FI70306C - Boejreglerbar vals - Google Patents

Description

70306

Taivutusohjättävä valssi - Böjreglerbar vals Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 lajimääritel-män mukainen taivutusohjättävä valssi.

Julkaisusta DE-AS 2 655 893 on tunnettu sellainen valssi, jossa kammiot on jaettu suljetuilla kehyksillä, jotka nojaavat onton valssin sisäkehään ja joita painetaan ja jotka tiivistetään takasivulla kehysten ja poikittaisakselin väliin sovitetuilla, kehysten ympäri kulkevilla tiivisteillä. Tiivisteet voivat olla muodostettu letkuiksi, jotka ovat täytettävissä nestemäisellä paineväliaineella, jonka paine on korkeampi kuin kysymyksessä olevilla kehyksillä muodostetussa kammiossa vallitseva paine.

Yksittäisten kammioiden jako kehyksillä on rakenteen puolesta kallista ja aiheuttaa sen, että poikittaisakselin takasivulla käytettävissä olevan pinnan osa rakenteellisista syistä menee hukkaan paineen vaikutukselta.

Tämän keksinnön tehtävänä on toteuttaa lajimääritelmän mukaisessa valssissa kammioiden muodostus pienin kustannuksin ja paineen vaikutuspinnan minimaalisin häviöin.

Tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksessa 1 määritellyllä keksinnöllä.

Täten on saavutettu, että pitkittäistiivisteet on muodostettu läpimeneviksi ja jakamiseksi tarvitaan ainoastaan poikittais-listoja. Sen ansiosta, että ne pituussuunnassa ovat yhteisiä vierekkäisille kammioille, vähennetään poikittaislistojen lukumäärä puoleen kehysjärjestelmään nähden ja lisäksi paineen vaikutuspinta tulee vapaaksi.

Julkaisusta DE-AS 1 026 609 käy selville nk. kelluva valssi, jossa on myöskin pitkittäistiivisteet ja päätepoikittaistii- / 70306 visteet. Epäilemättä tässä on pyrkimyksenä ainoastaan aikaansaada yksi, valssin koko pituudelle ulottuva kammio, päämääränä mahdollisimman tasainen painevaikutus koko valssinvälissä. sitä vastoin tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada paineen vaikutuksen erilaisuus, jolloin patenttivaatimuksessa 1 esitetyssä ratkaisussa käytetään hyväksi jossakin määrin kelluvan valssin ajatusten osia. Olennaista kohtaa, nimittäin sitä, että sisäiset poikittaistiivisteet ovat yhteisiä kulloinkin vierekkäisille kammioille, ei kuitenkaan ole pääteltävissä julkaisusta DE-AS 1 026 609.

Yleensä kammiot on muodostettu valssinvälin puolelle, koska niissä vallitseva paine muodostaa viivapaineen. Patenttivaatimuksen 2 mukaan kammiot voivat olla järjestetty myös valssin valssinvälistä poispäin olevalle puolelle, millä voidaan saavuttaa myöskin taipumaviivan ja viivapaineen jakautumisen vaikutus valssinväliä pitkin.

Patenttivaatimus 3 ilmaisee poikittaistiivisteiden erään edullisen sovellutusmuodon, jolla on saavutettavissa niiden mahdollisimman kapea muoto ja säästetään paineen vaikutuspintaa.

Aivan helposti ei ole ratkaistavissa tehtävä säilyttää tiiveys poikittaistiivisteiden ja pitkittäistiivisteiden yhtymäkohdassa, kun poikittaistiivisteet muodostavien rengaslistojen päät, jotka nojaavat aina ontelossa vallitsevan paineen alaisena onton valssin sisäkehään ja siten seuraavat onttoa valssia vakutustasossa onton valssin siirtyessä poikittaisakseliin nähden sen vähän taipuessa, tällöin etääntyvät poikittaisakseliin kiinteästi sovitetusta pitkittäistiivisteestä tai lähenevät sitä. Tämän tehtävän ratkaisu on esitetty patenttivaatimuksessa 3.

Se mahdollistaa rengaslistojen päiden pysymisen pitkittäistiivis-teitä vasten pääasiallisesti siirtymättömästi, ja vaikutustason läheisyydessä sijaitsevan rengaslistojen keskimmäisen osan vält- 3 70306 tämätön siirtyminen, jolle osalle täytyy varata suurin matka onton valssin seuraamiseksi, voi tapahtua jakopinnassa.

