mikropal- *./ loista alentaa lääkeaineen alkupurkausta, joka on tun- • · « *·* * nusomainen monille tavanomaisille kapselointikoostu- * 30 mukeille. Siten esillä olevilla mikropallokoostumuk- silla on tasaisempi lääkeaineen luovutus ajan funktio-na. Emulsio helpottaa myös jäännöspolymeeriliuottimen '***♦ ja silikoninesteen poistamista. Emulsio voidaan lisätä polymeeri-peptidiseokseen tai seos voidaan lisätä 35 emulsioon. On edullista, että polymeeri-peptidiseos lisätään emulsioon. Ö/v-emulsio voidaan valmistaa i1 käyttäen emulgoimisainetta, kuten sorbitaanimono- 14 106926 oleaattia (Span 80 ICI Corp.) ja sen kaltaisia, stabiilin emulsion muodostamiseksi. Emulsio voidaan puskuroida puskurilla, joka ei ole haitallinen peptidille tai polymeerisideaineelle. Puskurin pH voi olla 2-8, 5 edullisesti 4. Puskuri voidaan valmistaa happamasta puskurista kuten fosfaatti- tai asetaattipuskurista tai niiden kaltaisista. Vesi yksinään voi toimia puskurin sijaisena. Heptaania, heksaania ja niiden kaltaisia voidaan käyttää puskurin orgaanisena faasina. 10 Emulsio voi sisältää dispersioaineita kuten sili-koniöljyä.
Edullinen emulsio voi käsittää heptaanin, pH 4 fosfaattipuskurin, silikoniöljyn ja sorbitaanimono-oleaatin. Kun lääkeaineen alkuvapautuminen on haluttua 15 voi yksittäinen kovetusvaihe ilman liuotinta korvata elmulsiokovettamisen. Heptaania, heksaania ja niiden kaltaisia voidaan käyttää liuottimena.
Mikrokapseleiden kovettamiseksi voidaan käyttää muita vaihtoehtoja ö/v-emulsiolle, kuten: liuotin-20 ta ja emulgoimisainetta mikrokapselien kovettamiseksi ilman pesua; ja liuotinta ja emulgoimisainetta kovettamiseksi jonka jälkeen pestään erikseen.
Ö/v-emulsiota voidaan käyttää ilman disper- sioainetta. Dispersioaine kuitenkin estää staattisesta 25 sähköstä johtuvan kuivien mikrokapselipartikkelin yh- t>..; teen kasautumisen ja vaikuttaa alentavasti jäännösliu- • · . ottimen määrään.
... Esimerkkejä polymeerisideaineen liuottimista • · ’•*t' ovat metyleenikloridi, kloroformi, bentseeni, etyyli- • · * V ‘ 30 asetaatti ja niiden kaltaiset. Edullisesti peptidi liuotetaan alkoholiliuottimeen, esimerkiksi me- • · · tanoliin, joka on polymeeriliuottimeen sekoittuva.
'*’** Faasin indusoi jät (koaservaatioaineet) ovat liuottimia, jotka sekoittuvat polymeeri-lääkeaineseok-35 seen ja aiheuttavat mikrokapselialkioiden muodostumi sen ennen kovettumista; silikoniöljyt ovat edullisia faasin indusoijia.
15 106926 Ö/v-emulsio voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla käyttäen heptaania, heksaania ja niiden kaltaisia orgaaniseen faasiin.
Mikropartikkelit voidaan myös valmistaa ylei-5 sesti tunnetulla sumukuivausmenetelmällä. Tämän menetelmän mukaisesti somatostatiinia tai peptidin liuosta orgaanisessa liuottimessa (esimerkiksi metanolissa), vedessä tai esimerkiksi pH 3 - 8 puskurissa ja polymeerin liuosta orgaanisessa liuottimessa (esimerkiksi 10 metyleenikloridissa), joka ei sekoitu aiemmin mainittuun, sekoitetaan läpikotoisin.
Muodostunut liuos, suspensio tai emulsio sumutetaan ilmavirrassa, edullisesti lämpimässä ilmassa. Syntyneet mikropartikkelit otetaan talteen esimerkiksi 15 sykloonilla ja pestään haluttaessa esimerkiksi pH 3,0 - 8,0, edullisesti pH 4, puskuriliuoksessa tai tislatulla vedellä ja kuivataan tyhjössä esimerkiksi lämpötilassa 20 - 40 °C. Pesu voidaan suorittaa, jos partikkeleilla ilmenee lääkeaineen purkautumista in vivo 20 ja lääkeaineen purkautumisen määrä on ei-toivottu. Puskurina voidaan käyttää asetaattipuskuria.
Tämän mukaisesti voidaan aikaansaada mikro-partikkeleita, joilla on parannettu somatostatiinin vapautusprofiili in vivo.
; 25 Somastotatiinin pitkäaikaisesti vapautuva koostumus voidaan valmistaa sekoittamalla somatosta- • · . tiinia tai somatostatiinin liuosta metanolissa, vedes- sä tai puskurissa pH 3 - 8, ja polylaktidi-ko- • · « *·’ * glykolidin liuosta metyleenikloridissa ja surmattamalla *.· ' 30 muodostunut somatostatiinin liuos, emulsio tai suspen sio polymeeriliuoksessa lämpimään ilmavirtaan, otta-maila mikropallot talteen ja pesemällä ne pH 3 - 8 . ·”*· puskuriliuoksessa tai tislatulla vedellä ja kuivaamal- la ne tyhjiössä lämpötilassa 20 - 4 0 °C. Verrattuna , 35 faasierotustekniikan mukaisesti valmistettuihin mikro- « « * ' · partikkeleihin ei niissä ole silikoniöljyä, ei edes 4 I 4 4 « I · 1K 106926 rippeitä, sillä silikoniöljyä ei käytetä sumukuivaus-tekniikassa.
