FI69190B - Vals - Google Patents

Description

691 90

Valssi. - Vais.

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukainen valssi.

Tämän tyyppiset valssit, joissa on laadultaan erilaisia pitkittäis- ja päätepoikittaistiivisteitä, ovat tunnetut julkaisuista DE-PS 1 193 739, 2 025 777 ja 2 718 414.

Julkaisun 1 119 739 mukaisina pitkittäistiivisteinä ovat suunnilleen L-muotoiset profiilit, jotka "L":n pidemmällä haaralla lomittuvat poikittaisakselin yksipuolisesti takaleikattuun uraan ja tukeutuvat siihen. Paine vaikuttaa tiivistyslistan "L:n ulkosivulta" tiivistyslistaan ja voi kipata tämän pidemmän haaran vapaassa päässä olevan tukipisteen ympäri, minkä vaikutuksesta se tulee painetuksi onton valssin sisäkehää vasten. Julkaisuista DE-PS 2 025 777 ja 2 718 414 on tunnettu pitkittäistiivisteet, jotka on sovitettu säteittäisiin, poikittaisakselia pitkin kulkeviin uriin ja joita painetaan poikittaisakselin ja onton valssin sisäkehän väliin muodostetussa kammiossa vallitsevan paineen vaikutuksen alaisena sisäkehää vasten. Toiminnan aikana kaikissa sovellutusmuodoissa onton valssin sisäkehä liukuu pitkittäistiivisteiden ohi, jolloin tii-vistyslistat nojaavat kammiossa vallitsevaan paineeseen suhteellisen voiman alaisena liukupinnan muodostavaa sisäkehää vasten.

Monivuotiset kokemukset ovat osoittaneet, että nämä valssit toimivat tyydyttävästi niin kauan kuin kammiossa vallitseva paine on alle noin 25 baaria. Tämä paine on täysin riittävä sellaisille valsseille, joita käytetään paperi-, tekstiili- ja muoviteollisuudessa.

Jos kuitenkin kammiossa vallitseva paine nousee yli 25 baarin, niin tiivisteiden kitka vastapintoja vasten kasvaa niin paljon, että esiintyy huomattavia tehon häviöitä ja lisäksi on todettavissa nopeasti lisääntyvää kulumista. Tämä painaa hyvin raskaasti vaa'assa, koska valssit sinänsä ovat kestokäyttöelimiä ja yhden valssin vaihto merkitsee huomattavia kustannuksia ja monissa 691 90 2 tapauksissa koko tuotantolinjan pysähdystä.

Jos nyt kuitenkin puheena olevan tyyppisiä valsseja käytetään metallien käsittelyyn, niin tarvitaan korkeampia ominaispaineita, jotka edellyttävät myöskin korkeampia paineita kammiossa.

Julkaisusta "Melliand Textilberichte" 8/53 (1972), sivut 935 - 940 on tosin periaatteellisesti tunnettu käyttää lajimääri-telmän mukaista nk. kelluvaa valssia myöskin terästeollisuudessa. Kuitenkin käytännössä tarvitaan korkeiden paineiden johdosta lisäksi vielä erityisiä laitteita.

Tämän keksinnön tehtävänä on kehittää lajimääritelmän mukaista valssia siten, että tiivisteissä ei synny myöskään korkeammilla paineilla mitään kohtuutonta kulumista.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksessa 1 määritellyllä keksinnöllä.

Patenttivaatimuksessa 1 ilmoitettujen toimenpiteiden tarkoituksena on, että pitkittäiskammiossa vaikuttavan kokonaispaineen ei anneta vaikuttaa yhteen ainoaan tiivistyslistaan, joka siten painettaisiin korkealla paineella onton valssin sisäkehää vastaan, vaan jakaa kokonaispäine ja pitää huoli Siitä, että jokaiseen yksittäiseen, porrastetussa laitteessa olevaan tiivistyslistaan vaikuttaa ainoastaan pitkittäiskammiossa vallitsevan kokonaispaineen sellainen osa, että kysymyksessä oleva tiivistyslista pysyy "varmassa" painealueessa ja painetaan ainoastaan rajoitetulla paineella kulloistakin vastapintaa vasten. Tämä saavutetaan saattamalla yksittäiseen tiivistyslistaan vaikuttamaan kahden vierekkäisen tiivistyslistan välille muodostetussa tiivistyskammiossa vallitseva kevennyspaine, joka samanaikaisesti muodostaa kuormituspai-neen porrastuksessa seuraavalle tiivistyslistalle. Tällä tavalla kokonaispaine voidaan jakaa porrastettua laitetta pitkin tiivisty siis töihin kehän suunnassa vahingottomiksi vaiheiksi. "Tiivis-tyssuunta" on tiivistyslistoihin nähden poikittainen suunta, johon painenesteellä ilman tiivistystä olisi pyrkimys virrata 3 691 90 pois tai vuotaa. "Vastapinta" on se pinta, joka liukuu kulloisenkin tiivisteen ohi ja johon tiiviste nojaa tiivistävästi.

