FI109138B - Pitkänomaisia termomuovista ekstrudoituja onttoja suoraviivaisen poikkileikkauksen omaavia rakenneosia, rakennus ja pitkänomainen termomuovinen rakennuksen rakenneosa - Google Patents

Description

χ 109138

PITKÄNOMAISIA TERMOMUOVISTA EKSTRUDOITUJA ONTTOJA SUORAVIIVAISEN POIKKILEIKKAUKSEN OMAAVIA RAKENNEOSIA, RAKENNUS JA PITKÄNOMAINEN TERMOMUOVINEN RAKENNUKSEN RAKENNEOSA

5 Keksinnön kohteena ovat patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritellyt rakenneosat. Edelleen keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 12 johdanto-osassa määritelty rakennus. Lisäksi keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 22 johdanto-osassa määritelty 10 rakenneosa.

Keksintö koskee modulaarista rakennusjärjestelmä, joka on tyyppiä, jota on selostettu hakijan kanadalaisessa patenttihakemuksessa CA 2,070,079, jätetty 29.5.1992, missä taloja ja muita rakennuksen raken-15 teitä voidaan helposti ja nopeasti pystyttää käyttäen esivalmistettuja suulakepuristettuja termomuovisia toisiinsa lukittuvia rakenneosia.

Käsilläoleva keksintö on jatkoa hakijan kana- « · · *· dalaiselle hakemukselle CA 2,097,226, jätetty ’· 20 28.5.1993, joka mahdollistaa sisäisen yhteyden keske- nään lukittuvien rakenneosien, joita on selostettu ha-kemuksessa CA 2,070,079, välillä ja on kohdistettu mo-: dulaarisen rakennusjärjestelmän aikaansaamiseen, joka . mahdollistaa modulaaristen talojen tai muiden raken- 25 teiden pystyttämisen, jotka rakenteet miellyttävät es-. teettisesti samalla kun ne antavat erittäin hyvän ra- kenteellisen lujuuden merkittävästi vähemmillä kustan-nuksilla kuin tähän asti on ollut mahdollista.

: On tuotu esiin rakennuksen elementtejä, jotka 30 ovat pääasiallisesti rajoitettuja seinämien rakentee-. \ seen, joilla kokoonpantuina on ontot sisäosat, jotka ; on tarkoitettu vastaanottamaan betonia tai sen tapais- ‘ · ’ ta ja elementit on varustettu rei'illä, jotka antavat

sisäisen yhteyden liitettyjen elementtien välillä ja ' 35 joiden kautta betoni voi virrata. Esim. julkaisu DE

C23003448 selostaa suuren sarjan onttoja suorakulmaisia elementtejä käyttämistä, jotka elementit on muo- 109138 2 dostettu kyllästetystä puristelevystä ja on pystytetty vierekkäisesti ja sitten sidottu yhteen sidetangoilla. Näiden lohkojen vierekkäisissä sivuseinämissä on reiät niin että kun betonia viedään sisään, se voi virrata 5 niiden välillä niiden liittämiseksi yhteen. Kun tällaisia elementtejä käytetään seininä, niissä olevat reiät ovat ylöspäin suunnattuna niin, ettei betonin sivusuuntaiselle virtaamiselle liitettyjen elementtien välillä ole mitään keinoa. Nämä ontot lohkot tai ele-10 mentit ovat kömpelöitä koota ja vaativat suuren yksittäisten elementtien määrän käsittelyä niitä seinän muotoon koottaessa. Lisäksi niiden valmistaminen on suhteellisen kallista vaatien puristelevyn kokoamista suorakulmaiseen muotoon ja tuloksena saadulla seinällä 15 ei ole läpäisemätöntä esteettistä seinäpintaa.

Vastaavaa tiilimäistä rakennuselementtiä on selostettu saksalaisessa julkaisussa DE C 2324489, jolla myös on vastaavanlaisia haittapuolia.

·· US 5,216,863 koskee pitkänomaista ohuen tai- • · 20 puisan seinämän omaavaa sylinterimäistä muotover- ,·. houselementtiä elementtien ollessa keskinäisesti lu- * · J kittuvia ja yhteenliitettyinä ne aikaansaavat sarjan liitettyjä suljettuja sylintereitä Nämä sylinterit on '; sisäisesti yhdistetty aukkojen kautta niin, että kun ’· * 25 betonia kaadetaan sisään, se virtaa niiden läpi muo dostaakseen seinän, joka muodostuu joukosta yhteenlii- ♦ · tettyjä pystyjä betonipyl väitä, joita ympäröi ohut verhousseinämä, joka voidaan jättää paikalleen tai hä- . vittää.

• * # 3 0 Verhousseinämät voidaan muodostaa polyvinyy- *;·’ likloridista antamaan pylväille kaunis pintapäällyste.

: : : Jälleen nämä yksittäiset verhouselementit vaativat paljon käsittelyä ja jos ne on muodostettu PVC:stä, vain neitseellistä materiaalia voidaan käyt-35 tää ja aukkojen muodostamiseksi poisleikatusta materiaalista tulee jätemateriaalia.

109138 3 Näillä verhouselementeillä ei ole yksittäistä rakenteellista kokonaisuutta, vaan vaativat keskinäisen yhteenliittämisen ja niiden sylinterimäisen muodon aikaansaamaan rakenteellisen eheyden, joka kestää mä-5 rän betonin tuomisen niiden sisään.

Hakemusjulkaisusta FI 955513 tunnetaan pitkänomaisia termomuovista ekstrudoituja onttoja suoraviivaisen poikkileikkauksen omaavia rakenneosia, jotka on muodostettu keskinäisesti lukittuvaa kokoonpanoa 10 varten käytettäväksi modulaarisen rakennuksen pystyttämiseen kantavalle perustalle. Kukin rakenneosa on koekstruusio substraatista, joka sisältää jälleenkäsi-teltyä muoviainetta, ja ohuesta suojäävästä termomuovi-| kuoresta, joka peittää rakenneosan seinämiä. Seinämät 15 ovat esillä, kun rakenneosa yhteenlukittavasti kootaan yhteen siihen liitettävien rakenneosien kanssa. Kukin rakenneosa on rei'itetty ennalta määrätyn joukon etäisyyden päässä toisistaan olevia reikiä aikaansaamiseksi • niiden seinämien pituudelle, jotka seinämät tulevat ; , 20 sisäseinämiksi, kun rakenneosat keskenään lukittuvasti kootaan yhteenliitettävien rakenneosien kanssa. Yh- I I · teenliitettyjen rakenneosien reikien ollessa kohdak- • · · ’··· käin ne muodostavat sisäiset virtauskanavat rakenne- ;·* osien välille. Rei'ista poistettu aine tarjoaa lähteen . · 25 substraatin jälleenkäsitellylle muoviaineelle.

Rakenneosia yhteen lukitseviin muodostelmiin : ·.: kuuluu sisäänpäin käännetyt urat paneeleissa ja si- säänpäin käännetyt sormet laatikkoliittimissä, niin • I » . aukoille käytettävissä olevan maksimileveyden on olta- ;/ 30 va hieman pienempi kuin sisäänpäin käännettyjen luki- ’···* tuselinten väli niin, etteivät ne tuhoudu aukkoja teh-

• täessä. Jos aukot ovat pyöreitä, kuten julkaisussa FI

: 955513, niin aukkojen halkaisija rajoittuu mittaan, joka on pienempi kuin vastakkaisten sisäänpäin kään-35 nettyjen lukituselimien välinen etäisyys.