Keksinnön mukaiset koostumukset voidaan myös valmistaa käyttämällä kolmoisemulsiomenetelmää. Tyy-5 pillisen tekniikan mukaisesti peptidi, esimerkiksi oktreotidi, liuotetaan sopivaan liuottimeen, esimerkiksi veteen ja emulgoidaan voimakkaasti polymeerin, esimerkiksi 50/50 poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosin, liuokseen liuottimessa (esimerkiksi metyleeni-10 kloridissa), joka ei ole peptidin liuotin. Esimerkkejä polymeerisideaineen liuottimessa ovat metyleeniklori-di, kloroformi, bentseeni, etyyliasetaatti ja niiden kaltaiset. Saatu vesi/öljy-emulsio (v/ö) edelleen emulgoidaan ylimäärään vettä, jossa on emulgoin-15 tiainetta, esimerkiksi anionista tai ionitonta pinta-aktiivista ainetta tai lesitiiniä tai suojaavaa kolloidia, esimerkiksi gelatiinia, dekstriiniä, karboksi-metyyliselluloosaa, polyvinyylipyrrolidonia, polyvi-nyylialkoholia, jolloin jatkuvasti muodostuu kol-20 mois(v/ö/v)-emulsiota. Mikropartikkelit muodostuvat polymeerin spontaanisti saostuessa ja ne kovetetaan haihduttamalla orgaaninen liuotin. Gelatiinilla voidaan estää mikropallojen keräytyminen kasaan. Mikro-; partikkelien sedimentoitumisen jälkeen sakan yllä ole- ' 25 va neste dekantoidaan ja mikropartikkelit pestään ve- dellä ja sen jälkeen asetaattipuskurilla. Sen jälkeen • · mikropartikkelit suodatetaan ja kuivataan.
• « ... Peptidi voidaan myös dispersoida suoraan po- • · · • · · lymeeriliuokseen, jonka jälkeen syntyvä suspensio se- • · * *·’ 3 0 koitetaan gelatiinia sisältävän vesifaasin kanssa.
Kolmoisemulsiomenetelmä tunnetaan US-patentista nro • · · :...· 4652441. Tämän patentin mukaisesti ensimmäisessä vai- • « · ’ heessa lääkeliuosta (1) liuottimessa, esimerkiksi so- matostatiinia vedessä (sarake 2, rivit 31 - 32), se- < 4 iiit; 35 koitetaan läpikotaisin polylaktidi-ko-glykolidin liu- « i . oksen (2) ylimäärässä toisessa liuottimessa, esimer- kiksi metyleenikloridissa, johon ensin mainittu liuo- • · 17 106926 tin ei ole liukoinen, jolloin saadaan lääkeainetta sisältäviä hienoja pisaroita (1) liuoksessa (2) ve-si/öljy(v/ö)-emulsiona (3). Liuokseen (1) liuotetaan edelleen niin kutsuttu lääkettä pidättävä aine (sarake 5 1, rivi 31), esimerkiksi gelatiini, albumiini, pektii- ni tai agar. Toisessa vaiheessa sisäfaasin (1) viskositeettia lisätään tarkoituksen mukaisilla keinoilla, kuten kuumentamalla, jäähdyttämällä, pH muutoksella, lisäämällä metalli-ioneja tai ristikytkien esimerkiksi 10 gelatiini aldehydien kanssa. Kolmannessa vaiheessa ylimäärä vettä sekoitetaan läpikotaisin v/ö-emulsion (3) kanssa (sarake 7, rivit 52 - 54) , jolloin syntyy v/ö/v-tyyppinen kolmikerroksinen emulsio. Vesiylimää-rässä voi haluttaessa olla läsnä emulgoiva aine (sara-15 ke 7, rivi 56), kuten anioninen tai ioniton pinta- aktiivinen aine tai esimerkiksi polyvinyylipyrrolido-ni, polyvinyylialkoholi tai gelatiini. Neljännessä vaiheessa v/ö/v-emulsio käsitellään "vedessä kuivauksella" (rivi 52) . Tällä tarkoitetaan, että desorpoi-20 daan orgaaninen liuotin öljykerroksesta mikropartikke-lien saamiseksi. Desorptio suoritetaan sinänsä tunnetulla tavalla (sarake 8, rivit 3 - 5), esimerkiksi alentamalla painetta samalla sekoittaen (sarake 8, ri-; vit 3 - 5) tai esimerkiksi puhaltamalla typpikaasua ' 25 öljykerroksen läpi (esimerkiksi metyleenikloridi) (ri- ; vi 19) . Muodostuneet mikropartikkelit otetaan talteen • ♦ . sentrifugoimalla tai suodattamalla (rivit 26 - 27) ja ainesosat, jotka eivät ole liittyneet polymeeriin, • · * '·*’ poistetaan pesemällä vedellä (rivi 29) . Haluttaessa V ‘ 30 mikropartikkelit lämmitetään alennetussa paineessa pa remman veden ja liuottimen poiston aikaansaamiseksi (esimerkiksi metyleenikloridi mikropartikkelin seinis-·***: tä) (rivit 30 - 32) . Samalla kun edellä kuvattu mene- 4 · ’ . telmä on tyydyttävä keksinnön mukaisten koostumuksien . 35 valmistamiseksi on kuitenkin syntyneissä mikropartik- keleissa niin kutsuttua lääkeainetta pidättävää yllä « « · · t « 18 106926 mainittua ainetta, esimerkiksi gelatiinia, albumiinia, pektiiniä tai agaria.
