FI91505C - Painomenetelmä - Google Patents

Description

1 91505

Painomenetelmå

Keksinto liittyy painamiseen ja tarkemmin sanottu-na menetelmåån silkkipainamiseksi koviin, ei-absorboiviin 5 materiaaleihin, kuten lasiin, seka painokehiloihin, jotka on tarkoitettu kåytettåviksi sellaisessa menetelmåssS.

Silkkipainamisen eras tårkeå sovellutus on såhkdå johtavia verkkoja kåsittåvien lammitinryhmien painaminen moottoriajoneuvojen takaikkunoihin, niin ettå ikkunan pin-10 ta voidaan lammittaå huurteen tai jaan poistamiseksi ik-kunasta. Sellaiset lasilla olevat låmmitinryhmat kasitta-våt yleensa ryhman lammitysjohtimia, jotka ulottuvat ikkunan poikki lasin sivureunojen lahelia olevien virtakis-kojen vålilia.

15 Lammitinryhmå voidaan painaa ajoneuvon ikkunan muo- dostamaan tulevan lasiruudun yhdelle pinnalle ennen ruudun taivuttamista ja karkaisua kayttåmaiia painovaria, joka on lasisulan, hopean ja sidosaineen seos. Lammitinkuvio silk-kipainetaan kåyttåmållå painokehiloå, johon haluttu kuvio 20 on muodostettu pinnottamalla painokehilon pinta, joka kuvio poltetaan lasipintaan kun lasiruutu lammitetåån taivu-tusta ja karkaisua vårten, jolloin sideaine yleensa palaa pois polttoprosessin aikana. Painovari voi sisaitaa hart-sia, joka voidaan kovettaa ultraviolettivalossa, niin etta ?5 painettu lammitinryhmå voidaan kovettaa altistamalla se lyhyeksi aikaa ultraviolettivalolle ennen kasittelyå.

On toivottavaa, etta painetun painovårikuvion pak- suutta voidaan lisåta yhdessa tai useammassa kohdassa, esimerkiksi kuvion osien, kuten virtakiskojen johtokyvyn 30 lisaåmiseksi selektiivisesti, tai paksumman johtavan ker- . roksen muodostamiseksi siellå, missa sahkdjohdin tullaan « · juottamaan virtakiskoon. Kuvion paksuutta voidaan lisata valituissa kohdissa painamalla toinen painovårikerros noille kohdille, joissa lisåpaksuutta tarvitaan, kaytta-35 målla asianmukaisesti kuvioitua painokehiloå. On kuitenkin 91505 2 vaikeaa saada kåytånnosså aikaan tarpeellista kohdistusta kahden painatuksen vålillå ja, johtuen tarpeesta suorittaa toinen a jo painatusprosessin låpi, lisååntyvåt tuotanto-kustannukset.

5 GB-patenttijulkaisu 1 262 176 liittyy elektroniik- kapiirien silkkipainatukseen, jossa kangaspainokehiloiden sijasta kåytetåån metallipainokehiloitå. Haluttu kuvio painetaan låpi aukkojen, jotka ovat verkossa, joka siten toimii kaaviona kuviota vårten. Jotta voitaisiin painaa 10 paksuudeltaan vaihtelevia kuvioalueita, ehdotetaan liitet- tåvåksi metallipainokehilo aukkoihin, joissa tarvitaan ohuempi painovårikerros. Tåmå verkko kåyttåå sen osan ti-laa, joka olisi muutoin kåytettåvisså alustalle painetta-vaa tahnaa tai painomustetta vårten ja johtaa sellaisille 15 alueille painetun kuvion ohenemiseen.

Eurooppalainen patenttijulkaisu EP 0 193 464 A2 viittaa kahteen menetelmåån lisåtå selektiivisesti pak-suutta mååratyillå alueilla såhkdå johtavassa kuviossa, joka on tarkoitettu kåytettåvåksi låmmitinryhmånå ajoneu-20 von ikkunassa. Ensimmåisesså menetelmåsså, joka sanotaan selitetyn patenttijulkaisussa DE-OS 32 31 382, kåytetåån painokehildå, jossa on paksummat langat, esimerkiksi pak-summat kudelangat noilla alueilla, joissa tarvitaan pak-sumpaa såhkcJåjohtavaa kerrosta. Toisessa menetelmåsså, ; 25 joka on EP 0 193 464 A2:n kohteena kåytetåån painokehildå, jossa alueilla, joissa tarvitaan paksumpaa johtokykyistå kerrosta, on karkeampi reikåkoko, joka saadaan aikaan jåt-tåmållå pois vuorottaiset kudelangat verkkomateriaalista noilla alueilla.

