FI98912C - Mikrobisidiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset - Google Patents

Description

98912

Mikrobisidiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset Tämän keksinnön kohteena ovat uudet kaavan I mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset. Keksinnön kohteena ovat edelleen näiden aineiden valmistus ja agrokemialliset aineet, jotka sisältävät vaikuttavana aineena vähintään yhtä tällaista yhdistettä. Keksintö koskee samoin mainittujen aineiden valmistusta sekä vaikuttavien aineiden tai aineiden käyttöä tuholaisten, etenkin vahingollisten hyönteisten ja kasveja vahingoittavien mikro-organismien, etenkin sienien torjumiseksi.

Keksinnön mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset vastaavat yleistä kaavaa I

RK ...

^> u) ft2 CH2XRi, jossa I*! ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, C1-C2-halogeenialkyyliä, C3-c3-alkoksia tai C^-C^-halogeenialkoksia, R3 merkitsee vetyä, Cj^-C^j-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substi-tuoitua C^-C^-alkyyliä, syklopropyyliä tai halogeenilla ja/tai metyylillä substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee Cj-Cg-alkyyliä, halogeenilla, C3-C4-alkoksi11a tai C3-C4-alkoksialkoksilla substituoitua C2-C4-alkyyliä, C3-c6-alkenyyliä, C3-C6-alkynyyliä, X merkitsee happea tai - rikkiä.

Itse alkyylillä tai toisen substituentin, kuten halogeeni-alkyylin, alkoksin tai halogeenialkoksin osana tarkoitetaan esitettyjen hiiliatomien määrästä riippuen seuraavia: metyyli, etyyli, propyyli, butyyli, pentyyli, heksyyli, heptyyli, oktyyli sekä niiden isomeerit, kuten esim. iso- 2 98912 propyyli, isobutyyli, tert-butyyli, isopentyyli jne. Halogeeni tarkoittaa fluoria, klooria, bromia tai jodia. Ha-logeenialkyyli ja halogeenialkoksi tarkoittavat yksinkertaisesti halogenoitua - perhalogenoitua alkyylitähdettä, kuten esim. CHC12, CH2F, CC13, CH2C1, CHF2, CH2CH2Br, C2C15, CHBr, CHBrCl jne, mieluummin CF3· Alkenyyli on esim. propenyyli-(l), allyyli, butenyyli-(l), butenyyli- (2) tai butenyyli-(3) tai useita kaksoissidoksia sisältävä ketju. Alkynyyli on esim. propynyyli-(2), butynyyli-(l), butynyyli-(2), pentynyyli-(4) jne., mieluummin propargyy- li. Sykloalkyyli merkitsee mainittujen hiiliatomien määrästä riippuen esim. syklopropyyliä, syklobutyyliä, syklo-pentyyliä, sykloheksyyliä tai sykloheptyyliä.

N-pyrimidyylianiliinirakenteen omaavat yhdisteet ovat jo tunnettuja. Siten julkaistussa japanilaisessa patenttihakemuksessa Sho 56-65804 sekä DDR-patenttijulkaisussa 151404 on esitetty tämän perusrakenteen omaavia yhdisteitä, jotka vaikuttavat kasvituholaisia vastaan. Tunnetut yhdisteet eivät ole kuitenkaan tähän mennessä pystyneet täyttämään täysin käytännössä niille asetettuja vaatimuksia, kuten esimerkeissä kuvatuista vertailukokeista käy ilmi. Keksinnön mukaiset kaavan I yhdisteet eroavat luonteenomaisesti tunnetuista yhdisteistä siinä, että niihin on liitetty erityisiä substituentteja ja niiden yhdistelmiä anilinopyrimidiini-rakenteeseen, minkä ansiosta uusilla yhdisteillä saadaan aikaan odottamattoman korkea fungi-sidinen teho ja insektisidinen vaikutus.

Niinpä esimerkiksi vertailtaessa julkaisuissa EP-A-172786 ja EP-A-135472 kuvattua tekniikan tasoa keksintömme mukaisiin yhdisteisiin on yhdisterakenteista selvästi havaittavissa, että keksintömme mukaisissa yhdisteissä ei ole yhtä tai kahta nitroryhmää molekyylin fenyyliosassa, joka substituutio mainittujen julkaisujen yhdisteissä kuitenkin on välttämätön. Patenttijulkaisun DD 151404 yhdisteiltä puut- .. . utu un I H Ä 3 98912 tuu puolestaan tämän keksinnön mukaisten yhdisteiden olennainen kemiallinen perusrakenne-elementti, alifaattinen oksimetyyli- tai alifaattinen tiometyylitähde pyrimidiini-renkaan 4-asemassa.

Julkaisun EP-A-224339 anilinopyrimidiinien substituutio-mallille on tyypillistä, että fenyyliosa on aina substi-tuoimaton ja pyrimidiiniosassa ei ole substituentteja 4-tai 6-asemassa, jossa keksintömme mukaisissa yhdisteissä on metyleeni-X-R -rakenne. Sama pätee abstraktin CA Voi 107(1987) 77832h mukaisiin yhdisteisiin, joissa pyrimidii-niosan 4- ja 6-aseman substituentit ovat vain joko alkyyli tai halogeeni eivätkä siten vastaa keksintömme mukaisten yhdisteiden rakennetta -CH2-X-R.

Abstraktin CA Voi 104(1985) 630lr mukaisen julkaisun yhdisteiden substituutiomalli on samoin hyvin erilainen. Anilinopyrimidiineillä on fenyyliosassa aina metyylitähde 4-asemassa, ja pyrimidiiniosan substituentit ovat trifluo-rimetyyli ja aromaattinen rengas, jossa on tai ei ole läsnä heteroatomi.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat huoneen lämmössä stabiileja öljyjä, hartseja tai kiintoaineita, joilla on arvokkaita mikrobisidisiä ominaisuuksia. Niitä voidaan käyttää agraarisektorilla tai läheisillä aloilla ennaltaehkäisevästi ja kuratiivisesti kasvia vahingoittavien mikro-organismien torjumiseksi. Keksinnön mukaisille kaavan I vaikuttaville aineille ei ole luonteenomaista ainoastaan erinomainen insektisidinen ja fungisidinen vaikutus alhaisissa käyttökonsentraatioissa, vaan ne sopivat myös erittäin hyvin yhteen kasvien kanssa.

Erään tärkeän kasvifungisidien ryhmän muodostavat ne kaavan I yhdisteet, joissa R^ ja R2 merkitsevät vetyä.

98912 4

Anilino-pyrimidiini-johdannaisten erään tärkeän ryhmän muodostavat kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R1 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, 03-02-halogeenialkyyliä, C1-C3-alkoksia tai C1-C3-halogeenialkoksia, R3 merkitsee C1-C4-alkyyliä tai syklopropyyliä, R4 merkitsee Cj-Cg-alkyyliä, halogeenilla, C1-C4-alkoksilla tai C3-C4-alkoksialkoksilla subs-tituoitua C2-C4-alkyyliä, C3-C6-alkenyyliä, C3-c6-alkynyy-liä, X merkitsee happea tai rikkiä.

Seuraavat vaikuttavan aineen ryhmät ovat etusijalla niiden erinomaisen biosidisen, etenkin kasvifungisidisen aktiivisuuden ansiosta:

Ryhmä la: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R3 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, C1-C3-alkyyliä, (^-Cj-halogeenialkyyliä, C3-C3-alkoksia tai C^-Cj-halogeenialkoksia, R3 merkitsee C1-C3-alkyyliä tai syklopropyyliä, R4 merkitsee C1-C6-al-kyyliä, halogeenilla, 02-03-31X0X51113 tai C3-C4-alXoXsi-alXoXsilla substituoitua C2-C4-alXyyliä, C3-alXenyyliä, C3-alXynyyliä, X merXitsee happea tai riXXiä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R3 = R2 = vety (= ryhmä laa) .

Ryhmä Ib: Kaavan I muXaiset yhdisteet, joissa R3 ja R2 merXitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, C^C^alkyyliä, C^-C-j-alkoksia, trifluorime-tyyliä, ryhmää -OCHF2, -OCF2CHF2, -OCFjCHClF, -OCF2CHCl2 tai -0CF2CC12F, R3 merkitsee metyyliä, etyyliä tai n-propyyliä, R4 merkitsee C-^-C^alkyyliä, halogeenilla tai Cj^C^alkoksilla substituoitua C2-C3-alkyyliä, C3-Cg-alke-nyyliä, C3-C6-alkynyyliä ja X merkitsee happea tai rikkiä.

5 98912

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erään erittäin edullisen ryhmän, joissa Rx = R2 = vety (= ryhmä lbb) .

Ryhmä le; Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R3 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, C1-C2-alkyyliä, Cj-Cj-alkoksia, trifluorime-tyyliä, ryhmää -OCHF2, -OCF3, -OCF2CHF2 tai -0CF2CHC1F, R3 merkitsee C1-C2-alkyyliä, R4 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, halogeenilla tai C1-C2-alkoksilla substituoitua C2-alkyyliä, C3-C4-alkenyyliä tai C3-c4-alkynyyliä, ja X merkitsee happea tai rikkiä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R1 = R2 = vety ja X on happi (= ryhmä lcc).

Ryhmä id: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Rj^ ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, C^-C^-alkyyliä, C1-C2~alkoksia, trifluorime-tyyliä tai ryhmää -OCHF2, R3 merkitsee metyyliä, R4 merkitsee C^-C^-alkyyliä, fluorilla, kloorilla, bromilla tai C1-C2-alkoksilla substituoitua C2~alkyyliä, allyyliä tai propargyyliä, X merkitsee happea tai rikkiä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erään erittäin edullisen ryhmän, joissa R3 = R2 = vety ja X on happi (= ryhmä ldd).

Ryhmä 2a: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R^ ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, halogeenia, C3-C2-alkyyliä, halogeenimetyyliä, Cj-C^-alkoksia tai Cj-C^ halogeenialkoksia, R3 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua C1-C2-alkyyliä, syklopropyyliä tai halogeenilla ja/tai metyylillä 1-3 kertaa samanlaisesti tai erilaisesti substituoitua syklo- 98912 6 propyyliä, R4 merkitsee C^-C^-alkyyliä, halogeenilla tai C3-C2-alkoksilla substituoitua C2-C3-alkyyliä, C3-C6-alke-nyyliä tai c3-C6-alkynyyliä, X merkitsee happea tai rikkiä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa R3 = R2 = vety (= ryhmä 2aa) .

Ryhmä 2b; Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R1 ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, bromia, metyyliä, trifluorimetyyliä, nietoksia tai di-fluorimetoksia, R3 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua -alkyyliä, syklopropyy- liä tai halogeenilla ja/tai metyylillä 1-3 kertaa samanlaisesti tai erilaisesti substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, fluorilla, kloorilla tai alkoksilla substituoitua C2-C3-alkyyliä, C3-C6-alkenyyliä tai C3-C6-alkynyyliä, X merkitsee happea tai rikkiä.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erittäin edullisen ryhmän, joissa Ri = R2 = vety (= ryhmä 2bb) .

Ryhmä 2c: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Rj^ ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, fluoria, klooria, metyyliä, trifluorimetyyliä, metoksia tai difluorime-toksia, R3 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua metyyliä, syklopropyyliä tai halo-geenillä tai metyylillä 1-3 kertaa substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C1-C3-alkyyliä, fluorilla, kloorilla tai nietoksilla substituoitua C2-C3-alkyyliä, C3-C4-alkenyyliä tai C3-C4-alkynyyliä, ja X merkitsee happea.

Edellä mainituista yhdisteistä sellaiset muodostavat erään erittäin edullisen ryhmän, joissa R3 = R2 = vety (= ryhmä 2cc) .

- 98912 7

Ryhmä 2d: Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R1 ja R2 merkitsevät vetyä, R3 merkitsee C1-C3-alkyyliä, fluorilla, kloorilla tai bromilla substituoitua metyyliä, syklopro-pyyliä tai kloorilla tai metyylillä substituoitua syklo-propyyliä, R4 merkitsee C^-C-j-alkyyliä, 2-kloorietyyliä, 2,2,2-trifluorietyyliä, allyyliä tai propargyyliä ja X merkitsee happea.

Erittäin edullisia yksittäisaineita ovat esim.

2-fenyy1iamino-4-metyy1i-6-metoksimetyy1i-pyrimidiini (yhd. n:o 1), 2-fenyyliamino-4-syklopropyyli-6-metoksimetyyli-pyrimidii-ni (yhd. n:o 10).