Olemme havainneet, että kun lääkeainetta pidättävää ainetta ei lisätä (= liuokseen 1) eikä sisä-5 faasin viskositeettia lisätä ja emulsoiva aine tai suojaava kolloidi, kuten gelatiini, lisätään kolmikerroksiseen v/ö/v-emulsioon, jossa on ylimäärä vettä, saadaan silti tyydyttäviä mikropartikkeleita, jotka eivät sillä lääkeainetta pidättävää ainetta ja vain 10 vähän metyleenikloridia.
Siten keksintö käsittää menetelmän mikropar-tikkelien valmistamiseksi sekoittamalla voimakkaasti: a) lääkeaineen, erityisesti oktreotidin, liuosta vesipitoisessa väliaineessa, edullisesti vedessä tai pus- 15 kurissa, edullisesti paino/tilavuus-suhteessa 0,8 4,0 g/l - 120 ml, erityisesti 2,5/10 ja pH 3-8 puskurissa, erityisesti asetaattipuskurissa, ja b) polymeerin, edullisesti polylaktidi-ko-glykolidin, liuosta kuten edellä on kuvattu orgaanisessa liuotti- 20 messa, esimerkiksi metyleenikloridissa, joka ei sekoitu vesipitoiseen väliaineeseen edullisesti paino/tilavuus-suhteessa 40 g/90 - 400 ml, erityisesti 40/100, edullisesti siten, että lääkeaine/polymeerin paino/paino-suhde on 1/10-50, erityisesti 1/16 ja ve-: 25 sipitoisen väliaineen ja orgaanisen liuottimen tila- vuus/tilavuus-suhde on l/l, 5 - 30, erityisesti 1/10, • · . sekoitetaan voimakkaasti v/ö-emulsiota [a) :n b):ssä] yhdessä • * < *♦* * c) ylimäärän kanssa vesipitoista väliainetta, edulli- *· · ·.· ' 30 sesti veden tai puskurin (edullisesti pH 3 - 8) , esi merkiksi asetaatti- tai fosfaattipuskurin, joissa on : emulgoivaa ainetta tai suojaavaa kolloidia, erityises- ·***: ti gelatiinia, edullisesti väkevyydessä 0,01 - 15,0 %, • * * erityisesti väkevyydessä 0,1 - 3 %, nimenomaisesti 0,5 I * , 35 % painosta, kanssa edullisesti tilavuus/tilavuus- I 4 1 I « sekoitusnopeussuhteessa ab)/c) 1/10 - 100, erityisesti :· 1/40, « « · · « · 19 106926 lisäämättä lääkeainetta pidättävää ainetta vesi/öljy-emulsioon tai käyttämättä viskositeetin lisäämiseksi välivaihetta, kovettamalla mikropartikkelialkiot muodostuneessa v/ö/v-emulsiossa desorpoimalla, edullises-5 ti haihduttamalla orgaaninen liuotin, edullisesti rae-tyleenikloridi ja ottamalla talteen, valinnaisesti pesemällä ja kuivaamalla syntyneet mikropartikkelit.
Esillä oleva keksintö käsittää myös muunnoksen, jossa lääkeaine dispersoidaan suoraan polymeeri-10 liuokseen, jonka jälkeen saatua dispersiota sekoitetaan gelatiinia sisältävän vesifaasin kanssa. Näillä menetelmillä valmistetuissa mikropartikkeleissa, samoin kuin sumukuivausmenetelmällä valmistetuissa mikropartikkeleissa, ei ole silikoniöljyä. Verrattuna 15 tunnetuilla kolmoisemulsiomenetelmillä valmistettuihin mikropartikkeleihin eivät ne sisällä suojaavaa kolloidia .
Pitkäaikaisesti vapautuvat koostumukset voidaan valmistaa myös muilla sinänsä tunnetuilla mene-20 telmillä, esimerkiksi, jos peptidi on riittävän stabiili implantin valmistamiseksi, kuumentamalla mikro-partikkeleita, jotka sisältävät peptidiä, esimerkiksi somatostatiinia polylaktidi-ko-glykolidissa, erityi-sesti kuten on kuvattu edellä, tai niiden seosta, joka < I i ,·. ; 25 on saatu sekoittamalla peptidi ja polymeeri, lämpöti- l « 1 lassa esimerkiksi 70 - 100 °C ja suulakepuristamalla . ja jäähdyttämällä kompakti massa, jonka jälkeen suula- kepuriste leikataan ja valinnaisesti pestään ja kuiva- » · · V 2 taan.
»♦· V 1 30 Sopivasti keksinnön mukaisella menetelmällä muodostetut koostumukset valmistetaan aseptisissa olo-suhteissa.
.***: Keksinnön mukaisella menetelmällä muodostet- ’. tuja koostumuksia voidaan käyttää depotmuodossa, esi- 35 merkiksi injektoitavina mikropalloina tai implanttei- i · 1 1 ♦ • · na.
2 < . - » 20 106926
Ne voidaan antaa tavanomaisella tavalla, esimerkiksi ihonalaisena tai lihaksensisäisenä ruiskeena esimerkiksi oireisiin, joihin lääkeaineen tunnetaan vaikuttavan.