Patenttivaatimus 5 ilmaisee yksinkertaisen mahdollisuuden aikaansaada puristuspaine poikittaistiivisteille, joka aina itsetoimi-vasti on oikeassa suhteessa kysymyksessä olevassa kammiossa vallitsevaan paineeseen.

Patentivaatimus 6 kohdistuu keksinnön erääseen tärkeään sovellu-tusmuotoon, joka on läheisesti yhteydessä sen kanssa, että poi-kittaistiivisteet ovat yhteiset vierekkäisille kammioille.

Silloin täytyy nimittäin olla varmistettu, että vaikutuspaine poikittaistiivisteitä varten aina on johdettu vierekkäisissä kammioissa vallitsevista paineista korkeammasta paineesta, koska muuten voi esiintyä tapaus, että ontelossa vallitseva paine on liian pieni, poikittaistiivisteen pitämiseksi kosketuksessa onttoon valssiin. Poikittaistiivisteiden kohotessa paineväliainetta pääsisi korkeamman paineen alaisesta kammiosta matalamman paineen alaiseen kammioon. Patenttivaatimuksen 5 mukaan kuitenkin korkeamman paineen alaisen kammion paine avaa puoleisensa takaisku-venttiilin ja sulkee toisen takaiskuventtiilin. Takaiskuventtii-leiden välinen välitila on yhdistetty yhdysjohdolla poikittaistiivisteen alla olevan ontelon kanssa. Tämän ansiosta takaisku-ventti ileiden välissä esiintyvä korkeampi paine pääsee aina myöskin onteloon ja vaikuttaa poikittaistiivisteeseen.

Myöskin säätämällä onton valssin pituudella erilaisia lämpötiloja voidaan vaikuttaa viivapaineeseen.

Tätä tarkoitusta varten patenttivaatimuksen 7 mukaan tulojohtoon valssin pituussuunnassa peräkkäin seuraavien kammioiden tulo-johtoihin tai itse kammioihin on järjestetty erilliset jäähdytys- tai lämmityslaitteet niihin liittyvine lämpötilan ohjaus-laitteineen, joiden välityksellä kammioihin on säädettävissä erilaiset lämpötilat.

70306

Esimerkiksi korkeamman lämpötilan esiintyessä jossakin kammiossa lämpenee myöskin ontto valssi tämän kammion kohdalla vähän enem-män, jolloin valssin läpimitta suurenee vähän, mikä luonnollisesti on huomattavissa valssinvälissä.

Välittömän lämpötilan vaikutuksen saamiseksi valssattavaan tavaraan, esimerkiksi kalanteroitaessa muovikalvoja, erilaisten lämpötilojen vyöhykkeittäinen säätö valsseissa on tunnettu julkaisuista CH-PS 577 598 ja DE-OS 2 902 955.

Patenttivaatimuksen 8 mukaiset erilliset paluujohdot tulevat kysymykseen silloin, kun painenesteen virtaus kammion läpi ei yksinomaan saa olla riippuvainen sen tavallisesta vuodosta. Tämä on mahdollista, kun sekä valssin välin puoleiset että valssinvälistä poispäin olevat kammiot sijaitsevat toisiaan vastapäätä. Ilman erillistä paluujohtoa painenestettä voi tulla ainoastaan viereiseen kammioon. Kuitenkin erillisillä paluujohdoilla on erityisesti merkitystä silloin, kun valssin ulkopuolella kuumennettua painenestettä johdetaan kammioon valssin lämmittämiseksi. Jotta voitaisiin kuljettaa tarpeellinen lämpömäärä, tietty painenesteen läpikulku on välttämätöntä, joka yksinomaan vuodon johdosta tavallisesti ei ole saavutettavissa.

Patenttivaatimuksen 9 mukainen poikittaistiivisteiden kierukka-mainen sovitus estää onton valssin epäedullisen paikallisen lämpenemisen poikittaistiivisteiden kitkan johdosta. Kierukkamainen sovitus jakaa kitkalämmön onton valssin pidemmälle alueelle.

Patenttivaatimuksen 10 mukainen poikittaistiivisteisiin vaikuttavan painenesteen jäähdytys on toinen mahdollisuus, joka tekee tiivisteissä esiintyvän kitkalämmön vahingottomaksi.