30 Molempien eurooppalaisessa patenttijulkaisusussa mainittujen menetelmien varjopuolena on, ettå kuvioiden kaikki osat niillå alueilla, jossa kude- (tai loimi-) kui-dut on muunnettu tai jåtetty pois, tulevat paksummiksi. On toivottavaa voida kåyttåå monipuolisempaa menetelmåå, jos-35 sa painetun kuvion millå tahansa halutulla alueella tai 91505 3 kaikilla alueilla voidaan painetun kuvion paksuutta lisa-tå.

Patenttijulkaisussa GB 1 307 435 on tama ongelma valtetty kåyttSmSllå silkkipainokehiloa, jossa painettavan 5 kuvion muodostava kuvioitu emulsiopinnoite on paksumpi alueilla, jotka ymparOivat ja muodostavat ne alueet, joi-hin halutaan paksumpi painovåri. KMytånnOssa ei tama menetelma ole kuitenkaan osoittautunut kovinkaan menestyksek-kaaksi, erityisesti painettaessa leveitå painovårikaisto-10 ja, kuten ajoneuvojen takalaseissa olevien låmmitinryhmien virtakiskoissa.

Nyt on todettu, etta kovalle, ei-absorboivalle alustalle silkkipainetun kuvioiden painovårikerroksen paksuutta voidaan halutuissa kohdissa lisåtå muodostamalla 15 paikallinen tuki painokehildn pinnan ja alustan vålille alueilla, joissa suurempaa paksuutta tarvitaan.

YlléttSvSsti on todettu, ettå paikallisen tuen kayttd painokehildn pinnan ja alustan vålilla johtaa (edellyttåen, etta tuki ei ole liian tilaa ottava) kas-20 vaneeseen painovårin pysymiseen noilla alueilla huolimatta mainitun tuen vaikutuksesta sen ottaessa tilan, joka muu-toin olisi kaytettåvisså painovåriå vårten.

Taman keksinndn mukaan on kaytettavissS menetelma kuvion silkkipainamiseksi kovalle, ei-absorboivalle alus-: 25 talle kåyttamålia painokehilda, jonka alustan puoleisella pinnalla on kuvioitu pinnoite, joka menetelma kasittaa sen, etta muodostetaan lapaiseva paikallinen tuki painokehilon pinnan ja alustan vaiille yhdelia tai useammalla alueella, joissa edellytetaan paksumpaa kuvioitua paino-30 mustekerrosta, jolloin painomusteen pysyminen mainitulla alueella tai mainituilla alueilla paranee.

KeksinnOn menetelma on erityisen kayttOkelpoinen painettaessa kuvioita, joiden paksuudet vaihtelevat.

Paikallinen tuki voi muodostua yhdestå tai useam-35 masta verkkomateriaalitilkusta, jotka on tartutettu paino- 91505 4 kehilon pinnoitettuun pintaan, tai yhdestå tai useammasta ryhmåstå pieniå, toisistaan erillåån olevia pinnoitepilk-kuja, jotka ovat painokehilOllå niillå alueilla, joissa tarvitaan paksumpaa kuvioitua painovårikerrosta.

5 Kun kåytetåån yhtå tai useampaa verkkomateriaali- tilkkua, on kaikkien sellaisten tilkkujen verkon aukkokoko karkeampi kuin painokehilOn verkon.

Kun painokehilollå kåytetåån ryhmåå pieniå, toisistaan erillåån olevia pinnoitepilkkuja, on tarkoituksen-10 mukaista kåyttåå yhdenmukaista ryhmåå. Pilkkujen muoto ei ole kriittinen, mutta pyOreåt pilkut ovat suosittuja. Pinnoitteen pienet, toisistaan erillåån olevat pinnoite-pilkut voivat viedå noin 10 % alueesta, jossa tarvitaan paksumpaa painovårikerrosta, mieluummin 1 - 15 % ja tar-15 kemmin sanottuna 2,5 - 10 % mainitusta alueesta. PainokehilOn jonkin alueen kuvioidun pinnoituksen tulee tavalli-sesti olla ainakin yhtå paksu kuin tuolla alueella tarvit-tava painomustepinnoite. Painokehilon niillå alueilla, jotka ympårOivåt ja muodostavat alueen tai alueet, joissa 20 tarvitaan paksumpaa painovårikerrosta, toisin sanoen alueilla, jotka ympårOivåt ja muodostavat alueen tai alueet, joissa on ryhmiå pieniå, toisistaan erillåån olevia pilkku ja, on pinnoitteen paksuus verkolla yli 30 ym (ja mieluummin 30 - 70 ym). Pinnoitteen paksuuden ei tarvitse . 25 olla yhtå suuri muilla alueilla ja sellaisilla alueilla on paksuus tavallisesti 5-15 ym, (mieluummin 7 - 12 ym).

