FI94333C - Hissijärjestelmä - Google Patents

Description

94333

Hissijärjestelmä

Keksintö liittyy hissijärjestelmään, joka käsittää kaksi tai useampia koreja, jotka palvelevat useita ker-5 roksia rakennuksessa, ja prosessorivälineet, jotka ohjaavat korien liikettä ja ovien aukaisemista; välineet, jotka on sijoitettu yhteen kerrokseen, kuten halliin, kohdekut-sujen syöttämistä varten; ja välineet), jotka on sijoitettu halliin, kullekin korille jaettujen kohdekutsujen il-10 maisemiseksi matkustajille.

Rakennuksen jokaisessa kerroksessa on tyypillisesti "ylös"-kutsunappi ja "alas"-kutsunappi, jota oletettu matkustaja voi painaa hissikorin kutsumiseksi (ylimmässä kerroksessa olisi ainoastaan "alas"-nappi ja alimmassa ker-15 roksessa tai hallissa olisi ainoastaan "ylös"-nappi). Erilaisia tapoja on toteutettu tiettyjen korien jakamiseksi tietyille kutsuille, jolloin tarkoituksena on minimoida koko hissijärjestelmän vastausaika kaikkiin korikutsuihin. Jos esimerkiksi 9., 10., 11., 21., 22. ja 23. kerroksessa 20 on syötetty "kori alas"-kutsut, yksi hissikori voi olla jaettu 9., 10. ja 11. kerroksen "kori alas"-kutsuille, samalla kun toinen hissikori on jaettu 21., 22. ja 23.

kerroksen "hissi alas"-kutsuille.

Tultuaan sisään koriin matkustaja rekisteröi kohde-25 kutsun korissa olevalla korin käyttöpaneelilla. Tämä tuo - “ epävarmuusastetta järjestelmään siinä, että hissikorit olisivat saattaneet olla sopivammin jaettu korikutsuille, jos matkustajan kohde (mieluummin kuin hänen haluamansa matkustussuunta) olisi tiedetty etukäteen. Tämä epävar-?G muusaste ilmenee optimaalista pienempänä järjestelmän ko- ,. . konaisvasteaikana.

Tämän vuoksi on ollut tunnettua, mutta ei laajasti käytettyä, varustaa rakennuksen jokaiseen kerrokseen "kos-ketuslaatta", jonka avulla matkustaja voi syöttää lopulli-35 sen kohteensa ennen kuin hissi saapuu palvelemaan hänen 94333 2 kutsuaan, sen sijaan, että hän kykenisi vain syöttämään kutsun, joka ilmaisee hänen haluamansa matkustussuunnan. Tällainen järjestelmä on selostettu AU-patentissa 255 218, joka on myönnetty Leo Port'llle 1961 Syy ns. "portti"-5 järjestelmän ja sen johdannaisten rajoitetulle hyväksynnälle on se, että tällainen järjestelmä vaatii kosketus-laatat ja niihin liittyvän johdotuksen jokaiseen kerrokseen, joka lisää järjestelmän laitteiston ja asennuksen todellisia kustannuksia.

10 Tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada hissi- järjestelmä, jossa matkustaja voi syöttää kohdekutsut ennen kuin hän nousee hissikoriin, mikä aikaansaa oleellisen parannuksen hissin vastausaikaan.

Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaiselle his-15 sijärjestelmällä, joka on tunnettu välineistä, jotka liit tyvät prosessorivälineisiin, ruuhkapalvelutoimintatilan aloittamista varten; välineistä, jotka liittyvät prosessorivälineisiin, etuoikeustasojen jakamiseksi koreille ruuh-kapalvelutoimintatilassa; välineistä, jotka liittyvät pro-20 sessorivälineisiin, korille ruuhkapalvelutoimintatilassa jaettavien kohdekutsujen maksimilukumäärän määrittämistä varten; ja välineistä, jotka liittyvät prosessorivälineisiin, kohdekutsujen maksimimäärän jakamiseksi koreille niiden etuoikeustasojärjestyksessä ruuhkapalvelutoiminta-25 tilassa.

1 ** Keksinnön mukaisesti on kohdekutsun syöttölaite, sellainen kuten kosketuslaatta, varustettu yhteen, paljon liikennöityyn kerrokseen rakennuksessa, sellaiseen kuten halli. Tällöin matkustaja kykenee syöttämään haluamansa 30 kohteen ennen kuin hissikori saapuu palvelemaan hänen kut suaan. Selityksen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että kosketuslaatta on alimmassa kerroksessa (ts. hallissa) ja että kaikki kohdekutsut tulevat olemaan "ylös"-suuntaan, poispäin hallista.

94333 3

Samalla kun kosketuslaatta on varustettu ainoastaan halliin, on otettu käyttöön ainutlaatuinen korin jakelutapa.

Keksinnön mukaisesti hallin kosketuslaatalla syöte-5 tyt kutsut jaetaan koreille seuraavassa etuoikeusjärjestyksessä: a. suurin etuoikeus - korit, jotka ovat hallissa ovet auki; b. alempi etuoikeus - korit, jotka ovat hallissa 10 ovet suljettuina; c. vielä alempi etuoikeus - korit, jotka kulkevat kohti hallia ja joilla on halli seuraavana pysäytyspaikka-naan; ja d. alhaisin etuoikeus - kori, joka kulkee hallia 15 kohti ja omaa varhaisimman ennustetun saapumisajan.

Kullekin korille jaetaan ainoastaan rajoitettu määrä kutsuja. Tämä lukumäärä johdetaan jakamalla hallin yläpuolella olevien kerrosten lukumäärä palveluksessa olevien korien lukumäärällä. Korille jaetut kutsut näytetään 20 visuaalisesti (ja vaihtoehtoisesti äänen avulla) hallissa, niin että matkustajat ohjataan oikeille koreille. Kutsun jakaminen korille ja tämän jakamisen visuaalinen näyttäminen hallissa matkustajien ohjaamiseksi hisseihin, joita heidän täytyy käyttää, on se vaikutus, että se keskittää 25 matkustajat, joilla on yhteinen kohde, välittäen siten ' enemmän matkustajia palvelupysäytystä kohden. Tämä minimoi kunkin korin edestakaisen matkan ajan pienentämällä niiden palvelupysäytysten lukumäärää, jotka se tekee kunkin edestakaisen matkan aikana.

30 Edelleen esillä olevan keksinnön mukaisesti jokai sen korin toimitusaikaväliä voidaan dynaamisesti säätää funktiona sille osoitettujen kutsujen lukumäärästä, sen asemasta suhteessa halliin sillä hetkellä, kun kutsut osoitetaan sille, ja niiden matkustajien arvioidusta luku-35 määrästä, jotka ovat mukana korissa, kun se saapuu halliin vastaanottamaan matkustajia.

94333 4 Tällä on se vaikutus, että se hieman viivästää korin toimitusta (lähtöä) ja mahdollistaa kohdekutsujen jakamisen korille "jälkeenjääneitä" eli myöhään saapuvia matkustajia varten. Tämä piirre on tehokkain optimoitaessa 5 koko järjestelmän reagointikyky "ruuhka"-palvelujaksojen yhteydessä, kun hallissa on raskas matkustajavirta, ja se voi olla eliminoitu ominaisuutena ruuhkattomien palvelu-jaksojen aikana.

Keksinnön muut kohteet, piirteet ja edut tulevat 10 esille keksinnön seuraavan selityksen valossa.

Kuvio 1 on kaavamainen lohkokaavio hissijärjestel-mästä, joka käyttää esillä olevaa keksintöä.

Kuvio IA on makrovuokaavio, joka havainnollistaa esilläolevan keksinnön perusperiaatetta, joka on toteutet-15 tu mikroprosessoripohjaisessa hissijärjestelmässä, sellai sessa kuten kuviossa 1 esitetty.