Julkaisussa US 5311718 esitetään rakenneosia, jotka eivät ole koekstruusiotuotteita eivätkä käytä 109138 4 jälleenkäsiteltyä muovimateriaalia. Rakenneosien seinämissä olevat aukot ovat pyöreitä. Vielä etäisempää tekniikkaa keksinnön kannalta löytyy julkaisuista FI-52040, CH 603333, US 3733160 ja US 4707393. FI-52040 5 selostaa pursotetusta muovirainasta leikatun materiaalin kierrätystä takaisin pursotukseen. CH 603333 selostaa kuitulujitetun PVC-muovimateriaalin kierrätystä takaisin pursotukseen. US 3733160 selostaa leikatun muovimateriaalin kierrätystä takaisin pursotukseen. US 10 4707393 selostaa perusaineesta ja pinnoitteesta koos tuvan ontelo-elementin tekemistä koekstruusiolla.

Keksinnön mukaisille rakenneosille tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan oheisiin patenttivaatimuksiin.

15 Keksinnön mukaisesti reikien muoto poikkeaa pyöreästä, reiät ulottuvat poikittaisesti olennaisesti vastakkaisten sisäänpäin ulottuvien lukitusmuodostel- mien väliselle leveydelle, ovat symmetrisiä akselien . *:* suhteen, jotka ulottuvat kunkin rakenneosan suhteen j\s 20 poikittaisesti ja pitkittäisesti, ja reikien kehät 1 · ! ovat jatkuvasti kaareutuvia.

Ym. reikien muoto olennaisesti lisää reikien "Ί pinta-alaa samalla kun samalla kun ne voidaan leikata * * · ;;;* rakenneosiin tuhoamatta lukituselimiä tai rasittamatta ’·’ ’ 25 rakenneosia niin että ne vahingoittuisivat. Tuloksena on, että tarvitaan olennaisesti vähemmän materiaalia rakenneosien valmistamiseen samalla kun ei synny mate-riaalinhukkaa, koska muiden rakenneosien valmistami-.·, : seen käytetään rei'istä poistettua jälleenkäsiteltyä 30 materiaalia. Siten rakenneosien valmistamisessa saa- vutetaan merkittäviä säästöjä. Edelleen rakenneosat · ovat merkittävästi kevyempiä, mikä pienentää kuljetus- kustannuksia ja suuresti helpottaa rakenneosien käsittelyä betonia vastaanottamaan yhteenliitetyn seinän 35 pystytyksessä. Lisäksi valmiissa seinässä betonisil- loituksen poikkileikkaus yhteenliitettyjen rakenneosien välillä lisääntyy merkittävästi valmiin seinän lu 109138 5 juuden lisäämiseksi niin, että se kestää paremmin maanjäristyksiä ja seismisiä värähtelyjä tai muita iskuja.

Ekstrudoidut termomuoviset rakenneosat on 5 muodostettu koekstruusiona substraatista, joka voi sisältää uudelleenjauhettua termomuoviainetta, ja ohuesta ulkoisesta suojaavasta ja esteettisesti miellyttävästä j neitseellistä materiaalia olevasta termomuovikuoresta, joka peittää sen ulkoisia paljastettuja osia, jolloin 10 materiaali, joka on poistettu leikkaamalla, lävistämällä, poraamalla tai sen tapaisesti aukkojen aikaansaamiseksi sisään voidaan käyttää uudelleen koekstruusion substraattia suulakepuristettaessa ilman että epäedullisesti vaikutetaan rakenneosien eheyteen tai visuaali-15 seen miellyttävyyteen.

Edelleen keksintö tuo esiin kuoriosan, joka on täysin yhteensopiva substraattiosan kanssa niin, että kun sitä kierrätetään substraattiekstruusioon sub-straattiin ei vaikuteta epäedullisesti.

20 Keksintö huolehtii myös oikean suoraviivaisen muodon ylläpitämisestä ja koekstrudoitujen komponenttien tarkasta yhteenlukittumisesta, jotka ovat rei'ityksen vaikutuksesta alttiina vääristymiselle pois ;;; suoraviivaisesta muodosta sen palauttamiseksi '·’ ‘ 25 rei' ityksessä.

Edelleen keksintö tuo esiin rei' itysjärjestelmän, missä kun toisiinsa lukittuvia ‘ti>: rakenneosia liitetään yhteen, niissä olevat rei'itetyt : aukot ovat kohdakkain ja tätä kohdakkaisuutta on nouda- I ! | 3 0 tettu niistä tehdyn talon tai rakennuksen kaikilla ta- i « *;’ soilla.

· Tämä yhteenlukittuvien rakenneosien aukkojen ! M kohdakkaisuuden tai riviinryhmittämisen järjestely ei ainoastaan edesauta esim. betonin vapaata virtaamista 35 yhteenliitettyjen seinän muodostavien rakenneosien välillä vaan myös mahdollistaa yksinkertaisten standardien vahvistavien tankojen tuomisen niiden sisään kohdak- 6 109138 kaisten aukkojen läpi lisätyn lujuuden aikaansaamiseksi kuten sitomalla ankkurointitankoihin, jotka ankkuroivat rakennuksen seinät betoniseen perustaan tai alustaan, antavat vahvistetun tuen oven päällisiin kamanoihin ja 5 ikkunoiden aukkoihin ja sitovat seiniin.

Rei'itettyjen reikien kohdakkaisuuden aikaansaamiseksi koko rakennuksessa, jossa on tavallinen kalteva katto, keksinnön mukaisesti niiden väli tai keskiöstä keskiöön jänne on tehty funktioksi katon 10 kaltevuudesta.

Optimaalisen materiaalimäärän poistamisen aikaansaamiseksi aukkoja rei'itettäessä riittävän säilytetyn rakennelujuuden mukaisesti käsittelyä ja pinoamista varten, rei'itetyt aukot on muodostettu eli-15 minoimaan jännitysmurtumat niiden kehien ympärillä ja niiden väliin on jätetty riittävä uumaväli ehkäisemään aukkojen välinen hajoaminen ja riittävän uumalujuuden aikaansaamiseksi rakenneosien pinoamisen sallimiseksi.

Pitkänomaisessa termomuovisessa rakennuksen ’’ 20 rakenneosassa, jolla on suoraviivainen poikkileikkaus » * ja jossa on etäisyyden päässä toisistaan olevat sivu- ’· i* seinämät, jotka on yhdistetty ainakin parilla etäisyy- I den päässä toisistaan olevia uumia ja jossa on ainakin » yksi pari vastakkaisia lukituselementtejä, jotka ulot-V · 25 tuvat sisäänpäin mainittujen sivuseinämien välissä, ja rakenneosa muodostettu koekstruusiolla niin, että sivu-seinämiin kuuluu ydin ja päällyste, keksinnön mukai-.·**, sesti sivuseinämät ovat koverat, ja uumat on rei'itetty I I · etäisyyden päässä toisistaan olevien reikien aikaansaa- « * ' '·* 30 miseksi niiden läpi pitkin niiden pituutta sivuseinämi- en saattamiseksi olennaisesti yhdensuuntaisiksi ja vas- ! takkaisten lukituselinten tuomiseksi vastakkaisesti * * » ; kohdakkain ennalta määrätylle etäisyydelle toisistaan.

Reikien muoto poikkeaa pyöreästä, reiät ulottuvat poi-35 kittaisesti olennaisesti vastakkaisten sisäänpäin ulottuvien lukitusmuodostelmien väliselle leveydelle, ovat symmetrisiä akselien suhteen, jotka ulottuvat 109138 7 kunkin rakenneosan suhteen poikittaisesti ja pitkit-täisesti, ja reikien kehät ovat jatkuvasti kaareutuvia .