Kaavan I mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset valmistetaan siten, että 1. kaavan Ha <^HZ A® <IIa) nh2 mukainen fenyyliguanidiinisuola tai perustana oleva kaavan Hb

RlV"\ /H (Hb) \|/ ^Ha

mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan III

O O

Il II

R3-C-CH2-C-CH2XR4 (III) mukaisen diketonin kanssa ilman liuotinta tai aproottises-sa, mieluummin kuitenkin proottisessa liuottimessa 60° -160°C:ssa, edullisesti 60° - 110°C:ssa, tai 8 96912 2. monivaiheisessa menetelmässä:

2.1 kaavan IV

/Nh2 0=C (IV) ^nh2 mukainen virtsa-aine saatetaan reagoimaan kaavan III O 0 r3-c-ch2-c-ch2xr4 (III)

mukaisen ketonin kanssa hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa 20° - 140°C:ssa, etenkin 40° - 100°C:ssa ja syklisoidaan tämän jälkeen käytetyn liuottimen palautus-jäähdytyslämpötilassa kaavan V

ho—·' y v ' CHzXRi* mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja

2.2 saatu kaavan V mukainen yhdiste saatetaan edelleen reagoimaan ylimääräisen POCl3:n kanssa ilman liuotinta tai POCl3:n suhteen inertissä liuottimessa 50° - 110°C: ssa, edullisesti P0Cl3:n palautusjäähdytyslämpötilassa kaavan VI

/Ri ,N—.

Cl--^ (VI) ; / N=· CH2XRi* mukaiseksi yhdisteeksi ja 9 98912

2.3 saatu kaavan VI mukainen yhdiste saatetaan edelleen reagoimaan kaavan VII

— /Rl »2»—' £ (VII)

Rz mukaisen aniliiniyhdisteen kanssa riippuen menetelmän olosuhteista joko a) protoniakseptorin, kuten kaavan VII mukaisen aniliiniyhdisteen ylimäärän tai epäorgaanisen emäksen läsnäollessa ilman liuotinta tai proottisessa tai aproottisessa liuot-timessa tai b) hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa kulloinkin 60° - 120°C:ssa, etenkin 80° - 100°C:ssa, jolloin kaavoissa II-VII substituenteilla R-j^ - R4 ja X on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset ja A” merkitsee happoanionia.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa myös kaksivaiheisella menetelmällä, jossa 3.1 kaavan VIII

@ /NH2 n

HzN_C( A® (VIII) WH2

mukainen guanidiniumsuola syklisoidaan kaavan III O O

r3-c-ch2-c-ch2 XR4 (III) mukaisella diketonilla a) ilman liuotinta 100° - 160°C:ssa, etenkin 120 -150°C:ssa, tai b) proottisessa tai aproottisessa liuottimessa tai proot-tisen ja aproottisen liuottimen seoksessa 30° - 140°C:ssa, 98912 10

etenkin 60° - 120°C:ssa kaavan IX

/Rj H2N—·( )· (IX) N=\ CH2XRu mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja

3.2 saatu kaavan IX mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan X

Y-/V' (X, N~\, mukaisen yhdisteen kanssa lohkaisemalla HY protoniaksepto-rin läsnäollessa aproottisessa liuottimessa 30° - 140°C: ssa, etenkin 60° - 120°C:ssa, jolloin kaavoissa III, VIII, IX ja X substituenteilla R1 - R4 ja X on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset, A” merkitsee happoanionia ja Y merkitsee halogeenia.

Edellä esitetyissä menetelmissä kaavojen Ha ja VIII mukaisia yhdisteitä, joissa on happoanioni A“, ovat esimerkiksi seuraavat suolat: karbonaatti, vetykarbonaatti, nitraatti, halogenidi, sulfaatti tai vetysulfaatti. Halogeni-dilla tarkoitetaan fluoridia, kloridia, bromidia tai jodi-dia, etenkin kloridia tai bromidia.

Happoina käytetään etupäässä epäorgaanisia happoja, kuten esim. halogeenivetyhappoja, esimerkiksi fluorivetyhappoa, kloorivetyhappoa tai bromivetyhappoa, sekä rikkihappoa, fosforihappoa tai typpihappoa, mutta voidaan käyttää myös sopivia orgaanisia happoja.

Protoniakseptoreina toimivat esim. epäorgaaniset emäkset, kuten esimerkiksi alkali- tai maa-alkaliyhdisteet, esim.

98912 11 litiumin, natriumin, kaliumin, magnesiumin, kalsiumin, strontiumin ja bariumin hydroksidit, oksidit tai karbonaatit tai myös hydridit, kuten esim. natriumhydridi.

Edellä esitetyissä menetelmissä voidaan käyttää kulloinkin kyseessä olevien reaktio-olosuhteiden mukaisesti esimerkiksi seuraavia liuottimia:

Halogeenihiilivedyt, etenkin kloorihiilivedyt, kuten tet-rakloorietyleeni, tetrakloorietaani, diklooripropaani, me-tyleenikloridi, diklooributaani, kloroformi, kloorinaftaliini, hiilitetrakloridi, trikloorietaani, triklooriety-leeni, pentakloorietaani, difluoribentseeni, 1,2-dikloori-etaani, 1,1-dikloorietaani, 1,2-cis-dikloorietyleeni, klooribentseeni, fluoribentseeni, bromibentseeni, dikloo-ribentseeni, dibromibentseeni, klooritolueeni, trikloori-tolueeni, eetterit, kuten etyylipropyylieetteri, metyyli-tert-butyylieetteri, n-butyylietyylieetteri, di-n-butyyli-eetteri, di-isobutyylieetteri, di-isoamyylieetteri, di-isopropyylieetteri, anisoli, sykloheksyylimetyylieetteri, dietyylieetteri, etyleeniglykolidimetyylieetteri, tetra-hydrofuraani, dioksaani, tioanisoli, diklooridietyylieet-teri, nitrohiilivedyt, kuten nitrometaani, nitroetaani, nitrobentseeni, kloorinitrobentseeni, o-nitrotolueeni, nitriilit, kuten asetonitriili, butyronitriili, isobutyro-nitriili, bentsonitriili, m-klooribentsonitriili, alifaat-tiset tai sykloalifaattiset hiilivedyt, kuten heptaani, heksaani, oktaani, nonaani, kymoli, bentsiinifraktiot, joiden kiehumispiste on 70° - 190°C, sykloheksaani, metyy-'* lisykloheksaani, dekaliini, petrolieetteri, ligroiini, trimetyylipentaani, kuten 2,3,3-trimetyylipentaani, esterit, kuten etyyliasetaatti, asetetikkaesteri, isobutyyli-asetaatti, amidit, esim. formamidi, metyyliformamidi, di-metyyliformamidi, ketonit, kuten asetoni, metyylietyylike-toni, alkoholit, etenkin alemmat alifaattiset alkoholit, kuten esim. metanoli, etanoli, n-propanoli, iso-propanoli 98912 12 sekä butanolit, mahdollisesti myös vesi. Kysymykseen tulevat myös mainittujen liuottimien ja laimentimien seokset.

Edellä esitettyjen valmistusmenetelmien suhteen analogisia synteesimenetelmiä on esitetty seuraavissa kirjallisuuslähteissä:

Menetelmä 1: A. Kreutzberger ja J. Gillessen, J. Heterocyclic Chem. 22, 101 (1985).

Menetelmä 2. vaihe 2.1: O. Stark, Ber. Dtsch. Chem. Ges. 12, 699 (1909); J. Hale, J. Am. Chem. Soc. 36, 104 (1914); G. M. Kosolapoff, J. Org. Chem. 26, 1895 (1961). Vaihe 2.2: St. Angerstein, Ber. Dtsch. Chem. Ges. 34» 3956 (1901); G. M. Kosolapoff, J. Org. Chem. 26, 1895 (1961). Vaihe 2.3: M. P. V. Boarland ja J. F. W. McOmie, J. Chem. Soc. 1951. 1218; T. Matsukawa ja K. Shirakuwa, J. Pharm. Soc. Japan 21, 933 (1951); Chem. Abstr. 46, 4549 (1952).

Menetelmä 3: A. Combes ja C. Combes, Bull. Soc. Chem. (3), 2, 791 (1892); W. J. Hale ja F. C. Vibrans, J. Am. Chem. SOC. 40, 1046 (1918).

Yllättävästi on nyt todettu, että kaavan I mukaisilla yhdisteillä on käytännön tarpeisiin erittäin edullinen bio-sidinen kirjo hyönteisten ja mikro-organismien, etenkin sienien torjumiseksi. Niillä on erittäin edulliset parantavat, ennaltaehkäisevät ja etenkin systeemiset ominaisuudet ja niitä käytetään useiden viljelykasvien suojaamiseksi. Kaavan I mukaisilla vaikuttavilla aineilla voidaan ehkäistä tai hävittää erilaisten hyötyviljelmien kasveissa tai kasvinosissa (hedelmissä, kukissa, lehdistössä, varsissa, mukuloissa, juurissa) esiintyvät tuholaiset, jolloin myös myöhemmin kasvavat kasvinosat ovat suojattuja esim. fytopatogeenisilta mikro-organismeilta.

- 98912 13

Kaavan I mukaiset yhdisteet vaikuttavat seuraaviin luokkiin kuuluviin fytopatogeenisiin sieniin: Funai imperfect! (etenkin Botrvtis. Helminthosporium. Fusarium. Septoria. Cercospora ja Alternaria), kantasienet (esim. lajit Hemi-leia. Rhizoctonia. Puccinia) ja kotelosienet (esim. Venturis. Podosphaera. Ervsiphe. Monilinia. Uncinula). Ne vaikuttavat myös leväsieniä (Perenosporales. Phvtophthora. Plasmopara. Pvthium) vastaan. Niitä voidaan käyttää edelleen peittausaineena siementen (hedelmien, mukuloiden, jyvien) tai kasvipistokkaiden käsittelemiseksi niiden suojaamiseksi sieni-infektioilta sekä maassa esiintyviltä fy-topatogeenisilta sieniltä. Kaavan I mukaiset yhdisteet vaikuttavat tämän lisäksi tuhohyönteisiä vastaan, esim. viljassa, kuten riisissä esiintyviä tuholaisia vastaan.

Keksinnön kohteena ovat myös aineet, jotka sisältävät vaikuttavana ainekomponenttina kaavan I mukaisia yhdisteitä, etenkin kasvinsuojeluaineet sekä niiden käyttö agraarisek-torilla tai läheisillä aloilla.

Tämän lisäksi tämä keksintö sisältää myös näiden aineiden valmistuksen, joka on tunnettu siitä, että aktiivinen aine sekoitetaan perusteellisesti yhden tai useamman tässä esitetyn aineen tai vast, aineryhmän kanssa. Samoin keksintöön kuuluu menetelmä kasvien käsittelemiseksi, joka menetelmä on tunnettu siitä, että käytetään uusia kaavan I mukaisia yhdisteitä tai vast, uusia aineita.

Tässä julkaistun kasvinsuojelukäytön kohdeviljelminä tule-. vat keksinnön puitteissa kysymykseen esim. seuraavat kas vilajit: vilja (vehnä, ohra, ruis, kaura, riisi, maissi, durra ja vastaavat), juurikkaat (sokeri- ja rehujuurikkaat) , sydän-, kivi-ja marjahedelmät (omenat, päärynät, luumut, persikat, mantelit, kirsikat, mansikka, vadelma ja karhunvatukka), palkokasvit (pavut, linssit, herneet, soija), öljykasvit (rapsi, sinappi, unikko, oliivi, aurin- 14 98912 gonkukka, kookos, risiini, kaakao, maapähkinät), kurkku-kasvit (kurpitsa, kurkut, melonit), kuitukasvit (puuvilla, pellava, hamppu, juutti), sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat, greipit, mandariinit), vihannekset (pinaatti, keräsalaatti, parsa, kaalilajit, porkkana, sipuli, tomaatti, peruna, paprika), laakerikasvit (avokado, kaneli, kamferi) tai kasvit kuten maissi, tupakka, pähkinät, kahvi, sokeriruoko, tee, pippuri, viiniköynnökset, humala, banaani- ja luonnonkautsukasvit sekä koristekasvit.

Kaavan I mukaisia vaikuttavia aineita käytetään tavanomaisesti koostumusten muodossa ja niitä voidaan levittää samanaikaisesti tai peräkkäin muiden vaikuttavien aineiden kanssa käsiteltävälle pinnalle tai kasvin päälle. Nämä muut vaikuttavat aineet voivat olla sekä lannoitusaineita, hivenaineita tai muita kasvin kasvuun vaikuttavia aineita. Ne voivat olla kuitenkin myös selektiivisiä herbisidejä, insektisidejä, fungisidejä, bakterisidejä, nematisidejä, molluskisidejä tai usean tällaisen valmisteen seoksia, yhdessä mahdollisesti muiden valmistustekniikassa tavanomaisten kantoaineiden, tensidien tai muiden levitystä helpottavien lisäaineiden kanssa.

Sopivat kantoaineet ja lisäaineet voivat olla kiinteitä tai nestemäisiä ja ne vastaavat valmistustekniikassa tarkoituksenmukaisia aineita kuten esim. luonnollisia tai regeneroituja mineraaliaineita, liuottimia, dispergointi-, kostutus-, kiinnitys-, sakeutusaineita, sideaineita tai lannoitusaineita.