Kuviot IB ja 2-7D ovat vuokaavioita, jotka havainnollistavat yksityiskohtaisesti erityisen tietokoneohjelman, joka toteuttaa esillä olevan keksinnön mukaisen aja-20 tuksen hissikorikutsujen adaptiivisesta jakamisesta.

Kuvio IB on vuokaavio ohjelman aloitus- ja perus-toimintaehtojen osuudesta, joka sopii kuvion 1 mikroprosessoripohjaiselle hissijärjestelmälle.

Kuviot 2-4 ja 5A-5C ovat vuokaavioita ohjelman ko- 25 rin valintaosuuksista.

* · * Kuvio 6 on vuokaavio ohjelman kutsun jakeluosuudes- ta.

Kuvio 7A-7D ovat vuokaavioita ohjelman aikavälilas-kenta- ja korin toimitusosuuksista.

30 Kuvio 1 esittää mikroprosessoripohjaisen hissijär jestelmän, joka käsittää kolme koria 10A, 10B ja 10C, joista jokainen on eri porrastasanteella rakennuksessa, yhdessä kerroksessa on "halli", jonne on sijoitettu kohde-kutsujen syöttölaite, sellainen kuten kosketuslaatta 12, 35 jossa on useita nappeja 13, jokaisen napin liittyessä 94333 5 tiettyyn kerrokseen poispäin (tässä tapauksessa ylöspäin) hallista. Kun matkustaja haluaa kutsua korin "ylös"-palvelua varten hallista, hän painaisi haluamansa kohteen nappia, mikä aiheuttaisi signaalin lähettämisen mikropro-5 sessoripohjaiselle ohjaimelle 14, joka suorittaa kaikkien hissikorien 10A, 10B ja 10C ohjauksen. Voidaan kuvitella, että voitaisiin käyttää muun tyyppistä kohdekutsujen syöttölaitetta, sellaista kuten äänen tunnistusmoduli tai koodattu kortin lukija tai kädessä pidettävä lähetin.

10 Kuten myöhemmin yksityiskohtaisemmin selostetaan, niin vastauksena useisiin tai joukkoon kohdekutsuja, jotka syötetään kosketuslaatalla 12, ohjain 14 nimeää tietyn korin palvelemaan näiden kutsujen tiettyä alijoukkoa. Ohjain nimeää toisen korin palvelemaan näiden kutsujen toista 15 alijoukkoa ja niin edelleen, kunnes kaikki kutsut on jaettu korille.

Tämän keksinnön ajatuksen mukaisesti kullekin korille jaettavien kutsujen maksimilukumäärä on määritetty hallin yläpuolella olevien kerrosten lukumääränä jaettuna 20 palveluksessa olevien korien lukumäärällä. Maksimimäärä kutsuja jaetaan ensi sijaisesti koreille, jotka ovat hallissa niiden ovet auki, jos sellaisia koreja on, ensi sijaisuus järjestyksessä seuraavaksi koreille, jotka ovat hallissa niiden ovet suljettuna, seuraavaksi ensi sijai- 25 suus järjestyksessä koreille, jotka kulkevat kohti hallia ♦ · k halli seuraavana pysähdyspaikkanaan, ja viimeisenä ensi sijaisuusjärjestyksessä korille, joka kulkee hallia kohti ja jolla on varhaisin ennustettu saapumisaika.

Jotta matkustajat ohjattaisiin tiettyyn koriin, 30 joka on määrätty palvelemaan heidän kutsuaan, ilmaisin-laite 16 (näyttö) on sijoitettu halliin jokaisen korin yläpuolelle (ts. hallin ovien yläpuolelle). Jokaisella näyttölaitteella 16 on useita erillisiä merkkivaloja 17, jotka on numeroitu vastaamaan hallin yläpuolella olevia 35 kerroksia. Esimerkiksi jos ohjain on jakanut 4., 5. ja 7.

94333 6 kerroksen kutsut korille 10A, sopivat merkkivalot 17 näyttölaitteella, joka liittyy koriin 10B, valaistaan, kuten on esitetty. Myöhemmin tulee tarkemmin ilmi kuinka järjestelmä saavuttaa tämän toiminnon ja että merkkivalot voi 5 olla valaistu ennen sen korin saapumista, jolle kohdekut-sujen nämä osajoukot on jaettu.

Tämän keksinnön ajatuksen mukaisesti koreille muodostetaan perustoimitusaikaväli ja se säädetään yksilöl-listetyksi toimitusaikaväliksi kutakin koria varten, kuten 10 tullaan selittämään yksityiskohtaisesti myöhemmin.

Kuviossa 1 pitäisi huomata, että jokainen kori on varustettu korin käyttöpaneelilla 18, joka sisältää useita nappeja 19, jokaisen napin liittyessä yhteen kerrokseen rakennuksessa. Korin käyttöpaneeli ei todellakaan ole tar-15 peellinen hallin matkustajille, jotka ovat syöttäneet koh-dekutsunsa kosketuslaatalla 12 hallissa. Korin käyttöpaneeli tarvitaan kuitenkin missä tahansa muussa kerroksessa oleville matkustajille heidän kohdekutsujensa syöttämiseksi perinteisten hissin toimintatekniikkojen mukaisesti. 20 Tätä varten hallin yläpuolella olevat kerrokset on varustettu tavallisilla korin kutsunapeilla 20 ja korin saapumisen ilmaisijoilla 22. Sekä napit 20 että ilmaisimet 22 liittyvät tietyn korin "ylös"- ja/tai "alas"-matkustus-suuntaan.

25 Mikroprosessoripohjainen ohjain 14 suorittaa korien • · ‘ ja niiden ovien liikkeen ohjauksen muutoin perinteisellä tavalla, kuten on ilmaistu lohkolla 28. US-patenttijulkaisu 4 367 810, joka on myönnetty Doane’lle, ym., 1983, ja jonka otsikko on Elevator Car and Door Motion Interlocks, 30 kuvaa nämä toiminnot yksityiskohtaisemmin ja otetaan tähän mukaan viitejulkaisuna tätä tarkoitusta varten.

-- Kuten aikaisemmin todettiin, yksi esillä olevan keksinnön ensi sijaisista eduista on, että kaikissa kerroksissa yhtä lukuunottamatta, tässä esimerkissä "hallia", 35 on otettu käyttöön perinteinen laitteisto ja niistä käsin 94333 7 seuraa perinteinen hissin toiminta. Juuri varustamalla kosketuslaatta yhteen kerrokseen on se, jolla saavutetaan optimoitu hissipalvelu ilman liiallisia kustannuksia. Yksityiskohdat siitä, kuinka kosketuslaatta 12 vuorovaikut-5 taa ohjaimen 14 kanssa saavutettaessa optimoitu hissipalvelu, selostetaan ohjelmistokäskyihin viitaten, jotka voisi helposti toteuttaa sen tekniikan alueen keskiverto ammattimies, johon tämä keksintö kuuluu, mikroprosessoripohjaisessa hissijärjestelmässä, sellaisessa kuten kuviossa 1 10 havainnollistettu.

Kuvio IA esittää joukon "ohjelmistolohkoja'', jotka selostavat tämän keksinnön hissin toimintatekniikkaa.

Vaiheessa 32 määritetään aloitetaanko ruuhkapalve-lu. Tämä määritys voi perustua perinteisiin tekniikkoihin, 15 jotka mittaavat hallin jättävien hissien kuormitusta, ja/tai päivän kellonaikaa, joka ennustaa raskasta sisään-tulevaa liikennettä hallissa. Ruuhkapalvelun aloittaminen on selostettu yksityiskohtaisemmin US-patenttijulkaisussa 4 305 479, joka on myönnetty Bittar'ille, ym., 1983, ja 20 jonka otsikko on Variable Elevator Up Peak Dispatching

Interval, ja joka sisällytetään tähän viitejulkaisuna.