Pienet, toisistaan erillåån olevat pilkut voi olla muodostettu samasta materiaalista kuin kuvioitettu pinnoi-te ja niiden korkeus voi olla sama kuin mainitun pinnoit-30 teen paksuus, mikå on tavallisesti ainakin 30 ym, alueella tai alueilla, jotka vålittOmåsti ympårOivåt aluetta tai alueita, joissa kuvioidun painomustekerroksen tulee olla paksumpi. Pilkut voidaan painaa, kuten tåsså myOhemmin selitetåån, sisållyttåmållå sopivia puolisåvyalueita mal-35 liin, jota kåytetåån painokehilon valmistamiseen.

91505 5

Tamån keksinnon menetelmå on erityisen kåyttokel-poinen painettaessa låmmitinryhmån muodossa olevaa kuviota lasiruutuun, jota kåytetåån ajoneuvon ikkunana. Erååsså suoritusmuodossa kåsittåå kuvio ryhmån låmmitysjohtimia, 5 jotka ulottuvat virtakiskojen vålillå, ja niillå virtakis-kojen alueilla, joihin tullaan kiinnittåmåån låmmitysvir-taa sydttåvien johtimien liittimet, on paikallinen tuki.

Keksinn6n eråån muun nåkokohdan mukaan on kåytet-tåvisså painokehilo, jonka ainakin yhdellå pinnalla on 10 kuvioitu pinnoite. Talle keksinnon mukaiselle edulliselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, ettå verkkomateriaali-tilkku on tartutettu verkkoon yhdella tai useammalla alu-eella, johon tullaan painamaan paksumpi kuvioitu painovå-rikerros.

15 Keksinndn eråån vielå muun nåkdkohdan mukaan on kåytettåvisså painokehild. Tålle keksinnon mukaiselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, ettå kuvioitu pinnoite kåsittåå ryhmån pieniå, toisistaan erillåån olevia pin-noitteen pilkkuja verkon pinnalla kussakin yhdestå tai 20 useammasta alueessa, joissa tarvitaan paksumpi kuvioitu painovårikerros ja ettå pinnoitteen paksuus alueilla, jotka ympåroivåt ja muodostavat alueen tai alueet, jossa tarvitaan paksumpi painovårikerros, on suurempi kuin pinnoitteen paksuus muilla alueilla. Pinnoitteen paksuus alueil-25 la, jotka ympårdivåt ja muodostavat alueen tai alueet, jossa tarvitaan paksumpi painovårikerros, on mieluummin ainakin 30 pm. Pinnoitteen paksuus muilla alueilla on mieluummin 5 - 15 pm.

Muut keksinndn mukaisen menetelmån ja painekehildn 30 edulliset suoritusmuodot ilmenevåt epåitsenåisistå patent-tivaatimuksista 2 - 14 ja 17 - 18.

Keksinndn sovellutusta ajoneuvon ikkunaan painet-tavaa låmmitinryhmåå vårten, jossa virtakiskojen paksuus on suurempi niillå alueilla, joihin johtimet kiinnitetåån, 35 selitetåån nyt esimerkin avulla ja viitaten oheisiin pii-rustuksiin.

91505 6

Kuvio 1 on kuva ajoneuvon takaikkunan sisåpinnasta, jossa on pimennysnauha pitkin sen kehaå seka lammitinryh-må.

Kuvio 2 on osittain leikattu, suurennettu perspek-5 tiivikuva, joka esittåa lammitinjårjestelman yhtå virta-kiskoa liitin kiinnitettyné.

Kuvio 3a on kaaviomainen kuva mallista, jota kåy-tetaan valmistettaessa painokehilo painettaessa lammitin-ryhmå lasin pinnalle.