5 Pitkäaikaisesti vapautuvia koostumuksia, joissa on oktreotidia, voidaan antaa oktreotidin ja sen johdannaisten indikaatioihin, esimerkiksi kuten on kuvattu GB 2199829 A, sivuilla 89 - 96, samoin kuin jättikärkisyyteen ja rintasyöpään.
10 Esillä olevan keksinnön mukaisilla mikropar- tikkeleilla on halkaisijan kokoluokka 1 - 250 mikro nia, edullisesti 10 - 200, erityisesti 10 - 130, esimerkiksi 10 - 90 mikronia. Implantit voivat olla tilavuudeltaan esimerkiksi 1-10 mm3. Lääkeaineen eli pep-15 tidi määrä koostumuksessa riippuu halutusta päivittäin vapautuvasta annoksesta ja siten kapseloivan polymeerin biohajoamisnopeudesta. Peptidin tarkka määrä voidaan todeta biokäyttökelpoisuuskokeilla. Koostumukset voivat sisältää peptidiä vähintään 0,2, edullisesti 20 0,5 - 20, edullisemmin 2,0 - 10, erityisesti 3,0-6 paino-% suhteessa polymeerisideaineeseen.
Peptidin vapautumisaika mikropartikkelista voi olla yhdestä tai kahdesta viikosta noin 2 kuukau-teen.
!" 25 Käyttökelpoisesti pitkäaikaisesti vapautuva ' ' koostumus käsittää somatostatiinin, esim. oktreotidin, ] biohajoavassa ja bioyhteensopivassa polymeerisessä ‘ ’ kantoaineessa, joka annettuna rotalle ihonalaisesti 10 • · « *.· · mg annoksena somatostatiinia eläimen ruumiin painoki- « « · V J 30 loa kohti näyttää somatostatiinin väkevyytenä veriplasmassa vähintään 0,3 ng/ml ja edullisesti vähemmän kuin 20 ng/ml 30 tai sopivasti 60 päivän jaksona.
• · · .**·, Vaihtoehtoisesti pitkäaikaisesti vapautuva I < r • _ koostumus käsittää somatostatiinin, esim. oktreotidin, 35 biohajoavassa ja bioyhteensopivassa polymeerisessä ' ‘ kantoaineessa, joka annettuna kaniinille lihaksen- • |· sisäisesti annostuksena 5 mg ruumiin painokiloa kohti 1 « « 1 1 21 106926 näyttää somatbstatiinin väkevyytenä vähintään 0,3 ng/ml 50 päivän jaksona ja sopivasti väkevyytenä korkeintaan 20 ng/ml.
Muita saatujen somatostatiinien, esimerkiksi 5 depotkoostumuksien, jotka sisältävät oktreotidiä, edullisia ominaisuuksia ovat riippuen käytetystä valmistusmenetelmästä :
Faasierotustekniikka: kaniini 5 mg somatostatiinia/kg lihaksensisäisesti 10 hidastus (0 - 42 päivää) 76 % keskimääräinen plasmataso <CP.ideaali) (0 - 42 päivää) 4 ng/ml AUC (0-42 päivää) 170 ng/ml x päivät
Sumukuivaustekniikka: 15 rotta 10 mg somatostatiinia/kg ihonalaisesti hidastus (0-42 päivää)> 75 % keskimääräinen plasmataso (CP.ideaali) (0 - 42 päivää) 4-6 ng/ml AUC (0 - 42 päivää) 170 - 210 ng/ml x 20 päivät kaniini 5 mg somatostatiinia/kg lihaksensisäisesti hidastus (0-43 päivää) > 75 % keskimääräinen plasmataso (Cp.ideaali) (0 - 43 päivää) 4-6 ng/ml 25 AUC (0 - 42 päivää) 200 - 240 ng/ml x . päivät «·««· ] Kolmoisemulsiotekniikka: • ♦ « « « * * rotta 10 mg somatostatiinia/kg ihonalaisesti ««< *.* : hidastus (0 - 42 päivää) > 75 % •« ♦ 30 keskimääräinen plasmataso (Cp,ideaali) (° - 42 päivää) 4 - 6,5 ng/ml :***; AUC (0-42 päivää) 170 - 230 ng/ml x ·«· ·'* päivät kaniini 5 mg somatostatiinia/kg lihaksensisäisesti 35 hidastus (0 - 42/43 päivää) > 75 % keskimääräinen plasmataso <:· (Cpiideaali) (0 - 42/43 päivää) 3,5 - 6,5 ng/ml 22 106926 AUC (O - 42/43 päivää) 160 - 270 ng/ml x päivät
Somatostatiinin, edullisesti oktreotidin ja sen analogien, koostumuksilla on seuraavat ominaisuu-5 det: 1. hidastus on vähintään 70 %, edullisesti vähintään 74 %, esimerkiksi vähintään 75, 80, 88 tai vähintään 89 % yli 0 - 42/43 päivän ajanjakson ja/tai, 2. keskimääräinen plasmataso (Cpideaali) on 2,5 - 6,5, 10 edullisesti 4-6,5 ng/ml yli 0-42 päivän ajanjakson rotalla kun annetaan 10 mg somatostatiinia ihonalaisesti ja/tai keskimääräinen plasmataso on 3,5 - 6,5, esimerkiksi 4 - 6,5 ng/ml yli 0 - 42/43 päivän ajanjakson kaniineilla kun 5 mg somatostatiinia annetaan 15 lihaksensisäisesti ja/tai 3. AUC yli 0-42 päivän ajanjakson on vähintään 160, edullisesti 170 - 230 ng/ml x päivät rotilla, kun annetaan 10 mg somatostatiinia ihonalaisesti ja/tai AUC on vähintään 160, edullisesti 180 - 275, esimerkiksi 20 200 - 275 ng/ml x päivät yli 0 - 42/43 päivän ajanjak son kaniineilla kun 5 mg somatostatiinia annetaan lihaksensisäisesti .