Kuva 1 on perspektiivikuva yksinkertaisesta 5 talosta, joka on rakennettu keksinnön mukaisista rakenneosista, jotka ovat pääasiassa termomuovisia suu-lakepuristettuja paneeleita ja laatikkoliittimiä, ja esittää talon nostettuna pois kannattavalta perustaltaan, josta ankkurointitangot ulottuvat, 10 kuva 2 esittää osittain sivukuvaa keksinnön mukaisen paneeliosan sovellutuksesta, kuva 3 esittää päällikuvaa kuvan 2 paneelista, kuva 4 esittää osittaista päätykuvaa keksin-15 nön mukaisen laatikkoliitimen sovellutuksesta, kuva 5 esittää suulakepuristetun laatikko-liittimen päällikuvaa ennen rei'itystä, kuva 6 esittää päällikuvaa kuvan 5 ekstruusi-osta rei'ityksen jälkeen, 20 kuva 7 esittää osittain kaaviomaista sivuku- vaa rakennuksen päätyseinästä, joka on rakennettu . : käyttäen kuvien 2 ja 3 ja 4 ja 6 paneeleja ja laatik- * koliittimiä, : kuva 8 on kaaviomainen kuva, joka esittää 25 kuinka rei'itetyt aukot ovat kohdakkain koko rakennuk- | sessa kun rakenneosat on kokoonpantu, • · ,··. kuva 9 esittää osittaista perspektiivikuvaa, ’·’ joka esittää yhteisen tangon käyttämistä, joka ulottuu kohdakkaisten aukkojen läpi ankkuri tankojen sitomisek-30 si, jotka ankkuritangot ulottuvat ulos perustasta kun : ,·. seinät on täytetty betonilla, kuten on esitetty kuvas- : sa 1°/ kuva 10 on perspektiivinen leikkauskuva, joka on otettu seinän eri korkeuksilta käsittäen paneelipa-35 rin, jotka on liitetty laatikkoliittimellä, johon seinään on tuotu sisään betonia, 109138 8 kuva 11 esittää suorakulmaista seinäosaa, joka on yhdistetty suoraan seinäosaan kolmisuuntaisella laatikkoliittimellä ja esittää tangon käyttämistä sitomaan osat yhteen ja sidetankoa, joka ulottuu ylös-5 päin seinän perustasta tai alustasta, kuva 12 on päätykuva katto-osasta, johon kuuluu paneeli, joka on yhdistetty kahteen laatikkoliit-timeen ja esittää yhtä katon vahvistuksen muotoa. Laa-tikkoliittimien keskiviivasta keskiviivaan -etäisyys 10 on valittu modulaarinen perusyksikkö talojärjestelmäl-le ollen valittu metriksi paneelien ja laatikkoliitti-mien leveyden ollessa valittu 100 mm:ksi.

kuva 13 on kuvaa 12 vastaava kuva, mutta esittää katon vahvistuksen vaihtoehtoista muotoa, 15 kuva 14 on perspektiivikuva seinän aukosta ikkunan, oven tai sen tapaisen vastaanottamiseksi esittäen kuinka kohdakkain asetetut aukot keskenään lukittuvissa rei' itetyissä osissa sallii tangon käyt-tämisen lujittamaan kamanaa kantamaan yläpuolista . 20 kuormaa, kuva 15 esittää osittaista pystyleikkausta kaltevasta katosta, joka on ankkuroitu seinän päälle M.* ankkurilla, joka on valettu seinän betoniin ja luki- : tuskiilaa, ja esittää kuinka ankkurit pitkin kattolin- 25 jaa voidaan sitoa yhteen tangolla, joka ulottuu koh- dakkaisten aukkojen läpi, kuva 16 esittää perspektiivistä räjähdyskuvaa / # kaltevasta päätyseinästä ja ankkurityyppiä, jota käy- '· '·" tetään seinäosan yhteydessä katon ankkuroimiseksi pää- 30 tyseinään ja kuinka tällaiset ankkurit voidaan sitoa | yhteen käyttämällä tankoa, joka ulottuu kohdakkaisten : aukkojen läpi ja valettu betoniin, kuva 17 esittää kaaviomaisesti ekstruuderia paneelien suulakepuristamiseksi koekstruusiona, jossa 35 on ydinmateriaalin syöttösuppilo ja kuorimateriaalin syöttösuppilo ja esittää materiaalia, joka on poistet- 9 109138 tu rei'ityksessä ja palautetaan jauhatuksen jälkeen ydinmateriaalin syöttösuppiloon, kuva 18 esittää neljää eri osaa, jotka on poistettu paneelin rei'ityksessä kahden uloimman ol-5 lessa tehty ytimestä ja kuoresta ja kahden sisemmän ollessa pelkkää ydinmateriaalia, kuva 19 esittää sivukuvaa laatikkoliittimestä esittäen, että ensimmäisen reiän alun referenssipiste on liittimen ylempi pää kiinteän etäisyyden antamisek-10 si tämän yläpään ja ensimmäisen aukon alkupisteen välille ja esittää, että rei'itys päättyy vähän ennen paneelin alapäätä, kuva 20 on kuvaa 19 vastaava kuva, mutta esittää, että kun suoritetaan joukkorei'itys, rei'itys 15 lopetetaan, jos alin rei'itys rikkoisi liittimen alapään, kuva 21 esittää perspektiivikuvana, että suu-lakepuristetun laatikkoliittimen rei'itys tuotti kaksi kiekkoa, joista kumpikin on ydinmateriaalia, joka jau-‘ . 20 hetaan uudelleen ja palautetaan ydinmateriaalin syöt- tösuppiloon.

Kuvassa 1 on yksinkertainen talo 1, joka on * nostettu pois perustaltaan 2, joka on edullisesti be-tonilaatta, josta ulottuu ylöspäin tankoja 3, jotka 25 voivat ulottua halutun korkealle, j Talon seinien perusrakenneosiin 4 ja kattoon ,···. 5 kuuluu suorat paneelit 6 ja laatikkoliittimet 7.

Paneelit 6 on esitetty kuvissa 2 ja 3 ja laa-tikkoliittimet 7 on esitetty kuvissa 4 ja 6.

* t i 30 Sidetangot 4 on järjestetty ulottumaan edul- :lisesti ylös laatikkoliittimien 6 sisään ja, kun sei-,·, ; nät on täytetty betonilla 8, kuten erityisesti kuvassa 10 on esitetty, sidetangot 3 sitovat talon seinät be-tonilaattaan 2.

35 Paneelit 6 ovat pitkänomaisia suulakepuris- teita, joihin kuuluu ydin 9 ja koekstrudoitu ulkokuori 10, joka peittää paneelin pintoja, jotka näkyvät ulos 10 109138 päin, kun paneeli kootaan seinäksi, katoksi tai muuksi rakenteeksi .

Paneelissa 6 on yhdensuuntaiset sivuseinämät 11, joita yhdistää poikittaiset uumat 12. Paneelien 5 sivureunoja yhdistää reunaseinämät 13, jotka ovat jonkin verran koverat. Reunaseinämien 13 läheisyydessä paneeli on varustettu vastakkaisilla sisäänpäin ulottuvilla urilla 14, jotka ulottuvat paneelin koko korkeudelle tai pituudelle paneelin leveys ulospäin uris-10 ta 14 reunaseinämiin 13 on jonkin verran pienentynyt. Koska paneelit seinäosina käytettyinä on tarkoitus täyttää betonilla tai katto-osina käytettyinä voidaan sisäisesti vahvistaa, voidaan saada hyvin suuria kustannussäästöjä paneeleja rei'ittämällä merkittävän 15 muovimateriaalimäärän poistamiseksi niistä samalla säilyttäen rakenteellinen eheys käsittelyä, kuljetusta, pystytystä ja suorassa muodossa pysymistä varten kaadettaessa betonia sisään. Kun betoni on kovettunut, muodostuu pysyvä seinärakenne ja seinällä on miellyt-; '·· 20 tävä tasainen viimeistelty pinta.