Eräs edullinen menetelmä kaavan I mukaisen vaikuttavan aineen tai vast, agrokemiallisen aineen levittämiseksi, joka sisältää vähintään yhtä tällaista vaikuttavaa ainetta, on levitys lehdistöön (lehtilevitys). Levityskerrat ja käyttömäärä riippuvat tällöin kyseisen taudinaiheuttajan aiheuttamasta tautipaineesta. Kaavan I mukaiset vaikutta- t · · Ui.1 J lii L . .1 41 98912 15 vat aineet voidaan johtaa myös maaperän kautta juuriston läpi kasviin (systeeminen vaikutus) siten, että kasvin kasvupaikka kostutetaan nestemäisellä valmisteella tai ai-neet levitetään kiinteässä muodossa maahan, esim. granu-laatin muodossa (maaperälevitys). Vesiriisiviljelyssä tällaiset granulaatit voidaan annostella tulvivaan riisivainioon. Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan levittää myös siemenjyviin (coating) siten, että jyvät kostutetaan vaikuttavan aineen nestemäisessä valmisteessa tai ne päällystetään kiinteällä valmisteella.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä käytetään tällöin muuttamattomassa muodossa tai mieluummin yhdessä valmistustekniikassa tavanomaisten apuaineiden kanssa. Tätä varten ne käsitellään tarkoituksenmukaisesti tunnetulla tavalla esim. emulsiokonsentraateiksi, siveltäviksi tahnoiksi, suoraan ruiskutettaviksi tai laimennettaviksi liuoksiksi, laimennetuiksi emulsioiksi, ruiskutusjauheiksi, liukeneviksi jauheiksi, pölytysaineiksi, granulaateiksi, kapseloimalla esim. polymeerisiin aineisiin. Käyttömenetelmä, kuten ruiskutus, sumutus, pölytys, levitys, päällystys tai kastaminen valitaan samoin kuin aineiden laatu pyrittyjen päämäärien ja olemassa olevien olosuhteiden mukaisesti. Edulliset käyttömäärät ovat yleensä 50 g - 5 kg aktiivista ainetta (AA)/ha, mieluummin 100 g - 2 kg AA/ha, etenkin 200 g - 600 g AA/ha.

Valmisteet, s.o. kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta ja mahdollisesti kiinteää tai nestemäistä lisäainetta sisältävät aineet, valmisteet ja koostumukset valmistetaan tunnetulla tavalla, esim. sekoittamalla ja/tai jauhamalla perusteellisesti vaikuttavat aineet täyteaineiden, kuten esim. liuottimien, kiinteiden kantoaineiden ja mahdollisesti pinta-aktiivisten yhdisteiden (tensidien) kanssa.

Liuottimina tulevat kysymykseen aromaattiset hiilivedyt, etenkin fraktiot Cg - C12, kuten esim. ksyleeniseokset tai 98912 16 substituoidut naftaliinit, ftaalihappoesterit, kuten dibutyyli- tai dioktyyliftalaatti, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani tai parafiinit, alkoholit ja glykolit sekä niiden eetterit ja esterit, kuten etanoli, eteeniglykoli, eteeniglykolimonometyyli- tai etyylieette-ri, ketonit, kuten sykloheksanoni, vahvasti polaariset liuottimet, kuten N-metyyli-2-pyrrolidoni, dimetyylisul-foksidi tai dimetyyliformamidi, sekä mahdollisesti epoksi-doidut kasviöljyt, kuten epoksidoitu kookospähkinöljy tai soijaöljy, tai vesi.

Kiinteinä kantoaineina, esim. pölytysaineita ja dispergoi-tavia jauheita varten käytetään yleensä luonnollisia kivi-jauheita, kuten kalsiittia, talkkia, kaoliinia, montmoril-loniittiä tai attapulgiittia. Fysikaalisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan käyttää myös korkeadisperssiä pii-happoa tai korkeadisperssejä imukykyisiä polymeraatteja. Rakeistettuina, adsorptiivisina granulaattikantoaineina tulevat kysymykseen huokoiset tyypit, kuten esim. hohkaki-vi, tiilimurska, sepioliitti tai bentoniitti, ei-sorptii-visinä kantoaineina tulevat kysymykseen esim. kalsiitti tai hiekka. Tämän lisäksi voidaan käyttää useita epäorgaanisia esigranuloituja aineita, kuten etenkin dolomiittia tai jauhettuja kasvijätteitä. Erittäin edullisia, levitystä helpottavia lisäaineita, jotka voivat vähentää huomattavasti käyttömäärää, ovat edelleen luonnolliset (eläimistä tai kasveista peräisin olevat) tai synteettiset fosfo-lipidit, jotka kuuluvat kefaliineihin ja lesitiineihin ja joita voidaan valmistaa esim. soijapavuista.

Pinta-aktiivisina yhdisteinä tulevat kysymykseen valmistettavan vaikuttavan aineen laadusta riippuen ei-iono-geeniset, kationi-ja/tai anioniaktiiviset tensidit, joilla on hyvät emulgointi-, dispergointi- ja kostutusominaisuu-det. Tensideillä tarkoitetaan myös tensidiseoksia.

98912 17

Sopivia anionisia tensidejä voivat olla sekä nk. vesiliukoiset saippuat että vesiliukoiset synteettiset pinta-ak-tiiviset yhdisteet.

Saippuoina mainittakoon korkeampien rasvahappojen (C10-C22) alkali-, maa-alkali- tai mahdollisesti substituoidut ammoniumsuolat, kuten esim. öljy- tai steariinihapon Na-tai K-suolat, tai luonnollisten rasvahapposeosten vastaavat suolat, jotka voidaan saada esim. kookos- tai taliöl-jystä. Edelleen mainittakoon myös rasvahappo-metyyli-lau-riinisuolat.

Useimmiten käytetään kuitenkin niin kutsuttuja synteettisiä tensidejä, etenkin alkaanisulfonaatteja, rasva-alkoho-lisulfaatteja, sulfonoituja bentsimidatsoli-johdannaisia tai alkyylisulfonaatteja.

Rasva-alkoholisulfonaatit tai -sulfaatit esiintyvät yleensä alkali-, maa-alkali- tai mahdollisesti substituoituina ammoniumsuoloina ja niissä on 8 - 22 C-atomia sisältävä alkyylitähde, jolloin alkyyli käsittää myös asyylitähtei-den alkyyliosan, esim. ligniinisulfonihapon, dodekyylirik-kihappoesterin tai luonnollisista rasvahapoista valmistetun rasva-alkoholisulfaattiseoksen Na- tai Ca-suola. Näihin kuuluvat myös rasva-alkoholi-etyleenioksidi-additio-tuotteiden rikkihappoestereiden ja sulfonihappojen suolat. Sulfonoidut bentsimidatsoli-johdannaiset sisältävät mieluummin 2 sulfonihapporyhmää ja yhden 8-22 C-atomia sisältävän rasvahappotähteen. Alkyyliaryylisulfonaatteja ovat esim. dodekyylibentseenisulfonihapon, dibutyylinafta-• liinisulfonihapon tai naftaliinisulfonihappo-formaldehydi- kondensaatiotuotteen Na-, Ca- tai trietanoliaroiinisuolat.

Edelleen tulevat kysymykseen myös vastaavat fosfaatit, kuten esim. p-nonyylifenoli-(4-14)-etyleenioksidi-additio-tuotteen fosforihappoesterin suolat.

96912 18

Ei-ionisia tensidejä ovat etenkin alifaattisten tai syklo-alifaattisten alkoholien tai tyydyttyneiden tai tyydytty-mättömien rasvahappojen ja alkyylifenolien polyglykplieet-terijohdannaiset, jotka sisältävät 3-30 glykolieetteri-ryhmää ja 8 - 20 hiiliatomia (alifaattisessa) hiilivety-osassa ja 6 - 18 hiiliatomia alkyylifenolien alkyyliosas-sa.

Muita sopivia ei-ionisia tensidejä ovat vesiliukoiset, 20 - 250 etyleeniglykolieetteriryhmää ja 10 - 100 propyleeni-glykolieetteriryhmää sisältävät polyetyleenioksidiadditio-tuotteet, jotka on muodostettu polypropyleeniglykolin, etyleenidiaminopolypropyleeniglykolin ja alkyylipolypropy-leeniglykolin kanssa, joissa on 1 - 10 hiiliatomia alkyy-liketjussa. Nämä yhdisteet sisältävät tavallisesti 1-5 etyleeniglykoliyksikköä propyleeniyksikköä kohden.

Esimerkkeinä ei-ionisista tensideistä mainittakoon nonyy-lifenolipolyetoksietanolit, risiiniöljypolyglykolieette-rit, polypropyleeni/polyetyleenioksidi-additiotuotteet, tributyylifenoksipolyetyleenietanoli, polyetyleeniglykoli ja oktyylifenoksipolyetoksietanoli.

Edelleen kysymykseen tulevat myös polyoksietyleenisorbi-taanin rasvahappoesterit, esim. polyoksietyleenisorbitaa-ni-trioleaatti.

Kationiset tensidit ovat ennen kaikkea kvaternaarisia am-moniumsuoloja, jotka sisältävät N-substituenttina vähintään yhden 8-22 C-atomia sisältävän alkyylitähteen ja muina substituentteina alempia, mahdollisesti halogenoitu-ja alkyyli-, bentsyyli- tai alempia hydroksialkyylitähtei-tä. Suolat esiintyvät mieluummin halogenideina, metyyli-sulfaatteina tai etyylisulfaatteina, esim. stearyylitrime-tyyliammoniumkloridi tai bentsyylidi(2-kloorietyyli)etyy-li-ammoniumbromidi.

96912 19

Alan ammattihenkilö tuntee muita valmistustekniikassa tavanomaisia tensidejä tai niitä voidaan löytää asiaankuuluvasta ammattikirjallisuudesta.

Agrokemialliset valmisteet sisältävät yleensä 0,1 - 99 %, 95%, etenkin 0,1 - 95 % kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta, 99,9 - 1 %, etenkin 99,8 - 5 % kiinteää tai nestemäistä lisäainetta ja o - 25 %, etenkin 0,1 - 25 % tensi-diä.

Vaikkakin kauppatavarana etusijalla ovat pikemminkin konsentroidut aineet, loppukuluttaja käyttää yleensä laimennettuja aineita.

Aineet voivat sisältää myös muita lisäaineita, kuten sta-biliontiaineita, vaahtoamisenestoaineita, viskositeetin säätöaineita, sideaineita, kiinnitysaineita sekä lannoitteita tai muita vaikuttavia aineita erityisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä lähemmin rajoittamatta sitä millään tavoin.

Esimerkki 1: 2-fenvvliamino-4-metvvli-6-metoksimetwli-pv-rimidiinin valmistus /H 3 __NH— .f“\ (yhd. n:o 1) NCHjOCH,

Seosta, jossa on 7,5 g fenyyliguanidiini-vetykarbonaattia ja 7,4 g metoksiasetyyliasetonia, lämmitetään sekoittaen 4 tunnin kuluessa l00°C:seen, jolloin käynnistyvä hiilidioksidin kehitys vähenee reaktion edetessä. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan, sitten ruskeaan liuokseen lisätään 60 ml dietyylieetteriä, pestään 3 kertaa kulloinkin 20 ml:11a 98912 20 vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. 10,5 g öljyistä jäännöstä liuotetaan 140 ml:aan dietyylieetteriä ja lisätään sekoittaen 4,4 g 65-%:sta typpihappoa. Saostuneen nitraattisuolan suspensiota sekoitetaan vielä 20 minuutin ajan, suodatetaan ja pestään dietyylieetterillä. Seokseen, joka sisältää 11 g nitraattisuolaa, 80 ml dietyylieetteriä ja 60 ml vettä, lisätään sekoittaen 6 g 30-%:sta natriumhydroksidia, orgaaninen faasi erotetaan, pestään 2 kertaa kulloinkin 40 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. 8,7 g vaaleanruskeaa öljyistä jäännöstä kiteytetään 100 ml:11a petrolieetteriä (kp. 50 - 70°C), suodatetaan ja kuivatetaan. 8 g vaaleaa, beigeä kidejauhetta sulaa 59 - 60°C:ssa, saanto 92 % teoreettisesta suhteessa fenyyliguanidiini-vetykarbonaattiin.

Esimerkki 2: 2-(p-kloorifenvvliamino)-4-metvvli-6-metoksi-metvvli-pvrimidiini CHj . u_.