10 Kuvio 3b on suurennettu kuva kuvion kuviossa 3a esitetystå kohdasta b.

Kuviot 4a - 4c esittavat kuvion 2 virtakiskon koh-dan A-A silkkipainamista.

Kuviot 5a - 5c esittavat kuvion 2 virtakiskon pak-15 summan osan leikkauksen B-B painamista.

Kuviot 5a - 6c esittavat vaihtoehtoista tapaa pai-naa kuvion 2 virtakiskon paksumman alueen leikkaus B-B.

Kuvio 7 on kaaviomainen tasokuva keksinnon mukai-sesta painokehilbstå jatketuilla virtakiskoilla varuste-20 tun låmmitinryhman painamiseksi.

Kuvio 8 on kuvion 7 leikkaus pitkin viivaa C-C.

Piirustuksissa on joidenkin osien mittoja selvyy-den vuoksi suurennettu paljon.

Kuvio 1 esittaå ajoneuvon ikkunaa, joka kåsittåå . 25 lasiruudun 1, jonka sisåpinnan kehån ympårille on painet-tu musta pimennyskaista 2 kåyttSmållå mustaa maalia, joka sitten on kuivattu tavanomaisesti. Lasiruudun sisapinnalle on pimennyskaistan påålle painettu lammitinjSrjestelmå, joka kåsittaå såhkbvastuslSmmitysjohtimet 3, jotka ulottu-30 vat virtakiskojen 4 vålillå. LammitysjSrjestelma on silk-kipainettu lasipinnalle, jossa jo on pimennyskaista, joka on tehty kSyttårnålia keraamista mustetta. Muste on seos lasisulatetta, hopeaa ja sidosainetta ja siina voi olla osa ultraviolettivalossa kovettuvaa hartsia. Låmmitinjår-35 jestelmån jårjestely on suunniteltu siten, etta virtakis- 91505 7 kot 4 on silkkipainettu pimennyskaistan 2 pSalle, kuten kuviosta 2 selvemmin nåkyy.

T:n muotoinen kupariliitin 5 on juotettu kumpaan-kin virtakiskoon ja kuviossa 2 esitetysså nimenomaisessa 5 suoritusmuodossa on kummassakin liittimesså 5 kaksi jal-kaa 6, jotka on liitetty sillalla, josta liitoskaistale låhtee.

Låmmitinjårjestelmå 3, 4 on silkkipainettu lasi- pinnalle kåyttåmållå keraamista mustetta ja on sitten pol-10 tettu lasin pintaan kun lasiruutu låmmitetåån, esimerkik-si låmpdtilaan 580 - 670 °C ennenkuin se taivutetaan muo-toon, ja sitten karkaistaan kåyttåmållå kylmåå ilmavirtaa.

Kuviot 3a ja 3b esittåvåt kaavamaisesti mallia, jota kåytetåan keksinndn menetelmån toteuttamiseksi val-15 mistettavaa painokehilbå vårten. Låmmitysjohtimien 3' ja virtakiskojen 4' låmmitinjårjestelmå on piirretty umpi mustana låpinåkyvålle kalvolle, ja paikallisilla alueilla 7', joissa johtimet juotetaan virtakiskoihin, puoliksi låpinåkyvåt alueet 8, jotka esitetaan selvemmin kuviossa 20 3b, liitetaån malliin. KSytetyt puolisåvytransparenssit 8 ovat tyypillisesti sellaisia, ettå 90 % kunkin transpa-renssin 8 pinnasta on umpimustaa, joka muodostaa yhdenmu-kaisen ryhman, jossa on toisistaan erillåån olevia kirk-kaita pilkkuja.

\ 25 Painokehilo voidaan valmistaa pinnoittamalla sopi- va kehilO ja muodostamalla malli pinnoitukseen. Tavalli-sesti puhdistetaan painokehilG, jossa on 100 tai 120 lan-kaa senttimetrille, ja riittavSt kerrokset mSrkaå, valo-herkkSå emulsiota levitetSSn ja kuivataan, jotta muodos-30 tuisi noin 10 pm paksuinen kerros painokehilon yhdelle pinnalle. Kuten tekniikassa tunnetaan, voidaan mybs paino-kehildn toiselle pinnalle levittaa ja kuivata yksi tai useampia emulsiokerroksia. LisSå emulsiokerroksia levite-tåån ja kuivataan peråkkåin mainitulle yhdelle pinnalle 35 alueilla, jotka ympårdivat ja muodostavat alueita, joihin 91505 8 paksumman mustekerroksen edellytetåån muodostavan kerrok-sen kuivunutta emulsiopinnoitetta, joka sellaisilla alueilla voi olla paksuudeltaan noin 40 - 60 pm.

