FI89978B - Vals vars linjetryck kan kontrolleras - Google Patents

Description

1 .89978

Tela, jonka viivapainetta voidaan hallita. _ Vals vars linjetryck kan kontrolleras.

Keksintö koskee vaatimuksen 1 yläkäsitteen mukaista telaa.

Tällainen tela tunnetaan DIM’S 30 03 395 :stä. Tunnetussa mallissa keski-telan ja ontelotelan sisäpinnan välinen tila jaetaan keskitelaa pitkin kulkevilla pitkitUiisliivisteilla, joiden yli ontelotelan sisäpinta liukuu, telojen välin puoleiseen ja sitä vastapäätä olevaan pitkittäiskammioon.

Ainakin telojen välin puoleinen kammio voidaan täyttää painencsteellä, jolloin ontelotelan sisäpintaan vaikuttava paine tuottaa telojen väliin viivapaineen. Matalamman paineen alueet sijaitsevat tässä pitlcittäiskammiossa ja aiheuttavat epäsäännöllisyyttä muuten tasaiseen painetyynyyn. Tämän johdosta tyynyn paine-vaikutusta voidaan muuttaa. Ratkaisevia täi löin ovatpitkittäistiivisteiden ansiosta muodostuv.il erilliseL kammiot, joiden paine-ero tuottaa viivapaineen.

Keksinnön taustana on tehtävä esittää yläkäsitettä vastaava tela, jossa viiva-paineeseen voidaan vaikuttaa muilla tavoin, jotka muuten olisivat käytettävissä vain huomattavasti suuremmin kuluin, jos silloinkaan.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan vaatimuksen 1 tunnusmerkkien esittämällä tavalla.

Kun DE-PS 30 03 395 :ssä siis pitkittäistiivisteet jakavat keskitelan ja ontelotelan välisestä tilasta telojen välin puolelle pitkittäiskammion, jonka paineneste tuottaa ontelotelan sisäpintaan koko pituudelle tasaisen paineen ja samalla vastaavan viivapailleen, niin keksinnössä välitilassa oleva paine-neste ei enää vaikuta pelkästään telojen välin puolella, viivapaineen tai osan : siitä muodostaen. Sen paine vaikuttaa kaikkiin suuntiin tasaisesti, niin että vaikutus olisi ilman lisätoimenpiteitä neutraali eikä ontelotela tasaisen sisäisen paineen tuottamista lukuunottamatta vaikuttaisi ollenkaan.

Hyvänä pidetyssä toteutuksessa kaikkialla tasainen paine tuotetaan luonnollisesti siten, että pitkittäistiivisteitä ei käytetä ollenkaan. Näin vältetään vastaavat rakenteet ja niiden kitkan aiheuttamat tehon vähenemiset. Mutta jos tela tiettyjä käyttötapoja varten sisältää pitkittäistiivisteet, tasainen paine voidaan luoda pitkittäi»kammioiden välisellä kuristuksettomalla yhteys-kanavalla keinotekoisesti.

Keksinnön vaikutus perustuu siihen, että tiivistyse)imi 1 In aikaansaadut mata- 2 89978 laminan paineen alueet luovut puinenestoen niheuttnmaan puineeseen epäsymmetrian, joka johtuu sillien, että ontelotelaan juu voimin, jotka pyrkivät siirtämään sitä; jos tela tukeutuu vastntolaan siihen, että telojen väliin syntyy viivapaine.

Jos matalamman paineen alueet ovat telojen välin vastakkaisella puolella, syntyy siitä, että painenesteen paine vaikuttaa telojen välin puolella, mutta ei vastakkaisella, telojen väliin kohdistuva voima, joka johtaa viivapaineen sellaiseen jakautumiseen, jossa vaikuttaa erikoisella tavalla se, että viiva-paineeseen johtavat elementit sijaitsevat telojen välin vastakkaisella puolella. Sinne syntyy 'aukkoja' tai 'tyhjiä tiloja' muuten tasaiseen paineen jakautumiseen. Niitä vastapäätä telojen välin puolella on vastaavat tasaisen täydän paineen alueet, jotka vaikuttavat kuin väliä kohti suunnattu painin.

Jos matalamman puineen alueet, ovat telojen välin puolella, vastakkaisen puolen vastaavien täyden paineen alueiden paine saa aikaan voiman, joka pyrkii vetämään ontelotelaa poispäin telojen välistä. Tätä voidaan käyttää viiva paineeseen vaikuttamiseen, kun se tuotetaan ulkoisin välinein, esim, tukiteloilla, jotka tarttuvat ontelotelann. Tukitelojen voiman peittää silloin 'aukkojen' tai 'tyhjien tilojen' aikaansaamat paikalliset voimakomponentit. Järjestelmä voi toimia myös ns. 'sisäisen liikkeen' tuottamisessa, jolla telojen väliä lisätään. 'Sisäinen liike' on mahdollinen teloilla, joissa ontelotelaa ei ole päistä laakeroitu keskitelaan# vaan sitä voidaan säteittäin kokonaisuudessaan siirtää keskitelaan nähden telan ja vastatelan akselit yhdistävässä tasossa.

Keksinnön pääperiaate perustun siis siihen, että kokonaan painenesteellä täytettyyn välitilaan tuotetaan matalampipaineisia 'aukkoja', joiden avulla pyritään saamaan aikaan tiettyjä voimavaikutuksia.

Tuotetun viivapaineen kulun vaihtelumahdollisuuksin voidaan vielä tuntuvasti parantaa, kun kekoiuniin tärkeää laajennusta esittävä vaatimuksen 2 mukainen toteutus otetaan huomioon.

Sen perusajatuksena on, että samaa aluetta voidaan valinnaisesti käyttää joko 'aukkona', jossa vallitsee ympäristöä matalampi paine tai toisaalta painin-elimenä, jolla vallitsee ympäristöä korkeampi paine, ts. 'alipaine-elementtinä' tai 'ylipaine-elementtinä'.

89978 Tällä tavoin v i i vapa ineeseen vai kutl.mni smahdollisuudet lisääntyvät tietysti merkittävästi.

Oleellista on, että keskitelan vain yhdellä puolella sijaitsevalla, vastaavilla tiivistyselimi 1 lii erotetulla alueella voidaan ontelotelan sisäpintaa sekä 'imeä' keskitelaa kohti että 'työntää' siitä poispäin. Tähän risti tällaisten vaikutusten aikaansaamiseksi on tarvittu keskitelan ; eri puolilla olevia elementtejä, jotka vaativat vastaavia aukkoja keskitelassa ja heikensivät sitä.

Alueiden muodostani!selementtien rakenne on esitetty vaatimuksessa 3.

'Painimissa' yhdistyy l)lv-OS 22 30 139 :n mukaisten paininkappaleiden ja DK-PS 30 03 395 :n mukaisten renkaan muotoisten tiivistyselinten toiminta. Ongelmana on, että kun painimet toimivat ylipaine-elementteinä ja sylinteri- kammiossa vallitsee vastaava korkea paine, painimen on oltava tiivistetty tätä painetta vastaan kuristusaukoi11 e saakka, jotta tarvittava puristus ontelotelan sisäpintaa vasten syntyisi. Mutta kun painin toimii alipaine-elementtinä, hydrostaattiseen painekammioon virtaavan painenesteen täytyy päästä esteettä, ts. paineen kasautumatta virtaamaan pois. Virtausvastuksen pitää siis olla erilainen eri suuntiin. Tätä varten painimiin, joiden perusrakenne vastaa 1)1·:-»)S 22 30 139 :n paininkappa I eitä, on si joitettu takai sku-venttiilit.

Ainoastaan ylipaine-elementteinä toimivat yksipuolisen pitkittäiskammion tukielementit, jotka on hydraulisesti kytketty peräkkäin, tunnetaan jo DE-AS 23 32 861 :sta.

Vaatimuksen 4 mukaisessa yksinkertaisimmassa toteutuksessa kuristusaukot ovat yhteydessä syl inter! t i laati.

Sylinteritilaan johdettu paineneste työntää ylipaine-elementtinä käytettäessä painimen ontelotelan sisäpintaa vasten. Tällöin hydrostaattisen paineen syntymiseen tarvittava paineneste virtaa sylinteritilasta kuristusaukkojen kautta hydrostaattisi in painekammioihin.

Sylinteritilaan tarvitsee tällöin siis johtaa vain yksi paine.

Vaatimuksen 5 mukaisessa vaihtoehdossa sylinteritilaan ja hydrostaattisiin kammioihin vievät johdot ovat erilliset. Hydrostaattisen kammion paine ei siis synny itsestään vaan .sitä on säädeltävä ulkoa sylinteritiLan paineesta riippuen .

h 89978 Käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ovat vaatimuksen 6 mukaiset johtavat kammiot. Ne ottavat molemmilla käyttötavoilla, ylipaine- ja alipaine-elementtinä, paininta käytettäessä vastaan korkeampi paineisen alueen reunan yli ontelotelaa vasten painautuessa kulkeutuneen painenesteen, ennen kuin se pääsee matalamman paineen alueelle.

