FI98914C

FI98914C - Pestisidiset 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaiset

Info

Publication number: FI98914C
Application number: FI894212A
Authority: FI
Inventors: Adolf Hubele; Helmut Zondler
Original assignee: Ciba Geigy Ag
Priority date: 1988-09-09
Filing date: 1989-09-06
Publication date: 1997-09-10
Also published as: IL91556A; DK170336B1; HUT51604A; DE58909704D1; JP2832544B2; IE892881L; AU4119289A; ES2090045T3; EP0358609A3; DK444189A; FI98914B; BR8904485A; ATE140699T1; FI894212A0; IE72462B1; IL91556A0; PT91648A; EP0358609B1; NZ230592A; JPH02115174A

Description

98914

Pestisidiset 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaiset Tämän keksinnön kohteena ovat uudet substituoidut kaavan I mukaiset 2-aminopyrimidiini-johdannaiset. Keksinnön kohteena ovat edelleen näiden aineiden valmistus ja agroke-mialliset aineet, jotka sisältävät vaikuttavana aineena vähintään yhtä tällaista yhdistettä. Keksintö koskee samoin mainittujen aineiden valmistusta sekä vaikuttavien aineiden tai aineiden käyttöä tuholaisten, ennen kaikkea kasveja vahingoittavien mikro-organismien, etenkin sienien torjumiseksi.

Keksinnön mukaiset 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaiset vastaavat yleistä kaavaa 1 vc> R7 N"*( Λ3 jossa merkitsee fenyyliä tai korkeintaan 3 kertaa tähteellä R4 substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, Cj^-Cg-alkyyliä, tähteellä 0R5 C1-C5-alkyyliä, C3-C6-syklo-alkyyliä, C1-C4-alkyylillä substituoitua C3-C6-sykloalkyy-liä, R3 merkitsee vetyä, C1-C4-alkyyliä, halogeenilla tähteellä OR5 substituoitua 02-04-alkyyliä, C3-C6-sykloal-kyyliä tai C1-C4-alkyylillä substituoitua C3-C6-sykloal-kyyliä, R4 merkitsee halogeenia, C1-C3-alkyyliä, Cj-C^ha-logeenialkyyliä tai Cj-C^alkoksia, R5 merkitsee Cj-Cg-al-kyyliä, /r8 /r10

Ry merkitsee ryhmää -NH2, -N=C tai -N , ^Rg

Rg merkitsee vetyä tai C^-C-j-alkyyliä, Rg merkitsee vetyä, Cj-Cg-alkyyliä, C^-C-j-halogeenialkyyliä, tähdettä 98914 2 / /~\ tai S~\ ,

V V

R10 on CH(R8)R9, fenyyli, C^-C^-alkyyli, C3-C6-sykloalkyy-li, korkeintaan kaksi kertaa C1-C3-alkyylillä tai halogeenilla substituoitu bentsyyli, tienyylimetyleeni, R31 merkitsee vetyä tai C^-Cg-alkyyliä, Z on 0, S, NH tai NCH3.

Samoin keksinnön kohteena ovat näiden yhdisteiden happo-additiosuolat ja metallikompleksit.

Itse alkyylillä tai toisen substituentin, kuten halogeeni-alkyylin, alkoksin tai halogeenialkoksin osana tarkoitetaan esitettyjen hiiliatomien määrästä riippuen esimerkiksi metyyliä, etyyliä, propyyliä, butyyliä sekä niiden isomeerejä, kuten isopropyyliä, isobutyyliä, tert-butyyliä tai sek-butvvliä. Halogeeni merkitsee fluoria, klooria, bromia tai jodia. Halogeenialkyyli ja halogeenialkoksi tarkoittavat yksinkertaisesti - perhalogenoituja tähteitä, kuten esim. CHC12, CH2F, CC13, CH2C1, CHF2, CF3, CH2CH2Br, C2C15, CH2Br, CHBrCl jne., etenkin CF3. Sykloalkyyli merkitsee mainittujen hiiliatomien määrästä riippuen esim. syklopropyyliä, syklobutyyliä, syklopentyyliä tai syklo-heksyyliä.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat huoneen lämmössä stabiileja öljyjä, hartseja tai kiintoaineita, joilla on arvokkaita mikrobisidisiä ominaisuuksia. Niitä voidaan käyttää agraarisektorilla tai läheisillä aloilla ennaltaehkäisevästi ja kuratiivisesti kasveja vahingoittavien mikro-or-’ ganismien torjumiseksi. Keksinnön mukaisille kaavan I vai kuttaville aineille ei ole luonteenomaista ainoastaan erinomainen insektisidinen ja fungisidinen vaikutus alhaisissa käyttökonsentraatioissa, vaan ne sopivat myös erittäin hyvin yhteen kasvien kanssa.

Keksinnön kohteena ovat sekä kaavan I mukaiset vapaat yhdisteet että niiden additiosuolat epäorgaanisten ja orgaa 3 98914 nisten happojen kanssa sekä niiden kompleksit metallisuo-lojen kanssa.

Keksinnön mukaisia suoloja ovat etenkin additiosuolat, jotka on muodostettu vaarattomien epäorgaanisten tai orgaanisten happojen, esimerkiksi halogeenivetyhappojen, esim. kloori-, bromi- tai jodivetyhapon, rikkihapon, fos-forihapon, fosforihapokkeen, typpihapon, tai orgaanisten happojen, kuten etikkahapon, trifluorietikkahapon, tri-kloorietikkahapon, propionihapon, glykolihapon, tiosyaani-hapon, maitohapon, meripihkahapon, sitruunahapon, bentsoe-hapon, kanelihapon, oksaalihapon, muurahaishapon, bentsee-nisulfonihapon, p-tolueenisulfonihapon, metaanisulfoniha-pon, salisyylihapon, p-aminosalisyylihapon, 2-fenoksibent-soehapon, 2-asetoksibentsoehapon tai 1,2-naftaliini-disul-fonihapon kanssa.

Kaavan I mukaiset metallisuolakompleksit koostuvat perustana olevasta orgaanisesta molekyylistä ja epäorgaanisesta tai orgaanisesta metallisuolasta, esim. toisen pääryhmän alkuaineiden, kuten kalsiumin ja magnesiumin ja kolmannen ja neljännen pääryhmän alkuaineiden, kuten aluminiumin, tinan tai lyijyn sekä ensimmäisen - kahdeksannen sivuryh-män alkuaineiden, kuten kromin, mangaanin, raudan, koboltin, nikkelin, kuparin, sinkin jne. halogenideista, nitraateista, sulfaateista, fosfaateista, asetaateista, tri-fluoriasetaateista, triklooriasetaateista, propionaateis-ta, tartraateista, sulfonaateista, salisylaateista, bent-soaateista jne. Etenkin edullisia ovat 4. jakson sivuryh-mäalkuaineet. Metallit voivat esiintyä tällöin erilaisissa niiden osalle tulevissa arvoisuuksissa. Metallikompleksit voivat esiintyä yksi- tai useampiytimisinä, s.o. ne voivat sisältää ligandeina yhden tai useamman orgaanisen molekyy-liosan.

Kasvifungisidien tärkeitä ryhmiä ovat kaavan I mukaiset yhdisteet, joilla on seuraavat symbolien merkitykset: 4 98914

Ryhmä 1 fsubstituentitl; R1 merkitsee fenyyliä tai korkeintaan 3 kertaa tähteellä R4 substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, C^-Cg-al-kyyliä, tähteellä OR5 substituoitua C^-Cg-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä, Ci-c4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R3 merkitsee Ci-C4-alkyyliä, halogeenilla tai tähteellä OR5 substituoitua Ci-C4-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä tai C1-C4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R4 merkitsee halogeenia, C1-C3-alkyy-liä, R5 merkitsee C1-C5-alkyyliä, Rg merkitsee vetyä, C1-C5-alkyyliä, 03-03-halogeenialkyyliä, tähteillä R?, Rg,

RlOI Rh ja Z on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset ja halogeeni merkitsee etenkin fluoria, klooria tai bromia.

Ryhmä 2 (substituentit): R3 merkitsee fenyyliä tai yhden kerran halogeenilla substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, Ci-C5-alkyyliä, tähteellä OR5 substituoitua Ci-C5-alkyyliä, C3-Cg-sykloal-kyyliä, Ci-C4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyy-liä, C2-C5-alkenyyliä, (^-Cg-alkynyyliä tai formyylitäh-dettä, R3 merkitsee Ci-C4-alkyyliä, halogeenilla tai tähteellä OR5 substituoitua Ci~C4-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyy-liä tai metyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R5 merkitsee Ci-C2-alkyyliä, Rg merkitsee vetyä, Ci~C5-alkyy-liä, Ci-C3-halogeenialkyyliä, tähteillä R7, Rg, R^ ja Rn on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset ja halogeeni merkitsee etenkin fluoria, klooria tai bromia.

Ryhmä 3 (substituentitl:

Rl merkitsee fenyyliä tai korkeintaan 3 kertaa tähteellä R4 substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, Ci-C5-al-kyyliä, tähteellä 0R5 substituoitua Ci-C5-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä, Ci-C4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R3 merkitsee Ci-C4-alkyyliä, halogeenilla tai tähteellä OR5 substituoitua Ci~C4-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä tai Ci-C4-alkyylillä substituoitua h **- mi 1 . .4 i* 98914 5 C3-Cg-sykloalkyyliä, R4 merkitsee halogeenia, C^Cg-alkyy-liä, Cj^-Cj-halogeenialkyyliä tai C1-C3-alkoksia, R5 merkitsee C^Cg-alkyyliä, ja R7 on -NH2, mukaanlukien näiden yhdisteiden happoadditiosuolat ja metallisuolakompleksit.

Ryhmä 4 (substituentit 1 :

Rj^ merkitsee fenyyliä tai korkeintaan 3 kertaa tähteellä R4 substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, C^Cg-al-kyyliä, tähteellä ORg substituoitua C^-Cg-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä, C1-C4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R3 merkitsee C1-C4-alkyyliä, halogeenilla tai tähteellä ORg substituoitua C^-C4~alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä tai C1-C4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R4 merkitsee halogeenia ja Rg merkitsee C^-Cg-alkyyliä.

Ryhmä 5 fsubstituentitΐ: R1 merkitsee fenyyliä tai korkeintaan 3 kertaa halogeenilla substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, C^-Cg-al-kyyliä, tähteellä ORg substituoitua C^-Cg-alkyyliä, C3-Cg-sykloalkyyliä, C1-C4-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, C2-C5-alkenyyliä, C2-Cg-alkynyyliä tai formyylitähdettä, R3 merkitsee C^-C^-alkyyliä, halogeenilla tai tähteellä ORg substituoitua Cj-^-alkyyliä, C3-C6-sykloalkyyliä tai (^-(^-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, ja Rg merkitsee C^-Cg-alkyyliä.

Ryhmä 6 (substituentit): R3 merkitsee fenyyliä tai yhden kerran kloorilla tai fluorilla substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee C^-Cg-alkyyliä, tähteellä 0R5 substituoitua C1-C2-alkyyliä, C3-Cg-sykloal-kyyliä, 03-04-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyy-liä, C2-C5-alkenyyliä, C2-Cg-alkynyyliä tai formyylitähdettä, R3 merkitsee C1-C4-alkyyliä, Cj-C^j-halogeenialkyy-liä, C-j-Cg-sykloalkyyliä tai metyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, ja R5 merkitsee C^Cj-alkyyliä.

6 96914

Erittäin edullisia ovat sellaiset ryhmien 5 ja 6 yhdisteet, joissa R2 ja/tai R3 merkitsevät toisistaan riippumatta metyyliä, fluorimetyyliä, kloorimetyyliä, bromime-tyyliä, C3-C6-sykloalkyyliä tai metoksimetyyliä.

Seuraavat yksittäisten aineiden ryhmät ovat etusijalla:

Ryhmä 1 (yhdisteet); N-(4-fluorimetyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyy-li-hydratsiini, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-m-fluorife-nyyli-hydratsiini, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-p-fluorife-nyyli-hydratsiini.

Ryhmä 2 (yhdisteet): N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-hyd-ratsiini, N-(4,6-dimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-hydratsiini, N-(4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-hyd-ratsiini.

Ryhmä 3 (yhdisteet1 : N-(4,6-dimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-propionialdehydi-hydratsoni, N-(4,6-dimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-isobutyyrialdehy-dihydratsoni, N-(4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-iso-butyyrialdehydihydratsoni, ’ N-(4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-pro- pionialdehydihydratsoni, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-pro-pionialdehydihydratsoni, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-n-bu-tyyrialdehydihydratsoni, N-(4-metyy1i-6-syklopropyy1ipyrimidyy1i-2)-N-fenyy1i-iso- a ,. tu-i jja Iita: 98914 7 butyyrialdehydihydratsoni, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-tri-klooriasetaldehydihydratsoni, N- (4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2) -N-p-fluorife-nyyli-asetaldehydihydratsoni, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-p-fluorife-nyyli-isobutyyrialdehydihydratsoni, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-m-fluorife-nyyli-isobutyyrialdehydihydratsoni, N- (4,6-dimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-metyylihydrat-siini, N- (4,6-dimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyy li-N'-dimetyylihyd-ratsiini, N-(4,6-dimetyy1ipyrimidyy1i-2)-N-fenyyli-N'-n-propyy1ihyd-ratsiini, N-(4, 6-dimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-isobutyylihyd-ratsiini, N-(4-metyyli-6-metoks imetyy1ipyrimidyy1i-2)-N-fenyyli-N'-metyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-n-propyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N-dimetyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-metyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-isobutyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-dimetyylihydratsiini, ’ N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'- dietyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimidyyli-2)-N-fenyyli-N'-metyyli-N#-etyylihydratsiini, N-(4-metyyli-6-syk1opropyy1ipyrimidyyli-2)-N-p-fluorife-nyyli-N'-etyylihydratsiini, N-(4—metyyli-6-metoksimetyylipyrimidyyli-2)-N-m-fluorife-nyy1i-N'-isopr opyylihydratsiini.