Seuraavaksi vaiheessa 34 asetetaan perustoiminta-ehdot järjestelmää varten. Kohdekutsujen maksimimäärä, joka voidaan jakaa kullekin korille, lasketaan hallin ylä-25 puolella olevien kerroksien lukumääränä jaettuna palveluk-* *' sessa olevien korien lukumäärällä. Perustoimitusaikaväli lasketaan maksimaalisena matkustajamääränä, joka sallitaan koria kohden (perustuen korin hyötykuormaan), kerrottuna ryhmässä olevien korien kokonaislukumäärän suhteella pal-30 veluksessa olevien korien lukumäärään, joka on kerrottu . . suhteellisuusvakiolla. Myöhemmin tulee olemaan ilmeistä kuinka perustoimitusaikaväliä säädetään.

Seuraavaksi vaiheessa 36 koreille annetaan etuoi-keustaso vasteena hallissa syötetyille (ts. kosketus le-35 vyllä) kohdekutsuille. Etuoikeustasot ovat hierarkkisia ja 94333 8 ne ovat seuraavat; korkein etuoikeus (etuoikeus 1) annetaan koreille, jotka ovat hallissa niiden ovet auki, seu-raavaksi korkein etuoikeus (etuoikeus 2) annetaan koreille, jotka ovat hallissa niiden ovet suljettuna, seuraavak-5 si korkein etuoikeus (etuoikeus 3) annetaan koreille, jotka kulkevat kohti hallia ja jotka on jo määrätty tekemään hallissa seuraavan pysähdyksensä, ja alhaisin etuoikeus (etuoikeus 4) annetaan korille, joka kulkee kohti hallia ja jolla on varhaisin ennustettu saapumisaika halliin pe-10 rustuen laskelmiin sen kulkuajasta ja sen tunnetuista pal-velupysähdyksistä (jos sellaisia on).

On tehty yleisoletus, että hallia kohti kulkevilla koreilla on suhteellisen harvoja välipalvelupysähdyksiä ruuhkapalveluaikavälien aikana - siten on korkea ennustet-15 tavuus halliin saapumisajalle. Koreilla, jotka kulkevat hallista poispäin, on kuitenkin aina palvelupysähdyksiä ja tämän vuoksi niiden saapumisajat ovat vähemmän ennustettavia. Tämän vuoksi tällaisilla koreilla ei ole mitään etuoikeutta ja niille ei jaeta ennen kuin ne palaavat takai-20 sin päin.

Kaikissa tapauksissa korit, joille on jaettu niiden maksimaalinen jaettavissa oleva määrä kutsuja, eivät ole enää kelvollisia lisäkutsujen jakeluja varten, etuoikeus- tilasta riippumatta. Seuraavaksi vaiheessa 40 kori, jolla 25 on korkein etuoikeus, valitaan kutsun jakelua varten.

• * 1 (Kohdekutsut on tuotettu ohjaimelle kuvion 1 kosketuslaa- tan 16 kautta). Kohdekutsuja jaetaan sille, kunnes sen kiintiö (kutsujen maksimimäärä, joka määritettiin vaiheessa 32) täyttyy. Sitten järjestelmä etsii seuraavaksi kor-30 keimman etuoikeustason omaavan korin vielä voimassa ole- . vien (jakamattomien) kutsujen jakamista varten, ja niin edelleen, kunnes kaikki voimassa olevat kutsut on jaettu.

Vaiheessa 42 koriin liittyvän näyttölaitteen 16 merkkilamput 17 (kuvio 1) valaistaan korikutsujen jakelua 35 (jakeluja) vastaten. Tämä voi olla tehty ennen kuin kori I: 94333 9 todella saapuu halliin, niin että edistetään matkustajan tietoisuutta siitä, mikä kori tulee palvelemaan hänen koh-dekutsuaan.

Vaiheen 42 yhteydessä vaiheessa 44 avataan niiden 5 hallissa olevien korien ovet, joille on jaettu kutsuja. Pitämällä kutsuja saamattomien korien ovet suljettuna lievitetään sekaannusta siitä, mihin koriin matkustajan tulisi mennä sisään.

Seuraavaksi vaiheessa 46 lasketaan dynaamisesti 10 säädetty toimitusaikaväli jokaiselle korille, jolla on jaettuna ainakin yksi kohdekutsu. Perustoimitusaikaväliä, joka laskettiin yläpuolella vaiheessa 32, säädetään seuraavasti :

Jos kori on jo porrastasanteella, laskettua perus-15 toimitusaikaväliä käytetään lähtökohtana.

Jos kori on yhä kulkemassa kohti hallia, perustoi-mitusaikaväli kerrotaan murtolukuvakiolla (tyypillisesti 0,5). Tämä ajattelu perustuu siihen ennakko oletukseen, että muutamat matkustajat, joille on ennen korin saapumis-20 ta informoitu mitä koria käytetään, ovat odottamassa sen sisäänkäynnillä ja valmiina nousemaan siihen välittömästi. Siten ero palveluajoissa matkustajille, jotka nousevat hallissa oleviin koreihin, ja matkustajille, jotka odottavat koreja saapuviksi, minimoidaan.

25 Jokaisen uuden jaetun kohdekutsun kohdalla tehdään * * vähennys perustoimitusaikavälistä.

Jokaista koriin noussutta matkustajaa kohti (joka määritetään kuorman punnituksella) tehdään lisävähennys hallissa olevaan koriin perustoimitusaikavälistä.

30 Jokaisen uuden kohdekutsun jakelun jälkeen tarkis tetaan jäljellä olevan toimitusaikavälin pituutta suhteessa vakioon (tyypillisesti 8 sekuntia). Jos jäljellä oleva aikaväli on pienempi kuin tämä vakio, sitä kasvatetaan sen arvoon (8 sekuntia) riittävän hissiin nousuajän aikaansaa-35 miseksi.

94333 10

Viimeisen hissiin nousseen matkustajan havaitsemisen (kuorman punnitsemisella) jälkeen tarkistetaan jäljellä olevan toimitusaikavälin pituus suhteessa vakioon (tyypillisesti 4 sekuntia). Jos tämä jäljellä oleva aikaväli 5 on pienempi kuin tämä vakio, sitä kasvatetaan sen arvoon (4 sekuntia) edellytyksellä, että viimeinen matkustaja ei ole vielä noussut hissiin. Tätä vaihtoehtoa voidaan käyttää tai olla käyttämättä riippuen kuorman punnitussignaa-lin stabiilisuudesta. Se on helppo tehdä mitättömäksi ken-10 tässä.

Aikavälin alas laskeva ajastin alkaa toimia välittömästi jokaiselle muodostetulle aikavälille. Jokaisen korin aikaväli ja ajastin ovat täydellisesti riippumattomia muiden korien aikaväleistä ja ajastimista.

15 Vaiheessa 48, toimitusaikavälin päättyessä, ovet suljetaan, jotta sallitaan korin lähteä liikkeelle. Tällä hetkellä korilta poistetaan kohdekutsujakelu, jotta sallitaan samaan paikkaan tulevan seuraavan kohdekutsun jakaminen toiselle korille.

20 Tämän keksinnön hallikutsujen palveluun suuresti optimoitujen tekniikkojen yhteydessä voidaan helposti ymmärtää, että muualta kuin hallistakin tulevia kutsuja täytyy palvella. Tämä on tehty järkevällä, perinteisellä tavalla. Muualta kuin hallista tulevat kutsut (jotka syöte-25 tään kuvion 1 laitteilla 20) jaetaan ensi sijaisesti ko- * * reille, jotka ovat poissa hallista (etuoikeus 3 tai 4), tai niiden puuttuessa hallissa oleville koreille, joille on jaettu kohdekutsuja ja jotka tulevat toimitetuksi järkevän aikavälin sisällä.

r.C· Ruuhkattomien palveluaikavälien aikana kuvion 1 hallin kosketuslaatalla 16 syötetyt kohdekutsut voidaan jakaa optimoimattomalla tavalla perinteisten tekniikkojen mukaan. Toisin sanoen koria kohden tulevien kutsujen lukumäärää ei optimoitaisi (vaihe 40) ja toimitusaikaväliä ei 35 säädettäisi (vaihe 46). Tämä on esitetty reitillä 50.