Kuvion 3a malli asetetaan sitten vasten kuivaa 5 emulsiopinnoitetta ja kiinnitetåan paikalleen låpinåky- vållå teipillå. Transparenssin ja painokehilon yhdistelmå asetetaan lasilevylle siten, etta transparenssi on painokehilon ja levyn vålisså. Sen jålkeen painokehilo peite-tåån ja kåytetaSn tyhjoå ilman poistamiseksi ja hyvan, 10 tasaisen kosketuksen aikaansaamiseksi lasin, transparenssin ja painokehilon vålille. Sitten kytketåån virta lasi-levyn takana olevaan valolahteeseen tarvittavaksi valotus-ajaksi. Painokehilo erotetaan mallista ja lasilevy pes-tåån låmpimållå vesisuihkulla emulsion ei-valotettujen 15 alueiden, toisin sanoen 90 % puolisavyalueista 7' kåsit-tåvån låmmitinjårjestelmåkuvion liuottamiseksi pois, jol-loin painokehildlle jåå valolla kovetetusta emulsiosta muodostuva kuviopinnoite 10 (kts kuviot 4a ja 5a).

Sen jålkeen asetetaan painokehilo lasiruudulle 1 20 siten, etta sen emulsiolla pinnoitettu puoli on kosketuk-sessa lasiruutuun 1 ja pimennyskaistaan 2. Tamå esitetaan kuviossa 4a, joka esittaa leikkausta lapi kudotun paino-kehildn 9, jolla on pinnoite 10, jossa on aukko 11, joka vastaa virtakiskon leveyttå virtakiskon ohuemman osan alu-25 eella, esimerkiksi kuvion 2 leikkauksessa A-A. Leikkaus A-A on låhellå sitå aluetta, jossa tarvitaan paksumpi pai-nomustepinta ja pinnoitteen 10 paksuus painokehilOllå on noin 40 pm. Mårkåå keraamista painovåriå levitetåån sitten painokehildlle 9 kun raakkeli kulkee ensimmåisen kerran 30 painokehilttn poikki. Raakkelin 13 ensimmainen kulku pai-naa painomusteen 12 painokehilPn lSpi sielia, missS pin-noitteessa 10 on jokin aukko, kuten virtakiskoaukko 11. Raakkelin palatessa painokehilOn poikki painuu jåljelle-jå&nyt painomusta aukkoon 11 sekå lasilla olevan pimennys-35 kaistan 2 pinnalle.

91505 9

Jos painetaan virtakiskon ohuempia osia, painaa raakkelin 13 ensimmåinen kulku rasterin 9 tukemattomat osat alaspain kohti lasipintaa. Toisin sanoen, kuvassa 4a painaa raakkelin kulku aukon 11 poikki rasterin 9 jonkin - 5 verran tuohon aukkoon ja rajoittaa siten painomusteen pysymån kokonaiskorkeutta pimennyskaistalle painamiseksi. Kuviot 4b ja 4c esittåvåt, miten painokehildn 9 verkon låpi kulkevan painomusteen 14 korkeus (esitetåån kuviossa 4b) painuu siten, ettå painamisprosessin lopussa, kun pai-10 nomuste on virrannut yhteen muodostaakseen lasipinnalle painetun kerroksen 15, muodostuu vain ohut kerros (esite-tåån kuviossa 4c). Painetun painomustekerroksen paksuus on esitetysså suoritusmuodossa leikkauksen A-A kohdalla 22, kun taas pinnoitteen 10 paksuus painokehilollå on 40 pm ja 15 itse painokehildn paksuus on 65 pm.

Painokehilbn sillå alueella, jonka on måårå painaa virtakiskon paksumpi alue 7, kåsittåå emulsiopinnoite, kuten kuviossa 5a esitetåan, ryhmån umpipuolisåvypilkkuja 16, jotka ovat såånndllisesti jakautuneet koko sille pai-20 kallisalueelle, joka muodostaa virtakiskon paksumman alueen 7. Pilkut 16 muodostavat 10 % alueesta ja itse asiassa kannattavat painokehildå 9 virtakiskoaukossa 11.