98914 8

Kaavan I mukaiset yhdisteet valmistetaan seuraavasti:

Menetelmä fai:

Kaavan II

,-f'> V\,

mukainen pyrimidiinijohdannainen saatetaan reagoimaan kaavan III

R1-NH-NH-R (III) mukaisen fenyylihydratsiinijohdannaisen kanssa emäksen läsnäollessa aproottisissa liuottimissa -50° - 150°C:n, etenkin -30° - 80°C:n lämpötiloissa, jolloin Y merkitsee halogeenia, etenkin klooria, tähdettä S02R6 tai N+(CH3)3, R6 merkitsee C^-C^-alkyyliä, fenyyliä tai metyylillä tai kloorilla substituoitua fenyyliä ja tähteellä R on tähteiden R10 ja R13 merkitykset ja näillä sekä tähteillä R3 -R3 on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset.

Menetelmä (b):

Kaavan IV mukainen pyrimidiinihydratsiinijohdannainen saatetaan reagoimaan kaavan V mukaisen aldehydin tai ketonin kanssa kaavan VII mukaisiksi yhdisteiksi lohkaisemalla vettä 98914 9 λ2 βζ

Rl-„-.A\ + rnc=0 __ ί«Λ< */ >ϊ V·' *3 r/ \j (IV) (V) (VII) mielivaltaisessa liuottimessa hapon läsnäollessa -20° -120°C:n, etenkin 10° - 50°C:n lämpötilassa, jolloin tähteillä Rj - R3 ja Rg ja Rg on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset.

Veden poistamiseksi reaktioseoksesta voidaan käyttää at-seotrooppista tislausta tai molekyyliseuloja. Edelleen voidaan käyttää kuivatusaineita, kuten esim. CaCl2:a tai Na2S04:ä. Saatettaessa johdannainen (IV) reagoimaan alde-hydin kanssa voidaan usein luopua veden poistamisesta reaktioseoksesta.

Menetelmä (cl;

Kaavan VII

Rz /2 RU ^ \ r8 ^ Reduktio^ Ri-N—. /* >/ H\^=v R/ ^3 \ chr8(R9) (VII) (Vili) mukainen hydratsonijohdannainen pelkistetään pelkistysai-neen, kuten esim. boorihydridi-eteraatin, NaBH4:n,

NaCNBH3:n tai LiAlH4:n avulla inertissä liuottimessa, kuten esim. sopivissa alkoholeissa, tetrahydrofuraanissa, dioksaanissa, etikkahappoetyyliesterissä tai tolueenissa 0° - 50°C:n lämpötilassa tai hydraamalla katalyyttisesti katalysaattoreissa, kuten esim. nikkelissä, platinassa, palladiumissa tai rodiumissa.

98914 10

Menetelmä fdl ;

Kaavan IV

'-cC> R3

mukainen pyrimidiinihydratsiinijohdannainen alkyloidaan pelkistyksen avulla kaavan V

0 R8-C-R9 (V) mukaisella aldehydillä tai ketonilla pelkistysaineen, kuten esim. boorihydridi-eteraatin, NaBH4:n, NaCNBH^:n tai LiAlH4:n läsnäollessa inertissä liuottimessa, kuten esim. sopivissa alkoholeissa, tetrahydrofuraanissa, dioksaanis-sa, etikkahappoetyyliesterissä tai tolueenissa 0° -50°C:n, etenkin 10° - 40°C:n lämpötilassa.

Menetelmä (&):

Kaavan IV tai VIII mukainen pyrimidiinihydratsiini alkyloidaan alkyylihalogenidilla RQHal 98914 11 /.2 /2 /-\ Λ\

Ri-»-< > + R Hal -- Ri-1ί—( > 5h2\=·^ ° } R3 Rx K R3 o o (IV) (IX) *-rC> * — *tC> H\ "* A v CHR8(R9) R CHRb(R9) o (VIII) (X) inertissä liuottimessa emäksen läsnäollessa 0° - 60eC:n, etenkin 10° - 40°C:n lämpötilassa, jolloin RQ merkitsee C1-C4-alkyyliä. Alkylointiaineiksi soveltuvat myös dial-kyylisulfaatit.

Edellä esitetyissä menetelmissä (a - e) tähteillä R-j^ - R9 on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset.

Esitetyissä menetelmissä voidaan - tarvittaessa - käyttää sekä epäorgaanisia että orgaanisia emäksiä, esim. seuraa-via: litiumin, natriumin, kaliumin, magnesiumin, kalsiumin, strontiumin tai bariumia hydroksideja, oksideja tai karbonaatteja tai myös hydridejä, kuten esim. natriumhyd-ridiä, ja alkoholaatteja, kuten esim. kalium-tert-butv-laattia, sekä tertiaarisia amiineja, kuten trietyyliamii-nia, trietyleenidiamiinia tai pyridiiniä.

Reaktioväliaineina voidaan käyttää kulloinkin kyseessä olevien reaktio-olosuhteiden mukaisesti esim. seuraavia liuottimia ja laimentimia: alifaattisia ja aromaattisia hiilivetyjä, kuten bentseeniä, tolueenia, ksyleenejä, pet-rolieetteriä, halogenoituja hiilivetyjä, kuten klooribent-seeniä, metyleenikloridia, etyleenikloridia, kloroformia, 98914 12 hiilitetrakloridia, tetrakloorietyleeniä, eettereitä ja eetterin tyyppisiä yhdisteitä, kuten dialkyylieettereitä (dietyylieetteri, di-isopropyylieetteri, tert-butνγ1ime-tyylieetteri jne.), anisolia, dioksaania, tetrahydrofuraa-nia, nitriilejä, kuten asetonitriiliä, propionitriiliä, Ν,Ν-dialkyloituja amideja, kuten dimetyyliformamidia, sekä tällaisten liuottimien keskinäisiä seoksia.

Kaavan II mukaiset pyrimidiinijohdannaiset, joissa Y merkitsee halogeenia, voidaan valmistaa tunnettujen menetelmien mukaisesti (vrt. D. J. Brown, The Pyrimidines, Inter-science Publishers, 1962).

Eräässä usein käytetyssä synteesissä virtsa-aine konden-soidaan j8-diketonien kanssa 2-hydroksipyrimidiineiksi, jotka saatetaan tämän jälkeen reagoimaan 2-halogeenipyri-midiineiksi seuraavasti:

Ra Pj Rj /•=0 HzNx /=N\ • + -=0 -- < OH -- < >-Hal •=o H21/ /'-N^ /*_n/ R3 Ra Ra

Halogenointiaineina voidaan käyttää etenkin fosforioksi-kloridia tai fosforioksibromidia.

Eräs toinen mahdollisuus on valmistaa kaavan II mukaiset 2-halogeenipyrimidiinit 2-aminopyrimidiinien kautta. 2-aminopyridiinit valmistetaan tunnettujen menetelmien mukaisesti (vrt. D. J. Brown, The Pyrimidines, Interscien-V ce Publishers, 1962), minkä jälkeen ne diatsotoidaan ja muunnetaan 2-halogeenipyrimidiineiksi Sandmeyer-menetelmän mukaisesti. 2-aminopyrimidiinit saadaan esim. siten, että 0-diketonit kondensoidaan guanidiinin kanssa seuraavalla tavalla.

98914 13

Ra R2 q Ra

,·=0 HN. s-K 1) NaN02/H .—N

< - V-HH, -- .( >-HH* -- < >-H.l yS 2) Hai0/Cu® V=^

Kaavan II mukaiset pyramidiinijohdannaiset, joissa Y merkitsee S02-C1-C4-alkyyliä tai S02-aryyliä, saadaan tunnettujen menetelmien mukaisesti hapettamalla vastaavat alkyy-li- tai vast, aryylimerkaptopyrimidiinit, joiden valmistus on samoin tunnettua (vrt. D. J. Brown, The Pyrimidines, Interscience Publishers, 1962).

Kaavan II mukaiset pyrimidiinit, joissa R3 merkitsee halo-geenialkyyliä, voidaan valmistaa paitsi, kuten edellä on esitetty, kondensoimalla vastaavat diketonit myös saattamalla hydroksialkyylijohdannaiset reagoimaan fosforihalo-genidin tai tionyylihalogenidin kanssa tertiaaristen emästen läsnäollessa inerteissä liuottimissa.

Kaavan II

/112 /"\ Y-w‘ ^3 mukaiset välituotteet, joissa Y on halogeeni tai S02-R6 ja R6 merkitsee C-^-C^-alkyyliä tai aryyliä ja tähteillä R2 ja R-j on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset, ovat osittain tunnettuja.

Seuraavat kaavan II mukaisten yhdisteiden ryhmät ovat uusia: 1. Yhdisteet, joissa R2 merkitsee (^-C^-alkyyliä tai tähteillä OR5 tai SR5 substituoitua C^-C^-alkyyliä, R-j merkitsee halogeenilla, syanolla tai tähteillä 0R5 tai SR5 98914 14 substituoitua C1-C4-alkyyliä, R5 merkitsee vetyä, C^-Cg-alkyyliä, C3-C5-alkenyyliä, C-j-Cg-alkynyyliä tai tähdettä (CH2)n“x"ci”C3-alkyyli, X merkitsee happea tai rikkiä, n on 1 - 3, Y on halogeeni, etenkin kloori tai S02R6 ja Rg merkitsee C1-C4-alkyyliä tai aryyliä, lukuunottamatta yhdisteitä 2-kloori-4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidiini ja 2-kloori-4-metyyli-6-trikloorimetyylipyrimidiini.

2. Yhdisteet, joissa R2 merkitsee vetyä, C^-Cg-alkyyliä tai tähteillä 0R5 tai SR5 substituoitua C^-Cg-alkyyliä, R3 merkitsee C2-C5-alkenyyliä tai C2-C5-alkynyyliä, R5 merkitsee vetyä, C1-C5-alkyyliä, C3-C5-alkenyyliä, C3-C5-al-kynyyliä tai tähdettä (CH2)n-X-C1-C3-alkyyli ja Y merkitsee halogeenia.

Kaavan III mukaiset hydratsiinijohdannaiset ovat tunnettuja tai ne voidaan valmistaa alan ammattihenkilön tuntemalla tavalla.

N-pyrimidinyylianiliiniyhdisteitä, jotka vaikuttavat kasveja vahingoittavia sieniä vastaan, on kuvattu eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 270 111. Mikrobisideina käyttökelpoisia pyrimidinyylihydratsoneja on kuvattu julkaisussa EP-A-19450.

Yllättävästi on nyt todettu, että kaavan I mukaisilla yhdisteillä on käytännön tarpeisiin erittäin edullinen bio-sidinen kirjo fytopatogeenisten mikro-organismien, etenkin sienien torjumiseksi. Niillä on erittäin edullisia paran-\ tavia, ennaltaehkäiseviä ja etenkin systeemisiä ominai suuksia ja niitä käytetään useiden viljelykasvien suojaamiseksi. Kaavan I mukaisilla vaikuttavilla aineilla voidaan ehkäistä tai hävittää erilaisten hyötyviljelmien kasveissa tai kasvinosissa (hedelmissä, kukissa, lehdistössä, varsissa, mukuloissa, juurissa) esiintyvät tuholaiset, jolloin myös myöhemmin kasvavat kasvinosat ovat suojattuja esim. fytopatogeenisiltä mikro-organismeilta.

15 98914

Kaavan I mukaiset yhdisteet vaikuttavat seuraaviin luokkiin kuuluviin fytopatogeenisiin sieniin: Fungi imperfect! (etenkin Botrvtis. edelleen Pvricularia. Helminthosporium. Fusarium. Septoria. Cercospora ja Alternarial, kantasienet (esim. Rhizoctonia. Hemileia. Puccinial. Tämän lisäksi ne vaikuttavat kotelosienien luokkaa vastaan (esim. Venturia ja Ervsiphe. Podosphaera. Monilinia. Uncinula) ja leväsie-niä vastaan (esim. Phvtophthora. Pvthium. Plasmooarai.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää edelleen peittausaineena siementen (hedelmien, mukuloiden, jyvien) tai kasvipistokkaiden käsittelemiseksi niiden suojaamiseksi sieni-infektioilta sekä maassa esiintyviltä fytopato-geenisiltä sieniltä. Kaavan I mukaiset yhdisteet vaikuttavat tämän lisäksi tuhohyönteisiä vastaan, esim. viljassa, etenkin riisissä esiintyviä tuholaisia vastaan.