Keksinnön eräitä sovellutusesimerkkejä on esitetty piirustuksis sa, joissa 70306 kuvio 1 esittää sivulta nähtynä ja osittaisena pituusleikkauksena keksinnön mukaista valssia, kuvio 2 esittää kuviosta 1 viivaa II-II pitkin otettua poikittaisleikkausta, kuvio 3 esittää suurennettuna poikitaisleikkausta, joka vastaa kuvion 2 alapuoliskoa, kuvio 4 esittää tiivistysalueen osapoikkileikkausta, kuviot 5 ja 6 esittävät poikkiakselin ja onton valssin osapituus-leikkauksia poikittaistiivisteen alueesta paineen syötön erilaisine sovellutusmuotoineen, kuviot 7 ja 8 esittävät kuvioita 1 ja 2 vastaavasti keksinnön mukaisen valssin muutettua sovellutusmuotoa ja kuvio 9 esittää kaaviollisesti kuumennuslaitteilla varustettua valssia.

Kuviossa 1 kokonaisuudessaan viitenumerolla 10 merkitty valssi käsittää liikkumattoman poikittaisakselin 1, jonka päälle on laakeroitu pyörivästi ontto valssi 2 sen kummassakin päässä olevalla laakerilla 3. Poikittaisakselin 1 päät 1'ulkonevat ontosta valssista 2 ja ne on laakeroitu esimerkiksi valssipukkiin. Onton valssin 2 sisäkehä 4 on koko pituudellaan ympäriinsä välin päässä poikittaisakselista 1, niin että tämä voi taipua onton valssin 2 sisällä tulematta kosketukseen sisäkehän 4 kanssa.

Valssin 10 vaikutustaso kulkee kuvion 2 mukaan pystysuorasti ja tämän kuvion mukaan vaikutuspuolena on valssin 10 alasivu, joten siis vastavalssi 5 nojaa alhaalta päin valssiin 10, kuten on esitetty kuviossa 2.

6 70306

Onton valssin 2 sisäkehän 4 ja poikittaisakselin 1 ulkokehän välinen välitila vaikutussivulla on jaettu suunnilleen poikittais-valssin 1 puolella korkeudella vastakkaisilla pitkittäistiivis-teillä 6, päiden kohdalle laakereiden 3 sisään sijoitetuilla päätepoikittaistiivisteillä 7 ja niiden välillä välin päähän toisistaan sijoitetuilla poikittaistiivisteillä 8 yksittäisiksi kammioiksi 9. Tiivisteet 6, 7, 8 on sijoitettu poikittaisakseliin 1 ja valssin 10 toimiessa onton valssin 2 sisäkehä 4 liukuu niitä pitkin. Kammiot 9 ulottuvat poikittaisakselin 1 alakehän yli valssin 10 vaikutuspuolella ja ovat tiivistetyt kehän suunnassa pitkittäistiivisteillä 6 ja pituussuunnassa tiivisteillä 7 ja 8. Jokaiseen näin muodostettuun kammioon 9 johtaa tulojohto 11 nestemäistä paineväliainetta varten, joksi tässä sovellutusesimerkissä on valittu hydraulinen paineneste, joka samanaikaisesti voitelee tiivisteitä. Tällä tavalla valssin pituudeella olevissa eri kammioissa 9 voidaan pitää erilainen paine. Tämä paine antaa viivapaineen muodostamiseksi tarpeellisen voiman onton valssin 2 sisäkehää 4 vastaa. Voimat siirtyvät poikittaisakseliin 1, joka tämän kuormituksen alaisena taipuu kuvion 1 mukaan ylöspäin.

Onton valssin 2 taivutusviiva on säädettävissä poikittaisakselin 1 taipumasta riippumatta.

Tässä sovellutusmuodossa on esitetty viisi kammiota 9, mutta niiden lukumäärä on mielivaltainen. Myöskin onton valssin 2 päissä olevat laakerit 3 edustavat ainoastaan erästä sovellutusesimerkkiä. Myöskin tulee kysymykseen valssi ilman tällaisia laakereita, jolloin siis ontto valssi 2 voi siirtyä poikittaisakseliin 1 nähden koko pituudeltaan vaikutustasossa.