. l ‘ Kyky säilyttää rakenteellinen eheys ja es- ; ··· teettinen miellyttävyys poistettaessa merkittävä määrä . ainetta rei' itettäessä johtuu siitä, että paneeli on koekstruusio käsittäen ytimen lujuutta varten ja ulko-25 kuoren, joka peittää ulkopintoja sekä suojaa iskuja , . vastaan ja eristää sen sään vaikutuksilta antaen sa- maila esteettisen vaikutelman. Tuloksena ytimen ulkonäkö on epäolennainen eikä ytimen homogeenisuus ole kriittisen tärkeää johtaen siihen, että keksintö mah- · 30 dollistaa rei'ityksessä poistetun materiaalin uudelleen jauhamisen ja -käsittelyn ja käyttämisen ytimen : syöttöaineena paneelien ekstruusiossa.

, > ·

Keksintö siis antaa valtavat kustannussäästöt vaikuttamatta haitallisesti paneelin rakenteellisiin 35 ominaisuuksiin tai paneelin pinnan laatuun ulkonäöllisestä eikä toiminnallisesti koska kuori 10 puristetaan edelleen neitseellisestä materiaalista.

109138 11

Erityisen edullinen rei'itysaukkojen kaava keksinnön mukaisissa paneeleissa 6 on esitetty kuvassa 2. Kukin aukoista 15 ulottuu olennaisesti vastakkaisten urien 14 väliselle leveydelle ja on muotoiltu jon-5 kin verran ovaaliksi, jonka päitä on jonkin verran tasoitettu niin, että se on symmetrinen sekä paneelin pituussuuntaisen akselin että paneelin poikittaisen akselin suhteen aukon reunan 16 ollessa olennaisesti kaareva koko kehän ulottuvuudelta ja vapaa kulmista, 10 jotka aiheuttaisivat murtumajännitystä.

Kuten kuvassa 1 on esitetty, tavallisissa talorakenteissa, jotka esimerkiksi rakennetaan käyttäen keksinnön mukaisia rakenteellisia komponentteja, on päädyt, jotka aikaansaavat kaltevan katon. Tyypillinen 15 kattokulma voi olla esimerkiksi 14°. Valitsemalla metri käytännölliseksi modulaariseksi perusmitaksi tai yksiköksi (paneelin vastakkaisiin reunoihin liitetty-jen laatikkoliittimien keskilinjojen välinen etäisyys) .. ja keksinnön mukaisen vaatimuksen mukaisesti että yh- . 20 teenliitettyjen rakenneosien aukot ovat niin suuria, i kuin on järkevää ja ovat kohdakkain koko talossa, a · · ···'· etäisyyden päässä toisistaan olevien aukkojen 15 kaava pitkin paneelin pituutta on seuraavanlainen.

:.· · Rei' itettyjen aukkojen kriittinen alkupiste 25 on paneelin yläpää ja jättäen ennalta määrätty etäi- syys paneelin yläpään ja ensimmäisen aukon yläreunan .··*. välille, esim 43,20 mm (mitta W) , aukon pituus panee- • # Iin pituusakselin suunnassa on valittu 58,30 mm:ksi '· (mitta X) ja viereisten aukkojen välinen etäisyys ase- 30 tettiin 25,00 mm:ksi (mitta Y) . Sen vuoksi etäisyys : yhden aukon yläreunasta seuraavan aukon yläreunan oli- • » * · ,·, : si 83,30 mm (mitta Z) , mikä on kulman 14° tangentti kertaa perusmoduliyksikkö lm.

Käytännöllisellä paneeliyksiköllä olisi leve-35 ys 100 mm, sivuseinämän paksuus suuruusluokkaa 2,8 mm sisältäen n. 2,4 mm paksun ytimen ja ohuen päällyskuo- l2 109138 ren, joka on suuruusluokkaa 0,4 mm ja uuman paksuus on suuruusluokkaa 2,3 mm.

Paneeleille, jotka on tarkoitettu käytettäväksi seiniä muodostettaessa ydinekstruusio on edulli-5 sesti polyvinyylikloridia sisältäen vahvistavaa ja laajenemista estävää ainetta. Tämä aine on edullisesti mineraalikuituja, pieniä lasikuituja ja/tai kalsium-karbonaattia .

Koska kuten on selitetty, paneelin ulkopinnat 10 ovat verhotut koekstrudoidulla ulkokuorella, ydinmateriaali voi olla uudelleenjauhettua tai uudelleenval-mistettua materiaalia. Paneelia rei'itettäessä n. 16° ekstrudoidun paneelin materiaalin tilavuudesta ja painosta saadaan takaisin uudelleenjauhatukseen ja ydin-15 materiaalin uudelleenprosessointiin.

Paneelin kuoreen 10 kuuluu edullisesti polyvinyylikloridia, joka voi olla jäykkää polyvinyyliklo-ridia tai päällysainetta käyttäen neitseellistä PVC-hartsia, joka voi sisältää erilaisia stabilointiainei-. 20 ta ja haluttuja lisäaineita ultraviolettisäteilyn kes- tämiseksi, antamaan iskunkestävyyttä, lisäämään väriä tai sen tapaista, mutta tämän kuoren on oltava vapaa uudelleenkäsitellyistä tai uudelleenjauhetuista ai-neista.

25 On huomattava, että selostettu kuoriosa 10, joka on pääasiassa polyvinyylikloridia, on täysin yh-teensopiva selostetun ydin- tai substraattiosan kans-/ ^ sa, joka käyttää polyvinyylikloridia niin, että kun ’· kuoren ja substraatin seos uudelleen käsitellään ja '...· 30 käytetään substraattimateriaalina, niin tulokseksi ; saatu substraatti ei haitallisesti vahingoitu.

.·, : Reunaseinämien 13 ja uumien 12 ollessa silta na paneelien sivuseinämien 11 välillä tarkan panee-liekstruusion eheys voidaan säilyttää ilman vääristy-35 mistä rei'ityksen aikana huolimatta suuren materiaali-määrän poistamisesta aukkoja muodostettaessa, kuten edellä on selostettu. Kuitenkin kun on kyse samanlais- 109138 13 ten aukkojen rei'ittämisestä laatikkoliittimiin 7, rei'itys pyrkii vääristämään laatikkoliittimiä tehden ne vaikeiksi lukita yhteen paneelin kanssa. Tässä yhteydessä on edullista, että kuvassa 6 esitetyssä laa-5 tikkoliittimessä 7 on yhdensuuntaiset sivuseinämät 17, joita uumat 18 yhdistävät määrittäen neliön. Seinämissä 17 on laippaulkonemat 19, joissa on sisäänpäin käännetyt vastakkain kohdakkaisesti olevat sormet 20, jotka on sovitettu lukittumaan yhteen paneelien urien 10 14 kanssa.

Laatikkoliittimet on muodostettu koekstruusi-oina ytimestä 21 ja koekstrudoidusta kuoresta 22, joka peittää laatikkoliittimen pintoja, jotka ovat paljastettuina kun se on lukittu yhteen paneelien kanssa.