Keksinnön kohteena ovat myös aineet, jotka sisältävät vaikuttavana ainekomponenttina kaavan I mukaisia yhdisteitä, etenkin kasvinsuojeluaineet sekä niiden käyttö agraarisek-torilla tai läheisillä aloilla.

Tämän lisäksi tämä keksintö sisältää myös näiden aineiden valmistuksen, joka on tunnettu siitä, että aktiivinen aine sekoitetaan perusteellisesti yhden tai useamman tässä esitetyn aineen tai vast, aineryhmän kanssa. Samoin keksintöön kuuluu myös menetelmä kasvien käsittelemiseksi, joka menetelmä on tunnettu siitä, että käytetään uusia kaavan I mukaisia yhdisteitä tai vast, uusia aineita.

• Tässä esitetyn kasveja suojaavan käytön kohdeviljelminä tulevat tämän keksinnön puitteissa kysymykseen esimerkiksi seuraavat kasvilajit: vilja (vehnä, ohra, ruis, kaura, riisi, maissi, durra ja vastaavat), juurikkaat (sokeri- ja rehujuurikkaat), sydän-, kivi -ja marjahedelmät (omenat, päärynät, luumut, persikat, mantelit, kirsikat, mansikka, vadelma ja karhunvatukka), palkokasvit (pavut, linssit, 98914 16 herneet, soija), öljykasvit (rapsi, sinappi, unikko, oliivi, auringonkukka, kookos, risiini, kaakao, maapähkinät), kurkkukasvit (kurpitsa, kurkut, melonit), kuitukasvit (puuvilla, pellava, hamppu, juutti), sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat, greipit, mandariinit), vihannekset (pinaatti, keräsalaatti, parsa, kaalilajit, porkkana, sipuli, tomaatti, peruna, paprika), laakerikasvit (avokado, kaneli, kamferi) tai kasvit, kuten tupakka, pähkinät, kahvi, sokeriruoko, tee, pippuri, viiniköynnökset, humala, banaani- ja luonnonkautsukasvit sekä koristekasvit.

Kaavan I mukaisia vaikuttavia aineita käytetään tavanomaisesti koostumusten muodossa ja niitä voidaan levittää samanaikaisesti tai peräkkäin muiden vaikuttavien aineiden kanssa käsiteltävälle alalle tai kasvin päälle. Nämä muut vaikuttavat aineet voivat olla sekä lannoitusaineita, hivenaineita että muita kasvin kasvuun vaikuttavia aineita.

Ne voivat olla kuitenkin myös selektiivisiä herbisidejä sekä insektisidejä, fungisidejä, bakterisidejä, nematisi-dejä, molluskisidejä tai usean tällaisen valmisteen seoksia, yhdessä mahdollisesti muiden valmistustekniikassa tavanomaisten kantoaineiden, tensidien tai muiden levitystä helpottavien lisäaineiden kanssa.

Sopivat kantoaineet ja lisäaineet voivat olla kiinteitä tai nestemäisiä ja ne vastaavat valmistustekniikassa tarkoituksenmukaisia aineita, kuten esim. luonnollisia tai regeneroituja mineraaliaineita, liuottimia, dispergointi-, kostutus-, kiinnitys-, sakeutusaineita, sideaineita tai lannoitusaineita.

Eräs edullinen menetelmä kaavan I mukaisen vaikuttavan aineen tai vast, agrokemiallisen aineen levittämiseksi, joka sisältää vähintään yhtä tällaista vaikuttavaa ainetta, on levitys lehdistöön (lehtilevitys). Levityskerrat ja käyttömäärä riippuvat tällöin kyseisen taudinaiheuttajan 98914 17 aiheuttamasta tautipaineesta. Kaavan I mukaiset vaikuttavat aineet voidaan johtaa myös maaperän kautta juuriston läpi kasviin (systeeminen vaikutus) siten, että kasvin kasvupaikka kostutetaan nestemäisellä valmisteella tai aineet levitetään kiinteässä muodossa maahan, esim. granu-laatin muodossa (maaperälevitys). Vesiriisiviljelyssä tällaiset granulaatit voidaan annostella tulvivaan riisivainioon. Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan levittää myös siemenjyviin (coating) siten, että jyvät joko kostutetaan vaikuttavan aineen nestemäisessä valmisteessa tai ne päällystetään kiinteällä valmisteella.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä käytetään tällöin muuttumattomassa muodossa tai mieluummin yhdessä valmistustekniikassa tavanomaisten apuaineiden kanssa. Tätä varten ne käsitellään tarkoituksenmukaisesti esim. emulsiokonsent-raateiksi, siveltäviksi tahnoiksi, suoraan ruiskutettaviksi tai laimennettaviksi liuoksiksi, laimennetuiksi emulsioiksi, ruiskutusjauheiksi, liukeneviksi jauheiksi, pöly-tysaineiksi, granulaateiksi, kapseloimalla esim. polymeerisiin aineisiin tunnetulla tavalla. Käyttömenetelmä, kuten ruiskutus, sumutus, pölytys, levitys, päällystys tai kastaminen valitaan samoin kuin aineiden laatu pyrittyjen päämäärien ja olemassa olevien olosuhteiden mukaisesti. Edulliset käyttömäärät ovat yleensä 50 g - 5 kg aktiivista ainetta (AA)/ha, edullisesti 100 g - 2 kg AA/ha, etenkin 200 g - 600 g AA/ha.

Valmisteet, s.o. kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta ja : mahdollisesti kiinteää tai nestemäistä lisäainetta sisäl tävät aineet, valmisteet tai koostumukset valmistetaan tunnetulla tavalla, esim. sekoittamalla ja/tai jauhamalla perusteellisesti vaikuttavat aineet täyteaineiden, kuten esim. liuottimien, kiinteiden kantoaineiden ja mahdollisesti pinta-aktiivisten yhdisteiden (tensidien) kanssa.

98914 18

Liuottimina tulevat kysymykseen aromaattiset hiilivedyt, etenkin fraktiot Cg - C12, ^uten esim. ksyleeniseokset tai substituoidut naftaleenit, ftaalihappoesterit, kuten dibutyyli- tai dioktyyliftalaatti, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani tai parafiinit, alkoholit ja glykolit sekä niiden eetterit ja esterit, kuten etanoli, etyleeniglykoli, etyleeniglykolimonometyyli- tai etyyli-eetteri, ketonit, kuten sykloheksanoni, vahvasti polaariset liuottimet, kuten N-metyyli-2-pyrrolidoni, dimetyyli-sulfoksidi tai dimetyyliformamidi, sekä mahdollisesti epoksidoidut kasviöljyt, kuten epoksidoitu kookospähkinöl-jy tai soijaöljy, tai vesi.

Kiinteinä kantoaineina, esim. pölytysaineita ja dispergoi-tavia jauheita varten käytetään yleensä luonnollisia kivi-jauheita, kuten kalsiittia, talkkia, kaoliinia, montmoril-loniittiä tai attapulgiittia. Fysikaalisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan käyttää myös korkeadisperssiä pii-happoa tai korkeadisperssejä imukykyisiä polymeraatteja. Rakeistettuina, adsorptiivisina granulaattikantoaineina tulevat kysymykseen huokoiset tyypit, kuten esim. hohkaki-vi, tiilimurska, sepioliitti tai bentoniitti, ei-sorptii-visinä kantoaineina tulevat kysymykseen esim. kalsiitti tai hiekka. Tämän lisäksi voidaan käyttää useita epäorgaanisia esigranuloituja aineita, kuten etenkin dolomiittia tai jauhettuja kasvijätteitä.

Pinta-aktiivisina yhdisteinä tulevat kysymykseen valmistettavan kaavan I mukaisen vaikuttavan aineen laadusta : riippuen ei-ionogeeniset, kationi- ja/tai anioniaktiiviset tensidit, joilla on hyvät emulgointi-, dispergointi- ja kostutusominaisuudet. Tensideillä tarkoitetaan myös tensi-diseoksia.

Sopivia anionisia tensidejä voivat olla sekä nk. vesiliukoiset saippuat että vesiliukoiset synteettiset pinta-ak-tiiviset yhdisteet.

98914 19

Saippuoina mainittakoon korkeampien rasvahappojen (C1Q-C22) alkali-, maa-alkali- tai mahdollisesti substituoidut ammoniumsuolat, kuten esim. öljy- tai steariinihapon Na-tai K-suolat, tai luonnollisten rasvahapposeosten vastaavat suolat, jotka voidaan saada esim. kookos- tai taliöl-jystä. Edelleen mainittakoon myös rasvahappo-metyyli-lau-riinisuolat.

Useimmiten käytetään kuitenkin niin kutsuttuja synteettisiä tensidejä, etenkin alkaanisulfonaatteja, rasva-alkoho-lisulfaatteja, sulfonoituja bentsimidatsoli-johdannaisia tai alkyylisulfonaatteja.

Rasva-alkoholisulfonaatit tai -sulfaatit esiintyvät yleensä alkali-, maa-alkali- tai mahdollisesti substituoituina ammoniumsuoloina ja niissä on 8 - 22 C-atomia sisältävä alkyylitähde, jolloin alkyyli käsittää myös asyylitähtei-den alkyyliosan, esim. ligniinisulfonihapon, dodekyylirik-kihappoesterin tai luonnollisista rasvahapoista valmistetun rasva-alkoholisulfaattiseoksen Na- tai Ca-suola. Näihin kuuluvat myös rasva-alkoholi-etyleenioksidi-additio-tuotteiden rikkihappoestereiden ja sulfonihappojen suolat. Sulfonoidut bentsimidatsoli-johdannaiset sisältävät edul-lisesti 2 sulfonihapporyhmää ja yhden 8-22 C-atomia sisältävän rasvahappotähteen. Alkyyliaryylisulfonaatteja ovat esim. dodekyylibentseenisulfonihapon, dibutyylinafta-leenisulfonihapon tai naftaleenisulfonihappo-formaldehydi-kondensaatiotuotteen Na-, Ca- tai trietanoliamiinisuolat.

Edelleen tulevat kysymykseen myös vastaavat fosfaatit, kuten esim. p-nonyylifenoli-(4-14)-etyleenioksidi-additio-tuotteen fosforihappoesterin suolat.

Ei-ionisia tensidejä ovat etenkin alifaattisten tai syklo-alifaattisten alkoholien, tyydyttyneiden tai tyydyttymät-tömien rasvahappojen ja alkyylifenolien polyglykolieette- 98914 20 rijohdannaiset, jotka sisältävät 3 — 30 glykolieetteri-ryhxnää ja 8 - 20 hiiliatomia (alifaattisessa) hiilivety-osassa ja 6 - 18 hiiliatomia alkyylifenolien alkyyliosas-sa.

Muita sopivia ei-ionisia tensidejä ovat vesiliukoiset, 20 - 250 etyleeniglykolieetteriryhmää ja 10 - 100 propyleeni-glykolieetteriryhmää sisältävät polyetyleenioksidiadditio-tuotteet, jotka on muodostettu polypropyleeniglykolin, etyleenidiaminopolypropyleeniglykolin ja alkyylipolypropy-leeniglykolin kanssa, joissa on 1 - 10 hiiliatomia alkyy-liketjussa. Nämä yhdisteet sisältävät tavallisesti 1-5 etyleeniglykoliyksikköä propyleeniyksikköä kohden.

Esimerkkeinä ei-ionisista tensideistä mainittakoon nonyy-lifenolipolyetoksietanolit, risiiniöljypolyglykolieette-rit, polypropyleeni-polyetyleenioksidi-additiotuotteet, tributyylifenoksipolyetyleenietanoli, polyetyleeniglykoli ja oktyylifenoksipolyetoksietanoli.

Edelleen kysymykseen tulevat myös polyoksietyleenisorbi-taanin rasvahappoesterit, esim. polyoksietyleenisorbitaa-ni-trioleaatti.

(

Kationiset tensidit ovat ennen kaikkea kvaternaarisia am-moniumsuoloja, jotka sisältävät N-substituenttina vähintään yhden 8-22 C-atomia sisältävän alkyylitähteen ja muina substituentteina alempia, mahdollisesti halogenoitu-ja alkyyli-, bentsyyli- tai alempia hydroksialkyylitähtei- • tä. Suolat esiintyvät edullisesti halogenideina, metyyli- * sulfaatteina tai etyylisulfaatteina, esim. stearyylitrime-tyyliammoniumkloridi tai bentsyylidi(2-kloorietyyli)-ammo-niumbromidi.

Alan ammattihenkilö tuntee muita valmistustekniikassa tavanomaisia tensidejä tai niitä voidaan löytää asiaankuuluvasta ammattikirjallisuudesta.

98914 21

Agrokexnialliset valmisteet sisältävät yleensä 0,1 - 99 %, etenkin 0,1 - 95 % kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta, 99,9 - 1 %, etenkin 99,9 - 5 % kiinteää tai nestemäistä lisäainetta ja 0 - 25 %, etenkin 0,1 - 25 % tensidiä.

Vaikkakin kauppatavarana etusijalla ovat mieluummin konsentroidut aineet, loppukuluttaja käyttää yleensä laimennettuja aineita.