I: 94333 11

Kuvio IB ja 2-7D selostavat edellä mainitun ohjelmiston yksityiskohtaisemmin.

Kuvio IB esittää ACA-ohjelman ruuhkapalvelu- ja alkuehtojen asetusosuuksien aloittamisen. Ruuhkapalvelun 5 aloittaminen voi olla suoritettu millä tahansa perinteisellä tavalla, sellaisella kuten kello tai havaittu halli-liikenteen voimakas sisääntulovirtaus. Tällaiset tekniikat on selostettu yhteisesti omistetussa 4 305 479 (Bittar, ym., 1981). Alkuehdot ovat määrittämässä (nykyisin) käy-10 tettävissä olevien korien lukumäärän, kohdekutsujen maksimimäärän, joka voidaan jakaa kullekin käytettävissä olevalle korille, ja tuloksena saatava "perustoimitusaikavä-li".

Kuvion IB rutiiniin tullaan vaiheessa 100. Vaihees-15 sa 102 määritetään, onko palvelun ruuhkatoimintatila aloitettu. Jos ruuhkapalvelua ei ole aloitettu, rutiini poistuu vaiheessa 104. Jos ruuhkapalvelu on aloitettu, vaiheessa 106 hallikutsu määrätään mille tahansa korille, joka on hallin yläpuolella ja joka on vastannut kaikkiin 20 kutsuihinsa. Jos on jaettavana kutsuja, niin tietyt alku-ehdot muodostetaan vaiheessa 108. Nämä sisältävät: määritä palveluksessa nykyisin käytettävissä olevien korien lukumäärä (NAVSD); määritä kullekin korille jaettavien kutsujen mak-25 simimäärä (MNAC), joka on yhtä suuri kuin hallin yläpuo- C M * lella olevien porrastasanteiden lukumäärä jaettuna NAVSD:llä; laske perustoimitusaikaväli (BDI), joka on yhtä suuri kuin matkustajien maksimimäärä koria kohti (perus-30 tuen hyötykuormaan) kerrottuna ryhmässä olevien korien lukumäärän (p) suhteella palveluksessa olevien korien lukumäärään (NAVSD) kerrottuna suhteellisuusvakiolla Kl.

Sitten vaiheessa 110 uudelleenasetetaan liput etu-oikeustasoja 1-4 (selostetaan myöhemmin) varten ja vai-35 heessa 112 hallikorien, joilla on kutsuja jaettuna (selostetaan myöhemmin), ovet avataan.

94333 12

Seuraavaksi vaiheessa 114 määritetään, onko jaettavana yhtään hallista syötettyjä kohdekutsuja, rutiini ete-nee kuvion 7 A kohtaan IC. Jos kutsuja on jaettavana, vaiheessa 116 määritetään, onko kutsun jakamista varten jo 5 valittu kori, missä tapauksessa rutiini jatkaa kuvion 6 kohtaan KK jakamaan kutsut tälle korille. Jos mitään koria ei vielä ole valittu, rutiini jatkaa kuvion 2 kohtaan NN valitseman korin kutsun jakelua varten.

Kuviot 2, 3, 4, 5A, 5B ja 5C käsittävät ohjelman 10 korin valinta osuuden. Etuoikeus annetaan koreille, joilla on nopein saatavuus - todellinen, jos mahdollista, muutoin ennustettu. Ainoastaan korit, joilla on kutsuja jaettuna, pitävät ovensa auki hallissa, jotta minimoidaan mahdollinen sekaannus.

15 Kuvion 2 rutiiniin tullaan kohdassa NN. Vaiheessa 202 määritetään, onko yhtään etuoikeuden 1 omaavaa koria käytettävissä kutsun jakelua varten, ts. koria, jotka ovat hallissa ovet auki. Tyypillisesti tämä tehtäisiin vertaamalla p-bittistä sanaa (p = korien lukumäärä) ZEROon, mis-20 sä jokainen bitti vastaa tiettyä koria ja on asetettu jos korilla on etuoikeus 1.

Jos saatavilla ei ole yhtään etuoikeuden 1 omaavaa koria, rutiini jatkaa kuvion 3 kohtaan J tarkistamaan etuoikeuden 2 omaavien korien saatavuuden. Jos kori (tai ko-25' reja) on saatavilla etuoikeudella 1, vaiheessa 204 asetetaan lippu, p asetetaan korien lukumääräksi vaiheessa 205 ja mennään sisään silmukkaan (vaiheet 206, 208, 210), joka identifioi tietyn korin.

Vaiheessa 206 p-bittisen sanan järjestyksessä p:s 30 bitti tarkistetaan pinessä bitissä olevan ykkösen osalta . jotta nähdään, onko korilla # p etuoikeus 1. Jos se on, rutiini jatkaa kuvion 12 kohtaan KK kutsujen jakamiseksi etuoikeuden 1 kumoavalle korille # p. Jos korilla # p ei ole etuoikeutta 1, p:tä pienennetään ykkösellä vaiheessa 35 208 ja vaiheessa 210 määritetään, onko kaikilta koreilta 94333 13 tarkistettu etuoikeuden 1 tila. Jos niitä ei ole kaikkia tarkistettu (p £ 0), p-bittisen sanan seuraava bitti tarkistetaan, jotta nähdään, onko korilla # p-1 etuoikeus 1, jne. silmukassa (206, 208, 210), kunnes löydetään etuoi-5 keuden 1 omaava kori (vaihe 206 = kyllä).

Kuten myöhemmin tulee ilmeiseksi, silmukkaan (206, 208, 210) mennään sisään vaiheessa 208 kuvion 6 kohdan L kautta, kun ensimmäiselle etuoikeuden 1 omaavalle korille on jaettu sen täysi määrä kutsuja ja etsitään toista etu-10 oikeuden 1 omaavaa koria.

Mahdollisesti kaikki korit tullaan tarkistamaan etuoikeuden 1 osalta (p<0 vaiheessa 210), jolloin etuoikeuden 1 lippu, joka asetettiin vaiheessa 204, poistetaan vaiheessa 212. Rutiini jatkaa sitten kuvion 3 kohtaan J 15 tarkistamaan etuoikeuden 2 omaavat korit.

Kuviot 3 ja 4 ovat käsitteellisesti samanlaiset kuin kuvio 2 siinä, että ne etsivät etuoikeuden 2 ja vastaavasti etuoikeuden 3 omaavia koreja. Siten vaiheet, jotka vastaavat kuvion 2 vaiheita 202-212, on vastaavasti 20 numeroitu 302-312 ja 402-412. Sopivat sisääntulo- ja pois-tumispisteet on selvästi merkitty.

Jos saatavilla ei ole lainkaan etuoikeuden 3 omaavia koreja (kuvio 4) tai jos oli ainakin yksi etuoikeuden 3 omaava kori ja kaikki korit on tarkistettu etuoikeusko tasolla 3, rutiini jatkaa kuvion 5A kohtaan H löytääkseen ?* parhaan etuoikeuden 4 omaavan korin.

Kuvion 5A rutiiniin tullaan sisään kohdassa H. Ensimmäisessä vaiheessa 502 määritetään, onko yhtään alaspäin suuntaavaa koria (pysähtynyttä tai liikkuvaa), joka 30 on enemmän kuin yhden kerroksen (tai pikavyöhykkeen) päässä hallista; ts. etuoikeuden 4 omaavia koreja. Jos näitä • · ei ole, rutiini jatkaa kuvion 7A kohtaan IC. Jos saatavilla on etuoikeuden 4 omaavia koreja, kohdekutsun jakelua varten valitaan niistä "paras"-kori, jolla on pienin ole-35 tettu saapumisaika halliin. Koska ei ole olemassa mitään 94333 14 idioottivarmaa tapaa ennustaa alaspäin kulkevan korin saa-pumisaikaa (jos on olemassa korikutsuja tai välissä olevia hallikutsuja), oletettu saapumisaika lasketaan perustuen joukkoon hyvin harkittuja olettamuksia.

