FI98913C - Tuholaistorjunta-aineina käyttökelpoiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset - Google Patents

Description

98913

Tuholaistentorjunta-aineina käyttökelpoiset 2-anilino-pyri-midiinijohdannaiset Tämän keksinnön kohteena ovat uudet kaavan I mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset. Keksinnön kohteena ovat edelleen näiden aineiden valmistus ja agrokemialliset aineet, jotka sisältävät vaikuttavana aineena vähintään yhtä tällaista yhdistettä. Keksintö koskee samoin mainittujen aineiden valmistusta sekä vaikuttavien aineiden tai aineiden käyttöä tuholaisten, etenkin vahingollisten hyönteisten ja kasveja vahingoittavien mikro-organismien, etenkin sienien torjumiseksi.

Keksinnön mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset vastaavat yleistä kaavaa I

Rl\ *— S* —NH--χ x· (I)

Y

jossa R3 merkitsee vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, CF3:a, C1-C3-alkoksia tai C3-C3-halogeenialkoksia, R2 merkitsee vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, CF3:a tai C3-C3-alkoksia, R3 merkitsee vetyä, C1-C4-alkyyliä tai halogeenilla tai hydroksilla substituoitua Cj^-c^-alkyyliä, syklopropyyliä tai metyylillä tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä. Samoin keksinnön kohteena ovat näiden yhdisteiden happoadditiosuolat ja metallikompleksit.

Itse alkyylillä tai toisen substituentin, kuten halogeeni-alkyylin, alkoksin tai halogeenialkoksin osana tarkoitetaan esitettyjen hiiliatomien määrästä riippuen esimerkiksi metyyliä, etyyliä, propyyliä, butyyliä sekä niiden iso- 2 9891ο meerejä, kuten isopropyyliä, tert-butyyliä tai sek-butyy-liä. Halogeeni, joka on esitetty myös symbolilla Hai, tarkoittaa fluoria, klooria, bromia tai jodia. Halogeenial-kyyli ja halogeenialkoksi tarkoittavat yksinkertaisesti halogenoituja - perhalogenoituja tähteitä, kuten esim. CHC12, CH2F, CC13, CH2C1, CHF2, CF3, CH2CH2Br, C2C15, CHBr, CHBrCl jne., etenkin CF3. Sykloalkyyli merkitsee mainittujen hiiliatomien määrästä riippuen esim. syklopro-pyyliä, syklobutyyliä, syklopentyyliä tai sykloheksyyliä.

N-pyrimidinyylianiliiniyhdisteet ovat jo tunnettuja. Siten julkaistussa eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 0 224 339 ja DD-patenttijulkaisussa 151 404 on esitetty yhdisteitä, joilla on N-2-pyrimidinyylirakenne ja jotka vaikuttavat kasvia vahingoittavia sieniä vastaan. Tunnetut yhdisteet eivät ole kuitenkaan tähän mennessä pystyneet täyttämään täysin käytännössä niille asetettuja vaatimuksia. Keksinnön mukaiset kaavan I yhdisteet eroavat luonteenomaisesti tunnetuista yhdisteistä siinä, että niihin on liitetty vähintään yksi sykloalkyylitähde ja muita substituentteja anilinopyrimidiini-rakenteeseen, minkä ansiosta uusilla yhdisteillä saadaan aikaan odottamattoman korkea fungisidinen teho ja insektisidinen vaikutus.

Fungisidisen vaikutuksen omaavia nitroaniliinipyrimidiini-yhdisteitä on kuvattu myös eurooppalaisissa patenttihakemuksissa EP-A-0 172 786 ja EP-A-0 135 472 ja vastaavanlaisia, insektisidisen vaikutuksen omaavia yhdisteitä japanilaisessa patenttihakemuksessa 54-141 647 (ks. Patent Abs-·, tracts of Japan, Band 5, nro 132 (C. 68) (804) 1981). Mui ta anilinojohdannaisia, joilla on herbisidinen vaikutus, on esitetty eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP-A-0 013 143.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat huoneen lämmössä stabiileja öljyjä, hartseja tai kiintoaineita, joilla on arvok- 3 98913 kaita mikrobiaidisiä ominaisuuksia. Niitä voidaan käyttää agraarisektorilla tai läheisillä aloilla ennaltaehkäisevästi ja kuratiivisesti kasveja vahingoittavien mikro-organismien torjumiseksi. Keksinnön mukaisille kaavan I vaikuttaville aineille ei ole luonteenomaista ainoastaan erinomainen insektisidinen ja fungisidinen vaikutus alhaisissa käyttökonsentraatioissa, vaan ne sopivat myös erittäin hyvin yhteen kasvien kanssa.

Keksinnön kohteena ovat sekä kaavan I mukaiset vapaat yhdisteet että niiden additiosuolat epäorgaanisten ja orgaanisten happojen kanssa sekä niiden kompleksit metallisuo-lojen kanssa.

Keksinnön mukaisia suoloja ovat etenkin additiosuolat, jotka on muodostettu vaarattomien epäorgaanisten tai orgaanisten happojen, esimerkiksi halogeenivetyhappojen, esim. kloori-, bromi- tai jodivetyhapon, rikkihapon, fos-forihapon, fosforihapokkeen, typpihapon, tai orgaanisten happojen, kuten etikkahapon, trifluorietikkahapon, tri-kloorietikkahapon, propionihapon, glykolihapon, tiosyaani-hapon, maitohapon, meripihkahapon, sitruunahapon, bentsoe-hapon, kanelihapon, oksaalihapon, muurahaishapon, bentsee-nisulfonihapon, p-tolueenisulfonihapon, metaanisulfoniha-pon, salisyylihapon, p-aminosalisyylihapon, 2-fenoksibent-soehapon, 2-asetoksibentsoehapon tai 1,2-naftaleeni-disul-fonihapon kanssa.

Kaavan I mukaiset metallisuolakompleksit koostuvat perustana olevasta orgaanisesta molekyylistä ja epäorgaanisesta tai orgaanisesta metallisuolasta, esim. toisen pääryhmän alkuaineiden, kuten kalsiumin ja magnesiumin ja kolmannen ja neljännen pääryhmän alkuaineiden, kuten aluminiumin, tinan tai lyijyn sekä ensimmäisen - kahdeksannen sivuryh-män alkuaineiden, kuten kromin, mangaanin, raudan, koboltin, nikkelin, kuparin, sinkin jne. halogenideista, nit- 4 98913 raateista, sulfaateista, fosfaateista, asetaateista, tri-fluoriasetaateista, triklooriasetaateista, propionaateis-ta, tartraateista, sulfonaateista, salisylaateista, bentsoaateista jne. Parhaimpia ovat 4. jakson sivuryhmäal-kuaineet. Metallit voivat esiintyä tällöin erilaisissa niiden osalle tulevissa arvoisuuksissa. Metallikompleksit voivat esiintyä yksi- tai useampiytimisinä, s.o. ne voivat sisältää ligandeina yhden tai useamman orgaanisen molekyy-liosan.

Erään tärkeän kasvifungisidien ja insektisidien ryhmän muodostavat ne kaavan I yhdisteet, joissa ja R2 merkitsevät vetyä.

Erään erityisen ryhmän muodostavat seuraavat kaavan I mukaiset yhdisteet, jossa R^ merkitsee vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, CF3:a, C^-C-j-alkoksia tai Cj-Cj-halogeeni-alkoksia, R2 merkitsee vetyä, halogeenia, C^-Cj-alkyyliä, CF3:a tai C^-Cj-alkoksia, R3 merkitsee vetyä, Cj-C^-alkyy-liä tai halogeenilla substituoitua Cj-C^-alkyyliä, ja R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyliä tai metyylillä tai halogeenilla substituoitua C3-C6-sykloalkyyliä.

Seuraavat vaikuttavan aineen ryhmät ovat etusijalla niiden erinomaisen mikrobisidisen, etenkin kasvifungisidisen aktiivisuuden ansiosta:

Ryhmä la: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R-j^ ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, metyyliä, etyyliä, CF3:a, metoksia tai etok-sia ja R3 voi merkitä myös halogeenimetoksia, R3 merkitsee vetyä, metyyliä, fluorilla, kloorilla tai bromilla substituoitua metyyliä, etyyliä, fluorilla, kloorilla tai bromilla substituoitua etyyliä, n-propyyliä tai sek-butyyliä, R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyliä tai metyylillä, fluorilla, kloorilla tai bromilla substituoitua C3-C6-sykloalkyy-liä.

5 98913

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R^ = R2 = vety (= ryhmä laa).

Ryhmä ib; Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R1 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, klooria, bromia, metyyliä, etyyliä, trifluorimetyyliä, metoksia tai etoksia ja R1 voi merkitä myös difluorimetoksia, R3 merkitsee vetyä, metyyliä, fluorilla tai kloorilla substituoitua metyyliä, etyyliä tai n-propyyliä, R4 merkitsee C3-C5-syklo-alkyyliä tai metyylillä tai kloorilla substituoitua C3-C5-sykloalkyyliä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erään erittäin edullisen ryhmän, joissa Ri = R2 = vety (= ryhmä lbb) .

Ryhmä le: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R2 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, klooria, metyyliä, metoksia, etoksia tai trifluorimetyyliä, R3 merkitsee vetyä, metyyliä, etyyliä tai trifluorimetyyliä, R4 merkitsee syklopropyyliä tai metyylillä tai kloorilla substituoitua syklopropyyliä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R·^ = R2 = vety (= ryhmä lcc).

Ryhmä id: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R3 merkitsee vetyä, R2 ja R3 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä tai metyyliä, R4 merkitsee syklopropyyliä tai metyylillä substituoitua syklopropyyliä.

Ryhmä 2a: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R3 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, halogeenia, C^-C2-alkyyliä, CF3:a tai C1-C2-alkoksia, ja R^^ voi merkitä 6 98913 myös C-L-C2-halogeenialkoksia, R3 merkitsee vetyä, C^-C4~ alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua C1-C2-alkyyliä, syklopropyyliä tai metyylillä tai halogeenilla korkeintaa 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C3-Cg-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C4-sykloalkyyliä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R3 = R2 = vety (= ryhmä 2aa) .

Ryhmä 2b: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Rj, ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, metyyliä, trifluorimetyyliä tai metoksia ja R3 voi merkitä myös difluorimetoksia, R3 merkitsee vetyä, C1-C3-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua C1-C2-alkyyliä, syklopropyyliä tai metyylillä tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C4-sykloalkyyliä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R3 = R2 = vety (= ryhmä 2bb).

Ryhmä 2c; Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Rj^ ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, kloo-. ria, metyyliä, trifluorimetyyliä tai metoksia ja R3 voi merkitä myös dif luorimetoksia, R3 merkitsee vetyä, C-^-C-j-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua Cj^-^-alkyyliä, syklopropyyliä tai metyylillä tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C3-c6-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C4-sykloalkyyliä.

7 98913

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erään erittäin edullisen ryhmän, joissa R^ = = vetY (= ryhmä 2cc).

Ryhmä 2d; Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R1 ja R2 merkitsevät vetyä, R3 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, fluorilla, kloorilla, bromilla tai hydroksilla substituoitua metyyliä, syklopropyyliä, metyylillä, fluorilla, kloorilla tai bromilla substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C3-C4-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai fluorilla, kloorilla, bromilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C4-sykloalkyyliä.

Erittäin edullisista yksittäisaineista mainittakoon esim.

2-fenyyliamino-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiini (yhd. n:o 1.1), 2-fenyyliamino-4-etyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiini (yhd. n:o 1.6), 2-fenyyliamino-4-metyyli-6-(2-metyylisyklopropyyli)-pyri-midiini (yhd. n:o 1.14), 2-fenyyliamino-4,6-bis(syklopropyyli)pyrimidiini (yhd. n:o 1.236), 2-fenyyliamino-4-hydroksimetyyli-6-syklopropyyli-pyrimi-diini (yhd. n:o 1.48), 2-fenyyliamino-4-fluorimetyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiini (yhd. n:o 1.59), 2—f enyy1iamino—4-hydroksimetyy1i—6-(2-metyylisyklopropyy- li)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.13), 2—fenyyliamino-4-metyyli—6—(2—fluorisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.66), 2-fenyyliamino-4-metyyli-6-(2-kloorisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.69), 2-fenyyliamino-4-metyyli-6-(2-difluorisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.84), 2-fenyyliamino-4-fluorimetyyli-6-(2-fluorisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.87), 8 98913 2-fenyyliamino-4-fluorimetyyli-6-(2-kloorisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.94), 2-fenyyliamino-4-fluorimetyyli-6-(2-metyylisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.108) 2-fenyyliamino-4-etyyli-6-(2-metyylisyklopropyyli)-pyrimidiini (yhd. n:o 1.31), 2-(p-fluorifenyyliamino)-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimi-diini (yhd. n:o 1.33).