Aineet voivat sisältää myös muita lisäaineita, kuten sta-biliontiaineita, vaahtoamisenestoaineita, viskositeetin säätöaineita, sideaineita, kiinnitysaineita sekä lannoitteita tai muita vaikuttavia aineita erityisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä lähemmin rajoittamatta sitä millään tavoin.

1. Valmistusesimerkkeiä

Esimerkki 1.1; 2-hvdroksi-4-metvvli-6-svklopropvvli-Pvri-midiini-hvdrokloridi (lähtötuote) (pH 3 /\ Y II · HCl 6,0 g (0,10 moolia) virtsa-ainetta ja 12,6 g (0,10 moolia) syklopropyyli-butaani-1,3-dionia liuotetaan huoneen lämpötilassa (n. 20°C) 35 ml:aan etanolia ja 15 ml:aan 32%:ista vesipitoista suolahappoa. Annetaan seistä 10 tunnin ajan huoneen lämpötilassa ja sitten liuos haihdutetaan kierto-haihduttimessa korkeintaan 45°C:n haudelämpötilassa. Jäännös liuotetaan 20 ml:aan etanolia. Tuote alkaa erottumaan lyhyen ajan kuluttua hydrokloridin muodossa. Lisätään hitaasti sekoittaen 20 ml dietyylieetteriä, tuote erotetaan 98914 22 liuottimesta irousuodatuksen avulla, se pestään dietyyli-eetterln ja etanolin seoksella ja kuivatetaan 60°C:ssa tyhjiössä. Saadaan 7,14 g (38,2 % teoreettisesta) 2-hyd-roksi-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiini-hydrokloridia. Haihduttamalla suodos ja kiteyttämällä uudelleen 10 ml:sta etanolia ja 20 ml:sta dietyylieetteriä saadaan lisää 5,48 g (29,2 % teoreettisesta) ainetta.

Analyysi; C8H10N2O.HC1 (molekyylipaino: 186,64) laskettu (%): C 51,48, H 5,94, N 15,01, Cl 18,99 saatu (%): C 51,47, H 5,97, N 15,15, Cl 18,89.

Esimerkki 1.2: 2-kloori-4-metyyli-6-syklopropYyli-pyrimi-diini-hvdrokloridi (lähtötuote) <pH3 c/Vxi 52,8 g (0,24 moolia) 2-hydroksi-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiini-hydrokloridia lisätään seokseen, jossa on 100 ml fosforioksikloridia ja 117 g (0,79 moolia) dietyyliani-liinia, ja sekoitetaan. Eksoterminen reaktio käynnistyy hitaasti, jolloin lämpötila kohoaa huoneen lämpötilasta 63°C:seen. Tämän jälkeen kuumennetaan öljyhauteessa 2 tunnin ajan 100 - 110°C:n sisälämpötilassa. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan ja sitten seos kaadetaan sekoittaen jääveden ja metyleenikloridin seokseen. Tunnin kuluttua orgaaninen faasi erotetaan erotussuppilossa ja se pestään NaHC03-liuoksella neutraaliksi. Liuottimen poistamisen jälkeen saadaan 116,4 g raakatuotetta, joka koostuu 2-kloori-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiinistä ja di-etyylianiliinista. Kromatografinen erotus piihappogeelillä käyttämällä ajoaineena seosta, jossa on 25 % etikkahappo-etyyliesteriä ja 75 % heksaania, tuottaa 35,7 g (89,4 % teoreettisesta) puhdasta 2-kloori-4-metyyli-6-syklopropyy-li-pyrimidiiniä värittömänä öljynä.

23 98914

Esimerkki 1.3: 2-amino-4-dietoksimetvvli-6-svklopropvvli-pvrimidiini (lähtötuote) \ /* Λ • · H,/ V NCH(OC2H5)2 74,8 g (0,42 moolia) guanidiinikarbonaattia ja 74,1 g (0,35 moolia) 4-syklopropyyli-2,4-diokso-butyyrialdehydi-dietyyliasetaalia keitetään 250 ml:ssa etanolia 10 tunnin ajan. Sitten haihdutetaan kiertohaihduttimessa ja jäännös uutetaan vedellä ja etikkahappoetyyliesterillä. Etikkahap-poetyyliesterin haihduttamisen jälkeen jää jäljelle 79,2 g raakatuotetta, jonka uudelleenkiteytys heksaanista tuottaa 70,4 g (85,8 % teoreettisesta) puhdasta ainetta, sp. 77 -78 °C.

Esimerkki 1.4: 2-kloori-4-formvvli-6-svklopropvvlipvrimi-diini (lähtötuote) *\T7* ] N/\ ? ij ciy S/ ncho 70,3 g (0,30 moolia) 2-amino-4-dietoksimetyyli-6-syklopro-pyylipyrimidiiniä liuotetaan 340 ml:aan 32%:ista vesipitoista suolahappoa ja sitten se jäähdytetään kuivajäällä -25°C:seen. Sitten lisätään hitaasti tipoittain -20° --25°C:ssa liuos, jossa on 40,9 g (0,59 moolia) natriumnit-riittiä 80 ml:ssa vettä, jolloin kehittyy typpeä ja kiin-totuote erottuu. 2 tunnin kuluttua poistetaan jäähdytys. Seoksen annetaan lämmetä huoneen lämpötilaan ja sitten se uutetaan etikkahappoetyyliesterillä. Uutteen kuivattaminen natriumsulfaatilla ja liuottimen poistaminen tuottaa 21,9 g raakatuotetta öljynä. Edelleenpuhdistus pylväskromato-grafian avulla (piihappogeeli, ajoaine 30 osaa etikkahap- 98914 24 poetyyliesteriä ja 70 osaa heksaania) tuottaa 16,1 g puhdasta ainetta värittömänä nesteenä. Taitekerroin n25D = 1,5603.

Analyysi: C8H7C1N20 (molekyylipaino: 182,61) laskettu (%): C 52,6, H 3,9, N 15,3, Cl 19,4 saatu (%): C 52,6, H 4,1, N 14,8, Cl 18,7.

Esimerkki 1.5: 2-kloori-4-hvdroksimetvvli-6-svklopropvvli-pvrimidiini (lähtötuote) *\~7' Λ • ·

Clx S/ nch2oh 15,4 g (0,084 moolia) 2-kloori-4-formyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiiniä liuotetaan 125 ml:aan metanolia ja se pelkistetään lisäämällä 1,6 g natriumboorihydridiä. Haihdutetaan, uutetaan etikkahappoetyyliesterillä ja poistetaan liuotin kiertohaihduttimessa, jolloin saadaan 14,5 g raa-katuotetta, joka kiteytetään uudelleen seoksesta, jossa on 20 ml tolueenia ja 20 ml sykloheksaania. Puhdas saanto on 13,7 g (88,4 % teoreettisesta), sp. 102 - 104eC.

Analyysi: C8H9C1N20 (molekyylipaino: 184,63). laskettu (%): C 52,04, H 4,91, N 15,17, Cl 19,20, saatu (%): C 52,05, H 4,90, N 15,27, Cl 19,28.

Esimerkki 1.6: 2-kloori-4-hvdroksimetvvli-6-svklopropvvli-pvrimidiinin mesvlaatti (lähtötuote) *'Γ7* Λ • · ¢/ xch2oso2ch3 9,5 g (0,05 moolia) 4-hydroksimetyylipyrimidiiniä ja 5,7 g trietyyliamiinia laitetaan 150 ml:aan tetrahydrofuraania ja sitten lisätään jäähdyttäen tipoittain liuos, jossa on 98914 25 6,5 g metaanisulfonihappokloridia 30 ml:ssa tetrahydrofu-raania. Trietyyliamiinihydrokloridi eroaa heti ja se imetään pois. Haihduttaminen tuottaa 14,7 g raakatuotetta, joka kromatografoidaan piihappogeelissä (25 osaa etikka-happoetyyliesteriä ja 75 osaa heksaania). Saadaan 13,6 g puhdasta ainetta, sp. 64 - 66°C.

Analyysi: CgH^Cl^C^S (molekyylipaino: 262,71): laskettu (%): C 41,15, H 4,22, N 10,66, S 12,20, saatu (%): C 41,32, H 4,33, N 10,56, S 12,16.

Esimerkki 1.7: 2-kloori-4-fluorimetyvli-6-svklopropwlipy-rimidiini (lähtötuote) *\"7* Λ ciy S/ xch2f 13,4 g (0,05 moolia) mesylaattia keitetään palautusjäähdyttäen 5 tunnin ajan 70 ml:ssa propionitriiliä kalium-fluoridin (9,4 g, 0,16 moolia) kanssa ja käyttämällä katalysaattorina 0,8 ml 18-Crown-6:tta. Liuotin poistetaan ja sitten uutetaan vedellä ja etikkahappoetyyliesterillä, jolloin saadaan raakatuote, joka puhdistetaan pylväskroma-tografiällä (piihappogeeli, 15 osaa etikkahappoetyylieste-riä ja 85 osaa heksaania). Puhdas saanto on 7,5 g (78,6 % teoreettisesta), sp. 37 - 39°C.

Analyysi: CgH8ClFN2 (molekyylipaino: 186,62): laskettu (%): C 51,49, H 4,32, N 15,01, F 10,18, Cl 19,00 saatu (%): C 51,73, H 4,45, N 14,90, F 10,26, Cl 18,50.

Esimerkki 1.8: 2-k1oori-4-metvv1i-6-(2-metvv1isvkloproovv-li)-pvrimidiini (lähtötuote) 98914 26 qi3 •-· \ / Λ

Cl' VCHj 76,4 g (0,47 moolia) 2-amino-4-metyyli-6-(2-metyylisyklo-propyyli)-pyrimidiiniä, joka on valmistettu keittämällä guanidiinikarbonaatti asetyyli-metyyli-2-metyylisyklopro-pyyli-ketonin kanssa etanolissa, liuotetaan 536 g:aan 32%:ista suolahappoa ja jäähdytetään -25°C:seen. Sitten lisätään 2 g kuparijauhetta ja lisätään tipoittain -25°C:ssa 3 tunnin kuluessa liuos, jossa on 71,4 g (1,03 moolia) natriumnitriittiä 200 mlrssa vettä, jolloin kehittyy typpeä ja nitroosikaasuja. Tämän jälkeen seoksen annetaan lämmetä huoneen lämpötilaan, se uutetaan etikkahap-poetyyliesterillä, uutteet pestään vedellä ja ne kuivatetaan natriumsulfaatilla. Liuottimen poistamisen jälkeen jää jäännöksenä jäljelle 27,7 g raakatuotetta, joka puhdistetaan kromatografisesti piihappogeelissä käyttämällä ajoaineena seosta, jossa on 20 osaa etikkahappoetyylieste-riä ja 80 osaa heksaania. Näin saadaan 32,2 g puhdasta ainetta, taitekerroin n24D = 1,5334 Analyysi: CgH^ClNj laskettu (%): C 59,18, H 6,07, N 15,34, Cl 19,41 saatu (%): C 59,16, H 6,15, N 15,25, Cl 19,20.

Esimerkki 1.9: 2-(g-fenvvlihvdratsinol-4.6-dimetvvli-Pvri-midiini (yhdiste 1.12)

Vs xch3 4,77 g (0,033 moolia) fenyylihydratsiinihydrokloridia sus-pendoidaan typpiatmosfäärissä 60 ml:aan tetrahydrofuraania ja sitten lisätään 7,41 g (0,066 moolia) K-tert-butylaat- 98914 27 tia. Sitten lisätään tipoittain 25° - 35°C:ssa liuos, jossa on 5,59 g (0,030 moolia) 2-metyylisulfonyyli-4,6-dime-tyylipyrimidiiniä 15 ml:ssa tetrahydrofuraania. 2 tunnin kuluttua seos uutetaan etikkahappoetyyliesterillä ja vedellä lisäämällä pieni määrä etikkahappoa pH-arvossa 6. Orgaaninen faasi kuivatetaan natriumsulfaatilla ja liuotin poistetaan kiertohaihduttimessa, jolloin saadaan 5,88 g raakatuotetta. Kromatografinen puhdistus piihappogeelissä ja seoksella, jossa on 35 osaa etikkahappoetyyliesteriä ja 65 osaa heksaania, tuottaa 2,89 g puhdasta ainetta, joka sulaa 41 - 43°C:ssa n-heksaanista suoritetun uudelleenki-teyttämisen jälkeen.

Esimerkki 1.10: 2-(a-fenvvlihvdratsino)-4.6-dimetvvlipvri-midiini (yhdiste 1.12) 1 " pu \/ N-/H3 h2h-A—s / N"< ch3 7,06 g (0,035 moolia) 2-trimetyyli-ammonium-4,6-dimetyyli-pyrimidiinikloridia (W. Klötzer, Monatshefte f. Chemie 87, 131, 1956) ja 5,78 g (0,04 moolia) fenyylihydratsiini-hyd-rokloridia suspendoidaan 50 ml:aan tetrahydrofuraania ja sitten lisätään tipoittain typpiatmosfäärissä liuos, jossa on 5,04 g (0,045 moolia) kalium-tert-butvlaattia 25 ml:ssa tetrahydrofuraania. Eksoterminen reaktio pidetään jäähdyttämällä 5° - 10°C:ssa. Sen jälkeen kun seos on lämmennyt 20°C:seen, se uutetaan etikkahappoetyyliesterillä ja vedellä ja uute kuivatetaan natriumsulfaatilla. Haihduttamisen jälkeen saadaan 5,9 g raakatuotetta, joka puhdistetaan pylväskromatografiällä (piihappogeeli, ajoaineena seos, jossa on 25 osaa etikkaesteriä ja 75 osaa heksaania). Saadaan 3,94 g puhdasta ainetta.