5 Jotta määritetään, millä etuoikeuden 4 omaavalla korilla on varhaisin saapumisaika, vaiheessa 504 alustetaan ajoajan minimiarvo (MINRT) suureksi arvoksi (sellainen kuten 1/2 tuntia), joka on kaikkien järkevien todellisten arvojen ulkopuolella. Vaiheessa 505 p asetetaan 10 korien lukumääräksi.

Seuraavaksi vaiheessa 506 määritetään, onko millään p:stä korista jo jaettuna maksimimäärä ruuhkakutsuja (MNAC). Tämä ei tietenkään ole relevanttia, kun ohjelman läpi kuljetaan ensimmäisen kerran. Jos on jo olemassa p 15 kappaletta koreja, joille on jaettu maksimimäärä kutsuja, rutiini jatkaa kuvion 5C kohtaan ROT valitsemaan toisen korin. Muussa tapauksessa rutiini jatkaa vaiheeseen 508, jossa määritetään, onko p:s kori etuoikeuden 4 omaava kori. Jos se ei ole rutiini jatkaa kuvion 5C kohtaan ROT. 20 Muussa tapauksessa rutiini jatkaa kuvion 5B kohtaan CALC.

Kuvion 5B rutiinissa, johon tullaan sisään kohdassa CALC, hierarkkisten painotuskertoimien ryhmästä jaetaan yksi etuoikeuden 4 omaavalle korille, joka on palvelemassa tai joka on juuri palvellut väliin tulleen alas -kutsun. 25 Kuten myöhemmin tullaan näkemään, tämä painotuskerroin * · · i ;*· summataan toisiin kertoimiin, jotka ovat relevantteja alaspäin suunnatulle korille sen arvioidun halliin saapu-misajan laskemiseksi.

Siten ensimmäisessä vaiheessa 510 määritetään, onko 30 p:s kori kulkemassa varustettuna pysäytyskäskyllä ja ovet suljettuina. Jos se on, 15 aikayksikön, kuten sekunnin, suuruinen painotuskerroin (WT) jaetaan p-korille vaiheessa 512 ja rutiini jatkaa kuvion 5C kohtaan FRM. Jos se ei ole, vaiheessa 514 määritetään, onko p-kori pysähtynyt ja 35 onko sen ovi juuri aukeamassa. Jos se on, 12 sekunnin pai- li 94333 15 notuskerroin jaetaan p-korille vaiheessa 516 ja rutiini jatkaa kuvion 5C kohtaan FRM. Jos se ei ole, vaiheessa 518 määritetään, onko p-kori pysähtyneenä ovet auki ja ilman lähtökäskyä. Jos se on, tälle p-korille jaetaan 9 sekunnin 5 painotuskerroin vaiheessa 520 ja rutiini jatkaa kuvion 5C kohtaan FRM. Jos se ei ole vaiheessa 522 määritetään, onko p-kori pysähtyneenä ovien ollessa sulkeutumassa ja sen ollessa varustettu lähtökäskyllä. Jos se on, tälle p-korille jaetaan 5 sekunnin painotuskerroin vaiheessa 524 ja rutii-10 ni jatkaa kuvion 5C kohtaan FRM. Jos se ei ole, vaiheessa 526 määritetään, onko tämä p-kori pysähtyneenä ovet suljettuina ja lähtökäskyllä varustettuna. Jos se on tälle p-korille jaetaan 3 sekunnin painotuskerroin vaiheessa 528 ja rutiini jatkaa kuvion 5C kohtaan FRM. Jos se ei ole, 15 vaiheessa 530 määritetään, onko p-kori juuri alkamassa liikkua. Jos se on, tälle p-korille jaetaan yhden sekunnin painotuskerroin vaiheessa 532. Jos se ei ole, kori on liikkeellä ja tälle p-korille ei jaeta mitään painotusker-rointa (WT = 0) ja rutiini etenee kuvion 5C kohtaan FRM. 20 Kuvion 5C rutiiniin päästään kohdassa FRM, sen jäl keen kun painotuskerroin (jos sellaisia on) kutsua palvelevalle alaspäin kulkevalle korille on asetettu kuviossa 5B.

Ensimmäisessä vaiheessa 540 saapumisaika (ajoaika) 25 tätä p-koria varten lasketaan p-korin painotuskertoimen ja - M t sellaisen kertoimen summana, joka liittyy tämän p-korin sovittuun nopeuteen ja sen etäisyyteen hallista, lisättynä 15 sekunnilla kerrotulla p-korin edessä olevien väliin tulevien kutsujen lukumäärällä ( 15 sekuntia valitaan tyy-30 pillisenä aikana väliin tulevan kutsun palvelemiseksi).

Seuraavaksi vaiheessa 542 määritetään, onko tämän * - p-korin laskettu saapuminen vähemmän kuin ajoajan minimiarvo (MINRT), joka valittiin kuvion 5A vaiheessa 504.

Jos laskettu ajoaika etuoikeuden 4 omaavalle koril-35 le, jota ollaan tarkistamassa, on pienempi kuin MINRT, se 94333 16 vähennetään siitä vaiheessa 544. Sitten vaiheessa 546 laskuria (p) vähennetään siten, että seuraavan läpimenon aikana seuraavan korin laskettu ‘ajoaika testataan suhteessa MINRT. Jos korin ajoaika ei ole pienempi kuin MINRT vai-5 heessa 542, vaihe 544 ohitetaan.

On huomattava, että vaiheeseen 546 voidaan päästä suoraan kohdan ROT kautta kuviosta 5A, mikä tapahtuu joko jos jollakin koreista on jo maksimi lukumäärä kohdekutsuja jaettuna (vaiheessa 506 myöntävä vastaus) tai jos yksi 10 testatuista koreista ei ole etuoikeuden 4 omaava kori (vaihe 508 negatiivinen).

Seuraavaksi vaiheessa 548 määritetään, onko kaikkien korien lasketut ajoajät tarkistettu. Jos ei, ohjelma etenee kuvion 5A kohtaan TL jatkamaan seuraavan korin tar-15 kistamista. Muussa tapauksessa vaiheessa 552 määritetään, onko MINRT nykyinen arvo (jota on voitu pienentää vaiheessa 544) pienempi kuin sen alkuperäinen arvo (joka asetettiin kuvion 5A vaiheessa 504). Jos se ei ole pienempi, ei ole löydetty yhtään koria, jolla on pienempi ajoaika kuin 20 alkuperäinen MINRT, ja ohjelma etenee kuvion 7A kohtaan IC. Jos se on pienempi, kori, jolla on alhaisin ajoaika, on hyväksyttävissä kutsun jakelua varten. Tämä kori identifioidaan vertaamalla p:nnen korin ajoaikaa MINRT:n nykyiseen arvoon vaiheessa 554 ja pienentämällä p:tä vai-25 heessa 556 pienessä etsintäsilmukassa, kunnes oikea kori : · on löydetty, jossa pisteessä vaiheen 554 tulos on myöntä vä, ja ohjelma etenee kuvion 6 kohtaan KK kutsujen jakamiseksi tälle valitulle korille.

Kuvio 6 on ACA-ohjelman kutsun jakeluosuus. Kutsut 80 jaetaan valitulle korille, kunnes sen kiintiö on täytetty.