Cl—^ —NH—(yhd. n:o 70) χ·=·χ xn=·^ XCH2OCH3

Liuos, jossa on 6,4 g 4-kloorianiliinia ja 8,6 g 2-kloori-4-metyyli-6-metoksi-metyyli-pyrimidiiniä, saatetaan sekoittaen 5 ml:11a väkevää suolahappoa pH-arvoon 1 ja kuumennetaan tämän jälkeen 20 tunnin ajan palautusjäähdyttäen. Annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan, sitten ruskea emulsio tehdään alkaliseksi 12 ml:11a 30-%:sta ammoniakkia, kaadetaan 100 ml:aan jäävettä ja uutetaan 3 kertaa 1 kulloinkin 50 ml:11a etyyliasetaattia. Yhdistetyt uutteet pestään 50 ml:11a vettä, kuivatetaan natriumsulfaatin päällä, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. 11,8 g punaista öljyä kromatografoidaan 30 cm:n pituisen piihappo-geelipylvään läpi dikloorimetaani/dietyylieetterillä (3:2). Ajoaineen haihduttamisen jälkeen alussa öljyinen 98912 21 jäännös kiteytetään hiertämällä petrolieetterillä. Kiteytetään uudelleen di-isopropyylieetteri/petrolieetteristä (50 - 70°C), jolloin saadaan 9,8 g beigeä kidejauhetta, joka sulaa 57 - 59°C:ssa, saanto 74 % teoreettisesta.

22 9 8 9 1 2 O m kT) a VO o <M o -u o «-h r-. <n O 00 ιΛ cu ns — OJ O O (Τ' n* —< 00 -3* en on en vO cTi | \C 0Ί s0v)r»| ·*-< I >>· · · <3«Γ)00 τ—I flN ·«—J r—I *<“) ·> ·—) t—i ^ ··—) E « 00 ?0 li") rH *—4

^ :0 :θ , :θ , „ :0 Λ :cU

0 · N O (SI Q * «V O (SI Q m O d) Cl

O. C CO. CC C ^ nQ

cn j*. . aj c —( >> <U rH r—4 3 t** > 3 3 W0) O) 0)

X

~ y -JX» x x u - x x i

°· a£ U X «m U I X U MCM

^ I υ υ I ~ I υ x * ~ I xi u i u

'rt x ui I

5 v ' u Φ 0) ___ -.- __________________

CQ

I xoo OOOOW oo -V —____ ___ ec

X

N , , οι X Jj ±j 0< · υ I- u \ jfi' \ / ® « • · ^ (n ±} **"i m « Aj I II αί x x x I x x x ix

3SSE O U O * U U O O'U

X X

• -» J· j u υ

X

z----------

J?\ -H

• · <M U

I II οί χ χ xxxxx xi • · ιΛ Λ\ — fsj X <*

H

- y XXX xxxxx xt ♦ in c C3 > CD - '------- —--' —----- ‘

(0 O

c 0)

•U

,. ^ ·—I <n <n ec \o r-» oocn o

^ X

3 >·

—I

a 1-*

<TJ

23 98912 ο α o <<η tJ O ON O O —4 (U O —i O -t—i Π 00 n*% 00 Λ V) 00 ^ ιΛ h 9V 00 ιΛ lO \£ *h I i :o >»γν I >ν·>\^ I—( ^ >s, · Γ"* · *—) ΐΠ Ό «f—) «4 ·*—) ιΛ CO r^» ·»—ι — d"j c — 1—I · fW *-< · (ί ti · h · οι :o ·:θ^ :0*·^

^OG.:c»Q.C, a. <m Q

Ή *r-( · IM O · *1-1 N Q .Λ * C .n

«1 Jil-· C^M<0C ~Q l-l «M Q

3 C C 3 e [ti > tn tn 3 tn a

IM

T* m m

rt C ·« " (J II

^ I m I II» OU

j I r X X e· <m ;j—O m \ -r / in in

liJXO <m X " y I S · U XX

I - I CJ ^ X X CM CJ. IM IM IM

0 t O iXJ XI X U 5J

1 i i o o i i i i XOOOOOO O O O O to « w r—< >>

CL

•n ^ r·-! #*i m m ^ »n

X £ X X X X X XX X XX

g* a a a a a au a aa >, en *n »n

X X -H

n n λι a xxxxaxx xa x ix O O »n i i ««*> «n

^ X X -H

— χ cj cg a xxxaaxx xa x ix o O O <*"»

t I I

*3· ro m

O

e 0) i_|

w O —< (N <Ή ιΛ Ό 00 ON O

*—4 —g *-h ··* -»4 rH »"H (N

TD

J2 >- 24 96912 u ca (¾ <D 00 W ^ go O 00 M f’** tO O ' CO 00 CO ^ •H >>q 03 —' >%0 CO ^ >> 00 .,-, -r— -< .^vo a 'β e 'β --Ι ^ ^ ,1? cO »-η · · · *-η * · »—< · :ο :ο cO -u :ο -* :co :ο :c0 ^ :ο *“* ^ ο <υ <υ cO co ·Η·Η * ^ * * AJ υ W Ν Ω 4J N O fM O JJ Ν Ο Q rf\ γλ ^»03 C ·η C C *Η CC D 3 1¾ > μ (Λ β ε

*NJ

31 *·> 3J

υ ^ υ χ χ c «μ • - ο ο ο ιχ •5 2. X ^ "ΐ .» «» r* * u χαχ χ ^ χ ;_> χ χι ™ ij w u D <Μ Μ . „ ^ I y ^ χ χ ιο~ ιχυχχι uu u ιχ α ι u-o <> ι « 1 υ w ι χ χ χ

I I i>-U U

I I

χ ο οοο οοο οοοο -Γ-ί £ >·> >> ^ CL q, Λ *"> O m m « Λ «ν> Q m

« 3: ^xx XXX XMXX

u o-cju υυυ υο-ua o o -1 Γ-1 ·* -* <n tn

iT> «O

-" XX

^ O -H M <SJ

oi I XXX UXX X U X ;j ΧΊ I o o

ιΛ I I

-oi -ff ^ <”> «n «o

-HS S S S

~ C_) CJ —h ζ_3 pj <m QC I oss CJXO s^?s^>

CO I I I o O

<ί m ^ 1 | m co o c

0J

ti —I <N co <T U0vör>. 000NOr-t

,H CM CM CM CM CM CM CM CM CM CO CO

XI

JC

25 9891/ ο s »s s «sk s|, 3 a*» *5 s* \ *£§ ¢0 _ ^ ^ p f·^ « -u M ~ :θ "* :(TJ ^ ZJ :0 .. 3:0 ' λ: o ai (U ^ a H -t-l j6 * ·»· _ v ·» _ o. r;

tn ^ aj "l® *·(° aj ~_P < %P ta Λ Q

^ to -H = e -H <= - c e ~Q

tx- > CO CO 3 g c co 3

4J

r>j

^ n 3C

XI ~ λ X " O

ttJ rv) XX n U n XI

O O — *> o « «> X X fc. *n 0—0

•»Ο-'ll XI ΟΧ 0-0 O X I

06 nXXO t»X "ΙΟ «»n oj pj

X 0-0 I "O -> O - X X I-· X X "O X

0 <M XXXIX 0-0 O O XX o ~ X 0—0 0—0—0 I m I 0-0 nj

X O II X IX

01 o o

I I I

XOOOOOOOOO oo •r^ O.

o Λ Λ « Jj R rt rt Λ Λ ^ w

ai X X D. X Z X X X X XX

u u o u o o ™ u u au —i a en

-H ^ X

(Ni o O »g ai X x I XX ixxx ux

ΙΛ If) O

m tf)

-H X -H X

au a *·

ai X X | OX IXXX UX

co | ro O

^ I

co δ ——.

c a>

XJ

w esi ro uo \© o*. ao <?v O «-< cn ro ro co co ro ro co co ^ ^ T3 jr >-· 26 9 6 9 1 2 y ^ W <Ν <J\ ο 00 4* Μ Ό ιΛ ιΛ 01 Μ Ο Ό 00 •"-I 5 Λ >» -Ο I ->_ ι/ϊ

M S · —I · (•'I

'm‘d -¾ ~Q ~Q · <m Q

οι,ϋ c c ^ e

SMI) ·Η C C g C

> 0) „ £

U

*·* *>1 X »V

^ ϋ <-> CsJ m -H

XX XXX <« X Γ-.

XJ .n <n y «o ;j u x x (J

-* O XXIX —- JQ rg rg *n *ri 01 IM fg y—y—y o O *" U ~ | XX3J x X y I »g fJ X | X y ~ -i y r* C m y I <m x x y-o-y T x x y φ y

~ X y y I m y-y ι a. I

x y «μ ι xi o U I X U r-t ι u ι >, 05

X O O OOO OOWOOO

*J gj t- ki tl 01 ^ ^ m #»i *n oft *·) x ι xxx xxxxxi y »- yyu U y y <m y x y x ^ J- u u •n x —< M M cj

02 X X XXX XCJXXXI

ο m in

X « x —I

- O X w CJ

02 X O X X CJ xoxxxi * I o o

^ I I

m o c

(V

u CO «Ό ^ νΤ)Ν^Γ^ •W ^ -a· ^ -3· vg· ^3* ΙΛ i/*i cTi ΙΛ

TJ

.Π >-< 27 9 8 9 1 2 •υ ϋ rt rt o rt rt >» r^. rt •h ·*“) «n rt ^ ^ 10 rt :o rt -u *n :rt O rt · rt •i-< - H AJ Q, ^

rt W · U

>> rt 3 »-h -h fcu > B 3 rt rt x o

n* O ru C

X isj -> X I

O 2 ,pH ^ X O *H

^ I o τ «* cji x x ^ «

^XX rsi^X rfi «r* X »*» ^ O •'O X

J· X iXJ X O X ^ O X V λ» od p«j T υ w w <nj <m I ^ *-> j χ4->χΐ2 0 « ·* ο υ x « t-xxu p- υ-υ-υ

1 «> I X 0) *, , u x iXJ <m <y I

xxo-xx ^ ~ x -g

0-0 I ° O II X O O

T ^ O I ^ >s >> rt j rt

X O O OOOOOOO O OO O

•r^

ΰ r*' *J

U 2 WI

« £· '·«« »n m "> »-i S* «n X 4J ^ « a£ 1 x x x x ~ x ~ 1 xxxx »u o o o tr o o * o o o o = ° * O f, u 05 «Λ *Λ

X X

f\i cg N

Oi O X X X X X X X O X XX X

0 o

1 I

-s <r «Λ *>

X X

- fg M

oi U X XXXXXXvJ X XX X

o o » 1 ro ro o c rt -u

rt -<f <n ,0 r- oo On O ^ 0-4 ro <t ^O NO

.,-1 cO m indOininvovovo no no no ό *o jr >· 28 9 8 9 1 2 0 u

m to V

% 2 10 2 i Λ 2 o ^

(Q 4J 2L

Jd O .

·*"< *H Q- Q, W ^ .

>·» Π3 —» ,—j

> OO

if) if) •*4

r-H

>ϊ <-> >-» X w */>

f'J «"> I QJ m »*) 3J

X X XX X ·£ X X X ~ 0 ~ U-O O 0 O U -1 !J u

1 O *** I w> «s» r—^ ^ «£ £►<, ·λ O

» xxi xx <mxx^:^v^>,^co cc O « i j j X coo >> <vo co tn co x

I ->XJ I 1 iJtJcJ^BXJiXO

CO co -illX^UOlUCJcg

X X XX CJ'-' -jwXwX

V O tji-o I ^ I I o I o

II I p~> c-o I

U ^ <v >> ^ tn

CN

X O O OO O OOOOOOOTO

'H τΊ r~> £ >1 ^ ·>. 4J ?"> a; u >· *h o " m " 1 9· 1 ^ ij 3! X «*» m t*. m m m Ό m r>.

oi O. U IU X xxxxx^xx o ^ CJ CJ'^CJCJCJ^CJ'''' X o 0 o * 2 __£__________£___ rj =t X X XX X xxxxxxxx

»»I

X rH <Ή

- CJ O <J

et x x Oi x ixxxxxxx 1 -3· <*

O

e 0)

U

co oo σ* o —4 <n en <* iT) \c co <y^ ' h vO nO \Är>» r»*. r^r^r^r^r^rxor^r^

"O

SI

>4 H . , M».« 1.1« I I 4 ai 29 96912

•U

CU

<Λ *-Η «Τ3 π3 -U ^ Ο • γ·! · 01 ^ >, (0 fr· >

-> I

χ -> ο _

U X -t cj to —> n^X

-» «οχ χ xx ^ " x o w ^ x w y u <i y y « x u **

n uni «χιβ x u o x O

j χ I χ χ χ x y-o y u "i I «m u I

oi O Z X U 0-0 Ο I I X X X n n

— ___- rj rj (st «Ί N I 0—0 U X X

XX IXX X X X nX I n o o ο—υ u u y o o o-o χ i · I I I I I I I o

X O OOOOOOO OTOOO

c -Η -H

tr- I I I

m «-n m «rt ^ Λ #1 N rt tv Ä X XXXX (MXX xxxx o L?OOUO mo U trtO^rt u o u

<M

α: χ xxxxxxx xxxx

i“H

o ο; χ xxx I xxx xxxx 1 <r 0 c ω

1 I

r- o —< fM CO -» U"> O I"" 00 ty> O

.J 00 00000000000000 00 00 O' O'

XI

sS

98912

4J U (J

Q) 3 0 09 ~ * Μ *? .-I · a! <* Ό ta -u M O · •»^ ·Η CX O- 01 Jji .