Jos painin esimerkiksi toimii ylipaine-elementtinä ja sylinteritilassa vallitsee korkeampi paine kuin ontelotelan ja keskitelan välisessä tilassa, hydrostaattisesta kammiosta siirtyy koko ajan tietty määrä painenestettä välitilaan. Tämä voi johtaa ongelmiin esimerkiksi silloin, kun välitilassa ja sylinteritilassa olevan painenesteen lämpötila on erilainen. Siirtynyt paine-neste tuottaa tällöin renkaan muotoisen kylmemmän alueen ontelotelan sisäpinnalle, mikä aiheuttaa lämpötilan vaihtelua ontelotelalla. Tämä voi näkyä häiriöinä.

Jos taas keskitelan ja ontelotelan sisäpinnan välisen tilan paine on suurempi kuin sylinteritilan, painenestettä siirtyy sylinteritilasta hydrostaattiseen painekainmioon, missä se voi aiheuttaa toivottua toimintaa vääristävän paineen kasautumista. Johtavilla kanavilla painimen reunan yli tuleva paine-neste otetaan taiteen aikaisemmin.

Vaatimuksen 7 kohteena on erityinen toteutus.

Painimen reunalla oleva ui koneina on tarpeen, koska sitä tarvitaan painimen moitteettomaan ylipaine-elementtinä toimimiseen; sillain hydrostaattisenpaine-kammion tukipoikkipinnan pitää olla suurempi kuin sylinterin poikkipinnan.

Tämä toteutuu vain kun painimen ontelotelan sisäpintaa vasten oleva tukipinta on suurempi kuin sen mäntämäinen osa. Näin ollen ulkonema on välttämätön.

Kun paininta käytetään alipaine-elementtinä, keskitelan ja ontelotelan välisen tilan korkeampi paine tarttuu ulkonemaan ja painaa painimen vastaavalla voimalla ontelotelan sisäpintaa vasten. Välitilan Korkeilla paineilla tämä voima voi kasvaa liian suureksi. Tämän vuoksi on luotu paineen alennus-järjestelmä, jossa välitilan korkea paine johdetaan takaiskuventtiilin kautta painimen sisällä olevaan kammioon ja sieltä kuristusaukkojen kautta hydrostaattiseen painekammioon. Näin sinne kasautuu paine, joka vaikuttaa ulkonemaa vasten vaikuttavaa painetta vastaan ja vähentää painimen kuormitusta. On selvää että toimi nta mukautetaan vaikutuspoikkipintoihi n.

Vaatimuksen H mukaan sv 1in!rrit i1 n voi olla kuristusaukon kautta yhteydessä 39S78 johtavaan kammioon. Näin johtavan kammion vaikutuspoikkipintaa voidaan myös käyttää hydrostaattisen paineen tuottamiseen paininta ylipaine-elementtinä käytettäessä.

Vaatimuksen 9 kohteena on eräs tarkoituksenmukainen toteutus. Hydrostaattinen painekammio on siinä kuin saari johtavan kammion sisällä. Tällä tavalla sen vaikutuspoikkipinta-nlaa voidaan mukauttaa ulkoneman vastaavaan, niin että paininta ontelotelan sisäpinnalta poispäin vetämään pyrkivä voima ei tule liian suureksi. Ylipaine-elementtinä toimimiseen jää kuitenkin käyttöön suuri vaikutuspoikkipinta, nimittäin varsinaisen hydrostaattisen painekammion ja johtavan kammion poikkipinta.

Vaatimuksen 10 esittämässä edullisena pidetyssä toteutuksessa kaikki painimet on sijoitettu keskitelan samalle puolelle, telojen välin puolelle. Tämän etuna on, että tällä järjestelyllä ontelotelaa voidaan sekä vetää telojen välistä poispäin keskitelaa vasten että työntää telojen väliin päin keskitelasta poispäin. Eräs sovellutustapa on tela, jota voidaan nostaa tällä voimalla, esimerkiksi myös silloin kun telojen väli on alhaalla ja nostaminen tapahtuu ontelotelan painoa vastaan. Samanaikaisesti saadaan kuitenkin aikaan myös viivapaine.

Painevaikutusta saadaan vielä moninaisemmaksi, kun otetaan käyttöön vaatimuksen 11 mukaiset korkeamman paineen lisäalueet, jotka voidaan toteuttaa esim. DE-OS 22 30 139 :n mukaisilla paininelimillä.

Keksintöä ei edusta ainoastaan edellä kuvattu tela vaan myös siinä käytettävä tiivistyselin.

Lajityyppiä edustaa taas DE-OS 22 30 139 :n tiivistyselin. Painimet ovat ri-. - vissä useimmiten telojen välin puolella ja tuottavat positiivisia voimia, jot ka saavat aikaan viivapaineen. Painimet voidaan työntää hydraulisen männän tavoin keskitelan syIinterimäisiin , painenesteellä täytettävissä oleviin poikittaisnukkoiiin ontelotelan sisäpintaa vasten. Vastinpinnalla on hydrostaattisia painekammiolta, jotka ovat paininelimen kuristusaukkojen välityksellä yhteydessä poikittaisaukkoihin. Paininelinten painekammiolta rajoittavat reunat liukuvat niistä pois valuvalla painenesteellä, vuotoöljyllä. Keskitelan ja ontelotelan välisessä tilassa on tällöin ehkä vuotoöljyä. Se voidaan kuitenkin koota DK-AS 23 32 861 :n mukaan telojen välin puolella olevaan välitilan tiivistettyyn pitkittnisknmmioon, niin että se osallistuu 89978 viivapaineen muodosLaini seen . Pitkittä i skammion paine on tällöin periaatteessa kuitenkin alempi kuin paininten.

Kun DE-OS 22 30 139 :ssä ja DE-AS 23 32 861 :ssä toiminta riippuu kuristus-kanavien olemassaolosta, DE-PS 30 03 395 :n mukaisissa tiivistyselimissä niitä ei saa olla, koska pitkittäiskainmioista tiivistyselinten reunojen yli virtaava paineneste voi aiheuttaa tiivistyselimiin paineen, joka tekee tyhjäksi niiden tavoitteleman toiminnan, 'aukkojen' kovertamisen pitkittäiskammion tasaiseen paineeseen.

DE-OS 22 30 139 :stä ja DE-AS 23 32 861 :stä sekä DE-PS 30 03 395 :stä tutuissa tiivistyselimissä on siis kyse erilaisista elimistä, jotka kykenevät tekemään kukin vain omia toimintojaan.

Keksinnön taustana on myös tehtävä toteuttaa yläkäsitteen mukainen tiivistys-elin siten, että sen avulla voidaan lisätä viivapaineeseen vaikuttamismahdollisuuksia. Tehtävä ratkaistaan vaatimuksen 12 tunnusmerkkien mukaisella tavalla .

Painimet yhdistävät. DE-OS 22 30 139 :n mukaisten paininkappaleiden ja DE-PS 30 03 395 :n mukaisten renkaan muotoisten tiivistyselinten toiminnat.

Perusajatuksena on että samaa aluetta voidaan käyttää joko 'aukkona', jossa vallitsee ympäristöä matalampi paine tai positiivisena paininelimenä, jolla vallitsee ympäristöä korkeampi paine, ts. alipaine- tai ylipaine-elimenä.

Ongelmana on, että kun painimet toimivat ylipaine-elementteinä ja sylinteri-kammiossa vallitsee vastaava korkea paine, painimen on oltava tiivistetty tätä painetta vastaan kurlstusaukoiLie saakka, jotta tarvittava puristus ontelotelan sisäpintaa vasten syntyisi. Mutta kun painin toimii alipaine-elementtinä, hydrostaattiseen painekammioon virtaavan painenesteen täytyy päästä esteettä, ts. [laineen kasautumatta virtaamaan pois. Virtausvastuksen pitää siis olla erilainen eri suuntiin. Tätä varten painimiin, joiden perusrakenne vastaa DE-OS 22 30 139 :n paininkappaleita, on sijoitettu takaisku-venttiilit.

Pääasiallinen sovellutus on sellainen, jossa välitilaan ei ole erotettu pit-kittäiskammioita, joiden paineneste vaikuttaa yksipuolisesti, vaan koko välitila on täynnä painenest et t.ä. Tällaisella telalla onnistut! vain keskitelan yhdelle puolelle sijoitettujen keksinnön mukaisten tiivistyselinten avulla 7 89978 ontelotelan sisäpinnan ' i momi iiimi ' keskitelaa vnstcn sekä sen ’ työntäminen ’ poispäin keskitelasta I. Tällaisien vaikutusten aikaansaamiseksi on tähän asti tarvittu elementtejä keskihelan molemmilla puolilla. Ne vaativat vastaavia aukkoja keskitelassa ja heikensivät sitä vastaavasti.