Patenttivaatimusten 2 ja 3 kohteena ovat sovellutusmuodot pitkit-täistiivisteeksi ja päätepoikittaistiivisteeksi.

Keksinnön ajatus voidaan toteuttaa myöskin patenttivaatimuksessa 4 ilmoitetulla tavalla.

Kun tässä sovellutusmuodossa pitkittäiskammioon kehitetään paine johtamalla painenestettä, niin välittömästi pitkittäiskammion viereisen tiivistyslistan kohdalla väistämättömästi pieni määrä painenestettä muuttuu vuotonesteeksi. Tämä paineneste pääsee ensimmäisen tiivistyslistan ja tämän viereisen seuraavan tiivistyslistan väliseen tiivistyskammioon ja täyttää tämän kammion valssin lyhyen käyntiajan jälkeen. Kammiosta poisvirtaus johdon kautta ei ole mahdollista, ennen kuin paine on saavuttanut kysymyksessä olevaan yksitieventtiiliin säädetyn tason, jolla venttiili avautuu. Avautumispaine on tietyn määrän pitkittäiskammios-sa vallitsevan paineen alapuolella ja vaikuttaa kevennyspaineena ensimmäiselle tiivistyslistalle, joka sen mukaan on ainoastaan sen tehollisen paineen alaisena, joka vastaa pitkittäiskammiossa vallitsevan paineen ja ensimmäisessä tiivistyskammiossa vallitsevan paineen erotusta. Tämä erotus vastaa pitkittäiskammiossa vallitsevan paineen ylimäärää ensimmäiseen yksitieventtiiliin säädetyn avautumispaineen yläpuolella.

Luonnollisesti myöskin toisen tiivistyslistan kohdalla esiintyy vuotohäviöitä, jotka siirtyvät toiseen, toisen ja kolmannen tiivistyslistan väliin muodostettuun tiivistyskammioon ja kehittävät siellä tietyn käyntiajan jälkeen paineen. Myöskin toiseen tiivistyskammioon johtaa johto yksitieventtiileineen, joka on säädetty pienemmälle avautumispaineelle kuin ensimmäinen yksitieventtiili. Sen vuoksi toiseen tiivistyslistaan vaikuttaa tehollisesti ensimmäisessä ja toisessa tiivistyskammiossa vallitsevan paineen erotus.

4 69190

Peräkkäin porrastettujen tiivistyslistojen lukumäärä määräytyy tiivistyslistoihin käytetyn materiaalin painetason ja tehon rajojen mukaan.

Tiivistyskammioihin paine voidaan kehittää myöskin erityisten johtojen kautta nimenomaan johdetulla painenesteellä. Keksintö ei ole siis sikäli sidottu siirtyvään vuotonesteeseen.

Keksinnön eräitä sovellutusesimerkkejä on esitetty piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista valssia osittain pituusleikkauksena, kuvio 2 esittää kuviosta 1 viivaa II-II pitkin otettua poikkileikkausta , kuvio 3 esittää suurennetussa koossa kuviossa 2 ympyrällä III merkittyä yksityiskohtaa, kuvio 4 esittää vastaavalla tavalla toista sovellutusmuotoa ja kuvio 5 esittää kuviosta 1 viivaa V-V pitkin otettua poikkileikkausta .

Kuviossa 1 kokonaisuudessaan viitenumerolla 10 merkitty valssi käsittää liikkumattoman pääakselin 1 ja sen ympäri pyörivän onton valssin 3, jonka sisäkehän 4 kaikkialla on välin päässä pääakselin 1 ulkokehästä ja joka on tuettu päidensä läheisyyteen sijoitetuilla laakereilla 2 pääakseliin 1. Pääakselin 1 päät ulkonevat ontosta valssista 3 ja muodostavat valssin tapit, joihin voidaan keskittää valssiin 10 kohdistuvat voimat ja joiden kohdalla valssi voidaan laakeroida valssin pukkiin. Esitetyssä sovellutusesimerkissä vastavalssi 6 nojaa ylhäältä valssiin 10 ja muodostaa sen yläsivulla valssien välin 5.