>1 Π) 1-t ^

tn > 3D

οι oi <*» X «> D X <m <m U X -> X O U X H 31 m n υ m » y y ^ y x x C~XX*->U«r- y y -* I X y y y y .*—. »n >-i I /~i g

0£ f'CJ fj| I M <M 1MXXXXXXX

xi x ~ « x x x u y - y-o y y y

"’XyXXyyy I I I I I I

CD-y o o u >— I -w is» «s»

I ~ I I I I X X

x y y

0 I I

X O Oc/iOOOOOO wi ooo

«H

ιΛ I

^ ^ »»9 fs.0^1

CC X XX"XXX«s»X X XXX

υ u^uuuooo U ^ 0 u

N

»: x xxxxxxxx x xxx

^ «Ή **H W

- o a υ u cj to •. as xixxxixiixixi . <r ^ ro ^ ^ 0 c 0) 4—1 w Cs| ΓΟ^ιΛνΟΓ^ΟΟΟ'ιΟ —h cs ^ *H ^ o 000 Ό M N - - £ 31 98912

U

CU

03

•H

f—i

CO

cO -u x o •f-l ·Η 03 ^ >* «0 > «Λ XX <—< X ** ^ m ij ^ »H cm X SC 2· ^ ^ J- >r. U ii* O ^ Ο O ^ U O ^

-» >—». >% y—v X CM ^ CM CM Q .7 U* O O X

CC fM I ^ fM CM X N X X _£sJ y~V CJ CM ™ O

X wWxuUXOUX <m ^ X X I ο x ^ ο ι m u nä/ ο x x o u ^ w cj a> w xi o «sjcjo«m*m

XX I ·£ I CJ I X v I x X

0-0 o » o » o o * % ,,.

>1 U>

x o oooooo o OOOOOOT

H

sn >>

H - £* -H -H -H

Λ , P , , *> I

#-> *> χ *»»*·> f-> c»·» m rr r«* ρ- X r«· oc x x ~ x x x x x “ x x « X x CJ CJ CJ CJ CJ «> cj CJ ^ .λ <·> CJ CJ "i CJ ^ u u u >s tn

CM

Oi X xxxxxx X xxxxxx

<H J J W

- cj sq ea rt

• B& X I X X I X i X XXXXIX

-o--------------- c

QJ

•u .2 in io r~ oo σ' o —< <n co >a in io r~· oo

r0 O O O O O * —* F—* «—« —^ ·—· F*H

(—< f—4 M F—* r—4 »—4 —1 T“4 »"·4 F** f·* >-* 98912 rl

Si ™ to 00 <—· i .

Oj I—I

n) -ui :o

O

•H ~Q

m jsd >> «o c > »rt

-I I

O «> ro X Ui U Z

n—i o o a a -t o

X >r U rt Oli "I N lit rt <*t IU N

* 0X0 X-tctiO X X X X ^ O X

oc "'IINJCM ro X X (M CJ O IM O ro ro O

ϊ X O X -t o o O X I co O I XX ~

0-0 I O X X I ro O XI O O X

I I 0-0 XI O W | o i o i il X O OO O WOO o oooooo

*r4 c -H

I *r* I I

Λ ^ n λ fv J ro c· *1 |v jj m «vt

°< x XX X X ro X x XX ro X X X

OOO <*> OO J· O rt o o o o o o

CM

X XX X XXX X xxxxxx Ή Ui Ui - o a a o

: x XtXXXXIXXXIXIX

co ^ <n o Ö d)

oU

w ^ o CM CO iO sO r-. 00 O ^ CM

CM CM CN CM CM CM CM CM CM <N C"> CO CO

"O r“H i·^ r“* —^ p-H

x: >« ___ 33 96912

4J ^ O

0 ^ ° to 00 •H >v * 'f t—I --11° 1 rt ™ rt .u :θ

Ji o • r4 -w ·» Cu to ^ «-* u >v rt C ,—i h- > 3 to »n «VJ r—«

XX U XX

(_> O «VJ O U —I X Ή

O· «i «n χ «-v «vj j|| X «*» «*v O O U

-i «vj X x X O X X O cj x x «VI <vj rj

01 X U U <VJ«VJ(JC>I -v U U U X X X

UI I UXI «VJ «VJ X -x I IUUU

<vj «μ I U XX U—U fvi «vj «vi

XX I UUI XXX

U U II U U u

Il III

X OOO OOOOO c/JOOOO

H c C -H C

«n II «Λ I I I «O

»n 3^ <-n r*. σ> m m ·* «n <r X

et u X X XXX ^ X X X X X X N

o·**-» o O CJ ^^o*» u cj u υ o o (—(

<si CJ

a: xx x xxxxx x xtxxx «H f-4 rH <—* ~ υ o u. o o ; αίιιχχχιχιχχιχχχ o*i ro m ro o

P

CU

AJ

Λ CO ιΛ sO Γ^- 00 O O -h CM CO >3 ιίΟ

ro ro ro m m ro ro >3“ ^ -3 >3 «3 <T

γ, «—t *-* ^ 1—< r—I

««e >4 34 98912 CJ ϋ o o <V CO o M 00

•H | I

Ό 00 β 00 J1 cd u ^ o •H ·Η CX> O, w · >» <d f-H i-(

fc > a D

en a» #n 3J <*>

Z X X N ·>-· X

"> u y u *n u »i <-i « <j x

m N I O »Λ O ^ ^ O O

J X CJ X X O (M X O X CM -U ^ U CM S

X U tMiMCJ I x CJ rj rj X tn (M X O

I XCJ M cm o I XCJWX-^XCJ ro uixxtM ui noJocmx I U U X I X I £ I X u

I I U U O UI

. 1 S 1 >> n X ooooooooooooooo *r^ r-^ e e _ cg; II λ 1 o λ »i λ ^ m j r> **i f* v i»> ei xxxxxxx~xxxxx£x u-»u«u uuu u <> ir u u u u

Jc! >, en Ή H ««4 *-4 CM U u u u u u

αέ IXIXIXXXIXIXXXI

*4 ^ < <4 -4 »·» i-H »-H m »-H «*» - öu a o x öu o u.

; OiUXtXIXOXUXlXXXU

I m m i im I

rö C**l o e ai i-i CO Γ·*· 00 ^ O CM <**) r·* 00 <7^ O *-h •r-l ^*^<^ιΛ»0»Π4ΛιΟ»Λ»Λ4Λ*ΛιΛ\ΟνΟ r»H i—H *·»< i—< »»H »““< £ 35 9 8 9 1 2 m <υ (Λ ^ «r-ί ^ * «—· ·«“! ~ Π3 f—i n) ->-> :o * _ .* O ~a

•H -H C

V) ^ >> <0 >

<M

»h X

X X O X X

Z^junOO " <

<s< fil X IV ·η «m « λ £·. >" X

^ ~x"xou5xxxi*-x^ X O

X X^JI «MivjrjcgrvOiJC^*^^ ^ * UI rjCJXXXCjM-t-«!JX I w

n X I Ο O O I X XIU X

x ij lii u o i o

<j i il I

X OOOOOOOOOWOOO o o

c c ^ C

n I | O. Ό I

λ X t»i c» « r- n O X n <*> « Γ"

fas WXXXXXXX I-1 MXXX X X

υο-cjuuu ">

u O O U

I-^ ♦ 05 a: xxxxxxxxxxxxx a= x

M M

Cx^ mm f*> ^ 33 2C X 33 33 ön Gfc· qs xuxuuxxaxxui i x x • O II O 1 <τ -3 i I ^ -<r ^ o c <u h! ίΝΐί^^ιΛνβΓ^Χ^Ο·—^ ^ ^ vOvO^OvOs.ovO^^öf-^^r^r^n*» r-« r·*· ^ r·* .—* r-H »—< i—< f—< f—I ψ-4 r—« »"* >—' ^

X

36 98912

•U

<11 « Ή r—i <β td ο M o •H Ή <0 .id >. <d Pn > *r> fsi X cg

—< X fi X rg X

O O X X O - o « o rv tv * xx xlllxxxxixox^x o-a

as O O — O O 60 ~ο 0—0 o N O X M I

nmXXmOOI t I— X I O O ™

X X 0—0 XII to o N I X

o o i o xix o

·· I O O I

I I

X o o o oooo o o o o o o o

**-T *H

»—I *-H

>- e c c c e ai i i a i i

Of* **> m ^ ^ s O n r«. a os n x x xxxx x xuxxxx CJ <-> o. u »n O m o u υ υ o o o 1—4 -b£ ^ ^ tn • (Λ en

«VJ

at XX X XXXX X xxxxxx (m 4/i m

ÖU X *-» X

— X Öu <sj o cm

Oi XX CJ I X X U X XXiXOX

• O O cm O

I I I

*3· ·* o e a>

^ r** oo ^ o ·—« cm en st inor^oo^O

* r^r^. r- 00 00 CO 00 00 00 OO OO 00 00 O' Ό ^ ^ ^ ^ t ^ ^ t

X

>* 37 98912 u oo e> o oj <n » ° in —* «Λ ^ ,H vC 'Λ Ό S 4J ~ 2 £

O

co ** Q , , ^ i—( r-i > 3 3 co co <·>

X

u *->

X O X

1J (M CJU- «- w. f| χ <-> ^ j· &L.xuyx~<v>xxxxx x x 0C o <-j I «cJJXXOCJ-sJOiJ u u MUmXIUOIIIII I t x I x cj ~ 1

0 C_> O X

1 I rj !_>

X I

υ X oooooooooooo o o

•M

>> >·> a c ·-—-· ^oi \ / ^1 fv «*s Λ Λ Λ ^ ^ cc υχο.χχχχΰ-χχχχ-’Ι x CJOU "UUUCJUUXl o -. u

Ji >.

CO

tn **ϊ

N X —I X

CC XXXXXXXXXUX CJ X u

I I I

<r <r <*>

M

fc- irt X ^ I Ή X —t O x

*-« CM (Jl «M CJ (I* Jfc, Csl ^ CJ

: asuixuxxixii&ucjxo O CM © CM CM Cl O I 1

li o CM CM

«^· I

o c <u u ^ »-HCMm^«/^sOr>*CO^©^CM <"0 ‘Jj o o

^»-.f—ICMCNCN CM CM

£ 38 98912

D

o (J CO o o ·*-* o O o o

s — - ® O

w j*) \ r-% •'l i — i i ri o o \o σ' *0 cO —« n·* ιΓι

03 ij O

• ^ · rH Q* Q* Ci* ex w ^ · · (¾ 1—4 i—H r—i *—<

Ci» > 3 3 3 O

W M CO CO

^ <·Ί *·» '•’l **"> m xxxxx x xx x xxxxx °- uuuiju u uu o υ-υ^υυ

I I I I I I II I I I I I I

X OOOOO O O O O OOOOO

• ' — · · ' Il · O

m ^ *-1 <"> / n m \ / m m & xxxxx o—· x x &<— · x x t«, x x o υ u cj o j o u j uuuuo

~ S

«« b« X O

Oi X I X O X X ox x xxxxx

I I

U.