Tiivisteet 6, 7, 8 säilyttävät tiivistystoimintansa onton valssin 2 sisäkehän 4 siirtymällä poikittaisvalssiin 1 nähden. Tosin ne on kiinnitetty poikittaisakseliin 1, mutta voivat liikkua säteit-täisesti tietyn matkan siihen nähden menettämättä kosketusta onton valssin sisäkehään 4. Näitä siirtymiä esiintyy, kun poikit-taisakseli 1 taipuu tai laakereiden poissa ollessa se siirtyy 70306 onton valssin 2 sisäkehään 4 nähden vaikutustasossa.

Poikittaisakseliin 1 poikittaistiivisteiden 8 kohdalle on kaiverrettu poikkileikkaukseltaan suorakulmaiset kehäurat 12, kuten on nähtävissä kuvioista 5 ja 6. Poikittaistiivisteet 8 ovat poikkileikkaukseltaan suorakulmaiset ja taivutetut kapealta sivultaan suunnilleen puoliympyrän muotoiseksi rengaslistaksi 20, joka on liikkuva säteittäisesti kehäurassa 12 ja jättää kehäuran 12 pohjalle ontelon 13, joka on täytettävissä painenesteellä yhdysjoh-don 15 kautta. Ontelossa 13 olevan painenesteen vaikutuspinta, jotka esittää leveys 16, on suurempi kuin poikittaistiivisteen 8 tukipinta sisäkehään 4, joka tukipinta on esitetty leveydellä 17 (kuv.5). Kosketuspinnan muodostaa hyvin liukuvaa ainesta oleva sisäke 18, joka on sovitettu poikittaistiivisteen 8 kehäuran. Jotta rengaslista 20 ei liittyisi liian tiukalla sovitteella ke-häuraan 12, voi olla suositeltavaa tiivisteen 19 liittäminen ontelon 13 sivuun (kuv.5).

Kuten kuviosta 3 käy selville, poikittaistiivisteen 8 muodostava, suunnilleen puoliympyrän muotoinen rengaslista 20 on tiivistetty pitkittäistiivisteiden 6 puoleisissa päissä niitä vasten tiivisteillä 21. Siirtymät, jotka onton valssin 2 vaikutustason viereinen osa on muodostanut poikittaisakseliin 1 nähden, voivat kuitenkin olla varsin huomattavat ja ovat suuruusluokkaa ainakin 10-20 mm. Tällaisia siirtymiä tiiviste 21 tiivistystoimintansa säilyttäen ei voi kumota. Tästä syystä rengaslista 20 kuviosta 3 selville käyvällä tavalla on jaettu jakopintoja 22 pitkin, jotka on sovitettu yhdensuuntaisesti vaikutustason 23 kanssa ja kauas siitä ulospäin, ts. pitkittäistiivisteiden 6 läheisyyteen, kahdeksi pitkittäistiivisteiden 6 läheiseksi osaksi 20' ja keskiosaksi 20". Tämä keskiosa 20" siirtyy jakotasoa pitkin osiin 20' nähden yhdensuuntaisesti vaikutustason 23 kanssa. Tällöin osat 20' pystyvät kosketuksessa tiivisteeseen 21. Tiivistys säilyy, koska osat 20', 20" pysyvät jakopinnan 22 kohdalla kosketuksessa toisiinsa, vaikka voi esiintyä pieniä molemminpuolisia siirtymiä 8 70306 ja niiden toistensa puoleiset päätepinnat jakopinnassa 22 eivät voi pysyä aina yhdensuuntaisina. Vaikkakaan tiivistys tämän johdosta ei ole ilmatiivis, poikittaistiivisteiden 8 toiminta on aina varmistettu. Ilmatiiviiseen tiivistykseen ei nimittäin voida päästä kammioiden 9 reunoilla. Ratkaisevaa on ainoastaan se, että esiintyy dynaaminen tasapaino, jossa voidaan säilyttää halutut paine-erot, ilman että täytyy käyttää kohtuuttomia määriä painenestettä. Joka tapauksessa tarvittavat paineet eivät ole kovin suuria ja ovat useimmiten suuruusluokkaa muutama harva baari.