15 Rei'itykseen sopeutumiseksi ja halutusti yh densuuntaisten sivuseinämien ja tarkan etäisyyden päässä toisistaan olevien kohdakkaisten sormien 20 ai-. kaansaamiseksi laatikkoliittimet on ekstrudoitu kuvas- ! I f sa 5 esitettyyn muotoon seinämien 17 ollessa koverat ; ” 20 ja sormet 20 levitettynä haralleen niin, että rei' itettäessä, joka pyrkii sulkemaan sormet 20, tasa-| paino vaadittavan tarkkuuden aikaansaamiseksi niin, J että tarkka helposti asennettava liukusovite voidaan aikaansaada paneeleita ja laatikkoliittimiä koottaes-25 sa. Koska paneeleiden leveys on pienempi ulospäin uri-: en 14 kohdalla laatikkoliittimien sivuseinämät 17 ja ’ ·.’ paneelien 6 sivuseinämät 11 ovat tasassa sileän tasai sen pinnan aikaansaamiseksi.

Laatikkoliittimien aukoilla 23 on olennaises-: : 30 ti sama muoto, mitat ja kuvio, kuten on selostettu pa- : neeleiden 6 yhteydessä. Kuitenkin on edullista, että ’!' laatikkoliittimien sisäänpäin käännettyjen sormien 20 ' ’ väli on jonkin verran suurempi kuin paneelien sisäis ten urien 14 väli niin, että aukoilla 23 voi olla jon-35 kin verran suurempi mitta laatikkoliittimen pituusakselin suhteen poikittaisessa suunnassa kuin aukoilla samassa suunnassa. Siten hieman suurempi määrä materi- 14 109138 aalia voidaan poistaa laatikkoliittimistä uudelleen käsittelyä ja käyttöä varten kuin paneeleista rei'ityksessä vastaavalla materiaalikustannusten vähennyksellä .

5 Kun paneelien ja laatikkoliittimien yläpinnat ovat kaltevia viettävän tai päätyseinäpinnan aikaansaamiseksi, mitat, jotka on mitattu paneelien ja laa-I tikkoliittimien kulmassa olevista päistä aukkojen aloittamiseksi, mitataan laatikkoliittimissä yläkulman 10 yläreunasta ja paneeleissa yläkulman alareunasta.

Kuvassa 6 esitetty laatikkoliitin on varustettu sisäisillä ohjausulokkeilla tai liukuradoilla 24 raudoitusten ja sen tapaisten, joita ei ole esitetty, vastaanottamiseksi.

1 15 Laatikkoliittimen neliöpoikkileikkauksella on luontainen jäykkyys ja sen vuoksi vähäisempi tarve käyttää vahvistavia aineita ytimessä 21 kuin panee-leissa vaikkakin niitä voidaan käyttää jos halutaan.

Laatikkoliittimien kuori 22 vastaa paneelei-’ . 20 den 6 kuorta 10.

Kuten mainittua, alimpien aukkojen etäisyys ···! paneelien ja laatikkoliittimien alapäästä ei ole niin * kriittinen kunhan alimmainen aukko on välin päässä ra-* · ·’ kenneosan alapään yläpuolella. Aukkojen etäisyys ala- 25 päästä voi olla olennaisesti suurempi (tai vähemmän) kuin aukkojen kiinteä väli siirryttäessä alaspäin ra-, kenneosien yläpäistä, koska, kuten kuvassa 9 on esi- _ tetty, sidetangoilla 3, jotka on ankkuroitu betoni- '! laattaan 2, on olennainen ulottuvuus ylöspäin ja voi- ,/ 30 vat ulottua mille tahansa halutulle korkeudelle seinä- : muodostelman sisään. Nämä sidetangot 3 voivat olla yh- ; ; distetty tai sidottu yhteen yhdellä tai useammalla vaakasuuntaisella tangolla 25, jotka on esitetty työntyvän kohdakkaisten paneelin aukkojen 15 läpi, kulma-35 laatikkoliittimen, jonka läpi sidetanko 3 ulottuu, ol lessa selvyyden vuoksi poistettuna. Vahvistavat tangot, kuten poikkitanko 25, voi olla yksinkertaisesti 15 109138 ripustettu haluttuun asentoon langalla tai muulla siteellä kunnes betoni kaadetaan ja sidetanko ja poikki -tankojärjestely valetaan betoniin.

Kuva 10 esittää seinäosaa, jossa laatikkolii-5 tin 7 on lukittu yhteen kahden paneelin 6 kanssa. Nämä rakenneosat on lukittu yhteen liu'uttamalla yksi pit-kittäisesti toisen suhteen laatikkoliittimen sormien 20 kytkeytyessä paneelien uriin 14 tarkan lukituksen aikaansaamiseksi paneelien ja laatikkoliittimien si-10 leiden ulkopintojen tullessa tasan. Järjestämällä pieni koveruus paneelin päätyseinämiin 13 on aikaansaatu välys, joka estää päätyseinämien ja laatikkoliittimen uumien 18 välisen tarttumisen.

Kuten nähdään kuvassa 10, kohdakkaiset tai 15 linjassa olevat aukot 15 ja 23 antavat hyvin suuret virtauskanavat niin, että betoni 8 mistä tahansa si-sääntuotuna virtaa vapaasti yhteenlukittujen rakenneosien läpi ja kovetuttuaan sitoo ne yhteenlukittuvaan > t * * ;·, suhteeseen sekä aikaansaa pysyvän seinärakenteen, joka 20 on paneelin seinämien 11 ja laatikkoliittimien seinä- • · · mien 17 ympäröimä, jotka seinämät muodostavat suojaa- *·· van ulkoverhouksen, joka muodostuu koekstrudoiduista • · · paneelien ja vastaavasti laatikkoliittimien kuorista « » » ’. · 10 ja 22 .

25 Koekstrudoiduilla kuorilla on alkuperäinen seinän ulkonäkö, joka peittää viat paneelien ja laa-tikkoliittimien ytimissä, jotka sisältävät uudelleen- ,* t käsiteltyä tai -jauhettua muovimateriaalia ja samaan > * · • '· aikaan nämä ytimet muodostavat suojaavan esteen panee- 30 Iin ja laatikkoliittimen pullistumisen estämiseksi i • pois suoraviivaisesta muodosta ja betonin eristämisek- : si kosketukselta ulkokuoriin.

Kuva 11 esittää, kuinka paneelit 6 voidaan lukita yhteen kolmisuuntaisen laatikkoliittimen 26 35 avulla suorakulmaisesti järjestetyn seinän 27 lukitsemiseksi yhteen poikkiseinän 28 kanssa. Jälleen seinä- 109138 16 järjestely voidaan ankkuroida betoniperustaan sidetan-golla 3 ja poikkitangolla 25.

Laatikkoliitin 26 on varustettu laipoilla 29 laippojen 19 lisäksi ja näissä laipoissa on lukitus-5 sormet 30 lukittumaan yhteen paneelin urien kanssa ja yksi seinistä 17, josta nyt tulee kuvan 11 seinäjärjestelmän sisäinen seinä, on varustettu sopivilla aukoilla 31 vapaan betonin virtauksen sallimiseksi rakennuksen seinien 27 ja 28 välillä.

10 On ymmärrettävä, että laatikkoliitin voi olla nelisuuntainen laatikkoliitin, ei esitetty, seinärakenteen liittämiseksi sen vastakkaiselle puolelle seinän 27 suhteen. Myös kulmalaatikkoliitin on järjestetty ja siinä on laippaulokkeet 19 ja sormet 20 vain yh-15 dellä laatikkoliittimen sivulla laippojen 29 ja sormien 30 ollessa suorassa kulmassa siihen ja rei'itys jätetään pois laippojen ja sormien 19 ja 20 suhteen vas-• takkaisesta seinästä.

• 4 *

Kuva 12 esittää parin laatikkoliittimiä 7, • · • · · ( 20 jotka on lukittu yhteen paneelin 6 kanssa käytettäväksi·’ si katto-osana. Tässä tapauksessa yhteenlukittujen osien luontainen rakenteellinen eheys ja jäykkyys huo-limatta niiden rei' ityksestä mahdollistaa niiden kan-: : : taa normaalia kattokuormaa sen johdosta, että ne muo- 25 dostuvat ytimen, joka on halutusti vahvistettu, ja .·. : suojaavan kuoren koekstruusiosta. Edelleen niiden ont- to muoto sallii ilmankierron niiden läpi jäähdytystä ’** varten lämpimissä ilmasto-olosuhteissa.