. Kuvion 6 rutiiniin päästään kohdassa KK. Ensimmäi- • « * - sessä vaiheessa 602 määritetään, onko valitulle p-korille jaettujen kutsujen lukumäärä maksimilukumäärässä (MNAC), joka vahvistettiin kuvion 1 vaiheessa 108. Ensimmäisessä 35 läpikulussa tulos olisi negatiivinen ja rutiini jatkaa I; 94333 17 vaiheeseen 604, jossa kutsu jaetaan tälle p-korille, kutsu poistetaan voimassaolevien kutsujen rekisteristä (puskuri) ja korikutsulaskuria (NADC) kasvatetaan ja rutiini etenee sitten kuvion IB kohtaan RR hakemaan toista kutsua.

5 Jos valitulle korille on jaettu sen maksimimäärä kutsuja (vaihe 602 myöntävä), ohjelma etsii toisen korin kutsujen jakelua varten. Siten vaiheessa 606 määritetään, onko etuoikeuden 1 lippu asetettu (vaihe 204, kuvio 2). Jos se on, rutiini etenee kuvion 2 kohtaan L etsimään 10 toista etuoikeuden 1 omaavaa koria.

Jos etuoikeuden 1 lippua ei ole asetettu vaiheessa 606, vaiheessa 608 määritetään, onko etuoikeuden 2 lippu asetettu (vaihe 304, kuvio 3). Jos se on, rutiini etenee kuvion 3 kohtaan S etsimään toista etuoikeuden 2 omaavaa 15 koria.

Jos etuoikeuden 2 lippua ei ole asetettu vaiheessa 608, vaiheessa 610 määritetään, onko etuoikeuden 3 lippu asetettu (vaihe 404, kuvio 4). Jos se on, rutiini etenee kuvion 4 kohtaan T etsimään toista etuoikeuden 3 omaavaa 20 koria.

Jos etuoikeuden 2 lippua ei ole asetettu vaiheessa 610, rutiini etenee kuvion 7A kohtaan IC.

Kuviot 7A-7E ovat ACA-ohjelman aikavälin laskenta-ja korin toimitusosuudet. Perustoimitusaikaväli (vaihe 25t 108, kuvio 1) modifioidaan jokaista koria varten, riip puen jaettujen kutsujen lukumäärästä ja hissiin nousseiden matkustajien arvioidusta lukumäärästä. Perustoimitusaika-väliä myös lyhennetään, jos kutsuja on jo jaettu korille ennen kuin se saapui halliin. Voidaan olettaa, että monet 30 matkustajat, joille on visuaalisesti informoitu mitä koria käyttää, ovat odottamassa sen sisääntulossa, kun se saa- • ♦ - ‘ puu. Siten ero kokonaispalveluajassa matkustajalle, joka nousee koriin, joka jo oli hallissa, kun hän rekisteröi kutsunsa, ja matkustajalle, jonka täytyy odottaa korinsa 35 saapumista, pitäisi olla minimaalinen.

94333 18

Kuvion 7A rutiiniin päästään kohdan IC kautta. Ensimmäisessä vaiheessa 702 määritetään, onko yhtään koria, jolle on jaettu kutsuja. Jos sellaisia ei ole, rutiini etenee kuvion 7B kohtaan FF. Seuraavaksi vaiheessa 704 5 määritetään, onko kori, jolla on kutsuja jaettuna, pysäköitynä hallissa (vaihe 702 myöntävä), ajattelun ollessa se, että matkustajilta vie enemmän aikaa nousta hallissa olevaan koriin (etuoikeus 1 tai etuoikeus 2) kuin hallissa ei olevaan koriin (etuoikeus 3 tai etuoikeus 4), koska 10 halliin sijoitetut kutsun jakelun indikaattorit, jotka liittyvät saapuvaan koriin, sytytetään ennen sen saapumista (ne sytytetään kutsun jakelun aikana) ja matkustajat kokoontuisivat korin sisäänkäynnille ennen saapumista.

Siten jos kori on jo hallissa (vaihe 704 myöntävä), 15 vaiheessa 706 määritetään, onko p-korin perustoimitusaika-väli BDI(p) asetettu (mitä se ei olisi ollut ohjelman ensimmäisen läpikulun aikana), ja jos se ei ole asetettu, vaiheessa 708 p-korin perustoimitusaikaväli BDI (p) asetetaan perustoimitusaikaväliksi (BDI, vaihe 108, kuvio 1) ja 20 B-lippu asetetaan p-koria varten. Jos tämä kori ei jo ole hallissa (vaihe 704 negatiivinen), vaiheessa 710 tarkistetaan, onko BDl(p) asetettu ja jos se ei ole asetettu, vaiheessa 712 korin BDI(p) perustoimitusaikaväli asetetaan murtoluvuksi K4, sellaiseksi kuten puolet perustoimitus-25 aikavälistä (BDI, vaihe 108, kuvio 1) ja p-korin B-lippu • · · t " uudelleenasetetaan kohdassa 713.

Seuraavaksi ohjelma etenee vaiheeseen 714, jossa määritetään, onko toista kutsua jaettu korille ohjelman viimeisimmän läpikulun jälkeen. Jos kori on vastaanottanut 30 toisen kutsun, lippu (LNINT) asetetaan vaiheessa 716 ja ohjelma etenee kuvion 7B kohtaan DN. Jos kori ei ole vas-·”* taanottanut toista kutsua, vaiheessa 718 määritetään, onko matkustaja mennyt sisään koriin ohjelman viimeisimmän läpikulun jälkeen (punnitsemalla paino). Jos joku on mennyt 35 sisään koriin, lippu LPINT asetetaan vaiheessa 720 ja ru- 94333 19 tiini jatkaa kuvion 7B kohtaan DN. Jos kukaan ei ole mennyt sisään koriin ja korin toimitusaikaväli on jo asetettu, kuten on määritetty vaiheessa 722, rutiini etenee kuvion 7B kohtaan DC, mutta jos toimitusaikaväliä ei ole 5 vielä asetettu, rutiini etenee 7B kohtaan DN.

Kuvion 7B rutiiniin päästään kohdan DN kautta. Ensimmäisessä vaiheessa 724 määritetään jälleen, onko kori pysäköitynä hallissa (varustettuna kutsuilla). Jos se ei ole, vakio K2 asetetaan nollaksi vaiheessa 726. Sitten 10 vaiheessa 728 määritetään, onko nyt hallissa olevan korin perustoimitusaikaväli BDl(p) alunperin laskettu siltä pohjalta, että se ei vielä ollut hallissa. Jos näin on, (BFLG asetettu vaiheessa 713) vakio K3 kerrotaan vakiolla K4 vaiheessa 730. Edeltävät vaiheet 700-730 palvelevat vaki-15 oiden ja lippujen muodostamista toimitusaikavälin laskemiseksi jaettavaa vaunua varten. Tämä aikaväli lasketaan nyt seuraavasti.

Vaiheessa 732 korin toimitusaikaväli INT(p) lasketaan korin perustoimitusaikavälinä BDI(p), jota on vähen-20 netty ensimmäisellä kertoimella, joka liittyy korissa olevien ihmisten arvioituun lukumäärään, ja toisella kertoimella, joka liittyy korille jaettujen kutsujen lukumäärään.

Ensimmäinen kerroin on K2, joka on jaettu sadalla-25 viidelläkymmenellä paunalla matkustajaa kohti, kertaa mi- ' ·· l '· tattu kuorma korissa. Toinen kerroin on K3 kertaa korille jaettujen kutsujen lukumäärä. On huomattava, että K2 on nolla korille, joka ei vielä ole hallissa (vaihe 726) (tässä kohdassa lippu asetettaisiin siten, että ohjelman 30 myöhempien läpikulkujen aikana vaiheet 706, 710 ja 722 antaisivat myöntävän vastauksen).