<~4 *r^ -*H

**» y *n λ | | fc«UX ιΉ X ÖU rv fv

«CjuU-UCQO 0«v» CJ X X

; oCiJij^XiQjxQm X ^ m <%j <s» fcu m o icjx o O I I t O m cm <* i _ <* o e ai u

tn iD \C r*+ CO O i-*<N4 CO -sj ιΛ r-*· OO

♦r-t OOOOO —‘ ^ -o (NJ <N <N <N Os| <N CM CM Cv» CvJCMCMCVJCsl

X

>< 39 9 8 9 1 2 UJ O - ο) » ^ „ in r» -1 “ 'f is " >, *

«A

mu ^ :θ :θ

Λ O

-rH O. * — ^ Q

03 . ~ Q ~ α >, <fl ·~< c c 6u > 3 (Λ «Λ j ^ ^ «—i *1 *^· «*» **> *"* a: x x x x x ™ x x x x xx x

UUUUCJUCJ U C_> CJ CJCJ CJ

I I I I I I I I I I III

xooooooooo o o o o m

•H -H X

U O o

”» - <" \ / T

Cu, X --- ----- m *> QJ m m c»i m \ / i*' i*i \ / CC X ~ X X X X X "O X U— · XX *

CJÖUOUCJUCJXXCJ " UU I

u u-o x I I

I I

n

**> m <*i »—H JE

N x x x CJ u __ 01 υχχυχαι x i x xx x I I I f» tn ό <τ <r «S» O m »» ·«

<Ή JC i«h 3E *-H ** «Ή 35JC

~ U OUOOX O ^ _

; C* I X ™ I O I O X I X O O X

rs» pu m | cm \ cm il a rs» <n m ro 0 ____ 5 c 0) u OT ^ O ' <N <0 ^ tn sO r- 00 Os O *-· t-^csirs»<s4<N4rs4fM <n rs» rsi <sj<o <o 2 (N M M <N (N iN (N rsj rs» rsi <N4tNi £ 40 9 8 9 1 2 υ u ο <ό 0) Γ"*» (Τ' ο) νθ •h I ^ ιΛ r-l ΐΓ) «r-) · CO vO f—ί —« cO «u :0

^ O

•H a

« ·* * ~Q

>·* <0 »—I c

F* > D

en *** m »n «“i **> m

·» X XX

& XXXXXX«XOUO o u o ouooouuoi i— i i i i I I I I I I I i

X OOOOOOOOOOO O OO

as xxxxxxxxxxx X XX

uouooaoL?cjcjo u rs) <\i pu m Ui ^ Ch «u. h. xx cq öuxoa o: ιχιχυοχχιχο a ii lO iTs OO | O ι/Ί <i

Il ιΛ | -» <t •τλ | «Λ «O rs) m r- »n χ »-H *n #n X »H (ju ^ m χ m - &-XXrsjCJXiJursiyxti« X ;j U.

oi i -ουιυουιου o o u

• O I I (M | | I (M o I I II

O <N <N <N <N I<O<N<N<NI

I <N

O

e

<D

i-i <n <Ν<0<*ιΛ'ΌΓ’>·»00^'0'—'<N CO *^· ιΛ • H COCOCOcncOCOcnoO^-^-tf <r ^

T3 <N<N<N<NCN<N<N<N<N<N<N Csl <N<N

JC

>< 41 98912 ο

O

o m \o cm oo

4j o o m O flO

0) 00 _< rsi ON —· O) r* | sO ^ •H I ^ i-H ιΓϊ O ·*—> ^ *»"» *"* **""i 1—4

(0 r>. »-4 ,—4 <—J ,—I

qj u :o ·· :θ ·· :θ ··

*r-( .*-< Cu O- *lO ** Q

CO ^ · ♦ C C C

>% <Ö H < tn > 3 3 co co »i *»> r—] λο *»·. »n »»·> r”) -»xxxxxxx xxxxxxa: ai o cj o υ uocj

I I I I I I I I I— I I III

X ooooo O O ooo o o o o

X -HM

O u ^

**\ r*\ *·\ f~i **) r*> fg m m ^ n M ^ O

« XXXXX X X XXX X XXX

OvJOCJO U CJ O CJ CJ u uuo T i |

Id «Ή

Mb.e u a. x o t*.

as iixxxxx u cj i x ixx -»-ai I i -a ro -a iT> <o -H **> <H -» -1 —1 —» -% -oxiJ-xhH x -H X x i»- n _

X lUOUtJXCJ ;j U O X IIX

‘ m i t i i i lii r-ι -a <N -» rO m ro <n <N oh o c ai ^ »er^OOCi'O —I 04 m -» ιΛ SO 00 <7- U"> ι/Ί d") Μ"ί sCi ιΛ ιΟ U"l

CM<NCSI<N<N <Ν CM CM CM CM CM CM CM CM

J= 98912 g <r

- .i- * S

«e r-l ^ 2 H U :θ _ :o * O -

•H

CO " >* «j ·« ~

Γτ. ·> rt -1 ini -J

^ C c *·- ""i »> .·**»·> m <*-, -n *·> - Ι-Ί

“i XXX X ~ X X I X XXX X

ujij υ u c_> o u o- u u ;j o

III I I I I I I III I

X O O O OOOO O O OOO o m

X

X -_ Wi V_ (u O · · 0Q *·ί « — · m «"IN « N Λ « u\ / N H »n *") \ /

Oi XXX XXXX 0O-. X ϋ X X u*—·

000 OUOCJ 1 U U^JCJ I

i i lii I

— —l M μ

M X CJ ö- ffl X

ΟίΟΙΧ ΙΧΧΙ XX XXI X

1 ΐΛ n J~\ ιΛ

«tm m m W W

-XX XX® ffl«

. OiUUX UXUI XX XII X

Il I I <NI ro INI

rO <vi <sj <M

- c 0) u 01 O ·— <N (Ό st ιΛ vC o~ oo <t> o —i cn • H sO \0 \Ö \D vO vO Ό so Ό ,o r** r»*. Γ**

Ό CM fSI <N <NICN<M<NJ <M CM <M<M<N <N

JZ >* 98912

4J

O » ίΛ ^ Ο »—Η ·<“) «Ο «3 ·—< · cO -u :0 — ^ Ο •γΗ ·ι-Η ·· a Ji ^ _

^ π) n Q

tn > C

• γΗ γ—I · 1—* .λ I—I ·η «» *>

J X - " - -> ” '-ι >, X -ι X X

0£ Ο. m X X X X X X >ν ^ X i-> Ό odocj υ ο υ --1-1 υ ij ι ι

Mil I I I I I d I I

Ou JO

o o

r—< r—I

Λ! X

X X

U5 W

X ooo o o o o ooooo o ϊ V ¥ «

H · — « rn — · » ' - · I

o \ / \ / \ / «* ·--V

*·> *»ί eg « m · rt **i N fr *«ί \ / « XXX ”1 X I xxxxx ♦ uoo Ixl a I ουγου | -H ^ m o x u x ai xxi x xxxuxxiox m ι ι-n o cn ι ro

/—< »·> i—t X

- o u x u u οέχχι x xcoxoxxiox . CM 1( CM (

CM CM CM

O

h a) rn <r> <r .n v£> r» 00 ON o^-<n<^o ό “· r- <-» r~- r-~ ooooooooao 00

CNI <NI CM CM CM CM <N CM CM CM CM <\l tN

Λ 44 98912 u 0> en • ^ f—<

cO

fO 4-J ^ O

•fl

en ^ t\J

Cu > •n ^ m ^ m m m m m m /J3: x x x xnx x xxxx °=o υ υ υ υ υ υ υ- υ υ υ ·υ I I I i « i — · i i i i

X O O O O OOO O O O O O

λ « mm

—< -H XX XX

ου υ υ υ υ \ / __ u \ / Λ ^ W\ / « —ν\ / *-π ν \ / FI (η dc χ οο-. χ ο-· χχχ . χ χ χ χ υ |υ | υ υ υ j υ υ υ υ ~ υ χ χ &- xxu.u, αίι χ υ χ υχι χ υυιι ο I I ιη I I -3· -Ο ίτ -3 ιn <t m **> m •-υ χ χ χ υ ι*. u.

«ι χ υ x υ x u. χ υοιι

<M I I I ι ι Cl <VI

<VI CO <N (VI ΓΟ o c <u </jvO r-» 00 O' 0-h<N rO <y u") r- < H 00 00 00 00 O' O' O' O' O' O' O' O'

-0<N <%i <Si fN CM CSJ CN <SJ (N (N (N (N

x: >< 45 98912 4J Φ CO •H r··i «3

cQ 4J ^ O

en ^ >s rt fr. > *\~7* g"l · *Λ »T> >Λ

.» rt rt 2C ^ I ί*' X X X

o; X x cg x I X<S1X<M<VJ

CJ O O O o _o u ;j u

I Iti I I I I I

X O OOO OOOOOO

« m Ή -H X fr

X U O U CO

fr. > φ \ / / I

\ / I ·-- --* --- •-- ·—· \ / - \ I \ / rt \ / \ j m · rt «fv j rt O— · rt rt os . w\| x x x \| x " | xx

CO-. U Ό O-- O X I O O

1 I I

«VJ

CC X XXX xxxxxx rt rt rt rt (x. (a* rt £b U* CJ i*- CJ>

Oe x xux OXOXJI

. I i I <*sj ro ^ o e 0) 00 σ\ O <-* esi ro <j <r, sC r-

.J O' O' O O OOOOOO

^ esi esim m m r^mrr>mro x; >< 98912

U

0)

CO

•p^

I—I

id

Cd 4J

X o Ή *ri tO J4 >, to > I··» ·"! *>1 —1 —| — — —^

XXX X X X X X

CJUD

I I I l I I — I I

X OOO OOOOO

i- X X X —I —I wx

WiW « u CJ U u U OQU

« « \ / \ / - \ / \ / \ / ·» · · I · · - - « · « /? ·-—-· "> \ / \ / «·> —<\ / ”< \ / « \ / X U—· U—· X U—· X ·

j u x I x I I I

r-1

I- XX

~ oa cj u

oc XIX XOXOX

Ά I I

>n j-i

u XX

- ea u o οίχιχχοχοχ

tN I I

CN fl - - c 01

U

m oo ON o rtfNim-iiTi **"1 O rH i—i I—I i—1 i—l i— ro m m «n r-i

X

47 98912

U

O

CO

•rl

H

cd

Cd 4J

^ o CD Ja! >> <0 > • - - · <·*, * s X o o m

X X

u a \ / ♦ « "» " >-\ / oi X tö-·

° I

Oi X X

m

r+ CU

ai o x i

CM

O

d a)

-U

03 2 ^ '-3 ^ ^ ίχ 98912 48 2. Valmistusesimerkkeiä nestemäisille kaavan I mukaisille vaikuttaville aineille f% = painoprosentti) 2.1 Emulsio-konsentraatit a) b) c) taulukon muk. vaikuttavaa ainetta 25% 40% 50%

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 5% 8% 6% risiiniöljy-polyeteeniglykolieetteriä (36 moolia etyleenioksidia) 5% tributyy1ifenoyy1i-polyeteenig1yko1i- eetteriä (30 moolia etyleenioksidia) - 12% 4% sykloheksanonia - 15% 20% ksyleeniseosta 65% 25% 20% Tällaisista konsentraateista voidaan valmistaa laimentamalla vedellä halutun konsentraation omaavia emulsioita.

2.2 Liuokset a) b) c) d) taulukon muk. vaikuttavaa ainetta 80% 10% 5% 95% eteeniglykoli-monometyyli-eetteriä 20% - - polyeteeniglykoli MG 400 70% - - N-metyyli-2-pyrrolidonia - 20% - epoksidoitua kookospähkinäöljyä 1% 5% bentsiiniä (kiehumisrajat 160-190°C) - - 94% (MG = molekyylipaino)

Liuokset voidaan käyttää erittäin hienojen pisaroiden muodossa .

M.-.: Ut.i Ut 1:14*·' 98912 49 2.3 Granulaatit a) b) taulukon mukaista vaikuttavaa ainetta 5 % ίο % kaoliinia 94 % korkeadisperssiä piihappoa 1 % attapulgiittia - 90 %

Vaikuttava aine liuotetaan metyleenikloridiin, suihkutetaan kantoaineen päälle ja liuotin haihdutetaan tämän jälkeen tyhjössä.

2.4 Pölvtvsaineet a) b) taulukon mukaista vaikuttavaa ainetta 2 % 5 % korkeadisperssiä piihappoa 1 % 5 % talkkia 97 % kaoliinia - 90 %

Sekoittamalla tehokkaasti kantoaineet vaikuttavan aineen kanssa saadaan käyttövalmiita pölytysaineita.

Valmistusesimerkkeiä kiinteille kaavan I mukaisille vaikuttaville aineille f% = painoprosentti) 2.5 Ruiskutusiauheet a) b) c) taulukon muk. vaikuttavaa ainetta 25% 50% 75%

Na-ligniinisulfonaattia 5% 5%

Na-lauryylisulfaattia 3% - 5%

Na-di-isobutyylinaftaliinisulfonaattia - 6% 10% oktyylifenolipolyeteeniglykolieetteriä - 2% - (7-8 moolia etyleenioksidia) korkeadisperssiä piihappoa 5% 10% 10% kaoliinia 62% 27%

Vaikuttava aine sekoitetaan hyvin lisäaineiden kanssa ja jauhetaan hyvin sopivassa myllyssä. Saadaan ruiskutusjau- 98912 50 he, joka voidaan laimentaa vedellä halutun konsentraation omaaviksi suspensioiksi.

2.6 Emulsio-konsentraatti taulukon mukaista vaikuttavaa ainetta 10 % oktyylifenolipolyeteeniglykolieetteriä 3 % (4-5 moolia etyleenioksidia)

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 3 % risiiniöljypolyglykolieetteriä 4 % (36 moolia etyleenioksidia) sykloheksanonia 34 % ksyleeniseosta 50 % Tästä konsentraatista voidaan valmistaa laimentamalla vedellä halutun konsentraation omaavia emulsioita.

2.7 Pölvtvsaine a) b) taulukon mukaista vaikuttavaa ainetta 5 % 8 % talkkia 95 % kaoliinia - 92 %

Saadaan käyttövalmis pölytysaine, jossa vaikuttava aine on sekoitettu kantoaineen kanssa ja jauhettu hyvin sopivassa myllyssä.