Jos matalamman paineen alueet ovat telojen välin vastakkaisella puolella, syntyy siitä, että painenesteen paine vaikuttaa telojen välin puolella, mutta ei vastakkaisella, telojen väliin kohdistuva voima, joka johtaa viivapaineen sellaiseen jakautumiseen, jossa vaikuttaa erikoisella tavalla se, että viiva-paineeseen johtavat elementit sijaitsevat telojen välin vastakkaisella puolella. Sinne syntyy 'aukkoja' tai 'tyhjiä tiloja' muuten tasaiseen paineeseen. Niitä vastapäätä telojen välin puolella on vastaavat tasaisen täyden paineen alueet, jotka vaikuttavat kuin väliä kohti suunnattu painin.

Jos matalamman painoon alueet ovat telojen välin puolella, vastakkaisen puolen vastaavien täyden paineen alueiden paine saa aikaan voiman, joka pyrkii vetämään ontelotelaa poispäin telojen välistä. Tätä voidaan käyttää viivapaineeseen vaikuttamiseen, kun se tuotetaan kokonaan ulkoisin välinein, esim. tukiteloil-la, jotka tarttuvat ontelotelaan. Tuki telojen voiman peittävät silloin 'aukkojen' tai 'tyhjien tilojen1 aikaansaamat paikalliset voimakomponentit. Järjestelmä voi toimia erityisesti us. 'sisäisen liikkeen' tuottamisessa, jolla telojen väliä lisätään. 'Sisäinen liike' on mahdollinen teloilla, joissa ontelotelaa ei ole laakeroitu päistä keskitelaan , vaan sitä voidaan säteil-täin kokonaisuudessaan siirtää keskitelaan nähden telan ja vastatelan akselit yhdistävässä tasossa.

; · : Paininelin voi olla vaatimuksissa 13 - 13 esitetynlainen.

- - Piirroksissa on esitetty keksinnön toteutusesimerkkejä.

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti telaparia, jossa ylempi tela keksinnön mukaisena telana sisältää matalainpipaineisia alueita keskitelan ja ontelotelan välitilassa, osittaisena leikkauksena; kuvio 2 esittää hieman suurennettuna kuvion 1 leikkauslinjän 1T-IT mukaisen poikk l leikkauksiin; kuvio 3 esittää kuviota 1 vastaavaa telaparia, jossa alemmassa telassa on painimia, jotka voivat toimia sekä alipaine- että ylipaine-elementteinä; 89978 kuvio 4 esittää kuvion 3 1 e i kknusl i n Jan I V — 1V mukaisen leikkauksen; kuvio 5 esittää suurennetun osaleikkauksen keksinnön mukaisesta tolasta, painimen yhdestä toteutusmuodosta; kuvio 6 esittää kuviota 5 vastaavan poikkileikkauksen pienennettynä. Siinä näkyy kuvion li mukaisen lelan hydrau I iikkakaavio; kuvio 7 esittää kuvion 5 mukaisen painimen ylhäältä; kuvio 8 esittää kaavamaisesti ka 1 anteritel oja, joista keksinnön mukainen tela näkyy viivoitettuna; kuvio 9 esittää osittaisen pitkittäisleikkauksen keksinnön mukaisen telan, jolla ' Sisäinen liike' on mahdollista, päädystä; kuviot 10, 11 ja 12 esittävät kuvioita 5, h ja 7 vastaavat kuvat toisesta toteutusvaihtoehdosta; kuviot 13, 14 ja 15 esittävät kuvioita 5, 6 ja 7 vastaavat kuvat kolmannesta toteutusvaihtoehdosta; kuviot 16, 17, 18 ja 19 esittävät kuvioita 1-4 vastaavat kuvat toteutus-esimerkeistä, joissa käytetään tätä yleisesti käytettävissä olevaa tiivistys-elintä.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty Lelajärjestelmä käsittää alatelan 10 ja ylätelan 100, joiden välissä 31 tavararata 30 joutuu painekäsittelyyn. Alatela 10 on tavallinen umpi tela. Ylätela 100 sen si jaan käsittää pyörivän ontelotelari 1, jonka ulkopinta 2 muodostaa työskentelevän telapinnan, ja sen sisällä koko pituudella oLevnn kiinteän keskitelan 3, joka jättää joka puolelta välin ontelotelan 1 sisäpintaan 4, niin että voi taipua ontelotelan 1 sisällä joutumatta kosketukseen sisäpinnan 4 kanssa.

Alatelan 10 akselin tapit 21 ja ontelotelan 1 päistä esiin pistävät keski-cslan i 3 päät 5 on viety jalustaan ja niitä painetaan vastakkain sopivilla esittämättä jätetyillä laitteilla.

Ontelotela 1 voi olla laakeroitu päistään keski.telaan 3 kuvioissa 1 ja 2 esittämättä jätetyillä laakereilla. Toisessa toteutusvaihtoehdossa ontelo-tela 1 on viety keskitelalle vaikutustasossa W, ts. kuviossa 1 piirros-tason suuntaisessa telojen H) ja 100 akselit yhdistävässä tasossa, ja se voi kokonaisuudessaan liikkua keskitelalla 3 tässä tasossa.

89978 keskitelan 3 ja onto I oiol an 1 sisäpinnan 4 välinen tila 6 on päistään tiivistetty esittämättä jätetyillä pääty tiivisteillä ja se voidaan johdon 7 kautta täyttää painenesteellä, joka voidaan taas johtaa takaisin säiliöön 9 johdolla 8. Johdossa 8 on paineenrajoitusventtiili 11, jonka avulla välitilassa 6 voidaan pitää yllä haluttua painetta. Johto 7 laskee kuvion 1 vasemmassa reunassa välitilaan 6, takaisinvirtausjohto 8 oikeassa. Tällä tavoin välitilaan syntyy pitkittäissuuntainen virtaus, joka johtaa ontelotelan 1 lämpötilan tasoittumiseen, jos painenestettä käytetään samalla lämpötilaan vaikuttamiseen. Paineueste otetaan säiliöstä ja paineistetaan pumpulla 12, johon johto 7 on liitetty.

Sama paine vallitsee koko välitilassa, jota ei ole jaettu osiin, niin että se ei ilman lisätoimenpiteitä vaikuttaisi mitenkään onteloteiaan l eikä johtaisi sen siirtymiseen tai voimavaikutuksiin tasossa W. Välitilan 6 paine ainoastaan 'pui listaa' ontolotelaa 1 jättämättä muita ulkoapäin havaittavia vaikutuksia.

Onteloteiaan 1 muodostuu kuitenkin telojen välin 31 vastakkaiselle puolelle alueita 13, joissa ei vallitse välitilassa 6 vallitseva paine. Alueiden pituutta on kuvatta pienillä hakasilla. Kuvioiden 1 ja 2 esimerkissä alueita on kuusi, mutta luku ei missään tapauksessa ole pakottava.

Alueet 13 muodostuvat renkaan muotoisten tiivistyselinten 14 kohdille, jotka ovat keskitelan 3 yläosan sylinteriinnisissä aukoissa 15 siirtyvinä, ja toinen pää lepää tiivistäen ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten. Jokainen aukko : 15 on liitos johdon vä 1. Ltyksel Lä yhteydessä johonkin johdoista 16 (kuvio 2) ja niiden kautta ohjauslaitteeseen 17, jonka avulla renkaan muotoisten tiivistyselinten 14 sisällä voidaan pitää yllä painetta, joka on pienempi kuin välitilassa 6. yksittäisten paininten 14 tai paininryhmien painetta voidaan ohjata toisistaan riippumatta johtojen 16 määrästä riippuen. Yksinkertaisimmassa tapauksessa ohjauslaite 17 yhdistää alueet 13 yksinkertaisesti säiliöön 9, niin että alueet. 13 ovat käytännöllisesti katsoen paineettomia.

Tällä tavoin välitilan 6 muutoin tasaiseen paineeseen koverretaan aukkoja tai tyhjiä tiloja, joissa oi vallitse sama paine kuin muualla. Välitilassa olevan painenesteen painevaikutus muuttuu näin epätasaiseksi. Alueita 13 vastapäätä telan 10U ja keskitelan 3 pitkittäissuuntaisessa keskitasossa on kuviteltuja alueita 18, jotka on kuvioon 1 merkitty taas hakasilla. Niissä ίο 8 9 978 vallitsee välitilan 6 täysi paine. Koska näitä alueita 18 vastapäätä alueilla 13 vallitsee pienempi paine tai paineeton tila, alueiden 13 olemassaolosta seuraa sama vaikutus kuin että keskitelan 3 alapuolella vaikuttaisi paikallinen, alueiden 18 ilmoittamalla kohdalla välitilan 6 painetta vastaavalla paineella vaikuttava paine, joka kuviossa 1 pyrkii siirtämään ontelotelaa 1 alaspäin keskitelaan 3 nähden, ts. telojen välin 31 suuntaan. Vaikka renkaan muotoiset tiivistyselimet 14 telassa 100 siis ovat keskitelan 3 yläosassa, voima kohdistuu kuitenkin alaspäin. Tämä vaikutus saadaan aikaan perusajatuksen ansiosta, joka oli: välitila 6 täytetään kokonaan samanpainei-sella painenesteellä eikä sitä jaeta pitkittäiskammioihin.