Onton valssin 3 sisäkehän 4 ja pääakselin 1 väliin laakereiden 2

II

5 691 90 välille muodostettu välitila on jaettu pääakselin 1 molemmille puolille, suunnilleen sen puolelle korkeudelle, siis leveimpään kohtaan sijoitetuilla pitkittäistiivisteillä 8, jotka nojaavat onton valssin sisäkehään 4 sekä laakereista 2 sisäänpäin, niiden viereen sovitetuilla päätepoikittaistiivisteillä 9 valssien välin 5 puolella sijaitsevaksi pääasiallisesti suljetuksi pitkit-täiskammioksi 12 ja valssien välistä poispäin sijaitsevaksi pääasiallisesti suljetuksi pitkittäiskammioksi 11. Pitkittäiskammi-oon 12 johtaa tulojohto 13, jonka kautta painenestettä voidaan johtaa tähän pitkittäiskammioon 12. Tämä paineneste vaikuttaa toisaalta onton valssin 3 sisäkehään 4 ja toisaalta sen puoleiseen pääakselin 1 pintaan. Pääakseli 1 voi taipua kammiossa 12 onton valssin 3 sisäkehään jokapuolella esiintyvän välin ansiosta, viivapaineen muodostamiseksi tarpeellisen paineen vaikutuksen alaisena, onttoa valssia 3 koskettamatta. Koska ontto valssi 3 on tuettu laakereilla 2 pääakseliin 1, voi esiintyä myöskin onton valssin 3 tietty taipuma.

Pitkittäistiivisteiden 8 kohdalla onton valssin 3 pyöriessä voi siirtyä aina vähän vuotonestettä alempaan kammioon, jolloin tämä vähitellen täyttyy painenesteellä. Tietyissä tapauksissa voi olla haluttua täyttää myöskin tämä kammio painenesteellä kammiossa 12 vallitsevaan paineeseen tietyssä suhteessa olevaan paineeseen.

Tätä varten tarvittavat johdot on jätetty esittämättä selvyyden parantamiseksi.

Kuviossa 3 on esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 1 ja 2 ainoastaan kaavioi1isesti esitetty, kokonaisuudessaan viitenumerolla 8 merkitty, kuvion 2 mukainen vasemmanpuoleinen pitkittäistiivis-te. Luonnollisesti oikeanpuoleinen pitkittäistiiviste 8 on muodostettu vastaavasti. Tässä sovellutusesimerkissä pääakselis-sa 1 pitkittäistiivisteen 8 alueessa on viisi taskumaista pitkit-täisuraa 16, 17, 18, 19, 20, joiden pitkittäiskammiosta 12 poispäin oleva kylki 21 on takaleikattu siten, että kylki 21 muodostaa uran pohjan 22 kanssa terävän kulman. Tämän terävän kulman kärkeä vastaan tukeutuu kokonaisuudessaan viitenumerolla 25 merkityn tiivistyslistan pidempi haara 23. Tiivistyslistan lyhyempi 6 691 90 haara 24 nojaa kuviosta 3 selville käyvällä tavalla onton valssin 3 sisäkehää vasten, joka pyörii esimerkiksi nuolen 30 suuntaan.

Pitkittäiskammiossa 12 vallitseva paine vaikuttaa tiivistyslistan 25 "ulkosivuun", ts. kuviossa 3 haaran 24 yläsivuun ja haaran 23 oikeanpuoleiseen sivuun.

Nuolen 30 suunnassa tiivistyslistaa 25 seuraa, niin lähellä kuin rakenteellisesti on mahdollista, seuraava viereinen ura 17 vas-taavine tiivistyslistoineen 26. Muut tiivistyslistat 27, 28, 29 liittyvät mukaan. Tiivistyslistojen 25 ja 26 väliin on muodostettu tiivistyskammio 31, tiivistyslistojen 26 ja 27 väliin tiivis-tyskammio 32, tiivistyslistojen 27 ja 28 väliin tiivistyskammio 33, sekä tiivistyslistojen 28 ja 29 väliin tiivistyskammio 34. Tiivistyslistaan 29 liittyy pitkittäiskammio 11.