Esimerkki 1.11: N-(4-metvvli-6-svklopropyylipvrimidinvvli-2)-N-fenvvli-hvdratsiini (yhdiste 1.4) 28 98914 fx» ?»> V /\

HzN-A-· · * V \j 2,20 g (0,013 moolia) 2-kloori-4-metyyli-6-syklopropyyli-pyrimidiiniä ja 1,62 g (0,015 moolia) fenyylihydratsiinia liuotetaan 20 ml:aan tetrahydrofuraania. Tähän liuokseen lisätään tipoittain jäähdyttäen 20 - 25°C:ssa liuos, jossa on 2,02 g (0,018 moolia) kalium-tert-butvlaattia 20 ml:ssa tetrahydrofuraania. 30 minuutin kuluttua ei voida osoittaa enää lähtöpyrimidiiniä ohutkerroskromatografiällä. Tämän jälkeen seos uutetaan vedellä ja etikkahappoetyyliesteril-lä. Etikkahappoetyyliesteri poistetaan kiertohaihduttimes-sa, jolloin saadaan 3,13 g raakatuotetta, joka puhdistetaan pylväskromatografiällä piihappogeelillä (ajoaine: 35 % etikkahappoetyyliesteriä/65 % heksaania). Saadaan 2,83 g puhdasta ainetta (90,2 % teoreettisesta), joka kiteytetään uudelleen seoksesta, jossa on 8 ml n-heksaania ja 1 ml sykloheksaania, jolloin saadaan 1,62 g ainetta (sp. 46°C).

Emäliuos haihdutetaan ja sitten kiteytetään uudelleen, jolloin saadaan 0,42 g lisää tuotetta (sp. 45 - 46°C). Uu-delleenkiteytetyn tuotteen kokonaissaanto on 2,04 g (65,3 % teoreettisesta).

Analyysi: C14H16N4 (molekyylipaino: 240,31): laskettu (%): C 69,98, H 6,71, N 23,32, saatu (%): C 69,81, H 6,77, N 23,49.

Esimerkki 1.12: N-(4-metvvli-6-svklopropvvlipvrimidinvvli-2)-N-fenvvli-isobutvvrialdehvdihvdratsoni (yhdiste 3.26) 98914 29 • ' - · \ / « /\ t/\ ; i ΐ s

VyY'a, N=CHCH(CHj)2 6,25 g (0,026 moolia) N-(4-metyy1i-6-syklopropyy1ipyrimi-dinyyli-2)-N-fenyylihydratsiinia ja 2,25 g (0,031 moolia) isobutyyrialdehydiä liuotetaan 30 ml:aan metanolia, jolloin syntyy hieman eksoterminen reaktio. Annetaan seistä 2 tunnin ajan huoneen lämpötilassa ja sitten liuotin poistetaan kiertohaihduttimessa. Saadaan 7,8 g raakatuotetta sitkeän öljyn muodossa. 3,2 g tätä öljyä puhdistetaan pyl-väskromatografiällä piihappogeelillä (ajoaine: 72 % hek-saania/18 % etikkahappoetyyliesteriä/10 % metanolia). Puhdas saanto on 2,92 g ainetta, sp. 53 - 55°C. Tämä vastaa 93 %:n saantoa teoreettisesta muunnettaessa koko raaka-tuotteen puhdistuksen suhteen.

Analyysi: ^18Η22Ν4 (molekyylipaino: 294,40): laskettu (%): C 73,44, H 7,53, N 19,03, saatu (%) : C 73,25, H 7,64, N 18,92.

Esimerkki 1.13: N-(4-metvvli-6-svklopropvvlipvrimidinyvli-2)-N-fenvvli-N/-isobutvvlihvdratsiini (yhdiste 4.87) \ /* i s\

I UTU

VvVnj!, HNCH2CH(CH3)2 8,55 g (0,029 moolia) N-(4-metyyli-6-syklopropyylipyrimi-dinyyli-2)-N-fenyyli-isobutyyrialdehydihydratsonia liuotetaan 30 ml:aan metanolia ja 2 ml:aan jääetikkaa. Sitten lisätään sekoittaen annoksittain 2,14 g (0,029 moolia) natriumsyaaniboorihydridiä. Reaktio tapahtuu eksotermises-ti. Lämpötila pidetään jäähdyttäen 10 - 15°C:ssa. Tunnin 98914 30 kuluttua erä viimeistellään uuttamalla etikkahappoetyyli-esterillä, orgaaninen faasi haihdutetaan kiertohaihdutti-messa, jolloin saadaan 8,5 g raakatuotetta. Puhdistus pyl-väskromatografiällä piihappogeelissä (ajoaine: 85 % hek-saania/15 % etikkahappoetyyliesteriä) tuottaa 7,6 g (89 % teoreettisesta) öljyä, jonka taitekerroin n25D = 1,5733. Analyysi: C18H24N4 (molekyylipaino: 296,42): laskettu (%): C 72,94, H 8,16, N 18,90, saatu (%): C 72,90, H 8,21, N 18,83.

Esimerkki 1.14: N-(4-metvvli-6-metoksimetvvlipvrimidinvvli- 2)-N-fenvvli-N'-metvvlihvdratsiini (yhdiste 4.17) ^H3 /\ I II T 11 "ν' ν' NCH2OCH3 nhch3 3,70 g (0,033 moolia) kalium-tert-butvlaattia liuotetaan 25 ml:aan molekyyliseuloilla kuivatettua tetrahydrofuraa-nia, sitten lisätään 3,67 g (0,03 moolia) N-metyyli-N'-fenyylihydratsiinia (K. Kratzl, Monatshefte f. Chemie 89, 83, 1958) ja sitten lisätään tipoittain typpiatmosfäärissä -20°C:ssa liuos, jossa on 4,22 g (0,025 moolia) 2-kloori-4-metyyli-6-metoksimetyylipyrimidiiniä 30 ml:ssa vedetöntä tetrahydrofuraania. Tällöin muodostuu keltaisenruskea suspensio, jonka annetaan lämmetä vähitellen huoneen lämpötilaan. 4 tunnin kuluttua se uutetaan vedellä ja etikkahap-poetyyliesterillä, raakatuote eristetään haihduttamalla liuotin ja puhdistetaan pylväskromatografiän avulla piihappogeelissä (ajoaine: 65 % heksaania/35 % etikkahappoetyyliesteriä) . Puhdas tuote saadaan öljynä ja sen taitekerroin on n24D = 1,5793.

Analyysi: C14H18N40 (molekyylipaino: 258,33): laskettu (%): C 65,09, H 7,02, N 21,69,. saatu (%): C 65,08, H 7,09, N 21,05.

31 98914

Esimerkki 1.15; N-(4.6-dimetvvlipvrimidinvvli-21 -N-f enwli-N'-metvvlihvdratsiini (esimerkki 4.1) /\ /\

1 II Ί II

V'yV\h, nhch3 4,03 g (0,02 moolia) 2-trimetyyliammonium-4,6-dimetyylipy-rimidiini-hydrokloridia (W. Klötzer, Monatshefte f. Chemie 87. 131, 1956) ja 3,05 g (0,025 moolia) N-metyyli-N'-fe-nyylihydratsiinia sekoitetaan keskenään typpiatmosfäärissä 30 ml:ssa vedetöntä tetrahydrofuraania ja sitten lisätään huoneen lämpötilassa tipoittain liuos, jossa on 3,36 g (0,03 moolia) kalium-tert-butvlaattia 15 ml:ssa tetrahydrof uraania. Annetaan reagoida yön yli huoneen lämpötilassa, uutetaan vedellä ja etikkahappoetyyliesterillä, poistetaan liuotin ja raakatuote puhdistetaan pylväskromato-grafialla piihappogeelissä (ajoaine: 70 % heksaania/30 % etikkahappoetyyliesteriä). Saadaan 3,09 g ainetta öljynä. Analyysi: C13H16N4 laskettu (%): C 68,40, H 7,07, N 24,54, saatu (%): 68,01, H 7,09, N 24,13.

Esimerkki 1.16: N-(A.6-dimetvvlipvrimidinvvli-2)-N-fenvv-1i-N'-dimetvvlihvdratsiini (yhdiste 4.13) (jlHj

i l1 i lJ

i ν' V xch3 N(CH3)2 3,42 g (0,016 moolia) N-(4,6-dimetyylipyrimidinyyli-2)-N-fenyylihydratsiinia liuotetaan 20 ml:aan metanolia yhdessä 38%:sen formaldehydin (3,28 g, 0,042 moolia) ja jääetikan (2 ml) kanssa ja sitten lisätään n. 5°C:ssa annoksittain 32 98914 1,33 g (0,018 moolia) natriumsyaaniboorihydridiä. Reaktio on eksoterminen ja se päättyy tunnin kuluessa. Uutetaan etikkahappoetyyliesterillä ja vedellä, poistetaan liuotin kiertohaihduttimessa, jolloin saadaan 3,25 g raakatuotet-ta. Kromatografinen puhdistus piihappogeelillä ja seoksella, jossa on 76 % heksaania, 19 % etikkahappoetyyliesteriä ja 5 % metanolia, tuottaa 1,80 g (46,4 % teoreettisesta) puhdasta ainetta öljynä, n25D = 1,5673.

Esimerkki 1.17: N-M-metvvli-6-svklopvrimidinvvli-21-N-fe-nYvli-N#-metvvli-N/-isobutwlihvdratsiini (yhdiste 4.102) <j!H3 S\ /\ I II l ii ^ Y V \j CH3NCH2CH(CH3)2 4,55 g (0,0153 moolia) N-(4-metyyli-6-sykloropyylipyrimi-dinyyli-2)-N-fenyyli-N'-isobutyylihydratsiinia liuotetaan 38%:sen formaldehydin (1,45 g, 0,0184 moolia) kanssa 25 ml:aan metanolia ja 2 ml:aan jääetikkaa ja sitten lisätään 10°C:ssa annoksittain 1,24 g (0,0168 moolia) natriumsyaaniboorihydridiä. Reaktio on eksoterminen ja seos uutetaan tunnin kuluttua vedellä ja etikkahappoetyyliesterillä.

Liuottimen poistamisen jälkeen saadaan 4,95 g raakatuotet-ta, joka puhdistetaan pylväskromatografiällä piihappogeelillä (ajoaine: 85 % heksaania/15 % etikkahappoetyyliesteriä) . Saadaan 4,4 g öljyä, taitekerroin n30D = 1,5613.

Analyysi: CigH26N4 (molekyylipaino: 310,45): laskettu (%): C 73,51, H 8,44, N 18,05, : saatu (%): C 73,94, H 8,58, N 17,93. 1 s ut-t l ie i n st: i ·

Taulukko 1: Kaavan 33 98914 /1> N=\2 mukaiset yhdisteet yhäisy Rl r, R, fysikaaliset 1 1 vakiot te n:o

1.3 4-F-CfcHi, H H sp. 129-131°C

1.4 C6H5 CHj —^| sF- 45-46°C

1.6 CtHs CH2OCH3 ;Sp. 37-38°C

1-7 CtHs CH3 CH2OCH3 sp. 60-61°C

1.12 C6H5 CH3 CH3 Sp. 41-4 3°C

1.16 3,5-C12-CfcH 3 CH3 CH3 sp, 1 54-1 56°C

1.20 4-CH30-C6Hu CHj CH3 sp. 90-92°C

1.24 4-CH3-C6H^ CH3 CHj n^° 1,604

1.28 2-Br-CfcHi. CH3 CH3 sp. 55-57°C

1.32 3-Cl-CtHi, CH3 CH3 sp. 47-48°C

1.37 2,4,6-C13-C6H2 CH3 CH3 sp.. 1 50-1 52°C

1-42 3,5-(CF3)2~C6H3 CH3 CH3 sp. 88-90°C

1.48 4-Br-CfcHi, CH3 CH3 Sp. 92-93°C

1.54 3-CH 3-CfcHu CH3 CH3 sp. 72-73°C

1-55 C6Hs C2Hs —(J n“ 1,6063 1.56 C6H5 CH3 —n^° 1,6072 1-65 4-F-C6Ht, CH3 1\| ripS 1>^883 1.68 C6Hs C2Hs I CH20CH3 1,5923 " jatkoa: Taulukko 1 34 98914 ybäis-i Rl R2 Rs fysikaaliset te arvot n:o ___

4-F-CsHu ^ CH3 sp. 78-79°C

1.74 4-C1-C6Hw CH3 ch3 Sp· 101-102 c 1.75 4-F-C&H.. CHj C2H5 nD ^ 572 3 1.79 C6H5 -(] CH2F 1.6150 1.93 C6H5 CH(OC2Hs)2 “\| ^ 1 -5763 1.104 3-F-CfcHi, CHzOCHj CH3 n^- 1,5863