Kaavan I mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset valmistetaan siten, että 1. kaavan Ila ^ ^ NH—A® (Ha) N*|·7 mukainen fenyyliguanidiinisuola tai perustana oleva kaavan Hb

RK .NH

% N H—(7 ( Ilb) \'H2

mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan III O O

R3-C-CH2-C-R4 (III) * mukaisen diketonin kanssa ilman liuotinta tai aproottises- sa, etenkin kuitenkin proottisessa liuottimessa 60° -160°C:ssa, edullisesti 60° - 110°C:ssa, tai 2. monivaiheisessa menetelmässä:

2.l kaavan IV

9 98913 ^l«2 0=C (IV) ^NH2 mukainen virtsa-aine saatetaan reagoimaan kaavan III 0 0 R3-C-CH2-C-R4 (III)

mukaisen diketonin kanssa hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa 20° - 140°C:ssa, etenkin 20° - 40°C:ssa ja syklisoidaan tämän jälkeen kaavan V

/N"*\ HO—( )· (V) V\.

mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja 2.2 saadun kaavan V mukaisen yhdisteen OH-ryhmä vaihdetaan edelleen ylimääräisellä POHal3:lla liuottimen läsnäollessa tai ilman liuotinta 50° - 110°C:ssa, edullisesti POHal3:n palautusj äähdytyslämpötilassa halogeeni in /3 /N“*\

Hai ( )· (VI) N=\

Rm jolloin Hai merkitsee edellä olevissa kaavoissa halogeenia, etenkin klooria tai bromia, ja

2.3 saatu kaavan VI mukainen yhdiste saatetaan edelleen reagoimaan kaavan VII

10 98913

HzN--( *· (VII) · = ·>.

Rz mukaisen aniliiniyhdisteen kanssa riippuen menetelmän olosuhteista joko a) protoniakseptorin, kuten kaavan VII mukaisen aniliiniyhdisteen ylimäärän tai epäorgaanisen emäksen läsnäollessa liuottimen kanssa tai ilman liuotinta, tai b) hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa kulloinkin 60° - 120°C:ssa, etenkin 80° - 100°C:ssa, tai 3. kaksivaiheisessa menetelmässä 3.1 kaavan Vili νη2θ H2N—C' (VIII) xnh2

mukainen guanidiinisuola syklisoidaan kaavan III O O

R3-C-CH2-C-R4 (III) mukaisella diketonilla a) ilman liuotinta 100° - 160°C:ssa, etenkin 120 -150°C:ssa, tai

b) inertissä liuottimessa 30® - 140°C:ssa, etenkin 60° -120°C:ssa kaavan IX

/R3 .n—: h2n—.( y N=\

Ru mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja

3.2 saatu kaavan IX mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan X

11 98913 /-/1 Y--( 5· (X) ·=·\

Ra mukaisen yhdisteen kanssa lohkaisemalla HY protoniaksepto-rin läsnäollessa aproottisessa liuottimessa 30° -140°C:ssa, etenkin 60° - 120°C:ssa, jolloin kaavoissa II -X substituenteilla - R4 on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset, A” merkitsee happoanionia ja Y merkitsee halogeenia, tai

4. monivaiheisessa menetelmässä 4.1a) kaavan XI

m2 S=c/ (XI) TJHj

mukainen tiovirtsa-aine saatetaan reagoimaan kaavan III O O

tl H

r3-c-ch2-c-r4 (III) mukaisen diketonin kanssa hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa 20° - 140°C:ssa, etenkin 20° - 60°C:ssa ja syklisoidaan kaavan /N=\ HS—( > (XII) v<

TU

mukaiseksi pyridiiniyhdisteeksi ja sen alkali- tai maa-al-kalisuola saatetaan reagoimaan kaavan XIII

ZR5 (XIII) mukaisen yhdisteen kanssa, jossa R5 merkitsee C1-Cg-alkyy- liä tai substituoimatonta tai halogeenilla ja/tai C1-C4- 12 98913

alkyylillä substituoitua bentsyyliä ja Z merkitsee halogeenia, kaavan XIV

/Rj N-·

RsS—( )· (XIV) N=\ K li mukaiseksi pyridiiniyhdisteeksi, tai

b) kaavan XV

h2n .JC-SR^ ΑΘ (XV) H2r mukainen isotiuroniumsuola saatetaan reagoimaan kaavan III mukaisen diketonin kanssa, edullisesti proottisessa liuot-timessa, 20° - 140°C:ssa, etenkin 20° - 80°C:ssa ja saadaan samoin kaavan XIV mukainen pyrimidiiniyhdiste ja

4.2 saatu kaavan XIV mukainen yhdiste hapetetaan hapetus-aineella, esim. perhapolla kaavan XVI

/3 N-· R<,S02-·^ (XVI) v\„ mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja

4.3 saatu kaavan XVI mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan XVII

RK

'''•-NHCHO (XVII) X _ / / ·=·

Rz

mukaisen formyylianiliinin kanssa inertissä liuottimessa protoniakseptorina toimivan emäksen läsnäollessa -30° -120°C:ssa kaavan XVIII

13 98913 yR?

Riv n— · y \^a-J \ (XVIII) r/ 0H0 \Rm mukaiseksi yhdisteeksi, ja 4.4 saatu kaavan XVIII mukainen yhdiste hydrolysoidaan emäksen, esim. alkalihydroksidin, tai hapon, esim. halogeeni vetyhapon tai rikkihapon läsnäollessa vedessä tai vesipitoisissa liuotinseoksissa, kuten vesipitoisissa alkoholeissa tai dimetyyliformamidissa 10° - 110°C:ssa, etenkin 30° - 60eC:ssa, jolloin kaavoissa XI - XVIII substi-tuenteilla R-^ - R4 on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset ja A- merkitsee happoanionia ja Y merkitsee halogeenia.

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R3 merkitsee CH20H-ryhmää, voidaan valmistaa erityisissä menetelmissä siten, että

Al.l kaavan Ha

Vv /"· ·* J— NH-c( A (Ila) XNH2 mukainen guanidiinisuola tai kaavan Hb

Rl\v— NH

NH-C( (Ilb) ·|· xnh2

mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan XIX

14 98913 ( R<>0) jCH-l—CHi—I—Ru UIX)

mukaisen ketonin kanssa, jossa R6 merkitsee C^-C^-alkyy-liä, proottisessa liuottimessa tai ilman liuotinta 40° -160°C:ssa, etenkin 60° - 110°C:ssa kaavan XX

R _ /ChH ORe) 2 ^ )-»«-< ’)· (XX) i; mukaiseksi pyridimidiiniyhdisteeksi ja A1.2 saatu kaavan XX mukainen asetaali hydrolysoidaan hapon, esim. halogeenivetyhapon tai rikkihapon läsnäollessa, vedessä tai vesipitoisissa liuotinseoksissa, esim. liuot-timissa, kuten alkoholeissa tai dimetyyliformamidissa 20°

- ioo°C:ssa, etenkin 30° - 60°C:ssa kaavan XXI

cm > <XXI> X % mukaiseksi pyrimidiinialdehydiksi, ja

AI.3 saatu kaavan XXI mukainen yhdiste hydrataan alkuaine-vedyllä käyttämällä katalysaattoria tai pelkistetään pel-kistysaineella, kuten natriumboorihydridillä kaavan XXII

K... n_/H’0H

<XXII,; Ί; mukaiseksi vastaavaksi alkoholiksi tai 15 98913

A2.1 kaavan Ha mukainen guanidiinisuola tai kaavan Hb mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan XXIII

R70CH2-!-CH2 J —R ta (XXIII)

mukaisen diketonin kanssa, jossa R7 merkitsee substituoi-matonta tai halogeenilla tai C^-C^-alkyylillä substituoi-tua bentsyyliä, proottisessa liuottimessa tai ilman liuotinta 40° - 160°C:ssa, etenkin 60° - 110°C:ssa kaavan XXIV

p .CH2OR7 RK n_.

> V (XXIV)

f K

R2 Ri( mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja tässä A2.2 muunnetaan tähde CH2OR7 tähteeksi CH2OH hydraamalla liuottimessa, etenkin aproottisessa liuottimessa, esim. dioksaanissa tai tetrahydrofuraanissa, katalysaattorilla, kuten palladium-hiilellä, etenkin Raney-nikkelillä, 20° -90°C:ssa, etenkin 50° - 90°C:ssa, tai

A3.1 kaavan Ha mukainen guanidiinisuola tai kaavan Hb mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan XXV

I J {xxv)’ R8OCH2-C-CH2-C-Rm

mukaisen diketonin kanssa, jossa R8 merkitsee C1-C6-alkyy-liä, C3-Cg-alkenyyliä tai monosubstituoitua tai halogeenilla tai Cj-C^-alkyylillä substituoitua bentsyyliä, proottisessa liuottimessa tai ilman liuotinta 40° -160°C:ssa, etenkin 60° - 110°C:ssa kaavan XXVI

16 96915 n ,ch2or0

Rl\ .-. N— .* NH-f / (XXVI) X v\.

mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi, ja A3.2 suoritetaan saadulla kaavan XXVI mukaisella yhdisteellä eetterilohkaisu halogeenivetyhapolla, etenkin bromi vetyhapo 11a, tai Lewis-hapolla, kuten aluminiumhalogeni-dilla (esim. A1C13) tai boorihalogenidilla B(Hal)3 (esim. BBr3 tai BC13) aproottisessa liuottimessa, esim. hiilivedyissä tai halogeenihiilivedyissä, -80° - 30°C:ssa, etenkin -70° - 20eC:ssa.

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R3 merkitsee CH2Hal-ryhmää, voidaan valmistaa siten, että kaavan XXII mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan fosforihalogenidin tai tio-nyylihalogenidin kanssa tertiaaristen emästen, esim. pyri-diinin tai trietyyliamiinin läsnäollessa inerteissä liuot-timissa 0° - H0°C:ssa, etenkin 0° - 80°C:ssa.

Kaavan I mukaisen yhdisteet, joissa R3 merkitsee CH2F-ryh-mää, voidaan valmistaa siten, että kaavan XXVII

,ch2x

Rl\ .-. N-· > (XXVII)

Y

mukainen yhdiste, jossa X merkitsee klooria tai bromia, saatetaan reagoimaan kaliumfluoridin, etenkin lyofilisoi-dun kaliumfluoridin kanssa kalsiumfluoridin tai kruunueet-terin, esim. 18-Crown-6-eetterin katalyyttisten määrien läsnäollessa aproottisissa liuottimissa, kuten asetonit-riilissä 50° - 160°C:ssa paineautoklaavissa.

17 98913

Eräässä toisessa menetelmässä kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, joissa R3 merkitsee CH2F-ryhmää/ fluorataan kaavan XXII mukainen yhdiste N,N-dietyyliamino-rikkitrifluoridillä (= DAST) aproottisissa liuottimissa, kuten dikloorimetaanissa, kloroformissa, tetrahydrofuraanissa tai dioksaanissa 0° - 100°C:ssa, etenkin 10° -50°C:ssa.

Myös edellä olevissa kaavoissa XVIII - XXVII on tähteillä R3, R2 ja R4 kaavan I yhteydessä esitetty merkitys.

Esitetyissä menetelmissä kaavojen Ha ja VIII mukaisissa yhdisteissä happoanionina A” tulevat kysymykseen seuraavat suolatähteet: karbonaatti, vetykarbonaatti, nitraatti, ha-logenidi, sulfaatti tai vetysulfaatti.

Edellä esitetyissä menetelmissä kaavan XV mukaisessa yhdisteessä happoanionina A“ tulevat kysymykseen esimerkiksi seuraavat suolat: halogenidi, sulfaatti tai vetysulfaatti.