Painokehildn tåmån muunnoksen, jossa pinnoittee-seen tehdåån puolisåvyalueita siellå, misså johtimet juo-, 25 tetaan virtakiskoihin, tarkoituksena on parantaa keraa-misen painomusteen pysyvyyttå noilla alueilla raakkelin 13 kulkiessa ensimmåisen kerran rasterin poikki, koska raste-ri ei huomattavasti painu vasten lasipintaa, niin ettå raakkelin toisen kulkukerran jålkeen jåå aukkoon 11 syvem-30 pi måårå 17 (kuvio 5b) keraamista painomustetta, joka va-,· luu muodostamaan paksumpi painettu alue, kuten kohdassa 18 esitetåån (kuvio 5c). Pimennyskaistan 2 pinnalle tålloin virtakiskon paksumpien osien muodostamiseksi painetun painomusteen 18 syvyys voi olla kaksinkertainen, esimerkiksi 35 noin 40 pm, verrattuna virtakiskon ohuemmille osille pai- 91505 10 nettuun painomusteeseen 15. Siten on esitetysså suoritus-muodossa musteen paksuus paksummalla alueella, joka vastaa puolisåvyalueita 36 μπτ, kun taas pinnoitteen paikallinen paksuus painokehilollå on 40 μιη ja it se painokehilon pak-5 suus on 65 μιη.

On todettu, ettå 50 % lisays kummankin virtakiskon niillå alueilla, joissa johtimet juotetaan, on riittåvå, vaikkakin 100 % lisays voidaan saavuttaa kayttåmållå puo-lisåvykuvioalueita, edellyttåen ettå emulsiopinnoite on 10 riittåvån paksu alueilla, jotka ympåroivåt ja muodostavat puolisåvyalueet.

Painomusteen pysyvyyden paraneminen pisteiden 16 tarjoaman paikallisen tuen ansiosta lisåa kullakin pilku-tetulla alueella hopeapitoisuutta painomusteen 18 paksum-15 malla alueella, niin ettå vaikka hopeaa voi imeytyå kui-vatusta painomusteesta pimennyskaistaan, jåå kullekin pak-summalle alueelle 7 riittåvåsti hopeaa varmistamaan tyy-dyttåvån juotoksen T:n muotoisen johtimen kanssa.

Kuvio 6a esittåå vaihtoehtoista tapaa pidåttåå ke-20 raamista painomustetta paksunnettujen alueiden 7 muodos-tamiseksi. Painokehilon muodostamisessa kåytetysså mallis-sa ei ole erityisiå virtakiskoalueita 4', kuten kuviossa 3, vaan virtakiskojen vetåminen on jatkuva ja yhtenåinen. Paksumpien alueiden 7 kokoon leikattu tilkku 20 karkeam-25 piverkkoista painokehildmateriaalia liimataan painokehi-loon 9 painokehildn niillå alueilla, jotka muodostavat alueet, joissa johtimet juotetaan virtakiskoihin. Tilkut 20 voidaan kiinnittåå painokehildn sopivan liiman avulla ennen emulsion levittåmistå, mutta sopivampaa on asettaa 30 ne paikoilleen sen jålkeen kun emulsio on levitetty ja vielå mårkåå, ja tilkkujen peittåmiseen kåytetåån liså-emulsiota. Valotuksen ja painokehildn pesun jålkeen ovat tilkut 20 paikallaan emulsiopinnoitteessa 10, kuten kuviossa 6a esitetåån. Raakkelin 13 kulkiessa painokehildn 35 poikki on kunkin tilkun 20 tehtåvånå tukea painokehildå 9 91505 11 ja muodostaa karkeampi verkko, jotta keraaminen painomuste pysyisi paremmin, niin ettå keraamisen painomusteen 17 (kuvio 6b) syvyys pysytetåån painomusteen 17 mååråisenå niillå alueilla, jotka riittåvåt poltettuina muodostamaan 5 virtakiskon paksummat alueet 7. Kuten kuviossa 6c esite-tåån, alenee musteen 17 paksuus syvyydeksi 18, joka on verrattavissa paksuuteen, joka saadaan aikaan painamalla kuviossa 5a puolisåvyalueiden låpi.