Edellä kuvattujen pitkäaikaisesti vapautuvien koostumusten kvantitatiiviseen määrittämiseen olemme 25 käyttäneet aluepoikkeama(AD)-menetelmää, jonka ovat . julkaisseet F. Nimmerfall ja J. Rosenthaler; Intern.
[ J. Pharmaceut. ^2, 1-6 (1986). Lyhyesti AD-menetelmä * ‘ laskee kokeellisen plasmaprofiilin aluepoikkeamat ide- V * aaliprofiilista, joka on vakio aikaansaatu keskimää- ♦ ·« ♦ 30 räinen plasmataso (=Cp lV)gaali) muuttamalla kokeellisen plasmatason/aikakäyrän (AUC) alapuolinen alue vastaa-;”’j van pinta-alan omaavaksi suorakaiteeksi. Prosentuaali- ··· sesta aluepoikkeamasta (suhteessa AUC:hen) lasketaan hidastus-% seuraavasti: 35 Tällä menetelmällä koko mitattu plasmaprofiili yli ennalta valitun ajan voidaan määrittää yhdellä ainoalla numeerisella indeksillä.
23 106926
Kaavan * * D-Phe-Cys-Tyr-D-Trp-Lys-Val-Cys-Trp-NH2 5 mukaisen somatostatiinin oktapeptidianalogin plasma-tasoprofiili rotalla on kuvattu kaaviossa 4 julkaisussa Proc. natl. Acad. Sei. 85 (1988) 5699 - 5692.
Kuitenkaan suoraa vertailua edellä kuvatun keksinnön plasmatasoarvoihin edellä mainituilla rotil-10 la ei voida tehdä, sillä kuvattu plasmatasoprofiili perustui toiseen antotapaan (lihaksensisäinen ruiske) ja mikä vielä tärkeämpää, mikrokapseleiden pitoisuutta (2 - 6 %) ja annosteluannosta (25 - 50 mg mikrokapse-liannoksina 30 päivän ajan, vaikkakin vähintään 45 15 päivän määrityksiä tehtiin) ei tarkasti ilmoitettu. Lisäksi käytettyä poly(Dl-laktidi-ko-glykolidi)-tyyppiä ei tarkasti kuvattu.
Julkaisun informaatioarvo 6n siten liian alhainen, jotta se olisi keksintöön vaikuttava ennakko-20 julkaisu.
Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksin- , ·* «· toa.
Polymeerien Μ„ on keskiarvoinen molekyylipa!-", no, joka on määritetty GLPC:llä käyttäen polystyreeniä ; 25 standardina.
^ Esimerkki 1 , Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidia) (50/50 | * molaarinen, = 45,000; polydispersioaste n. 1,7) liu- *.* otettiin 15 ml metyleenikloridia magneetilla sekoitta- •« · :.· : 30 en, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreotide-asetaat- tia liuotettuna 0,5 ml metanolia. Polymeeri-peptidi-seokseen lisättiin 15 ml silikoniöl jyä (tavaramerkki • · · <”*< Dow 360 Medical Fluid 1000 es) (silikonineste) . Saatu ' , seos lisättiin sekoitettuiin emulsioon, jossa oli 400 35 ml n-heptaania, 100 ml pH 4 fosfaattipuskuria, 40 ml 1 ’ Dow 360 Medical Fluid:ia 350 es ja 2 ml Span 80 (emul- ··· goivaa ainetta) . Sekoittamista jatkettiin vähintään 10
M I I
24 106926 minuuttia. Syntyneet mikropartikkelit otettiin talteen tyhjösuodattamalla ja kuivattiin yli yön tyhjöuunissa. Saanto oli noin 90 % mikropartikkeleita kokoluokaltaan 10 - 40 mikronia.
5 Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 4 mg annoksena Octreotide:ä valkoisille Uusi-Seelanti-kaniineille. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,5 - 1,0 ng/ml 30 päivän ajan mitattuna radioimmuno-10 logia-analyysillä (RIA).
Esimerkki 2
Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosia (55/45 molaarinen valmistettu menetelmän GB 2145422 B mukaisesti; M„ = 45,000; polydispersioaste n. 15 1,7; valmistettu 0,2 % glukoosista) liuotettiin 25 ml etyyliasetaattia magneetilla sekoittaen, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreotidi-asetaattia liuotettuna 3 ml metanolia. Polymeeri-peptidiseokseen lisättiin 25 ml silikoniöljyä (tavaramerkki Dow 360 Medical Fluid 1000 20 es) . Saatu seos lisättiin esimerkeissä 1 kuvattuun emulsioon. Sekoittamista jatkettiin vähintään 10 minuuttia. Syntyneet mikropartikkelit otettiin talteen tyhjösuodattamalla ja kuivattiin yli yön tyhjöuunissa. Saanto oli suurempi kuin 80 % mikropartikkeleita koko-25 luokaltaan 10 - 40 mikronia.
, Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen * ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 4 mg annoksena
• •»M
* * oktreotidia valkoisille Uusi-Seelanti-kaniineille.
; Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja • < < * 30 0,5 - 2 ng/ml 21 päivän ajan mitattuna RIArlla.