Halogenidilla tarkoitetaan kulloinkin fluoridia, kloridia, bromidia tai jodidia, etenkin bromidia tai kloridia.

Happoina käytetään etupäässä epäorgaanisia happoja, kuten esim. halogeenivetyhappoja, esimerkiksi fluorivetyhappoa, kloorivetyhappoa tai bromivetyhappoa, sekä rikkihappoa, fosforihappoa tai typpihappoa, mutta voidaan käyttää myös sopivia orgaanisia happoja, kuten etikkahappoa, tolueeni-sulfonihappoa jne.

Protoniakseptoreina toimivat esim. epäorgaaniset tai orgaaniset emäkset, kuten esimerkiksi alkali- tai maa-ralka-liyhdisteet, esim. litiumin, natriumin, kaliumin, magnesiumin, kalsiumin, strontiumin ja bariumin hydroksidit, oksidit tai karbonaatit tai myös hydridit, kuten esim. natriumhydridi. Orgaanisina emäksinä mainittakoon esimer- 18 98913 kiksi tertiaariset amiinit, kuten trietyyliamiini, tri-etyleenidiamiini, pyridiini.

Edellä esitetyissä menetelmissä voidaan käyttää kulloinkin kyseessä olevien reaktio-olosuhteiden mukaisesti esimerkiksi seuraavia liuottimia:

Halogeenihiilivedyt, etenkin kloorihiilivedyt, kuten tet-rakloorietyleeni, tetrakloorietaani, diklooripropaani, me-tyleenikloridi, diklooributaani, kloroformi, kloorinaftaliini, hiilitetrakloridi, trikloorietaani, triklooriety-leeni, pentakloorietaani, difluoribentseeni, 1,2-dikloori-etaani, 1,1-dikloorietaani, 1,2-cis-dikloorietyleeni, klooribentseeni, fluoribentseeni, bromibentseeni, dikloo-ribentseeni, dibromibentseeni, klooritolueeni, trikloori-tolueeni, eetterit, kuten etyylipropyylieetteri, metyyli-tert-butvvlieetteri. n-butyylietyylieetteri, di-n-butyyli-eetteri, di-isobutyylieetteri, di-isoamyylieetteri, di-isopropyylieetteri, anisoli, sykloheksyylimetyylieetteri, dietyylieetteri, etyleeniglykolidimetyylieetteri, tetra-hydrofuraani, dioksaani, tioanisoli, diklooridietyylieet-teri, nitrohiilivedyt, kuten nitrometaani, nitroetaani, nitrobentseeni, kloorinitrobentseeni, o-nitrotolueeni, nitriilit, kuten asetonitriili, butyronitriili, isobutyro-nitriili, bentsonitriili, m-klooribentsonitriili, alifaat-tiset tai sykloalifaattiset hiilivedyt, kuten heptaani, heksaani, oktaani, nonaani, kymoli, bentsiinifraktiot, joiden kiehumispiste on 70° - 190eC, sykloheksaani, metyyli syki oheksaani, dekaliini, petrolieetteri, ligroiini, trimetyylipentaani, kuten 2,3,3-trimetyylipentaani, esterit, kuten etyyliasetaatti, asetetikkaesteri, isobutyyli-asetaatti, amidit, esim. formamidi, metyyliformamidi, di-metyyliformamidi, ketonit, kuten asetoni, metyylietyylike-toni, alkoholit, etenkin alemmat alifaattiset alkoholit, kuten esim. metanoli, etanoli, n-propanoli, iso-propanoli sekä butanolien isomeerit, mahdollisesti myös vesi. Kysy 19 98913 mykseen tulevat myös mainittujen liuottimien ja laimenti-mien seokset.

Edellä esitettyjen valmistusmenetelmien suhteen analogisia synteesimenetelmiä on esitetty seuraavissa kirjallisuuslähteissä:

Menetelmä 1: A. Kreutzberger ja J. Gillessen, J. Heterocyclic Chem. 22, 101 (1985).

Menetelmä 2. vaihe 2.1: O. Stark, Ber. Dtsch. Chem. Ges. 42. 699 (1909); J. Hale, J. Am. Chem. Soc. 26, 104 (1914); G. M. Kosolapoff, J. Org. Chem. 26, 1895 (1961). Vaihe 2.2: St. Angerstein, Ber. Dtsch. Chem. Ges. 34, 3956 (1901); G. M. Kosolapoff, J. Org. Chem. 26, 1895 (1961). Vaihe 2.3: M. P. V. Boarland ja J. F. W. McOmie, J. Chem. Soc. 1951. 1218; T. Matsukawa ja K. Shirakuwa, J. Pharm. Soc. Japan 71., 933 (1951) ; Chem. Abstr. 46, 4549 (1952) .

Menetelmä 3: A. Combes ja C. Combes, Bull. Soc. Chem. (3), 7, 791 (1892); W. J. Hale ja F. C. Vibrans, J. Am. Chem. Soc. 40, 1046 (1918).

Esitetyt valmistusmenetelmät mukaanlukien kaikki osavaiheet ovat tämän keksinnön osana.

Seuraavia yhdisteitä käytetään välituotteina kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistuksessa: 1) kaavan /R3 N— *-·' > V\.

mukaiset yhdisteet, joissa RQ on halogeeni tai R5S02-, R3 20 98913 merkitsee vetyä, Cj-C^-alkyyliä tai halogeenilla tai hyd-roksilla substituoitua Cj_-C4-alkyyliä, syklopropyyliä tai metyylillä tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyli& tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C6-sykloalkyyliä, ja R5 merkitsee C^-Cg-alkyyliä tai substituoimatonta tai halogeenilla ja/tai C1-C4-alkyylillä substituoitua bentsyyliä. Halogeenisubstituenttina RQ on etenkin kloori tai bromi.

Myös seuraavia yhdisteitä käytetään välituotteina kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistuksessa. Yhdisteet ovat uusia ja ne muodostavat tämän keksinnön osan:

2) Kaavan XXI

.CHO

. N-·^

y )· IXXD

1; N

mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset, joissa R3 merkitsee vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, CF3:a, C1-C3-alkoksia tai C1-C3-halogeenialkoksia, R2 merkitsee vetyä, halogeenia, C^-C-j-alkyyliä, CF3:a tai C1-C3-alkok-sia, R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä.

Yllättävästi on nyt todettu, että kaavan I mukaisilla yhdisteillä on käytännön tarpeisiin erittäin edullinen bio-sidinen kirjo hyönteisten ja fytopatogeenisten mikro-organismien, etenkin sienien torjumiseksi. Niillä on erittäin edullisia parantavia, ennaltaehkäiseviä ja etenkin systeemisiä ominaisuuksia ja niitä käytetään useiden viljelykasvien suojaamiseksi. Kaavan I mukaisilla vaikuttavilla ai- 21 96913 nellla voidaan ehkäistä tai hävittää erilaisten hyötyvil-jeImien kasveissa tai kasvinosissa (hedelmissä, kukissa, lehdistössä, varsissa, mukuloissa, juurissa) esiintyvät tuholaiset, jolloin myös myöhemmin kasvavat kasvinosat ovat suojattuja esim. fytopatogeenisilta mikro-organismeilta.

Kaavan I mukaiset yhdisteet vaikuttavat seuraaviin luokkiin kuuluviin fytopatogeenisiin sieniin: Funai imperfecti (etenkin Botrvtis. edelleen Pvricularia. Helminthosporium. Fusarium. Septoria. Cercospora ja Alternaria), kantasienet (esim. lajit Hemileia. Rhizoctonia. Puccinia\. Tämän lisäksi ne vaikuttavat kotelosienien luokkaa vastaan (esim. Venturia ja Ervsiphe. Podosohaera. Monilinia. Uncinula) ja leväsieniä vastaan (esim. Phvtophthora. Pythium, Plasmopa-ra). Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää edelleen peittausaineena siementen (hedelmien, mukuloiden, jyvien) tai kasvipistokkaiden käsittelemiseksi niiden suojaamiseksi sieni-infektioilta sekä maassa esiintyviltä fytopatogeenisilta sieniltä. Kaavan I mukaiset yhdisteet vaikuttavat tämän lisäksi tuhohyönteisiä vastaan, esim. viljassa, etenkin riisissä esiintyviä tuholaisia vastaan.

Keksinnön kohteena ovat myös aineet, jotka sisältävät vaikuttavana ainekomponenttina kaavan I mukaisia yhdisteitä, etenkin kasvinsuojeluaineet sekä niiden käyttö agraarisek-torilla tai läheisillä aloilla.

Tämän lisäksi tämä keksintö sisältää myös näiden aineiden valmistuksen, joka on tunnettu siitä, että aktiivinen aine sekoitetaan perusteellisesti yhden tai useamman tässä esitetyn aineen tai vast, aineryhmän kanssa. Samoin keksintöön kuuluu myös menetelmä kasvien käsittelemiseksi, joka menetelmä on tunnettu siitä, että käytetään uusia kaavan I mukaisia yhdisteitä tai vast, uusia aineita.

22 98913 Tässä julkaistun kasvisuojelukäytön kohdeviljelminä tulevat tämän keksinnön puitteissa kysymykseen esimerkiksi seuraavat kasvilajit: vilja (vehnä, ohra, ruis, kaura, riisi, maissi, durra ja vastaavat), juurikkaat (sokeri- ja rehujuurikkaat), sydän-, kivi- ja marjahedelmät (omenat, päärynät, luumut, persikat, mantelit, kirsikat, mansikka, vadelma ja karhunvatukka), palkokasvit (pavut, linssit, herneet, soija), öljykasvit (rapsi, sinappi, unikko, oliivi, auringonkukka, kookos, risiini, kaakao, maapähkinät), kurkkukasvit (kurpitsa, kurkut, melonit), kuitukasvit (puuvilla, pellava, hamppu, juutti), sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat, greipit, mandariinit), vihannekset (pinaatti, keräsalaatti, parsa, kaalilajit, porkkana, sipuli, tomaatti, peruna, paprika), laakerikasvit (avokado, kaneli, kamferi) tai kasvit kuten maissi, tupakka, pähkinät, kahvi, sokeriruoko, tee, pippuri, viiniköynnökset, humala, banaani- ja luonnonkautsukasvit sekä koristekasvit.

Kaavan I mukaisia vaikuttavia aineita käytetään tavanomaisesti koostumusten muodossa ja niitä voidaan levittää samanaikaisesti tai peräkkäin muiden vaikuttavien aineiden kanssa käsiteltävälle pinnalle tai kasvin päälle. Nämä muut vaikuttavat aineet voivat olla sekä lannoitusaineita, hivenaineita että muita kasvin kasvuun vaikuttavia aineita. Ne voivat olla kuitenkin myös selektiivisiä herbiside-jä sekä insektisidejä, fungisidejä, bakterisidejä, nemäti-sidejä, molluskisidejä tai usean tällaisen valmisteen seoksia, yhdessä mahdollisesti muiden valmistustekniikassa tavanomaisten kantoaineiden, tensidien tai muiden levitystä helpottavien lisäaineiden kanssa.

Sopivat kantoaineet ja lisäaineet voivat olla kiinteitä tai nestemäisiä ja ne vastaavat valmistustekniikassa tarkoituksenmukaisia aineita, kuten esim. luonnollisia tai regeneroituja mineraaliaineita, liuottimia, dispergointi-, 23 98913 kostutus-, kiinnitys-, sakeutusaineita, sideaineita tai lannoitusaineita.