Kuviossa 1 on kuvattu vielä kaksi paininta 10, jotka sijaitsevat keskitelan 3 alaosassa ja voivaL tuottaa positiivisen voiman ontelotelan 1 sisäpinnan 4 alaosaan. Pumppu '20 huolehtii niiden painenesteen saannista. Paine voidaan tietysti johtaa myös pumpusta 12. Koska painimet 19 ovat vain lisä-elementtejä, joiden avulla alueiden 13 tuottamaa viivapainetta voidaan haluttaessa muokata, ne ja niiden johdot on kuvattu pisteviivoin.

Kuvioissa 3 ja 4 on kuvattu keksinnön ajatuksen tärkeä kehittely. Jos osat vastaavat kuvion 1 osia, viitenumerot ovat samat.

Kuvioiden 3 ja 4 tela jär jestelmässä on alatela 200, joka käsittää kuvioiden 1 ja 2 ylätelan 100 tapaan keskitelan 3' ympärillä pyörivän ontelotelan 1, joka työskentelee vasten ylätelaa 10 ja aiheuttaa paineen tavararadalle 30.

Myös telalla 200 ontelotelan ] sisäpinnan 4 ja keskitelan 3' välinen tila 6 voidaan täyttää haiutunpa!neiseI Ia painenesteellä johtojen 7 ja 8 avulla, mutta tässä tapauksessa muuten tasaisen paineen muuttavat ja viivapaineen tuottavat painimet 24 sijaitsevat telojen välin 31 puolella. Telan 200 painimet 24 eroavat renkaan muotoisista kuvioiden 1 ja 2 tiivistyselimistä 14 siten, että niillä voidaan johtojen 26 kautta saada aikaan alueille 23 sekä välitilan 6 painetta pienempi paine että sitä suurempi paine. Painimen 24 sisäosa voidaan ohjauslaitteella 27 liittää johdoilla 25 esim. säiliöön 9, niin että siellä ei vallitse käytännöllisesti katsoen ollenkaan painetta, tai pumpulla 22 voidaan painimille 24 alueilla 23 antaa välitilan 6 painetta suurempi paine.

Tällä tavoin painimet. 24 naavat kaksi tehtävää: jos alueilla 23 vallitsee matalampi paine kuin välitilassa 6, välitilassa 6 alueita 23 vastapäätä olevien alueiden, joita ei ole kuvattu kuviossa 3, paine on suurempi ja syntyy voima, Π 89978 joka pyrkii vetämään ontelotel.na 1 poispäin vastatelasta 10. Jos ontelotelaa siis ei ole laakeroitu päistä, vaan se liikkuu kokonaan keskitslaan 3' nähden vaikutustasossa W, ontelotela 1 voi nousta telojen välistä 31 esimerkiksi tavararadan 30 pnjottamiseksi väliin. Tällöin painimet 24 toimivat siis alipaine-elementteinä. Jos painimiin 24 tuotetaan välitilaa 6 suurempi paine, ne vaikuttavat kuten kuviossa 3 ylöspäin, ts. telojen väliä 31 kohti, ja niiden avulla voidaan saavuttaa määrätyllä tavalla jakautunut viivapaine. Tällöin painimet 24 ovat ylipaine-elementtejä.

Kuvioissa 3 ja 4 kaavamaisesti esitettyjen paininten 24 käytännön sovellutuksia on valaistu kuvioissa 5 - 13. Esimerkiksi on valittu tela 200, mutta kaikki sanottu pätee tietysti myös telalla 100.

Kuvioissa 5 - 7 on kuvattu yksinkertaisin painin 24. Se koostuu padan muotoisesta valuosasta 32, joka on sopivaa pronssia ja on laitettu alaspäin avoimesta päästään aukkoon 1.3, jossa se pääsee liikkumaan männän tapaan. Tiivistyksestä huolehtii valuosan 32 alaosassa sen reunaa kiertävä tiivistysrengas 33. Valuosan 32 toiseen päähän muodostuu ontelotelan 1 sisäpinnan 4 muotoon sopiva tukipinta 34, jolla painin 24 asettuu ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten. Asettuminen tapahtuu kuvioissa 5, 6; 10, 11 ja 13, 14 alhaaltapäin ontelotelan 1 yläosaa vasten, siis samaan suuntaan kuin kuvioiden 3 ja 4 toteu-tusesimerkissä.

Tukipinta 34 käsittää umpinaisena kulkevan, poUcumaisesti ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten kohoavan reunan 33 sekä vaikutustasossa olevan yhdysorren 36.

' : Ne ympäröivät kahta vierekkäistä hydrostaattista painekammiota 37, 38, jotka ; muodostavat tuki piri!aan 34 nähden matalan syvennyksen. Käytännön sovellutuk- .'· ; sessa on reunan 33 uI koiäpimiItu ollut IHO - 200 mm ja painekammioiden syvyys .·. 6 - 8 mm.

Aukon 15 sisälle painimen 24 alle muodostuva sylinteritila 40 on kahden ku-ristusaukon 39 kautta yhteydessä hydrostaattisiin painekaminioihin 37 ja 38. Lisäksi painimen 24 muodostavan padan muotoisen valuosan 32 'pohjassa' on hydrostaattisista pa i nokattiin i o is ta 37, 38 syIinteritilaan 40 johtavat kanavat 41, 42, joissa on esimerkissä kuulakatkaisuventtiileiinä toteutetut takaisku-venttiilit 43, jotka avautuvat sylinteritilaan päin ja sulkeutuvat vastakkaiseen suuntaan.

Kuten kuviosta 5 näkyy, keskitelassa 3' on kolme johtoa 261 joista 12 89978 kuviossa oikealla oleva on yhteydessä syI inter iti 1 aan 40. loinen Johto 26 on yhteydessä viereiseen painimeen 24 jne. Monessa tapauksessa riittää, että saadaan aikaan leveyssuunnassa tosin vaihteleva, mutta keskiosaan nähden symmetrinen viivapaine. Tällaisessa tapauksessa voidaan kolmella johdolla 26 hoitaa kuusi paininta 24. On selvää että paininten lukumäärää voidaan muuttaa. Kun paininten lukumäärä on parillinen ja viivapaineen on tarkoitus ainoastaan olla symmetrinen, johtoja tarvitaan puolet paininten määrästä.

Kun paininten 24 riippumattoinaan ohjaukseen kohdistuvat vaatimukset ovat korkeammat, jokaisella painimella pitää olla oina johto.

Aukon 15 pohjaan ja padan muotoisen valuosan 32 pohjaan tukeutuva kierrejousi 44 pitää painimen 24 jatkuvasti, siis myös ilman nestepainetta, ontelotelan 1 sisäpintaa vasten. Kun välitilassa 6 on nestepainetta, lisäksi vaikuttaa ulkoneman 27, siis painimen 24 pään alareunan ulkonernan paine. Ulkonema 27 syntyy rakenteellisista syistä, kun painekammioiden 37, 38 vaikutuspoikki-pinnan pitää olla vähintään sama kuin aukon 15.

Kun painin 24 toimii ylipaine-elementtinä, siihen liittyvällä johdolla 26 johdetaan sille painenestettä paineella, joka on korkeampi kuin välitilassa 6 vallitseva paine. Sy 1 interitlln 40 täyttyy tästä painenesteestä, ja sitä valuu kuristusaukkojen 39 kautta hydrostaattisiin painekaminioihi n 37, 38 niin kauan, että ne täyttyvät, i’ainekammioiden 37, 38 vaikutuspoikkipinta on hieman suurempi kuin paineen vaikutuspoikkipinta sy1interitilassa 40 eli aukossa 15. Tämän ansiosta hydrostaattisten painekammioiden 37, 38 paineneste kykenee hieman painamaan paininta 24 irti ontelotelan 1 sisäpinnasta 4. Painenestettä virtaa tällöin reunan 85 yli välitilaan 6. Tämän nesteen poistumisen vuoksi hydrostaattisten painekammioiden 37, 38 paine alenee kuristusaukkojen 39 takia hetkellisesti, minkä johdosta reunalle 35 syntynyt rako sulkeutuu taas ja painekammioiden 37, 38 paino kohoan uudelleen. Näin muodostuu tasapaino, jossa reuna 35 ja yhdysorsi 36 liikkuvat jatkuvasti ohuella nestekalvolla eivätkä joudu kosketuksiin ontelotelan 1 sisäpinnan 4 metallin kanssa.

Hydrostaattisia painekammioita 37, 38 on kaksi, jotta painin 24 voidaan paremmin tasapainottaa ontelotelan 1 sisäpinnalla 4 ja kantava nestekerros muodostuu tasaisemmaksi .