Tiivistyskammiot 31, 32, 33, 34 on yhdistetty johtojen 35, 36, 37, 38 välityksellä pääakseliin 1 tehdyn poisjuoksun 39 kanssa. Johdoissa 35, 36, 37, 38 sijaitsevat kuulatakaiskuventtiileiksi tehdyt yksitieventtiilit 41, 42, 43, 44, jotka on säädetty pitkittäiskammiosta 12 lähtien järjestyksessä peräkkäin asteittain alenevilla avautusmispaineille. Kun valssin 10 aikaansaamat voimat tekevät tarpeelliseksi esimerkiksi käyttää pitkittäiskam-miossa 12 painetta 125 baaria, niin yksitieventtiHeiden 41, 42, 43, 44 avautumispaineet voivat olla 100, 75, 50 ja 25 baaria.

Kun nyt valssi 10 pannaan käyntiin ja paine kehitetään pitkit-täiskammioon 12, niin painenesteen tietty osa kulkee tiivistys-listan 25 haaran 24 kosketuspinnan ohi tiivistyskammioon 31 ja kehittää siellä paineen. Tämä paine vaikuttaa tiivistyslistan 25 "sisäsivulta" tiivistyslistaa vasten ja pyrkii erottamaan sen onton valssin 3 sisäkehästä 4. Tiivistyskammiossa 31 vallitseva paine vaikuttaa siis kevennyspaineen tiivistyslis-talle 25. Koska tiivistyskammiossa 31 oleva paineneste vaikuttaa myöskin tiivistyslistan 26 "ulkosivua" vasten, vaikuttaa se tähän tiivistyslistaan kuormituspaineena.

7 69190

Kun tiivistyskammiossa 31 vallitseva paine ylittää yksitievent-tiilin 41 avautumispaineen, niin ylimääräinen paineneste johdetaan johdon 35 kautta poisjuoksuun 39. Tiivistyslistaan 25 vaikuttava tehollinen eli todellinen paine ei voi tulla siis suuremmaksi kuin pitkittäiskammiossa 12 vallitsevan paineen ja venttiilin 41 avautumispaineen välinen erotus. Tällä tavalla voidaan rajoittaa tiivistyslistan 25 kuormitusta, vaikka pitkittäiskammiossa 12 vallitseva korkea paine vaikuttaa siihen välittömästi.

Tiivistyslistaa 26 vastaan vaikuttava, tiivistyskammiossa 31 vallitseva paine vaikuttaa tiivistyskammiossa 32 vallitsevan paineen kevennyspaineena. Myöskin tiivistyslistaan 26 vaikuttaa siten tehollisesti ainoastaan tiivistyskammioissa 31 ja 32 vallitsevien paineiden erotus. Sama pätee kaikille seuraaville tii-vistyslistoille 27, 28, 29. Tiivistyslistan 29 kysymyksessä ollessa tavallisesti ei tule esiintymään mitään kevennyspainetta, kun pitkittäiskammiossa 11 ei ylläpidetä mitään varsinaista painetta. Pitkittäistiiviste 29 on siis tiivistyskammiossa 34 vallitsevan paineen koko vaikutuksen alainen, joka paine kuitenkin yksitie-venttiilillä 44 voidaan rajoittaa tiivistyslistalle 29 sopivaan arvoon.

Kuviossa 4 on esitetty vaihtoehtoinen sovellutusmuoto, jossa on ainoastaan neljä tiivistyslistaa 45, 46, '47, 48. Mikäli kuviossa 4 osat ovat yhtäpitävät kuvion 3 osien kanssa, käytetään samoja viitenumerolta.