1.105 4-F-C6H, CH2OCH3 CH3 sp_ 70-72°C

1.108 4-F-CtH«, CH3 sp. 93-95°C

1.118 CeHs C2H5 C 2 H s n“ 1,5923 ]·119 C*Hs CH3 C 2 H s n^° 1,5953

1.122 3-F-C6Hq CH3 -*^| sp. 41-42°C

1.124 3-F-CeH!. CH3 -•''j 1,5943

•~ch3 D

1.127 4-F-Cein C 2 H s C2HS n“ 1,574 3

1.128 4-F-C6Ht, CH20CH3 ~”\| sp* 56-57°C

1.129 3-F-C6H^ CH 3 CH3 sp. 60-62°C

1.130 3-F-CeHk CHj C2HS n^° 1,5873 1.131 3-F-CfeH·. CH2OCH3 -•'Ί n2S 1 587 3

\l D

1.132 C6H5 CH 3 CF3 n^1* 1,5543 1.133 4-F-CtHi, CH2OCH3 CjHs n^" 1,57 33 : 1.134 2-F-CtH., CH3 CH3 n2 3 1 , 586 3

D

1.135 2-F-CfcH., CH 3 CH2OCH3 n” 1 , 57 7 3 1.136 2-F-CtHi, CH3 -•'Ί n3 7 1 58 1 1

\l D

n · d-rt-l· III l : · jatkoa: Taulukko 1 35 98914 yhdis- Rl Rz Rj fysikaaliset j-e arvot n:o____________ 1.137 4-F-CtH., C2Hs ~\\ n” 1.3813 1.138 3-F-C6Hu C2H5 —^| np3 1.5894 1.139 C6Hs CH2CH2CH3 CH2CH2CH3 n” 1,5743 1.140 3-F-CfeHu CH2CH2CHj CH2CH2CH3 n^3 1,5633 1.141 2-F-C6H<. -.^|XCH3 CH3 1,5854

1.142 C6Hs H H sp. 7 5- 7 7 °C

Taulukko 2: Kaavan /1 .Ν-·ν y_/ ^ V<R, mukaiset yhdisteet yhdis- r2 r3 Y fysikaaliset te arvot n:o 2.1 CHO —^| Cl n” 1,5603 2.9 CH2OCH3 —^| Cl n” 1 , 5344 2-14 CH(OC2H5), ~(j Cl öljy 2.18 CH2OCH3 C2H5 Cl 1,5064 ,β 98914 o b fcj υ o υ o

<D o o o o O O o U u O O

0) O CO 00 iA o o vDoooo Ή o\ en o θ' m cv co O γμΟ^<νι<?ιλ pH r—h in VD r- en CO *—' Cr> CO CO ΙΛ rd «P 1 liiti oo vo oo av iti ti m O oo rs fs ro \o <-1 in tn in tn in —. m en äJ> co < m o in - - o ο oo co »n

!" 8 ~ 7 ~ ~ . . ~ ~ ^ , · · mj' q, q. d, Qj a Q,·" n * n, " n> ~CX (X CX ύι (X

^ en tn to m m tn ~CQ *“c ~c ~CQ tn tn to tn tn _»

o* X

Oi * XX

υ -v o o I rs -—S CM fsl « X ~ ^ X tn »n «n «rt χ tn »n *rt ,·> O ^ ^ X X X CJ « ~ ^uxxxx

I XXfM*M«M| X X X ^ N N U U

rv U L> U U U e O O U L> V L) ^

Oi «Λ ~ X rt X «m x

X XXXXXX O O u X X X X X

rt ιΛ iD iO «/"> «/Ί a: x x x x x rt rt rt «rt «rt u ϋ "1 o « L) »rt »rt o

I I X l X 1 XX I

o o o o o G o o n

H H o -H O Ή o O H

«rt rt y U rt n (J p># rt rS^ esi rs rt rt .

pu, X X X X X >!XXXX-i? t_> u o o o υ o o cj tnoocj u

N

Oi «rt rt «rt «rt «rt «rt »rt «rt «rt «rt «rt rt rt rt rt X XXXXXX XX xxxxxx O UCJOOOO O CJ ouoooo «rt M , . ------------- ---- oi · Oi e \ / ^ / s i ± s

m \ // CD

• as j X I tn « = x x Λ

1 , v£> vO \C O

^ ZJ a o o - / \ 'U i/s in «/s ιΛ </s »n «λ | ui »n | | «n ia

·· rt ;z; -C X XXXXXX U-.XXU.U-.UXX

rn Il >, sO ifi lO \£ lO v£ vO 1 «-D v3> |||iX>i£>

Il CJ CJ O O O <J O m cj u m en <r υ o o -K--

·* «/ X~<U

xi oi a t« as

3 -H -U

rtt ie “1 rt u -HU O" Ο ΟΌ ^ ^ >0 'iHl·· rtrt m ^ 1/1 \o rs 00 «—« <— «—. ,—.csjrsjc\ir\j Ό 3 .C G ....... ........

·* E-I c^> m m m en m rn m mmencncnmmm 37 98914 ij υ ο ου υ υ υ o

Qi o o O o o o o o O o rsj O ιΛ O s£> <J o esi

-I OsJ '-D <T O ιΛ \£> o CM

3 ,c\ *—» —< Csl < sO esi

(rt JJ t I I II | I II I

ώ o .—« > C7s m oo in Csl CO

S 5 rs» I en θ' <r o m tn so in cm CO m * * e e* · β φ * i& ' & S1 M CO di d d dd d _UJU7 toto to ω to co x

sO

<* o

Oi ·“> · *-> I

\ / ^ /

H ΐ U

>·> · · I

-H / \ // ^

O O

X O X XX X XI XX OM

a> j j

oi I - XX

X X m> -o 3; υ o u u o il 00 11 γμ X \ .

υ · x x « -- -> -ν' \~ υ υ x - x

XXXII UJ XU

υ χ u-υ (m esi u x u ^ x

Oi X X

u u

I I

Ö °

Ti - - u - x "5 X x >- x x xx x _ u fo u_u u_u_o_u u_u ΓΜ ιΛ %r> »e oi x xx ι-n r~t 1-1 o o o

ei S 6 S

y O Ή ΓΗ .V "l Λ tM-> -> -n ^ ^

$ X X XX X X >1 >1 X

Jn υ υ u o o u tn tn u • *; 8

-J5, Oi X X

, -MW ,0 sD U> I O L> €β νΓ*ιΛ»ΛιΠ*Λ»Λ Vu|| in eo a: 3: re n: n: x: ®u-Uh 3:

\0 sO «>0 vD I II mD

O u o υ u u u <t <r <r o ^ to f_1 in o —< en <j r- qs o r\i so «3 rr-j φ m <τ <j <r «n in in emm m mm m m mm m 38 98914 au aa a a a

m o o O o o o oooO

σ>

Oi « · X X . χ ^ \ ^ \ o u ^ \ o * \ · \ «NJ IM - \ X r-«S.

I OI 00 ^ ^ I Ä—U X ^ * / · / K» rt « / —» «rt \s / ^ / 2: x ^ / - ~ o x * . au · xx jo x \ \ w w x x_l_x o a c w «rt

X

O |£ i/l «: u x ~ y\ g

' I · \ I

U I 2V-X

*" 1 · / O

X - r-1

™ - X V

υ x x xxcmi x υ >, x x x _____m_ «rt tn tn i/)

oi XXX

« a a a

x · « I

^ o o o O f—I rH >—1 η N rt rt rt rt rt /rt n rt \/ y y XX X xxxx X XX >, >, >.

_ aa a uuuu a outowui N kO in m

Oi XXX

«rt «rt «rt «m cm a a o rt xxi» i x o a o O O o

O O »H «H r—j O

«rt «rt «rt «rt «rt S4 | V1 y γμ «rt «rt «rt «rt XX X XX>t>i ^ xxxxx au a uuwco en auuua

X

• \£> . : s v $ g rr\ 1rt -J J j

CC U1 X X X XXX

- - (_) tO tO sO \Ö t£l vD

w au u a a a f4 | «n tn | tn tn | J in tn | } | ry-) mx X u. x X x xxt^u.^ » i£ tO | M> iD | | t£) vC | Il q mu U m (j U <J m o O en mm

^ .¾ m oO On COONOm \0 r-- CO CTn (N

p Ή <V NiD r- Γ- CO OO OO OO CO CO ON CTN

^ ^ m en en mmm m m mmm mm 39 98914 , ο ο o ο υ ο o o u -Ρ U U ο οο ο ο ο ο ο Οο Οο Φ ο Ο 00 (Λ CM Ο CM ν£> CM lO ο «—< ο ΟΟ

C0 Ο ·—* CM O O CM cr. 00 CM <Τ <J o <D CO CM

Ή - OO CO .—« .—· —· —-« ·—* »—· ,-· ιΛ I—. .—.

rj 4r III II | I I I I I I GO I I

g U cr- o i— O o o ^ un c-o o »-O r~- r».

frig r- 00 CM ΟΟ O OnOOCNI <f r— O - CM

t4 (0 ·.·.· · · , ,*·’ 0- ., . 4 £- CuOjCIi Q»*/' did»*^ Cli Cu ,**» UT U) . U) CO CO CO (/] CO (0 [/) r,Q (/] li)NQ [/) m M-L ICC.

•H *

<r rH U

c*S >ι I

· N i-n *—> r~) 4-J \ rH Γ- r-s Γ~· Γ-- ,—v u-ι ·\ o 2:--.2:2:-.

SI <λ I - -χ. 2: -. -> a: • / m o o o 0 0 0 I - I — — I I V-r 3: 3: — 3:2: · 2: <ή 2: 2: c 0 0 c c 0

-H

>, 1 00 T3 -. - h // \ —

X r-. r-v U · \ X

λ -. -. -. >. I :&-o X O xx ti · / -> ~ 1 u u 1 x

OCX .— '-r X -J X · UXXXXX X

rt ιΛ -Λ If\

cC XXX

u u υ « ~ ^ ^ ^ ^ III χ χ χ χ χ χ χ ^ r\ r\ OOO U O U O ·-· 0 0 9 OOO 0 0 0 0 \ / 1 J ’ J 1 ! rt m n N N N N N rt N <n N ·

XX X XX X XXXXXX I

rn m Q-T_O O O U CJ U OCJUOOO

N if) ιΛ ιΛ

oi XXX

« OO u

X 11 I

g ο ο ό W __| I ( Λ n CM ’ ’ ‘ ' «-%**> *“> Π η Λ « f*l M «-*

XXX XX X XXXXXX X

u CJ 0_cn m in 000 u 0 quo 0 0 ' I.

-p

fp r~f -» -» -» -T -J J J

•r^cx: xx X X X -XX

"" VO 'Λ . Λ «rt «rt OOO o o 00 ** I I ιΑ I «Λ ιΛ I «A »A I iA «A (A tA | | (1-.(1-.2: (1-.2: 2: («. 2: X («rXXXXUr(l«

I I U> I <0 iJ> l \£> vO I νβ 05 vO I I

O <j o m cj o m (_) cj mcjcjcjcj<^><r P I CO v£> r- CO m <j lPi \0 rv 00 (J\ O ^ ^

rH tl) <f iti o O O O *—* «—< ·—* »-—« *—· r—* CM cm <M

S SS comco coco co ro ro co cococomcoco ro

Ua-- 40 98914

ω oU cU

Wm o o o m r— m *H \o <r vo *—«r-inoo o »H-Po·* r*. r—i ιΛ vo I I r^.

<ϋ y m m vo ιΛιΛνΟΓΊιη (5 g - - - m oo

Λ H ^ r—i «-H «—H fH «—H

SP «n ί λ n rf» Q, Qj· r

fg1 O <mO cm Q <v Q cm O m rn nQ

**-* c c c c c c cd

N

x x f*» n - U CJ " -i

XI IX X

__o_c_x__e cj x x cj

o IM

- I X

Oi IM CJ

X I I

CJ * CM

• \ X o · \x

I ΙΛ <-» *"1 X

• / O <·> X / x x · c cj cj · x n m «Λ ιΛ

te XXX

Λ n »n

L) O O

<* o i

i> i—I '—I

*·> **» rjs r~i e*i yj «"»

X X 3L X X 3L X

o υ w u u o esi cc; x o o n c*> c*> n n »·» λ m X X xxxxxx cj a oocjcjuu CM IM---

Oi · « \ / ^ / S ii '' * to z z > \ Φ

(H · -P

ffl 'en « /\ zi - - h z T) a: xx ·· Cd ✓—s a> vd

rr - >, O O

H cA cTI U*l | ιΛ i/l | ιΛ

n ^ X X X Uh X X Cu X

w CC ^ e Λ | ιΛ ιΛ I c Λ

o<D CJ CJ CJ c"> CJ CJ <f CJ

S c Ί---

•~5 cd ,_i I

PS Tl r—« <J r~- --- «—i --- ,—< (CJ 3 i dj . . ......