Tällä tavalla saadaan aikaan ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten voima, joka on suurempi kuin voima, joka syntyisi, jos hydrostaattisten painekammioiden 37, 38 vaikutuspoikkipi Iinassa vaikuttaisi välitilan 6 paine.

.3 39979

Toisella käyttötavalla, jossa painin 24 toimii siis alipaine-elementtinä, siihen liittyvä johto 26 on yhteydessä esim. suoraan säiliöön. Sylinteri-tila 40 on tällöin käytännössä paineeton. Jousi 44 pitää kuitenkin paininta 24 ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten, vaikka välitilassa 6 ei vielä olisikaan painetta. Jos siellä on painetta, ontelotelan 1 pyöriminen ja painenesteen tarttuminen sisäpintaan 4 aiheuttavat painenesteen siirtymisen välitilasta 6 reunan 35 yli hydrostaattisiin painekammioihin 37, 38. Normaalisti painekam-miot täyttyisivät jonkin ajan kuluttua, ja niihin muodostuisi nestepaine. Paineen kasautumisen estämiseksi ovat tarpeen takaiskuventtiilit 43, jotka avautuvat jo pa.inekaminloiden 37, 38 pienestä paineesta ja laskevat paine-nesteen sylinteri tilaan 40. Tällä tavoin alueella 23 ja sylinteritilassa 40 vallitsee alipaine, ts. välitilan 6 painetta pienempi paine.

Ratkaisevaa osaa pninitil.cn 24 kaksoisto Lminnassa näyttelevät takai skuventti i-lit 43. Ne sulkevat nesteen kulun ylipaine-elementtinä toimittaessa, mutta alipaine-elementtinä toimittaessa ne eivät aiheuta mainittavaa vastusta nes-tevirtaukselle.

Kuviossa 6 on telmi hydrauliikkapiirros. Pumppu 12 tuottaa 60 - 80 barin paineista painenestettä, joka kulkee johtoa 45 paineenalennusventtiilille 46, jossa paine alennetaan välitilassa 6 haluttuun noin 30 bariin. Paineneste syötetään välitilaan 6 ja otetaan sieltä johtoon 8, johdetaan läminönvaihti-melle 47, jossa se tarpeen mukaan lämmitetään tai jäähdytetään, ja johdetaan kierrätyspumpun 48 ja johdon 7 kautta takaisin välitilaan 6. Pumpun 48 ei tarvitse tuottaa suuria paine-eroja, se huolehtii ainoastaan välitilan 6 virtauksesta.

Painepumpun 12 luovuttama paineneste kulkee johtoa 49 kolmitiesäätimen 50 kautta johtoon 26 ja sylinteritilann 40 ja kulkee jo kuvatulla tavalla painimen 24 kuristusaukkojen 39 läpi. Nuoli 51 kuvaa muihin sylinteritiloihin 40 johtavia johtoja. Jokaisella syl.inter i tilalla on oma paineensäädin 50, jolla sen painetta voidaan säädellä muista riippumatta.

Kuviossa 3 on telan 200 lisäksi kuvattu vain yksi vastatela 10. telajärjestelmästä. Kuvio 8 havainnollistaa kaavamaisesti telan 200 käyttömahdollisuutta nel jän telan ka lanterissa. Telan 200 ylöspäin aiheuttaman ja alaspäin aiheuttaman paineen niuutetlavumlen ansiosta voidaan yksinkertaisesti vaikuttaa päällekkäisten telavnlien Λ, H ja C viivapaineisiin.

Kuten jo mainittiin, voidaan tein 200 helposti toteuttaa myös sellaisena, 14 89978 että se voi tehdä 1 s i sii i s<mi liikkeen'. Ί7 illoin onteloteLan 1 ei laakeroida päistään keskitelal le 3' ', vaan sitä voidaan kokonaisuudessaan siirtää itsensä suuntaisesti keskitelaan 3' nähden.

Kuviossa 9 on ontelotela 1, joka voi siirtyä keskitelaan 3' nähden ylös- tai alaspäin. Ontelotelan 1 ohjaus kohtisuoraan vaikutustasoon nähden, ts. radan suuntaan, tapailtiin t i Lvistysrenkaalla 52, joka ympäröi keskitelan 3' päätyni aietta 53 siihen välin jättäen. Tiivistysrenkaan 52 kuvion 9 mukaan >ikeassa päässä on haarukkamainen olijauskappale 54, jonka haarat tarttuvat molemmin puolin keskitelan 3' olakkeeseen 56 kiinnitettyyn säteit-täiseen ohjauslistnnn 55. Olijausrengas 52 voi siis siirtyä jatkuvalla viivalla piirretystä paikasta esimerkiksi pisteviivoin merkittyyn paikkaan 52'. Kohtisuoraan piirrostasoon nähden siirtyminen ei sen sijaan kuviossa 9 ole mahdollista. Ontelotela 1 tukeutuu tiivistysrenkaaseen 52 laakerilla 57, jolla on kuitenkin vain ohjaustehtävä. Sitä ei ole tarkoitettu voimien siirtämiseen vaikutustasossa. Ontelotelan l ja keskitelan 3' välisessä tilassa 6 ovat painimet 24 kuviossa 9 oikealla. Välitilan 6 tiivistys ulospäin, siis kuviossa vasemmalle, tapailtiin 1 iulairengast iivistyksella 58.

Ontelotelaa 1 voidaan siis kiinteällä keskitelalla 3' vetää alaspäin siihen nähden ja painan ylöspäin siihen nähden. Oleellista tällöin on, että paininten 24 kaksoisl oi mimmit ansiosta niitä ei tarvita kuin :keskitelan 3’ toisella puolella, jolloin keskitelaa heikentävät ainoastaan yhdellä puolella olevat aukot 15.

Kuvioiden 10 - 12 painin 24' eroaa painimesta 24 siten, että kuristusaukot 39 eivät pääty sy l interitilaon 40, vaan painimen 24' sisäl lä olevaan kammioon 60, joka muodostuu 'padan' keskellä sen pohjasta sisälle ulottuvan lisäkappaleen 59 sylinterimäisesta aukosta, jonne putken 63 mäntämäinen yläpää 61 voi työntyä tiivistettynä. Putken 63 alapää on ruuvattu aukon 15 pohjalla olevaan, säteittäisiä kanavin 64 sisältävään jakelulevyyn 65, jonka kautta aukon 15 akselilla oleva putki 63 voidaan yhdistää myös kauempana olevien johtojen 66 kanssa.

Kuvatulla järjestelyllä kammioon 60 voidaan johtaa jostakin johdos ta 66 painetta, joka eroaa sylinterikammion 40 paineesta. Osat 61, 63 ja 64 muodostavat johtojärjestelmän, joka toimii kaikissa mahdollisissa painimen 24' asennoissa aukossa 15.

.89978 Tämän rakenteen merkitys nn siinä, että hydrostaattisiin painekammioihin 37, 38 voidaan johtaa paine, joka ei enää ole yhteydessä sylinterikarnmion 40 paineeseen. Niiden vnikiituspinnan ei myöskään enää tarvitse olla suurempi kuin aukkoon 13 työntyviin painimen 24' osan. Johdoilla 66 johdetaan hydrostaattisiin kammioihin 37, 38 erillään johdoista 26 määrältään säädelty paine-nestemäärä. Aikayksikköä koitti samana pysyvä pakolla johdettu painenesteen määrä virtaa reunan 33 yli varmistan tnkipinnan 34 ja ontelotelan 1 sisäpinnan 4 välisen nestekö 1 von säilymisen. Hydrostaattisten kammioiden 37, 38 paine syntyy tällöin itsenäisesti eikä ole missään tietyssä suhteessa sylin-terikammion 4() paineeseen.

Toinen tärkeä ero painimeen 24 nähden on, että painimessa 24' on hydrostaattisten painekammioidon 37, 38 reunan 35 ulkopuolella johtava kammio 70, joka voidaan yhdistää kanavalla 67 ja takaiskuventtiilillä 43 sylinterikammioon 40. Kuten 12 näkyy, molemmat johtavat kammiot 70 ovat puoliympyrän muotoisia. Niiden tarkoitus on koota reunan 35 yli valuva paineneste ja johtaa se sylin-teritilaan 40, kun painin 24' toimii alipaine-elementtinä, ts. kun välitilassa 6 vallitsee korkeampi paine kuin hydrostaattisissa kammioissa 37, 38. Ontelo-telan 1 sisäpinta 4 kuljettaa tällöin suhteellisen paljon painenestettä mukanaan, ja se valuisi ilman johtavia kammioita 70 hydrostaattisiin kammioihin 37, 38. Johtava kummi o 70 estää suurimman osan sinne valumisesta. Se si jaitsee painimen 24' ontelotelan 1 pyöriini ssuuntnan nähden vastakkaisella puolella, läkaiskuventtiίI in 43 suunnan ansiosta johtavaan kammioon 70 koottu paineneste voi painimen toimiessa alipaine-elementtinä virrata pois ilman mainittavaa . vastusta, mutta painimen toimiessa ylipaine-elementtinä takaiskuventtii1i ,·_ : sulkee johtavan kammion 70, jolloin tämä ei ole toiminnassa mukana. Ensin mainitussa tapauksessa sy1iaterikammiossa 40 ja johdossa 26 ei ole painetta, kun taas painekammioissa 37, 38 pidetään johdon 66, sisäisen kammion 60 ja kuristusaukkojen 39 avulla paine, joka juuri riittää jousen 44 voiman voittamiseen. Tämä, jotta reunan 35 ja ontelotelan 1 sisäpinnan 4 välinen neste-kalvo säilyy. Paint* on kuitenkin huomatta vasti pienempi kuin välitilan paine, joten alipaine—elementtina toimiminen ei vaarannu.