2.8 Suulakepuristettu aranulaatti taulukon mukaista vaikuttavaa ainetta 10 % N-ligniinisulfonaattia 2 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % kaoliinia 87 %

Vaikuttava aine sekoitetaan lisäaineiden kanssa, jauhetaan ja kostutetaan vedellä. Tämä seos suulakepuristetaan ja kuivataan tämän jälkeen ilmavirrassa.

98912 51 2.9 Päällystetty aranulaatti taulukon mukaista vaikuttavaa ainetta 3 % polyeteeniglykolia (MG 200) 3 % kaoliinia 94 % (MG = molekyylipaino)

Hienoksi jauhettu vaikuttava aine levitetään tasaisesti sekoittimessa polyeteeniglykolilla kostutetun kaoliinin päälle. Tällä tavalla saadaan pölyttömiä päällystettyjä granulaatteja.

2.10 Susoensiokonsentraatti taulukon muk. vaikuttavaa ainetta 40 % etyleeniglykolia 10 % nonyylifenolipolyeteeniglykolia (15 moolia etyleenioksidia) 6 % N-ligniinisulfonaattia 10 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % 37 %:sta formaldehydin vesiliuosta 0,2 % silikoniöljyä 75-%risen vesiemulsion muodossa 0,8 % vettä 32 %

Hienoksi jauhettu aktiivinen aine sekoitetaan perusteellisesti lisäaineiden kanssa. Näin saadaan suspensiokonsent-raatti, josta voidaan valmistaa halutun konsentraation omaavia suspensioita laimentamalla vedellä.

98912 52 3. Biologiset esimerkit

Esimerkki 3.1: Vaikutus Puccinia graminista vastaan vehnässä a) Jäännössuoiavaikutus

Vehnäntaimet ruiskutettiin 6 päivän kuluttua kylvämisestä vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutus liemellä (0,02 % aktiivista ainetta). 24 tunnin kuluttua käsitellyt kasvit infektoitiin sienen uredospori-suspensiolla. Inkuboitiin 48 tunnin ajan 95 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja n. 20°C:ssa, minkä jälkeen infektoidut taimet sijoitettiin kasvihuoneeseen n.

22°C:ssa. Ruostepilkkujen arviointi suoritettiin 12 päivän kuluttua infektoinnista.

b) Systeeminen vaikutus

Vehnäntaimille kaadettiin 5 päivän kuluttua kylvöstä vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruisku-tuslientä (0,006 % aktiivista ainetta maa-alan suhteen).

48 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen uredosporisuspensiolla. Inkuboitiin 48 tunnin ajan 95 -100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja n. 20°C:ssa, minkä jälkeen infektoidut taimet sijoitettiin kasvihuoneeseen n. 22°C:ssa. Ruostetäplien kehityksen arviointi suoritettiin 12 päivän kuluttua infektoinnista.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä on Pucciniaa vastaan hyvä vaikutus (tautia esiintyi alle 20 %:ssa). Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100-%:isesti Puccinian aiheuttamaa tautia.

98912 53

Esimerkki 3.2: Vaikutus Phvtophthoraa vastaan tomaatintaimissa a) Jäännössuoi avaikutus 3 viikon kasvatuksen jälkeen tomaatintaimet ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruis-kutusliemellä (0,02 % aktiivista ainetta). 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet käsiteltiin sienen sporangiosus-pensiolla. Sienitaudin arviointi tapahtui sen jälkeen, kun taimia oli inkuboitu 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 20°C:ssa.

b) Jäännöksen parantava vaikutus

Tomaatintaimet infektoitiin 3 viikkoa kestävän kasvatuksen jälkeen sienen sporangiosuspensiolla. Inkuboitiin 22 tunnin ajan kosteuskammiossa 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 20°C:ssa ja sitten infektoidut taimet kuivatettiin ja niille ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutuslientä (0,02 % aktiivista ainetta). Ruiskutuspäällysteen kuivumisen jälkeen käsitellyt taimet laitettiin jälleen kosteuskammioon. Sienitaudin arviointi suoritettiin 5 päivän kuluttua infek-toinnista.

c) Systeeminen vaikutus

Tomaatintaimille ruiskutettiin 3 viikkoa kestävän kasvatuksen jälkeen vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutuslientä (0,002 % aktiivista ainetta maamää-rän suhteen). Pidettiin huolta siitä, että ruiskutusliemi ei tullut kosketuksiin taimien maanpäällisten osien kanssa. 48 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen sporangiosuspensiolla. Infektoituja taimia inkuboitiin 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 20°C:ssa, minkä jälkeen arvioitiin sienitaudin esiintyminen .

98912 54

Taulukon mukaisisilla yhdisteillä on Phytophthoraa vastaan hyvä vaikutus (tautia esiintyi alle 20 %:ssa). Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100-%:sesti Phvtophthoran aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.3: Vaikutus Plasmopara viticolaa vastaan viiniköynnöksissä a) Jäännössuoiavaikutus 4...5-lehtisessä tilassa viiniköynnöksen taimet ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (0,02 % aktiivista ainetta). 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen sporangio-suspensiolla. Inkuboitiin 6 päivän ajan 95 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 20°C:ssa, minkä jälkeen sienitauti arvioitiin.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä on Plasmoparaa vastaan hyvä vaikutus. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100-%:sesti Plas-roaparan aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3:4: Vaikutus Cercospora arachidicolaa vastaan maapähkinäntaimissa Jäännössuoi ava ikutus 10 - 15 cm korkeat maapähkinäntaimet ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutus-liemellä (0,02 % aktiivista ainetta) ja 48 tunnin kuluttua ne infektoitiin sienen konidiosuspensiolla. Infektoi-tuja taimia inkuboitiin 72 tunnin ajan n. 21°C:ssa ja suuressa ilmankosteudessa ja tämän jälkeen ne sijoitettiin kasvihuoneeseen, kunnes esiintyi tyypillisiä lehtitäpliä. Fungisidisen vaikutuksen arviointi suoritettiin 12 päivän kuluttua infektoinnista perustuen esiintyvien täplien määrään ja kokoon.

98912 55

Taulukon mukaisilla yhdisteillä oli Cercosporaa vastaan hyvä vaikutus (tautia esiintyi alle 20 %:ssa). Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin l00-%:sesti Cercosporan aiheuttamaa tautia.

Esimerkki 3.5: Vaikutus Venturia inaeaualista vastaan ome-nantaimissa Jäännössuoi ava ikutus

Omenanpistokkaita, joissa on 10 - 20 cm pitkiä uusia versoja, ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (0,02 % aktiivista ainetta) . 24 tunnin kuluttua käsitellyt taimet infektoitiin sienen konidiosuspensiolla. Taimia inkuboitiin sitten 5 päivän ajan 90 - 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja sijoitettiin 10 päivän ajaksi kasvihuoneeseen 20 -24°C:ssa. Rupisuus arvioitiin 15 päivän kuluttua infek-toinnista.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä oli Venturiaa vastaan hyvä vaikutus. Esim. yhdisteet n:o 1, 10, 38, 59, 231, 262, 276 vähensivät Venturia-taudin alle 10 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100-%:sesti Venturian aiheuttamaa tautia.

Lisäksi keksinnön mukaisia yhdisteitä verrattiin rakenteellisesti lähimpään tunnetun tekniikan tason (DD 151 404) mukaiseen yhdisteeseen, jolla on kaava 98912 56 CH3 0-0 ch3

Vaikuttavan aineen pitoisuus oli 0,002 %. Yhdisteet 1, 2, 5, 7, 10, 38, 231 ja 256 vähensivät rupisuuden 0-10 %:iin. Julkaisun DD 151 404 yhdiste vähensi tautia 10-20 %:iin.

Esimerkki 3.6: Vaikutus Botrvtis cinereaa vastaan omenissa Jäännössuoiavaikutus

Keinotekoisesti vioitettuja omenia käsiteltiin siten, että vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruisku-tuslientä (0,002 % aktiivista ainetta) tiputettiin vioittuneisiin kohtiin. Käsitellyt omenat ympättiin tämän jälkeen sienen itiösuspensiolla ja inkuboitiin viikon ajan suuressa ilmankosteudessa ja n. 20°C:ssa. Arvioinnissa laskettiin pilaantuneet vioittuneet kohdat ja tästä johdettiin testiaineen fungisidinen vaikutus.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä oli Botrvtistä vastaan hyvä vaikutus (tautia esiintyi alle 20 %:ssa). Siten esim. yhdisteet n:o 1, 3, 7, 10, 38, 59, 231, 256, 262, 268, 276 vähensivät Botrvtis-taudin 0-5 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoiduissa kontrollitaimissa oli sitä vastoin 100-%:sesti Botrvtisin aiheuttamaa tautia.

Verrattaessa keksinnön mukaisia yhdisteitä esimerkissä 3.5 mainittuun tunnetun tekniikan mukaiseen yhdisteeseen, vähensivät yhdisteet 1, 2, 5, 7, 10, 38, 138, 231 ja 256 Botrvtis-taudin 0 %:iin. Tunnettu yhdiste vähensi taudin 20-40 %:iin.

98912 57

Esimerkki 3.7: Vaikutus Ervsiphae araminista vastaan ohrassa a) Jäännössuoiavaikutus N. 8 cm korkeille ohrantaimille ruiskutettiin vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistettua ruiskutuslientä (0,02 % aktiivista ainetta). 3-4 tunnin kuluttua käsitellyt taimet pölytettiin sienen konidioilla. Infektoidut ohrantaimet sijoitettiin kasvihuoneeseen n. 22°C:ssa ja sienitauti arvioitiin 10 päivän kuluttua.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä oli Ervsiphaetä vastaan hyvä vaikutus. Siten esim. yhdisteet n:o 1, 5, 6, 10, 38, 59, 135, 175, 231, 262 vähensivät Ervsiphaen aiheuttaman taudin alle 20 %:iin. Käsittelemättömissä, mutta infektoi-duissa kontrollitaimissa esiintyi sitä vastoin 100-%:sesti Ervsiphaen aiheuttamaa tautia.

Verrattaessa keksinnön mukaisia yhdisteitä esimerkissä 3.5 mainittuun tunnettuun yhdisteeseen aktiiviaineen pitoisuuden ollessa 0,006 %, vähensivät yhdisteet 1, 2, 5, 10, 38 ja 231 aidon kasvihomeen aiheuttaman taudin 10-20 %:iin.

Tunnettu yhdiste vähensi tautia 20-40 %:iin.

Esimerkki 3.8: Vaikutus Helminthosporium aramineumia vastaan

Vehnänjyvät saastutettiin sienen itiösuspensiolla ja kuivatettiin jälleen. Saastutetut jyvät peitattiin testiaineen ruiskutusjauheesta valmistetulla suspensiolla (600 ppm vaikuttavaa ainetta suhteessa siemenien painoon). 2 päivän kuluttua jyvät laitettiin sopiviin agarmaljoihin ja neljän päivän kuluttua arvioitiin sienikolonioiden kehitys jyvien ympärillä. Sienikolonioiden määrää ja kokoa käyte-tiin testiaineen arvioimiseksi. Taulukon mukaiset yhdisteet estivät pitkälti sienitaudin (0 - 10 %).

98912 58

Esimerkki 3.9: Vaikutus Fusarium nivalea vastaan

Vehnänjyvät saastutettiin sienen itiösuspensiolla ja kuivatettiin jälleen. Saastutetut jyvät peitattiin testiaineen ruiskutusjauheesta valmistetulla suspensiolla (600 ppm vaikuttavaa ainetta suhteessa siemenien painoon). 2 päivän kuluttua jyvät laitettiin sopiviin agarmaljoihin ja neljän päivän kuluttua arvioitiin sienikolonioiden kehitys jyvien ympärillä. Sienikolonioiden määrää ja kokoa käytettiin testiaineen arvioimiseksi.

Jyvissä, jotka oli käsitelty vaikuttavana aineena taulukon mukaista yhdistettä sisältävällä ruiskutusjauheella, oli sienikolonioiden kehitys lähes kokonaan eliminoitu (0-5 %) .

Esimerkki 3.10: Vaikutus Tilletia cariesista vastaan

Ohranjyvät saastutettiin sienen itiösuspensiolla ja kuivatettiin jälleen. Saastutetut jyvät peitattiin testiaineen ruiskutusjauheesta valmistetulla suspensiolla (600 ppm vaikuttavaa ainetta suhteessa siemenien painoon). 2 päivän kuluttua jyvät laitettiin sopiviin agarmaljoihin ja neljän päivän kuluttua arvioitiin sienikolonioiden kehitys jyvien ympärillä. Sienikolonioiden määrää ja kokoa käytettiin testiaineen arvioimiseksi. Taulukon mukaiset yhdisteet estivät pitkälti sienitaudin (0 - 10 %) .