Esimerkki 3
Liuos, jossa oli 1,5 g Octreotide-asetaattia • · · .***. 20 ml:ssa metanolia, lisättiin sekoittaen liuokseen, # jossa oli 18,5 g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoo- 35 siä (50/50 molaarinen, M„ = 45,000) 500 mlrssa mety- * leenikloridia. Faasit erotettiin lisäämällä 500 ml Dow 360 Medical Fluid: ia (1000 es) ja 800 ml Dow 360 Medi- 25 106926 cal Fluid:ia (350 es) peptidi-polymeerisuspensioon. Saatu seos lisättiin sekoitettuun emulsioon, jossa oli 1800 ml n-heptaania, 2000 ml steriiliä vettä ja 40 ml Span 80. Sekoittamista jatkettiin 10 minuuttia ja syn-5 tyneet mikropartikkelit otettiin talteen tyhj©suodattamalla,
Puolet tuotteesta kuivattiin yli yön tyhjöuu-nissa 37 °C:ssa. Jäännös metyleenikloriditaso oli 1,2 %.
Toinen puoli tuotteesta pestiin sekoittamalla 10 1000 ml etanolia, jossa oli 1 ml Span 80:tä. Tunnin sekoittamisen jälkeen etanoli dekantoitiin ja mikro-partikkeleita sekoitettiin 1000 ml n-heptaanin kanssa, jossa oli 1 ml Span 80:tä. Kun sekoittamista oli jatkettu tunti otettiin mikropartikkelit talteen tyh-15 jösuodattamalla ja kuivattiin yli yön 37 °C:ssa. Näin pestyillä mikropartikkeleilla oli jäännösmetyleeniklori-ditaso laskenut 1,2 %:sta 0,12 5:iin.
Yhdistetty tuotteen saanto oli 18,2 g (91 %) mikropartikkeleita, jotka sisälsivät 5,6 % Octreotiderä, 20 keskimääräinen halkaisija oli 24 mikronia, jäännöshep-taani 1,5 %.
Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti 5 mg annoksena Octreotide:ä valkoisille kaniineille. Määräajoin otetut verinäytteet 25 osoittivat plasmatasoja 0,3 - 7,7 ng/ml 49 päivän ajan . mitattuna RIA.-lla.
Esimerkki 4 * 1 Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosia i * '
V * (50/50 molaarinen valmistettu menetelmän GB 2145422 B
i · · !,·' · 3 0 mukaisesti; M„ = 46,000; polydispersioaste n. 1,7; val mistettu 0,2 % glukoosista) liuotettiin 10 ml metyleeni- ;***: kloridia magneetilla sekoittaen, jonka jälkeen lisättiin • · · .··· 75 mg Octreotidiä liuotettuna 0,133 ml metanolia. Seosta i sekoitettiin voimakkaasti esimerkiksi Ultra-Turax:illa 35 minuutin ajan 20,000 kierrosta per minuutti, jolloin ‘ ' saatiin hyvin pienien Octreotidi-kiteiden suspensio po- ··· lymeeriliuoksessa.
26 106926
Suspensio sumutettiin suurinopeuksisella turbiinilla (Niro Atomizer) ja pienet pisarat kuivattiin lämpimässä ilmavirrassa, jolloin saatiin mikropartikke-leita. Mikropartikkelit otettiin talteen sykloonilla ja 5 kuivattiin yli yön huoneen lämpötilassa tyhjöuunissa.
Mikropartikkelit pestiin 1/15 molaarisella pH 4 asetaattipuskurilla 5 minuutin ajan ja kuivattiin uudelleen huoneen lämpötilassa tyhjöuunissa. Mikropartikkelit siivilöitiin (0,125 mm seulakoko) 72 tunnin jäl-10 keen lopputuotteen saamiseksi. Mikropartikkelit suspen-soitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 5 mg annoksena oktreotidia valkoisille kaniineille (chinchilla sekasikiöille) ja ihonalaisesti (s.c.) 10 mg/kg annoksena urosrotille. Määräajoin otetut verinäyt-15 teet osoittivat plasmatasoja 0,3 - 10,0 ng/ml (5 mg annos) kaniineilla ja 0,5 - 7, 0 ng/ml rotilla 42 päivän ajan mitattuna RIA:lla.
Esimerkki 5
Mikropartikkelit valmistettiin sumukuivaamalla 20 kuten esimerkissä 4 kuvattiin poiketen ainoastaan siten, että Octreotide suspensoitiin suoraan polymeeriliuokseen käyttämättä metanolia.
Mikropartikkelit suspensoitiin apuaineeseen ja annettiin ihonalaisesti 10 mg/kg annoksena Octreotideä : 25 urosrotille. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,5 - 10,0 ng/ml rotilla 42 päivän ajan mi- • · . tattuna RIArlla.
Esimerkki 6 • « < — I • « · *·' * Yksi g poly(D,L-laktidi-ko-glykolidi)glukoosia • · ·
V * 30 (50/50 molaarinen valmistettu menetelmän GB 2145422 B
« mukaisesti; M„ = 46,000; polydispersioaste n. 1,7; val- ;***: mistettu 0,2 % glukoosista) liuotettiin 2,5 ml mety- leenikloridia, jonka jälkeen lisättiin 75 mg Octreoti-di:ä liuotettuna 0,125 ml deionisoitua vettä. Seosta se-35 koitettiin voimakkaasti esimerkiksi Ultra-Turax:illa mi- ' nuutin ajan 20,000 kierrosta per minuutti (sisempi v/ö ; · faasi) .