Tiivistys!istat 45, 46, 47, 48 on tehty poikkileikkaukseltaan pääasiallisesti suorakulmaisiksi listoiksi, jotka on sovitettu pääakselin 1 säteittäisiin uriin 49, 50, 51, 52 ja ovat siirrettävissä säteittäisesti näissä urissa. Tiivistyslistojen 45, 46 väliin on muodostettu tiivistyskammio 31, tiivistyslistojen 46, 47 väliin tiivistyskammio 32 ja tiivistyslistojen 47, 48 väliin tiivistyskammio 33. Kulloisenkin tiivistyslistan alla, uran pohjalla oleva tila on yhdistetty kanavalla kulloinkin korkeammassa paineessa olevan viereisen kammion kanssa. Niinpä tiivistyslistan 45 alla oleva tila on yhdistetty kanavalla 52 pitkittäiskammion 8 69190 12 kanssa, tiivistyslistan 46 alla oleva tila kanavalla 53 tiivistyskammion 31 kanssa, tiivistyslistan 47 alla oleva tila kanavalla 54 tiivistyskammion 32 kanssa ja tiivistyslistan 48 alla oleva tila kanavalla 55 tiivistyskammion 33 kanssa. Näin jokaista tii-vistyslistaa painetaan viereistä painetta vastaavalla voimalla onton valssin 3 sisäkehää 4 vasten.

Eri tiivistyslistojen välillä tiivistyskammioihin 31, 32, 33 avautuvat jälleen johdot 35, 36, 37, joissa on yksitieventtiilit 41, 42, 43, joiden avautumispaineet pienenevät porrastetusti. Tiivistyslistan 45 ohi kulkeva vuotoneste täyttää kammion 31 siksi, kunnes siinä vallitsee yksitieventtiilin 41 avautumispaine. Tii-vistyskammiossa 31 vallitseva paine kuormittaa kanavan 53 välityksellä tiivistyslistaa 46. Tämän ohi kulkeva vuotoneste pääsee tiivistyskammioon 32 jne.

Kuviossa 4 pitkittäistiivisteet 45, 46, 47, 48 on esitetty kaa-viollisesti vinoviivoitetuilla suorakulmioilla, joiden poikkileikkaukseen onton valssin 3 sisäkehän 4 puoleiselle sivulle on muodostettu koverruksella olake. Tämän johdosta, kuten pitkit-täistiivisteen 48 yhteydessä on esitetty, kosketusalue 56 onton valssin 3 sisäkehän 4 kanssa on kapeampi kuin uran 52 leveys 57 ja urassa 52 vallitsevan paineen vaikutuspinta. Siten pitkittäis-tiivisteen 48 pintaa 58 vaikuttava, kammiossa 11 vallitseva paine vaikuttaa urassa 52 vallitsevaa painetta vastaan, ts. se vaikuttaa kevennyspaineena. Vastaavasti pitkittäistiivistettä 45 painetaan kammiossa 12 vallitsevalla paineella, kevennettynä kammiossa 31 vallitsevalla paineella, pitkittäistiivistettä 46 painetaan tiivistyskammiossa 31 vallitsevalla paineella, kevennettynä tiivis tyskammio s sa 32 vallitsevalla paineella, ja pitkittäistiivistettä 47 painetaan tiivistyskammiossa 32 vallitsevalla paineella, kevennettynä tiivistyskammiossa 33 vallitsevalla paineella.

Pitkittäistiivisteiden 45, 46, 47, 48 muoto on esitetty ainoastaan kaaviollisesti, ja voi yksityiskohdiltaan olla myöskin toisenlainen, kunhan vain korkeampi paine vaikuttaa takasivulta ja pitkittäiskammion 12 suunnassa seuraavan tiivistyskammion tai 69190 kammion alempi paine vastakkaiselta sivulta.

Kuvioissa 1-4 esitetty tiivistyksen rakenne tulee tosin kysymykseen ensi sijassa pitkittäistiivistettä 8 varten, mutta periaatteessa sitä voidaan käyttää myöskin poikittaispäätetiivistet-tä 9 varten. Kuviossa 1 päätepoikittaistiiviste 9 on esitetty ainoastaan kaaviollisesti. Yksittäiset tiivistyslistat on porrastettu säteittäisesti ja ne vaikuttavat päätepoikittaistiivisteen 9 puoleista, onton valssin 3 mukana pyörivän ja sitä vasten tiivistetyn renkaan 40 säteittäistä pintaa vasten.

Kuviossa 5 on esitetty leikkaus, jossa kolmen säteittäisesti porrastetun tiivistyslistan kosketusviivat 60 renkaaseen 40 on esitetty pistekatkoviivoilla. Tässä sovellutusesimerkissä kosketus-viivat 60 kulkevat ympyrän muotoisesti koko kehän yli, mutta tietyissä tapauksissa myöskin voi riittää, että päätepoikittaistiivisteen 9 muodostavat taivutetut tiivistyskaistaleet ulottuvat ainoastaan puoliympyrän muotoisesti pitkittäiskammion 12 alueessa pitkittäistiivisteisiin 8 saakka.