Eräs edullinen menetelmä kaavan I mukaisen vaikuttavan aineen tai vast, agrokemiallisen aineen levittämiseksi, joka sisältää vähintään yhtä tällaista vaikuttavaa ainetta, on levitys lehdistöön (lehtilevitys). Levityskerrat ja käyttömäärä riippuvat tällöin kyseisen taudinaiheuttajan aiheuttamasta tautipaineesta. Kaavan I mukaiset vaikuttavat aineet voidaan johtaa myös maaperän kautta juuriston läpi kasviin (systeeminen vaikutus) siten, että kasvin kasvupaikka kostutetaan nestemäisellä valmisteella tai aineet levitetään kiinteässä muodossa maahan, esim. granu-laatin muodossa (maaperälevitys). Vesiriisiviljelyssä tällaiset granulaatit voidaan annostella tulvivaan riisivainioon. Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan levittää myös siemenjyviin (coating) siten, että jyvät joko kostutetaan vaikuttavan aineen nestemäisessä valmisteessa tai ne päällystetään kiinteällä valmisteella.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä käytetään tällöin muuttumattomassa muodossa tai mieluummin yhdessä valmistustekniikassa tavanomaisten apuaineiden kanssa. Tätä varten ne käsitellään tarkoituksenmukaisesti esim. emulsiokonsent-raateiksi, siveltäviksi tahnoiksi, suoraan ruiskutettaviksi tai laimennettaviksi liuoksiksi, laimennetuiksi emulsioiksi, ruiskutusjauheiksi, liukeneviksi jauheiksi, pöly-tysaineiksi, granulaateiksi, kapseloimalla esim. polymeerisiin aineisiin tunnetulla tavalla. Käyttömenetelmä, kuten ruiskutus, sumutus, pölytys, levitys, päällystys tai kastaminen valitaan samoin kuin aineiden laatu pyrittyjen päämäärien ja olemassa olevien olosuhteiden mukaisesti. Edulliset käyttömäärät ovat yleensä 50 g - 5 kg aktiivista ainetta (AA)/ha, mieluummin 100 g - 2 kg AA/ha, etenkin 200 g - 600 g AA/ha.

24 98913

Valmisteet, s.o. kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta ja mahdollisesti kiinteää tai nestemäistä lisäainetta sisältävät aineet, valmisteet tai koostumukset valmistetaan tunnetulla tavalla, esim. sekoittamalla ja/tai jauhamalla perusteellisesti vaikuttavat aineet täyteaineiden, kuten esim. liuottimien, kiinteiden kantoaineiden ja mahdollisesti pinta-aktiivisten yhdisteiden (tensidien) kanssa.

Liuottimina tulevat kysymykseen aromaattiset hiilivedyt, etenkin fraktiot Cg - C12, kuten esim. ksyleeniseokset tai substituoidut naftaliinit, ftaalihappoesterit, kuten dibutyyli- tai dioktyyliftalaatti, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani tai parafiinit, alkoholit ja glykolit sekä niiden eetterit ja esterit, kuten etanoli, eteeniglykoli, eteeniglykolimonometyyli- tai etyylieette-ri, ketonit, kuten sykloheksanoni, vahvasti polaariset liuottimet, kuten N-metyyli-2-pyrrolidoni, dimetyylisul-foksidi tai dimetyyliformamidi, sekä mahdollisesti epoksi-doidut kasviöljyt, kuten epoksidoitu kookospähkinöljy tai soijaöljy, tai vesi.

Kiinteinä kantoaineina, esim. pölytysaineita ja dispergoi-tavia jauheita varten käytetään yleensä luonnollisia kivi-jauheita, kuten kalsiittia, talkkia, kaoliinia, montmoril-loniittiä tai attapulgiittia. Fysikaalisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan käyttää myös korkeadisperssiä pii-happoa tai korkeadisperssejä imukykyisiä polymeraatteja. Rakeistettuina, adsorptiivisina granulaattikantoaineina tulevat kysymykseen huokoiset tyypit, kuten esim. hohkaki-·. vi, tiilimurske, sepioliitti tai bentoniitti, ei-sorptii- visinä kantoaineina tulevat kysymykseen esim. kalsiitti tai hiekka. Tämän lisäksi voidaan käyttää useita epäorgaanisia esigranuloituja aineita, kuten etenkin dolomiittia tai jauhettuja kasvijätteitä.

Erittäin edullisia, levitystä helpottavia lisäaineita, jotka voivat vähentää huomattavasti käyttömäärää, ovat 25 98913 edelleen luonnolliset (eläimistä tai kasveista peräisin olevat) tai synteettiset fosfolipidit, jotka kuuluvat ke-faliineihin ja lesitiineihin ja joita voidaan valmistaa esim. soijapavuista.

Pinta-aktiivisina yhdisteinä tulevat kysymykseen valmistettavan vaikuttavan aineen laadusta riippuen ei-iono-geeniset, kationi-ja/tai anioniaktiiviset tensidit, joilla on hyvät emulgointi-, dispergointi- ja kostutusominaisuu-det. Tensideillä tarkoitetaan myös tensidiseoksia.

Sopivia anionisia tensidejä voivat olla sekä nk. vesiliukoiset saippuat että vesiliukoiset synteettiset pinta-akti iviset yhdisteet.

Saippuoina mainittakoon korkeampien rasvahappojen (C1Q-C22) alkali-, maa-alkali- tai mahdollisesti substituoidut ammoniumsuolat, kuten esim. öljy- tai steariinihapon Na-tai K-suolat, tai luonnollisten rasvahapposeosten vastaavat suolat, jotka voidaan saada esim. kookos- tai taliöl-jystä. Edelleen mainittakoon myös rasvahappo-metyyli-lau-riinisuolat.

Useimmiten käytetään kuitenkin niin kutsuttuja synteettisiä tensidejä, etenkin alkaanisulfonaatteja, rasva-alkoho-lisulfaatteja, sulfonoituja bentsimidatsoli-johdannaisia tai alkyylisulfonaatteja.

Rasva-alkoholisulfonaatit tai -sulfaatit esiintyvät yleensä alkali-, maa-alkali- tai mahdollisesti substituoituina ammoniumsuoloina ja niissä on 8 - 22 C-atomia sisältävä alkyylitähde, jolloin alkyyli käsittää myös asyylitähtei-den alkyyliosan, esim. ligniinisulfonihapon, dodekyylirik-kihappoesterin tai luonnollisista rasvahapoista valmistetun rasva-alkoholisulfaattiseoksen Na- tai Ca-suola. Näihin kuuluvat myös rasva-alkoholi-etyleenioksidi-additio- 26 98913 tuotteiden rikkihappoestereiden ja sulfonihappojen suolat. Sulfonoidut bentsimidatsoli-johdannaiset sisältävät mieluummin 2 sulfonihapporyhmää ja yhden 8-22 C-atomia sisältävän rasvahappotähteen. Alkyyliaryylisulfonaatteja ovat esim. dodekyylibentseenisulfonihapon, dibutyylinafta-leenisulfonihapon tai naftaleenisulfonihappo-formaldehydi-kondensaatiotuotteen Na-, Ca- tai trietanoliamiinisuolat.

Edelleen tulevat kysymykseen myös vastaavat fosfaatit, kuten esim. p-nonyylifenoli-(4-14)-etyleenioksidi-additio-tuotteen fosforihappoesterin suolat.

Ei-ionisia tensidejä ovat etenkin alifaattisten tai syklo-alifaattisten alkoholien, tyydyttyneiden tai tyydyttymät-tömien rasvahappojen ja alkyylifenolien polyglykolieette-rijohdannaiset, jotka sisältävät 3-30 glykolieetteri-ryhmää ja 8 - 20 hiiliatomia (alifaattisessa) hiilivety-osassa ja 6 - 18 hiiliatomia alkyylifenolien alkyyliosas-sa.

Muita sopivia ei-ionisia tensidejä ovat vesiliukoiset, 20 - 250 etyleeniglykolieetteriryhmää ja 10 - 100 propyleeni-glykolieetteriryhmää sisältävät polyetyleenioksidiadditio-tuotteet, jotka on muodostettu polypropyleeniglykolin, etyleenidiaminopolypropyleeniglykolin ja alkyylipolypropy-leeniglykolin kanssa, joissa on 1 - 10 hiiliatomia alkyy-liketjussa. Nämä yhdisteet sisältävät tavallisesti 1-5 etyleeniglykoliyksikköä propyleeniyksikköä kohden.

Esimerkkeinä ei-ionisista tensideistä mainittakoon nonyy-lifenolipolyetoksietanolit, risiiniöljypolyglykolieette-rit, polypropyleeni-polyetyleenioksidi-additiotuotteet, tributyylifenoksipolyetyleenietanoli, polyetyleeniglykoli ja oktyylifenoksipolyetoksietanoli.

Edelleen kysymykseen tulevat myös polyoksietyleenisorbi-taanin rasvahappoesterit, esim. polyoksietyleenisorbitaa-ni-trioleaatti.

27 98913

Kationiset tensidit ovat ennen kaikkea kvaternaarisia am-moniumsuoloja, jotka sisältävät N-substituenttina vähintään yhden 8-22 C-atomia sisältävän alkyylitähteen ja muina substituentteina alempia, mahdollisesti halogenoitu-ja alkyyli-, bentsyyli- tai alempia hydroksialkyylitähtei-tä. Suolat esiintyvät mieluummin halogenideina, metyyli-sulfaatteina tai etyylisulfaatteina, esim. stearyylitrime-tyyliammoniumkloridi tai bentsyylidi(2-kloorietyyli)etyy-li-ammoniumbromidi.

Alan ammattihenkilö tuntee muita valmistustekniikassa tavanomaisia tensidejä tai niitä voidaan löytää asiaankuuluvasta ammattikirjallisuudesta.

Agrokemialliset valmisteet sisältävät yleensä 0,1 - 99 %, etenkin 0,1 - 95 % kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta, 99,9 - 1 %, etenkin 99,8 - 5 % kiinteää tai nestemäistä lisäainetta ja 0 - 25 %, etenkin 0,1 - 25 % tensidiä.

Vaikkakin kauppatavarana etusijalla ovat mieluummin konsentroidut aineet, loppukuluttaja käyttää yleensä laimennettuja aineita.

Aineet voivat sisältää myös muita lisäaineita, kuten stabilointiaineita, vaahtoamisenestoaineita, viskositeetin säätöaineita, sideaineita, kiinnitysaineita sekä lannoitteita tai muita vaikuttavia aineita erityisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä lähemmin rajoittamatta sitä millään tavoin.

28 98913 I. Valmistusesimerkkelä

Esimerkki 1.1; 2-fenwliamino-4-metwli-6-svklopropwli-pvrimidiinin valmistus /CHj __NH__^(Yhd* n:° 1·1) \=/ v.( « — · 1/ • 10 g (51 mmoolia) fenyyliguanidiini-vetykarbonaattia ja 9,7 g (77 mmoolia) l-syklopropyyli-l,3-butaanidionia lämmitetään sekoittaen 6 tunnin ajan 110°C:seen, jolloin käynnistyvä hiilidioksidin kehitys lakkaa reaktion edetessä. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan ja sitten tummanruskeaan emulsioon lisätään 50 ml dietyylieetteriä, pestään 2 kertaa kulloinkin 20 ml:11a vettä, kuivatetaan nat-riumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Jäljelle jäävä tummanruskea öljy puhdistetaan pylväskroma-tografisesti piihappogeelillä (dietyylieetteri/tolueeni: 5:3). Ajoaineseoksen haihduttamisen jälkeen ruskea öljy saatetaan kiteytymään ja kiteytetään uudelleen dietyyli-eetteri/petrolieetteristä 30 - 50°C:ssa. Saadaan vaaleanruskeita kiteitä. Sp.: 67 - 69°C, saanto: 8,55 g (38 mmoolia) (= 74,5 % teoreettisesta).

Esimerkki 1.2: 2-anilino-4-formwlidietwliasetaali-6-svk-lopropvvli-pvrimidiinin valmistus CH(OC2Hs)2 N-v / V-KH-/ > \./ V< • — · 1/ II, 7 g (59,2 mmoolia) fenyyliguanidiini-vetykarbonaattia ja 13,3 g (62,2 mmoolia) l-syklopropyyli-3-formyylidietyy-liasetaali-1,3-propaanidionia 40 ml:ssa etanolia kuumennetaan sekoittaen 5 tunnin ajan palautusjäähdyttäen, jolloin 29 98913 käynnistyvä hiilidioksidin kehitys vähenee reaktion edetessä. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan, sitten tummanruskeaan emulsioon lisätään 80 ml dietyylieetteriä, pestään 2 kertaa kulloinkin 30 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Jäljelle jäävä tummanruskea öljy (17 g) puhdistetaan pylväskromatografisesti piihappogeelillä (tolueeni/etyyliasetaatti: 5:2). Ajoaineseoksen haihduttamisen jälkeen jää jäljelle punaisenruskea öljy, jonka taitekerroin n25D = 1,5815. Saanto: 15 g (48 mmoolia, 81,1 % teoreettisesti).