27 106926
Yksi g Gelatine A:ta liuotettiin 200 ml deio-nisoitua vettä 50 °C:ssa ja liuos jäähdytettiin 20 °C:een (ulompi v-faasi). V/ö- ja v-faasit sekoitettiin voimakkaasti. Tällä tavalla sisempi v/ö-faasi erottui 5 pieninä pisaroina, jotka olivat dispersoituneet homogeenisesti ulompaan v-faasiin. Saatua kolmoisemulsiota sekoitettiin hitaasti tunnin ajan. Näin metyleenikloridi haihtui ja mikrokapselit kovettuivat sisäfaasin pisaroista. Mikropartikkelien sedimentoitumisen laskeutumi-10 sen jälkeen päällä olevan neste imettiin pois ja mikro-partikkelit otettiin talteen tyhj©suodattamalla ja huuhdottiin vedellä gelatiinin eliminoimiseksi. Mikropartikkelien kuivaus, seulonta, pesu ja toinen kuivaus tehtiin kuten esimerkissä 4 kuvattiin. Mikropartikkelit suspen-15 soitiin apuaineeseen ja annettiin lihaksensisäisesti (IM) 5 mg annoksena oktreotidia valkoisille kaniineille (chinchilla sekasikiöille) ja ihonalaisesti (s.c.) 10 mg/kg annoksena urosrotilla. Määräajoin otetut verinäytteet osoittivat plasmatasoja 0,3 - 15,0 ng/ml (5 mg an-20 nos) kaniineilla ja 0,5 - 8,0 ng/ml rotilla 42 päivän ajan mitattuna RIArlla.
Esimerkki 7
Mikropartikkelit valmistettiin kolmoisemul-siotekniikalla samaan tapaan kuin esimerkissä 6 kuvat- · 25 tiin tehden kolme muutosta: * · ‘1 1. pH 4,0 asetaattipuskuria 0,25 ml käytettiin veden * 0,125 ml sijasta sisä-w/ö-faasin valmistamiseksi.
* 2. mikropartikkelien talteen ottamien jälkeen suoritet- * tiin huuhtominen 1/45 molaarisella asetaattipuskurilla « ·· V * 30 pH 4,0 veden sijasta.
3. mikropartikkelien lisäpesusta luovuttiin.
Esimerkki 8 ·*** Mikropartikkelit valmistettiin kolmoisemul- siotekniikalla samaan tapaan kuin esimerkissä 7 kuvat-[ 35 tiin tehden sen muutoksen, että sisempi v/ö-faasi valmistettiin käyttämällä vettä, jossa oli 0,7 % (p/t) ;· natriumkloridia asetaattipuskurin sijasta.
< · 28 106926
Esimerkki 9
Mikropartikkelit valmistettiin samaan tapaan kuin esimerkissä 6 kuvattiin tehden sen muutoksen, että lääkeaine dispersoitiin suoraan polymeeriliuokseen, 5 minkä jälkeen syntynyttä dispersiota sekoitettiin gelatiinia sisältävän vesifaasin kanssa.
Esimerkki 10
Oktreotidipamoaatti
Oktreotidin vapaata emästä 10,19 g (10 mM) ja 10 3,88 embononihappoa (10 mM) liuotettiin 1 litraan ve- si/-dioksaania (1:1). Reaktioseos suodatettiin ja lyo-fiilisoitiin, jolloin saatiin keltaisena jauheena [0] 20D = +7,5° (C = 0,35, DMF:ssa)oktreotidipamoaattihyd-raatti. Tekijä = 1,4, jossa tekijä = lyofilisaatin pai-15 no/sen sisältämän oktreotidin paino.
Pamoaatti voi korvata esimerkeissä 1-9 läsnä olevan oktreotidiasetaatin ja sillä on erinomainen stabiilisuus .
Esimerkki 11 20 Liuos, jossa oli 1 g poly (D,L-laktidi-ko- glykolidia) (50/50 molaarinen, M„ = 36,100) 20 ml:ssa metyleenikloridia lisättiin sekoittaen liuokseen, jossa oli 100 mg kalsitoniinia 1,5 ml:ssa metanolia. Faasit erotettiin lisäämällä 20 ml silikoninestettä (Dow 360
i 4 I
,·, ; 25 Medical Fluid 1000 es). Saatu seos lisättiin sekoitet-
1 tuun emulsioon, jossa oli 400 ml n-heptaania, 100 ml pH
• · . 4 fosfaattipuskuria, 40 ml silikoninestettä (Dow 360 Me- |( * dical Fluid:ia 1000 es) ja 4 ml Span 80:ta. Kymmenen mi- • · · V ' nuutin sekoittamisen jälkeen mikropartikkelit otettiin V · 30 talteen tyhjösuodattamalla ja kuivattiin yli yön tyhjö- uunissa 37 °C:ssa. Saanto oli 1,1 g mikropalloja, joissa oli 5,9 % kalsitoniinia.
»tt ·*’*; Esimerkki 12 . Liuos, jossa oli 9,9 g poly (D, L-laktidi-ko- 35 glykolidia) (50/50 molaarinen, M„ = 44,300) 140 ml:ssa ' * metyleenikloridia lisättiin 100 mg lypressiinia. Disper- · siota sekoitettiin magneetilla yhden tunnin ajan ennen « 4 « · « » 29 106926 kuin lisättiin 140 ml silikoninestettä (Dow 360 Medical Fluid 1000 es) ja 2,5 ml Span 80:ta. Seokseen lisättiin 2000 ml heptaania ja sekoitettiin 10 minuutin ajan. Syntyneet mikropartikkelit otettiin talteen tyhjösuodatta-5 maila, pestiin kolme kertaa heptaanilla ja kuivattiin 10 minuuttia imussa. Puolet näytteestä pestiin sekoittamalla vedessä 10 minuutin ajan; toista puolta ei pesty. Molemmat näytteet kuivattiin yli yön tyhj©uunissa 30 °C:ssa. Kokonaissaanto oli 10,65 g mikrokapseleita. Pes-10 tyn näytteen analyysi oli 0,5 % lypressiiniä ja vedellä pesemättömän 0,6 %.