Claims (6)

10 691 90

1. Valssi, jossa on työskentelevän valssinkehän muodostava pyörivä ontto valssi (3) ja sen pituuden läpi kulkeva, ympäriinsä välin onton valssin sisäkehään jättävä liikkumaton pääakseli (1), johon ontosta valssista (3) ulkonevien päiden (1') kohdalla ulkoiset voimat ovat kohdistettavissa ja johon ontto valssi (3) tukeutuu sen ja pääakselin (1) väliseen välitilaan muodostetussa, tulojohdolla (13) varustetussa pitkit-täiskammiossa (11, 12) olevan painenesteen välityksellä, joka pitkittäiskammio (11, 12) on jaettu pääakseliin (1) sijoitetulla tiivistyslaitteella, joka käsittää pääakselia (1) ja onttoa valssia (3) pitkin, valssin vaikutustason molemmilla puolilla kulkevat listan muotoiset pitkittäistiivisteet (8) sekä pääakselia (1) ja onttoa valssia (3) pitkin kammion vastakkaisiin päihin järjestetyt päätepoikittaistiivisteet (9), tunnettu siitä, että ainakin toinen tiivisteistä (8, 9) käsittää useita tiivistyssuunnassa porrastettuja, keskenään yhdensuuntaisia tiivistyslistoja, että aina kahden vierekkäisen tiivistyslistan väliin on muodostettu painenesteellä täytettävä tiivistyskammio ja että jokainen tiivistyslista on toisaalta sitä vastapintaa (4, 40') vasten painamaan pyrkivän, pitkit-täiskammion (12) puolella edellisessä kammiossa vallitsevan paineen vaikutuksen alaisena ja toisaalta edellisessä kammiossa vallitsevan paineen osan vaikutuksen alaisena olevan tiivistys-listaa vastapinnasta (4, 40') erottamaan pyrkivän, seuraavassa kammiossa vallitsevan kevennyspaineen vaikutuksen alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valssi, tunnettu siitä, että tiivisteenä on pitkittäistiiviste (8) ja että tiivistyslistat (25, 26, 27, 28, 29; 45, 46, 47, 48) ovat suoria ja porrastetut kehän suunnassa sekä nojaavat onton valssin (3) sisäkehää (4) vasten. Il n 69190

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valssi, tunnettu siitä, että tiivisteenä on päätepoikittaistiiviste (9) ja että tiivistyslistat on taivutettu ympyrän muotoisesti ja porrastettu säteittäisesti sekä nojaavat onton valssin (3) kanssa yhdistettyä säteittäistä pintaa (40') vasten.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen valssi, tunnettu siitä, että aina kahden tiivistyslistan (25, 26, 27, 28, 29; 45, 46, 47, 48) välille avautuu johto (35, 36, 37, 38), johon on sovitettu ensimmäinen edellä määrätyssä paineessa avautuva yksitieventtiili (41, 42, 43, 44) ja että yksitieventtiileiden (41, 42, 43, 44) avautumispaineet pienenevät porrastetusti pitkittäiskammiosta (12) lähtien.

1. Vals, i vilken förekommer en roterande, ihälig vals (3), som bildar den arbetande valsomkretsen samt en dennas längd genomlöpande orörlig huvudaxel (1), som omkring sig lämnar ett mellanrum tili den ihäliga valsens (1) inneromkrets, pä vilken huvudaxels frän den ihäliga valsen utskjutande ändor (1') yttre krafter kan tillämpas och pä vilken den ihäliga valsen (3) stöder, genom förmedling av tryckvätska i en i mellanrummet mellan den och huvudaxeln (1) bildad, med inloppsledning (13) försedd, längsgäende kammare (11, 12), som avdelats genom en pä huvudaxeln (1) placerad tätnings-anordning, som bestär av utmed huvudaxeln (1) och den ihäliga valsen (3) pä bägge sidor om valsens verkningsplan gäende, listformade längdtätningar (8) samt utmed huvudaxeln (1) och den ihäliga valsen (3), i kammarens motsatta ändor anordnade gaveltätningar (9), kännetecknad därav, att ätminstone den ena av tätningarna (8, 9) omfattar flera i tätningsriktningen avtrappade sinsemellan parallella tätnings-