Esimerkki 1.3: 2-anilino-4-formwli-6-svklopropwli-pvri-midiinin valmistus

^CHO

·( NH-( ;· (Yhd. n :o 2.1) .=. N=· • — · I/ 12,3 g (39,3 mmoolia) 2-anilino-4-formyylidietyyliasetaa-li-6-syklopropyyli-pyrimidiiniä, 4 g (39,3 mmoolia) väkevää suolahappoa ja 75 ml vettä lämmitetään voimakkaasti sekoittaen 14 tunnin ajan 50°C:ssa, sitten lisätään 2 g (19,6 mmoolia) väkevää suolahappoa, minkä jälkeen sekoitetaan vielä 24 tunnin ajan tässä lämpötilassa. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan, sitten beigeen suspensioon lisätään 50 ml etyyliasetaattia ja tehdään neutraaliksi 7 ml:11a 30%:ista natriumhydroksidia. Etyyliasetaattiliuos erotetaan sitten, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Puhdistusta varten ruskehtava kiintokappale kiteytetään uudelleen 20 ml:sta isopropanolia aktiivihiilen läsnäollessa. Kellertävät kiteet sulavat 112 - 114°C:ssa. Saanto 7,9 g (33 mmoolia, 84 % teoreettisesta).

4

Esimerkki 1.4: 2-ani 1 ino-4-hvdroksimetwli-6-svklopropw- li-pvrimidiinin valmistus 30 98913

CHz0H

·-· (j—· ’\=y'm~’\=y (Yhd. n:o 1.48) • — · I/ a) 14,1 g:aan (59 mmoolia) 2-anilino-4-formyyli-6-syklo-propyyli-pyrimidiiniä 350 ml:ssa absoluuttista etanolia lisätään 15 minuutin kuluessa sekoittaen huoneen lämmössä 2,3 g (60 mmoolia) natriumboorihydridiä annoksittain, jolloin reaktioseos lämpenee 28°C:seen vedyn kehittyessä. 4 tunnin kuluttua tehdään happamaksi lisäämällä tipoittain 10 ml väkevää suolahappoa, lisätään tipoittain 120 ml 10%:ista natriumvetykarbonaattiliuosta ja laimennetaan tämän jälkeen 250 ml:11a vettä. Saostunut sakka suodatetaan pois, kuivatetaan, liuotetaan suurimmaksi osaksi 600 ml:aan dietyylieetteriä lämmössä, käsitellään aktiivihiilellä ja suodatetaan. Kirkas suodos haihdutetaan, kunnes se sameutuu, laimennetaan petrolieetterillä ja vaaleankeltainen kidejauhe suodatetaan pois, sp. 123 - 125°C. Saanto: 10,8 g (44, 8 mmoolia, 75,9 % teoreettisesta).

b) 5,9 g (23 mmoolia) 2-anilino-4-metoksimetyyli-6-syklo-propyyli-pyrimidiiniä, joka on valmistettu fenyyliguani-diinista ja l-syklopropyyli-4-metoksi-l,3-butaanidionista, liuotetaan 200 ml:aan dikloorimetaania ja jäähdytetään -68eC:seen. Lohenväriseen liuokseen lisätään voimakkaasti sekoittaen tipoittain 6,8 g (27 mmoolia) booritribromidia hitaasti puolen tunnin kuluessa, tämän jälkeen poistetaan jäähdytyshaude ja sekoitetaan vielä 2 tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Lisätään 150 g jäävettä ja sitten saostunut raakatuote suodatetaan pois ja kiteytetään uudelleen meta-nolista käyttämällä aktiivihiiltä. Vaaleankeltaiset kiteet sulavat 124 - 126°C:ssa. Saanto: 4,7 g (19,5 mmoolia, 84,7 % teoreettisesta).

Esimerkki 1.5: 2-fenwliamino-4-bromimetvyli-6-svklopro- pwli-pvrimidiinin valmistus 31 98913 CH2Br ·-» VT_/ N.=/ \=y (Yhd- n:° i-4) •—· 1/ 12 g:aan (50 mmoolia) 2-fenyyliamino-4-hydroksimetyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiiniä ja 0,4 g:aan (50 mmoolia) pyri-diiniä 350 ml:ssa dietyylieetteriä lisätään tipoittain puolen tunnin kuluessa 15,6 g (75 mmoolia) tionyylibromi-dia 50 ml:ssa dietyylieetteriä sekoittaen. Sekoitetaan 2 tunnin ajan huoneen lämpötilassa ja sitten lisätään vielä kerran 0,4 g (50 mmoolia) pyridiiniä ja kuumennetaan 5 tunnin ajan palautusjäähdyttäen. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan, lisätään 200 ml vettä ja lisäämällä tipoittain 140 ml kyllästettyä natriumvetykarbonaatti-liuosta säädetään pH arvoon 7. Erottamisen jälkeen dietyylieette-rifaasi pestään 2 kertaa kulloinkin 100 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Jäljelle jäävä ruskea öljy puhdistetaan pyl-väskromatografisesti piihappogeelillä (tolueeni/klorofor-mi/dietyylieetteri/petrolieetteri (kp. 50 - 70eC): 5/3/1/1). Ajoaineseoksen haihduttamisen jälkeen keltainen öljy laimennetaan dietyylieetteri/petrolieetterillä (kp.

50 - 70°C) ja saatetaan kiteytymään kylmässä. Keltainen kidejauhe sulaa 77,5 - 79,5°C:ssa. Saanto: 9,7 g (32 mmoolia, 64 % teoreettisesta).

Esimerkki 1.6: 2-fenwliamino-4-fluorimetwli-6-svklopro- pwli-pvrimidiinin valmistus 32 98913

/CH2F

// \ f \ \ /-NH— · (Yhd. n :o 1.59) ·=· Ν=·\ « — » I/ * a) 3,9 g (12,8 mmoolia) 2-fenyyliamino-4-bromimetyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiiniä, 1,5 g (26 mmoolia) suihkukui-vatettua kaliumfluoridia ja 0,3 g (1,13 mmoolia) 18-Crown-6-eetteriä kuumennetaan 50 ml:ssa asetonitriiliä 40 tunnin ajan palautusjäähdyttäen. Tämän jälkeen lisätään edelleen 0,75 g (13 mmoolia) kaliumfluoridia ja lämmitetään 22 tunnin ajan. Reaktion täydentämiseksi lisätään vielä kerran 0,75 g (13 mmoolia) suihkukuivatettua kaliumfluoridia ja 0,1 g (38 mmoolia) 18-Crown-6-eetteriä ja kuumennetaan vielä 24 tunnin ajan palautusjäähdyttäen. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan, sitten suspensioon lisätään 150 ml dietyylieetteriä, pestään 3 kertaa kulloinkin 20 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Jäljelle jäävä ruskea öljy puhdistetaan pylväskromatografisesti piihappogeelillä (tolueeni/-kloroformi/dietyylieetteri/petrolieetteri (kp. 50 - 70°C): 5/3/1/1). Ajoaineseoksen haihduttamisen jälkeen keltainen öljy laimennetaan 10 ml:11a petrolieetteriä (kp. 50 -70°C) ja saatetaan kiteytymään kylmässä. Keltaiset kiteet sulavat 48 - 52°C:ssa, saanto: 2,1 g (8,6 mmoolia), 67,5 % teoreettisesta.

b) Suspensioon, jossa on 9,1 g (37,8 mmoolia) 2-fenyyli-amino-4-hydroksi-metyyli-6-syklopropyylipyrimidiiniä 80 ml:ssa dikloorimetaania, lisätään hitaasti tunnin kuluessa tipoittain 6,1 g (37,8 mmoolia) dietyyliaminorikkitrifluo-ridia 15 ml:ssa dikloorimetaania. Lisätään 50 ml jäävettä ja sitten lisätään tipoittain 50 ml l0%:ista natriumvety-karbonaattiliuosta. Hiilidioksidin kehittymisen päätyttyä 33 98913 erotetaan orgaaninen faasi ja vesifaasi uutetaan 2 kertaa kulloinkin 20 ml:11a dikloorimetaania. Yhdistetyt dikloo-rimetaaniliuokset pestään 15 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Jäljelle jäävä musta öljy puhdistetaan pylväskroma-tografisesti piihappogeelillä (tolueeni/kloroformi/dietyy-lieetteri/petrolieetteri (kp. 50 - 70eC): 5/3/1/1). Ajoai-neseoksen haihduttamisen jälkeen keltainen öljy laimennetaan 20 ml:11a petrolieetteriä (kp. 50 - 70*C) ja saatetaan kiteytymään kylmässä. Kellertävät kiteet sulavat 50 -52°C:ssa. Saanto: 4,9 g (20,1 mmoolia, 53 % teoreettisesta) .

Esimerkki 1.7: 2-hvdroksi-4-metwli-6-svklopropwli-pvri-midiinin valmistus CH, »..A.

\<=.( • — · 1/ « 6 g:aan (100 mmoolia) virtsa-ainetta ja 12,6 g:aan (100 mmoolia) l-syklopropyyli-1,3-butaanidionia lisätään huoneen lämpötilassa 35 ml:ssa etanolia 15 ml väkevää suolahappoa. Annetaan seistä 10 päivän ajan huoneen lämpötilassa, sitten haihdutetaan kiertohaihduttimessa kork. 45°C:n haudelämpötilassa. Jäännös liuotetaan 20 ml:aan etanolia, jolloin lyhyen ajan kuluttua eroaa reaktiotuotteen hydro-kloridi. Sekoittaen lisätään 20 ml dietyylieetteriä, saostuneet valkoiset kiteet suodatetaan pois ja pestään etano-li-dietyylieetteriseoksella ja kuivatetaan. Haihduttamalla suodos ja kiteyttämällä uudelleen etanoli/dietyylieetteri-seoksesta (1:2) saadaan toinen erä hydrokloridia. Valkoiset kiteet sulavat >230°C:ssa. Saanto: 12,6 g hydrokloridia (67,5 mmoolia, 67,5 % teoreettisesta).

Esimerkki 1.8: 2-kloori-4-metwli-6-svklopropwli-Pvrimi- diinin valmistus 34 98913 /CH3 /N_'\ /* (Yhd. n:o 3.1) V\ • — · 1/ 52,8 g (0,24 moolia) 2-hydroksi-4-metyyli-6-syklopropyy1 i -pyrimidiini-hydrokloridia lisätään sekoittaen huoneen lämpötilassa seokseen, jossa on 100 ml (1,1 moolia) fosfori-oksikloridia ja 117 g (0,79 moolia) dietyylianiliinia, jolloin lämpötila kohoaa 63°C:seen. Kuumennetaan 2 tunnin kuluessa 110°C:seen, sitten jäähdytetään huoneen lämpötilaan ja reaktioseos lisätään sekoittaen jäävesi-metyleeni-seokseen. Orgaaninen faasi erotetaan ja pestään neutraaliksi kyllästetyllä vesipitoisella natriumvetykarbonaatti-1iuokse11a. Liuottimen haihduttamisen jälkeen saadaan 116,4 g öljyä, joka koostuu reaktiotuotteesta ja dietyyli-aniliinista. Dietyylianiliinin erottaminen ja raa'an reaktiotuotteen puhdistus tapahtuu pylväskromatografiällä pii-happogeelillä (heksaani/dietyyliasetaatti: 3/1). Muutamien päivien kuluttua kiteytyvän värittömän öljyn taitekerroin n25D = 1,5419. Saanto: 35,7 g (0,21 moolia, 87,5 % teoreettisesta) , sp. 33 - 34°C.

Esimerkki 1.9: 2-(m-fluorifenvvliamino)-4-metwli-6-svklo-propvvli-pvrimidiinin valmistus .CHj •— N—· S \ / % \ /"m~\ )· (Yhd. n :o 1.63) /“’ N=*\ 1/

Liuos, jossa on 5,5 g (50 mmoolia) 3-fluorianiliinia ja 9,3 g (55 mmoolia) 2-kloori-4-metyyli-6-syklopropyyli-py-rimidiiniä 100 ml:ssa etanolia, saatetaan sekoittaen 5 ml:11a väkevää suolahappoa pH-arvoon 1 ja tämän jälkeen 35 98913 sitä kuumennetaan palautusjäähdyttäen 18 tunnin ajan. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan ja sitten ruskea emulsio tehdään alkaliseksi 10 ml:11a 30%:sta ammoniakkia, kaadetaan 100 ml:aan jäävettä ja uutetaan 2 kertaa kulloinkin 150 ml:11a dietyylieetteriä. Yhdistetyt uutteet pestään 50 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Jäljelle jäävät kellertävät kiteet puhdistetaan kiteyttämällä uudelleen di-isopropyylieetteri/petrolieetteristä (kp. 50 -70°C). Valkoiset kiteet sulavat 87 - 89°C:ssa, saanto: 8,3 g (34 mmoolia, 68 % teoreettisesta).