Kuvion 11 kytkentäkaavio eroaa kuviosta 6 vain painenesteen erillisen johtamisen osalta johtojen 66, 63 kautta. Niihin liittyy säätöventtiili 68, jolla määrätään, kuten mainittiin, hydrostaattisiin kammioihin 37, 38 johdettava 16 89973 painenestemäärä. Jokaisella painimella 24' tai symmetrisesti sijaitsevalla paininryhmällä on oma säätöventt i i li 68. Nain on varmistettu, että jokainen painin tai paininryhmii san tarkalleen sille mitatun painenestomäärän muista riippumatta, niin että paineet syntyvät erikseen.

Kuvioiden 13 - 15 toteutuksessa 24" painenesteen johtaminen hydrostaattisiin painekammioihin 37, 38 ei tapahdu erikseen, vaan sinne syntyy paine kuten painimella 24 sylinteritilan 40 paineesta riippuen. Johtojen 26 lisäksi ei. siis tarvita muita johtoja (kuten 66 kuvioissa 10-12). Myös painimessa 24" on johtavia kammioita 80, jotka ovat yhteydessä sylinteritilaan 40 sinnepäin avautuvilla takaiskuventtill ei1Iä 43. Takaiskuventtiilit 43 ovat kanavissa 67. Myös johtavat kanavat 80 ovat puoliympyrän muotoisia. Toisin kuin painimissa 24' ovat naiden kanavien 80 päät kuitenkin painimissa 24" yhteydessä toisiinsa kanavan osilla 80', niin että johtava kanava 80 muodostaa kulloisenkin hydrostaattisen kammion 37, 38 kokonaan ympäröivän johtavan vyöhykkeen. Renkaan muotoisen tiivistyslistan muodostava reuna 35' erottaa hydrostaattiset painekammiot 37, 38 ja johtavan kammion 80 joka puolelta. Painekammiot 37, 38 muodostavat siis Ikäänkuin saaret johtavan kanavan 80 sisälle.

Myös painin 24" muodostuu padan muotoisesta valuosasta 72, joka on laitettu alaspäin avoimesta päästään aukkoon 15. Painimen 24" puolivälin korkeudella on kuitenkin välipohja 73, joka jakaa sinne sisäisen kammion 90, josta hydrostaattisiin kammioihin 37, 38 johtavat kuristusaukot 39 lähtevät. Välipohjassa 73 on sisäiseen kammioon 90 päin avautuva takaiskuventtiili 74. Lisäksi valuosan 72 sivuseinässä on sisäisen kammion 90 kohdalla välitilaan 6 yhteydessä oleva kammioon 90 päin avautuva takaiskuventtiili 75.

Painimen 24" erikoisuus on siinä, että johtavia kammioita 80 voidaan paininta ylipaine-elementtinä käytettäessä käyttää hydrostaattisina painekammioina.

Tätä varten takaiskuventtiilit 43 sisältävistä kanavista 67 pitää lähteä kuristusaukot 76, jotka yhdistävät ne takaiskuventtiilien 43 ja ontelotelan 1 sisäpinnan 4 välisellä alueella sylinteritilaan 40.

Paininta ylipaine-elementtinä käytettäessä sylinteritilaan 40 johdetaan paine-nestettä paineessa, joka on korkeampi kuin sylinteritilan 6 paine. Paineneste tulee takaiskuventtiiIin 74 kautta sisäiseen kammioon 90 ja sieltä kuristus-aukkojen 39 kautta hydrostaattisiin kammioihin 37, 38. Takaiskuventtiili 75 estää sisäisen kammion 90 paineen putoamisen.

17 89978

Lisäksi paineneste virtaa sylintoritilasta 40 kuristusaukkojen 39 ja kanavien 67 kautta johtaviin kammioihin HO, jotka tässä tapauksessa vaikuttavat myös hydrostaattisina kammio Laa.

Hydrostaattisten kammioiden 37, 38 ja johtavien kammioiden 80 kokonaispinnan on oltava suurempi kuin painimen 24" vaikutnspinta aukossa 15, jotta painin 24" asettuu moitteettomasti sen ja sisäpinnan 4 väliin muodostuneelle neste-kalvolle. Painimen 24" sisäpintaa 4 vasten olevan tukipinnan pitää siis välttämättä olla suurempi kuin aukon 15 Läpimitta, ts. painimen 24" tukipinnan muodostavan pään alasivulla 77 on kuten kuviossa 5 ulkonema 78. Se on ympyrän muotoinen, sätoittäin painimen 24" alaosasta kohoava vaikutuspinta, johon välitilassa 6 oleva paineneste tarttuu aiheuttaen painimen 24" ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten painavan voiman.

Tällä seikalla on erityinen merkitys, kun paininta 24" käytetään alipaine-elementtinä, ts. kun välitilan ti paine on suurempi kuin sylinteritilan 40 paine tai sylinterit!lassa ei ole ollenkaan painetta. Tässä tapauksessa ontelotelan 1 pyöriessään välitilasta 6 johtaviin kammioihin 80 kuljettama paine-neste johdetaan takaiskuventt. ii lien 43 kautta sylinteritilaan 40. Välitilan 6 korkea paine vaikuttaa kuitenkin ulkoilemassa 78 ja painaa painimen 24" huomattavalla voimalla ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten, mikä voi aiheuttaa häiriöitä, koska tavallisestihan tässä tapauksessa painimen 24" tukipinnan ja sisäpinnan 4 välistä nestekalvoa ei pidetä yllä kuten ylipainekäytössä. Tämän jopa metallin hnnkaamiseen johtamaan kykenevän voiman heikentämiseksi ja samalla ohuen liesi eka Ivon tuottamiseksi on varattu takaiskuventtiili 75.

·. Sen kautta paineneste nimittäin valmi välitilasta 6 sisäiseen kammioon 90, - jossa takaiskuventtiili 74 estää sen virtaamisen sylinteritilaan 40. Se virtaa kuitenkin kuristusaukkojen 3') kautta hydrostaattisiin painekammiolhin 37, 38, jotka siis nyt säilyttävät tehtävänsä myös alipaine-elementtinä toimittaessa ja tuottavat voiman, joka suuntautuu ulkoilemaan 78 kohdistuvaa voimaa vastaan. Painimen 24" kuormitus kevenee näin. Ill.konemnn 78 ja hydrostaattisten kammioiden 37, 38 pinnat sovitetaan samalla toisiinsa. Kammioista 37, 38 valuva paineneste tuottaa ainakin osittaisen nestekalvon, joka estää metallien kosketuksen .

Kuvioissa 16 - 19 on vielä kerran kuvattu paininelinten käyttö, kun niillä voidaan tuottaa ympäristöä -umrempi tai pienempi paine.

39978

Kuvioissa 16 /ja 17 laivalta to 1 a j;ir jostaImä käsittää ylätelan 10 ja alatelan 100, joiden välissä 31 tavararata 30 painekäsittelyssä. Ylätela 10 on tavallinen umpitela. Alatcla 100 sen sijaan käsittää pyörivän ontelotelan 1, jonka ulkopinta 2 muodostaa työskentelevän telapinnan ja jonka sisällä on sen pituinen paikallaan pysyvä keskitela 3, joka jättää joka puolella välin ontelo-telan 1 sisäpintaan 4 nähden, niin että pääsee taipumaan ontclotelan 1 sisällä joutumatta kosketukseen sen sisäpinnan 4 kanssa.

Ylätelan 10 tapit 21 sekä ontelotelan 1 päistä esiin pistävät keskitelan 3 päät 5 on viety jalustaan ja niitä mahdollisesti painetaan vastakkain esittämättä jätetyillä laitteilla.

Ontelotela 1 voi olla laakeroitu päistään keskitelaan kuvioissa 16 ja 17 esittämättä jätoLyillä laakereilla. Toisessa toteutusvaihtoehdossa ontelotela 1 on viety keskitelalle 3 vaikutustasossa W eli kuviossa 16 piir-rost.ason suuntaisessa telojen 10 ja 100 akselit yhdistävässä tasossa ja se voi kokonaisuudessaan liikkua keskitelalla 3 tässä tasossa.