·· Eh g >i -P -j <t <j <j <j <r <t <i b .. . a*;; i ts i i -i «t 41 98914 , υ +} υ cj ο ο ο φ o o o o rv 10 to fH ρν γμ rv o en fNi cp v-f> lti o r-~ (\i in m Ή- p-> O' en ιπ γν γν n oo-^ r^. cov-o^ —»σ'» oo «H -P 'Ό ιΛ | l oo cr\ oo ι in <r ι i t-n fd O tn in in un m ^ m in in »nin in j> ^ - * in » r-. - *- - »ao-^r-cs*' ί-J (Ö ^ ^ , *P «Λ _ *r* J ί _ Qjin σ> iu n *· λ n Dj Q, j **»

,P^ rM C5 <m Q rj QM-I νΡ(λνΟνΡλΟμΟ fl rs< C rv Q (/} jrj nP n P

^__e_c_ e M e Ui e e e e to e e ” e e «-< —.

- XX

pC «Λ *£> O cj ι i ^ ^ o O Λ = »rt I i »rt »rt

X V "γ X ^ O

~ >s >. * 3= 1 x a oxxxxxxj: x, x u_ o e

X

u O «-» »rt

- - X

PC X CJ

X 'Λ w x O O «M o N «s» I X fM fv x ^ 0 u »-* x n «rt «/> »rt 1 Irt «rt Q rl »rt

cj xx^xvx-i^x --> x -'U

I <ί™Χ(_>·$,™χχ<μ XU XI

e υ u cj w gf-cj o o cj x o ^ xxu e rt »rt «rt«rt<rt»rt»rt «rt«rt

PC X XXXXX XX

CJ O CJ CJ CJ O o CJ ^ r-,

6(41« | ι K X X

OOOÖ .Ö O ^ x >1 x x x -¾¾ xL -i -i xxx -¥ iv x x __υ_m uoUmmmoTm001^ σΓ M ^ ^ , N «rt

<X. X

»*> »rt CJ »rt »rt

X 1 XX

υ Q υ o o <-j o o N »rt »rt »rt ^ »rt »rt »rt »rt rt n n rg n »rt »—i »rt

X X X X >1 X X X X X xxx XXX X

cj cjcjcjcocjcjcjcjcjcjcjcjcjcjcjcj

S

- 3 fÖ«_t _y _y j -J _» j •m c< xxx xx x > t*\ >f> \D i^) cj cj cj υ cj o ·· «Tl | | t ι/Ί «A lT> en I 1 «/1 »T> | »Tl ι/' i/1» rt* x ρ-,ι^μ,χχχχμ^ι^χχ^χχχχ ιϋ I II c£ «β v£ c£ | | V0«C| ^ v£ <£ O CJ <T<j<jcjUCjL>mmocjmcjUCj(j 3 in rH *nl o cg in \o r- »h <n »d co ^« σ\ o 3 'Ö rsj in tn tn in \D \D r-* S £ dj · ................

98914

Cj υ υ υ (β ° Ο ° ^15 οο οο m ιn en en co f__» ij O m cm r*. o Ό ^ #rt π 1 \o vo «—* co i i |r r-* tn tn \o tn cm r-'

J4fjVO » \£) VO

Λ * *>- Q, .» *n ^ Qj

Uj ffj ex O N Q M Q «M G C/) (A

• __«_e e e e_.___ I w x x - cj υ i i ·“* .—I r-i ΪΜ rg oi · x xx —< x /^ \ υ o <->o υ \ \ κ \ / '— | ΙΛ · = · · = · •n · / in / \ / \ ^ X / X · --o ~ ™ ^ ^ ^ __X_O X_ O · —· ---- in rj

X X

° CJ CJ

S / ä

Oi CJ

• \ X ^

| Ä—CJ

• /X ">

\v / o X

• X w X CJ X x

OS XXX

« CJ CJ u

X III

8 5 5 $ IN n n η ν' v> , > x X x X % ·% ·£, __υ_u ο υ m ff_g_

<M

OS

n **ι λ λ ^ »*» x x x x x x x υ u o u o u o

S

: +j m Ό Oi ., o~i ^ *n m *n »n tn

X X X X X X X

Λ <Ji ^ if >£ vD -J3

y U U U O CJ O CJ

3 ω

j__[ I

3 n-. <n <r r~- oo --· <j in (0 £0)1^ r^r-r~.0O0O oo ^ ^ <t -3 <r <i -3-3 -3 43 9 8 9 1 4

4J

<β O

rn °

„]_1 m roncM mmin O

j en CO ·—· vO ^cPivo r-~ #r< ij r-» <r 00 ^ 1

J q lO ιΟίΓϊΐΛ ιΑ^Πιη O

«ni *>., ,/* «rt r- J· O .» -*> Γ) .n V (n Q «m Q O cm Q «O rv Q m Q .λ ____e_e e e_e cc 1/1

<N CM

- x ^ - o

Oi X X

U O

CM Γν v-/

^ X X

n *»» »Λ (J

X O «rt X CM -rt

O I X ~ XXX

w e ο o o o o x s O m

- X

Oi r- (J

X v— *n <r> (J> CJ «rt X «rt »n cm

I X «N» X X X

x e o o o x o o Λ I/) ιΛ »Tt »Π tf>

Oi X XXX X

rt -rt «rt «rt /rt 0 OOO o

1 III IX

O Ö O O O ^ _ _ ^ 444444 44 ~ \/ \/

I>1 >1 ^ t ^ l I

__CO__CO (0 CO_CO °_I_|_

CM

Oi »n n «rt rt rt ro 7T~ ro ro

X xxx x ~ x X

o ooo ooo o ; s 3 ;n « * x υ υ ββ in I «/> *r> oy ο~> ι ιλ> ΧΡ-.ΧΧ 3:x:uhX: «A I ii) ^ sO »jo i q u <r <-> (_> ooro υ 3 ii ^ <r O — I r-» Ooocrv 0 0«—· 0\ Ό d) 02 OnCTvCT' «—« CO' ϋ jJ ... . · 44 98914 2. Valmistusesimerkkeiä nestemäisille kaavan I mukaisille vaikuttaville aineille (% = painoprosentti) 2.1 Emulsio-konsentraatit a) b) c) taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 25% 40% 50%

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 5 % 8 % 6 % risiiniöljy-polyetyleeniglykolieetteriä (36 moolia etyleenioksidia) 5 % tributyylifenoyyli-polyetyleeniglykoli- eetteriä (30 moolia etyleenioksidia) - 12 % 4 % sykloheksanonia - 15 % 20 % ksyleeniseosta 65 % 25 % 20 % Tällaisista konsentraateista voidaan valmistaa laimentamalla vedellä halutun konsentraation omaavia emulsioita.

2.2 Liuokset a) b) c) d) taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 80% 10% 5% 95% etyleeniglykoli-monometyyli-eetteriä 20% - polyetyleeniglykoli MG 400 - 70% - N-metyyli-2-pyrrolidonia - 20% epoksidoitua kookospähkinäöljyä - - 1% 5% bentsiiniä (kiehumisrajät 160-190°C) - - 94% (MG = molekyylipaino)

Liuokset voidaan käyttää erittäin hienojen pisaroiden muodossa.

» 2.3 Granulaatit a) b) taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 5 % 10 % kaoliinia 94 % korkeadisperssiä piihappoa 1 % attapulgiittia - 90 % 45 98914

Vaikuttava aine liuotetaan metyleenikloridiin, suihkutetaan kantoaineen päälle ja liuotin haihdutetaan tämän jälkeen tyhjössä.

2.4 Pölvtvsaineet a) b) taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 2 % 5 % korkeadisperssiä piihappoa 1 % 5 % talkkia 97 % kaoliinia - 90 %

Sekoittamalla tehokkaasti kantoaineet vaikuttavan aineen kanssa saadaan käyttövalmiita pölytysaineita.

Valmistusesimerkkeiä kiinteille kaavan I mukaisille vaikuttaville aineille (% = painoprosentti) 2.5 Ruiskutusiauheet a) b) c) taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 25 % 50 % 75 %

Na-ligniinisulfonaattia 5 % 5 %

Na-lauryylisulfaattia 3 % - 5 %

Na-di-isobutyylinaftaleenisulfonaattia - 6 % 10 % oktyylifenolipolyetyleeniglykolieetteriä - 2 % - (7-8 moolia etyleenioksidia) korkeadisperssiä piihappoa 5 % 10 % 10 % kaoliinia 62 % 27 % -

Vaikuttava aine sekoitetaan hyvin lisäaineiden kanssa ja jauhetaan hyvin sopivassa myllyssä. Saadaan ruiskutusjauhe, joka voidaan laimentaa vedellä halutun konsentraation omaaviksi suspensioiksi.

2.6 Emulsio-konsentraatti taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 10 % oktyylifen‘olipolyetyleeniglykolieetteriä 3 % 46 98914 (4-5 moolia etyleenioksidia)

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 3 % risiiniöljypolyglykolieetteriä 4 % (35 moolia etyleenioksidia) sykloheksanonia 34 % ksyleeniseosta 50 % Tästä konsentraatista voidaan valmistaa laimentamalla vedellä halutun konsentraation omaavia emulsioita.

2.7 Pölvtvsaine a) b) taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 5 % 8 % talkkia 95 % - kaoliinia - 92 %

Saadaan käyttövalmis pölytysaine, jossa vaikuttava aine on sekoitettu kantoaineen kanssa ja jauhettu hyvin sopivassa myllyssä.

2.8 Suulakepuristettu qranulaatti taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 10 % N-ligniinisulfonaattia 2 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % kaoliinia 87 %

Vaikuttava aine sekoitetaan lisäaineiden kanssa, jauhetaan ja kostutetaan vedellä. Tämä seos suulakepuristetaan ja ·. kuivatetaan tämän jälkeen ilmavirrassa.

2.9 Päällystetty qranulaatti taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 3 % polyetyleeniglykolia (MG 200) 3 % kaoliinia 94 % (MG = molekyylipaino) 47 98914

Hienoksi jauhettu vaikuttava aine levitetään tasaisesti sekoittimessa polyetyleeniglykolilla kostutetun kaoliinin päälle. Tällä tavalla saadaan pölyttömiä päällystettyjä granulaatteja.

2.10 Susoensiokonsentraatti taulukon 1 vaikuttavaa ainetta 40 % etyleeniglykolia 10 % nonyylifenolipolyetyleeniglykolieet-teriä (15 moolia etyleenioksidia) 6 % N-ligniinisulfonaattia 10 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % 37 %:sta formaldehydin vesiliuosta 0,2 % silikoniöljyä 75%risen vesiemulsion muodossa 0,8 % vettä 32 %

Hienoksi jauhettu aktiivinen aine sekoitetaan perusteellisesti lisäaineiden kanssa. Näin saadaan suspensiokonsent-raatti, josta voidaan valmistaa halutun konsentraation omaavia suspensioita laimentamalla vedellä.

3. Biologiset esimerkit

Esimerkki 3.1: Vaikutus Venturia inaeaualista vastaan ome-nantaimissa Jäännössuoiavaikutus

Omenanpistokkaita, joissa on 10 - 20 cm pitkiä uusia versoja, ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (0,006 % aktiivista ainetta) . 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen konidiosuspensiolla. Taimia inkuboitiin sitten 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja sijoitettiin 10 päivän ajaksi kasvihuoneeseen 20 - 48 98914 24°C:ssa. Rupisuus arvioitiin 15 päivän kuluttua infek-toinnista.

Taulukkojen mukaisilla yhdisteillä oli Venturiaa vastaan hyvä vaikutus (tauti alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1.79, 1.108, 1.122 ja 4.45 vähensivät Venturia-taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoi-duissa kontrollitairoissa esiintyi sitä vastoin 100%risesti Venturian aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.2: Vaikutus Botrvtis cinereaa vastaan omenissa Jäännössuoi avaikutus

Keinotekoisesti vioitettuja omenia käsiteltiin siten, että vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta tai emulsiokonsent-raatista valmistettua ruiskutuslientä (0,002 % tai 0,02 % aktiivista ainetta) tiputettiin vioittuneisiin kohtiin. Käsitellyt omenat inokuloitiin tämän jälkeen sienen itiö-suspensiolla ja inkuboitiin viikon ajan suuressa ilmankosteudessa ja n. 20°C:ssa. Arvioinnissa laskettiin pilaantuneet vioittuneet kohdat ja tästä johdettiin testiaineen fungisidinen vaikutus.

Taulukkojen mukaisilla yhdisteillä oli Botrvtistä vastaan hyvä vaikutus (tauti alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdisteet n:O 1.4, 1.6, 1.7, 1.12, 1.17, 1.48, 1.55, 1.56, 1.65, 1.68, 1.79, 1.104, 1.108, 1.118, 1.119, 1.122, 1.124, 1.129, 1.137, 1.138, 3.5, 3.6, 3.7, 3.8, 3.10, 3.11, 3.25, 3.26, 3.35, 3.40, 3.41, 3.50, 3.52, 3.78, 3.79, 3.113, 3.115, 4.1, 4.4, 4.15, 4.17, 4,20, 4.45, 4.56, 4.73, 4.74, 4.87 ja 4.98 vähensivät Botrvtis-taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa oli sitä vastoin 100%:sesti Botrvtisin aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.3: Vaikutus Ervsiphae graminista vastaan ohrassa 49 98914 a) Jäännössuojavaikutus N. 8 cm korkeille ohrantaimille ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutuslientä (0,02 % aktiivista ainetta). 3-4 tunnin kuluttua käsitellyt taimet pölytettiin sienen konidioilla. Infektoidut ohrantaimet sijoitettiin kasvihuoneeseen n. 22°C:ssa ja sienitauti arvioitiin 10 päivän kuluttua.