Tällä tavalla tai muilla yllä esitetyillä.menetelmillä voidaan valmistaa seuraavat kaavan I mukaiset yhdisteet.

36 98912 ο υ o o 'juo £ CJ O «tl «O o o o m 6 o * O CM v£ σ' \o σ' —*-Οχ in in cj c vC in r·» | o I I I o •Hi II -a- in vc o m vo «—l r~~ m in o <t oc m in (0 O ^ ^ * — 1 *l (0 > £ ™ . a h; h · · <i a, m <t -H «S Dj diÖidi·· (rt tn to tn tn tn o< Cu >i tn 10 tn Ή a£ · cc \ ^ \ / I fi 5 \\/" ώ ------------------x_________ • \ / \ / \ / \ / \ / \ / \/ \/ \/ | ·····« ···

= I I I I I I III

z |------------ //\ i n >X - - -x~-

- <- 0£ — U X <-: X O I

ai Oi CX X «Ω CJ CJ C_) o - t»

f: Il X X X

x a -o

O I I CJ

I I

f J

P> «* X X X XXX X XX

Q> tt)

C -P

as tn > -H -------------

«TS TS

«rs x: H >1 3 —( x

<U -P «* X X X (J X O X CJ X

en <D iii m en mj

-H ·· (TS

. T- ^--------------- 3 o e o λ: *- rt m mj m \c i— σ' O cm 3 «TS ...... . — _ > --I · rt rt .-( ,-I _ --- 3 ITS Ό ~ — «rs «rs x: H .¾ in 37 96913 C <-> £? u .. 0 Φο »n « υ ^ mOO:0 \C oUO® ti ,__ Q o fxj -K\ JNJ l/~l O o ' ' •H „ <T o ifl (jv | o s- ooc-j σ

ιΗ O I r» ι/Ί HJ CT* r-^ οι σ' 1/1 I

SS = A i ä" " ^ S A i S

3 S - ~ « 3 - / >, - · ^ Λ 1-1 n n · S *· tn "n ” Dj Qj rv Qj s, s* » a L ^:o · · 1« tn g c ·° c ____-JJ------------- x x /’\ c; o u · · · \ _^ \ _ _ _ _ >_# I I / \___ \ κ* \ /* \ κ* *\ κ* *\~κ* *\ κ" *\ κ* \ κ* \ κ \ κ • ···»····, I I I I I I I I I 1

OJ

m SC c *** W

a: O X I X

cj *-· O c O cr xx x χ - - - _r OU J· -XX—:1:

II O U O U O V

I I I I 1 ' α: XX xxx x x x 3= ^ r— 0 \j* ‘t «Λ 5- xx >- _ ^ i χ xx oxcv, x cq x x «- D Ο υ I ' Ή ΙΟ-» "7

3 I

<S -» E-i_______________ 0 s s s ^ s -P Ό 2 2 2 2 2 222 — ~ «J x

·γτ| >J I

38 98913 £ c_> o m ° o o u e i c_: υ o a^iOoo o o soocvjmr-,^

•η f~~ fl 00 ιΛ CT' O' — OC

I u~l Ό JO vO <τ vO I I | I

<OOl Γ^Ι I LT, t n oo u~> (0>ui *n \o <<-. •vocgcsiocf^ ·ιΤΐ vO — vC —' *— rl n) · · >1 · 0) Dj ·!-> " · Dj -n · · Dj Qj Dj Dj >i oa —I "o D< 07 <-» jJJq Dj w W 07 03 14_) 30 c 03 30 c 03 ” *\~7‘ *'Γ/’ aΓ\7' *\~7‘ *'w;* *'7'7‘ ’x-/* • · · o · · · · * ^—«

III I I I I I I I

θ£ —1 JM X

! o —i o I e; *"i ζ_) #·« j-ί j-? rs»

= XX XXtJ-XXXX

o x> o uouoi_:uo'

III I I I I I I I

in H

*- x υ

οίχχχ ·ί X X IX

O —i -jj

O U

I I

X <r

O

V u-1 < «> - «*- X o "i ac x n x 1 x -1 i x o u b. n ·-} x o o o 3 i l i <Ö <r X X Cl ; m t-i______________

O

id c • O lp, p*. φ\ esi <r en oo m <r j^.onrprp ^ <r ^ <r lp lp •d'oj - ~ id xl -n| >< 39 98913

Co I U OO uuo o O) o O 0 oo ooo 0 £* O U“· ΓΟ --1 vO CN 00 00 O sO <r ΙΛ o 1 I tn I I I ill I ~ '“J _ oe I i" ^-cn <r m _ sj; <0 O ι/', oc °o oo vO vO ^ <f cn HJ > . <r . — Q< · · * · · *C( · >i ..

10 w α Ά Ά Cl, ί^Λ-ω O. -r-> ® tn Μ ω « m « cn^i „o :0 c u_i u a r — \ / U-. cj ·-· ^ ·-· j _________\#_____\___I I___\___ w —\ \ \ / \ κ \ κ \ /* \ /* -^\ κ* \ /* κί

o—· · · · l»-»—· . · Ο—· I · O

III II III I

___________ X

to

Qi Ο- 'Λ. U.

XXX XX x X X X *\ /* o o o o o o u o o .

III II ill I I

f: oi

XXX XX

X X X X X

o v cc x x P-

5 IXXXXXXX

Γ*! f*>

D

D

nj---------------

O

·· «* • <o C oo <x ^ vOr— tvi <r a-, 0 *q iΠ tO vD vD O vOr^-r^ oq V e ...

* »—I «-*1 «—1 r—« r-^ i—c »-I __ +J Ό " re x: •1-1 >· 40 98913 c

e> u {J O O U O O

G ° O OOOQO

HO 5 IT·. <r CO O — r-. in

_l ^ ~ X r- sC ΟΊ lTi CO

I I ^ I I I I I

' r*\ χ ιΛ oc OC t/**. ro flj flj χ · x >3· rn t_n oo Λ e — .

tn ϋ · >1 .. · · d< £}< ,-> £ m α. -η , ο* a w “ £* Y? W -H <*<= ω ω 01 r , »“* * <—-< 1C —h ^ U. CJ <J CJ CC o CJ « \/__\______\ /_^ \_ _ \_ \ /_ “ x./ \ /" \ /* \ /* *\~7* \ /’ \ κ* *\T7* • · · · · · ·

1 I I I I I II

CO

“ I

U- r^· lx* (x_ ^ r- ZZ *-* c. e: r-i r~

?· X - X X X XX

ΪΥΥΥΥΥΥΥ rj cc ^ x x x xx xx 0 X κ 3 ^χχχχχχχ 1—i 3 <0 ------------ 0 : <ti C o oo o O — njOO — ^ . OO 00 On on cn — — — -P Ό ‘ ‘ · · · · (0.G ~ ~ ~ ~ ~ ^-1 ~

H >H

41 98913 c o

Jr. u U^t-=°uuuo " oCJo oo Coo o σ' C ~3 o \c O' oo -cmosj vc o •H in i'' in in in I CO Ό -o ___

I—I 1 <3" t II ^ I I I I

(00 — 1-3- >" Ό — O ri O' φ in 3 in iriin oo ό >0 σ' X M . ^ ’ . « . .

-r^ ^ 0* * tn Qj m Q, 0 “ cnaw £ w «

CO

<4-1 x x X — — — w- · ^ <“ —^ x /_ κ \ \___\_β e_ __ \ _ \ κ_ ^ \ /* \ κ" *\ κ* \ κ \ κ \ / \ κ* \ κ \ κ* \ κ* • · ζ_>— · · · · · ♦ · o—· I I - i II III I - 1

X X

<0 ar — u- ^ ^ 0 r: ·-· X ^ X - ^ f. — x I x \ κ rj x r: x x x x cj i cj · 0 o cjuu -w' 0

iii 11 ill I I

----1____:-- 1 ---------- r.' a: xxx xx xxx x x - "I - H - u. t*. u.

X et o o 0 •X xxx xi X11 xx 3 <~s| m3 r~i

P

nJ________________

Eh 0 ,*»(-. ο ό 00 — σ' ^ o nj 3 in

Jq1-' r-j cni cnj mm -3 «n in m in KJ 2 — — —, — •n >i 42 98913 C ο 0) o C y ° O cj <_>

-H ° ^ o-, o O

_j r\ ~2 ^ I O xO

5 ^ 1 r-* <r

Φ ^ * tPl ^ I I

(0 M 00 cr, χ Λ ^ 10 ä .>? >1 j? c, ««•οτΙ'Ηα.^α.

J? W ;0 :0 en ,Η in £> _. ^____________ _________\______ * \/ \/"’ *\ /* \/* \ /* \/* \ κ* \ /* *\ /’ 1 iii ί T i i i £ F x - 5 “ —' cj «m u x x £ 'i, „ X _ t«- \ cj-cj 3: xx X / x u \ / x e- o e,· o . o ο ·υ

1 III 111 I I

<\j “= u, _ u_ I x x x — XXI X <r tn

0 X

5 « O u.

-¾ 3= X 1 U. I

Zi m , x f-> X X X

3 (0 H-------------- 0 fiJ C 00 o^OO 1— ___ oo

0 1/1 vor^oo oo O O

— " <—> r-i <— CNI 04 OJ

U Ό J ‘ ...

röx; ~ ^ ~ ~ r-1 >h 43 98913 Φ O coo £ O o tj O o e o O O C^J t—* \C ^ •Hfsi o r-« m CC X r~ O'

r-t O 1Λ I f~- CM I O' I I

ta > i oci vc *n x -d- n- «jti C in In · oc in < O' AJfO^ * ^ ·* ~ . J ·

'H n m <L !h >1 " 0« CU CU

i? S4 03 m -o ·γ~> v> w « tn

>,05 tn rtj ^ fs* C: mX

Cl o c =

x X

CO — _ \ _ _ _ \ _ —,γ - \' \/ \/ \y ·— ·— —· —·

1 III 'lii I

CO ^ X

aru.^; x - CJ \ C x x x x

£ \ /* m\~?m X \~y Y T i Y

o · · o T tii i - Le —

«N XXX

cc o o cj

X XXX X I e e X

<T I l <r

CJ

S x ~ X

^ (X O U CJ

y* O I O X

3 I XXX X T m | .H mm 3 (0____________ E-i

O

m C 00 m O oo O O — m m “ γμ mmm -d m m m. m O cm mmm cm m m m m >i ... ....

(0 Λ ~ ~ m >h 44 98913

Seuraavassa taulukossa 2 esitetään esimerkkinä tämän keksinnön mukaisia välituotteita.

Taulukko 2: Kaavan

CHO

Rl\ — Ν=·/ > ^ MH / \ * /'"’"V/'

Nu mukaiset yhdisteet

Yhd. Ri R, Ru fysikaalinen n:o arvo

2-1 H H —'| sp. 112-114°C

/C1

2.2 H H —'| sp. 12 3— 12 70 C

/H 3

2.3 H H — ^| sp. 87-90°C

/ *

2·5 H H —'| Sp. 128-132eC

Seuraavissa taulukoissa 3 ja 4 esitetään esimerkkinä muita kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistuksessa käyttökelpoisia välituotteita:

Taulukko 3:

Hal-< )· 45 98913

Yhd. Hai R3 R« fysikaalinen n:o arvo

3.1 Cl -CH3 -\| sp. 33-34°C

/CH3 /* ö3oy 3.2 Cl -CH3 “\ : 1.54 32

• D

/Η3

3.17 Cl -CjHj —(I sp. 32-35°C

3.21 Cl -C2HS —(I sp.28-31°C

»

/F

3.24 Cl -£H3 —(I sp. 42-45°C

Taulukko 4: /R3

RsSo=—r ;· N=\

Rm

Yhd. R·. Rj Ri. fysikaalinen n:o arvo /CHj yCH3

4·10 ch3 ~\j —(j sp. 84-89°C

4.16 CH3 -C2H5 —^| sp. 64-68°C

4·29 ch3 -· (j —(j sp.54-58“C

• · 46 98913 2. Valmistusesimerkkeiä nestemäisille kaavan I mukaisille vaikuttaville aineille (% = painoprosentti) ?.. l Emulsio-konsentraatit a) b) c) taulukon I vaikuttavaa ainetta 25% 40% 50%

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 5% 8% 6% risiiniöljy-polyeteeniglykolieetteriä (36 moolia etyleenioksidia) 5% tributyy1ifenoyy1i-polyeteeniglyko1i- eetteriä (30 moolia etyleenioksidia) - 12% 4% sykloheksanonia - 15% 20% ksyleeniseosta 65% 25% 20% Tällaisista konsentraateista voidaan valmistaa laimentamalla vedellä halutun konsentraation omaavia emulsioita.