Keksinndn menetelmå on kåyttokelpoinen myds pai-10 nettaessa låmmitettyjå takalaseja, joissa on jatketut vir-takiskot, joita joskus kåytetåån låmmityksen lisåksi ra-dioantennina. Kuviot 7 ja 8 esittåvåt keksinndn mukaista silkkipainokehiloå tållaisen låmmitetyn takalasin painami-seksi. Nåisså kuvioissa kannattaa silkkipainokehilo 21 15 kuvioitua, kuivattua emulsiokerrosta 22, joka muodostaa kuvion kahta vastakkaista L:n muotoista virtakiskoa 24 ja nåiden vålisså kulkevia useita yhdensuuntaisia låmmitys-johtimia 23 vårten.

Kun kåytetåån sellaisia virtakiskoja, on toivotta-20 vaa vålttåå liiallista voiman hajoittamista virtakiskoissa paksunnettujen virtakiskojen aikaansaamiseksi, ainakin virtakiskojen niisså osissa, jotka ulottuvat niiden vie-reisistå påistå (joihin pååtteet on kiinnitetty låmmitys-virran aikaansaamiseksi ja radiosignaalin johtamiseksi) 25 puoleen våliin ylos låmmitysjohdinryhmåå. Tåmån suuremman paksuuden saavuttamiseksi on verkko ensin pinnoitettu ta-saisesti usealla emulsiokerroksella, jotka levitetåån ja kuivataan peråkkåin tunnetulla tavalla painokehiltin koko pinnalle. Sen jålkeen levitetåån ja kuivataan toinen sar-30 ja emulsiokerroksia kåyttåmållå sopivia peitteitå emulsion pidåttåmiseksi painokehildn alueelle 25, joka on ! kåånteisen U-profiilin muotoinen ja jonka muodostaa kat- koviiva 26 kuviossa 7. On toivottavaa, ettå paksumman ja ohuemman emulsiokerroksen vaihtuminen on asteittainen (ku-35 vio 8) ja tåmå voidaan saada aikaan esimerkiksi kåyttåmål- • · 91505 12 lå peitesarjaa, joissa on progressiivisesti pienennetyt pinnoitealueet peråkkåisten emulsiokerrosten levittåmisek-si alueelle 25 ja liuottamalla pois kaikki tuloksena ole-vat teråvåt kulmat, eslmerkiksi vedellå. Kuvio emulsioon 5 valmistetaan sitten kåyttåmållå sopivaa mallia, jossa kåy-tetåån puolisåvytransparensseja (kuten edellå kuvioihin 3a ja 3b viitaten selitettiin) alueella 25 oleviin virtakis-kon osiin. Kåytetty puolisåvytransparenssi on jalleen tyy-pillisesti sellaista, ettå noin 90 % kummankin transpa-10 renssin alasta umpimustana muodostaa såånnollisen jårjes- tyksen toisistaan erillåån olevia kirkkaita pilkkuja. Toi-sistaan erillåån olevat kirkkaat pilkut saavat vastaavan jårjestyksen umpipilkkuja tai jonoja verkon sille alueelle, jota tullaan kåyttåmåån painettaessa L:n muotoisten 15 virtakiskojen paksummat osat.

Kun kåytetåan painokehildå edellå selitetyllå ta-valla, voidaan låmmitetty takalasi, joka sopii kåytettå-våksi radioantennina ilman epåmiellyttåvåå voirnan hajon-taa, painaa yhdesså vaiheessa. Tåtå voidaan menestyksellå 20 verrata tekniikan tason prosessiin, joka edellytti virtakiskojen paksunnettujen alueiden ylipainamista, mikå kåsitti toisen kulun pitkin painolinjaa.

Sen vuoksi tarjoaa keksinto monikåyttoisen ja tar-kan ratkaisun ongelmaan painaa valituille paikallisille 25 alueille paksumpi kuvio, ilman ettå on ylipainettava toi-sella painovårikerroksella. Keksinnon menetelmåå kåyttåmållå voidaan saada aikaan erityisesti paksuja kuvioituja kerroksia.

i

Claims (18)