:: Kuten on kuvattu, laatikkoliittimien keski- 30 viivan 32 väli, jota edustaa viiva 33, on keksinnön : .·. mukaisen rakennusjärjestelmän modulaarinen perusyksik- t t · ·’ : kö, joka on valittu yhdeksi metriksi ja viiva 34 edus taa paneelien ja laatikkoliittimien modulaarista sei-näväliä, joka on valittu 100 mm:ksi.

35 Jos halutaan, niin katto-osat voidaan vahvis taa metallivahvistuksilla 35, jotka asetetaan sisään paneelien sivureunoista ja joilla on pitkänomainen U- 17 109138 palkkien tai kanavien muoto. Vaihtoehtoisesti, esimerkiksi, kuten kuvassa 13, metallinen H-tanko 36 voidaan tuoda paneelien 6 keskeisen kammion 37 sisään. Edullisesti voidaan käyttää myös muita sisäisiä jäykisteitä, 5 jos halutaan.

Kuva 8 on kaaviomainen kuva, joka esittää kuinka paneelin ja laatikkoliittimien aukkojen 15 ja 23 kohdakkaisuus on aikaansaatu kauttaaltaan koko rakennuksen rakenteissa huolimatta niiden pituuden eros-10 sa viitenumerolla 38 merkittyjen kaltevien pintojen tuottamiseksi.

Kuva 7 on kaaviomainen kuva rakennuksen päätyseinästä ja esittää siinä olevien aukkojen järjestelyä, kuten ikkuna-aukkoa 39 ja oviaukkoa 40.

15 Kuvassa 8 esitettyjen kohdakkaisten aukkojen järjestely sallii poikkitangon 41 käyttämisen näiden aukkojen yli ulottuvien kamanoiden vahvistamiseksi, kuten on tarkemmin esitetty kuvassa 14.

Kuvassa 14 esitetyllä kamanalla 42 on ontto • ” 20 suorakaiteen muotoinen poikkileikkaus ja siihen on 'h' muodostettu päätylukituselimet, jotka vastaavat panee- leihin 6 järjestettyjä vastaavia ja joihin kuuluu si- säänpäin ulottuvat urat 44 etäisyyden päässä toisis- taan olevien laatikkoliittimien sisäänpäin käännetty- 25 jen sormien vastaanottamiseksi, jolloin kieliosat 44 : kytkeytyvät laatikkojen sormien 20 taakse.

,···, Kamana on pieni paneeli, jossa on päätyseinä- » T mät 45, jotka on varustettu rei'illä, ei esitetty, jotka ovat kohdakkain laatikkoliittimien aukkojen 23 30 kanssa niin, että kun betoni kaadetaan seinärakentee- ; ,·, seen, johon kamana 42 kuuluu, betoni virtaa poikki- ” *· suunnassa ja täyttää kamanan.

Yksi tai useampia vahvistavia tankoja, jotka ulottuvat linjassa olevien laatikkoliittimien aukkojen 35 23 läpi ja kamanan 42 läpi, muodostavat yhdessä kovet tuneen betonin kanssa vahvan jäykän kamanarakenteen, ie 109138 joka ulottuu laatikkoliittimien välisen aukon yli kantaakseen kamanaan kohdistuvat voimat.

Kuten pistekatkoviivalla on esitetty, kamanan 42 syvyyttä voidaan lisätä, kuten on esitetty viitenu-5 merolla 46 ja voidaan käyttää lisäpoikkitankoa 47.

Kuva 15 esittää, kuinka kohdakkaisten laatikkoliittimien ja paneelien, jotka muodostavat seinän, | jossa on seinäkansi 48, jossa on kaltevat kantopinnat | 49, joihin katon 5 alaosa kiinnittyy, aukkojen käyttä- 10 minen mahdollistaa kattoankkureiden 50 sitomisen yhteen pitkittäisesti ulottuvalla poikkitangolla 51.

Tässä on ymmärrettävä, että betoniin on valettu joukko kattoankkureita 50 laatikkoliittimissä : pitkin seinän pituutta ulottuen talon päätyseinien vä- 15 Iillä.

Kuten on esitetty, ankkuri 50 työntyy ylös katon 5 läpi ja kannattaa pidätinlevyä 52, jonka ala- . puolella on jousi 53 kiilaan 54 tukeutumista varten, joka kiila on työnnetty jousen ja pidätinlevyn alle I * “ 20 kattoelimen kiinnittämiseksi kantopintoihin 48.

• >

Kuva 16 esittää, kuinka paneelien ja laatik-,.!·* koliittimien rei' itettyjen aukkojen 15 ja 23 kohdak- ! ί kaisuuden järjestely sallii rakennuksen päätyseinissä käytettävien kattoankkureiden 55 lisävarmistuksen kat-25 toa kannattavan seinäkannen 56 ja katon, ei esitetty, : sitomiseksi päätyseinään.

Ί · »

Ankkurin 55 ja katon ja seinäkannen 56 pai- j ‘ kalleen kiinnittämiseen käytettävän kiinnitysjärjes- /'I telmän rakenne eivät ole tämän keksinnön osia, vaan _ 30 ovat saman hakijan aikaisempia keksintöjä.

: ,·, Lisättäköön, että aukkojen 15 ja 23 ollessa * ► · ! kohdakkain päätyseinärakenteeseen tuotu betoni virtaa vapaasti yhteenlukittujen paneelien ja laatikkoliittimien välillä niiden liittämiseksi yhteen ja poikkitan-35 ko 57 voidaan halutusti ulottaa kohdakkaisten aukkojen läpi seinärakenteen edelleenvahvistamiseksi ja katto- 19 109138 ankkureiden 55 sitomiseksi katon tuulikuorman nostoa vastaan.

Kuva 17 on kaaviomainen kuva, joka esittää ekstruusioprosessia paneelien valmistamiseksi. Kuten 5 on esitetty, ekstruuderissa 57 on syöttösuppilo 58 materiaalille, jota käytetään paneelimuodostelman ytimen 9 ekstrudoimiseksi, kun taas suppiloa 59 käytetään pa-neeliekstruusion kuoreen 10 käytettävän materiaalin syöttämiseksi.

10 Ekstruusion jälkeen paneeli rei'itetään ja rei'itys voidaan suorittaa useiden kohdakkaisten aukkojen 15 muodostamiseksi samanaikaisesti, joista aukoista kolme on esitetty kuvassa 17. Tämä rei'istä poistettu materiaali 60 jauhetaan tai käsitellään sit-15 ten uudelleen ja toimitetaan takaisin ytimen syöt-tösuppiloon 58.

Kuten kuvassa 18 on esitetty, kunkin kohdak-:* kaisen paneelin aukon 15 rei'ittäminen tuottaa kaksi kiekkoa 61 muodostuen ytimestä ja kuorimateriaalista ,·. 20 kun taas kiekot 62 koostuvat vain ydinmateriaalista.

Kuten kuvassa 21 on esitetty, kun laatikko-liittimien 7 rei'itys suoritetaan, kiekot 63 muodostu- ;; vat vain ydinmateriaalista. Kuitenkin koektruusiopro- > > · ’·' sessin käyttämisellä peittämään rakenneosien ulkopin- 25 toja ei-uudelleenkäsitellyllä tai neitseellisellä ma-•, * ·; teriaalilla, joka muodostaa sileän esteettisen ulko- ' .* pinnan, ei ydinmateriaalin homogeenisuuden puute tai ; ruma ulkonäkö epäedullisesti vaikuta ekstrudoituun tuotteeseen. Lisäksi tasaisen ulkokuoren käyttäminen 30 koekstruusiossa auttaa uudelleenkäsitellyn ydinmateri-·,· j aalin kulkua suulakemuotin läpi ja vähentää niiden ku- lumista.