Seuraavaksi vaiheessa 736 määritetään, onko LNINT-lippu asetettu (vaihe 716, kuvio 7A). Jos se on asetettu, se pyyhitään pois vaiheessa 738 ja vaiheessa 740 määrite-35 tään, onko korin aikaväli (vaihe 732) pienempi kuin 8 ai- 94333 20 kayksikköä (kuten sekuntia). Jos se on vähemmän kuin 8 sekuntia, se asetetaan kahdeksaksi sekunniksi vaiheessa 742 ja rutiini etenee vaiheeseen 744. Jos korin aikaväli on yhtä suuri tai suurempi kuin 8 sekuntia, rutiini etenee 5 suoraan vaiheeseen 744.

Samalla tavalla, jos LNINT-lippua ei ole asetettu vaiheessa 736, vaiheessa 746 määritetään, onko LPINT-lippu asetettu (vaihe 720, kuvio 7A). Jos se on asetettu, se pyyhitään vaiheessa 748 ja vaiheessa 750 määritetään, onko 10 korin toimitusaikaväli (vaihe 732) pienempi kuin 4 sekuntia. Jos se on pienempi kuin 4 sekuntia, se asetetaan neljäksi sekunniksi vaiheessa 752 ja rutiini etenee vaiheeseen 744 toimittamaan korin. Ajatus sen takana, että toimitusaikaväli asetetaan neljäksi sekunniksi vaiheessa 752, 15 on että matkustaja, joka tuli sisään koriin, ei saata olla viimeinen koriin nouseva matkustaja. Jos korin aikaväli ei ole pienempi kuin 4 sekuntia vaiheessa 750, tai jos LPINT-lippu ei ollut asetettu vaiheessa 746, rutiini etenee suoraan vaiheeseen 744.

20 Vaiheessa 744 määritetään, onko p-kori jo toimitet tu. Jos sitä ei ole, tämän korin toimitusaikaväliä pienennetään (mitä tahansa ajan suuruutta voidaan soveltaa) vaiheessa 754, ja vaiheessa 756 määritetään, onko korin toimitusaikaväli erääntynyt. Jos tämä aikaväli on erääntynyt, 25 kori on itse asiassa toimitettu vaiheessa 758.

> 1 · «

Jos aikaväli ei ole erääntynyt (vaihe 756 negatiivinen), tai jos korille ei ole jaettu yhtään kutsua (FF, vaihe 702, kuvio 7A), tai kun kori on todella toimitettu (vaihe 758), korin laskuria pienennetään vaiheessa 760, 30 niin että ryhmän seuraava kori (p-1) tutkitaan rutiinin myöhemmissä läpikuluissa. Kuten vaiheessa 762 määritet-·" tiin, jos kaikki korit on tutkittu, rutiini etenee kuvion 7C kohtaan KL. Muutoin rutiini etenee kuvion 7A kohtaan FG tutkimaan seuraavan korin (p-1).

li 35 94333 21

Kuvion 7C rutiiniin päästään kohdan KL kautta ja rutiini etsii koreja, joita ollaan toimittamassa, kaikkien muiden korien tullessa ohitetuksi. Ensimmäisessä vaiheessa 764 korilaskuri P on asetettu yhtä suureksi kuin korien 5 lukumäärä. Vaiheessa 766, johon voidaan päästä kuvion 7D kohdan QR kautta (selostetaan myöhemmin), määritetään, onko kori, jota ollaan tarkastelemassa, toimitettu. Jos se on, vaiheessa 768 suoritetaan useita "taloudenhoito"-toimenpiteitä, kuten sellaisten ryhmäksi kerääntyneiden jaet-10 tujen kutsujen tuhoaminen, jotka oli jaettu toimitettavana olevalle korille, niin että uudet kutsut samaa kerrosta varten voidaan jakaa toiselle korille ja korin jakelusta-tuksen nollaaminen. Sitten vaiheessa 770 määritetään, onko toimitettu kori jättänyt hallin, ja jos se on, vaiheessa 15 772 korin toimitusstatussignaali nollataan ja rutiini ete- nee kuvion 7D kohtaan PQ.

Kuvio 7D on ACA -ohjelman "uudelleenaseta kutsut -osuus". Tämä on puhtaasti toiminnallinen tarve. Kohteet on esitetty korikutsuina. Simuloinnin aikana samoin kuin 20 todellisessa prototyyppijärjestelmässä ryhmän täytyy lähettää korikutsut koreille. Kun näihin vastataan peräkkäisessä järjestyksessä, korit lähettävät ryhmälle takaisin uudelleenasetussignaalin, mikä mahdollistaa sen pitää voimassa olevien korikutsujen taulukot ajan tasalla. Kuvio 7D

25 sisältää myös koodin kutsujen kaksoisjakelua varten, minkä > ·· « c* tarkoitus tulee ilmeiseksi myöhemmin.

Kuvion 7D rutiiniin päästään kohdan PQ kautta. Ensimmäisessä vaiheessa 774 arvo N asetetaan yhtä suureksi kuin korin toimeksiannettava asema. Sitten määritetään 30 vaiheessa 776, onko kori antanut uudelleenasetussignaalin. Jos kori on antanut uudelleenasetussignaalin, vaiheessa 778 nollataan porrastasannetta N vastaava korin kutsubitti korikutsutaulukossa ja rutiini jatkaa vaiheeseen 780. Jos kori ei ole antanut uudelleenasetussignaalia, rutiini jat-35 kaa suoraan vaiheeseen 780.

94333 22

Vaiheen 780 alussa suoritetaan jokin koodi sen mahdollisuuden pienentämiseksi, että kori saapuu halliin ja avaa ovensa ilman että sille on jaettu yhtään kutsua, jopa silloin kun kutsu on jaettu toiselle korille, joka ei vie-5 lä ole hallissa. Syötetty kutsu (halliin asennetussa laitteessa) voidaan jakaa etuoikeustason 4 omaavalle alaspäin kulkevalle korille. Johtuen viiveistä, joita ei voida ennustaa, tämä kori ei ehkä saavu laskettuna aikana ja toinen kori voi saapua halliin nopeammin ja purkaa matkusta-10 jät. Tämä jättäisi mahdollisen matkustajan ihmettelemään, miksi hänen kutsunsa jaettiin korille, joka ei ole hallissa. Tämän pitäisi olla harvinainen tapahtuma. Päätettiin jakaa kutsu kaksinkertaisena mieluimmin kuin yksinkertaisesti jakaa se uudelleen hallissa olevalle korille, jolla 15 on ovet auki.

Siten vaiheessa 780 uudelleenjaettu statussignaali (selostetaan alla vaiheessa 799) uudelleenasetetaan korille, joka on saapumassa halliin. Tämä signaali kuuluu ainoastaan niille koreille, jotka ovat poissa hallista ja joi-20 den kutsut on jaettu toiselle korille, joka jo on hallissa.

Sitten vaiheessa 782 määritetään, onko kori hallissa oleva kori, jonka ovi on auki ja jota ei vielä ole toimitettu. Jos näin on, seuraavaksi määritetään vaiheessa 25 784 eikö korilla ole yhtään kutsuja sille jaettuna. Jos “ näin on, rutiini etenee vaiheeseen 786. Jos kori ei ole hallissa ovet auki (vaihe 782) tai sillä on yhtään kutsuja sille jaettuna (vaihe 784), rutiini etenee vaiheeseen 788, jossa korilaskuria pienennetään, niin että seuraava (p-1) 30 kori voidaan tarkistaa. Vaiheessa 790 määritetään, onko viimeinen kori tarkistettu - jos se on, rutiinista poistutaan, jos sitä ei ole tarkistettu, rutiini etenee kuvion 7C kohtaan QR toistamaan tämän prosessin seuraavalle korille.