2.2 Liuokset a) b) c) d) taulukon I vaikuttavaa ainetta 80% 10% 5% 95% eteeniglykoli-monometyyli-eetteriä 20% - - - polyeteeniglykoli MG 400 - 70% - N-metyyli-2-pyrrolidonia - 20% - epoksidoitua kookospähkinäöljyä 1% 5% bentsiiniä (kiehumisrajat 160-190°C) - - 94% (MG = molekyylipaino)

Liuokset voidaan käyttää erittäin hienojen pisaroiden muodossa .

47 98913 2.3 Granulaatit a) b) taulukon I vaikuttavaa ainetta 5 % 10 % kaoliinia 94 % korkeadisperssiä piihappoa 1 % attapulgiittia - 90 %

Vaikuttava aine liuotetaan metyleenikloridiin, suihkutetaan kantoaineen päälle ja liuotin haihdutetaan tämän jälkeen tyhjössä.

2.4 Pölvtvsaineet a) b) taulukon I vaikuttavaa ainetta 2 % 5 % korkeadisperssiä piihappoa 1 % 5 % talkkia 97 % - kaoliinia - 90 %

Sekoittamalla tehokkaasti kantoaineet vaikuttavan aineen kanssa saadaan käyttövalmiita pölytysaineita.

Valmistusesimerkkeiä kiinteille kaavan I mukaisille vaikuttaville aineille (% = painoprosentti) 2.5 Ruiskutusiauheet a) b) c) taulukon I vaikuttavaa ainetta 25 % 50 % 75 %

Na-ligniinisulfonaattia 5 % 5 %

Na-lauryylisulfaattia 3 % - 5 %

Na-di-isobutyylinaftaleenisulfonaattia - 6 % 10 % oktyylifenolipolyeteeniglykolieetteriä - 2 % - (7-8 moolia etyleenioksidia) korkeadisperssiä piihappoa 5 % 10 % 10 % kaoliinia 62 % 27 %

Vaikuttava aine sekoitetaan hyvin lisäaineiden kanssa ja jauhetaan hyvin sopivassa myllyssä. Saadaan ruiskutusjau- 48 98913 he, joka voidaan laimentaa vedellä halutun konsentraation omaaviksi suspensioiksi.

2.6 Emulsio-konsentraatti taulukon I vaikuttavaa ainetta 10 % oktyylifenolipolyeteeniglykolieetteriä 3 % (4-5 moolia etyleenioksidia)

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 3 % risiiniöljypolyglykolieetteriä 4 % (36 moolia etyleenioksidia) sykloheksanonia 34 % ksyleeniseosta 50 % Tästä konsentraatista voidaan valmistaa laimentamalla vedellä halutun konsentraation omaavia emulsioita.

2.7 Pölvtvsaine a) b) taulukon I vaikuttavaa ainetta 5 % 8 % talkkia 95 % kaoliinia - 92 %

Saadaan käyttövalmis pölytysaine, jossa vaikuttava aine on sekoittettu kantoaineen kanssa ja jauhettu hyvin sopivassa myllyssä.

2.8 Suulakepuristettu aranulaatti taulukon I vaikuttavaa ainetta 10 % N-ligniinisulfonaattia 2 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % kaoliinia 87 %

Vaikuttava aine sekoitetaan lisäaineiden kanssa, jauhetaan ja kostutetaan vedellä. Tämä seos suulakepuristetaan ja kuivataan tämän jälkeen ilmavirrassa.

49 98913 2.9 Päällystetty aranulaatti taulukon I vaikuttavaa ainetta 3 % polyeteeniglykolia (MG 200) 3 % kaoliinia 94 % (MG = molekyylipaino)

Hienoksi jauhettu vaikuttava aine levitetään tasaisesti sekoittimessa polyeteeniglykolilla kostutetun kaoliinin päälle. Tällä tavalla saadaan pölyttömiä päällystettyjä granulaatteja.

2.10 Susoensiokonsentraatti taulukon I vaikuttavaa ainetta 40 % eteeniglykolia 10 % nonyylifenolipolyeteeniglykolia (15 moolia etyleenioksidia) 6 % N-ligniinisulfonaattia 10 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % 37 %:sta formaldehydin vesiliuosta 0,2 % silikoniöljyä 75%:isen vesiemulsion muodossa 0,8 % vettä 32 %

Hienoksi jauhettu aktiivinen aine sekoitetaan perusteellisesti lisäaineiden kanssa. Näin saadaan suspensiokonsent-raatti, josta voidaan valmistaa halutun konsentraation omaavia suspensioita laimentamalla vedellä.

50 98913 3. Biologiset esimerkit

Esimerkki 3.1: Vaikutus Venturis inaeoualista vastaan ome-nantaimissa Jäännössuoiavaikutus

Omenanpistokkaita, joissa on 10 - 20 cm pitkiä uusia versoja, ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (0,006 % aktiivista ainetta). 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen konidiosuspensiolla. Taimia inkuboitiin sitten 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja sijoitettiin 10 päivän ajaksi kasvihuoneeseen 20 -24°C:ssa. Rupisuus arvioitiin 15 päivän kuluttua infek-toinnista.

Taulukon I mukaisilla yhdisteillä oli Venturiaa vastaan hyvä vaikutus (tauti alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1.1, 1.6, 1.13, 1.14, 1.59, 1.66, 1.69, 1.84, 1.87, 1.94, 1.108, 1.126, 1.145, 1.158, 1.180, 1.200 ja 1.236 vähensivät Venturia-taudin 0 - 10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100%:sesti Venturian aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.2: Vaikutus Botrvtis cinereaa vastaan omenissa Jäännössuoi avaikutus

Keinotekoisesti vioitettuja omenia käsiteltiin siten, että vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruisku-* tuslientä (0,002 % aktiivista ainetta) tiputettiin vioit tuneisiin kohtiin. Käsitellyt omenat inokuloitiin tämän jälkeen sienen itiösuspensiolla ja inkuboitiin viikon ajan suuressa ilmankosteudessa ja n. 20°C:ssa. Arvioinnissa laskettiin pilaantuneet vioittuneet kohdat ja tästä johdettiin testiaineen fungisidinen vaikutus.

51 98913

Taulukon I mukaisilla yhdisteillä oli Botrvtistä vastaan hyvä vaikutus (tauti alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1.1, 1.6, 1.13, 1.14, 1.31, 1.33, 1.35, 1.48, 1.59, 1.66, 1.69, 1.84, 1.87, 1.94, 1.108, 1.126, 1.131, 1.145, 1.158, 1.180 ja 1.236 vähensivät Botrvtis-taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrol-litaimissa oli sitä vastoin 100%risesti Botrvtisin aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.3: Vaikutus Ervsiphae graministä vastaan ohrassa a) Jäännössuoiavaikutus N. 8 cm korkeille ohrantaimille ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutuslientä (0,006 % aktiivista ainetta). 3-4 tunnin kuluttua käsitellyt taimet pölytettiin sienen konidioilla. Infektoidut ohrantaimet sijoitettiin kasvihuoneeseen n. 22°C:ssa ja sienitauti arvioitiin 10 päivän kuluttua.

Taulukon I mukaisilla yhdisteillä oli Ervsiphaetä vastaan hyvä vaikutus (tauti alle 20%:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1.1, 1.6, 1.13, 1.14, 1.35, 1.48, 1.59, 1.66, 1.69, 1.84, 1.87, 1.94, 1.108, 1.131, 1.158 ja 1.236 vähensivät Ervsiphaen aiheuttaman taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100%:isesti Ervsiphaen aiheuttamaa tautia.

Esimerkkien 3.1, 3.2 ja 3.3 mukaisesti tehtiin myös vertailukokeet, joissa keksinnön mukaisia yhdisteitä verrattiin tunnetun tekniikan tason mukaisiin yhdisteisiin. Testatut yhdisteet olivat seuraavat: 52 98913

Keksinnön mukaiset yhdisteet *xy* /='( X, \ /’ Nli 'k a' Yhdiste nro 1.1 Ναι 3 X2 ./ \_N1> \ Yhdiste nro 1.14 \=.' V·^ xai3 \y* ·-· ^=,/ X, x. Yhdiste nro 1.59 \=y

XC1!2F

X4 r_\ --nii-v s Yhdiste nro 1.33 .=· N-· XC1I3 ’\7* ·- Ν-·Χ X5 f \ .... / \ Yhdiste nro 1.63 • — N11 - · v s* \=y v> / XCM 3

Tunnetun tekniiKan mukaiset yhdisteet ch3 vg=y DD-1514,04.

/ ^ -m-· X· Yhdiste nro 1 *. \=/ V*( ai 3 /C"3 nn-i514Q_4 / \ vm / \ Yhdiste nro 35 y2 F"\._./'NH"\_y xa,3 .ai 3

V^/ PP-15140A

/ x. Yhdiste nro 34

Yj \=y V·^ / XCH3 98913 53 CH=CH-CHj — Κ=· EP-224339 γ ·κ Ν—ΝΗ—{ Yhdiste nro 37 4 \ _ / r και a αι=αι2 — Ν=. ΕΡ-224339 Υ ./ \._Νη—^ ν· Yhdiste nro 36 5 \_ / ^ και 3

Tulokset on esitetty taulukossa II.

Taulukko II; Vertailukoetulokset

Yhdiste__Koe 3.1__Koe 3.2__Koe 3.3_ X, lii X2 2 2 1 X3 3 11 X4 3 12 x5__1__1__1_ Y, 9 8 9 Y2 9 9 9 Y3 9 -* 9 Y4 9 9 9 Y5 9 9 9 * ei tehty

Arviointiasteikko:

Arvosana* Aktiivisuus-% 1 <95 (täydellinen vaikutus) 3 80-95 (hyväksyttävä vaikutus) 6 50-80 (riittämätön vaikutus) 9 <50 (ei vaikutusta) * Väliin jäävien arvojen arvosanat esittävät useampien kokeiden tulosten keskiarvoja.

Esimerkki 3.4: Vaikutus Helminthosporiuro aramineumia vastaan

Vehnänjyvät saastutettiin sienen itiösuspensiolla ja kuivatettiin jälleen. Saastutetut jyvät peitattiin testiaineen ruiskutusjauheesta valmistetulla suspensiolla (600 54 98913 ppm vaikuttavaa ainetta suhteessa siemenien painoon). 2 päivän kuluttua jyvät laitettiin sopiviin agarmaljoihin ja neljän päivän kuluttua arvioitiin sienikolonioiden kehitys jyvien ympärillä. Sienikolonioiden määrää ja kokoa käyte-tiin testiaineen arvioimiseksi. Taulukon mukaiset yhdisteet estivät suurimmaksi osaksi sienitaudin (0 - 10 % sienitautia) .

Esimerkki 3.5; Vaikutus Colletotrichum laaenariumia vastaan kurkuissa

Kurkuntaimet ruiskutettiin 2 viikkoa kestävän kasvatuksen jälkeen vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (konsentraatio 0,002 %). 2 päivän kuluttua taimet infektoitiin sienen itiösuspensiolla (1,5 x 105 itiötä/ml) ja inkuboitiin 36 tunnin 23°C:ssa ja suuressa ilmankosteudessa. Inkubaatiota jatkettiin sitten normaalissa ilmankosteudessa ja n. 22 - 23°C:ssa. Kehittynyt sienitauti arvioitiin 8 päivän kuluttua infektoinnis-ta. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrolli-taimissa esiintyi l00%:isesti sienitautia.