Kuviossa 4 on esitetty yksityiskohtaisesti eräs käytännöllinen sovellutusmuoto. Tiiviste 6 käsittää onton valssin 2 sisäkehään 4 nojaavan, suunnilleen L-muotoisen osan pronssilistan muodossa, joka toisen haaran 29 ulkosivulla nojaa poikittaisakselin 1 kehälle tehtyyn uraan 24 ja toisen haaran 25 ulkosivulla nojaa onton valssin 2 sisäkehään 4. Osat 29, 25 pidätetään kuviosta 4 selville käyvällä tavalla säteittäisesti poikittaisakseliin 1 va-jotetulla pitkittäislistalla 26, joka nojaa haaraan 25. Kuitenkin haaran 25 kosketuspaineen aikaansaa pääasiallisesti poikittaisakselin 1 ja haaran 29 sen puoleisen sivun välissä olevaan tilaan pääsevä paineneste.

Tiiviste 21 nojaa pitkittäislistan 26 alasivua vasten. Osien 20', 20" kosketuksen varmistamiseksi paineen vallitessa voi olla jär-jestettu puristusjouset 27, jotka vaikuttavat osien 20', 20" takasivua vasten ja jotka on sovitettu poikittaisakselin 1 säteittäisiin porauksiin kehäuran 12 kohdalle.

Kuvion 5 mukaan poikittaistiivisteen 8 ohittaa kanava, joka käsittää viereisiin kammioihin johtavat säteisporaukset 31, 32 sekä näitä yhdistävän pitkittäisporauksen 33. Tähän pitkittäisporauk-seen 33 on sovitettu kaksi kuulaventtiiliksi muodostettua takais-kuventtiiliä 34, 35 välin päähän toisistaan, joista säteittäisen porauksen 31 puoleinen takaiskuventtiili 34 sulkee porauksen 31 ja säteittäisen porauksen 32 puoleinen takaiskuventtiili 35 sul- 9 70306 kee säteittäisen porauksen 32. Takaiskuventtiileiden 34, 35 välinen välitila 36 on yhdistetty yhdysjohdon 15 välityksellä onteloon 13. Kun vasemmanpuolisessa kammiossa 9 vallitseva paine on suurempi kuin oikeanpuolisessa kammiossa, takaiskuventtiili 34 avautuu ja takaiskuventtiili 35 sulkeutuu. Paine pääsee välitilaan 36 ja yhdysjohdon 15 kautta onteloon 13. Kun paine oikeanpuolisessa kammiossa 9 on korkeampi, takaiskuventtiili 35 avautuu ja takaiskuventtiili 34 sulkeutuu ja jälleen suurempi paine pääsee välitilan 36 ja yhdysjohdon 15 kautta onteloon 13. Poikit-taistiivistettä 8 painetaan siis aina korkeammalla paineella onton valssin 2 sisäkehää 4 vasten.

Pitkittäisporaus 33 on muodostettu porrasporaukseksi, jolloin porras toimii takaiskuventtiilin 34 istuimena. Takaiskuventtiilin 35 istuimen muodostaa pitkittäisporaukseen 33 työnnetty holkki 37.

Kuviossa 6 on esitetty sovellutusmuoto, jossa ei ole pitkittäis-porausta 33, joka poikittaisakselin 1 pituuden johdosta aiheuttaa valmistusvaikeuksia. Vastaavat poraukset on merkitty yläpilkulla varustetuilla viitenumeroilla. Vasemmanpuoleiseen kammioon 9 johtaa viistoporaus 31' ja yhdysjohdon 15' muodostaa toinen viisto-poraus, samalla kun takaiskuventtiilit 34, 35 käsittävä poraus 33' kulkee säteittäisesti ja yhdistää molemmat viistoporaukset 31', 15' kuviosta 6 selville käyvällä tavalla. Takaiskuventtiilin 35 istuimen muodostavan hoikin 37' kiinnittää poraukseen 33' päälle tarttuva kantaruuvi 38, joka on sijoitetu säteittäisesti poikittaisakseliin 1. Samoin kuin kuvion 5 mukaisessa sovellutus-muodossa, yhdysjohto 15' johtaa takaiskuventtiileiden 34 ia 35 väliseen välitilaan 36. Poikittaistiivisteen 8 alapuolella ontelon 13 leikkaa viistoporaus 15', joka on suljettu ulospäin tulpalla 39. Poikittaistiiviste 8 on sijoitettu viistoporauksen 31' suuaukon ja säteisporauksen 32' väliin.