Taulukkojen mukaisilla yhdisteillä oli Ervsiphaetä vastaan hyvä vaikutus (tauti alle 20%:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1.32, 1.56, 1.104, 1.122, 1.124, 3.5, 3.8, 3.44 ja 3.52 vähensivät Ervsiphaen aiheuttaman taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrol-litaimissa esiintyi sitä vastoin 100%risesti Ervsiphaen aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.4: Vaikutus Helminthosporium qramineumia vastaan

Vehnänjyvät saastutettiin sienen itiösuspensiolla ja kuivatettiin jälleen. Saastutetut jyvät peitattiin testiaineen ruiskutusjauheesta valmistetulla suspensiolla (600 ppm vaikuttavaa ainetta suhteessa siemenien painoon). 2 päivän kuluttua jyvät laitettiin sopiviin agarmaljoihin ja neljän päivän kuluttua arvioitiin sienikolonioiden kehitys jyvien ympärillä. Sienikolonioiden määrää ja kokoa käyte-tiin testiaineen arvioimiseksi. Taulukkojen mukaiset yhdisteet estivät suurimmaksi osaksi sienitaudin (alle 20 % sienitautia).

Esimerkki 3.5: Vaikutus Colletotrichum laoenariumia vas-, taan kurkuissa

Kurkuntaimet ruiskutettiin 2 viikkoa kestävän kasvatuksen jälkeen vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (konsentraatio 0,002 %). 2 päivän ku- 50 98914 luttua taimet infektoitiin sienen itiösuspensiolla (1,5 x 105 itiötä/ml) ja inkuboitiin 36 tunnin ajan 23°C:ssa ja suuressa ilmankosteudessa. Inkubaatiota jatkettiin sitten normaalissa ilmankosteudessa ja n. 22 - 23°C:ssa. Kehittynyt sienitauti arvioitiin 8 päivän kuluttua infektoinnis-ta. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrolli-taimissa esiintyi 100%:isesti sienitautia.

Taulukkojen mukaisilla yhdisteillä oli hyvä vaikutus ja ne estivät taudin leviämisen. Sienitauti väheni 20 %:iin tai tämän alle.

Esimerkki 3.6: Vaikutus Puccinia qraminista vastaan vehnässä

Vehnäntaimet ruiskutetaan 6 päivän kuluttua kylvöstä vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutus-lientä (0,02 % aktiivista ainetta). 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen uredosuspensiolla. Inkuboitiin 48 tunnin ajan 95 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja n. 20°C:ssa ja sitten infektoidut taimet sijoitettiin kasvihuoneeseen n. 22°C:ssa. Ruostetäplien arviointi suoritettiin 12 päivän kuluttua infektiosta.

Taulukkojen mukaisilla yhdisteillä oli Pucciniaa vastaan hyvä vaikutus (tautia esiintyi alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdiste n:o 3.10 vähensi Puccinia-taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100-%:sesti Puccinian aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.7: Vaikutus Phvtophthoraa vastaan tomaatintaimissa a) Jäännössuoiavaikutus . 3 viikon ikäiset tomaatintaimet ruiskutettiin vaikuttavan 51 98914 aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (0,02 % aktiivista ainetta). 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen sporangiosuspensiolla. Sienitaudin arviointi suoritettiin sen jälkeen, kun infektoitu-ja taimia oli inkuboitu 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 20°C:ssa.

b) Systeeminen vaikutus

Tomaatintaimille kaadettiin 3 viikkoa kestäneen kasvatuksen jälkeen vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutuslientä (0,002 % aktiivista ainetta suhteessa multamäärään). Tällöin pidettiin huolta siitä, että ruiskutusliemi ei päässyt kosketuksiin maanpäällisten kasvinosien kanssa. 48 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen sporangiosuspensiolla. Sienitaudin arviointi suoritettiin sen jälkeen, kun infektoituja taimia oli inkuboitu 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 20°C:ssa.

Taulukkojen mukaisilla yhdisteillä on Phvtophthoraa vastaan hyvä vaikutus (tautia esiintyi alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1.104, 1.122, 4.31 ja 4.98 vähensivät Phvtophthoran aiheuttaman taudin 0-10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100%risesti Phvtophthoran aiheuttamaa tautia .

Claims

52 98914

1. Kaavan I Rl\__^ \ (I) r/ V/ Rj mukaiset 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaiset ja niiden happoadditiosuolat ja metallisuolakompleksit, jossa kaavassa merkitsee fenyyliä tai korkeintaan 3 kertaa tähteellä R4 substituoitua fenyyliä, R2 merkitsee vetyä, C-^-Cg-alkyyliä, tähteellä 0R5 substituoitua C1-C5-alkyy-liä, C3-Cg-sykloalkyyliä, C^-C^-alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R3 merkitsee vetyä, C1-C4-alkyyliä, halogeenilla tai tähteellä 0R5 substituoitua C^-^-alkyy-liä, C3-Cg-sykloalkyyliä tai C1-C4~alkyylillä substituoitua C3-Cg-sykloalkyyliä, R4 merkitsee halogeenia, C3-C3-alkyyliä, C1-C2-halogeenialkyyliä tai C^-C-j-alkoksia, R5 merkitsee C^-Cg-alkyyliä, //R8 y^R10 R7 merkitsee ryhmää -NH2, -N=C tai -N , ^R9 ^Rll ' Rg merkitsee vetyä tai C1-C3-alkyyliä, R9 merkitsee vetyä, Cj^-Cg-alkyyliä, C^-C-j-halogeenialkyyliä, tähdettä / . — · · —·ν # \ f \ . V' V ’ R10 on CH(R8)R9, fenyyli, C1-C4-alkyyli, C3-Cg-sykloalkyy-• li, korkeintaan kaksi kertaa C1-C3~alkyylillä tai halogee nilla substituoitu bentsyyli, tienyylimetyleeni, R31 merkitsee vetyä tai C^-Cg-alkyyliä, Z on 0, S, NH tai NCH3. 1 Menetelmä patenttivaatimuksen 1 kaavan I mukaisen 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaisen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 53 98914 a) kaavan II /** Λ\ Kj mukainen pyrimidiinijohdannainen saatetaan reagoimaan kaavan III R1~NH-NH-R (III) mukaisen fenyylihydratsiinijohdannaisen kanssa emäksen läsnäollessa aproottisissa liuottimissa -50° - 150°C:n lämpötiloissa, jolloin Y merkitsee halogeenia, tähdettä S02R6 tai N+(CH3)3, R6 merkitsee C-^-C^-alkyyliä, fenyyliä tai metyylillä tai kloorilla substituoitua fenyyliä ja tähteellä R on tähteiden R10 ja R1;L merkitykset ja näillä sekä tähteillä R2 - R3 on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset tai b) kaavan IV mukainen pyrimidiinihydratsiinijohdannainen saatetaan reagoimaan kaavan V mukaisen aldehydin tai keto-nin kanssa kaavan VII mukaisiksi yhdisteiksi lohkaisemalla vettä λ1 λ1 /~\ R\ RK Ri-¥— ( )· + .o=o "H n- Rex )· nh2\=· r/ Hz° \j=J Rj Rs R3 (IV) (V) (VII) mielivaltaisessa liuottimessa hapon läsnäollessa -20° -120°C:n lämpötilassa, jolloin tähteillä R^ - R3 ja Rg ja Rg on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset, tai c) kaavan VII 54 98914 /2 /2 r8 ( Reduktio Ri-R— · \=N \=· H\ · R/ \ f 1 . CHR8(R«) (VII) (VIII) mukainen hydratsonijohdannainen pelkistetään pelkistysai-neen avulla inertissä liuottimessa 0° - 50°C:n lämpötilassa tai hydraamalla katalyyttisesti katalysaattoreissa, tai d) kaavan IV <IV> NH2 Τί=· Ks mukainen pyrimidiinihydratsiinijohdannainen alkyloidaan pelkistyksen avulla kaavan V 0 r8-c-r9 (V) mukaisella aldehydillä tai ketonilla pelkistysaineen läsnäollessa inertissä liuottimessa 0° - 50°C:n lämpötilassa.

2. Förfarande för framställning av ett 2-hydrazin-pyrimi-dinderivat med formeln I enligt patentkravet 1, k ä n -netecknat därav, att a) ett pyrimidinderivat med formeln II 57 98914 ^./“C (ID V<*, omsättes med ett fenylhydrazinderivat med formeIn III Rj-NH-NH-R (III) i närvaro av en bas i aprotiska lösningsmedel vid terope-raturer av -50° - 150°C, varvid Y betecknar halogen, en rest SOzR6 eller N+(CH3)3/ R$ betecknar C,-C4-alkyl, fenyl eller med metyl eller klor substituerad fenyl och resten R betecknar detsamma som resterna RI0 och Rn och dessa samt resterna R, - R3 betecknar detsamma som i formeln I eller b) ett pyrimidinhydrazinderivat med formeln IV omsättes med en aldehyd eller keton med formeln V i föreningar med formeln VII genom att utbryta vatten λ2 λ2 Re\ Rlv /'% Ri-¥-< > + >=o -3— Re. > NHz^^ Rs Hz° \=N ^1=· R3 R? r3 (IV) (V) (VII) i ett godtyckligt lösningsmedel i närvaro av en syra vid en temperatur av -20° - 120 °C, varvid resterna R, - R3 och Rg och R, betecknar detsamma som i formeln I, eller c) ett hydrazonderivat med formeln VII λ2 Rlv ^ \ Re V Reduktion R3-N— HÄ ^=- : r/ Rj \ CHR8(R9) (VII) (viii) reduceras med hjälp av ett reduktionsmedel i ett inert lösningsmedel vid en temperatur av 0° - 50°C eller genom att hydrera katalytiskt i katalysatorer, eller 58 98914 d) ett pyrimidinhydrazinderivat med formeln IV .N— v > (IV) NHZ N=· Rj alkyleras med hjälp av reduktion med en aldehyd eller keton med formeln V R8-?-R9 (v) i närvaro av ett reduktionsmedel i ett inert lösningsme-del vid en temperatur av 0° - 50°C.

3. Medel för bekämpning eller förebyggande av sjukdomar förorsakade av skadeinsekter eller mikroorganismer, kännetecknat därav, att det innehäller som en aktiv komponent ätminstone ett 2-hydrazin-pyrimidinderi-vat med formeln I enligt patentkravet 1 tillsamroans med en lampiig bärare.

3. Aine tuhohyönteisten tai mikro-organismien aiheuttamien tautien torjumiseksi tai ehkäisemiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää aktiivisena komponenttina vähintään yhtä patenttivaatimuksen 1 kaavan I mukais- • ta 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaista yhdessä sopivan kantoaineen kanssa.

4. Menetelmä viljelykasvien tuhohyönteisten tai fytopato-geenisten mikro-organismien aiheuttamien tautien torjumiseksi tai ehkäisemiseksi, tunnettu siitä, että kasviin, kasvin osille tai niiden kasvupaikoille levite- n ' s-e.i ιιι i i j a» : · : 55 98914 tään vaikuttavana aineena patenttivaatimuksen 1 kaavan I mukaista 2-hydratsiini-pyrimidiinijohdannaista. 56 98914 1. 2-hydrazin-pyrimidinderivat med formeIn I RV/~\ »> k/ v.(_ samt deras syraadditionssalter och metallsaltkomplex, i vilken formel R, betecknar fenyl eller högst tre ganger med en rest R, substituerad fenyl, R2 betecknar väte, Ct-C5-alkyl, med en rest 0RS substituerad C,-C5-alkyl, C3-C6-cykloalkyl, med Cl-C4-alkyl substituerad C3-C6-cykloalkyl, R3 betecknar väte, C,-C4-alkyl, med halogen eller resten ORj substituerad C,-C4-alkyl, C3-C6-cykloalkyl eller med C,-C4-alkyl substituerad C3-C6-cykloalkyl, R< betecknar halogen, Cj-Cj-alkyl, C1-C2-halogenalkyl eller C,-C3-alkoxi, R5 betecknar C,-C5-alkyl, R7 betecknar en grupp -NH2, Re /Rio -N=C^ eller -NT ; K9 «11 R8 betecknar väte eller Ci-C3-alkyl, R$ betecknar väte, Cj-Cg-alkyl, C,-C3-halogenalkyl, en rest / m . · — · / \ „ S S . \/V \/ ’ R10 är CH(R8)R,, fenyl, C,-C4-alkyl, C3-C6-cykloalkyl, högst tvä gänger med C,-C3-alkyl eller halogen substituerad ben-syl, tienylmetylen, R,, betecknar väte eller Cj-Cj-alkyl, Z är O, S, NH eller NCH3.

4. Förfarande för bekämpning eller förebyggande av sjukdomar hos kulturväxter förorsakade av skadeinsekter eller fytopatogena mikroorganismer, kännetecknat därav, att pä växter, växtdelar eller pä deras växtplat-ser sprides som verksamt medel ett 2-hydrazin-pyrimidin-derivat med formeln I enligt patentkravet 1.