Keskitelan 3 ja ontelotelan 1 sisäpinnan 4 väliseen tilaan 6 on laitettu keskitelaa pitkin level uima 1 1 ä kohdalla vastakkain kulkevat pitkittäistä ivisteet 13, jotka jakavat tilaan telojen välin 31 puolella olevan pitkit-täiskaminion 14, jonka päissä on esittämättä jätetyt tiivisteet. Se voidaan täyttää painenesteeI1ä johdolla 7, ja paineneste voidaan johtaa takaisin säiliöön 9 johdolla H. Johdossa 8 on paineenrajoitusventtiili 11, jonka avulla pitkittäiskammiossa 14 voidaan pitää yllä määrättyä painetta. Johto 7 laskee kuvion 16 vasemmassa reunassa pitkittäiskammioon 14, johto 8 oikeassa. Tällä tavoin kammioon 14 syntyy pitkittäissuuntainen virtaus, joka johtaa ontelo-telan 1 lämpötilan tasoittumiseen, jos painenestettä käytetään samalla lämpötilaan vaikuttamiseen. Paineneste otetaan säiliöstä ja paineistetaan pumpulla 12, johon johto 7 liittyy.

Pitkittäiskammioon 14 muodostuu alueita 23, joissa ei vallitse sama paine kuin inuuaLla kaniiniossa. Aineiden pituutta on kuvattu pienillä hakasilla. Kuvioiden 16 ja 17 toteutusesinierkissä alueita on kuusi, mutta tämä lukumäärä ei ole missään tapauksessa ehdoton.

Alueet 23 muodostuvat, paininten 24 muodossa oLevien tiivistyselinten kohdille, jotka ovat keskitelan 3 yläosassa sylinterimäisissä aukoissa 13 siirtyvinä, toinen pää tiivistäen ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten. Jokainen aukko 89973 15 on liitos johdon vä I i l y!:s>·I Ia yhteydessä johonkin johdoista 26 (kuvio 17) ia niiden kautta oli jnusIaitteoscen 17, jonka avulla paininten 24 kohdil la, siis alueilla 23, voidaan pitää yllä painetta, joka eroaa pitkittäiskammion 14 paineesta. Yksittäisten paininten 24 tai paininryhmien painetta voidaan ohjata toisistaan riippumatta johtojen 26 määrästä riippuen.

Tärkeää on, että painin 24 on sellainen, että paine sen sisällä voi olla sekä korkeampi että matalampi kuin pitkittäiskainmion 14 paine. Yksinkertaisimmassa tapauksessa ohjauslaite 17 yhdistää painimet 24 suoraan säiliöön 9, niin että painimet ovat käytännöllisesti katsoen paineettomia.

Pitkittäiskammion 14 muutoin tasaista painetta muunnellaan siis alueilla 23 paininten 24 aiheuttamilla voimilla tai niissä vallitsevan alemman paineen aiheuttamilla 'aukoilla' pitkittäiskammion 14 painotyynyyn. Molemmilla voidaan eri tavoilla vaikut laa telojen välissä vallitsevaan viivapaineeseen.

Kuviossa 16 on kaksi muuta paininta 19, jotka ovat keskitelan 3 alaosassa ja voivat aiheuttaa sinne positiivisen voiman ontelotelan 1 sisäpintaa 4 vasten. Pumppu 20 huolehtii niiden painenesteestä. Myös pumppu 12 voi tietysti huolehtia siitä. Koska painimet. 19 ovat lisäosia, joiden avulla alueiden 13 tuottamaa painetta muunnellaan haluttaessa, ne ja niiden johdot sekä pumppu 20 on merkitty pisteviivoilla.

Kuvioissa 18 ja |‘t mi esitetty vielä eräs l.ärkeä sovellutus. Jos osat vastaavat kuvion 16 osia, numeiot ovat samat.

Kuvioiden 18 ja 10 telä järjestelmässä on alatela 200, joka käsittää kuvioiden 16 ja 17 alatelan 100 tapaan keskitelan 3' ympärillä pyörivän ontelotelan 1, joka työskentelei' vasten ylätelaa 10 ja aiheuttaa paineen tavararadalle 30. Kuvioiden 16 ja 17 esimerkistä poiketen välitilassa 6 ei nyt ole pitkittäis-tiivisteitä, jotka erottaisivat toispuolisen pitkittäiskammion. Ontelotelan 1 sisäpinnan 4 ja keskitelan 3' välinen tila 6 voidaan sen sijaan täyttää johtojen 7 ja 8 avulla kokonaan halutun paineisella painenesteellä.

Sama paine vallitsin' koko välitilassa 6, jota ei ole jaettu osiin, niin että se ei ilman lisätoimenpiteitä vaikuttaisi mitenkään ontelbtelaan 1 eikä johtaisi sen siirtymiseen tai voimavaikutuksiin tasossa 17. Välitilan 6 paine ainoastaan 'pullistna' ontolotelaa 1 jättämättä muita ulkoapäin havaittavia vaikutuksia.

lelojcn välin 3| puolella on kuitenkin tasaisen paineen muuttavia ja viiva-paineen tuottavia p.iininua 24. Telan 21H) painimilla 24 voidaan painimia vastaa- 20 89978 vien alueiden 23 | >?i i n f» asol.l in seko vai iti hm 6 painetta suuremmaksi että pienemmäksi. Painimen 24 sisäosa voidaan ohjauslaitteella 27 liittää johdoilla 25 esim. säiliöön 9, niin että siellä ei vallitse käytännöllisesti katsoen ollenkaan painetta, tai pumpulla 22 voidaan painimille 24 alueilla 23 antaa välitilan 6 painetta suurempi paine.

Jos alueiden 23 paine on pienempi ja välitila 6 on täynnä painenestettä, välitilan 6 muutoin tasaiseen paineeseen syntyy eräänlaisia 'aukkoja' tai 'tyhjiä tiloja', joissa ei vallitse sama paine kuin muualla. Välitilassa 6 olevan painenesteen vaikutus muuttuu näin epätasaiseksi. Alueita 23 vastapäätä telan 200 ja keskitelan 3' pitkittäissuuntaisessa keskitasossa on kuviteltuja alueita 18, jotka on kuvioon 18 merkitty taan pienillä hakasilla. Niissä vallitsee välitilan ö täysi paine. Koska näitä alueita 18 vastapäätä alueilla 23 vallitsee pienempi paine tai ei ollenkaan painetta, aineiden 23 olemassaolosta seuraa sama vaikutus kuin että keskitelan 3' alapuolella vaikuttaisi paikallinen, alueiden 18 ilmoittamilla kohdilla välitilan 6 painetta vastaavalla paineella vaikuttava paine, joka kuviossa 18 pyrkii siirtämään ontelotelaa 1 alaspäin keskitelaan » 3' nähden, ts. poispäin telojen välistä 31. Tämä lopputulos syntyy sen seurauksena, että välitila 6 on täynnä painenestettä, jonka paine on sama kaikkialla, eikä tilaa ole jaettu pitkit-täiskammioihin.

Tällä tavoin painimet 24 saavat kaksi tehtävää: jos alueilla 23 vallitsee alempi paine kuin välitilassa 6, välitilassa alueita 23 vastapäätä olevien alueiden, kuviossa 18 numerolla 18 kuvattujen, paine on suurempi ja syntyy voima, joka pyrkii vetämään ontelotelaa 1 poispäin vastatelasta 10. Jos ontelo-telaa ei siis ole laakeroitu päistä, vaan se liikkuu kokonaisuudessaan keskitelaan 3' nähden vaikutustasossa W, ontelotela 1 voi nousta telojen välistä 31 esimerkiksi tavararadan 30 pujättämiseksi sinne. Tällöin painimet 24 toimivat siis alipaine-elementteinä. Jos painimiin 24 tuotetaan välitilaa 6 suurempi paine, ne vaikuttavat kuten kuviossa 18 ylöspäin, ts. telojen väliä kohti, ja niiden avulla voidaan saavuttaa määrätyllä tavalla jakautunut viivapaine. Tällöin painimet 24 ovat ylipaine-elementtejä.

Kuvioissa 16 - 19 kaavamaisesti esitettyjen paininten 24 käytännön sovellutuksia on jo valaistu kuvioissa 5 - 15. Ksiinerkkinä oli telan 200 mukainen tela, mutta sanottu pätee myös telalla 100. Kun tällöin puhuttiin välitilan 6 .89973 paineesta, vastan silti telaa 10(1 vastaavassa telassa, jossa on pitkittais-tiivisteet 13, tietysti piLkittMiskammio IA.