10 70306

Kuviossa 7 ja 8 on esitetty taivutusohjättävä valssi 10', johon on muodostettu valssinvälin puolella sijaitsevien kammioiden 9 lisäksi valssinvälista poispäin olevalle puolelle kammiot 9'. Mikäli osat kuviossa 7 ja 8 ovat yhtäpitävät edellisten kuvioiden osien kanssa, ne on merkitty samoilla viitenumeroilla.

Valssissa 10' päätepoikittaistiiviste 7' kulkee poikittaisakselin 1 koko kehän ympäri ja pitkittäistiivisteiden 6 yläpuolella on olemassa myöskin poikittaistiivisteet 8', jotka jakavat onton valssin 2 ja poikittaisakselin välisen välitilan kammioksi 9' ja jotka muuten vastaavat poikittaistiivisteitä 8. Kuvion 7 mukaan poikittaistiivisteet 8' on sijoitetu samalle kohdalle kuin poikittaistiivisteet 8, mutta se ei ole pakollista. Pitkittäistii-viste 6 on muunnettu kuvioiden 3 ja 4 mukaiseen sovellutusmuo-toon nähden siten, että se voi tiivistää sekä alemmissa kammioissa 9 että ylemmissä kammioissa 9' olevaa painenestettä vastaan.

Kammioilla 9' on jälleen omat erilliset tulojohtonsa 11*, joiden kautta painenestettä voidaan johtaa eri kammioihin 9'. Paineen eri kammioihin jakamisen sopivalla valinnalla voidaan vaikuttaa viivapaineen jakaantumiseen valssinvälissä vielä paremmin kuin kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa sovellutusesimerkissä. Valssinvälista poispäin olevalla puolella sijaitsevan kammion 9' voimakkain vaikutus ilmenee luonnollisesti silloin, kun sitä ajetaan tävdellä paineella ja valssinvälin puolella sijaitsevassa kammiossa painetta on samanaikaisesti alennettu, samalla kun muut kammiot valssinvälin puolella on kuormitettu.

Kuviossa 9 on esitetty kuvion 1 mukaisen valssin 10 osa ja laite erilaisten lämpötilojen säätämiseksi eri kammioissa 9. On selvää, että tällaista laitetta voidaan käyttää myöskin kuvioiden 7 ja 8 mukaisessa sovellutusmuodossa.

Paineneste otetaan kuvion 9 mukaan varastosäiliöstä 40 ja pumppu 11 70306 41 saattaa sen tietylle painetasolle. Painetta johtava johto 42 haarautuu viideksi yhdensuuntaiseksi johdoksi 43, joihin on sovitettu kulloinkin peräkkäin venttiili 44 ja lämmityslaite 45 ja jotka päättyvät valssiin sijoitettuun, eri kammioihin 9 johtavaan viiteen tulojohtoon 11.

Jokainen venttiili 44 on yhdistetty ohjauslaitteen 46 kanssa, jonka avulla johtoon 43 venttiilin 44 taakse liitetyssä kammiossa on säädettävissä haluttu erilainen paine. Tämän paineen aikaansaava paineneste virtaa lämmityslaitteen 45 läpi ja saa siinä halutun yksilöllisen lämpötilan. Tämän johdosta tiivisteiden 6, 7, 8 alta virtaa aina pois tietty osa painenestettä, jolloin kammioissa 9 esiintyy painenesteen tietty läpikulku, joka mahdollistaa myöskin lämmönkuljetuksen tällä tapaa.

Kun esimerkiksi kuviossa 9 vasemmalta toiseen kammioon 9 säädetään korkeampi lämpötila kuin vasemmalta ensimmäiseen kammioon 9, niin sen kohdalta onton valssin 2 läpimitta suurenee vähän, mikä luonnollisesti tulee huomatuksi myöskin valssinvälissä ja vaikuttaa viivapaineen jakautumiseen.

Lämmityslaitteen 45 valssin 10 ulkopuolelle järjestämisen sijasta on myöskin mahdollista järjestää eri kammioihin omat lämmitys-laitteet, jotka koostuvat laakeista, poikittaisakselin 1 pintaan sopeutuvista vastuskuumennuselementeistä 47, joista yksi on esitetty katkoviivoilla kuviossa 9. Sähköjohdot on merkitty viitenumerolla 48. Koska tällöin on mahdollista välitön lämmön siirtyminen kammiossa olevaan nesteeseen, my tällä tavalla on saavutettavissa tehokkaampi lämmitys.