35 Kun hallissa oleva kori, jolla on ovet auki ja jol le ei ole jaettuna yhtään kutsuja, löydetään (tämän pitäi- 23 94335 si jälleen olla harvinainen tapahtuma), arvo B asetetaan vaiheessa 786, jolloin B on yhtä suuri kuin ryhmässä olevien korien lukumäärä. Sitten vaiheessa 792 määritetään, onko B:s kori poissa hallista varustettuna sille jaetuilla 5 kutsuilla. Jos näin on (792 myöntävä), vaiheessa 794 tarkistetaan, onko tämän korin kutsut jo jaettu hallissa olevalle korille (tarkistamalla, onko sen uudelleenjakosta-tussignaali jo aikaisemmin asetettu vaiheessa 799). Jos näin ei ole (794 negatiivinen), vaiheessa 799 B-korin kut-10 sut jaetaan korille, joka on hallissa ovet auki (p-kori), ja B-korin uudelleenjakostatussignaali asetetaan, jotta estetään sen kutsujen toistuva uudelleenjako rutiinin seu-raavan läpikulun aikana.

Jos joko vaiheen 792 tulos on negatiivinen tai vai-15 heen 794 tulos on myöntävä, arvoa B pienennetään vaiheessa 796. Sitten vaiheessa 798 määritetään, onko kaikki B-koria tarkistettu, rutiini etenee vaiheeseen 792. Jos ne on kaikki tarkistettu, rutiini etenee vaiheeseen 788.

Täten nähdään kuinka tämän keksinnön tekniikka op-20 timoi niiden kutsujen lukumäärän, jotka on jaettu korille ruuhkapalveluaikavälien aikana.

Pitäisi huomata, että kutsujen jakaminen muiden kuin ruuhkapalveluaikavälien aikana voi olla hoidettu kos-ketuslaatoilla 16 (kuvio 1) ilman, että optimoidaan ko-25 rille jaettujen kutsujen lukumäärä tai optimoidaan toimi- f * · < “ tusaikavälit.

Kuten aikaisemmin on todettu, muutkin kohdekutsun syöttölaitteet kuin kosketuslaatta ovat hyvin sopivia tähän keksintöön. Esimerkiksi kosketuslaattatyyppinen lähe-30 tin tai koodattu kortti ja siihen liittyvä kortin lukija voisivat aikaansaada erikoisia sisäänpääsypiirteitä kohde-kutsun syöttämiselle. Äänen tunnistuslaitteisto näkyy tulevaisuudessa käytännöllisenä syöttövälineenä. Saman luonteisesta kutsun ilmoituslaite, joka ohjaa matkustajat ko-35 rille, joka on jaettu heidän kutsulleen, voi tuottaa ää-niulostulon samoin kuin visuaalisen ulostulon.

Claims (9)

94335 24

1. Hissijärjestelmä, joka käsittää kaksi tai useampia koreja (10A, 10B, 10C), jotka palvelevat useita ker- 5 roksia rakennuksessa, ja prosessorivälineet (14), jotka ohjaavat korien liikettä ja ovien aukaisemista; välineet (12, 13), jotka on sijoitettu yhteen kerrokseen, kuten halliin, kohdekutsujen syöttämistä varten; ja välineet (16, 17), jotka on sijoitettu halliin, kullekin korille 10 jaettujen kohdekutsujen ilmaisemiseksi matkustajille, tunnettu välineistä, jotka liittyvät prosessorivälineisiin, ruuhkapalvelutoimintatilan aloittamista varten; välineistä, jotka liittyvät prosessorivälineisiin, 15 etuoikeustasojen jakamiseksi koreille ruuhkapalvelutoimin- tatilassa; välineistä, jotka liittyvät prosessorivälineisiin, korille ruuhkapalvelutoimintatilassa jaettavien kohdekutsujen maksimilukumäärän määrittämistä varten; ja 20 välineistä, jotka liittyvät prosessorivälineisiin, kohdekutsujen maksimimäärän jakamiseksi koreille niiden etuoikeustasojärjestyksessä ruuhkapalvelutoimintatilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että korille (10A, 10B, 10C) jaet- 25 tavien kohdekutsujen maksimimäärä määritetään hallin ylä- t. *· · « “ puolella olevien kerrosten lukumääränä jaettuna palveluk sessa olevien korien lukumäärällä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: 3C a. koreille (10A, 10B, 10C), jotka ovat hallissa niiden ovet auki, jaetaan korkein etuoikeustaso; ·*> b. koreille (10A, 10B, 10C), jotka ovat hallissa niiden ovet suljettuna, jaetaan matalampi etuoikeustaso; c. koreille (10A, 10B, 10C), jotka kulkevat kohti 35 hallia ja joilla on halli seuraavana pysähdyspaikkanaan, jaetaan vielä matalampi etuoikeustaso; ja 94333 25 d. korille (10A, 10B, IOC), joka kulkee kohti hallia ja jolla on varhaisin ennustettu saapumisaika, jaetaan alhaisin etuoikeustaso.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että ennustettu saapumisaika korille (10A, 10B, 10C), joka kulkee kohti hallia ja jolla ei ole halli seuraavana pysähdyspaikkanaan, perustuu niiden kerrosten lukumäärään, joiden verran kori on pois hallista, lisättynä korin edessä olevien kutsujen lukumääräl-10 lä ja lisättynä painotuskertoimella palveltavana olevaa kutsua varten.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että painotuskerroin on: a. ensimmäinen arvo, jos kori (10A, 10B, 10C) kul-15 kee varustettuna pysähdyskäskyllä ja sen ovi suljettuna; b. toinen arvo, joka on pienempi kuin ensimmäinen arvo, jos kori (10A, 10B, 10C) on pysähtynyt ja sen ovet ovat juuri avautumassa; c. kolmas arvo, joka on pienempi kuin toinen arvo, 20 jos kori (10A, 10B, 10C) on pysähtyneenä sen ovet auki ja sillä ei ole lähtökäskyä; d. neljäs arvo, joka on pienempi kuin kolmas arvo, jos kori (10A, 10B, 10C) on pysähtyneenä sen ovien ollessa sulkeutumassa ja sen ollessa varustettu lähtökäskyllä; 2Γ. e. viides arvo, joka on pienempi kuin neljäs arvo, jos kori (10A, 10B, 10C) on pysähtyneenä ovet suljettuina ja varustettuna lähtökäskyllä; ja f. kuudes arvo, joka on pienempi kuin viides arvo, jos kori (10A, 10B, 10C) on juuri alkamassa liikkua.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: kutsut, jotka on alunperin jaettu korille (10A, 10B, 10C), joka ei ole hallissa, jaetaan uudelleen hallissa olevalle korille, jonka ovet on auki, siinä tapaukses-35 sa, että hallissa on kori, jonka ovet on auki ja joka ky- 94333 26 kenee vastaanottamaan kutsuja, millä eliminoidaan turhautuminen odottavien matkustajien joukossa, joiden kutsut jaettiin korille, joka ei ole hallissa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu välineistä perustoimitusaikavälin muodostamiseksi koreille (10A, 10B, 10C) perustuen koria kohden sallittavien matkustajien maksimi lukumäärään kerrottuna korien kokonaismäärän suhteella palveluksessa olevien korien määrään.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu välineistä perustoimitusaikavälin säätämiseksi yksilöllistetyksi toimitusaikaväliksi kutakin koria (10A, 10B, 10C) varten perustuen korin läsnäoloon hallissa tai poissaoloon sieltä sen ensimmäisen kutsun jake-15 lun (jakeluiden) hetkellä, sille jaettujen korien lukumäärään ja kuormamittaukseen perustuvaan arvioituun korissa mukana olevien matkustajien lukumäärään hallissa; ja jolloin jokaisen jaetun lisäkutsun ja jokaisen koriin nousevan lisämatkustajan tapauksessa huolehditaan jäljellä ole-20 vasta pienimmäksi mahdolliseksi ajoitetusta aikavälin asetuksesta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kohdekutsut jaetaan koreille (10A, 10B, 10C) ilman, että kullekkin korille jaetaan mak- 25 simi määrää kutsuja niiden etuoikeustasojen järjestykses-• « sä, kun ruuhkapalvelutoimintatilaa ei ole aloitettu. • · 94333 27