Claims (18)

22 3 "579

1. Tela, jonka viivapainetta voidaan hallita, jossa työskentelevän pinnan muodostaa pyörivä ontelotela (1), jonka läpi kulkee kiinteä keskitela (3) niin, että sen ja ontelotelan (1) sisäpinnan (4) väliin jää joka puolelle tilaa, päätytiivisteiden avulla voidaan tiivistää akselisuunnassa ontelotelan (1) ja keskitelan (3) väliin jäävä tila, on laite, jonka avulla voidaan johtaa halutun paineista paine-nestettä ainakin yhteen rajoitettuun välitilan (6) osaan, ja renkaan muotoiset, keskitelan (3) välitilan (6) osaan laitetut ontelotelan (1) sisäpintaa (4) vasten olevat tiivistyseli-met (14, 24) jakavat telan välitilaa (6) vastapäätä alueisiin, joihin keskitelassa (3) olevat johdot (16, 26) päätyvät, joihin on kytketty venttiilijärjestelmä, joiden avulla alueet (13, 23) voidaan yhdistää alueeseen, jonka välitilassa (6) vallitsee matalampi paine, tunnettu siitä, että koko alueiden (13, 23) ulkopuolelle jäävään välitilaan (6) voidaan johtaa painenestettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että alueet (23) voidaan lisäksi yhdistää haluttuun korkeampi-paineiseen alueeseen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että alueisiin (23) jakavat tiivistyselimet muodostuvat mäntä-mäisistä, keskitelan (3') akseliin nähden kohtisuoriin aukkoihin (15) työntyvistä painimista (24, 24', 24"), keskitelassa (3‘) on aukkojen (15) pohjan puolella olevaan sy-linteritilaan (40) yhteydessä olevia johtoja (26), painimen (24, 24', 24") ontelotelan (1) sisäpintaa (4) vasten olevaan päätypintaan muodostuu ainakin yksi sisäpintaa (4) vasten avoin, ympäriinsä reunustettu hydrostaattinen painekammio (37, 38), painimessa (24, 24', 2 4' 1 ) on hydrostaattisiin kammioihin

23. O " Λ j > "J / 3 (37,38) päätyviä kuristusaukkoja (39), joiden kautta kammiot (37, 38) voidaan täyttää painenesteellä, ja että painimessa (24, 24', 2 4 * ' ) on ainakin yksi hydrostaattisen painekammion (37, 38) sylinteritilaan (40) yhdistävä kanava (41, 67), jonka sisällä on sylinteritilaan (40) päin avautuva takaiskuventtiili (43).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tela, tunnettu siitä, että kuristusaukot (39) ovat yhteydessä sylinteritilaan (40).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tela, tunnettu siitä, että painimessa (24') on kammio (60), joka on kuristusaukkojen (39) kautta yhteydessä hydrostaattiseen kammioon (37, 38) ja painimen (24') siirtymiset aukossa (15) sallivalla johdotuksel-la (61, 63) sylinteritilaan (40) vievästä johdosta (26) erilliseen johtoon (66) keskitelassa (3')·

6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen tela, tunnettu siitä, että siinä on tukipinnassa hydrostaattisen kammion (37, 38) ulkoreunan (35) luona sijaitseva johtava kammio (70, 80), joka on sylinteritilaan (40) päin avautuvan takaiskuventtiilin (43) välityksellä yhteydessä sylinteritilaan (40) .

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 mukainen tela, tunnettu siitä, että painimessa (24'') on kammio (90), joka on kuristusaukkojen (39) kautta yhteydessä hydrostaattiseen painekammioon (37, 38), kammioon (90) päin avautuvan takaisku-venttiilin (74) välityksellä sylinteritilaan (40) ja kammioon (90) päin avautuvan takaiskuventtiilin (75) välityksellä onte-lotelan (1) ja keskitelan (3') väliseen tilaan (6), mutta on muuten umpinainen, että painin (24 * 1 ) muodostaa aukon (15) yli ulottuvan ulkoneman (78), joka voi ontelotelan (1) ja keskitelan (3') välisessä tilassa (6) vallitsevan paineen 24 ·ϊ G G 7 Q -J S S / O vaikutuksesta painua ontelotelan (1) sisäpintaa (4) vasten, ja että ulkoneman (78) hydrostaattinen vaikutuspinta on mukautettu kuristusaukoilla (39) kammioon (90) yhteydessä olevan hydrostaattisen painekammion (37, 38) hydrostaattiseen vaikutuspin-taan painimen (24* * ) hydraulisen kuormituksen pienentämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tela, tunnettu siitä, että takaiskuventtiilin (43) sisältävä kanava (67) on kammion (90) ulkopuolella yhteydessä sylinteritilaan (40) kuristusau-kolla (76).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2-8 mukainen tela, tunnettu siitä, että johtava kammio (80) ympäröi renkaan muotoisesti hydrostaattista painekammiota (37, 38) ja että renkaan muotoinen tiivistävä reuna (35) erottaa hydrostaattisen kammion (37, 38) johtavasta kammiosta (80).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen tela, tunnettu siitä, että keskitelan (3, 3') telojen välin (31) puolella on joukko painimia (14; 24, 24', 24'')·

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen tela, tunnettu siitä, että siinä on lisäosia (19), jotka muodostavat välitilan (6) paineeseen nähden korkeampipaineisia alueita.

12. Tiivistyselin telaan, jonka viivapainetta voidaan hallita, jossa työskentelevän pinnan muodostaa pyörivä ontelotela (1), ja sen läpi kulkee joka puolelle sen sisäpintaan välin jättävä kiinteä keskitela (3, 3’), johon on laitettu tiivistyselimet, jotka ovat ontelotelan (1) sisäpintaa (4) vasten ja jakavat keskitelan (3, 3') ja ontelotelan (1) välitilan (6) alueisiin (23), joihin keskitelassa (3, 3') olevat johdot (26) päätyvät, elin muodostuu mäntämäisestä painimesta (24, 24', 24''), joka työntyy keskitelan (3, 3') akseliin nähden kohtisuoraan sylin- 25 )9973 teriaukkoon (15), johon muodostuu pohjan puolelle johtoon (26) yhteydessä oleva sylinteritila (40), painimen ontelotelan sisäpintaa (4) vasten olevaan päätypintaan muodostuu ainakin yksi sisäpintaa vasten avoin, ympäriinsä reunustettu hydrostaattinen painekammio, ja painimessa on hydrostaattiseen painekammioon päätyviä kuristusaukkoja, joiden kautta kammiot voidaan täyttää painenesteellä, tunnettu siitä, että painimessa (24, 24', 24'') on ainakin yksi hydrostaattisen painekammion (37, 38) sylinteritilaan (40) yhdistävä kanava (41, 67), jonka sisällä on sylinteritilaan (40) päin avautuva takaiskuventtiili (43).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tiivistyselin, tunnettu siitä, että kuristusaukot (39) ovat yhteydessä sylinteritilaan (40).

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tiivistyselin, tunnettu siitä, että painimessa (24*) on kammio (60), joka on kuristusaukkojen (39) kautta yhteydessä hydrostaattiseen painekammioon (37, 38) ja painimen (24') siirtymiset aukossa (15) sallivalla johdotuksella (61, 63) sylinteritilaan (40) vievästä johdosta (26) erilliseen johtoon (66) keskitelassa (3* ).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 12-14 mukainen tiivistyselin, tunnettu siitä, että siinä on tukipinnassa hydrostaattisen kammion (37, 38) ulkoreunan (35) luona sijaitseva johtava kammio (70, 80), joka on sylinteritilaan (40) päin avautuvan takaiskuventtiilin (43) välityksellä yhteydessä sylinteritilaan (40).

16. Jonkin patenttivaatimuksen 12-15 mukainen tiivistyselin, tunnettu siitä, että painimessa (24*') on kammio (90), 26 n9 9 7 3 joka on kuristusaukkojen (39) kautta yhteydessä hydrostaattiseen painekammioon (37, 38), kammioon (90) päin avautuvan taka-iskuventtiilin (74) välityksellä sylinteritilaan (40) ja kammioon (90) päin avautuvan takaiskuventtiilin (75) välityksellä ontelotelan (1) ja keskitelan (3 *) väliseen tilaan (6), mutta on muuten umpinainen, että painin (24'') muodostaa aukon (15) yli ulottuvan ulkoneman (78), joka voi ontelotelan (1) ja keskitelan (3') välisessä tilassa (6) vallitsevan paineen vaikutuksesta painua ontelotelan (1) sisäpintaa (4) vasten, ja että ulkoneman (78) hydrostaattinen vaikutuspinta on mukautettu ku-ristusaukoilla (39) kammioon (90) yhteydessä olevan hydrostaattisen painekammion (37, 38) hydrostaattiseen vaikutuspintaan painimen (24* * ) hydraulisen kuormituksen pienentämiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tiivistyselin, tunnettu siitä, että takaiskuventtiilin (43) sisältävä kanava (67) on kammion (90) ulkopuolella yhteydessä sylinteritilaan (40) kuristusaukoilla (76).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12-17 mukainen tiivistyselin, tunnettu siitä, että johtava kammio (80) ympäröi renkaan muotoisesti hydrostaattista painekammiota (37, 38) ja että renkaan muotoinen tiivistävä reuna (35) erottaa hydrostaattisen kammion (37, 38) johtavasta kammiosta (80). v .' 'J ! S