Esimerkki 3.11: Vaikutus Colletotrichum lagenariumia vas-*. taan kurkuissa (Cucumis sativus L.1

Kurkuntaimet ruiskutettiin 2 viikkoa kestävän kasvatuksen jälkeen vaikuttavan aineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (konsentraatio 0,02 %). 2 päivän kuluttua taimet infektoitiin sienen itiösuspensiolla (1,5 x 105 itiötä/ml) ja inkuboitiin 36 tunnin ajan pimeässä 98912 59 23eC:ssa ja suuressa ilmankosteudessa. Inkubaatiota jatkettiin sitten normaalissa ilmankosteudessa ja n. 22 -23°C:ssa. Kehittynyt sienitauti arvioitiin 8 päivän kuluttua infektoinnista. Käsittelemättömissä, mutta infektoi-duissa kontrollitaimissa esiintyi 100-%:sesti sienitautia.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä oli hyvä vaikutus ja ne estivät taudin leviämisen. Sienitauti väheni 20 %:iin tai tämän alle.

Esimerkki 3.12: Vaikutus Sectoria nodorumia vastaan vehnässä Jäännössuoiavaikutus 7 päivän ikäiset vehnäntaimet ruiskutettiin valmisteeksi muodostetusta aineesta valmistetulla ruiskutusliemellä (konsentraatio 0,02 %) ja 2 päivää myöhemmin ne infektoi-tiin Septoria nodorumin konidiosuspensiolla (400.000 koni-diota/ml lisäämällä 0,1 % Tween 20:tä kostutusaineeksi). Inkuboitiin 2 päivän ajan kasvihuoneessa 20°C:ssa ja 95 -100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja sitten testi-taimet sijoitettiin kokeen loppuun asti peittämättöminä kasvihuoneeseen 21°C:ssa ja 60 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. Sienitaudin arviointi suoritettiin 7-10 päivän kuluttua infektoinnista.

Käsittelemättömät, mutta infektoidut kontrollitaimet olivat täysin sairastuneita, kun taas taulukon mukaisilla yhdisteillä käsitellyissä taimissa esiintyi sienitautia alle , ·. 20 %:ssa.

Verrattaessa keksinnön mukaisia yhdisteitä esimerkissä 3.5 mainittuun tunnettuun yhdisteeseen, vähensivät yhdisteet 1, 7, 10, 38 ja 138 sienitautia 20-40 %:iin. Tunnettu yhdiste ei käytännössä vähentänyt tautia (50-100 % tautia jäljellä).

98912 60

Esimerkki 3.13: Vaikutus Alternaria solania vastaan tomaateissa 3 viikon ikäiset tomaatintaimet ruiskutettiin valmisteeksi muodostetun testiaineen ruiskutusjauheesta valmistetulla ruiskutusliemellä (0,02 % aktiivista aineosaa) ja 2 päivän kuluttua ne infektoitiin molemmin puolin Alternaria sola-nin konidiosuspensiolla (20.000 konidiota/ml). Hienojakoisen ruiskutuspäällysteen huuhtoutumisen estämiseksi infektoidut taimet peitettiin pienisilmäisillä verkoilla ensimmäisessä 3-päiväisessä inkubaatiovaiheessa, joka tapahtui kasvihuoneessa 20°C:ssa ja ilmaston kosteudessa. Tämän jälkeen taimet laitettiin kokeen loppuun asti kasvihuoneeseen 24°C:ssa. Sienitaudin arviointi suoritettiin 4 päivän kuluttua infektoinnista.

Käsittelemättömät, mutta infektoidut kontrollitaimet olivat täysin sairastuneita, kun taas taulukon mukaisilla yhdisteillä käsitellyissä taimissa esiintyi sienitautia alle 20 %:ssa.

Esimerkki 3.14: a) Insektisidinen kontaktivaikutus Nephotettix cincticep-siä ia Nilaparvata luqensia vastaan (nymfit)

Testi suoritettiin kasvavilla riisin taimilla. Tätä varten istutettiin ruukkuihin (läpimitta.5,5 cm) kulloinkin 4 tainta (14 - 20 päivän ikäisiä), jotka olivat n. 15 cm korkeita.

Taimet ruiskutettiin pyörivällä lautasella 100 ml:11a vesipitoista emulsiovalmistetta, joka sisälsi 400 ppm kulloinkin kyseessä olevaa vaikuttavaa ainetta. Ruiskutus-päällysteen kuivumisen jälkeen jokaiseen taimeen laitettiin kulloinkin 20 testieläimen kolmannessa vaiheessa ole- 98912 61 vaa nymfiä. Kaskaiden poistumisen estämiseksi laitettiin asutettujen taimien päälle kulloinkin molemmin puolin avoin lasisylinteri ja tämä peitettiin harsokannella. Nymfit pidettiin täysikasvuisuuden saavuttamiseen asti 6 päivän ajan käsitellyssä kasvissa. Prosentuaalisen kuolleisuuden arviointi suoritettiin 6 päivän kuluttua asuttamisesta. Koe suoritettiin n. 27°C:ssa, 60 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa ja 16 tunnin valaistusjaksossa.

b) Systeeminen insektidinen vaikutus Nilaparvata luctensia vastaan (vedessä) N. 10 päivän ikäiset riisintaimet (n. 10 cm korkeita) laitettiin muovipikariin, joka sisälsi 150 ml tutkittavan vaikuttavan aineen vesipitoista emulsiovalmistetta (kon-sentraatio 100 ppm) ja suljettiin moneen kertaa revitetyllä muovikannella. Riisintaimen juuret työnnettiin muo-vikannessa olevan reiän läpi vesipitoiseen testivalmistee-seen. Sitten riisintaimeen laitettiin Nilaparvata lugengin 20 nymfiä, jotka olivat N 2 - N 3 vaiheessa, ja se peitettiin muovisylinterillä. Koe suoritettiin n. 26°C:ssa ja 60 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa 16 tunnin valaistus-jaksossa. 5 päivän kuluttua kuolleiden testieläinten määrää arvioitiin ja verrattiin käsittelemättömiin kontrolleihin. Siten todettiin, oliko juurien kautta vastaanotettu vaikuttava aine tappannut testieläimet ylemmissä taimen osissa.

Taulukon mukaisilla yhdisteillä oli sekä kontaktikokeessa että systeemisessä kokeessa yli 80 %:n vaikutus mainittuja riisituholaisia vastaan.

Claims (5)

98912 62

1. Kaavan I (n Y Y fc2 CHzXRu mukaiset 2-anilino-pyrimidiinijohdannaiset, jossa kaavassa R^ ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, halogeenia, C1-C3-alkyyliä, C1-C2-halogeenialkyyliä, C1-C3-alkoksia tai C1-C3-halogeenialkoksia, R3 merkitsee C1-C4-alkyyliä, halogeenilla tai hydroksilla substituoitua C^-Cj-alkyyliä, syklopropyyliä tai halogeenilla ja/tai metyylillä substituoitua syklopropyyliä, R4 merkitsee C1-C8~alkyyliä, halogeenilla, C1-C4-alkoksilla tai C3-C4-alkoksialkoksilla substituoitua C2-C4-alkyyliä, C-j-Cg-alkenyyliä, C3-C6-alkynyy-liä, X merkitsee happea tai rikkiä.

2. Föreningen enligt patentkravet 1, vilken förening är 2-fenylamino-4-metyl-6-metoximetyl-pyrimidin eller 2-fe-nylamino-4-cyklopropyl-6-metoximetyl-pyrimidin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, joka on 2-fenyy-liamino-4-metyyli-6-metoksimetyyli-pyrimidiini tai 2-fenyyli-amino-4-syklopropyyli-6-metoksimetyyli-pyrimidiini.

3. Förfarande för framställning av 2-anilino-pyrimidinde-rivat enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att man 1. omsätter ett fenylguanidinsalt med formeln Ha Rl\?—\ Θ ·* —NH—cf A® (Ha) •J· NH2 • : eller en som grund liggande guanidin med formeln Hb κν-\_ΝΗ_νΗ *1' Nh2 med en diketon med formeln III 66 98912 R3—ΊΙ—-CH2—ϋ—CHaXRi* (III) utan lösningsmedel eller i ett aprotiskt, dock hellre i ett protiskt lösningsmedel vid 60-160 °C, eller 2. i ett flerstegsförfarande 2.1 omsätter urea med en keton med formeln III λΛ**Λ^«* i närvaro av en syra i ett inert lösningsmedel vid 20-140 °C och därefter cykliserar vid refluxeringstemperaturen av det använda lösningsmedlet, i en pyrimidinförening med formeln V /3 N—* HO—^ (V) w XCH2XRm och 2.2 omsätter den erhällna föreningen med formeln V vidare med POClj i överskott, utan lösningsmedel eller i ett lösningsmedel, som är inert mot P0C13, vid 50-110 °C, i en förening med formeln VI /R3 /N_‘\ Cl—( )· (VI) N=\ CHzXRi, och 2.3 omsätter den erhällna föreningen med formeln VI vidare med en anilinförening med formeln VII H . ttt.I «te Ilta: 98912' 67 Ri H2N— ·{ X (VII) ·=· Ra beroende pk förhällandena i forfarandet antingen a) i närvaro av en protonacceptor utan lösningsmedel eller i ett protiskt eller aprotiskt lösningsmedel eller b) i närvaro av en syra i ett inert lösningsmedel vid 60-120 °C, varvid substituenterna Rj - 1¾ och X i formlerna II - VII betecknar detsamma soro i formeIn I och A betecknar en syraanjon.

3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisten 2-anilino-pyri-midiinijohdannaisten valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 1. kaavan Ha RlY—\ ^NHz@ © > ^ NH—(/ A° . <Ha> \h2 mukainen fenyyliguanidiinisuola tai perustana oleva kaavan Hb 98912 63 Vw1 Ν·|· NH2 mukainen guanidiini saatetaan reagoimaan kaavan III O O tl H R3-C-CH2-C-CH2XR4 (III) mukaisen diketonin kanssa ilman liuotinta tai aproottisfessa, mieluummin kuitenkin proottisessa liuottimessa 60-160°C:ssa, tai 2. monivaiheisessa menetelmässä: 2.1 virtsa-aine saatetaan reagoimaan kaavan III O O tl II R3-C-CH2-C-CH2XR4 (III) mukaisen ketonin kanssa hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa 20-140°C:ssa ja syklisoidaan tämän jälkeen käytetyn liuottimen palautusjäähdytyslämpötilassa kaavan V H0-O· <V) ch2xr^ mukaiseksi pyrimidiiniyhdisteeksi ja 2.2 saatu kaavan V mukainen yhdiste saatetaan edelleen reagoimaan ylimääräisen POCl3:n kanssa ilman liuotinta tai POCl3:n suhteen inertissä liuottimessa 50-110°C:ssa kaavan VI 98912 64 N-^3 Cl-/ ). (VI) "“•s CH2XRu mukaiseksi yhdisteeksi ja 2.3 saatu kaavan VI mukainen yhdiste saatetaan edelleen reagoimaan kaavan VII ~x/Rl h2n—f 2' (VI1) •=*\D R2 mukaisen aniliiniyhdisteen kanssa riippuen menetelmän olosuhteista joko a) protoniakseptorin läsnäollessa ilman liuotinta tai proot-tisessa tai aproottisessa liuottimessa tai b) hapon läsnäollessa inertissä liuottimessa kulloinkin 60-120°C:ssa, jolloin kaavoissa II - VII substituenteilla Rj - R4 ja X on kaavan I yhteydessä esitetyt merkitykset ja A“ merkitsee happo-anionia.

4. Medel för bekämpning eller hämning av sjukdomar för-orsakade av skadeinsekter eller mikroorganismer, k ä n -netecknat därav, att det innehäller som Stmins-tone en aktiv komponent ett 2-anilino-pyrimidinderivat enligt patentkravet 1.

4. Aine tuhohyönteisten tai mikro-organismien aiheuttamien tautien torjumiseksi tai ehkäisemiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää ainakin yhtenä aktiivisena komponenttina patenttivaatimuksen 1 mukaista 2-anilino-pyrimidii- : nijohdannaista.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukaisten 2-anilino-pyrimidiinijohdannaisten käyttö vahingollisten mikro-organismien aiheuttamien tautien torjumiseksi ja/tai ennaltaehkäisemiseksi. 65 98912 1. 2-anilino-pyrimidinderivat med formeln I .R3 RK —· N—· > > <r> XN— CH2XRu väri R, och R2 betecknar oberoende av varandra väte, halogen, C,-C3-alkyl, C,-C2-halogenalkyl, C1-C3-alkoxi eller C3-C3-halogenalkoxi, R3 betecknar Cj-C4-alkyl, med halogen eller hydroxi substituerad C^-Cj-alkyl, cyklopropyl eller med halogen och/eller metyl substituerad cyklopropyl, R< betecknar Cj-Cg-alkyl, med halogen, Cj-Q-alkoxi eller C3-C4-alkoxialkoxi substituerad C2-C4-alkyl, C3-C6-alkenyl, C3-C6-alkynyl, X betecknar syre eller svavel.

5. Användning av 2-anilino-pyrimidinderivat enligt patentkravet 1 för bekämpning och/eller hämning av sjukdomar förorsakade av skadliga mikroorganismer. »