« «a • · • · ··« • · · • · · 0 ··· • · · • · « 0 0 00 0 0 0 0 00 0 000 « * a i * * « a

Claims (9)

30 106926
1. Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi, joka koostumus sisältää okt-reotidin tai sen suolan tai johdannaisen biohajoavassa 5 ja bioyhteensopivassa polymeerisessä kantoaineessa, tunnettu siitä, että e) sekoitetaan lääkeyhdiste tai sen liuos metanolissa tai vedessä tai puskurissa, jonka pH on 3-8 polylak-tidi-ko-glykolidin metyleenikloridiliuoksen kanssa, 10 ja f) sumutetaan muodostunut lääkeyhdisteen suspensioliuos tai emulsio polymeeriliuoksessa lämpimässä ilmavirrassa, g) otetaan talteen syntyneet mikropartikkelit tai mik- 15 ropallot ja pestään ne puskuriliuoksella, jonka pH on 3,0 - 8,0 tai tislatulla vedellä, ja h) kuivataan ne tyhjössä lämpötilassa 20 °C - 40 °C.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polymeerinen kantoaine on 20 poly-(DL-laktidi-ko-glykolidi)glukoosi.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelien pinta ei sisällä olennaisesti lääkeyhdistettä.
. : 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen 25 menetelmä, tunnettu siitä, että oktreotidin pi- i ♦ toisuus on 2,0 - 10 p-%. • · *
5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen « · menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelien • · · halkaisija on 1 - 250 mikronia. • · · *·* * 30
6. Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koos tumuksen muodostamiseksi, joka koostumus sisältää okt- ♦ ·· reotidin tai sen suolan polyolin 40/S0 - 6%„ polylakti- • · · di-ko-glykolidiesterissä, polyol iyksikön ollessa joko * (C3.6)-hiiliketjun sisältävä alkoholi, jossa on 3 - 6 iii<; 35 hydroksyyliryhmää ja mono- tai disakkaridi, ja este-. röidyssä polyolissa on vähintään 3 polylaktidi-ko- glykolidiketjua, tunnettu siitä, että 106926 d) sekoitetaan oktreotidi tai sen liuos metanolissa tai vedessä tai puskurissa, jonka pH on 3-8 polylaktidi-ko-glykolidi esterin metyleenikloridiliuoksen kanssa, ja 5 e) sumutetaan muodostunut oktreotidin suspensioliuos tai emulsio polylaktidi-ko-glykolidiliuoksessa lämpimässä ilmavirrassa, f) otetaan talteen syntyneet mikropartikkelit tai mik-ropallot ja pestään ne puskuriliuoksella, jonka pH 10 on 3,0 - 8,0 tai tislatulla vedellä, ja d) kuivataan ne tyhjössä lämpötilassa 20 °C - 40 °C.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelien pinta ei sisällä olennaisesti lääkeyhdistettä.
8. Patenttivaatimuksista 6 tai 7 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että oktreotidin pitoisuus on 2,0 - 10 p-%.
9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelien 20 halkaisija on 1 - 250 mikronia. I « « « I • • · • · • « « • 1 · • « · • · · • · « • · · • · · • · • · ··· · · t · 32 106926
FI991120A 1989-07-07 1999-05-17 Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi FI106926B (fi)

Applications Claiming Priority (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US37702389A 1989-07-07 1989-07-07
US37702389 1989-07-07
US41134789A 1989-09-22 1989-09-22
US41134789 1989-09-22
FI903429A FI108611B (fi) 1989-07-07 1990-07-06 Menetelmä mikropartikkelien valmistamiseksi
FI903429 1990-07-06

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI991120A0 FI991120A0 (fi) 1999-05-17
FI991120A FI991120A (fi) 1999-05-17
FI106926B true FI106926B (fi) 2001-05-15

Family

ID=27241416

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI991120A FI106926B (fi) 1989-07-07 1999-05-17 Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI106926B (fi)

Families Citing this family (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
PE20090387A1 (es) * 2007-05-24 2009-04-28 Novartis Ag Formulacion de pasireotida

Also Published As

Publication number Publication date
FI991120A0 (fi) 1999-05-17
FI991120A (fi) 1999-05-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI109334B (fi) Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi
US5538739A (en) Sustained release formulations of water soluble peptides
US5639480A (en) Sustained release formulations of water soluble peptides
NZ553149A (en) Use of inositol hexaphosphate or inositol hexasulphate to complex biologically active compounds for the preparation of controlled release pharmaceutical compositions
FI106926B (fi) Menetelmä pitkäaikaisesti vapautuvan koostumuksen muodostamiseksi
CA2316052C (en) Sustained release formulations of water soluble peptides
CA2535463A1 (en) Octreotide-pamoate and its use in sustained release formulations of water soluble peptides
NL195090C (nl) Preparaten van in water oplosbare peptiden met een langzame afgifte.
IL112286A (en) Process for the production of a microparticle and microparticle obtained thereby
JPH11501027A (ja) 骨粗鬆症の処置のためのエルカトニン制御放出ミクロスフェア処方物
SA90110050B1 (ar) مستحضرات ممتدة المفعول لببتيدات تذوب في الماء
HU217117B (hu) Eljárás oktreotid-pamoát előállítására