Taulukon I mukaisilla yhdisteillä oli hyvä vaikutus ja ne estivät taudin leviämisen. Sienitauti väheni 20 %:iin tai tämän alle.

Esimerkki 3.6: a) Kontaktivaikutus Nephotettix cincticepsiä ia Nilaparva-' ta luaensia vastaan (nvmfitl

Testi suoritettiin kasvavilla riisin taimilla. Tätä varten istutettiin ruukkuihin (läpimitta 5,5 cm) kulloinkin 4 tainta (14 - 20 päivän ikäisiä), joiden korkeus oli n. 15 cm.

55 98913

Taimet ruiskutettiin pyörivällä lautasella 100 ml:11a vesipitoista emulsiovalmistetta, joka sisälsi 400 ppm kulloinkin kyseessä olevaa vaikuttavaa ainetta. Ruiskutus-päällysteen kuivumisen jälkeen jokaiseen taimeen laitettiin kulloinkin 20 testieläinten kolmannessa vaiheessa olevaa nymfiä. Kaskaiden poistumisen estämiseksi laitettiin asutettujen taimien päälle kulloinkin molemmin puolin avoin lasisylinteri ja tämä peitettiin harsokannella. Nymfit pidettiin täysikasvuisuuden saavuttamiseen asti 6 päivän ajan käsitellyssä kasvissa. Prosentuaalisen kuolleisuuden arviointi suoritettiin 6 päivän kuluttua asuttamisesta. Koe suoritettiin n. 27°C:ssa, 60 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 16 tunnin valaistusjaksossa.

b) Systeeminen insektidinen vaikutus Nilanarvata luaensia vastaan (vesi) N. 10 päivän ikäiset riisintaimet (n. 10 cm korkeita) laitettiin muovipikariin, joka sisälsi 150 ml tutkittavan vaikuttavan aineen vesipitoista emulsiovalmistetta (kon-sentraatio 100 ppm) ja suljettiin rei'illä varustetulla muovikannella. Riisintaimen juuret työnnettiin muovikan-nessa olevan reiän läpi vesipitoiseen testivalmisteeseen. Sitten riisintaimeen laitettiin Nilaparvata lugensin 20 nymfiä, jotka olivat N 2 - N 3 vaiheessa, ja se peitettiin muovisylinterillä. Koe suoritettiin n. 26°C:ssa ja 60 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa 16 tunnin valaistusjaksossa. 5 päivän kuluttua kuolleiden testieläinten määrä arvioitiin vertaamalla käsittelemättömiin kontrolleihin. Siten todettiin, oliko juurien kautta vastaanotettu vaikuttava aine tappanut testieläimet ylemmissä taimen osissa.

Taulukon I mukaisilla yhdisteillä oli sekä testissä a) että b) erittäin tappava vaikutus riisituholaisiin. Kuol-leisuusmäärä oli 80 % tai tämän yli. Yhdisteillä n:o 1.1, 1.6, 1,14, 1.59, 1.66, 1.87, 1.94, 1.108 ja 1.236 saatiin aikaan lähes täydellinen tuhoaminen (98 - 100 %).

Claims (6)

56 98913

1. Kaavan I mukainen 2-anilino-pyrimidiinijohdannainen R'v— n=./R’ > N. (I, \r' W K 2 XRii jossa R2 merkitsee vetyä, halogeenia, C^-Cj-alkyyliä, CF3:a, C2-C3-alkoksia tai 0^-03-halogeenialkoksia, R2 merkitsee vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, CF3:a tai C^-Cj-alkoksia, R3 merkitsee vetyä, 0^-04-alkyyliä tai halogeenilla tai hydroksilla substituoitua ¢^¢4-alkyyliä, syklo-propyyliä tai metyylillä tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua syklopropyy-liä, R4 merkitsee C3-C6-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C6-sykloalkyyliä.

2. Föreningen enligt patentkravet 1, vilken förening är 2-fenylamino-4-metyl-6-cyklopropyl-pyrimidin eller 2-fe-nylamino-4-metyl-6-(2-metylcyklopropyl)-pyrimidin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, joka on 2-fenyyliamino-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiini tai 2-fenyyliamino-4-metyyli-6-(2-metyylisyklopropyyli)-pyri-midiini.

3. Föreningen enligt patentkravet 1, vilken förening är 2-feny1amino-4-fluonnety1-6-cyk1opropy1-pyrimidin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, joka on 2-fenyyliamino-4-fluorimetyyli-6-syklopropyyli-pyrimidii-ni.

4. Förfarande för framställning av 2-anilino-pyrimidinde-rivat med formeln I, kännetecknat därav, att 1. ett fenylguanidinsalt med formeln Ha Rl\/ —V ,ΝΗ?® y ) NH—c( A® (Ha) \φ· NNH?. «2 eller en som grund liggande guanidin med formeln Hb Rl>"\_N„_c(NH t v 98913 61 omsättes med en diketon med formeIn III R3—?—CH2—^—Rii (III) utan lösningsmedel eller med lösningsmedel vid 60° -160eC, eller 2. urea omsättes med en diketon med formeln III i närvaro av en syra i ett inert lösningsmedel vid 20° - 140eC och cykliseras därefter i en pyrimidinförening med formeln V, /1 /N-‘\ HO—·( (V) OH-gruppen i den erhälinä föreningen ersättes med halogen genom ett överskott av POHal3 i närvaro av ett lösningsmedel eller utan lösningsmedel vid 50° - 110°C N-· Hai--^ \ (VI) N=\, varvid Hai i de ovan anförda formlerna betecknar halogen, och den erhällna föreningen med formeln VI omsättes vida-re med en anilinförening med formeln VII Ά1 < IVII) Tti vid 60 - 120 °C beroende pä förhällandena i förfarandet antingen a) i närvaro av en protonacceptor med eller utan lösningsmedel, eller b) i närvaro av en syra i ett inert lösningsmedel, eller ett guanidinsalt med formeln VIII 98913 62 /NHz@ o h2n-c( A® (VIII) NH2 cykliserar med en diketon med formeIn III a) utan 10s-ningsmedel vid 100° - 160eC, eller b) i ett inert lös-ningsmedel vid 30° - 140°C, i en pyrimidinförening med formeln IX /3 N-· H2N--( (IX) K Kl4 och den erhällna föreningen omsättes med en förening med formeln X /Rl Y-' < (X, \=.\ R? genom att utbryta HY i närvaro av en protonacceptor i aprotiska lösningsmedel vid 30° - 140eC, varvid substi-tuenterna R, - R* i formlerna II - X betecknar detsamma som i formeln I, A~ betecknar en syraanjon och Y betecknar halogen.

4. Menetelmä kaavan I mukaisen 2-anilino-pyrimidiinijoh- ' dannaisen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 1. kaavan Ha a . . att:i liiu 1 lU JI ; . ; 57 98913 Rl V—\ /NH2® \ ) NH—C( AcJ (I la) •|* NH2 mukainen fenyyliguanidiinisuola tai perustana oleva kaavan Hb RlV—x /NH ·* ; NH—c( (Ilb) NM; mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan III

0 O M II R3-C-CH2-C-R4 (III) mukaisen diketonin kanssa ilman liuotinta tai liuottimen kanssa 60° - 160°C:ssa, tai 2. virtsa-aine saatetaan reagoimaan kaavan III mukaisen diketonin kanssa hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa 20° - 140°C:ssa ja syklisoidaan tämän jälkeen kaavan V H0—f > (V) mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi, saadun yhdisteen OH-ryhmä vaihdetaan ylimääräisellä P0Hal3:lla liuottimen läsnäollessa tai ilman liuotinta 50° - 110°C:ssa halogeeniin /3 N— Hai ( )· (VI) N=\. jolloin Hai merkitsee edellä olevissa kaavoissa halogee- 58 9891ό nia, ja saatu kaavan VI mukainen yhdiste saatetaan edelleen reagoimaan kaavan VII -vRl H 2 N · ^ / (VII) ♦ = ·/\ Rz mukaisen aniliiniyhdisteen kanssa 60 - 120°C:ssa riippuen menetelmän olosuhteista joko a) protoniakseptorin läsnäollessa liuottimen kanssa tai ilman sitä, tai b) hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa, tai 3. kaavan VIII /Hz® © H2N-cf A° (VIII) mukainen guanidiinisuola syklisoidaan kaavan III mukaisella diketonilla a) ilman liuotinta 100° - 160°C:ssa, tai b) inertissä liuottimessa 30° - l40°C:ssa kaavan IX /R3 N— h2n—( ;· αχ) N=\ Rm mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja saatu yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan X y—*· (X) \=.\ Rz mukaisen yhdisteen kanssa lohkaisemalla HY protoniaksepto-rin läsnäollessa aproottisissa liuottimissa 30° -140°C:ssa, jolloin kaavoissa II - X substituenteilla - l · · Mtft iti* i n a» - 98913 59 R4 on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset, A" merkitsee happoanionia ja Y merkitsee halogeenia.

5. Medel för bekämpning eller förebyggande av sjukdomar förorsakade av skadeinsekter eller mikroorganismer, kännetecknat därav, att det innehäller som en aktiv komponent ätminstone ett 2-anilino-pyrimidinderivat enligt patentkravet 1 tillsammans med en lämplig bärare.

5. Aine tuhohyönteisten tai mikro-organismien aiheuttamien tautien torjumiseksi tai ehkäisemiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää aktiivisena komponenttina vähintään yhtä patenttivaatimuksen 1 mukaista 2-ani-lino-pyrimidiinijohdannaista yhdessä sopivan kantoaineen kanssa.

6. Menetelmä viljelykasvien tuhohyönteisten tai fytopato-geenisten mikro-organismien aiheuttamien tautien torjumiseksi tai ehkäisemiseksi, tunnettu siitä, että kasviin, kasvin osille tai niiden kasvupaikoille levitetään vaikuttavana aineena patenttivaatimuksen 1 mukaista 2-anilino-pyrimidiinijohdannaista.

7. Kaavan XXI Rv- n-/ho \ f /· (XXI) X mukainen 2-anilino-pyrimidiinijohdannainen, jossa R1 merkitsee vetyä, halogeenia, c1-C3-alkyyliä, CF3:a Cj-Cj-al-koksia tai C1-C3-halogeenialkoksia, R2 merkitsee vetyä, halogeenia, Cj-C^-alkyyliä, CF3:a tai Cj-C^-alkoksia, R4 merkitsee C3-Cg-sykloalkyyliä tai metyylillä ja/tai halogeenilla korkeintaan 3 kertaa samalla tai eri tavalla substituoitua C3-C6-sykloalkyyliä. 60 98913 1. 2-anilinopyrimidinderivat med formeln I .-. > \_nh-.Z \ (I) w w r2 nr^ väri Rj betecknar väte, halogen, C,-C3-alkyl, CF3, C,-C3-alkoxi eller C,-C3-halogenalkoxi, R2 betecknar väte, halogen, Cj-Cj-alkyl, CF3 eller C1-C3-alkoxi, R3 betecknar väte, C1-C4-alkyl eller med halogen eller hydroxi substituerad C,-C4-alkyl, cyklopropyl eller med metyl eller halogen högst tre ginger pi samma eller olika sätt substituerad cyklopropyl, R< betecknar C3-C6-cykloalkyl eller med metyl och/eller halogen högst tre ginger pi samma eller olika sätt substituerad C3-C6-cykloalkyl.

6. Förfarande för bekämpning eller förebyggande av sjukdomar hos kulturväxter förorsakade av skadeinsekter eller fytopatogena mikroorganismer, kännetecknat därav, att pä växter, växtdelar eller pä deras växtplat-ser sprides som verksamt medel ett 2-anilino-pyrimidinde-rivat enligt patentkravet 1. 63 96913 7. 2-anilino-pyrimidinderivat med formeln XXI R /CH° ^ NH—^ V (XXI) T N=\ R2 Rm väri R, betecknar väte, halogen, Cj-C^-alkyl, CF3, Cj-Cj-alkoxi eller Ci-Cj-halogenalkoxi, Rj betecknar väte, halogen, C1-C3-alkyl, CF3 eller C^-Cj-alkoxi, R^ betecknar C3-C6-cykloalkyl eller med metyl och/eller halogen högst tre ginger pi samma eller olika sätt substituerad C3-C6-cyklo-alkyl. (