Eri kammiot 9, 9' voivat olla varustettu myöskin erillisillä pa-luujohdoilla, joista yksi on esitetty katkoviivoilla kuviossa 9 vasemmanpuoleisessa kammiossa 9 ja merkitty viitenumerolla 49. Paineen aikaansaamiseksi kammioon paluujohtoon 49 on sovitettu säädettävä kuristuslaite 50. Paluujohto 49 sallii kammiossa 9 12 70306 vallitsevan tietyn paineen samanaikaisen säädön ja läpivirtaus-määrän, millä on merkitystä varsinkin silloin, kun ontto valssi 2 täytyy lämmittää kysymyksessä olevan kammion 9 kohdalla kuumennetun painenesteen välityksellä. Tällä tavalla voidaan ohjata kammion 9 läpäisevää nestemäärää ja siten kuljetettua lämpömäärää. Painenesteen kuumentamisen sijasta se voidaan myöskin jäähdyttää.

Kuviossa 9 oikeanpuoliseen kammioon 9 poikittaistiivistettä 8" ei ole sovitettu kohtisuorasti poikittaisakseliin 1 nähden kulkevaan tasoon, vaan se kulkee vähän kierukkamaisesti, mikä saavutetaan uran 12 vastaavalla koverruksella. Poikittaistiivisteen 8" kie-rukkamaisen sovituksen johdosta se ei nojaa yksinomaan poikit-taistiivistysleveyttään vastaavalla leveydellä onton valssin 2 sisäkehää 4 vasten, kuten on laita kuvion 9 mukaisen poikittaistiivisteen 8" tapauksessa onton valssin 2 pitkähköllä osalla. Tämä voi olla merkityksellinen tietyissä tapauksissa, joissa pyritään paineen muodostuksen erityiseen tasaisuuteen. Kierukan nousun, jolla poikittaistiiviste 8" kulkee, tarvitsee olla ainoastaan verraten pieni eikä se luonnollisesti saa ylittää kammion 9 pituutta, koska kammion rajoituksen kierukkamainen muodostus vaikuttaa myöskin paineen jakautumiseen ja täytyy olla varmiste-tu, että paineen muodostus on mahdollista yksittäisissä, onttoa valssi 2 pitkin peräkkäin seuraavissa alueissa.

Eräs toinen mahdollisuus poikittaistiivisteiden 8, 8', 8" kohdalla esiintyvän kitkalämmön vaarattomaksi tekemiseksi on esitetty katkoviivoilla kuviossa 3. Viereisissä kammioissa 9 vallitsevien paineiden sijasta ontelotilan 13 saattamiseksi yhdysjohdon 15 kautta korkeamman paineen alaiseksi jokaiseen onteloon 13 voi päättyä kaksi läpipäästöä 51, jotka on tehty mahdollisimman kauas toisistaan ja jotka ovat yhteydessä tulojohdon 52 ja poistojohdon 53 kanssa. Esittämättä jätettyyn, tulojohdon 52 käsittävään joh-tojärjestelmään on sovitettu jäähdytyslaite painenestettä varten ja paineenohjauslaite. Siis tulojohdon 52 kautta onteloon 13 johdetaan jäähdytettyä painenestettä, joka virtaa ontelon 13 läpi ja 13 70306 poistuu siitä jälleen poistojohtoon 53. Koska poikittaistiiviste 8 on pronssia, joka johtaa hyvin lämpöä, poikittaistiivisteen 8 kosketuspinnalla onton valssin 2 sisäkehän 4 kanssa syntyvä kitka-lämpö johdetaan pois ontelon 13 läpi virtaavalla painenesteellä.

Paineenohjaus käsittää kuristamisen poistojohdossa 53, mikä on tarpeellista riittävän vastapaineen kehittämiseksi. Lämpötilan ja paineen säätö tapahtuu tässä tapauksessa riippumatta lämpötilan ja paineen säädöstä viereisissä kammioissa. Kuvioiden 5 ja 6 mukainen ylivirtauslaite jää siis pois tässä tapauksessa. Ontelossa 13 vallitseva paine voidaan valita käytännössä kaikissa noikit-taistiivisteissä 8, 8', 8" kulloinkin saman suuruiseksi, nimittäin niin suureksi, että se riittää jokaiselle missä tahansa kammiossa 9, 9' vallitsevalle paineelle.