Kuvat 19 ja 20 osoittavat, että jos useat rei'itettyjen aukkojen joukot rei'itetään samanaikai-35 sesti, niin alkupiste rakenneosan yläosasta on aina sama. Kuitenkin kohdakkaisten aukkojen alimmaisen joukon etäisyys rakenneosan alapäästä vaihtelee.

2„ 109138

Siten esim. kuten kuvassa 19 on esitetty, jos aukkojen kolme joukkoa rei'itetään rei'ityksessä, niin alkupiste, kuten on selitetty, aukkojen ensimmäistä ryhmää varten asetetaan etäisyydeksi 64 rakenneosan 5 yläpäästä. Kuva 19 esittää laatikkoliitintä, mutta sama pätee paneelille.

Rei'ityksen on esitetty olevan toistettu kolme kertaa yhdeksän reikäryhmän aikaansaamiseksi. Kuvassa 20, joka esittää lyhyempää laatikkoliitintä, 10 rei'itettyjen aukkojen 23 alkupiste asetetaan jälleen tietylle etäisyydelle 64 laatikkoliittimen yläpäästä, mutta koska ei ole tilaa kolmannen aukkoryhmän, joka on esitetty katkoviivalla 65, rei'ittämiseen, näitä rei'ityksiä ei tehdä ja alimman aukkojoukon etäisyys 15 kuva 20 laatikkoliittimessä sen alapäästä on huomattavasti suurempi kuin kuvan 19 laatikkoliittimen tapauksessa. Kuitenkin kuten edellä on selostettu, koska kussakin tapauksessa seinä, johon kuvan 9 pitempi laa-tikkoliitin on tarkoitettu sisällytettäväksi, tai sei-20 nä, johon kuvan 20 laatikkoliitin on tarkoitettu sisällytettäväksi, ovat kumpikin istutettu kannattavan betoniperustan päälle ja sidetangot 3, jotka ulottuvat ;;; siitä ylöspäin, ulottuvat aina alimpien aukkojen 23 ’·* * yläpuolelle.

25 Kun keksintöä on kuvattu viitaten erityisesti paneeleihin ja laatikkoliittimiin ja erityiseen modu-’ it/· laariseen mittaperustaan, on ymmärrettävä, ettei kek- ,·. : sintö ole rajoitettu siihen ja alan ammattimiehelle on selvää, että muunnoksia voidaan tehdä poikkeamatta ‘I* 30 keksinnön ajatuksesta tai oheisten vaatimusten suoja- ·,: · piiristä.

Claims (25)

1. Pitkänomaisia termomuovista ekstrudoituja onttoja suoraviivaisen poikkileikkauksen omaavia rakenneosia (6, 7), jotka on muodostettu keskinäisesti 5 lukittuvaa kokoonpanoa varten käytettäväksi modulaarisen rakennuksen pystyttämiseen kantavalle perustalle (2) ja jossa kukin rakenneosa (6, 7) on koekstruusio substraatista, joka sisältää jälleenkäsiteltyä muo-; viainetta, ja ohuesta suojäävästä termomuovikuoresta 10 (10, 22) , joka peittää rakenneosan (6, 7) seinämiä, jotka ovat esillä, kun rakenneosa yhteenlukittavasti kootaan yhteen siihen liitettävien rakenneosien (6, 7) kanssa, kunkin rakenneosan (6, 7) ollessa rei'itetty ennalta määrätyn joukon etäisyyden päässä toisistaan 15 olevia reikiä (15, 23) aikaansaamiseksi niiden seinä mien (13) pituudelle, jotka seinämät tulevat sisäsei-nämiksi, kun rakenneosat keskenään lukittuvasti koo-taan yhteenliitettävien rakenneosien (6, 7) kanssa ja yhteenliitettyjen rakenneosien reikien (15, 23) olles-2 0 sa kohdakkain sisäisten virtauskanavien aikaansaama-f. seksi niiden välille rei'ista poistettu aine tarjoaa lähteen substraatin jälleenkäsitellylle muoviaineelle • tunnettu siitä, että reikien (15,23) muoto poik- I ' keaa pyöreästä, reiät (15, 23) ulottuvat poikittaises- 25 ti olennaisesti vastakkaisten sisäänpäin ulottuvien ’ lukitusmuodostelmien (14, 20) väliselle leveydelle, ...· ovat symmetrisiä akselien suhteen, jotka ulottuvat kunkin rakenneosan (6, 7) suhteen poiki ttaisesti ja » · ,···. pitkittäisestä, ja reikien (15, 23) kehät ovat jatku- ·* 30 vasti kaareutuvia. t

· » : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset rakenne- osat, tunnettu siitä, että ohut kuori (10, 22) on neitseellistä termomuovia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukaiset rakenne-35 osat, tunnettu siitä, että kuori (10, 22) on po- lyvinyylikloridia ja substraattiin kuuluu n. 16% jälleenkäsiteltyä muoviainetta, joka on uudelleen jauhettu a* 109138 aineesta, joka on poistettu aiemmin suulakepuristetuis-ta rakenneosista (6, 7).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että substraatti on 5 polyvinyylipohjainen ja siihen kuuluu edelleen vahvistava ja laajenemista säätävä komponentti.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että substraatti on polyvinyylipohjainen ja siihen kuuluu edelleen vahvis- 10 tava ja laajenemista säätävä komponentti, joka on valittu ryhmästä: kalsiumkarbonaatti, mineraalikuidut, lyhyet hienot lasikuidut.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset rakenneosat, ! tunnettu siitä, että reikien (15, 23) välinen 15 etäisyys rakenneosien (6, 7) pituussuunnassa on raken neosista pystytettävän modulaarisen rakennuksen halutun kattokulman ja toistuvien seinämämuodostelmien modulaa-, *·> risen välin funktio. _

7. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset rakenneosat, 20 tunnettu siitä, että reikien (15, 23) väli on yh-ta suuri kuin rakenneosista pystytettävän modulaarisen » rakennuksen halutun kattokulman tangentin ja toistuvien * · » ’···" seinämämuodostelmien modulaarisen välin tulo.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset rakenne- 25 osat, tunnettu siitä, että rakenneosaan kuuluu : modulaarisia paneeleja (6) , joissa on poikittaiset reu- naseinämät (13) ja ainakin yksi poikittainen sisäinen . uumaseinämä (12) , ja vastakkaisiin keskenään lukittu- viin muodostelmiin kuuluu sisäänpäin ulkonevat vastak- « · ’;·* 3 0 kaiset urat (14) , jotka ovat päätyseinämien läheisyy- i : .* dessä, ja että paneelit ovat revitettyjä ennalta mää- rätyn joukon etäisyyden päässä toisistaan olevia reikiä aikaansaamiseksi reunaseinämiin ja ainakin yhteen uuma-seinämään.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 8 mukaiset ra kenneosat, tunnettu siitä, että substraatti sisältää vahvistavaa ja laajenemista säätävää ainetta. & 109138

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 8 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että substraatti sisältää lyhyitä hienoja lasikuituja.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukaiset rakenne-5 osat, tunnettu siitä, että rakenneosiin kuuluu laatikkoliittimiä (7) , joilla on neliömäinen poikkileikkaus ja joissa on ulkonevat laipat (19), joissa on sisäiset lukitussormet (20) keskinäiseksi lukitsemiseksi viereisten paneelien (6) uriin (14).