1. Menetelmå kuvion silkkipainamiseksi kovalle, ei-absorboivalle alustalle kåyttåmållå painokehiloå (9, 21), 5 jonka alustan puoleisella pinnalla on kuvioitu pinnoite (10, 22), tunnet tu siitå, ettå muodostetaan lå- påisevå paikallinen tuki (16, 20, 27) verkon pinnan ja alustan vålille yhdellå tai useammalla alueella, joissa edellytetåån paksurapaa kuvioitua painomustekerrosta, jol- 10 loin painomusteen pysyminen mainitulla alueella tai maini- tulla alueilla paranee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnet t u siitå, ettå paikallinen tuki kåsittåå yhden tai useamman, painokehildn pinnoitettuun pintaan tarttuvan 15 verkkomateriaalitilkun (20).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmå, tunnet t u siitå, ettå mainittu tilkku (20) on tai maini-tut tilkut ovat karkeampisilmåisiå kuin painokehild.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, t u n- 20. e t t u siitå, ettå paikallinen tuki kåsittåå ryhmån toisistaan erillåån verkolla olevia pinnoitepilkkuja (16, 27).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmå, tunnet t u siitå, ettå mainitut pienet, toisistaan eril- 25 låån olevat pinnoitepilkut (16, 27) on jårjestetty yhden-mukaiseen jårjestykseen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmå, tunnet t u siitå, ettå mainittu painokehild valmistetaan kåyttåmållå puolisåvyalueita (8) kuvion niillå alueilla, 30 joissa tarvitaan yhdenmukaista ryhmåå toisistaan erillåån olevia pilkkuja.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå pinnoitteen (10, 22) paksuus alueilla (10, 25), jotka ympårdivåt ja muodostavat 35 alueen tai alueet, joissa tarvitaan paksumpaa painovåri- 91505 kerrosta, on suurempi kuin pinnoitteen paksuus muilla alueilla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå pinnoitteen (10, 22) 5 paksuus alueilla (10, 25), jotka ympåroivåt ja muodosta-vat alueen tai alueet, joissa tarvitaan paksumpaa painovå-rikerrosta, on ainakin 30 pm.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå pinnoitteen paksuus muilla 10 alueilla on 5-15 pm.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-9 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå mainitut pienet, toi-sistaan erillåån olevat pinnoitteen (16, 27) pilkut muo-dostuvat samasta pinnoitemateriaalista kuin kuvioitu pin- 15 noitemateriaali painokehildllå ja ettå niiden korkeus on sama kuin mainitun pinnoitteen paksuus alueilla (10, 25), jotka ympårciivåt ja muodostavat alueen tai alueet, jossa tai joissa tarvitaan paksumpaa painovårikerrosta.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 4-10 mukainen me- 20 netelmå, tunnettu siitå, ettå mainitut pienet, toisistaan erillåån olevat pinnoitteen (16, 27) pilkut vievåt noin 10 % alueesta, jossa tarvitaan paksumpaa painovårikerrosta .

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 menetelmå, tunnettu siitå, ettå kuvio painetaan : låmmitysryhmån muotoon lasiruutuun, jota kåytetåån ajoneu- von ikkunana.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå mainittu kuvio kåsittåå ryh- 30 mån låmmitysjohtimia (3, 3'), jotka ulottuvat virtakisko-jen (4, 4') vålillå ja paikallinen tuki (10, 16) on muo-* dostettu virtakiskojen niillå alueilla, joihin låmmitys- virtaa sydttåvien johtimien koskettimet (5) tullaan kiin-nittåmåån. 35 91505

13 91 505

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå painetaan kuvio, jonka paksuus vaihtelee.

15. Painokehild (9), jonka ainakin yhdellå pinnal-5 la on kuvioitu pinnoite (10, 22), tunnettu siita, ettå verkkomateriaalitilkku (20) on tartutettu verkkoon yhdella tai useammalla alueella, johon tullaan painamaan paksumpi kuvioitu painovårikerros.

16. Painokehild (9, 21), jossa on ainakin sen yh-10 della pinnalla kuvioitu pinnoite (10, 22) tunnettu siita, ettå kuvioitu pinnoite kåsittåå ryhmån pieniå, toi-sistaan erillåån olevia pinnoitteen (16, 27) pilkkuja verkon pinnalla kussakin yhdestå tai useammasta alueessa, joissa tarvitaan paksumpi kuvioitu painovårikerros ja ettå 15 pinnoitteen paksuus alueilla (10, 25), jotka ympåroivåt ja muodostavat alueen tai alueet, jossa tarvitaan paksumpi painovårikerros, on suurempi kuin pinnoitteen paksuus muilla alueilla.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen painokehilo, 20 tunnettu siitå, ettå pinnoitteen paksuus alueilla (10, 25), jotka ympårdivåt ja muodostavat alueen tai alueet, jossa tarvitaan paksumpi painovårikerros, on ainakin 30 pm.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen paino-25 kehild, tunnettu siitå, ettå pinnoitteen paksuus muilla alueilla on 5-15 pm. 16 91 505