Claims (6)

70306

1. Taivutusohjättävä valssi (10), jossa on työskentelevän valssinkehän muodostava pyörivä ontto valssi (2) ja tämän pituuden läpäisevä, ympäriinsä välin onton valssin sisäkehästä jättävä liikkumaton poikittaisakseli (1) sekä poikittais-akselin ja onton valssin väliin poikittaisakseliin sovitetut tiivisteet, jotka ovat painettavissa onton valssin (2) sisä-kehää vasten vaihdeltavaan onteloon johdettavan nestemäisen paineväliaineen välityksellä ja käsittävät vaikutustason (23) molemmin puolin sovitetut pitkittäistiivisteet (6), valssin (10, 10') molempiin päihin sovitetut päätepoikittaistiivisteet (7, 7') sekä välin päähän toisistaan valssia (10, 10') pitkin sovitetut, pitkittäistiivisteiden (6) kanssa suljettujen kammioiden (9, 9') muodostamiseksi yhdessä toimivan, kulloinkin kahdelle peräkkäiselle kammiolle (9, 9') yhteiset poikittaistiivisteet (8, 8', 8") ja jotka jakavat valssin vaikutustason (23) alueella useiksi pitkin onttoa valssia järjestetyiksi, nestemäisellä paineväliaineella täytettäviksi kammioiksi, joissa paine on erikseen säädettävissä, tunnettu siitä, että poikittaistiivisteet (8, 8', 8”) on muodostettu poikittaisakselin (1) rengasuriin (12) siirtyvästi sovitetuiksi, poikkileikaukseltaan suunnilleen suorakulmaisiksi, kapealta sivulta taivutetuiksi rengas-listoiksi (20), että rengasuran (12) pohjalle, rengaslistan (20) alle on muodostettu ontelo (13) ja että rengaslistat (20) molemmissa päissä on tiivistetty pitkittäistiivisteitä (6) vasten siten, että rengaslistat (20) myös rengasurassa (12) siirtyessään pysyvät tiivistävästi valssin (10) vaikutustasossa (23) kiinteästi sovitettuun pitkittäistiivisteeseen (6) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valssi, tunnettu siitä, että rengaslistat (20) on jaettu vaikutustason (23) 15 70306 molemmilla puolilla sen kanssa yhdensuuntaisia ja välin päässä siitä olevia jakopintoja (22) pitkin ja että vierekkäiset osat (20', 20") ovat siirrettävissä jakopinnoissa (22) tiivistävään kosketukseen toisiinsa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valssi, tunnet-t u siitä, että onteloissa (13) oleva nestemäinen paineväli-aine on yhteydessä toisessa kammiossa (9, 9') olevan nestemäisen väliaineen kanssa ja että poikittaistiivisteiden (8, 8', 8") kosketuspinnat (17) ovat pienemmät kuin paineväli-aineen vaikutuspinnat (16).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen valssi, tunnettu siitä, että kulloinkin kaksi pitkittäissuunnassa vierekkäistä kammiota (9, 9') on yhdistetty kanavalla, jossa on kaksi kulloinkin viereiseen kammioon salpaavaa takaiskuventtiiliä (34, 35) ja että yhdysjohto (15, 15') päättyy molemmille kammioille (9, 9') yhteiseen poikittaistiivisteen (8, 8', 8") vaikuttavaan onteloon (13) kanavassa olevan kahden takaisku-venttiilin (34, 35) välissä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen valssi, tunnettu siitä, että poikittaistiivisteet (8") kulkevat kierukkamaisesti poikittaisakselin (1) ympäri.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 5 mukainen valssi, tunnettu siitä, että poikittaistiivisteen (8, 8', 8") alle uraan (12) muodostettu ontelo (13) kahden läpipäästön (51) välityksellä on yhteydessä poikittaisakselissa olevan tulojohdon (52) tai poistojohdon (53) kanssa ja että tulo-johdon (52) käsittävään johtojärjestelmään on sovitettu jäähdytyslaite ja paineenohjauslaite. 70306