12. Rakennus, jonka seinät on kokoonpantu pa tenttivaatimusten 8 tai vast. 11 mukaisista yhteenluki-tuista paneeleista (6) ja laatikkoliittimistä (7), tunnettu siitä, että seinät on täytetty betonilla (8), joka liittää paneelit (6) ja laatikkoliittimet (7) 15 yhteen kohdakkaisten reikien (15, 23) kautta, vahvistavat ankkuritangot (3) on järjestetty ulottumaan ylöspäin ulottuen betonitäytteisten (8) seinien sisään be-. ·;· toniperustasta (2) ja vahvistus tangot (25) ulottuvat yhteenlukittujen rakenneosien (6, 7) ainakin joidenkin 20 kohdakkaisten reikien (15, 23) läpi.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen rakennus, jossa paneelit (6) ja laatikkoliittimet (7) on kokoon- * < · y; pantu muodostamaan seinän aukko (39, 40) oven, ikkunan ’·' tai sen tapaisen vastaanottamiseksi, tunnettu 25 siitä, että rakenneosissa (6, 7) on kohdakkaiset reiät (15, 23) vahvistuselinten (25) vastaanottamiseksi, jot-: ka vahvistuselimet ulottuvat sisällä niiden läpi ja j ; ulottuvat aukon (39, 40) yli.

14. Patenttivaatimuksen 8 mukaiset rakenne- • · i y 30 osat, tunnettu siitä, että reikien (15, 23) rivi Il l päättyy vähän ennen kunkin rakenneosan (6, 7) kumpaa- kin päätä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että reikien (15, 23) väli- 35 nen etäisyys on suuruusluokkaa mutta vähemmän kuin puolet reikien (15, 23) mitasta rakenneosan (6, 7) pi tuusakselin suunnassa. av 109138

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että kustakin rakenneosasta (6, 7) poistetun materiaalin tilavuus on suuruusluokkaa ainakin n. 16 % rei' ittämättömän rakenne- 5 osan (6, 7) tilavuudesta.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että laatikkoliittimiin (7) kuuluu kaksisuuntaiset laatikkoliittimet, joissa on pari etäisyyden päässä toisistaan olevia yhdensuuntaisia 10 sivuseinämiä (17), joita yhdistää pari etäisyyden päässä toisistaan olevia uumia (18), ja joissa etäisyyden päässä toisistaan olevissa sivuseinämissä (17) on laip-paulkonemat (19), jotka on varustettu vastakkaisilla sisäänpäin käännetyillä lukitussormilla (20) niiden 15 päissä etäisyyden päässä olevien uumien (18) kummallakin puolella, ja että mainitut kaksisuuntaiset laatikkoliittimet (7) on muodostettu ekstruusioista, joissa . ··· sivuseinämät ovat koverat ja palautuvat yhdensuuntai- siksi rei ' itettäessä.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset rakenne- ! osat, tunnettu siitä, että rakenneosiin kuuluu ! "Ί paneelit (6), joilla on yhdensuuntaiset sivuseinämät | ; ; J ·* (11), reunaseinämät (13), uumat (12), jotka yhdistävät sivuseinämiä (11) ja vastakkaiset sisäänpäin ulottuvat 25 urat (14) reunaseinämien (13) läheisyydessä ja laatik-*·· koliittimet (7) , joissa on uumien (18) yhdistämät sivu- seinämät (17), ja joilla sivuseinämillä (17) on laipoi-. tetut ulkonemat (19), jotka on varustettu vastakkaisil- la sisäänpäin käännetyillä sormilla (20) , jotka on so-;·' 30 vitettu lukittumaan paneelin uriin (14) , jotka paneelit : : : (6) on rei'itetty läpiviennin (15) aikaansaamiseksi reunaseinämien (13) ja uumien (12) läpi, ja laatikko-liittimien (7) ollessa ekstrudoitu sivuseinämät koveriksi ja rei'itetty aukkojen (23) aikaansaamiseksi uu-35 mien (18) läpi ja koverien sivuseinämien (17) saamiseksi yhdensuuntaisiksi, jolloin paneelit (6) ja laatikko- as 109138 liittimet (7) voidaan lukita toisiinsa tarkkuussovit-teella.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukaiset rakenneosat, tunnettu siitä, että paneelien reunaseinä- 5 mät (13) ovat koveria.

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukaiset ekstrudoidut termomuoviset ontot rakenneosat, tunnettu siitä, että rakenneosat on koottu keskenään lukittuvasti seinämärakenteen muodostamiseksi kannatta- 10 valle perustalle (2) ja ankkuroidut tangot (3) ulottuvat ylöspäin laatikkoliittimien (7) sisään ja betonia (8) on kaadettu niiden sisään vahvistavien tankojen (25) ulottuessa kohdakkaisten aukkojen (15, 23) läpi ankkurointitankojen (3) sitomiseksi yhteen.

21. Patenttivaatimuksen 18 mukaiset rakenne osat, tunnettu siitä, että etäisyyden päässä toisistaan olevien aukkojen (15, 23) sarja alkaa ennalta . määrätyltä etäisyydeltä rakenneosien (6, 7) yläpäistä ja päättyy vähän ennen niiden alapäitä. 2 0

22. Pitkänomainen termomuovinen rakennuksen rakenneosa (6, 7), jolla on suoraviivainen poikkileik- ’’’! kaus ja jossa on etäisyyden päässä toisistaan olevat ;;; sivuseinämät (11, 17), jotka on yhdistetty ainakin pa- * rilla etäisyyden päässä toisistaan olevia uumia (12, 25 18) ja jossa on ainakin yksi pari vastakkaisia luki- tuselementtejä (14, 20), jotka ulottuvat sisäänpäin mainittujen sivuseinämien välissä, ja rakenneosa (6, 7) : on muodostettu koekstruusiolla niin, että sivuseinämiin λ.* kuuluu ydin (9, 21) ja päällyste (10, 22), tunnet - 30. u siitä, että sivuseinämät ovat koverat, ja uumat ;.* · (12, 18) on rei'itetty etäisyyden päässä toisistaan : olevien reikien (15, 23) aikaansaamiseksi niiden läpi pitkin niiden pituutta sivuseinämien (11, 17) saattamiseksi olennaisesti yhdensuuntaisiksi ja vastakkaisten 35 lukituselinten (14, 20) tuomiseksi vastakkaisesti koh dakkain ennalta määrätylle etäisyydelle toisistaan; ja että reikien (15,23) muoto poikkeaa pyöreästä, reiät ,, 109138 cUp (15, 23) ulottuvat poikittaisesti olennaisesti vastakkaisten sisäänpäin ulottuvien lukitusmuodostelmien (14, 20) väliselle leveydelle, ovat symmetrisiä akse lien suhteen, jotka ulottuvat kunkin rakenneosan (6, 5 7) suhteen poikittaisesti ja pitkittäisesti, ja reiki en (15, 23) kehät ovat jatkuvasti kaareutuvia.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen pitkänomainen termomuovinen rakennuksen rakenneosa, tunnettu siitä, että pariin vastakkaisia luki- 10 tuselimiä kuuluu sisäänpäin käännetyt sormet (20).

24. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen pitkänomainen termomuovinen rakennuksen rakenneosa, tunnettu siitä, että ytimeen (9, 21) kuuluu vahvistavia ainesosia.

25. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen pitkänomainen termomuovinen rakennuksen rakenneosa, tunnettu siitä, että ytimeen (9, 21) kuuluu vah-vistava ainesosa, joka on valittu seuraavista: kalsium-karbonaatti, mineraalikuidut ja hienot lasikuidut. « * 109138